Vapaus, September 11, 1948

              t 1
i i i i
s:»
a'
» l i
Rvu 2 Lauantaina, syysk. 11 p. — Saturday, Sept 11
V A P A U S
(UBEBIT) — Independent Labor
Telepbones: BxxBineaB OOct 4-4201
Editoria) Office 4>42fö. JAunger
E. a i k s i . Editor W. Eklund. ICiUing
tabllfihed Nov. 6tb 1917. Autborized
a» second dass mall by the. Post
Office Depanmeni, Ottawa. P u b -
lijshed thrice week]y: T u e s d a y s .
Thursdays a n d Saturdays by Vapaus
Publishing Company L t d ; , a t 100-102:
Blm St. Wi, SUdbury, Ont-, Canada.
Advertising rates upon •ppUeatlon.
TransIatJon f f ee of charge.
TILAUSHINNAT:
Cänädas.%: 1 vk. 6J00 6 kfc. 3.25
• 3 k k 2 00
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 v k . 7 00 6 k k . 3 Ä )
Suomessa: 1 vk. 7.50 6 k k . 455
Kuoro kokoontuu
Porf Arthurissa
ensi torstaina
Pdrt Arthur.
Mi kolai Chernyshevski, Venäjän
suuri demokraattinen edeftäkävijä
Kirj. M. Grigoryan
o t t r p i e n e n hengahdysajsn, etia }au3Li
j k u u l u i s i »en j ä l k e en e n a u a ehcmpa.^a ' rneiitava.!
R. H. Carlinin ehdokkuus
Tiistaina -.titt.i i ! ' 'o e t ' a i-d \o,t>oJa!-ien union L\I.MS\\ U ; ita-
Canadan alueen t-dustaia .iunnei;u cci:lainen R. H . . Carlin rvhtyy
alahuoneen jäsenen ennoKnaakM :!j!evi5!sa liiitoparlameniin vaaleiasa,
ei tullut \Ikt>-.--r.i Unfik.<Mn ;\o\aenlnkkeen asioita seuraav.lle
.Sudburyn [lisri.-.-.s.
Heti Mita ; ; . ! ) . . t -M . l i k . i ^ n 1-un -taliin \irdllinen tieto, elta mr.
Carliil jäi v a i a a n .^öu aan<-:: vahcrnmi.stolla valit.sematta.-r-. kiitos oi-keisto-
ccf-lai-ten hdv<i!iu-t.>.'jli.- an kuultu vaatimuk-,ia ja toivo­muksia
tvosaeninUfcn l i , k i - M o - ' - t a että Carlin;n pitäisi rjhlya
ehdokkaakM' hiMop. T J . i m . nfm \ a i h - i - a Mikaan salai.suus ei liioin
bJe .sekään etta f arlinin hy v a k ^ l(;)mineen vaalikoniitean piti tehdä
melko paljon i \ o u i >a,ula' r - t u i lop. i ! a nr < arlinin vakuutetuk^ eh­dokkaaksi
r\hi\'i,i-(-n-.i irirj)((-ll<-^utjf]c->ta ja edulli-.uude^ta.
Kuinka NO- n . a l a - '•>i>otaiu;!'o . a l l i ! - , e f joukkojen keskuudes:=a
mr. Carlinin c h d o k k u i K i t - n p u o i ' - : a e n. i k y y ehka parhaiten seuraa­vasta
tosia'>iaita- \ara!tornina 'h-in-ina ja jarje-toina «työtätekevät
joutuvat toisinaan ve]kaan'ai:7wi; jn vaalititisielu.v-ja. \ aalihavion
.«attuessa t a l l a i ' - L t \ i<iIi\tL't r n a * u - c i n j n c l k o vaikeita mak-settaviksi,
v i l l a va. d i t . i j j p io .iiluuMaa ) a \ i i i i - ( - t i toivottomuus- ja tapjJiomieli-alaa-
rariinin .hyvak.si Ontarion lainlaatijakunnan vaalei.s.sa toimi­neen
komitean r!K.iks»;nav.a!-;_;i jai rnyo>;. u.seila satoja dollareita kaait-täVä
velka 'J änian maksamiseksi Carlinin vaalikomitea järjesti pik-nekin,
n i i h i n kf^knonfui aivan odottamattoman suuri kansalalsmaarä
.silla aeurauk-flia c t i a \ a a l i \ t j k a ^^aaiiin makseluksi ja Iidaksi vielä
vahan rahaa, tulevaakin toimintaa varten^ . Tämä, jos mikaiin, o.soit^
taa valitsijajoukkojen mielialaa R. H. Carlinin ehdokkuuden puolesta.
Matta Ontarion kimlaatijakuniian vaalitulokset kesäkuun 7 päi­vältä
antavat sittenkin kaikkein jjatevimman vastauk.sen Carlinin eh­dokkuuden
piiolf-ta OikcisioIai'^er CCF-n johtomiehet vaativat
Carlinin sivuuttamista myös sen väitöksen jierusteella. etta; 'liian radi-
• kaalisena' Carlin on menettänyt valitsijain kannatuksen. -Mitä.kay-iännössä
tapahtui oii se, elta CCI- : n oikeistolaisjohtajain hajoittaja-ehdokas
sai-lähes ,3.000 aanta vähemmän kuin mr. Carlin, joka työ­väen
rivien hajoiilamisesta huolimalla jai vain. 279 äänen.vähemmis­töllä
v.ilit-jematta' I"a->la ovat \.iaiitulok-et. jotka osoittavat, mita
lyolais-ja, farmariaänestaiät ajattelevat: . .
\V. .S. Oemmel. kon.sei4'atiivi ....8,892 aanta
Ii. IL Carlin, tt<:ni(imni Ci f 8,613 äanta
W. h lieaton, lih(raali 6,9^19 äanta
\. V \Vhalen. Ci \ 5.821 ääntä
- Jos li-saa todislu.samehistoa tarvitaan.- niin silloin voidaan viitata
äskettäin kaivosmiesten imi<(.s.sa suoritetuihin edustajavaaleihim jois­sa
R. H . Carlinin ediislama yhtenaisyy.ssuunta, voitti paremmin kuin..
2 aanella oikeistolaisten hajoUtnjienyhlaaantä vastaan.
.Kaikki nama .seikat osoittavat, etta R. H . Carlin on looRillisesti>.
ajatellen todellinen ly<>kan.san ehfiokas. ja etta mr.. Carlinilla on läs.sä •
piiris.samonia kertaa |)aremmat valinnan mahdollisuudet kuin kenel--
Jäkään.muulia mahdollisella tyovaenchdokkaalla. Ryhtyessään liitto-parlamentin
tulevien vaalien ehdokkaaksi mr. Carlin toimii Sudlniryn
piirin työläisvalitsijam suuren enemmistön • toivomusten miikai.se.sti.
Siksi ja erikoi.sesti Ontaririn maakuntavaalien skandaalimaisen ha-joitustyön.
aiheuttamiin tuloksiin viitaten on toivottava, ettei Carlinia
vastaan nyt nimitettäisi tyovaenriveiahajoii lavaa ehdokasta.
