1948-07-13-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ei luikki ole kultaa mikä kiiltää . . . anen palsta Kaatakaa heinä aikaisin • Hc;räi'tf>^ssa monet farmarit koros- —.jj/iiiarv paljon sadon suuruutta ja 'Han vsiiSn h e i n ä n - laatua. Pienellä ;2!'^|p,ipjdoi]a -ja l i s ä p o n n i s t e l u l l a saa-i- j^jjiirparempn-i heinaa. . T ä m ä tar- •/oI'tBa ftiä on k i i n n i t e t t ä v ä enem-: män hu^.T,'ora ^ h e i n ä n t - e o n a i k a a n ja •nenettclymiiotoihin, s e l i t t ä ä ScottiSr, ci 'Sas-: siiaitsevan l i i t t o h a l l i t u k s en rncfarni'11 edustaja A G . K u s c h. • Protcinipitoiset rehut, ovat k a l l i i ta ia hvvälaauiiscssa h e i n ä s s ä , on run- •35=/ pro-cT.ia Mutta proteini voidaan hvvin helposti, m e n e t t ä ä ellei heinää- kaadeta oikeana aikana . Mf-xlän kultivoidussa r u o h o h e i n ä s - sämme on k e s k i m ä ä r i n 14 prosenttia I protelnia sen aktiivisena kasvuaikana. I Mura tämä p r o i e i n i m ä a r ä vähenee 1 iimn puo!t'lIa siihen m e n n e s s ä : - k u in Niemen on kehittynyt — ja, t a m a tar- I koittaa ruoka-arvon puolella v ä h e n e - [mistä. - :, •-• • • \- ••Grestcd" v e h n ä r u o h o n - proteinipi.- I ;nisuus-on Hoiii 15 p r o s c n t t i a j u u r r e n - ! nni tähkäiv puhkeamista. Mutta hei- [!imöimi=;-eu kukkimisaikaan men-l. ncssä pröt-cinipitoLsuus v ä h e n e e kym- 'menfcn proKcmtiin eika h e i n ä n paino (de juuri nimeksikään l i s ä ä n t y n y t . ,, H.vväläaitn.';!a- h e i n a a haluttaessa on [hemä kaadettava aikaisin. Ruoho- I heinät- oli.";! kaadettava niiden: kukki-^ jmisajal-la.. Apila j a a l f a l f a pitäisi kaa- Itaa silloin kum noin kymmenesosa Iniistäoii kukassa, . T a s i ä vaiheessa fhcinäi-ä on paljon, proteinia ja, v ä - Ihän kuiluja. Mutta kasvuscsonkin Ijatkuessa kuitupitoisuus l i s ä ä n t y y ja• fprbtcini vähenee.- Fo.'?fonpurjisuus v ä h e n e e myös hei-, [nän vanhentuessa. Aikaisen kaadon, lavullä- säästetään myös monet alim^ fmal lehdet, j o i k a vanhemmiten kui- |vuvat ja,,vansevat.'pois. ,. Hvvän- hcman: teossa vie t ä r k e ä t ä, lojaa • kuivaamisen nopeus; P i t ä m ä l lä Ikaadcttu lioma p i l k a n aikaa sateessa |ja • auruiEonpajstcessa v ä h e n n e t ä ä n - iheinan vitaninni- ja mmcraalipitoi- IsiiuUa.' • •,,, - ' ^ Maissimatojen varalta Olkaa valmiina matoja vartenf jos ne alkavat uhata maissipeltoa. K a h t a hyönteismyrkkyä suositell a a n k ä y t e t t ä v ä k s i maissimatoa vast a a n ,— D D T ainetta j a R y ä n i a a . N i i t ä k ä y t e t ä ä n : 25"e D D T sekoitusta (emulsion). 2 kvarttia eekkeriä kohden, veteen sekoitettuna; 50^0 kastelt a v a a D D T pulveria. 3 paunaa eekker i ä kohden, vedellä kasteltuna; 5^c D D T polya, 30-35 paunaan eekkeriä kohden, polyytettyna, tai 37^c Ryania a i n e t t a 40 paunaa eekkerille. Myöhäinen rutto IV.ARJOA rOKSAILLE SianpoHiaat n i i n k u i n ihmiset karsijat liiallisest-a kuumuudesta. . V a - ' trftkaa nullc jonkinlainen-'suoja^ tai Ivarjopaikkii la-uiiinella. . H y v i n useasti isiönprjrsaa.i -)a-aikuisetkin siat. kuole- |\sj-1iiaJli,'>p.civ i;uujjiUutccn.'. .'• • V a r u s t a u t u k a a silta . v a r a l t a jo.s' m y ö h ä i n e n . r u t t o taasen tana: vuonna iskee tomaattelhm tai ^perunoihin, S y y s k e s ä n useasti kosteat ilmat tekev ä t r u t o n kehittymisen mahdolliseksi! A l k a k a a ruiskuttaa t a i ' : p ö l y y t t ää ajoissa nyt jo h e i n ä k u u s s a. - Perunoille k ä y t t ä k ä ä ruisketta tai pölyä jos on D D T ainetta j a kuparin-m y r k k y ä . DDT aine hävit t ä ä tuhoh y ö n t e i s e t ja kuparimyrkky ruton. Tomaateille k ä y t t ä k ä ä ainoastaan k u p a n p i t o i s i a m y r k k y j ä , .sellaisia j o t ka s i s ä l t ä v ä t kuparisulfaattia; kupari-ok.? iidia. tai kupari- oksiidikloriidia ccopper .sulphate, copper oxidc tai copper oxy-chloride)i HEDELM.*PUUT NURMIKOLLA H e d e l m ä p u u t m e n e s t y v ä t paremmin n u r m i k o l l a jos maa k ä ä n n e t ä ä n puun tyven y m p a n l l a n. kahden j a l a n e t ä i syyteen, ja tama- ala .sitten p i d e t ä än puhtaana rikkaruohoista .syksyyn asti. NUORTA RUOHOA PORSAILLE Sianporsaat t y k k ä ä v ä t paljon paremmin nuoresta ruohosia kuin - v a n hentuvasta hornasta. Jos r u o h o s i k a - l a i t u m e l l a on paa.s.syt kovin p i t k ä k s i, n i i n parempi on niittaa se ja vaikka haravoida niitos pois. Maidon tuotanto ja kulutus vähenee M a i d o n kokonaistuotanto Canadas-s a oh huhtikuussa l ä h e s 8 prosenttia pienempi k u i n huhtikuussa 1947. Tama tosiasia ilmenee virallisen tietotoimistomme Dominion Bureau •Statisj-icsin kesäkuun meijeriteollisuuden raportista, :mista näkyy, - et ta vuoden alusta a l k a e n on maidon tuotanto j a kulutus v ä h e n t y n y t ., Tuoreen: m a i t o t a v a r a n myynti oh 5 prosenttia pienempr kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Tuoreen maidon myynti v ä h e n i l ä h e s k o l m e l l a pros e n t i l l a ja tuoreen kerman myynti l ä h e s 14 prosentilla. M a a k u n n i t t a i n katsoen maidon m y y n t f väheni kaikissa maakunnissa paitsi B r i t i s h Columbiassa. M e i j e r i t u o t t e i t a valmistettaessa maidon kulutus v ä h e n i noin 12 pros e n t i l l a h u h t i k u u n aikana verrattuna vuoden 1947 h u h t i k u u n kulutukseen. T ä s s ä k i n tapauksessa oh v ä h e n e m i s tä havaittavissa kaikissa maakunnissa paitsi B r i t i s h Columbiassa. : - - F a r m a r i e n m y y m ä n maidon keskih i n t a oli $2.99 sataa paunaa kohti verrattuna $2.27 vastaavana aikana e d e l l i s e n ä vuonna. - ' • JalokUicn alalla t e h d ä ä n enemmän väärennyksiä kuin mitä kukaan voi ajatellakaan. Luulette sormessanne olevaan sormukseen knnnitettya kiveä *ehkä rubiiniksi, mutta jos menette asiantuntijan luo. saattaa tämä todeta kiven rubiiniksi, mutta keinotekoiseksi, eli SIIS väärennetyksi. Yleinen väärennystäpä , on leikata lasinpalan p i i m ä l l e ohut kerros timanttia Ja siten on saatu kallisarvoinen jalokivi kauppaan. Amerikkalaiset sotilaat toivat kaukoidästä mukanaan ihania, kallisar-voivilta näyttäviä koruja, sormuksia, kaulakoristeita, korvakcllukk;cita Jne. He olivat ostaneet nc kalliillahinnal-la luullen saavansa halvalla kalhita helyjä kotiin vietäväksi. Pcnlla kuitenkin selvisi, ctta kivat, kauniimmatkin, oh tehty lasista ja olivat siis vain lasin arvoisia:. Monia '-.jalokiviä valmistetaan vielä ovelammin.