Vapaus, September 11, 1948

              rnalin "lm
attdemasii 1
TORONTOLAISET
hmo
» .voittajaa Eila
Jllessa-" p;eni
in'^ järjestäjät ''kus:
hänen.äuin-ä::ffiitiäs:i
nusa Eaton Go- oli jL'-
kunniaksi 'tanssiauet,
.olisivat voineet: tehi
:eltse, mutta mrs.Sj;
äime;vuodet, .huonosa
ja:;siksi Hlaifmieb
kuskaa: junaI!a.:v^or::
'.a ta.ssa Home Jov
oka. kuljei-ti heitä:
inettiiri valita' oman-1
Iäinen, juhla; Hart­iassa
kaupungin
ässa- 'ulkoilmäravin:!
inniakseeh-..;.järjeäte!g
•.oli kutsuttu' 6()0;hf:
jeeriksi oli valittu eraj
nyonipiei-Hänts-io
Irupan kanssa; useita i
hjoitti''Eilalle ••yhden I
s taan omalla alleS
varustettuna. Xfe
t ä otettiin.airiavähiai
•sakin Ellaa .haas*j:(
auroi: "Olm aivan i
:m sekaisin .
näytti .virkeämmältä \
lan. Toivomme, ettäj
hanta ja etta- hia*!
illakseen,teryeeksi.j
lyöskin,' että Ellailei
llisuus' parempaan
in^nostuneesti. että 1
tun The CanadlanI
ilvelukses-a kon
a JOS hansaa tarjt
tyy han myöskin^
miniille; kaumsta .1
!;a 'Eätoriryhtiöii^^j
:anut- ollessaan:
iällään Home Joi
arten.'- Se on,.
cptlSntilaisesfa'
i-.hame'ja -löysäi
ki.-- kaulaliina. ja.::
puku oli-Ellan,,
nähtävyys.;; :H^:,l
a;.,joita oH saanuti
la on airiä. pui!8i
matkusti .United;
Union edustajia
laskettu-rajan yM
idätettiin-USVfin:
Guardian lenti
niii; palautettiin
unioii ;jäseniä
idysvaltoihin..;
•urasi-;kemikaa;
edustajiston
nidysyaltain yäHBl
ijjieri ^kansalais^
ust-aa vjbmpaanj
Tata so^ellutetaaaj
,isiiii;;Molempiai|j
11a; jä- -1161(3311:^1
vapaus matkusti^
.hyyäiisä : i n (^
mnettu miHtanajI
rittaa matkuSÖ»'
taikka','päiiSS
taa rautaesiTB»!
meidän ^tar"*^;^
Ikom3ilta,^i#;=
edustajiamffl,^'
iän:räJaUa.;:^
,tä-esiripun'
marii^iopaB?^
.losheKyoSiS:^
kaivostyöläisiä
k a r k ö i t u ä ^ i^
tarie^t;'r2)ft!
jritäjiengetKlr'
)n;sattiffiUt;;e"
TANSSIT TARMOLASSA
Joka lauantai-Utana
ja avoinna keskiviikkona, lauantaina ja sunnuntaina^
Hyvä ravintola aina; .
Jiinal osat
erien hyviä
äjiii
i n k';r:f'c-.s-sa
^•rvardin sairaalan
virnnonia-set .ovat
;iv<c-tyt n e n ä l i i n a t;
.-In ; - ; u i v i a k i n r i e v i t -
:..'r:rp.r-reja. JOS j^aita
•••aan- ilmassa. Ta-
'21 DVTit tiedemiehet-
;• tuiKimusten kaut-todettiin,
etta
i i r n k i l o oli k ä y t t ä n yt
Yi. jxiivaä,. jonka- j a l -
•-::!ivattiJ-n; K u n - s i ta
:i .^;:ta. 15.000 bakteeria
i-.--..sia.
• I 1,1 kiij t o n k i n ais-iiscir.,
•iii-iniJelien. itse .'vaat-hdviiyi'!-'
kr.ikin onnittelemaan
, hä'if-;- v;vnheinpiaan. On l o -
- j r, • i T . i h c a miten tyo-
- - • 1 . ' u I : ndcssa tehneet
;;;-a ;A;j;;r i^-ia; ovat olleet; tilaiT
a ';"pa.;V'i:iiui:in' ' korkeampiin
'r. • 'f'i-;vri i(>hd-.\sta E i l a l l a k in
, ' i , . r i>n'itya o s ' ' ' l l i 5 t u -
ä:h!;s/:;V5-:ni);ii;uvh!n. -.
•.••iji:ir.T,!p.:i- ovat- aina- cllcet:
>ri-i.^f--: 1.--). .Vapauden, l u k i -
E , ,> , (I i l l i tui --odan a i -
Aiama!:r:if'n '• Punivi.sen R i s t in
}ij ' T f n 'kcv-unnie ha-
>i i P i - . - ( i . voidafc-.ccn.-osal-
2 >; ii' O 11 k c i h o t y o h o n i -
H i " n i . - i J-.iekiU- l i i k i j a . p i i n . . v o i'
1 ' r i -.tu 1 n i f u i a n on-
Urheilukilpailut
Kirkland Lakella
Ik. 19 päivänä
. K i r k l a n d : L a k e : — Viimeksipidetv.s-sa
V.- j a u . . .=;eura Jymyn-kokouksessa
l u e t t i i n l u t t o t o i m i k u n n a l t a tullut k i r ­jelmä,,
j o k a p ä ä t e t t i i n ottaa huomioon-
V a l i t t i i n 2 t i l i n t a r k a s t a j a a ja kuul­t
i i n , r a h a s t o n h o i t a j a n raportti, j o k a o l i
samalla myöskin hittojuhlaraportti.
Tama oli alustava raportti. Jonka hy-vak.
syminen j ä t e t t i i n « s e u r a a v a a n ko­koukseen,
tai siksi.; kunnes rahaston­hoitaja
- s a a raportin lopullisesti v a l -
miik-si; Keskusteltiin myö.skin pal­k
i n n o i s t a koska ilmeni, e t t ä l i i t t o j u h ­l
a n p_alkintoja on vicla jakamatta.
P a l k i n t o t u o m a r i k u n t a a p ä ä t e t t i i n ke-h
o i t t a a l ä h e t t ä m ä ä n palkinnot asian­omaisille.
•. , .
. P ä ä t e t t i i n , jarjcstaa scuranvaliset
u r h e i l u k i l p a i l u t sunnuntaina tk. 19
p ; n a ja. v a l u t u n 3 henkinen komitea
j ä r j e s t ä m ä ä n kilpailut. -N.äytclmän
j ä r j e s t ä m i s i ä varten v a l i t t i i n niin­i
k ä ä n 3-hcnkinen nayttamokomitea.
P ä ä t e t t i i n myöskin- lahjoittaa Jy­myn
puolesta Vapauden haastekam­panjan
. rahoittamiseksi -i^vVapauden
k i i u n i t y . s l a i n a n maksami.seksi.