120 vuDtw: s i t t d i l : hei.^iäkuuh 24:p:;.a
S»-kakuor6 K a i k u I 1^23. «rniyj Saratovissa •>fikokiQaW^^^^^
lov-ch Chernyshevski. j o k a esitti huor
osaa Venäjän . vallahk-^-
ikun r>hd:,mm^ u u d n i . ^ n •/.in^imaan I mouslukkeen^ aikai-s<:mma-ia histo- :
T o i m i n t a aloitetaan jalJee.'-; torstaina,
syysk. 16 pna; j o l l o i n pidetään. kuoron
kökoi/s haahllä. alkaen . klo 7 i l l a l l a.
Toivomme kaikkien uu.sien laulaji/m
ja entuudestaan .-nukana o l l e - dm - o r - , Pi^^-lur-n edelläkävijäksi,
nustautuvan silloin haahlle =uunnn- f Cr.t.-rii^ne-.-ki oh V e n a j a n ta^a\ -
t e l e m a a l i - t u l e v a n talven to.mintaam- ^^'^^^an v a l l a n k u m o u s l i i k k e e n jo.-- taantumuksellisista yrityksistään
me ' ""^'^ Tama liike seurasi decembr ^- , o i k e u t t a a Saksan t a k a p a j u i s u a s h e l -
Johtajamme Ruthe Saan kokeilt- ' ^ ^^^'^^ v a l l a n k u m o u k . s e l l i i i a , jo -a ^j^^ y r i t y k s i n ä ä n edustaa saksala'sia
•! assa. : H a n oli s u u n a j a t t e l i j a ja'V£
! lan:<umou.-tsellinen demokraattJi jon>:a
! Lenin- asetti B e l i n s k i n j a : Herzen;rj
1 kans.sa' V e n a j a n .«:c-i;iaIidcmokraatti':e";-i i
hittänee t itsenäisesti 1840-luvulla ja
h a n k e h i t t i , venäläisen f i l o s o f i a n k o r -
Äea.m.malle asteelle. • L e n i n - k i r j o i t : !,
etta \\'. 1850-83 v a l i l l a Chernyshevski
o l i yksi venäläinen, j o k a p i t i "täydelli­sen
filosofisen m a t e r i a l i s m i n tasapai-r.
os.sa". . ••- • • • - ,
Chernyshevski - ruas>i.,.saksalaisia f i ­losofeja
naiden i d e a l i s m i n t a k i a , h e i r
Canadian Home Journalin i
kuvatyttoa*' Naastattefemt^
Kirj. Meri Tohmo
äänemme, paaslak-semme selville: m i ­h
i n me py.stymme j a ollak-^x-mme o i ­k
e a l l a paikallamme. Vaikka kuorom­me:
o n k i n vielä nuori; olemme jo saa;-
neet kiiiok.set esiiyksistamme. Uskon
kuoromme • työn muodustuvan nuoren
j a kyvy/Cjcaan johtajamme ansiokkaan:
j o h d o n .seurauk.=ena hyvin hedelmalli^
.seksi: Sus poi.s- arkuus j a k a i k k i l a u -.
l a j a t mukaan, etenkin nuoret.. Meillä:
o n JO m u k a n a joukko h e r t t a i s i a tyttoV
l a p s i a , mutta sopisi .sita poikarniesten-k
i n t u l l a - m u k a a n . Takaan, e l t a t u - ;
lette viihtymään kuoro-Sfjamme-. -
. Olin: a i v a n unohtaa sen k o k o u s i l l an
} h u i p p u k o h d a n k u n ;kaiken muun Iv-;-
t i n li.saksi- saamme ' n a u t t i a ihanan
kahvipöydän antimi.s-,a. johon miehet
varustavat komean '.'laulavan k a k u n ".
V i e l a -muistan .sen viimetalvisen k a ­k
u n laulun, "Pojat, ne r a i t i l l a laule­lee".
Nyt ka,jahtaa kakusta tietenkin
o l i v a t lahioism. vihaisista . p i i r e i s i a .
Decombristeja , j o h t i Herzen.. Kan^a
joutui kantamaan huomattavan:o J an
V e n a j a n vapausliikkeen, vaiiceina^
koina. Tama liike tai.steli- t a l o n p a -.
Kain puole.sia, s e . t a i s t e l i talonpoika;;!
erikoisena rotuna, erikoisena kansana.
Cherny.shevski . k i r j o i t t i • Hegehstä:
" M i n a s t a n a y t t a a : a i v a n k u i n h a n o l i s i
v a l l i t s e v i e n ^ a s i a n t i l a m , nykyisen y h -
tei.skunnallLsen systeemin o r j a . " M u t ta
Chernyshevski ei k u i t e n k a a n , m i n k u in
vapauttamiseksi maaorjuudesta Ler n Peuerbach, hyljännyt Hegelin filoso-sanoi
Chernj.shcv^kLsta, etta tanna f.^n ' k ä y t ä n n ö l l i s t ä ydintä". H a n
^ma, i taidon ' v a i k u t t a a k a i k k i i n po-• käytti hyväkseen d i a l e k t i l l i s t e n m e -
l - T f s i . n tapauksiin vailankumouksel- > nettelytapojen e n n a i s i a s u u n t i a , j o t ka
1 ^fl!<i h r n g e l l a a n j a h u o l i m a t t a k a i - h a n a s e t t i materialistisesti todista-
! j o k u toinen l a u l u — s i t t e n h än se k u u l ­l
a a n .
kista t.sansmin asettamista. - esteistä,
han k e h i t t i ideaa- t a l o n p o i / a i s t o n val­lankumouksesta,
joukkojen taLstelusi.'!
v a n h a n koneiston kuki.stamiseksi".
"Vakaumusteni voitosta m i n a en^ha-lua
mitaan etuisuuk-ia • elämälleni".
maan . v a l l a n k u m o u k s e l l i s - d e m 9 k r a a t -
t i s ia v a k a u m u k s i a a i i.
• H a n oh myöskin suun ekonomisti.
H a n paljasti Adam S m i t h i n , David
R i c a r d o n j a muiden heidän seuraa­j
i e n s a p o r v a r i l l i s e n pohittLsen talous-k
i j o i i t i P i e t a r i n yliopiston oppilas ti^^een l u o k k a r a j o i t t u n e i s u u d e n . H an
N i k o l a i C h e r n j s h e v s k i päiväkirjaanpa ^..^^1 päämääräkseen muodostaa po-
K o k o hänen claman.sa oli t a m a n lau- mttinen taloustiede työtätekeville i h -
n tarkkaa noudattamista Lukiessaan a l i i i p e r a i s e s t i ve-
Chernyshevski opisskeli yliopistossa ^ n a j a k s i k i r j o i t e t t u j a -Chernyshevskin
n u n a . vuosina, j o l l o i n maaorjuus V e ­n
ä j ä l l ä , k a v i ' l a p i p e r i n p o h j a i s e n k r i i -
Sen vaan i a n o n , etta nama K a i k u - j J"""'" lännellä nousi v a l l a n -
kuoron miehet ovat cri p o i k i a irse I k u m o u k s e l l i n e n aalto Hän kasvoi
he valmi.stavat kakut j a viela sävel-I ^^-naJan yhteiskunnalli.sen v a l l a n k u -
t a v a t k i n ne. Ettei n a i s i i n tulisi k a ­teuden
henki, on ta.ssa todettava etta
•kyllä meidän nai.semmekin ovat m a i ­niota
vakea. Silla he esim. varasta­vat
.sen k a h v i n , j o t a .saamme nauttia
kokouksen j a l a u l u n lomassa.