- nimittäin asettamalla kaksi ohutta kerrcrsTir-öikemrirrrca"1n> sipalojen valiln. Silloin on vaärcn-ny. sta vaikeampi huomata. Kimalaiset ja japanilaiset ovat suöra.staan mestareita väärentämään jaadeklvcä. _Burmalau«et ovat mci^tareita rubli-vaarcntämiscssä ja Intiassa on väärentäminen • kehittynyt nien j a l o k i v i en saneen p i t k ä l l e . ,> Helmiä v ä ä r e n n e t ä ä n sanpen haus. k a l l a tavalla. Nii.st« s ä i l y t e t ä ä n vain kuori ja sisaasa t ä y t e t ä ä n vahalla.. Nykyaikana voidaan jalokiviä tutkia X-sadekoncilla, erikoisilla valo-kuvau- skoneilla, mikroskoopeilla,- ult r a v j o l e t t i s s i t e i l l a . ; p « l a r o . s k o o p e i l l a Ja r a f r a c t o m e t t c r e i l l ä . M u t t a JOS k a s i i n n e .sattuu jalokiven n ä k ö i n e n hol.v. a l k a a hetlu.skoko slta a l k u p e r ä i s e k s i , kallisarvoisek.sl jalokiveksi, vaan. ajatelkaa sen olevan k e l. notekoKsen helyn. Siten .säästytte jfict-t. vmykseltä.: jos satutte kysymään a.siantuntijalta kiven hintaa. S I I S k a i k k i e i ole kultaa m i k a k i i l - l a a . . . Tiistaina, heinäk. 13 p. — l^ssS^iy^^y'^^^ Kun taistelu kärjistyy SUOMEN KUULUMISIA DDT-ruiske kärpäsille N i i n ;lypsykarja kuin lihotettava karja on ruiskutettava 5 prosentin D D T ruiskeella. Se h a v i t t a a e l ä i m i s tä karpa-set: yhta hyvin kuin - i h o t a i t. Sama rui-ske soveltuu lampaille" -ja sioille. - , : Navetta myös tulee ruLskuttaa D DT ruuskeella. Se on hyödyksi ei vain k a r j a l l e vaan myöskin karjanhoitaj a l l e . Mutta alkaa, ruiskuttako D D - T : l l a samalla aikaa kuin valkaisette navettaa. DDT;llä ruiskuttaminen tulee tapahtua noin v i i k o n valkaiscmi- ,scn j ä l k e e n . ' jKaalltoukkien Ikonirollista UikMi)i;iiif,a lanne k u l k e n l i i n c c t kaa- [limafk/.. pv.^;. .-iihrcita;, samettimaisia |!oukkin. jojka .syovat kaaleja, j a ' kaa-l. n^ukkia. töhrien niiden lehtiin en [Lokoisia ja -muotoisia r e i k i ä . Kaksi miuta tojkkalaiia on- toisinaan kiusa-iJia v\h. -kaaii-loopcr ja - diamondback kuUoukka,. .MiiUa onneksi nämä kalk-s. Jajii voidaan kontrolloida, melko i-lpo^ti a!^"nlk"^;lpuol.sella tai dcrris- |pö%ysai,neeliä.' MjonaiMa kaalia pitaisi- p ö l y y t t ää Hoksella inis.<-a on yksi ö.sa. Icad arse- |r,a;ea ja.4 o.saa- .sammutettua k a l k k i a, nieluimmiii aikaisin aamulla tai m y ö - :l"'aan lUalla.- jolloin lehdet o v a t : k ä s - tcrj^ta ko-ir-ma Y n t t a k a a saada ke- \.vi la.sa,ir.tii pölykerros; m u t t a p a n k aa |tnkoivhurim;o kasvien keskukseen, ."a.Tia toukat . e n i m m ä n syövät; y.in 30-40 paunaa tatä_^pölyä. o n r i l t - ita-.a fc':-:f!i.ha!aa kohti. Lead arse-- a-oa p!d<"taan huomattavasti cal-c. uir, &rs«vate.a parempana u l k o m a i l ta Janne Kul.-tcutuneita k a a l i t o u k k i a vas- P^an ja !i:.-:s: suasitellaan mieluummin ^2tä.kotana Hekotettavaa leäd; arse- |~'^-«:PoIj-^, ,valrniik.si seatun calcium «enatrj, -..^mcsta jotka tavallisesti fieiikaujxat;inyyvät;'>ö-:\-v • N'aorn toui-kien aiheuttama v a h i n - 5*:'.V.na..:uu^'.a on tavallLsesti vaha-siksr 'h-a-.a --j',.:i„jn ensimmäi.sella v u k o l - 'V* "•*'"' '^-^si uusittava 10 päi-: 'a.-i /.uljr-ja .Ainakin kaksi pölyy- " j " ' ' ' • • ' • ^ 3 " ,kas'.ien suojelemista: ^'-.lid mi5.sa n a i t ä tuhohyon-- '•^^'^ 'jr. r-.n-aasti. K o l m e - j a nelja- ,J'Q-y.- ':• ".ta-on--tarpeen s i l l o i n k u in -ri o^ir-jn paljon. AiKa,..- ,:s^ijr ^3^.^^ tavallisesti tar-jr"! V'''"'-'^ ulkomailta kulkeutune!-' ( V ^ f ' ^'astaan, mutta sellai-; ~ v , . ' 3 - i o i n naita toukkia on ^•^^>^<:~. Di.jon ne aiheuttavat va-:- ^r?r-,-J'ii:r: elonkorjuun edellä; T ä s - <^?=u-i-r,.,,= Qij^j ar.senlkkipitoisen; t'-^'. kayte!;tavä propnetary. V^!'*^"^' """"^ ihmiselle- ^^f^""'"" •*^J'rJ'-i"'syytensa vuoksi- 1^'^""--^--'"-'-^-^ polj.a ei p i d ä k ä y t t ää • -r-K^:.^ sen j ä l k e e n kun kukat- 'ttya. :;a: Ka.syit. s e l v i y t y v ä t s i i t a, •i! e n s i m m ä i n e n pölyytys Ralpli Carlinin ja Ivan Vachonin toiminta paljastettu • Timmin.s. — M i n e , M i l l and .Sinellcr WorkerK International Union: t a k a l a ir sCii- osaston lulkaisenia.ssa Icnlolchtir .sessä on i)alja.stel.tu ne yhtovdet. joil;» t a a l l a t o i m i n n e i l l a u n i o n hajoiltajilla, R a l p h , , C a r l i n i l h r ja Ivan Vachonilla, on, ollut konscrvatnvipuoiuee.Hcen; jä. sen kautta kultakaivosparooncihiiiv lotka ovat, '.olleet huotnatuimpia' Dre\vn h a l l i t u k s e n ja^ puolueen kan- - n a t t a j i a ja tukijoita ta.s.sa maakun-na. ssa. L e n t o l e h t i s e s s ä lamataan.Torontossa.. i l m e s t y v ä s t ä . '.'\Vorld New.slcttcr-"- niniL^esla kuukau.sijulkai,susta seuraavaan tapaan; "Eras n a i s t a : y k s i l ö i s t ä , j o i d e n kan.s-i a - fTho "VVorker-lehden toimittaja JohnI H l a d u n on ollut yhleyde.ssa,. o li R a l p h C a r l i n . . c / o Ivan Vachon. 63 Rea St. rear, Ncrth-,-Timmins. Ont.-. • / "Timmins Mlne & , M i l l , Workers Unioni L o c a l , No. 241:n kirjelomakkeelle kirjoitetus.sa. mainitun •union: luottamie.s J ; R.. C a r l i n i l t a saapunces-, sa klrjees.sa sanotaan: 'Olen kovasti p a h o i l l a n i , e t t ä en saa aikaa artikkelin k i r j o i t t ä m i . s e e n l e h t e a n n c varten, kuten lupasin lyhyes-sa puhehnkcskus-telus. samme maali.sk. 22 pna 1948, Kai--: . k e s t ä huolimatta panen taman mukaan -jne.' " t ä m ä n j ä l k e e n Garhn; antautui hänelle, ominaiseen: puna-kauhun lietsontaan. ^ - ' • , . ; „ Lentolehtlse.s.sa,on m y ö s k i n valo"Ku-v a j ä l j e n n ö s silta Ontario Federation f CCL") sihteerin, W. F. Cleve K i d d in k i r j e e s t ä , jossa varoitetaan .unioiden-jä. seniä J a t y ö l ä i s i ä y l e e n s ä John, H l a - d u n i n toimittaman- Jehten .suhteen. H ä n e n , l e h t e n s ä . : The,: Work.er, .todet a a n konservatiivipuolueen siipien: .suojassa j u l k a i s t u k s i lehdeksi.,, : L e n t o l e h t i n e n • päättyy- kehoituk-; seen: ."Kaivosmiehet; .suojelkaa ii.scän-ne n ä i t ä k ä t y r e i t a j a h e i d ä n i s ä n t i ä än vastaan!" ~ - - - ; i a k u j n 1?, p : n a oli yhdeksässä- -f^;^!'^" •-'^"Pun-i.s.sa k a i k k i a a n 9.- :'• •'?-^'Hr-"'r'>. n i o i j e n v o i u i varastoisi Kaivosmiestaudlsta vakuutusyhtiöltä $650 korvaus Toronto. ^— T u o m a n Smily antoi viimc v i i k o l l a taalUi tuomion, jonka mukaan Protectivc As.sociation of Canadan on maksettava enfi.seilp k a i - vosmichellc ReRinald J. AVcbbcnllc S6,50 .sairau.svakuutu.skorvaus. - . T u o m a r i n mukaan oli mn-VVebber ottanut V. 1937 .