. S e u r a a v a Jymyn kokous p i d e t ä än
K c n o g a m i l l a tk. 19 p : n a . Toivotaan
kokoukseen .saapuvan e n e m m ä n j ä s e ­n
i ä ja etta \''rjo ja Kusti- kirjoittavat
e n e m m ä n . nai.sta k i l p a i l u i s t a . — O. R.
Kirkland Lakella
valmislufaan Vapau­den
kampanjaan
Kirkland Lake. — S J : n p a i k a l l i s en
osaston kokouksessa keskusteltiin V a ­pauden
haastekampanjasta, joka. paa-
• t e t t i m j o edellisessa kokouksessa ottaa
huomioon. P ä ä t e t t i i n p i t ä ä haalJlla
i l l a n v i e t t o tk. 16 p : n ä ; siis t o r s t a i - i l -
l a n a . Huvitoimikunta j ä r j e s t ä ä t ä ­m
ä n tilaisuuden. Py>'damme e t t ä io-k
a i n e n toisi r a v i n t o l a tarpeet vapaasti,
etta saisimme ejiemman Varoja k e r ä y ­t
y m ä ä n . Vapauden kimnitysvelan
maksamiseksi. Tulkaa i s o l l a j o u k o l la
t a h a n tilaisuuteen, kantakaamme ro­pomme
yhteiseen kekoon; siten teem­me
h y v ä n palveluksen Vapauden k i i n ­n
i t y s l a i n a n maksamiseksi.
P ä ä t e t t i i n maksaa haalin vero ja
m u i t a maksuja sikäli k u i n rahaa r i i t ­t
ä ä . Keskusteltiin syystoiminnan j ä r ­j
e s t e l y s t ä ja paatetthn j ä r j e s t ä ä p a l -
kmtotanssit lokakuun 30 p : n ä . Tans­seissa,
joiden j ä r j e s t e l y j ä t e t t i i n h u v i -
t o i m i k u n n a n huoleksi, on p a l k i n t o i na
a r v o k k a i t a k ä s i t ö i t ä.
K u u l t i i n huvitoimikunnan syysjuh-l
a r a p o r t t i , rahastonhoitajan, jasenklr-j
u n n j a lehtiasiamiehen raportit, jot­k
a h y v ä k s y t t i i n . Nayttamokomitea
v e l v o i t e t t i i n huolehtimaan n ä y t e l m i s ­t
ä
Seuraava osaston kokous p i d e t ä än
l o k a k u u n 5 p : n a klo 8 i p . Johtokunta
kokoontuu t u n t i a aikaisemmin.
K a i k k i v sns ensi torstaina haahlle
kannattamaan hyvää tarkoitusta. A l ­l
e k i r j o i t t a n u t ottaa vastaan Vapauden
haastelahjoitukset ja haasteet. Jo­kainen
pankoon kampanjalle, joka a l -
kaa;tk. 15 p : n a , h y v ä n vauhdin.—O. R ,
LIKAISET KÄDET"
KIRI. N. KARINTSEV
Poliittinen luopio Ja kiukkuisen ih­misvihan
edustaja kirjallisuudessa
Andre Malraux kääntyi ä s k e t t ä i n jpo-liittlsella
Julistuksella Ranskan sivis­t
y n e i s t ö n puoleen. Malraux*n esimerk­kiä
seurasi välittömästi toinen melko
tunnettu kynäilijä, Jean-Paul Sartre,
joka myöskin laati sivistjTieistoUe
osoitetun Julistuksen. \
: : K a a l i k a a r c i t a varten .saadaan
kaalmkuvtista lehdet, jos kaali. ka.ste-taan
lonncn lehtien i r r o i t t a m i s t a kie­huvaan,
vahan suolai.';ccn -votcen.
Dalskog paljasti
työnantajien ur-kintatoiminnan
Vancoipver.— K u n B . C : n puutava-raparoonien
ja . I n t e r n a t i o n a l Wood-workers
As.socialionin B. C : n p i i r in
vali&ta r i i t a i s u u t t a .sovittamaan n i m i ­t
e t y n s o v i t t e l u l ä u t a k u n n a n kokouk-;
.ssesa t u l i esiin kysymys union tyo-m
a a s t ä i johon m y ö n t y m i s t ä tyonanta^
j a t l u o n n o l l i s e s t i k i n vastastivat, esitti
I W A : n B . C : n p u r i n presidentti E r n ie
Dalskog sen j ä l k e e n l a u t a k u n n a l l e to-r
d i s t u k s i a silta, e t t ä puutavaraparoo-n
i e n toimesta on harjoitettu unloiden
vastai.sta urkintaa niiden toiminnan
h e i k e n t ä m i s e n j a hajottamisen mie­lessä.
Mr. Dalskog osoitti, e t t a t y ö n ­antajat
ovat y r i t t ä n e e t u r k i n n a n a v u l ­l
a .sekaantua union s i s ä i s i i n asioihin,
josta, s y y s t ä on tarpeellista, työväen
u n i o t u r v a n suojelemiseksi, saattaa
voimaan union t y ö m a a , etta k a i k k i en
tois.sä olevien on k u u l u t t a v a unioon.
. M r . . D ä l s k o g i n e s i t t ä m ä t valokuvat
ja valachtoiset todistukset osoittivat,
e t t a tahan: u r k i n t a a n olivat s y y l l i s t y ­neet
Bloedel, Stewart ja Wclch-yhr:
t i o n h e n k i l ö k u n n a n Johtaja T.-Noble
j a Stuart Research Service-niminen
hlke, j o i t a koskevat todistukset olivat
v i i m e vuodelta. Union tarkoituksena
on csittaa vicla l i s ä ä todLsteita; t y ö n ­a
n t a j i e n taholta ^harjoitetusta unioi-den
vastaisesta urkinnasta.:.
^Am SALO^ ja FRANK SALMINEN
V^un 'P i.fltiKoon Coppcr Clijjin suonialniscssa pn/ypi-
"loi. jiK II jj jr.iiäjn huätilaisuus lietetdin Kormakissa.
P'^""'- ''niKtn puivan Utuna.
j l u e e n s a i
2kemlne'S;-^...
^ttdy^vsita^^^;;
^%'äin-y^!.*^
i järjöt;
i^pn^iörSe^.^
työläisen;;yy^
tavan il
' c i f r n y - t a v a l l i . s e - ^ t i ' k i i t t ä ä k a i k k i a sukulaisia j a y.<;tä-
• : nnn run.sa.slukui.sina h ä ä p ä i v ä m m e viettoon. E r i t -
>• jv.m': k i u t a a mr. j a mrs.^O. J . Makea. mr. j a mr.s .Svante
Friaik- Korpelaa.: mr.s. E. M . Jouppia, I r j a Ahltrrenia,;
• Iri- •Fnda .Rahkoa j ä mrs. Jokista;, j o t k a -nnn a u l u s t r j a ;
> n f-desauto;:te tilaisuuden onnLstiimu-^ta.