En.si torstaina: siis - t a v a t a a n kuo­rossa!
T A S .
Tie tuhoon — ja rauhan tie
Tuhue.ssaan. viime.: mtian.antaiiia n"oronton. kansallisessa naylte-
:ly.ssä (C. : N . Iv.) ulkoministeri Rt. H o n . Louis St. Laurent esiintyi
. hyvin .sotaisena ja antoi ynvmartaa; etta Canada valmistuu nyt hyvak-
•.S3'maän Pohjois-.-Vilaivlin sotilasliiton n.s. chkaisysotaa varten. . T ä ­hän.
l?ohjois-.-\tlantin sotilasliittoon kuuhu.sivat luonnollisesti Yhd\'s-vallat.:
Hritannia. -R;insk;i. Helma.. Hollanti,: Luxemburg,' ja Canada.:
' , .Vsiallisesti puhuen ta.';sa sotilasliiton suunnitelmassa ei ole mitään
. uutta. -. Todellisuudessti ulkonnnisteri St. Laurenl toi-sti" nyt samoja
aatteita, niua nir. \\instonChurchill esitti surulli.sen kuuluisassa Ful-
.'tonin puhees.sa .Mi.ssourissa noin kaksi ja puoli vuotta sitten, kuten
aorontolainen torylchti Olobe and M a i l aivan oikein totesi. Mutia
."uutuulena: voittaneen ;.semaan jiUaa sila. etta samalla kuin brittilai-
.set, yhdysvaltalai.set ja ve.nalai.'<et diplomaatit neuvottelevat Mosko-vas.
sa ja lierlim.ssa, maailman: po]ttavami)ien kriisien ratkaisusta, mei-
.'dan maamme tuleva paämimsteri.-.iilkoministeri St. Laurent puhuu
--julkisestiv Xeuvostoliittoa vastaan . tähdätyn sotaliilon tarpeellisuu-
-.desta! Onko täinäymmarreltavis.sa siten, että,ulkoministeri :St,,Lau-
,rent ja hänen hallituk.sen.sa. ei hal.uakatin rauhallista ratkaisua: niille
.•kysymyksille, mista nyt .Aloskova.ssa ja Uerlinkssa neuvotellaan? Ha-
?luaisiko han sotaisella puheellaan : vaikuttaa, kielteisesti yllamainittui-;
hin neuvotteluihin-'
: y ...Selv^aa kuitenkin on. etta sotalutoissa'ja -aseistautumisessa ei ole
; ..urinkaan liikkumaan;; eika myöskään Canadan onni ja tulevaisuus.Me
,;tiedanime kokemuk.sesta -Ivuroopa.ssa . eraan, i.)ikkumaan , mikä,, myös
'perusti ulkopolilIlkkaansa-Uijtian aseistautumiseen seka kaikkiin sota-
, :ja muihui.Hiitoihin.tTVitaiehtiui Neuvostoliittoa vasl^ Me tic-
'damme myos.etla kov-a aseistautuminen ei tuottanut sille maalle rau­haa,
kuten a^ei-taufumi-ta kannattaneet politiikol vakuuttivat, vaan
»tuhoisan sodan, -Metiedammc. .eita se , mieletön aseistautuminen a i - '
• heutti.vuosikausien ajtiksi a:ir,immai.-?en:korkeat verot.-alhaiset palkat
..'ja korkeat hinnat ia optionnistuneen:sodan jälkeen taloudellisen ro-
,imahduk.sen.. Rauhan asemesta: aseistautuminen tuotti sille pikku-
:maalle-kaksi luhoisaa.sotaa. kymmeniä tuhansia ennenaikaisesti kuol­leita,
tuhansia haavoittuneita M lojjpuiakseen raajarikkoisikii jaanei-
.; t ä . Y l l a v i i t a t u n pikkumaan- ja Kuroopan kaikkien maiden -viimeisen
„ 30 vuoden, historia toteaa, c^^tiamaitumasii. etta aseistautumiskilpailii
ja sotaliitot eivät johoa rauhaan vaan sotaan ja kansalliseen onnetto­muuteen.
. f
Vallan toi.>eniaNeen kehiiv-^uuntaan tahtaa Lontoosta. Englan­nista
saapunut tieto mi-^a keiroiaan etta samana paivana jolloin ul­koministeri
St Laurent taalla kali^eli sapelia Xeuvostoliittoa vastaan
Lontoossa rvhdvltun neuvottelemaan pitkäaikaisesta ja kau.iskantoi-sesta
kaupp3sopimuki:esta Xcuvo^ioliuon kanssa. Jos nämä neuvot­telut
onnistuvat kuten on toivottavaa ?iIloin Xeuvostoliitlo .<;aa Bri­tanniasta
satojen miljoonien dollarien arvosta koneita ja työkaluja
vastineeksi vilja-ta puutavaralta ja muista aineista, joita Britannia
nyt välttämättä taivitsee Tällainen kauppasopimus helpottaisi pal­jon
Britannian alati karii^tvvaa dollaripulaa, parantaisi molempien
maiden kansalaisten elinta>oa ja tasottai^i tieta kansainväh"sen rauhan
vakiinnuttamista varten
Canada voi-i ja omien kansallisten etujensa vuoksi sen pitäisi ^
hyljätä ulkoministeri ^t, Laurentin esittämän \VaIl Streetin miesten
.sotaohjelman:,j.a liittvä:Britanniaan>näissa kauppaneuvotteluissa Xeu-vostoliiton:
kanssa. : Vain rauhanomaisin keinoin ja rauhan toimiin "
Port Artliurissa ,
koiitanssit
tk. 15 päivänä
P«^rt A r t h u r . — C S J : n Port Arthu-r
nn^osaston h a a l i l l a 31G B a y S t . ovat
s i t t en hauskat hyppelyt keskiviikkona;
tk. 15 p : n a . S i l l o i n nimittäin pidetaaii'
k o l i e n ostamLseksi tanssit,, j o i h i n l i p ­puja
on saatavana k a i k i l l a osastomme,
j ä s e n i l l ä . M i l t o n F r a n c i s Lumber Co.,
on lahjoittanut ensimmaisek.si lahja-p
a l k l n n o k s i - puoli -tonnia kovaa k o l i a,
. j o t e n s e 011 h y v a l a h j a joka .sattuu olla
onnellinen saaja, j a : I i s a k s i on m u i t a - :
k m palkintoja. Liput mak.savat. vain
25c etukäteen mutta ovella.35c. • •
; N a m a muuten, ovat svv.stoimintam-me;
alkajaistan.ssrt in en.simmai.set, p i t -
ka.sta aikaa h a a l i l l a joten luultavasti
j o k a i n e n s i l l o i n r i e n t a a haaliUe j a s a -,
m a i l a auttaa o.sastomme toimintaa;:
.Nyt:, o n ,tulessa k v l m a ' t a l v i j a kolin
t a r v i t a a n . , m u l t a ne ky.svvat paljon
rahaa, ja- jos a i o t a a n toimia t a r v i t a an
haalissa ennenkaikkea lämmintä; Sik­sipä-
kehoitammekin teidän jokaisen
uhraamaan taman pikkusumman
t a n s s i l i p u n ostami.seen j a t u l e v a a n 15
pna j a r j e s t e t t v i h i n .'tansseihin.,•
Taas s y k . s v n - t u l l e n alkaa toimin­tamme.