$2..500. t a p a t u r m a - ja t y ö k y v y t t ö m y y s v a k u u t u k s e n Monarch Accident,:Insura,".co-eo: l t3 SprinRfiel-dista, Ma.s.s. Tama yIi(;io oh ostanut j a l l e e n v a k u u l u k s c n , canadalai.selta -Protective Associationilta, - joka .siten omaksui vastuun tahan vakuutukseen n ä h d e n . - M r . 'Webber • o l i • s i i r r e t t y v. ,1942 •Hollini,'enn kaivannosta tvoskentele-maan maan paalia ja v. 1945 han e.sitti y h t i ö i l l e vakuutu-skirjan v.sairauskoh-dan pcru.steella vaatimuk.sen korvauksen .saanni.sta.: Siinu: todettiin, ctta-h ä n e n sairautensa oh .silico.sis; jonka johdosta han oh kesak. 9 p ä i v ä s t ä l a h tien 1944 t ä y d e l l e e n tyokyvyton,,kai-• k i i l a toimialoilla.- Taman vaatimuk. sen tukena oh .sama aikana p ä i v ä t ty c r a a n h a n t a : hoitaneen l ä ä k ä r i n - to^- distus " T u o m a n - s a n o i : "Taman johdo.sta on kantaja minun jniele-stanioikeutet-- tu saamaan- tyokyvyttomyyskorvauk^: sen 52 vnkon ajalta, $12.5Q viikossa c li y h t e e a s ä $650; Puolu.staja on mak.sa-, nut t ä m ä n .summan oikeudelle." (Helsingissä. heinäJ{. 7 pnä 1948. Suomi-Seura.) EDUSKUNTAVAALIT RAUHALLISET. MUTTA VILKKAAT. ,^ Eduskuntavaalimme t.k. 1 j a 2 p nä sujuivat odotuksen mukaan täysin r a u h a l l i s e s t i , i l m a n m i n k ä a n n ä k ö i s iä painostuksia tai h ä i r i ö i t ä . Osallistuminen v a a l e i h i n oli m y ö s k i n odotetulla tavalla vilkasta, mutta ei s e n t ä än v a l l a n r y n n ä k k o m ä i s t ä . Kuvaavaa k u i t e n k i n hiljaiselle J ä n n i t y k s e l l e , ett ä e n i m m ä t ä ä n e s t ä j ä t .suorittivat v e l vollisuutensa e n s i m m ä i s e n ä v a a l i p ä i - •väna.- , • - • - Tulasten laskenta o n ollut s u h t e e l l i - .sen hidasta — on m a i n i t t u , c t t a se on j o h t u n u t t e h t ä v ä ä n v ä h e m m ä n perehtyneen h e n k i l ö n asettamisesta entisen tottuneen t i l a l l e l a s k e n n a n johtoon. Laskennan suoritus ei ole vieläk ä ä n t ä y d e l l e e n p ä ä t t y n y t , mutta k u i t e n k i n n i i n p i t k ä l l ä , etta uuden edusk u n n a n kokoonpano lienee jo t ä y s in selvillä.- Aania on k a i k k i a a n kertyn y t 1,829,333 — vuoden 1945 vaalci-s-sa n i i t a oh 1,710,251. Merkitsemme t ä h ä n tulokset saaduista edustajapaikoista enimmai.sjarjcstyksessa, .sul-kel. ssa tulokset vuoden 1945 vaaleista j a p e r ä s s ä X t a i - m e r k e i l l ä muutok- .set vuoden 1945 v a a l e i h i n verraten. M a a l a i . s l i i t to . . . . . . . . . . . .56 (49); x , 7 . Sos. dem. .. . . . . . . . . . . . . . 54 (50i, x 4. Skdl 38 (49), - 11. Kokoomu.S ... . 33 (28), x 5. Ruot.salai.set . . . . . . . . . . . 14 (15>, - 1. E d i s t y . s p u o l u c , 5 ( 9 ) , - . 4. vana HeLsingm uudella hautausmaalla kukkia runoilijan haudalle. Y l c i s r a - rtio.ssa esitelmöi Eino Leinon .seuran puheenjohtaja, f i l . , t n Yrjo Oinonen aiheenaan " E i n o : Leinon ; p e r i n t o '\ Suomen K u l t t u u r i r a h a s t o n ja Kus-tannu. sosakeyhtio Otavan, m y ö t ä v a i kutuksella julisti Eino Leinon Seura vainajan muistopatsaan aatekilpailun. Edelleen muuttui runoilijan muistop ä i v ä n ä p ä ä k a u p u n g i s s a , Meilahden katu: E i n o Leinon kaduksi. Sl?OMELLA MENESTYSTÄ LONTOON OLYMPIALAISTEN T.MDEKILPAILUISSA HoLsmgin Sanomain Lontoon-kir-jeenvalhtaja P e t ä j ä n i e m i on tiedoit-tanut lehdelleen Lontoon olympiakisojen taidekilpailujcn ratkaisuista mm; .seuraavaa: , A r k k i t e h t i Yrjö Lindegren, joka aikoinaan menGstykselli.se.sti pelasi: j a l - - ':kapälloa oikeana l a i t a h y ö k k ä ä j ä nä Tampereen Palloilijoi.s.sa, on .saanut olympiakisojen taidekilpailujcn arkkitehtien sarja.ssa: kisojen ensimmäisen k u l t a m i t a l i n .suunnitelmallaan Varkauden urheilukeskukseksi. Samas.sa sarja.s.sa voitti kunniakkaan kolman-. ncn sijan a r k k i t e h t i Ja u i m a h y p p ä ä j ä Ilmari N i c m e l ä i n e n .suunnitelmallaan Kemin kaupungin urhcilukcs- <kuk.seksi hopeamitali meni Sveits i i n . - - -. , : . Maalaustaitee.s.sa meni e n s i m m ä i n en Kija E n g l a n t i i n ; toinen I t a l i a a n ja kolmas I r l a n t i i n . :Graafilli.sn.ssa taiteessa voittaja oh -ran.skalatncn.; K u v a i i - vcLSto.ssa voittivat: R u o t s i , Englanti ja Ran.ska. - " K u n kirjoitan,' ci kukaan lue k i r j o i t u k s i a n i , ja kun p u h u n / t i kukaan kuuntele minua." Nain v a l i t t e l i mi-- nuHe ä s k e t t ä i n e r ä s koulualalla toimiva tiedemies, keskustellessamme! siitA koululaitoksen uudistus.suunnitel-masta. joka esiteltiin: yleisillä opet-t a j a p a i v l l l ä . "Olen kokonaan kadottanut uskoni siihen, etta asiallisella v a l i s t u s t y ö l l ä voi j o t a k i n aikaansaada", jatkoi hän. E r ä s toinen." sivisty.selämämmc merkkimics, jonka kanssa keskustelin r a d i o c s i t e l m l s t ä , esitti samantapaisia ajatuksia. "Kyllä m i n ä olen valmLs pulnimaan radiossa", sanoi h ä n , "mut-ta nyt vanhemmalle i a l l p ' t u l t u a n i minua on alkanut e p ä i l y t t ä ä , onko mist ä ä n opetus- Ja valistujstyöstä vahaakaan hyotya." Sanoin hänelle, ettei a.siolta tule ottaa noin p e s s i m i s t i s e l t ä - k a n n a l t a . Niiden, j o i l l a on tietoja Ja jotka ajattelussaan ovat paä.sseet m ä ä r ä t t y i h in tuloksiin, tulee jakaa saavutuk.sensa muille s i i n ä uskossa, e t t ä on a i n a j o i t a k i n yksilöitä, jotka ovat va.staan-ottavaisla ja .saavat sy.sayk.scn: k c h l - tyksen-sa tiellä. K u l t t u u r i n edellytyks e n ä on, e t t ä ajattelevien, ennakkoluulottomien ja tietoisten ihmisten p i i r i laajenee. Olen n ä h n y t eräissä lehdissä riemuitsevia vuodatuksia sen johdosta; e t t ä KlrjaiJiJaryhmft K i i l a n aikakauslehti "40-luku" taloudellisten valkeuksien vuoksi lakkaa llme.stymastä. Tulin s i l l o i n ajattelccksi; k ä s l t t l v ä t k ö h än n ä m ä porvarilliset piirit ensinkään taman tapauksen todellista sisältöä. "40rlukuhan" edusti perin m y ö n t e i s iä Ja sovinnollista kautta .sodanjälkel.ses .sa h e n k i s e s s ä elämfis-sämme.; Se oli .sosialistisesti ajattelevien k i r j a i l i j a in k ä d e n o j e n n u s k a l k i l l e demokraattisille k u l t t u u r i t y ö n t e k l j ö i l l e : rakentakaamme y h d e s s ä t ä t ä maata, jota sota n i in pahoin on h ä v i t t ä n y t .: Ne p i i r i t . Jotka riemuitsevat "40- l u v u n " kuolemasta, luottavat HmoLsesti kovin omiin voimiinsa, koskap.