.-"..fl, .Ki!tok.semme myös niistä- a r v o k k a i s t a lahjoista, "joita-,
: htc-i^ela.mamme alkamisen muistoksi.
MANDI JA FRANK SALMINEN
Ontario
$536,000 turkisten
autokauppa pidet­yin
Reginassa
. Regina. —, Saskatchewan F u r M a r ­keting
Servicen elokuun turkishuuto­kaupassa
m y y t i i n t u r k i k s i a k a i k k i a an
S530.000; arvosta ch. e n e m m ä n kuin
e d e l l i s i s s ä huutokaupoissa kuluneiden
kahden vuoden aikana. SFMS on
myynyt tana vuonna t u r k i k s i a k a i k ­k
i a a n noin kahden miljoonan dolla­r
i n arvosta. Elokuun .-huutokaupassa
oli New Y o r k i s t a , M o n t r e a l i s t a , T o r o n ­tosta
y.m., k a i k k i a a n 37.astajaa. ;
L ä n n e n karpan, saukon, vesirotan ja
majavien n a h k o i l l a oh m a i n i o ky.synta,
j o h t a e n hintojen: kohoamiseen, kym­m
e n e l l ä prosentilla. . F i s h e r i n , n ä ä ­d
ä n j a ilve-sten; n a h k o j e n hinnat ko­hosivat
ainoa.staan: v i i s i prosenttia ja
v i l l i n , vesikon, suden ja punaketun
h i n n a t py.syivat, e n n a l l a a n . Pohjoisen
k a r p a n h i n n a t l a - s k i v a t : 10 prosentilla.
; K o r k e i m m a t : mak,setut hinnat oli­vat:
Majava, northern X X L super,
$60; vesirotta, X L heavy seal,.$4.15;
karppa,. western X L , $5.60 ja villi,
m i n k k i ; : northern large, oncs and
twas, $43.
: . S F M . S : n : j o h t a j a -Adam Cook i l -
m o i t t i i e t t ä seuraava huutokauppa p i ­d
e t ä ä n ; marraskuussa, j o l l o i n on. t a r ­j
o l l a mm. e r i l a i s i a vesikon nahkojen
m u u n n o k s i a , ' t a v a l l i s t e n laatujen h-saksi
S F M S on m a a k u n t a h a l l i t u k s e n alai^,
nen myyntijarjesto, j o k a ottaa myy-tavak.
seen: muistakin • maakunnasta
l ä h e t e t t y j ä , t u r k i k s i a , v a i k k a se o n k in
perustettu ctupaas.sa maakunnanrtur-k
i s t e n p y y t a j i c n e t u j a . s i i m a l l a p i t ä e n.
j Britanniasta vetureita
Neuvostoliittoon
Lontoo; Kolme b r i t t i l a i s t a kaup­p
a l i i k e t t ä < o n allekirjoi t t s n u t Neuvos-
; t o l i i t on kanssa sopimuksen. Jonka pe­rusteella
n ä m ä . f i r m a t l ä h e t t ä v ä t Neur
vostoluttoon 14 miljoonan-- d o l l a r in
eidestä • die.sel-vetureita-:Ja . s ä h k ö t a r -
p c i t a . • ' »
K u m m a n ä ä n t ä on seurattava? —
kysyy h ä m m e n n y k s i s s ä ä n taantumuk­sellisen
pariisilaisen lehden "Corre-f
o u r i n " arvostelija Louis Salleron. .
. P i t k ä l l i s e n e p ä r ö i n n i n J ä l k e e n S a l ­leron
p ä ä t y y loppujen lopuksi seuraa­vaan
J o h t o p ä ä t ö k s e e n : Molemmat se­k
ä M a l r a u x e t t a Sartre y r i t t ä v ä t pa­r
a n t a a kulttuurimme vaikeaa sairaut­ta,
m u t t a k u m p i k i n ' ' e n t a v a l l a . S a r t re
on h^mcopaattii Joka m i e l u u m m i n anr
t a a l ä ä k k e e k s i p i e n i s s ä annoksissa sa­maa
m y r k k y ä kuin se, -Jonka saastut­tama
sairaus on, k u n s i t ä v a s t o i n M a lr
r a u x on tarmokas a l l o p a a t t i e i k a k a ­vahda
edes r y h t y m ä s t ä k i r u r g i s i i n t o i ­m
e n p i t e i s i i n . ;
. Mitä sitten o n ' s e " k u l t t u u r i n sai­raus"
j o n k a parantamisen M a l r a u x Ja
S a r t r e ovat ottaneet t e h t ä v ä k s e e n Jä
m i n k ä l a i s i a l ä ä k k e i t ä he a i k o v a t k ä y t ­t
ä ä ?
M e n n e i n ä vuosina, j o l l o i n laajaa
mainostusta suosiva M a l r a u x katsoi
itselleen edulliseksi e s i i n t y ä u l t r a - v a ­semmistolaisena
k i r j a i l i j a n a , h a n an­t
o i p o l i i t t i s t e n Jullstustensa e s i t t ä m i ­sen
teoksissaan toimivina h e n k i l ö i nä
e s i i n t y v i e n kaavamaisten s a n k a r i h a h ­mojen
t e h t ä v ä k s i.
S a m a n t e k e v ä ä , m i n k ä a i h e i s i a , M a l -
r a u x ' n aikaisemmat teokset ovat Ja
m i l l e leveysasteelle niiden tapahtu­mat
ovat sijoitetut — olkoonpa kysy­m
y k s e s s ä sitten K i i n a , Espanja tai
. R a n s k a — k ä s i t t e l e e n i i s s ä poikkeuk4
setta vain " m e t a f y y s i l l i s t ä i h m i s t ä"
Joka on h ä n e n omassa paas.saan syn­tynyt
ja v a i l l a y h t e y t t ä t o s i e l ä m ä ä n.
R o m ä a n c i s . s a a n Malraux -. m i e l e l l ä än
k ä y t t i vertauskuvallisia l l m a i s u j a i t a i -,
l a v a n a j o n g l ö ö r i n ä h a n a l i n o m a a n l e i ­k
i t t e l i s e l l a i s i l l a sanoilla k u i n "kuo­lema",
'^veri", "tragedia" Ja "kohtalo".
H ä n oli v a l i n n u t erikoLsalak.seen kaur
hupropagandan Ja alituu^een h a n us­k
o t t e l i u s e i n k i n l i i a n h e r k k ä u s k o i s i l le
l u k i j o i l l e e n , etta fasismin "luonnon­voimaa",
o n mahdoton kuki.stäa;
A j a t muuttuivat j a M a l r a u x omak­sui
uuden taktiikan palvellaksceri
taantumuksen asiaa, JoIIc h ä n poh-:
j i m m a j t a a n aina oli py.s.vnyt u.skolll-:
sena. Sodan j ä l k e e n IHalveksunnan
vuosien' j a ' I n h i m m i l l i s e n olcmas.sa-olon
ehtojen' t e k i j ä oi c n a a halunnut
t y y t y ä .aika ä j o t t a i s i i n p o l i i t t i . s i a j u ­l
i s t u k s i a e s i t t ä v ä n k i r j a i l i j a n vaatir
mattomaan "'osaan; '*AtlantiIai.sen
k u l t t u u r i n " raivokkaana puoltajana
j a de G a u l l e n oikeana katena. h än
nyt on l a k a n n u t puhuma.stä teostensa
sffnkarien suulla Ja a l k a n u t k ä y t t ää
puhtaasti p o l i i t t i s t a k i e l t ä.