.Kuoro alkaa toimia, näytel­miä
on JO ky.seltv. etta miHom .meiUa
on kappale h a a l i l l a . Ikava kyllä, etla
vielä Cl ole m i t a a n n a v t e l m a a - h a r j o i ­tuksen
alla. : V a r m a s t i pikapuolin
jiiloitainmc harjoitukset, mutta sima­k
i n tarvitaan yhteistoimintaa.: K u n
taas aloitamme, n i i n olisi hyvä. että
j o k a i n e n jolle t a r j o t a a n osaa näytel­mästä
ottaisi sen v a s t a a n , cika sanoisi,
en mina. - Meillä ei m u u t e n k a a n , ole'
Inkoja voimia ja etenkin miehistä on
a i n a puute, koska miehet enimmäk­seen
työskentelevät metsissä' t a l v i s i n,
mutta JOS ne.;:jotka ovat kaupungussa,
koettaisivat t a v u a a poissaolevien . t i ­l
a n n i i n kyllä toimintamme jatkuisi
•vastuk.sist.av h u o l i m a t t a . . Siis.nvt. .syys-t
o i m i n n a n alkae.s.sa tulkaana mukaan
ja., a l o i t e t a a n osastomme toiminta- r i ­peällä
; k u r s s i l l a . -Uusia-jaseniamvo-s-k
i n h a l u t a a n osastoon rajaton niaara.:
— T AS
Ontarion hallitus
ei luota "jumalan
kutsuun''
..:.Toronto. — O n t a r i o n maakuntahalr
l i t u k s en •. prokuraactonnvirasto.: t u t k ii
p a r h a i l l a a n tapahtumaa, joka askct>
tain- vei nuoren t v t o n hengen.: /Tama
tyttö. • 18-vuotiasi Violet :GcE:olin; " s a i
kutsun mennä: uimalan luo-,, j o l l o in
tama f a n a a t t i s e s t i ; u s k o n n o l l i n e n nei­tonen
kaveh Madavvasica-jokeen -Bar--
ry"s B a y n lähellä Ontariossa, elokuun
"29 p na
Prokuraattori: Black.vvell - Sanoi;: että
t i e d o t . j o t k a hänen virastonsa on saa-.
nut, ovat - v a h a n . k u m m a l l i s i a " j a - ön
määrännyt: tutkimuksen suoritetta­vaksi-
t a s t a . " j u m a l a n luo imenemises-.
t a " .
HERR. V .V K Y Y D I S SÄ
•• H e r r a h e v o s m i e h e l l e : — J o k o se k i r -
konkvla pian tulee''
Hevosmies Eihan se m i h m k a a n t u ­le,,
j n e h a n m e n e m m e sinne.
mouK- d e m o k r a a t t i s e n J a ; m a t e r l a l l s t l s -
ten t r a d i t i o j e n ilmapiiri.s.sa. H a n oli
myöskin- tutustunut , l a n s i - E u r o o p an
edistysmielisten a j a t t e l i j a i n k i r j o i t u k -
-siin. V. 1850 mennessä hänen filo.so-fian.
sa oli täydellisesti muodostunut.:
H a n oh vakuuttunut materiaUsti Jii
vallankumouk.sellinen d e m o k r a a t t i ..
, P i a n h a n r y h t y i k i r j o i t t a m a a n " A i -
k a l a i n e n " - n i m i s e e n a i kakauslehteeii.
Hänen hedelmällinen j a m o n i l l e a l o i l le
ulottuva k i r j a l l i n e n toimintan.sa k a -
.sitteli kirjalIisuu.s-arvo.stelua, - p o l i t i i k ­kaa,
p o l i i t t i s t a taloustiedettä, - f i l o s o -
.fiaa j a t a i d e t u t k i e l m i a . : Sanomaleh­distö
ok Siihen a i k a a n amoa, missa
v o i t i i n keskustella yhteiskunnalhsista
probleemeista Venäjällä ja, C h e r n y s - ,
hevski teki j o u r n a l i s t i i k a s t a a n terä­vän
aseen taistelussa itsevallmtta, ja
maaorjuutta vastaan. .
- :ArtikkeleKs.saan maareformin hyT
vaksi Chernyshevski tuomitsi voimäk-kaastr
maanomistajaluokan masmoi-m
i s e n - j a osoitti k u i n k a V e n a j a n hbe-^
r a a l i t ovat oleellisesti vihamielisiä
kan.salle j a etta t s a r i s mm p o l i t i i k ka
eroaa kansakunnan eduista. : Hän
työskenteli tarmokkaasti talonpoikals-ton
vaBauttamiseksl; .Talonpoikain
vapauttaminen, han k i r j o i t t i , .tulee
.suorittaa siten, etta .se " t o d e l l a tvyr
dytta-a kansallista tunnetta".. Hän*
kuten . k a i k k i edistysmieliset venälfti-;
spt. r a k a s t i , kansaansa. Todclljnen
p a t r i o t i s m i -merkitsi hänelle, taistelua
maansa vapauttamiseksi feodaalisista
j a muista yhtei.skunnallisista siteistä
j a .sorrosta- j a tyota vapaan., voimak-;
k a a n .ja o n n e l l i s e n Venäjän rakenta­miseksi.
" • -. . •
C h e r n y s h e v s k i - o h . t s a a r in hallitUk-,
.sen. vaarallinen , v i h o l l i n e n . Hänet
v a n g i t t i i n ; j a teljettiin-PietaBi-Paava-;:
Iin l i n n a a n . M u t t a h a n ei lopettanut
taistelua., .Vankeudessa hän- k i r j o i t t i
k u u l u i s a n .novellinsa "Mitä : tehdä?":
N o v e l l i n .sankarit: kuvasivat sen a j an
cdistyneimpia edustajia, j a he oliva-t
Venajan vallankumouksellisten, .suku­polvien
esimerkkejä. Tällä novellillä
oli s u u n vahstuksellinen vaikutus., •
: Chernyshevski v i e t t i lähes 22 vuotta
vankiloissa ja. maanpaossa.' Hän k u o l i
V 1889
P i e t a r i - P a a v a l i n linnassa olles-saan,
Chernyshevski • • k i r j o i t t i , ' v a i m o l l e e n ;
seuraavasti.; "Meidän elämämme,, si--
m i n . j a minun, k u u l u u historiaan S a - :
tpja vuosia • k u l u u j a - vieläkin:- meidän
nimemme ovat r a k k a i t a kansalle. M e i ­tä
muistetaan kunnioituksella "^illoin
k u i n melkein k a i k k i ne, j o t k a elivät
meidän, aikanamme; ovat unohdetut.