-x ne iloitsevat taistelun k ä r j i s t y m i s e n merk e i s t ä . ;U.skon kuitenkin, että porva. r i l l i . s e l l a k ln puolella on r y h m i ä . Jotka e.lvat tä.sta Iloitse. Nämä r y h m ä t kä-s i t l a v a t r e t t ä Suomi el ole mikään K r e i k k a . Nämä piirit tletftvät, että H i t l e r , o n kuollut ja e t t ä Trumahilla Kirj. Erkki Vala ci ole lalva.sIoa I t ä m e r e l l ä . Heidän m i e l e s t ä ä n Pekkalan suvaitsevainen h a l l i t a s ei edusta m i t a a n pakkodemo-k r a t i a a . Lyhyesti sanoen: Suomessa on kalkissa piircis.sä j ä r k e v i ä ihmisiä. J o i t a a l k a a k a u h i s t u t t a a se, e t t ä etsikkoaikaa el ole k ä y t e t t y hyväksi. Här-k a p ä i s y y s on j ä l l e e n asetettu viisauden y l ä p u o l e l l e . • ' Näi.ssa oloissa ei ole kumma, e t tä tiedemiehet, jotka elvat ole osallistuneet Göbbelsin propagandaan e i v ä t kä sen vuoksi .saa. "korkeammalle hen-g c n v i l j c l y k s c l l e " osoitettuja Suomen v a l t i o n 200.000 m a r k a n apurahoja, a l kavat p i t ä a kaikkea v a l i s t u s t y ö t ä toivottomana. Vaikeatahan se tietysti onkin, n i i n kauan k u i n yhteiskunnan perusta s ä i l y t e t ä ä n samana, joksi ;8e m u o v a i l t i i n kansalaissodan jälkeen 1918 Ja lapualaisterrorln aikana 1930- Uivulla. M u t t a kaikkea voidaan muutt a a — vieläpä Suomes-sakln, vaikka maailman taantumuk.selliset ovat tottuneet p i t ä m ä ä n tata maata y h t ä varmana alueena kuin Etelä-Afrikan U n i o n i a . "40-luku" on viimeisessä numerossaan , asoittanut t i e t ä tulevaisuuteen pain. Se on todella taisteleva numero. K a i k k i Unto K u p i a i s e t ovat poissa sen avu.stajien joukosta. Raoul P a l m grenin "Hautakirjoitus, Koskenniemelle" on todella suuren t y y l i n essee, samalla kertaa tieteellinen, j a iskevä. Armottomalla Johdonmukaisuudella hanpalja.staa t ä m ä n n a t s i l a i s c n i d c o - loogin ja «.soittaa h ä n e n palkkansa klrJalli.suu.shlstoriaK.sa. Ne lainaukset, j o t t a han csittaa .Koskenniemen runoista, puheista Ja kirjoituksista, alentavat Turun yliopiston rehtorin ar-vostelukykyl. sen ihmi-scn .silmissä kurj a n dcmagoogln a.semaan. " E n e m m än k u i n r u n o i l i j a h ä n on lopultakin ollut polltUkko", toteaa Palmgren Koskenn i e m e s t ä tutkielmansa lopu.ssa. K a i k k i ne. Jotka tuntevat Suomen henkista clamaa Itscnälsyysalkana, t i e t ä v ä t hyvin, miten vaikutusvaltainen tcklja V. A . Ko.skcnnicml on ollut. H ä n e n lausunnoistaan on riippunut monen nuoren k i r j a i l i j a n ja tutkijan kohtalo. Voitaisiin m a i n i t a esimerkk e j ä siitä, miten lahjakkaille tiedem i e h i l l e j a t a i t e i l i j o i l l e on tlo: nou.s.sut pystyyn .son vuoksi, e t t e i v ä t he ole-suoetiUieet' palvelenaaan nlita polUttli'^ sf a aatteita,. Joita - Koskennieriif; kannattanut. ' 'l-^-^-Xf.yf Olisi luullut, e t t ä K(^kcnniemi ol]ä|<;^ Joutunut s y r j ä ä n kaikkien niiden pa^^^ lopuhelden Jälkeen, Joita h ä n piti myjs dan aikana.; Yleisradiossa heinäkuun^ri^s^' 7 p n ä 1941 pitämässään pitheessaMn#-% kllholtti m i e l i ä pöhumalla 'Tx>lshevls^ -1^^ m i s t ä . Joka enemmän - kuin kahdät?!'^^ vuosikymmenen ajan on - käyttänyt'; koko aasialaisen kavaluutensa levit-taakseen ruttotartuntaansa masMkyk-maan".- Ja vähän myöhemmin :hän julisti ValvoJa-Ajassa: "Meidän vt- - hollisemme on Venäjä . . . Meillä ei ' ole tähän vastustajaamme nähden-» muuta mahdollisuutta kuin taisteUä:^^; lal m e n e h t y ä ; . . Olemme yhtymällä;,? antikominterpaktlln selvästi m e r k i n - ,« neet suhteemme siihen rintamaan, Jo-a-, ka on asettanut päämääräkseen bols--;' hevismin-kommunismin h ä v i t t ä m i s e n © maailmasta, missä ikinä se esiintyy--5 kin." — Näitä kirjoltuksiansa ja puheitansa el Koskenniemi koskaan ole £ ottanut takaisin, mutta siitä huoli-.:., matta h ä n on aselevon J ä l k e e n s ä i l y t - ;: tänyt: asemansa niin virallisissa tiIai-:/=; suuksissa kuin kirjallisessa maailmas-sakin. Kirjallisissa kysymyksissä pitävät esim. oikeLstososialidemokraatit ; h ä n t ä Ja A K S : n tunnettua ideoloogia:: Martti Haaviota korkeimpina auktori- :• teetteinaan. Kun porvariston taholla nyt on sor:; vinnoUlsuuden ja v ä h i t e l l e n , t a p a h t u - , ,: van kehitykscnsijasta valittu suoran f taistelun tie, on meidän syytä palaut-A^ taa muistiin Koskenniemen p ä ä t t ä v ä ; kanta, e t t ä hän ja hänen kannatta--; jansa pyrkivät tuhoamaan l^lshevls-:; min-kommunismln —• johon k ä s i t t e e - • seen he muuten s i s ä l l y t t ä v ä t kaikki ; demokraattiset virtaukset :— missä 1: ikinä se esiintyykin"., Suomen työ-:;:, väenluokka ei tietenkään voi vastata • moiseen haasteeseen muuta kuin äset:--: tamalla . puolestaan päämääräkseen •: fasismin tuhoamisen mis.sä ikinä so-esiintyykin, rasismi merkitsee aina ,-: sotaa ja sota on kulttuurin: pahin vi-, holllrton.. Tuhoamalla fasismin luom-.; me vasta edellytykset todelliselle kult-v': tuurikehitykselle; Mutta kokemus on :• osoittanut; e t t ä fasismia ei voida juu- ,: rlttan pois puheilla ja kirjoituksilla, ;: vaan ainoastaan tekojen avulla. K u t e n näkyy, ovat vuoden 1945 vaal e i h i n v n r a t e n v o i t t a j i n a m a a l a i . s l l i t - M u t t a laidekilpailujen l.vrilkan o.sa;,- t o . : kokoomus ja sosialidemokraatit; Skdl:n, cdisty.spuoluecn ja ruotsalaisten olles.sa havion puolella. .Skdl:ii havio on m e r k i t t ä v ä n s u u n jo sinaan. mutta korostanee .sitä o.saltaan edistyspuolueen- ä ä n t e n huomattava ,sin-tyminen voimakkaampiin skdl:n vas-tai. siin leireihin. -,,: • •: Jos tavanmukaLsesti h a l u t a a n tehdä, va.scmmi,sloryhmicn : väli.sena- asiana, huomataan edellLsten .saaneen 1,08 ja j ä l k i m m ä i s t e n 92 p a i k k a a .lukujen o\-. t u a vuoden 1945 vaalei.s,sa-101 j a 99.: '•A itos.sa saavutti runoilijamme A a l c T y i i - ni cnsiniinai.seii sijan runollaan . " H e l l a a n laakerit/" :— toi.sek.si tuli Etehu A f r i k k a ja kolmanneksi Ranska. Musiikkikilpailui.-^-.sakln oli sufmia-l l a i s i l l a onnea. ,Sinfonia Haan " K a r h un p y y n t i " suomnlalnen .säveltäjä Kalrr-;" VO Tuukkaneii sai hopeamitalin;. T o i nen palkinto moni Puolaan Ja kolma.s T a n s k a a n . ' M a i n i t t a k o o n viela.