K u l t t u u r i a m m e ei u h k a a ainoastaan
p o l i i t t i n e n vaara, vaan myös paljon
suurempi — "henkinen vaara", sano­t
a a n Malraux*n R a n s k a n sivistyneis­t
ö l l e osoitetussa Julistuksessa. Rans­k
a n s i v i s t y n e i s t ö j a .samalla R a n s k an
koko k u l t t u u r i on Joutunut tieri ri.s-teykseen.
. O n t e h t ä v ä v a l i n t a . M u t ta
ihmiselle ei ole a n n e t t u vapaata v a l i n ­n
a n mahdollLsuuttä, vakuuttaa M a l ­raux.
- "Emme' voi n y k y ä ä n ajatella
Ranskaa .vapauden, vaan ainoastaan
k o h t a l o n m i t t a p u u t a k ä y t t ä e n !"
Edelleen Malraux julistaa, etta
R a n s k a n .kohtalo on t r a a g i l l i n c n :.ja
e t t a , .silla on ainoastaan yksi. pelajs-tuksen
tie. "Ranskalaisen k u l t t u u r in
on henkisesti a l i s t u t t a v a johdon alai­seksi."
M u t t a kenen, johdosta s i t t e n on ky­symys?
M a l r a u x ' n mukaan Ranskan
s i v i s t y n e i s t ö n pahin "sairaus" piilee
s l i n a , e t t ä se on vaarassa, muuttua
" e n e m m ä n v e n ä l ä i s e k s i k u i n ranska­laiseksi".
Ainoastaan "tarmokkaat
k i r u r g i s e t .toimenpiteet" . . ; A m e r i ­k
a n taholta voivat p a r a n t a a R a n s k an
tuo.sta "hengenvaarallisesta taudista".
R a n . s k ä n , p e l a s t u s on M a l r a u x ' n mie­l
e s t ä , M a a i l m a n Yhdysvaltojen muo­dostamisessa
— luonnollLscstl A m e r i ­k
a n Yhdysvaltojen johdolla; . Tama
on k u i t e n k i n toLstaiscksi vain haave.
V a r e j a s ä ä s t e l e m ä t t ä M a l r a u x maa­laa.
ran.skalai.sten silmien eteen .sen
murheelliseA, kohtalon, joka heita
odottaa, jos heille annetaan "valin­n
a n vapaus". Tuolla l a h j o t u l l a p o l i -
t u k o i t s l j a l l a ei ole s u u r i a toiveita sii­t
ä , etta Ran.skan kaasa " v a l i n n a n v a ­pauden"
saatuaan h e i t t ä y t y i s i ; Yhdysr
valtojen .sylii^ J a k ä ä n t ä i s i 6elkan.sä
Neuvostoliitolle. Han-: k ä s i t t ä ä liian
h y v i n Ran.skan k a i k k i e n k u n n i a l l i s t en
i h m i s t e n m y ö t ä t u n n o n olevan Neu­vostoliiton,
p u o l e l l a . . Tama J u u r i s e l i t ­tääkin
tuon "pelastavaisen totuuden",
j o h o n M a l r a u x " t a r r a u t u u " : "Europaa
ei . n y k y ä a n " ^ v o i d a : a j a t e l l a vapauden,
vaan . k o h t a l o n m i t t a p u u t a k ä y t t ä e n ."
N ä i t ä M a l r a u x ' n sanoja kommentoi
" C o r r e f o u r i n " arvostelija Louis Sal­l
e r o n uskomattomalla kj-ynilUsyydel-;
l ä : " K o s k a ainoastaan Amerika kyke­nee
• vastustamaan Neuvostoliittoa;,
n i i n Mah-aux antaa, ;hyvaksymis€n.sä:
A m e r i k a l l e j a s a m a l l a myös De G a u lr
l e l l e ,"
L u k i j a l l a ei n i i n ollen tarvitse ollä
m i n k ä ä n l a i s i a e p ä i l y k s i ä uuden rans­k
a l a i s e n Göbbelsin : poliitti-sen - o h j e l ­m
a n / s u h t e e n . Malraux k i r j o i t t a a;
"Olomme saaneet menneitten aikojen
s i v i l i s a t i o l t a p e r i n n ö k s i craan sen ar­vokkaimmista
o m i n a i s u u k s i f t ä ; Se ci
suinkaan ole p i l v e t t ö m ä n optimistinen
u s k o onnelliseen tulevaisuuteen —
t u o n X I X vuosisadalle ominaisen us­kon
olemme t a l l a atomipommin vuosi­s
a d a l l a saaneet l i i a n k a l l i ' s t i maksaa
.— vaan jokainen aivan toista, c n n a l -
tanakcmiscn .mahdottomuus, jota p i ­d
ä n petollista cnnaltanakcmista pa­rempana."
M a l r a u x on selvillä .snta, e t t ä mei­dän,
aikanamme, kommunismin voi^
mlen vahvistuessa k a i k k i a l la maail­massa,
tuskin voidaan saavuttaa me­n
e s t y s t ä kchoittamalla avoimesti k a n ­soja
alistumaan amerikkal3i?en impe.
r i a l i s i n i n . vallanalaisuuteen.' Niinpä
h ä n turvautuu karkeaan v ä ä r i s t e l y y n;
IJanta raivostuttaa kaikki, millä on
v a h a n k i n y h t e y t t ä : kommunismiin;
h a n haluaa j ä r k y t t ä ä kansojen uskoa
Neuvostoliittoon ja ta-ssä tärkoltukT
sessa han keksii valheen toisensa pe­r
ä s t ä , Han j u l i s t a a "ennaltanakemi-sen
petokseksi" kaiken sen. m i t a neu-^
vostoihmiset ovat luoneet ja minkä
s i l m i n n ä k i j ä kolmen vuasikymmeneh
a j a n ovat olleet k a i k k i maailman k a n ­s
a t : suurenmoiset stalinilaiset v i i s i ­vuotissuunnitelmat.
S t a l i n g r a d i n tais­telu,
maaliman pelastamisen fasi-smin
k o u r i s t a ja s o d a n j ä l k e i s e n J ä l l e e n r a ­k
e n n u s t y ö n sankaruuden. K a i k e n t ä ­m
ä n Malraux . s e l i t t ä ä olevan "ennal-t
a n ä k c m i . s e n petosta", kun taas h ä n en
m i e l e s t ä ä n todcllisuudes.sa Neuvosto­l
i i t o s s a on kysymys ' ' k a i k k i e n henkis­ten
arvojen h y l k ä ä m i s e s t ä " . Taantu­muksellinen
hamaran mies puolusta­massa
humanismin p e r i n t e i t ä ! Voiko
o l l a mitaan uskomattomampaa Ja i n -
hoittavampaa?