Siksi; me emme saa alentaa, itseämme
m i k a l i meidän maineemme on k y s y -
inyksessa.sen kansan edessä-, joka tut­k
i i meidän elämäämme;" . :-..: .
J a todellakin, neuvostokansa puhuu
lana paiväna kunnioituksella, j a s y -
:yalla, k i i t o l l i s u u d e l l a tästä suuresta:
miehestä. ..Me olemme ylpeitä ,Cher-nysheyskista
;aivan samalla tavalla
k u i n L e n i n , o l i h ä n e s t ä ylpeä j a rakasti^
hänen; rohkeuttaan; taistelussa- y k s i n ­v
a l t i u t t a j a m a a o r j u u t t a vastaan, h ä - :
nen rajatonta antautumistaan kansan;
asian hyväksi, hänen voimakas*a'vai-^
lanku-moukselhsta , ajatuskykvään ja
harrasta patrioottisuuttaan. M a r x . ja
Enge.ls; sanoivat; etta Chernvshevskin.
ja D o b r o l j u b o v m . k a l t a i s e t vailähku-mouksel^
set. ; j ä a-jattehjat ovat: t u o ­neet
mainetta.; suurella V e n ä j ä n k a n ­salle.
-'Suuren-opettajanne Cherhys-hevskin
- t y o k i r j o i t t i . M a r x E r i s i m -
maisen; Kansainvälisen venäläiselle
jaostolle, '.'on maineeksi Venäiälle."^
• Chernyshevski- o h p e r i n p o h j i n bppi-n
u L j a -ajattelija;; yksi aikansa oppl-neimmista
miehistä
Chernvshevskin f i l o s o f i a n perustana
o l i ; i n a t e r i a l i s m i . , : : H a n seurasi mate­r
i a l i s t i s t a l i n j a a Venajan filosofiassa,
jonka Belmski. j a • H e r z e n ; o l i v a t k e -
huomioita M i l l s m k i r j o i t t a m a s t a teok­sesta
" P o l i i t t i s e n . taloustieteen peri­a
a t t e i t a " k i r j o i t t i M a r x : " T ä m ä 'por-v
a r i l h s e n ' p o l i i t t i s e n taloustieteen va-^
r a r i k k o i s u u s on •mestarillisesti esitetty
suuren venäläisen oppineen j a k r i i t i ­kon
N . Chernyshev.skin k i r j a s s a T u t ­k
i e l m i a poliittisesta taloustieteestä
M i l l s i n mukaan." Lenin tunnusti
C h e r n y s h e v s k i n olleen : h u o m a t t a v an
k a p i t a l i s m i n k r i i t i k o n.
cnernysnev-sKi- antoi tyhjentävän
kuvauk.sen p o r v a r i l l i s i s t a liberaaleista,
H a n k i r j o i t t i : " M i n ä en .pidä s e l l a i ­s
i s t a herrasmiehistä, jotka huutavat
'vapaus, vapaus', j a jotka- pysähtyvät;
v a i n tämän sanan lausumiseen, j a k i r ­j
o i t t a v a t , sen l a k e i h i n , m u t t a eivät t o ­teuta
sita käytännössä . . . He t u ­hoavat
tekstin, jossa puhutaan epä-suhtaisuudesta,
m u t t a eivat tuhoa sitä
y h t e i s k u n n a l h s t a systeemiä, jonka
alaisena yhdeksän kymmenesosaa
kansasta on o r j i a j a p r o l e t a a r e j a ;"
Puhuessaan . eraassa yhteydessä
näille p o r v a r i l l i s i l l e l i b e r a a l e i l l e , sanoi
Cherny.shevski: . " H e r r a s m i e h e t , te
a j a t t e l e t t e r a t k a i s u n olevan sen, e t tä
pitäisi olla. s a n a ' T a s a v a l t a ' j a te v a l ­lassa.
Mutta tama ei ole r a t k a i s u .
R a t k a i s u o n se, e t t ä alempi l u o k k a t u ­lee
,vapauttaa..orjuudesta, etta se v o i s i
.syödä, juodäi mennä n a i m i s i i n , kas­vattaa-
lapsia, pitää huolta vanhem­mistaan,
saada valistusta. - ettei mies­t
e n ,,tarvitsisi tulla tylsiksi j a - epä­toivoisiksi
j a ettei naisten tarvitsisi
myyda r u u m i s t a a n . . .''
A m e r i k k a l a i n e n ekonomisti Henry
C. Carey j o u t u i C h e r n y s h e v s k i n a n k a ­r
a n arvostelun: kohteeksi, k u n C a r ey
l e v i t t i l u o k k i e n välisen "harmoniana
aatetta, Chernyshevski ruoski j a p a l ­j
a s t i s i i h e n aikaan.; erikoisesti Saksan
j a Amerikan,tiedemieste n keskuude.ssa
v a l l i n n e i d e n . r o t u t e o r i a i n luokkaole-:
inuksen.
Chernyshevski o l i myöskin huomat­t
a v a taideteoreetlkko. Materialistisen
f i l o s o f i a n p o h j a l l a h a n muodosti " r e a ­l
i s t i s e n , suunnan"; estetiikassa. K u u -
l i i i s i s s a vaitelauselmissaan "Esteetti­set
suhteet-,taiteen j a todellisuuden
välillä", h a n e s i t t i -periaatteen '^elämä
on kaunista." yläluokan estetetiikkaa
vastaan.-Han. vaatr. etta taneen tulee
.esittää elama todellis&na. j a etta t a i -
teenituJee i l m a i s t a elamaa. seka antaä-
• todellisuudesta o!.-:ea a r v i o i n t i.