-etta 9 niahdoMi-öcsta kultamitalista .Suomi .sai 2, Italia 2, Ruotsi 1, Englanti 1, Ran.ska, 1/ VALPOA KOSKEVASTA MIETINPuola .1 j a ItavaltJi 1; . NÖSTÄ EI TOISTAISEKSI TIETOA V i i m e v i i k o n m a a n a n t a i n a j ä t t i . v a lr poii toimintaa tutkinut- A h l b a c k i n k o - mitea mietinlon.sä. Sen sisällyk-scsta Cl v i e l ä k ä ä n ole annettu tietoja j u l - kLsuutcen. • Si.saministeri Kilpi -on p a r h a i l l a a n k e s ä l o m a l l a . Ja mikali tiedetaan, han on ottanut mietinnor Vancouver, IJ. C". JaiJe.stor,.sas-mukaansa tutu.stuak.seen .siihen yk.si- tommc t o i m i n t a on k u l k ^ u i u n u ' kesal-tylskohtai- sesti. Nain ollen ci oleodo-. Kuulumisia Vancouverista tettavissa : yk.sityiskohtaisempia .tietoja m i e t i n n ö n si.sallöstä ennen mi-ni. stcri K i l v e n paluuta k e s ä l o m a l t a a n. s i i n uomiinÄJ^ r h ä a l l s s a j p i d e t ä ä n . h ä ^ ^^ h ä t ä ä , : vain -kuukau-sikrVkouk^^^ j o k a l a i i a n t a i - i . l t ä i s e t tah.s,sim'rne, J äf senLs t ö n i m e, qn a 1 y ä n . ku i rt; oma y a 1 ta I - sesti ottanut kesaloman.sa ;victlaen 18 MIL.L P E S O N L U O T T O , . : y ,, , aikansa kuka ;mi.s.säkin,-nauttien kc- ARGENTIINASTA ! .san sulosta. Buenos Aires. 6. 7. (STT-Rrutrrj. Onhan m i t ä k i n s e n t ä ä n , jotka aher- A r g e n t i i n a n taloudelli.sen ncuvost')!» ^j^^j^^ harjoitellen ohjelmaa koska he p ä ä l l i k k ö .Senor Miqucl M i r a n d a ja m e n e v ä t A m e n k a n vf-ljesjarjeston vieraaksi tk. 10, päi vana; Tämä yhteis- K O D I N P I I R I S T Ä M A K S A K A K K U l i i ; p a u n a a makeaa (bcef l i v en C ))alaa pekonht : 1 keskikokoinen sipuli S kupillista pilkottua persiljaa , 2 kupilM.sta iiehmella lelvaninuruja 2 munaa 4 p o y l ä l u s l k a l l i s t a pekonlrasvaa : 1 teelusikallinen suolaa , '/i teelusikallista pippuria K o h o t t a k a a uunin lamp^/ S.V) a.slee. .seen ennenkuin alatte t e h d ä lihakak-kua. Kuorikaa nahka pois maksastji j a p e i t t ä k ä ä , se kiehuvalla -vedellä. Antakaa sen .sci.soa 5 minuuttia ja valuttakaa vesi pois. : Pai.stakaa pekoni kovaksi; valuttakaa^ ra.sva prd.s m u l t a Käa.stakaä .sC: Pankaa makria, pekoni Ja sipuli l l h a m y l l y n lävitse. Sekoittakaa siihen persiljaa leivsUi-muruja, munia, pekonlrasvaa, suolaa Ja pippuria. Pankaa-seos kakkupan-nuun ja paistakaa 40 minuuttia. Tarjotkaa kuuman tomaattikastikkeen k e r a . — r 6 hengclICi . Canadan olympialais-kassasta puuttuu noin 12,000 dollaria Montreal. — Canadian Olympic A s s o c i a t i o n i n presidentti Sidney Dawes on ilmoittanut Canadan olym-pialäi. skassa.ssa-oleyan; noin 12,000 d o l l a r i n vajauk.sen;:: L i i t t o v a l t i o n h a l l i tus on antanut, olympialai.srahastoon $35,000 j a k a i k k i maakuntahallitukset, Nova ' S c o t i a a lukuunoLia.mai-ta-, ovat m y i k i n lahjoittaneet - v a r o j a t ä h än tarkoituk.seen;:johon- v ä i t e t ä ä n taryit-. t a v a n k a i k k i a a n nöin SIOO.OOO; Canadan ö l y m p i a l a i s j o u k k u e : tulee kasittar m ä ä n - k a i k k i a a n n o i n -1-25^130 henkeay j o i d e n m a t k a - y.m. kulut ovat l a i k u - j e n - m u k a a n S705:;kuiakin kohden O n t a r i o antoi $";500: Quebec.y.OOO; B, C. S2/J00; Sask, Albc-rta,-N. E . ja M a n i t o b a $2,000 k u k i n ja P E L SIOO Elämä syntyy keinotekoisesti Mo.skovan radion tiedonanto claman .synnytystä-; keinotekoisesti: laborato-rioi. s-sa on, h e r ä t t ä n y t suurta mielenk i i n t o a j a ihmety.sta k a i k k i a l l a maailmassa. Kuulut venaläi.set biologit G a v r i l o v ja Zelinskij ovat kertoman Suomen t ä k ä l ä i n e n l ä h e t t i l ä s neuvottelivat eilen Suomen ja Argentiinan väll.scstä. , kauppasopimuk.sesta :,Joka p i a k k o i n allekirjoitettaneen. Sopimuk- .sen mukaan lamaisi A r g e n t i i n a .Suomelle 18 m i l j . pesoa argentilnalai.sten, t a v a r o i t t e n ostarni.sta v a r t e n . , - :: l^UIJTAVARA V A P A U T E T TU JAKELUSAANNOSTELYSTA K u n ' .sahatavaran kotimainen kys y n t ä . voidaan, nykyi.sin ;jo t y y d y t t ä ä; on Sahojen Valvontayhteison hallitus mukaan onni-stunpct l u o m a a n protci- | vapauttanut puutavaran jakelusaan- ; ma laboratonos.saan. Jo.s tutkimuk.set ' nostely.sU tk. 1. p ä i v ä s t ä lukien, sen | j a :kokeet Johtavat: t a y d e l l L s e e n tulokseen; on tieteen .suurin ihme tapah-i t y ö s k e n t e l y onkin ollut v i i m e a i k o i na i k i i t e t t ä v ä ä , , olemme :: saaneet kuulla ; t e r v e h d y k s i ä : rajan e t e l ä p u o l e l t a :use-astl j a : nyt -menevät meidän tai tel 11-, ' jamme-vastavierailulle, , :• : - N i i l o Mäkelän klubi ,'jör]e.<':taa: ke-v. säi.sen: seurustelutilaisuuden Kitsilär i, n o n rantaan tk. 18 p : n ä , jota myös- ! k ä ä n ci sovi. unohtaa.- Sinne: yara- :i-taan syomi.senpuolta, joka: varma.sti I tekee kauppansa siellä luonnon hel-, i.mas.sa. Tervetuloa rnukaan 1: ,; * S i t t e n elokuun 1 pna, on se .suuri h i n t a . s a ä n n ö s t e l y n sekä sahojen l u o - , .v,u otuinen United ;Labfjr P i c n i c . C o n - vutusvelvollisuuden vientimyynU^lhinI ^ « ^ « ^ ' ' ^ t i p n - p u i s t a s s . a , , N o r t h Burn^ ttuunnuutt , .^siillllaä pnrrootteeiinnii on jjuuuu nn elavan ' Ja ^n^u^h„i^n^ „v e r r a t t a v i i n n ä h d e n Jjä ä^d^e^s - i "^ahan juhlaan r i e n t ä ä jokainen mttakoon. etta vuoden vaihteessa k u u - ' ^ * ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ - ^ ' " ^ ^ s i l l o i n , j u h l i i kaupti.n. perusta j-ä k a i k e n orgaanisen claman kantaja. Erittäin tehokas ]iikennepolii.si _Tucumcari, N. -M. — Kauppalan viranomaiset :a.settivat polnsikonstaa-peh Herman E>c O l i v i e r a n pitamaan s i l m ä l l ä -liian kauan k a d u i l l a parkat-t u j e n - : a u t o j a ; r - " T a h ä n mennes.sa han on antanut lukuisfen muiden .-henkilöiden: Iisaksi : vaimolleen ::-• JO :: kak.si haastelippua j a t a s s a c - ä a n a p ä i v ä nä h ä n pisti ^ : . h a a . s t e l i p u n r e s i m i e h e n s ä, kauppalan p o l i i s i p ä ä l l i k ö n yk.sityifieen autoon. .- — T e r / e e n ihmisen n i u m u n , l ä m pö on tavallisesti nriSn 5S.4-^ö2X n.steiSii F a h r e n h e i t i a . lui Sahojen V a l v o n t a y h t e l s o ö n kaik- ^""""»'^ j ä r j e s t y n y t t y r r / ä e s t o. k i a a n 792 sahalaitosta tai n i i h i n vcr- , ^ « ' " ^ suomalaisilla on vakiintunut , ^ , , , „ , ^ ' -.ellainen ajatus, etta suomme k a n n a. , ! 'uksfjmme omif-n maanmiestemme l i i - EI.VO LEINON MUISTON [ ,'eyntyk.sille. Nyt olemme tllaisuu- KU.V.MOITTAMI.VE.V . rics.sa e s i t t e l e m ä ä n Vapauden l u k i j o i l le • E l l e n t.k. 6 pna o l i E i n o I^jinonsyn- i :suomalaisten omisiarnan .saunan ja, tymasta .Iculunut. 70 vuotta. - Hänen:;->:ampaarnon. Puhtaus on puoli ruokaa. muLSVonsa • k-unnioiitami.seksi . t ä l l ö i n j sanoo suomalainen .sananlasku. Me-p a l j a s t e t t i i n h ä n e n s y n t y m ä p a i k k a n - i r.emallä.: Crystal .Stearn.. B a t h i l n eh .sa, pihamaalla : P a l t a m o n : Hövelössa;i .saunaan. .saa it.sen.sa. puhtaaksi ja .saa m u i s t o k i v i , ; j o n k a kylkeen k i j n n i t e t y s : .i tasapuoli.