T a m a n y m m ä r t ä ä vlclapjy M a l^
r a u x ' n kolloega J e a n - P a u l . S a r t r c k i n;
j o k a vastauk.seksi M a l r a u x ' i i , s i v i s t y -
neistollo osoittaman julistukseen on
k i i r u h t a n u t julkaisemaan oman vctoo-muk.
sensa.
S a r t r e on kokenut dcmagoogi eikä
h ä n e n ole tarpeellista j ä l j i t e l l ä . M a l -
r a u x ' i a , jonka ;;filo.sof)an" vastapai-,
noksl han csittaa oman, v ä h e m m än
suor.iviivaisen, mutta hancn omasta-m
i e l e s t ä ä n tehokkaamman filasoflan.
S a r t r c h a n ci ole k i r u r g i , vaan ainoas­t
a a n homopaatti. Han kavttaa l ä ä k ­k
e e n ä ä n s i t a m y r k k y ä , Joka on aihcut-.
tanut .sairastumi.scn. Han on viclapa
valmis "ajattelemaan vapauden mit­tapuuta
k ä y t t ä e n " ja h e i t t ä m ä ä n syr­j
ä ä n "kohtalon". Han myontaa jo­kaiselle.
Ran.skan s i v i s t y n e i s t ö ö n kuu­l
u v a l l e "valinnan vapauden". Tosin
t a . s s ä km ilmenee t y y p i l l i s e n s a r t r e l a i -
sen "filo.sofian'' purre, jonkinlainen
mctafyy-sillmcn, irreaalincn, i h m i s tä
sitova Välttämättömyys (Malraux'n
kohtalo), jonka, kaksi .sartrelaista k a ­tegoriaa',
"mahdottomuus .saavuttaa"
ja "mahdottomuus hyvak.sya-" rajoit­tavat
vapautta. Ran.skalalsilla on
"vapaus" p y r k i ä .siihen, m i k a on m a h ­dotonta
saavuttaa ja k i e l t ä y t y ä siita,
mika on mahdotonta hyvak.sya. M a l -
raux'n-. "filosofia.<>.säan" julistaman
" e n n a k k o n a k e m i s c n . mahdottomuu­den''
t i l a l l e Sartre a s o t t ä ä " t o t c u t t a -
mi.sen mahdottomuuden" ja -'ennalta-nakemi.
sen petoksen" t i l a l l e "mahdotr
tomuuden hyvak-sya cnnaltanahtya".
K u t e n näkyy, on " v a l i n n a n vapaus"
sangen problemaattinen.
F11 o s - o o f i s e s t a terminologiastaan
S a r t r e .siirtyy poliitn.seen. . H ä n en
m i e l e s t ä ä n kommuni.smi c h k a on mah-dolli.
sta hyvak.sya, m u t t a vain s i l l a v a ­rauksella,
ettei se saa olla .sidottu'
M a r x i n , EngcLsin, L e n i n i n j a S t a l i n in
teoriaan. Se kommunismi,, joka on
n y k y p ä i v ä n clavaa todelli.suutta, kom­m
u n i s m i , - j o k a croittamattomasli liit­tyy
: Neuvosto!iittoon seka L e n i n i n ja
S t a l i n i n -suuriin nimnn; on- Sartren
tapaiselle, poliittiselle .seikkailijalle
mahdoton hyvak.sya. Han pitaa pa­rempana
omaa "kommunismin muun-nel.-
naansa"; h a p c ä m ä t o n t a demagoo-k
i s t a kafoiintoaan; jo.s.sav aikamme
.suurimmista aaltei.sta haikailematta
t e h d ä ä n neuvostovastainen propagan­dan
v ä l i k a p p a l e . Sartre juli.staa .tuo­ta
tunnettua "yk.snolli.scn vapauden"
periaatetta, jota: m i t k a a n "puoluejar
scnvvden -velvoitukset" civat ,saa r a ­joittaa.
TuoIIamen "kommuni.smi"; ei
S a r t r e n m i e l e s t ä o l e ; v a a r a l l i n e n amn-r
i k a l a i s e l l c • maailmanvalloitu.s.suunnir,
t c l m i l l e Ja on erinomainen keino kan­sanjoukkojen:
sumuttamista varten. .
"C<:jrrefour"-lohti, a.settuu lahinna
puoltamaan- M a l r a u x ' n e s i t t ä m i ä aja­tuksia,
p i t ä e n n i i t a "syvalliscmpina ja
poliittisesti hyvaksyttavampina",mulT
l a tunniLstaa samallav ettei; S a r t r c n -
kaan katsantokanta ole v a i l l a aasioita,
koska se "pakostakin, j o h t a a poliittir
.sun ; harra,stuk.siin taipuvahset ihmi­set
blumilaisc-n s o s i a 11 df;mokratian
k a n n a t t a j i e n r i v e i h i n ' ' . : T a m a on :tay-s
i n : a m c r i k a l a i K t o n j a h e i d ä n aanitor-:
venaan t o i m i v a n " C o r r e f o u r i n " p i i r u s ­tusten
mukaista
:• • S a r t r e ei•: ole tyytynyt p e l k k ä ä n ve­toomukseen.
- K i r j a i l i j a n a han on ase-maaasa
vahvisiaak-seen julkaissut, u u ­den
tekeleen, n ä y t e l m ä n ^ J o l l a . o n p a l ­jon,
puhuva- nimi>."Likai.set k ä d e t . " .-.
• S a r t r e n uuden-vetonumeron paä.si-sallon-
muodosiaa r e a l i s t i n ja- i d e a l i s ­t
i n ".-alinen-ri.st:nira.'. N ä y t e l m ä n .ssn-k
a r i , ' i ä k ä . s p a n k k i i n Guederaire on
idc-älistl, Joka- h a r j o i t t a a .seka : l i i k e t o i -
m i n t a a . . e t t ä . poJiiitLsta . t o i m i n t aa
"puhtain' k ä s i n " . . H a n inhoaa l i k a i s t a,
pohitti-sta peliä- Ja h a n k k i i , rikkauksia;
HALUAA CANADAN RAHAA
Englannin rahaministeri sir Staf­ford
Cripps saapuu cn.si viikolla Otta-
M-aan silla Englanti haluaa heti saada
loput siita, 1,250 miljoonan dollarin
lainasta, jonka .Canada m.vönsi Eng­lannille
1946, käytettäväksi neljän
vuoden aikana sen raä.suotui.<:nn knup-pabilanssin
tasoittamiseksi mika Eng­lannille
koituu kaupasia Canadan
kanssa. -tTastä lainasta oli vlii.te huh­tikuuhun
: m e n n e s s ä käytetty 1^015
miljoonaa ja Canada jäädytti 235 mil­joonan
dollarin Jäännok.sen toistaisek­si.