H a n oli m y o s k u i vakuutettu .suta, |
"että t a l o n p o i k a i n voittoLsa vallanku-^-
mous tuo s o s i a h s m i n Venäjälle. Han i
halu.si nostati&a talonpoikaistoa sosia­l
i s t i s e en -yallankumou•:seen. Tama oli
n a d o r n i k i e n h a r h a k u v a . Talonpoikai-S:-
ton vallankumous rseo-iuvulla ei joh-^
tanut sosialistiseen yhteiskuntaan, m i ­h
i n . ChernyshevsKi pyr.<i. V a m p r o l e - |
t a r i a a t t i . joka j u u r i sillöm muodostui 1
Venäjällä, voi, saada väli a a n sQ.siali.s-
;m:n. Chernvshevskin sosialismi, j o n ­k
a h a n u.skoi tulevan t a l o n p o i k a i s v a l - |
lankumouksestav. oh muunnos utopi- j
-sesta .sosialismista. ,. - , j
.-Vera- P a v l o v n a , - j o k a on- Cherny.s.-j
h e v s k i n n o v e l l i n " M i t a - t e h d ä ? " s a n k a - j
n t t a r e n a , uneksu nakevaiLsa sellai-sen {
maan, j o k a on l a y n n a iloa j a o n n e l l i - (
suutta j a ; jossa k a i k k i voivat . t e h d ä \
tyota: v a p a i n a . Pavlovna sanoo k a t - r
.Soilessaan tätä satumaata: '"Onko se j
m a h d o l l i s t a , e t t ä me olemme tuolla ja '
e t t ä tama on meidän maamme?. M i n a j
olen k u u l l u t ' h e i d ä n laulavan ja he :
p i i l i u v a t v e n a j a a . ' i
, Chernyshevski luotu täydellisesti '
V e n a j a n kansan loistavaan scsialistir-seen
tulevaisuuteen.-, Han k i r j o i t ti
t a s t a tulevaisuudesta: " R a k a s t a sita.
p y r i s i i h e n , tee t y o t a sen hyväksi, t uo
se l a h e m m a k s r j a ota s i i t a . n y k y a i k aa
v a r t e n n u n p a l j o n k u i n .suinkin v o i t . ":
S o s i a l i s m i VOI j a .se t o i v o i t o n maas-,
samme — p r o l e t a a r i n e n sos;ci!i5.mi, m i ­kä
perustuu m a r x i s m i n j a l e n i n i s m in
s u u r i i n opetuksnn. Suun- L o k a k u un
V a l l a n k u m o u s . , v p i t t i , koska sen- j a r -:
j e s t i työväenluokan puolue.
Chernyshevski . k u u l u i ihmiskunnan
n u h i n neroihin.^ j o t k a hänen omien
..sanojensa m u k a a n " o l i v a t aikaansa
T
Canadian Home Journalin kauneuskilpailun voittajaa Eila « a v u i -
haastatellaan Torontoja - C K E Y r n radioasemalla. ' ™ '
edellä ; t j o i l l a o h k u n n i a n a h d a tule­v
a n paivan'sairastuksen j a rohkeutta
tervehtiä. s e n ; s a a p u m i s t a ! ' . ; . *
' N i k o l a i Chel-ny.shevski,:suun demo­k
r a a t t i , a j a t t e l i j a j a taistehja,- on.su:U-r
e s t i kunnioitettu neuvostokansan
.keskuude.ssa, sen k a n s a n , joka o n k u l ­kenut
pitkälle s i t a sivistyksen j a edis­tyksen
t i e t a , ; m i n k a h a n n a k i . enna­k
o l t a .
M o n t r e a l . — M e i l l e suomalaisille
i a a l l a M o n t : e a l . s s a , tuli todella m a i ­nio
i l o n j a y l p e i l y n aihe- k u n . h y v in
t u n n e t t u 18-vuotias koulutyttö- E i la
S a h l : t r om v o i t t i 280 koulutytön v a l i -
Ken k.auneuskilpailun. Taman k i l p a i ­l
u n oli j ä r j e s t ä n y t The: Canaöian
Home J o u r n a l j a E a t o n C o . koko G a -
nadaa, kasi:tava.ssa. mittakaavassa.: .
.. N a m a 230 koulutytön valokuvat l ä ­h
e t e t t i i n : T o r o n t o o n j a m u k a n a j o k a i -
i-en tytön mitat.- Torontossa kuvat
joutuivat kaymaan a n k a r a n v a l i n n an
l a p i . N u s t a v a l i t t i i n 10 parasta, jot­ka
sitten lähetettiin edelleen H 0 I I 5 - lensa mukainen juhla Hanr
vvoodnn, jossa t u n n e t t u f i l m i n a y t i e l i - '
Ie E l l a n ollessa'' pieni ^ -'
K i l p a i l u n järjestäjät k'a.z'
E l l a n , ja hänen , äiti.niä mitki.-
rontooii, musa Eaioii Go-olijä:,i6
nyt • Eilarv kunniaksi' tansshuet.'
j a -äitin.sa,.olisivat voineet:tehdä
k a h lentoteitse, mutta. mrs.-SiMg,
on .ollut viime vuodet huonosä
veydessa ja; sik.5i Eila: mkb
halu->i ma-kastaa junalla To-.t
h e i t a oh va.'.'ta.s.sa Home .Joir
edustaja, joka kuljem he ta
toiseen
E i l a n - a n n e t t i in väiita o,nian-t
j a Van J o h n s o n kerken filmauksen
v a l i t s i makunsa; mukaisen-mallitytön
j-i h a n v a h r s i E i l a n . V a n J o h n s o n in
apuna valinnassa olivat samassa f i l ­mauksessa
tyaskennelleet June: Ally-,;
i o n . -E.sther William3, Ava - G a r d n e r ,
: C l . - i r k . G a b l e j a W a l t e r Pidgeon.
H a r v o i n voi. kuvista- valitsemalla
o.sua niin^ oikeaan k u i n V a n J o h n s on
O.SIU." .;„ • • • „• -,: -
Tuos.s.T. e d e s - s a n i i l t u u -Ella niin
h e r t t a i s e n - v a a t i m a t t o m a n a . - E i o l l ut
ylistys mÄinyt E i l a n " p ä ä h ä n ' ! . Yhtä
luonnollLsesti han' juttelee, minulle
j u h l a k u l k u a a n k u i n aikaisemmin, j c i s -'
t3in p n l l o - o t t e l u i s t a a n ; joi.s.Sä h a n on
saanut monta palkintoa; U r h e i l u l la
•i o n : ollut k a t e t t a v a osuus 'Siina-var-
Tuhansia tonneja
ruokaa Israeliin
-Montreah - ^ . V a j k k a Canada ei olo
v i r a l h s e s t i tunnustanut Israelin val­t
i o t a , n i i n tuhansia tonneja r a v i n t o ­tarpeita,
l ä h e t e t ä ä n taalta Tel A v i v i in
j a H a i f a a n kahden seuraavan: v i i k on
a i k a na
-Ensimmäisen.laivan odotetaan .saa­puvan
tänne, pian j a se v i e v i l j a a ,
m u i t a r u o k a t a r v i k k e i t a j a lääkcäineiT
t a Palestinaan; Tarvikelahetyks.et
menevät MontrGälista sulan- veden a i ­kana
. j a S t . J o h n r s t a talven aikana. ] .- .
I s r a e l i l a i n e n ostokomissioni on osta- "^'^^^^ teeskentelemättömässä t a ­vassa,
m i l l a ' E i l a hallitsee liikkeensä,
k a u n i s vaalea ;tukkä''. lyhyinä k i h a -
rbinji yfnpäi^iö luonriplllsen.; vaaleita
nut • C a n a d a s t a , t a r v i k k e i t a arviolta
m i l j ; d o l l a r i n edestä viims: aikoma.