*;en, kohtelun. , Samassa ,ra- .sa-laatassa on s a n a t : , " R u n o i l i j a Eino.:: K ennuksessa • >;ijai.i.see, kauneus-salonki,, Löino-.syntyi -täällä 6.-7. 18-73." -Runoi-- :jo.-.sa .suo.malairien neitonen antaa pair S A L A A T T I A 1 "lettuce" .'/« kupillLsta pllV.oltuja pienia .sipulia .',•1'kupillista pilkottua Ja kuorittua ,, kurkkua •Vi k u p i l l i s t a pilkottuja r e t i i s e j ä :, 3 p ö y t ä l u s l k a l l i s t a lemonlmehua •, ,5 ruokalUKlkallista salaattlkasUkctta tai oliiviöljyä ••il teelu.sikalllsta suolaa • h i u k a n pippuria ,,: • . : ••• -A teeluslkalll.sta suolaa ,. l<i teelusikalli.sta k u i v a t t u a . " d i l l l ä ". •Särkekää hyvin pesty Ja kuivattu "lettuce" . .salaattiastiaan. : Ll,satl:aa s i p u l i , k u r k k u Ja r e t i i s i . . : Jaahdyttav kaa: niin kauan kuin, :tarJoatte;,sen.: Pankaa loput, aineet pieneen astiaan, vatkatkaa k a h v e l i l l a . Kaatakaa tama kasti ke sa l a a t i n p a a l Ie. •: Sekoi t takaa hyvin. — 4 hengelle. Nimi ja osoite olivat unohtuneet kirjeestä ; Toimitus siil eilen SauUKtc. Ma-riessa, paivHlyii Ja Kiind Kiverin: postileimalla varustetun A:P:n kir-jer. n, jossa ei ollut kirjoittajan nimeä eika osoitetta. Olemme pa-liojllamme, e t t ä siitä syy.stk emme oir iilajsiiiidcssa Jiilkaisemaan kifr Ji:essäolliiU:t uutispätkää. Kaikkien leliilcllrmmc kirjoittavien pilaisi niuistiia (»mii kaikkien sanomalehtien :tlkeeflinen siutntfi: KIrjoltt.ijan nimi Ja osoite. ,1m (akaa slta vain n i i n k a u a n . c t t ä J a u hot painuvat; .seok.se.on.-, ,- Pankaa .seos rasvaisnn astioihin Ja pal.slakafi nolM 400 asteen• kuumajisa Uiinl.-i.sa noin 20 mlnuuttln; -y . Lapsihalvaustapaus Vancouverin saarella Victoria. — Easlmmälncn lapslhal-vau. stapaus Vancouverin saarella todettiin vllkonvaihtces.sa. ilmoittaa:; maakunnan terveysvirasto. Maakunnassa on nyt kaikkiaan 29:: lapsihalvaustapausta: kirjoitus on varustettu nimfmerkil-lä. e» kirjoittajan nimeä Julkaista vaan pidetään s* toimituksen sa-lalffUutena. Kaikesta huolimatta Jnlkaisemme mieluu'inmin kirjoit- ; tajati nfmcllä varustetut klrjoituk-:. set. Tämä ei tietenkään koske niitä lukuisia lehtemme kirjeenvalh-v tajia, Joiden puumerkki : on yhtä hyvin .tunnettu kuin- heidän, nl-:; ,-mcn.säkln.-,,-:.-; •:-. •: t J N I i r i ( M I M f l l l l f r l l l l l i r t l l l l l l l l i r ( l l ( l u l i n i M M i r t K I M ( l l i n t M I I H I I ( M M I I I I I I f l l M I M I M I I M I M I H I M M h f l 4 H H ) « I I M I I I H f f f t H M I M t t t f i n H M t H I H t 1 t ( t H l l l t M^ E , , •. , ... ., ., . -- -., •- - • ,:, - . ... •: , - , , , K , ; , , , • ,-, -„ ,-, , ., : - . • - . : . . . . . . . . . . . . .. l KIITOS I Kauiilu;kiltoksGt kalkille n i i l l e t/jvcrelllc Ja sukulaisille. Jotka .yl- 1. Jättivät m i n u a toukokuun 19 p : n Iltana 1948; muuttaessani uuteen ! kotiini. 1 KMio,s k a u n i i s t a : kahvipöydä.slä Ja rahalahjasta Jonka minulle i miiihtok.si J ä t i t t e. I Erikoinen kiitos tilaisuuden J ä r j e s t ä j i l l e j a i l l a n e m ä n n i l l e . K i i t os 1 myo.s ntille Jotka otitte o,saa vaan eivät voineet saapua:illanviettoon. 1 Teitä kalkkia mui.staen kllUMIlsuudella. IDA SAINIO Cobalt, Ont.: r . i l i r i l l l M l i H l l i l i i l i i l i l i i |iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiittiiiiin^ I TOIVOTAMME j I ELLEN WIRTASELLE I I hauskaa :}a vuhlyisää Suornimatkaa, jälleermäkemU I .Sf:n iloa ia hauskoja ia virkistäviä hetkiä | 1 svnnrinmaassa. 1 hja Yrjö K a i j a r v i l u o v u t t i muLstfimer-: k m Eino Leinpn S^fcuran puolesta; P a l tamon kunnalle. .Suomen K i r j a i l i j a l i i t o n ; E i n o TJeinon .Seuran ja K u s t a n n u s o s a k e y h t i ö Otavan eda-,wjat la-skivat m a i n i t t u n a p ä i - -.elunsa U l l a alalla. Tay.sin uudenaikaiset v ä l i n e e t ja m i e l l y t t ä v ä kohtelu. Osoite on 1763 East Hastings St.,; p u h e l i n HA 0094. ':uo.siU-llanäHä uusia liikkeitä suoma-, laiselle ylel-sölle. .Samalla kehoitarn- ALL-BRAN "PAHKINAVOI"- SA.MPVLCilTA 1/3 k u p i l l i s t a p ä h k i n ä v o i ta Vi k u p i l l i s t a sokeria . . . " l muna;:hyvin vatkattuna 1 k u p i l l i n e n maiteja Vi k u p i l l i s t a Kellogg'B A l l - B r an - ] kupillinen seulottuja j a u h o j a , , ,; , 1 p o y i a l u s i k a l l i n c n l e i v i n p u l v e r i a ' •: '/_' teelusikallista suolaa ^ : y h d i s t ä k ä ä • p ä h k i n a v o i ja; soken, sekoittakaa t ä h ä n muna,. maitO: - ja KeIlogg's A l I r B r a n . A n t a k a a , o l l a niin kauan, e t t ä . enin osa • kosteudesta on valunut t a i k i n a a n . Seulokaa jauhot.: p ä i s t i n p u l v c r i : Ja suola;ja:l i s ä t k ä ä t ä mä ensimmäiseen : seokseen. : . S e k o i t -, T i l d a M i l l er PiLspasel Tyyne ja Alex Affi Onerva j a Vaino Manninen ; Albert, Esther j a Eino Maki Laila-- j a M a i l a Manninen . v. Lempi M a n n i n e n ja perhe Eero j a L y d i a K i n os M a i J u Ja Evert Helvi Ja P, S i l ta Geo .Silta A l l a n , M a n Ja M a t t i . Johnson K. Rentola Martta ja Arvo Helin , Helena-ja- Vihtori Mäkinen Vilma Lehto . Kenny. Paul, Helen ja_Eino Tikkanen Anita, Annie javIvarLaaltso; Elina ja Matti Myllynen Heleni Aune J a Nestor Heino i Senja ja Vie. Jutila Helmi ja Yrjö Palomäki Elma ja Alex Meri Hilda ja Mauno Poikkimäki me huomioimaan k a i k k i suomalaisten Rohkenemme omistamat liikkeet Ja toivomme,niille hyvaa i.S-i. • mcnesiy.slä..:- : T e r v e h t i e n M - g , Heinäkuun II päivänä 1948 j Beavcr Lake .iiiiiiiiitiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiRiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiuiitiiiiiii^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 13, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-07-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480713 |
Description
Title | 1948-07-13-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Ei luikki ole kultaa mikä kiiltää . . .
anen
palsta
Kaatakaa heinä
aikaisin
• Hc;räi'tf>^ssa monet farmarit koros-
—.jj/iiiarv paljon sadon suuruutta ja
'Han vsiiSn h e i n ä n - laatua. Pienellä
;2!'^|p,ipjdoi]a -ja l i s ä p o n n i s t e l u l l a saa-i-
j^jjiirparempn-i heinaa. . T ä m ä tar-
•/oI'tBa ftiä on k i i n n i t e t t ä v ä enem-:
män hu^.T,'ora ^ h e i n ä n t - e o n a i k a a n ja
•nenettclymiiotoihin, s e l i t t ä ä ScottiSr,
ci 'Sas-: siiaitsevan l i i t t o h a l l i t u k s en
rncfarni'11 edustaja A G . K u s c h.