Sir Stafford haluaa saada loputkin
heti käytettäväksi. Samalla h ä n neu­vottelee
myöskin s i i t ä lisäavusta. Jota
Englatiti toivoo saavan.sa Canadasta
taloutensa tukemsieksi.
Lauantaina, syysk. 11 p. — Saturday, Sept. 11 Sivu 3^
Olympiafilmi tulee
Canadaan
Montreal. — T a m a n vuoden olym­p
i a l a i s i s t a otettu f i l m i , "The Olympic
Games of 1948" saapuu Canadaan t a l ­l
a viikolla ja ensiesitys Canada.s.sä
tapahtuu taalla H i s Majesty's-teattc-rissa
sunnuntaina, tk. 19 p ; n a klo 8.30
I l l a l l a.
F i l m i on värifilmi ja sen sanotaan
antavan tarkan kuvan olympialaisista.
O l y m p i a l a i s i s t a otettiin kaikkiaan
400.000 j a l k a a Värifilmiä, Josta sitten
katkomalla ja muuten t o i m i t t a m a l la
on saatu f i l m i , j o n k a sanotaan olevan
alansa mcstarituolo. .
Canadassa pjilkittu
brittiläinen filmi
Lontoo. — Canada on v a l i n n u t en*
simmai.sen Imperiumin- f l l m i p a l k i n -
non .saajan. Toimitctu.ssa ä ä n e s t y k ­s
e s s ä on englantilainen filmi "Great
E x p c c t a t i o n " .saanut e n i m m ä n aania.
F i l m i perastuu Dickensin romaaniin
Ja non tuottanut R o n a l d Ncamc Ja
-johtanut David Lean. ; •
F i l m i n a y t t e l i j o i l l c m e n e v ä n ensim­m
ä i s e n ;palkinnon voitti cnRlantllai-i
i en f l l m i n ä y t t c l l j a t a r Margaret Lock-wood,
toiselle tilalle paasi Deborah
K c r r ja kolmannelle P h y l l i s G a l v c r l.
P a k l n t o j e n j a k a a n t u m i n e n i l m o i t e l ­t
i i n Toroiito.ssa O d c o n - C a r l t o n l n t c a l -
lerLssa viime torstaina. Tilaisuudessa
olivat läsnä kaksi b r i t t i l ä L s t ä f i l m l -
n a y t t c l l j a a , P a t r i c i a Roc Ja Trcvor
Howard. .
54 miestä tavoitteli
S10,500 palkintoa
10 mailin uinnissa
Toronto. — Canadan kansallisen
n ä y t t e l y n kymmenen maihn uintiin:
l a h t i perjantaina kajkkiaan 54 m i e s t ä,
tavottelcmaan csuutta $10,500 p a l k i n ­torahoista.
Varsinaisina p a l k i n t o i na
j a e t t i i n $10.00Q j a k u n k i n kierroksen
a i k a n a johtaneelle, a n n e t t i i n sen l i ­s
ä k s i $50 kierroksesta. •
K i l p a i l u n voitti 33-vuotias Steve
WoJuilak Buffalosta 4 tunnissa 29 m i ­nuutissa
j.T 16 .sckunnis.sa. saaden
$5,000 p a l k i n n o n ja $150 kierrasrahaa.
tToiscksi tuli perille k i l p a i l u n viime­vuotinen
voittaja Ben Gazcl, 37-v.
torontolainen. joka ui matkan 4.34.2D
j a sai $2.500. 23-vuotias Jerry K e r -
schener, Columbukscsta, Ohiosta, loka
.sijoittui toi.scksi viimevuotisessa k i l -
pailu.ssa, tuli m a a l i i n kolmantena ja
sai $1,000 j a $350; aikansa ollessa 4.-
36 07.
Muut rahanjakoon osallistuneet o l i ­vat:
31-vuotms Bob PIne Toronto;
4.41.35. $7.')0: 17-vuotias C l i f f Lums-den.
Mimico, Ont..: 4.47.16. $500 jä
23-vuotias Jacques Amyot, Quebec C i ­ty.
5 16 55. $250.
K i l p a i l u u n osallistui nivoskin äs­k
e t t ä i n E n g l a n n i n k n n a a l l n yli: u i n u i
i t a l i a l a i n e n G i a n n i G a n i b i , R a v c n n a s -
t a ; H a n c t nostettiin pois v e d e s t ä k o l ­men
m a i l i n u i n n n i jalkoen. K i l p a i l l -
l o l d c n jouko.s.sa oli myaskiii isa j a p o i ­ka,
n i m i t t ä i n 58-vuoUas T r a RowcIl ja
h ä n e n 21-vuolia.spoikan.sa Raymond
Newbul^ista, N . Y . Viidenneksi pe­r
i l l e tullut C l i f f Lumsdon osallistui
nuoresta lilstaan h u o l i m a t t a r a h a n j a ­koon
viime vuodenkin-kilpailu.s.sa, j o ­t
e n h a n on kaikesta 4)aattaen varsin
lupaava kestavyysmics. K i l p a i l i j o i s ta
011 17 Yhdy.svalloista, y k s i I t a l i a s t a ja
l o j j u l Canadasta. kaksi Quebecista, y k ­si
Albertastn j a muut Ontarln.sta;
Kil]>äilun aikana o l r vesi h a r v l n a i -
.sen l ä m m i n t ä , 69 a.stctta. Rata oli
puolen m a i l i n pituinen Ja lahlölnu-r
kaukscn ampui E n i c s l V i c r k o t t c r . )c)ka
v o i t t i V. 1927 kansallisen n ä y t t e l yn
cnsimmul.sen u i n n i n , h i r v e ä n rasitta­van
21 m a i l i n matkan.
K u n kuudes mies oli saapunut maa­l
i i n oli ainoastaan kaksi u l m a r i u vie­l
ä vcdes.SH. 46-v. Jänkki B i l l Sadio
ui loppuun .saakka paastuk.secii k i l p a i ­lu.
s.sa seit.scmaniiek.si. K u n han .saa­pui
perille olivat k i l p a l l u v i r k a i l i j at
poistuneet i i a i k a l t a ja ainoastaan sar
t a k u u t a katsojaa oli jaanyt odotta­maan
urhoollisen miehen m a a l i i n saa-jiumista;
Viestin juhlia
suosi kaunis ja
lämmin ilma ... (:•-,;
Coyan maalaus "
löydetty
D o l l a r i l l a Ja 25:11a s e n t i l l ä osti mr.s.
McGormick: huutokaupasta scit.scman
vuotta sitten l i k a i s e n v a n h a n o l j y v ä r i -
maaiauk.sen.
K u n han vei «en kotiin.sa l o y . s l h an
taulun oikeasta ä l a k u l m a . s t a n i m i k i r -
Joltuksen "Coya". K a i k k i h ä n e n ySr
tavansa nauroivat h ä n e l l e kun h än
n ä y t t i heille nimiklrjoituk,scn.