Vähän lapsihalvausta
Ontariossa
Toronto, - r T n D ; S; P u f f e r , O n t a ­r
i o n lääkehuollon apulaisjohtaja. :sa-^
noi t a a l l a , että' lapsihalvausta- o n O n ­tariossa
ollut verraten vahan tänä
vuonna j a tapaukset ovat yleensä o l -
leet lieviä. ;•. •
TÄI P u f f e r sanoi t a n a vuonna: m a a ­kunnaissa
ilmcyitetun : 168 taudinta-pausta,
j o i s t a 10 o n j o h t a n u t kuole­maan.
Viime vuonna i l m o i t e t t u n 367
taudintapaustä''-jä 13 kuolemantapaus­ta
ka.svoja. j o i l l a ei ole r a s k a s t a ; "sota-nv.
rskeerausta'.', mika,; n i i n . usein pilaa
nuoruuden; katmeuden: monien.: alle
20-vuotiaitren kasvoilta. - /
;: Sanota.in, etta siimat ovat. sielun
p e i l i j a "tas-sa,- tapauksessa se a i n a k in
p i t a a paikkansa. L u o n n o l l i n e n k i r k -
kau.s j.a r e h e l l i s y y s , sädehtii. Eilan, . v i ­hertävän
h a r m a i s t a Silmistä, k u n h ä ­n
e n ka n.-saan juttelet. -Siimat; n a u -
r.avat suun mukana l u o n n o l l i s t a h y ­myä,
tuoden viekottelevan hymykuo­p
a n po.skeen. ' T a s t a eras haastatteli­ja
o l i h u o m a u t t a n u t k i n ; e t t a E i l a n iUti
o l i v a r m a a n - u n o h t a n u t pavun t y y n y i -.
taiis.sit, erää.ssä .kaupungin liljt^
leHa-. olevassa- ulkoilmaravin'
Hänen kunniakseen- : järjej»el:r
.tans.siai£iin , oli'kutsuttu' 600 hfd
E l l a n kavaljeeriksi oli valittu eris'
r a i n a l a i i i e n nuorimies., .Hänt^täc'
t im Gene Krupan kanssa useitafc
.ja: G e n e . l a h j o i t t i , Eilalle'yhden
mofonilevy:.staan omalla aft
tuksellaan varustettuna. M
kuvia hänestä otettiin' aina valiaa
lia.-: Radiossakin Eilaa :haasa:
E l l a n a i t i nauroi: "Olin aivan
mokomastakin sekaisin . '
E l l a n am näytti virkeämmältä
pitkään aikaan. Toivomme, eiti
k a virkisti han ta .ja, etta-hia
lisävoimia tullakseen terveeksi
Toivomme myöskin, etta Ellalle
tuisr mahdollisuus , parempaan:
vaisuuteen ' l
E l l a kertoi in^nostuneesti, että
on nyt mainitun The Canadian
J o u r n a l i n palveluksessa ko;
tajattarena; ja JOS han.saa tarj
m a l l i k s i : ryhtvy. han myöskin
iltatöinään
' Eila näytti minulle kaunista
.iypukuai jonkaEatoiiryhtlÖ;.^;
nelle : lahjoittanut, ollessaan
tama puku paallaan Home J
kansikuvaa varten. .Se onk
värikkäästä skotlantilaisesta
kaasta,. kapea hame ja löysä.:
k e l t a i n e n lakki.-- kaulaliina ja.
neet. Tämä puku oh'Eilan
t o d e l l a . sievä nantavyys. Hän,
.minulle: lahjoja; joita oh saanut
tostä ari;::.-^:;Eilä ,on airiä -pui
"2
'.!,Ki"Jl;
i i n i i n c ;
Missä on rautaesirippu?
pyrkivien toimenpiteiden avulla Canada voi auttaa rauhan asiaa —
eika Canadalla ole mitaan voitettavaa uudesta sodasta, mutta paljon
kvlli hävittävää.
R a u t a e s i r i p p u o n p o r v a r i l l i s e n p r ö -
pagandatoimiston keksintö, j o h o n mo­net'
i h m i s e t uskovat Tarkoitus o n us-kottaa,
etta e s i r i p u n t u o l l a p u o l e l l a on
k a i k k i p i m e a a . e i k a o i k e i n tiedetä m i ­t
a siellä, t a p a h t u u . Jos j o k u o n n i in
p ä ä s t ä ä n sekaisin, etta aikoo- sinne,
n i i n sima o n l u k e m a t t o m i a vaikeuksia
ja, jos j o k u . p o l o i n e n y r i t t a a : paastä
tänne i m p e r i a l i s t i e n t u o m a a n p a r a t i i -
s n n . n i i n se o n m e l k e i n mahdotonta.
::. A s i a n todellinen l a i t a .ej s u i n k a an
ole t a l l a t a v a l l a . Esimerkiksi Mosko­vassa
on m a a i l m a n , s u u r i m p i e n leh­t
i e n k i r j e e n v a i h t a j a t , jotka saavat ai--
v a n .yhta: v a p a a s t i l i i k k u a k u i n u l k o ­maalaiset
sanomalehtimiehet Cana-dassa.
Jos j o k u v a l h e e l l i s i a : t i e t o ja
l ä h e t t ä v ä kapitalistisen . suurlehdeh;
r a p o r t t e n . on m ä ä r ä t t y pakkaamaan
m a t k a l a u k k u n s a j a vlahtemaan, nilri
se v a m t o d i s t a a sita, etta r a u t a e s i r i ­p
u n tuolla puolella : v a a d i t a a n lehti-e
mieheltä alkeellista rehellisyyttä. - - :-
K a i k e n l a i s i a l ä h e t y s t ö j ä on j a t k u ­vasti.:
v i e r a i l u i l l a Neuvostoliitossa .ja:-
uuden demokratian maissa. ^ Äsket­t
ä in p i d e t t i i n Puolassa m a a i l m a n : i nr
t e l l e k t u a a l i e n konferenssi, johon osal­l
i s t u i .satoja edustajia ;talta :.puoleltä
r a u t a e s i r i p u n ; : ; ' P a r i - v u o t t a ; s i t t en
Suomen k u l t t u u r i v a l t u u s k i m t a - vieraiT
h Neuvostohitossa. Prahassa pidettiin-viime,
kesana:;valtava m a a i l m a n nuo-
<» n s o j u h l a ; •:. j o h o n , o s a l l i s tm - t u h a n s ia
n u o r i s o j ä r j e s t ö j en edustajia k a i k i l ta
m a a i l m a n k u l m i l t a . -: A i v a n äskettäin
palasi Neuvostolntosta : suomalaisia
sanomalehtimiehia, j o t k a edustivat e r i
p o l i i t t i s i a -näköaloja. Minkäänlaista
r a u t a e s i r i p p u a eivät he olleet huo­manneet,
eivat edes; patataantumuk-.