• Protcinipitoiset rehut, ovat k a l l i i ta
ia hvvälaauiiscssa h e i n ä s s ä , on run-
•35=/ pro-cT.ia Mutta proteini voidaan
hvvin helposti, m e n e t t ä ä ellei
heinää- kaadeta oikeana aikana .
Mf-xlän kultivoidussa r u o h o h e i n ä s -
sämme on k e s k i m ä ä r i n 14 prosenttia
I protelnia sen aktiivisena kasvuaikana.
I Mura tämä p r o i e i n i m ä a r ä vähenee
1 iimn puo!t'lIa siihen m e n n e s s ä : - k u in
Niemen on kehittynyt — ja, t a m a tar-
I koittaa ruoka-arvon puolella v ä h e n e -
[mistä. - :, •-• • • \-
••Grestcd" v e h n ä r u o h o n - proteinipi.-
I ;nisuus-on Hoiii 15 p r o s c n t t i a j u u r r e n -
! nni tähkäiv puhkeamista. Mutta hei-
[!imöimi=;-eu kukkimisaikaan men-l.
ncssä pröt-cinipitoLsuus v ä h e n e e kym-
'menfcn proKcmtiin eika h e i n ä n paino
(de juuri nimeksikään l i s ä ä n t y n y t . ,,
H.vväläaitn.';!a- h e i n a a haluttaessa on
[hemä kaadettava aikaisin. Ruoho-
I heinät- oli.";! kaadettava niiden: kukki-^
jmisajal-la.. Apila j a a l f a l f a pitäisi kaa-
Itaa silloin kum noin kymmenesosa
Iniistäoii kukassa, . T a s i ä vaiheessa
fhcinäi-ä on paljon, proteinia ja, v ä -
Ihän kuiluja. Mutta kasvuscsonkin
Ijatkuessa kuitupitoisuus l i s ä ä n t y y ja•
fprbtcini vähenee.-
Fo.'?fonpurjisuus v ä h e n e e myös hei-,
[nän vanhentuessa. Aikaisen kaadon,
lavullä- säästetään myös monet alim^
fmal lehdet, j o i k a vanhemmiten kui-
|vuvat ja,,vansevat.'pois. ,.
Hvvän- hcman: teossa vie t ä r k e ä t ä,
lojaa • kuivaamisen nopeus; P i t ä m ä l lä
Ikaadcttu lioma p i l k a n aikaa sateessa
|ja • auruiEonpajstcessa v ä h e n n e t ä ä n -
iheinan vitaninni- ja mmcraalipitoi-
IsiiuUa.' • •,,, - ' ^
Maissimatojen
varalta
Olkaa valmiina matoja vartenf jos
ne alkavat uhata maissipeltoa.
K a h t a hyönteismyrkkyä suositell
a a n k ä y t e t t ä v ä k s i maissimatoa vast
a a n ,— D D T ainetta j a R y ä n i a a . N i i t
ä k ä y t e t ä ä n : 25"e D D T sekoitusta
(emulsion). 2 kvarttia eekkeriä kohden,
veteen sekoitettuna; 50^0 kastelt
a v a a D D T pulveria. 3 paunaa eekker
i ä kohden, vedellä kasteltuna; 5^c
D D T polya, 30-35 paunaan eekkeriä
kohden, polyytettyna, tai 37^c Ryania
a i n e t t a 40 paunaa eekkerille.
Myöhäinen rutto
IV.ARJOA rOKSAILLE
SianpoHiaat n i i n k u i n ihmiset karsijat
liiallisest-a kuumuudesta. . V a - '
trftkaa nullc jonkinlainen-'suoja^ tai
Ivarjopaikkii la-uiiinella. . H y v i n useasti
isiönprjrsaa.i -)a-aikuisetkin siat. kuole-
|\sj-1iiaJli,'>p.civ i;uujjiUutccn.'. .'•
• V a r u s t a u t u k a a silta . v a r a l t a jo.s'
m y ö h ä i n e n . r u t t o taasen tana: vuonna
iskee tomaattelhm tai ^perunoihin,
S y y s k e s ä n useasti kosteat ilmat tekev
ä t r u t o n kehittymisen mahdolliseksi!
A l k a k a a ruiskuttaa t a i ' : p ö l y y t t ää
ajoissa nyt jo h e i n ä k u u s s a.
- Perunoille k ä y t t ä k ä ä ruisketta tai
pölyä jos on D D T ainetta j a kuparin-m
y r k k y ä . DDT aine hävit t ä ä tuhoh
y ö n t e i s e t ja kuparimyrkky ruton.
Tomaateille k ä y t t ä k ä ä ainoastaan
k u p a n p i t o i s i a m y r k k y j ä , .sellaisia j o t ka
s i s ä l t ä v ä t kuparisulfaattia; kupari-ok.?
iidia. tai kupari- oksiidikloriidia
ccopper .sulphate, copper oxidc tai
copper oxy-chloride)i
HEDELM.*PUUT NURMIKOLLA
H e d e l m ä p u u t m e n e s t y v ä t paremmin
n u r m i k o l l a jos maa k ä ä n n e t ä ä n puun
tyven y m p a n l l a n. kahden j a l a n e t ä i syyteen,
ja tama- ala .sitten p i d e t ä än
puhtaana rikkaruohoista .syksyyn asti.
NUORTA RUOHOA PORSAILLE
Sianporsaat t y k k ä ä v ä t paljon paremmin
nuoresta ruohosia kuin - v a n hentuvasta
hornasta. Jos r u o h o s i k a -
l a i t u m e l l a on paa.s.syt kovin p i t k ä k s i,
n i i n parempi on niittaa se ja vaikka
haravoida niitos pois.
Maidon tuotanto ja
kulutus vähenee
M a i d o n kokonaistuotanto Canadas-s
a oh huhtikuussa l ä h e s 8 prosenttia
pienempi k u i n huhtikuussa 1947.
Tama tosiasia ilmenee virallisen
tietotoimistomme Dominion Bureau
•Statisj-icsin kesäkuun meijeriteollisuuden
raportista, :mista näkyy, - et ta
vuoden alusta a l k a e n on maidon tuotanto
j a kulutus v ä h e n t y n y t .,
Tuoreen: m a i t o t a v a r a n myynti oh 5
prosenttia pienempr kuin edellisen
vuoden huhtikuussa. Tuoreen maidon
myynti v ä h e n i l ä h e s k o l m e l l a pros
e n t i l l a ja tuoreen kerman myynti
l ä h e s 14 prosentilla.
M a a k u n n i t t a i n katsoen maidon
m y y n t f väheni kaikissa maakunnissa
paitsi B r i t i s h Columbiassa.
M e i j e r i t u o t t e i t a valmistettaessa
maidon kulutus v ä h e n i noin 12 pros
e n t i l l a h u h t i k u u n aikana verrattuna
vuoden 1947 h u h t i k u u n kulutukseen.
T ä s s ä k i n tapauksessa oh v ä h e n e m i s tä
havaittavissa kaikissa maakunnissa
paitsi B r i t i s h Columbiassa. : - -
F a r m a r i e n m y y m ä n maidon keskih
i n t a oli $2.99 sataa paunaa kohti
verrattuna $2.27 vastaavana aikana
e d e l l i s e n ä vuonna. - ' •
JalokUicn alalla t e h d ä ä n enemmän
väärennyksiä kuin mitä kukaan voi
ajatellakaan. Luulette sormessanne
olevaan sormukseen knnnitettya kiveä
*ehkä rubiiniksi, mutta jos menette
asiantuntijan luo. saattaa tämä todeta
kiven rubiiniksi, mutta keinotekoiseksi,
eli SIIS väärennetyksi. Yleinen
väärennystäpä , on leikata lasinpalan
p i i m ä l l e ohut kerros timanttia Ja siten
on saatu kallisarvoinen jalokivi
kauppaan.
Amerikkalaiset sotilaat toivat kaukoidästä
mukanaan ihania, kallisar-voivilta
näyttäviä koruja, sormuksia,
kaulakoristeita, korvakcllukk;cita Jne.
He olivat ostaneet nc kalliillahinnal-la
luullen saavansa halvalla kalhita
helyjä kotiin vietäväksi. Pcnlla kuitenkin
selvisi, ctta kivat, kauniimmatkin,
oh tehty lasista ja olivat siis vain
lasin arvoisia:.
Monia '-.jalokiviä valmistetaan vielä
ovelammin.- nimittäin asettamalla
kaksi ohutta kerrcrsTir-öikemrirrrca"1n>
sipalojen valiln. Silloin on vaärcn-ny.
sta vaikeampi huomata. Kimalaiset
ja japanilaiset ovat suöra.staan
mestareita väärentämään jaadeklvcä.