Ä.skettäin tutki taulua kolme ctcvaa
t a i t e c n t u n t i j a a .ja s e l i t t i , ' e t t ä se a i ­tona
Coyana oli a i n a k i n $50,000 ar­voinen.
Se nauraa, parhaiten, joka
viimeksi nauraa, sanoo mrs. McCor-mick,
vaikka han itse moi taulun 50
d o l l a r i s t a t y t t ä r e l l e e n . ; •
Hamlet-filmi voitti
ensimmäisen palkinnon
Kooma. — Venetsian filmijuhla.ssa
v o i t t i b r i t t i l ä i n e n filmi Hamlet en­s
i m m ä i s e n palkinnon. F i l m i n johti ja
s a m a l l a n ä y t t e l i pääosa.ssa\ S i r l.av/-
rcncc Olivier. Palkintolautakunnan
paatos oli melkein y k s i m i e l i n e n;
" p u h t a i n kasin." H ä n e n vatsakohta-naan
Sartre esittaa.Hugon;, joka on
rcaalip^jlitiikko. Sartren; mielestä
r e a a l i p o l i t i i k k a voidaan harjoittaa a i ­noastaan
l i k a i s i n - k ä s i n ; : N ä y t e l m ä s sä
nuori reaalipolitiikko eraan: ;"prole-taarlpuolueen"
edastaja, kohottaa l i ­kaiset
katcn.sa puhda-skatisla pankkiu­ria,
vastaan ja .summaa taman ennen­k
u i n "proletaaripuolue" joka on tuke­nut'
Hugoa ja antanut a.seen h ä n en
katcerLsai e n n a t i a a . s a n o u t u a . i r l i mur­haajasta,,
joten puolue tulec: t a y d e l l i -
.sesti kompromettoiduksi. .,.,
.Sartren n ä y t e l m ä " " L i k a i s e t : kädet."
oli t ä y d e l l i n e n fia.sko; Hancn -ysta-vaasa
Ja i h a i l i j a n s a - o l i v a t pakoitetut
tunnu.vtamaan, ettt'1-fie filsallatervcttä
clamanestetta, vaan J o t a k i n seerumia;
N ä y t e l m ä n h e n k i l ö t ovat ainoastaan
S a r t r e n :vaatteiden julistajia, : ikaari
k u i n t e k i j ä n kaulaa myöten- taytficn
pumppaamia pulloja; Nama 'epäedul­l
i s e t arvostelut jiaattyvat kuitenkin
p o i k k c u k s c t t a p o l i t i i k k o S a r t r e n '"roh­keutta
j a r e h e l l i s y y t t ä " y l i s t e l e v i i n pa­t
e e t t i s i in •vuodaluksun.: . , ;
; - Todellisuudessa Ranskan . k a i k ki
r>^jhkeat.-ja: rehftliiset- ihmiset hyvin
tietavat; - että k a i k k i a noita ostettuja
k y n ä l l i j o i l a ; - j o t k a y r i t t ä v ä t hukuttaa^
l u k i j a k u n n a n . ".filosofioiuen-sa" sa­meaan
likaveteen ja--jotka.,"vapauden
ja.-.kohtalon ^ m i t t a p u u t a " käyttäen
Eaarnaavat kaikenlaisista: '-'mahdolli­suuksista"
-ainoastaan; 'raivatak.seen
t i e t a amenkalaiselle d o l l a r i - i m p c r i a -
l i s m i l l e , ohjaavat aina samat kädet,
kansainvfilisf-n- taantumukven l i k a i s ft
k ä d e t .
Maksoi vclkan.sa
mutta kauan se otti
Harrow, Engi. — W i l l i am Walt()n-n
i m l n c n nyt: jo 73-vuotias mies teki
konkur.s.sin V. l O H , pitaes.saan mies­ten
vaatctu.sliikctta LivcrpoolLssa. Eras
paitatehdas Jai saamaan konkur.s.sipe-sfista
42 puntaa; Walton j i a ä t t i mak­saa
tehtaalle velkansa, vaikka se ot­t
a i s i k u i n k a kauan. Han meni t y ö h ön
e r ä ä s e e n kaupjnian ja sjiasti o.san p a l -
kn.slaan joka, v i i k k o ' 37-vuoden ajan.
; Velka ;oli,kasvanut korkoineen Jo 96
punnaksi; K u n AValton lahotti .shekin
paitatehtaalle, ci velka cnaa ollut teh­taan
klrjoiH.sa; i'tohdas, p i t i a l k u p c r a i -
.scn velkasumman, m u t i a l ä h e t t i ko­ron
takaisin W ä l t o n l l l c ; " e s i m e r k i l l i ­selle
kunnialliselle miehelle"; ;- :
Korkean iän saavutu.s
on "yk.sinkertaincn"
, Salem, Ore.„— M a r t i n Luther M o r -
riSi 94-vuoliaK - v i c l a sangen - h y v i s sä
voimissa oleva vanhus sanoo, etta kor­kean
iun .saavuttami.soksi, el - t a r v i ta
mitaan- muuta k u i n "kovaa: tyota, l i y . -
va a r u ok a a j a .s (-•, e L t e i. te e. k CM e 11 (; k a a n
mila.|^in, pahaa"., ' . ,
M o r r i k s e l l a : on ,,ollut: 9 veljeä j;t
sisarta; Y k s i . h ä n e n : 84.-vuotias .vel­j
e n s ä ja JJl-vuolla.s.sisarensa ovat vic­la
elossa.
JOHN BALON
muistolle
K u o l i .South 1'oreuplnen Yleisessä
sairaalassa syyskuun 13 p : n a 1947;
Kesken 'ja;uivtt<'i,,(;larnaiityota-si
olen; kocLlanut v o i n l i n i • mukaan
jatk.ja-
H.Iga.
So. rorcupinc.: — r Sunnuntaina , tk. ;
5 p : n a oli p a i k a l l i n e n urhciluseuranv- r
mc j ä r j e s t ä n y t t ä m ä n kesän vUinci- '
set u r h e i l u k i l p a i l u t , jona suosi mitä ^
i h a n i n ja l ä m p i m i n paiva. . H u o l ir
matta n a i n k i n kannusta ilmasta, cl '
yIcisoa ollut k o v i n k a a n paljoiv seuraa­massa
kcsan vumcisia urheiluja, v a i k - ;
ka iic o l i v a t k i n katsomisen arvoiset, :
silla siclla oh vanhempien miesten
1.500 m. juoksu j a voimanmiesteh köy-donvclo.
jota katf.ojan-huvitti n ä h d ä . .v.:;.:.