s e l l i s i m m a t . . ,- .•:
N e u v o s t o i n t t o o n ; j a uuden demokra­t
i a n m a i h m on/jatkuvasti vieraillut
lukemattomia tyovaenlähetystojä e i ­kä
minkäänlaista rautaesirippua ole
l a s k e t tu heidän eteensä. E i o l e kauan^
snta- k u n . T s h e k k o s l o v a k i a n unioide.n
keskuskomitea kutsiiiÄFieraakseen Brir
t a n n i a n . Trades and: L a b o r CongresT
s m : javsamalla .'ilmoitettiin.:että. vie­r
a i l e v a l l a lähetystöllä, tulee olemaan
oikeus m a t k u s t a a k a i k k i a l l a - vapaasti:,
T a m a tapahtui k a p i t a l i s t i e n väittä-
:mani-. :'.!vallankaappauksen" •: - jälkeen;
j o l l o i n suurlehdisto. t o i t o t t i .maailmäl-.
l e , etta , d e m o k r a t i a n , r i p p e e t k i n . on
hävitetty Tshekkoslovakiassa. - Erikoi--:
sesti haluaisimme; -korostaa-sitä- tosi­seikkaa,
etta-jos mitkään valtuuskUnr^
nat, n i i n juuri- tyoväen:^lähettämät;
ovat: e r i t t ä in tervetulleitrv n.s. räiität
esiripun-, tuolle . puolene:__ Tämä - oh.
työväestölle erikoisen tärkeä- ' : .1
.Vastakohtana, rautaesiripun takai-
:Selle;maillepn'..;kap!tah.sTinen propa­gandakoneisto
;viuaniiut jatkuvasti
Canadaan; ja:" Y h d y s v a l t o i h i n : vapau-'
den esikuvina Tama pitaa paikkansa
sikäli.kum• menneisyv-s on kysymyk-'.
sessa.;; M u t t a .Abraham- L i n c o l n i n : ja
s i r . W i i f r i d , L a u r i e r i n - v a p a a t ajat ovat
nsiirtyneet; menneisyyteen j a m o h o p o l i -
k a p i t a l i s m m ; ; a i k a k a u s r on - tullessaan
tuonut: m u k a n a a n . vapauden, jyrkät
rajoitukset; Jättäkäämme s i v u u n ne
sadat työläiset; j o t k a tälläkin hetkellä;
istuvat vankiloissa vain snta syystä,
e t t ä ovat horjumatta 'taistelleet lei­v
ä s t ä ja , - p o h i t t i s i s t a : oikeuksisitaan.
Emme myöskään tassä yhteydessä ha-:
l u a kiinnittää : suurempaa huomiota
s i i h e n , e t t ä kuuluisa tieäenainen J o -
1 i d t - C u r i e pidätettiin. k u n h a n saapui
Y h d y s v a l t o i h i n • j a C a n t e r b u r y n de-;
kaanukselta Hewlett J o h n s o n i l t a k i e l ­l
e t t i i n viisumi Y h d y s v a l t o i h i n mat­kustamiseen.
,
- Puhukaamme ; u n i o n j o h t a j i e n eteen
lasketusta rautaesiripusta. K u t e n v a l ­l
a n h y v i n - m u i s t a m m e ; , n i i n sodan, a i ­kana,
j o l l o i n uniot näyttelivät rat­kaisevaa,
osaa . s o t a t u o t a n n o n r i n t a ­m
a l l a , ; ei koskaan asetettu uniojohta!^.
j i e n eteen minkäänlaista rautaesirip-,
pua miden matkustaessa; unioittensa'
a s i o i l l a t a a l t a Y h d y s v a l t o i h i n j a päin-,
v a s t o in
- S o t a p a a t t y i molemmille m a i l l e : v o i t -;
toon. j o k a maksoi suunnattomasti ver­ta.
Taman voiton, saamiseksi, umot
eivät antaneet;- p a n o s t a a n : v a i n koti.^
rintamalla, m u t t a kymmeniä tuhansia
u n i o n i s t e j a :VUodattl verensä: taistelu-;
kentillä e n osissa m a a i l m a a . HallitukT.
sien johdosta- olevat miehet:ja- sotilas­j
o h t a j a t antoivat täyden tunnustuksen
u n i o j e n nayttelemalle osalle:. sodassa;;
joten Umonistit- p i t i v ä t luonnollisena,
etta r a u h a n k i n aikana; h e i t a kohdel­laan
.samalla tavalla k u m s o d a n k in
a i k a n a .
N a i n e i k u i t e n k a a n , ole käynyt. A i - ,
v a n . a s k e t t am on s a t t u n u t lukuisia, t a ­pauksia,
j o t k a osoittavat, e t t a u n i o n i s ­tien
eteen; o n . l a s k e t tu rautaesirippu
U S A : n j a C a n a d a n rajalle..; T a m a on
tapahtunut-, yhteisymmarrj-ksessamo-,
lempien ;;maiden h a l l i t u s t e n : kesken. :;
Nom- .vuosi sitten B C : n edustajia
m a t k u s t r I W A : n kokoukseen ; Y h d y s ­v
a l t o i h i n , m u t t a heidät estettiin pää­semästä
rajän: y l i ; T a m a n j a ^ e e n karr;
koitettiin- kolme : I U M M S W : n j ä r j e s t ä ­j
ä ä r a j a n eteläpuolelle. Parisen kuuJ
.^kautta -sitten - matkusti ;United-,.i
ment Workers Union edustajia
mutta heita ei laskettu rajan
Täe tiistaina-pidatettiin:USW.ni
presidentti L a , Guardian lento,
l a • j a , mvöhemmin- palautettiin-:
daän. - Saman umon jasenia
pääsemästä Yhc'svaltoihm Htf
man jälkeen s e u t r t S i kemitota
t e i i union osan eaustajiston'
Canadan ja Yhdysvaltam TahB
sopimus molempien kansalaLns^,
keudesta matka^taa jompaan
paan maahan Tata sovellutetaM
, v a l i i s i i n : kansalaisiiiii; Mplempm
den kapitalisteilla .a heidän
j i l l a a n o n t a y i vapaus matlni5MJ^.
h i n suuntaan hv v ansa
maiden : y a l i l l a . - - , : :
M u t t a JOS tunnettu miu
u n i o n johtaja yrittaa matkiBO»^
A . s t a Canadaan taikka r ^
nnn eteen tipahtaa rautaesiijft
Tj'olaisina ei meidän tarn*.
rautaesirippua ulkomailta sii^
nen ön meidän ccustajiamffle_!'
U S A n j a C a n a a a i rajaUa
pahempi on se etta esirioun n a^
nvkimassa muutama^ uniopacs^";
t i n ^ i l l a r d ja Mo.her j o i ^ -
heidän kantan.<=a kaivcstvoUJ^-:
on järjestäjien ^ a r ^ o i t u ^ ;;
k u n he ovat auttaneet rau-^,
laskemista umojohtajien e'«>
naiden joukossa on sattunU'
useita heidän puolueer^. '
senta. ^
Rautaesnpun la.^kerolnc.^ -
edustajien Iteen Yhajsvs ta.-?
n a d a n rajalla on vain
hyökkäyksestä joka on ^
molempien maiden j a r j e » ^^
läisia vastaan
den kieltämistä jota vastaa-sen
järjestyneen ^ J Ö l ä ^ s ^^
sen vapautta rakastav sn J h i n^
teltava. — UoU.
:;?;Ma