Y l i - l k a m i e h e t ja i k ä m i e h e t k i l p ä l i i - .
vat samassa sarja.ssa: kolmiottelu: 100 .
m., pituushyppy j a kuula. Niissä saa­v
u t e t t i i n seuraavat tulokset: G . ; O j a ,
156,34 piiit;: A; H u t m a n 146;28 pist;;
N . ^Paalanen: 143,97 ^pist.: H . ' ' M ä k i v ' ;^
138,33 pist. Ja J , Oivanen 135,32 pist.;
Alle, 17 v. oli samat lajit'.ja yksi
•osanottaja P. P e n t t i l ä . Hancn t u l ö k - . ,
-•^en-saoli 207,49 pist. Alle I S v . pojlilc. ;
samat lajit ja vksi osanottaja R . ; r i ä i i - ^;
l a . ; : H a n c n tulok.sensa oli 181,32 pist. .;
. 4x100 ni. v i e s t i s s ä Workcrs'; GO-pp ; :
Inhjoittama.sla jiokaalista juoksivat P : '
P e n t t i l ä , N . Paalanen- G. 0Ja ja; R .,
R a n t a ; Aika 55,2 sek. Tiissä yies- ;.
tissa ei o l l u t muita joukkoja. Timhiin- .
s i n Cometsin viestin joukko öll t i i l e s s ä "
luona pai vana Beaver Lakelle; K u l u t - : •
tajat ijokaiilia y r i t t ä m ä s s ä , joten m c l - •;
dan,joukkomme sai Juosta yksikseen.
S i t t e n seurasi vanhempien mlestciiV '
1,500 ni. juoksu. Tahan otti asaa-kol- •
mc partasuu-urosta. L . ; H e l l m a n ; 'E; .;
H a i i k i l a ja D. Warcn; - W a r c n e h k ä ;
otti l i i i i n . kovan johdon käsiinsä, jpn- ;'
ka han -jiiti loppuun saakka. Toiset ,
koettivat lianta,seurata. kierroksen; ,
Vauhti n ä h t ä v ä s t i oli J i l a n '.i::.*r.a t ö l -
.slllc, ko.ska l i c i l t a l o p p u i " l i m o n n a d lV
kesken ja hc k e s k e y t t i v ä t . ; :Waren
Juoksi yksin tuon mutkan; •loppu.uii,;.
saaden ajaksi 5.47.5. H y v i n ; tehty. -
; Lopuksi seurasi v o i m a i i m i e s l c h k ö yr
dcn veto; Johon otti k u m m a l l e k i n pvio-:
Ien v i i s i voimaankyraUi M . F o r s e l l , G ,
Oja, V. A h o , E . H a n k i t a ja L . K o t i l a .
Nama miehet riakyivatolevfiii.näke­v
ä m p i ä , ko.ska koy.si . j a • t i e t y s t i k i n ; ;
köyden mukana olevat miehet l i u k u i ­vat
voittajien v e t ä m i n ä ; h c i d ä i i puo­lelleen.
: T a h a n koydcnvetoon. loppui .'
paivan ohjelma ja l u l i d e t l i i n h l l p e ä l i ä;
m i e l e l l ä k o t i i n , tuumien, e t t ä t| i l l a l s lä
t i l a i s u u k s i a .saisi olla. u.seammln. >,;
Vastaisuudes.sa kun laitetaan palk-, ;
k a k u n n a l l a ; j o n k u n l a i s i a J o u k k o l i l a l - ;
suuksia, olisi .suotavaa, ettei j i i r j c s t c t - ;
Ulisi m i t a a n slvuhoinmia, r r i l t k ä sito- ..
vat Joukot, c t t a h e civat voi t u l l a Jär- ;
jc' ; e t t a \ i i n t i l . i i s i i u k s i l n TiillHiscsta
kar.sll toimintamme ja Hc-lamaänhutr-'
l a a t o i m i h e n k i l ö i t ä , ' — Nick.
• ':'--:-':*''S
-n
• 1
~ Vc.>i valtjtmcrcn j i o h j a l l a ori m c l - .;.
kein y h t ä kylriiilä -,^32-35 a s t ö i t a ;p,)
j o k a i i c l l a IcveysMstccllä.- •••
Surren ilmoitamme; etta mjchcnl
,. j a isäni ,
VÄINÖ EDVARD
TELIN mi
syntynyt Suomessa, K a r k u h p i t ä -
j ä s s i i , lokakuun 2 p:nal«9G.;kuoli,;
AVf-str-rn sairaala.ssa 'l'r>rontossa;
elokuun 'iU i>:n.i l'ilH. sunikSi mi-riiillc,
tyttärelle perheineen, sis-;
k o l l c p«!rhf;incen Yhdysvalioi.ssa,'
siskoIlR perheineen Suomessa^ja;
ystävä- ja t u t t a v a p i i r i l l e . ; ' •;
Olfja Telin
M a i g , i r r - t h , I{o!)by, Sirkliä:
j , i .Sulo Hyppöneh;
.Saapui het.^i- e l o n i l l a i i , , . ' : ,,
voimat' J o j j p u i - h i l j a l l e e n ; -•; J.' .,.;,
T-u^ka t y i i . t y i , i . u i h j s.iapui, -
vaivuit Icpouii i.tuhar.aan :;;:r•.;;*'
Omaiset. ;'
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : n Wanupin osaston k u u k a u ­sikokoukset
pidetään jokaisen
: kuukauden viimeisenä^ sunnun-
.' ; t ä S n a klo, 1. ip.. osiuston : h a a l i l l a .
: : .SIhtfjerin asoite:-; Voitto • L e h t i ,
Wanup, Ont
C S . f : n Port A r t h u r i n osaston kuu-
• kaui^ikokoukset p i d e t ä ä n : jokaisen
. .kuukauden'.erisiminaLsena, k e s k i - .
v i i k k o n a kf-llo 7 i l l a l l a . 316 Bay
;; S t - : J o h t o k u n n a n kokoukset ovat
Jokcilscn kuukauden kolmantena
t i i s t a i n a kello 7 ^\\la]a^/,.::fy,,h:^•--^^^^^
C S . r : n H e a r s t i n osaston kuukausi-
.kokouk.set p i d e t ä ä n J o k a i s e n k u u -
. : k a u d e n toisena /sunnuntaina klo
• 2 ip. . -
C%SJ:n Tördnton^^ • '
v; neri -kuukausikdköu^^^
• kalsen kuukauden e a s i m m ä i s e n ä , ; - :•
maanantaina kello 8 i l l a l l a osas-
C S J : n Sprucedalen osaston No. 30. huonei.stoJIa D o n - h a a l i l l a.
kuukausikokoukset p i d e t ä ä n j o - • C^J:n Sudbury-osaston kokoukset
' k a i s e n kuukauden e n s i m m ä i s e n ä pidetään jrjka:.son kuukauden en-simrnai.
sena .sunnuntaina. P u - ;.
hec-njohtaja Oscar M ä n n i s t ö , s i h ­teeri
H i l m a Makf, osoite B o x 354,
Sudbury, O n t a r i o . ,
:viste
s u n n u n t a i n a • k e l l o 2 ip. Johto­k
u n t a -kokoontuu tuntia a i k a i -
semmin.
iii
mm
mm
. .s
' J ' ^