_Burmalau«et ovat mci^tareita rubli-vaarcntämiscssä
ja Intiassa on
väärentäminen • kehittynyt
nien
j a l o k i v i en
saneen p i t k ä l l e . ,>
Helmiä v ä ä r e n n e t ä ä n sanpen haus.
k a l l a tavalla. Nii.st« s ä i l y t e t ä ä n vain
kuori ja sisaasa t ä y t e t ä ä n vahalla..
Nykyaikana voidaan jalokiviä tutkia
X-sadekoncilla, erikoisilla valo-kuvau-
skoneilla, mikroskoopeilla,- ult
r a v j o l e t t i s s i t e i l l a . ; p « l a r o . s k o o p e i l l a Ja
r a f r a c t o m e t t c r e i l l ä .
M u t t a JOS k a s i i n n e .sattuu jalokiven
n ä k ö i n e n hol.v. a l k a a hetlu.skoko slta
a l k u p e r ä i s e k s i , kallisarvoisek.sl jalokiveksi,
vaan. ajatelkaa sen olevan k e l.
notekoKsen helyn. Siten .säästytte jfict-t.
vmykseltä.: jos satutte kysymään
a.siantuntijalta kiven hintaa.
S I I S k a i k k i e i ole kultaa m i k a k i i l -
l a a . . .
Tiistaina, heinäk. 13 p. — l^ssS^iy^^y'^^^
Kun taistelu kärjistyy
SUOMEN KUULUMISIA
DDT-ruiske kärpäsille
N i i n ;lypsykarja kuin lihotettava
karja on ruiskutettava 5 prosentin
D D T ruiskeella. Se h a v i t t a a e l ä i m i s tä
karpa-set: yhta hyvin kuin - i h o t a i t.
Sama rui-ske soveltuu lampaille" -ja
sioille. - , :
Navetta myös tulee ruLskuttaa D DT
ruuskeella. Se on hyödyksi ei vain
k a r j a l l e vaan myöskin karjanhoitaj
a l l e . Mutta alkaa, ruiskuttako D D -
T : l l a samalla aikaa kuin valkaisette
navettaa. DDT;llä ruiskuttaminen
tulee tapahtua noin v i i k o n valkaiscmi-
,scn j ä l k e e n . '
jKaalltoukkien
Ikonirollista
UikMi)i;iiif,a lanne k u l k e n l i i n c c t kaa-
[limafk/.. pv.^;. .-iihrcita;, samettimaisia
|!oukkin. jojka .syovat kaaleja, j a ' kaa-l.
n^ukkia. töhrien niiden lehtiin en
[Lokoisia ja -muotoisia r e i k i ä . Kaksi
miuta tojkkalaiia on- toisinaan kiusa-iJia
v\h. -kaaii-loopcr ja - diamondback
kuUoukka,. .MiiUa onneksi nämä kalk-s.
Jajii voidaan kontrolloida, melko
i-lpo^ti a!^"nlk"^;lpuol.sella tai dcrris-
|pö%ysai,neeliä.'
MjonaiMa kaalia pitaisi- p ö l y y t t ää
Hoksella inis.<-a on yksi ö.sa. Icad arse-
|r,a;ea ja.4 o.saa- .sammutettua k a l k k i a,
nieluimmiii aikaisin aamulla tai m y ö -
:l"'aan lUalla.- jolloin lehdet o v a t : k ä s -
tcrj^ta ko-ir-ma Y n t t a k a a saada ke-
\.vi la.sa,ir.tii pölykerros; m u t t a p a n k aa
|tnkoivhurim;o kasvien keskukseen,
."a.Tia toukat . e n i m m ä n syövät;
y.in 30-40 paunaa tatä_^pölyä. o n r i l t -
ita-.a fc':-:f!i.ha!aa kohti. Lead arse--
a-oa p!d<"taan huomattavasti cal-c.
uir, &rs«vate.a parempana u l k o m a i l ta
Janne Kul.-tcutuneita k a a l i t o u k k i a vas-
P^an ja !i:.-:s: suasitellaan mieluummin
^2tä.kotana Hekotettavaa leäd; arse-
|~'^-«:PoIj-^, ,valrniik.si seatun calcium
«enatrj, -..^mcsta jotka tavallisesti
fieiikaujxat;inyyvät;'>ö-:\-v •
N'aorn toui-kien aiheuttama v a h i n -
5*:'.V.na..:uu^'.a on tavallLsesti vaha-siksr
'h-a-.a --j',.:i„jn ensimmäi.sella v u k o l -
'V* "•*'"' '^-^si uusittava 10 päi-:
'a.-i /.uljr-ja .Ainakin kaksi pölyy-
" j " ' ' ' • • ' • ^ 3 " ,kas'.ien suojelemista:
^'-.lid mi5.sa n a i t ä tuhohyon--
'•^^'^ 'jr. r-.n-aasti. K o l m e - j a nelja-
,J'Q-y.- ':• ".ta-on--tarpeen s i l l o i n k u in
-ri o^ir-jn paljon.
AiKa,..- ,:s^ijr ^3^.^^ tavallisesti tar-jr"!
V'''"'-'^ ulkomailta kulkeutune!-'
( V ^ f ' ^'astaan, mutta sellai-;
~ v , . ' 3 - i o i n naita toukkia on
^•^^>^<:~. Di.jon ne aiheuttavat va-:-
^r?r-,-J'ii:r: elonkorjuun edellä; T ä s -
<^?=u-i-r,.,,= Qij^j ar.senlkkipitoisen;
t'-^'. kayte!;tavä propnetary.
V^!'*^"^' """"^ ihmiselle-
^^f^""'"" •*^J'rJ'-i"'syytensa vuoksi-
1^'^""--^--'"-'-^-^ polj.a ei p i d ä k ä y t t ää
• -r-K^:.^ sen j ä l k e e n kun kukat-
'ttya.
:;a: Ka.syit. s e l v i y t y v ä t s i i t a,
•i! e n s i m m ä i n e n pölyytys
Ralpli Carlinin ja
Ivan Vachonin toiminta
paljastettu
• Timmin.s. — M i n e , M i l l and .Sinellcr
WorkerK International Union: t a k a l a ir
sCii- osaston lulkaisenia.ssa Icnlolchtir
.sessä on i)alja.stel.tu ne yhtovdet. joil;»
t a a l l a t o i m i n n e i l l a u n i o n hajoiltajilla,
R a l p h , , C a r l i n i l h r ja Ivan Vachonilla,
on, ollut konscrvatnvipuoiuee.Hcen; jä.
sen kautta kultakaivosparooncihiiiv
lotka ovat, '.olleet huotnatuimpia'
Dre\vn h a l l i t u k s e n ja^ puolueen kan-
- n a t t a j i a ja tukijoita ta.s.sa maakun-na.
ssa.
L e n t o l e h t i s e s s ä lamataan.Torontossa..
i l m e s t y v ä s t ä . '.'\Vorld New.slcttcr-"-
niniL^esla kuukau.sijulkai,susta seuraavaan
tapaan;
"Eras n a i s t a : y k s i l ö i s t ä , j o i d e n kan.s-i
a - fTho "VVorker-lehden toimittaja
JohnI H l a d u n on ollut yhleyde.ssa,. o li
R a l p h C a r l i n . . c / o Ivan Vachon. 63
Rea St. rear, Ncrth-,-Timmins. Ont.-. •
/ "Timmins Mlne & , M i l l , Workers
Unioni L o c a l , No. 241:n kirjelomakkeelle
kirjoitetus.sa. mainitun •union:
luottamie.s J ; R.. C a r l i n i l t a saapunces-,
sa klrjees.sa sanotaan: 'Olen kovasti
p a h o i l l a n i , e t t ä en saa aikaa artikkelin
k i r j o i t t ä m i . s e e n l e h t e a n n c varten,
kuten lupasin lyhyes-sa puhehnkcskus-telus.
samme maali.sk. 22 pna 1948, Kai--:
. k e s t ä huolimatta panen taman mukaan
-jne.' " t ä m ä n j ä l k e e n Garhn;
antautui hänelle, ominaiseen: puna-kauhun
lietsontaan. ^ - ' • , . ; „
Lentolehtlse.s.sa,on m y ö s k i n valo"Ku-v
a j ä l j e n n ö s silta Ontario Federation
f CCL") sihteerin, W. F. Cleve K i d d in
k i r j e e s t ä , jossa varoitetaan .unioiden-jä.
seniä J a t y ö l ä i s i ä y l e e n s ä John, H l a -
d u n i n toimittaman- Jehten .suhteen.
H ä n e n , l e h t e n s ä . : The,: Work.er, .todet
a a n konservatiivipuolueen siipien:
.suojassa j u l k a i s t u k s i lehdeksi.,,
: L e n t o l e h t i n e n • päättyy- kehoituk-;
seen: ."Kaivosmiehet; .suojelkaa ii.scän-ne
n ä i t ä k ä t y r e i t a j a h e i d ä n i s ä n t i ä än
vastaan!"
~ - - - ; i a k u j n 1?, p : n a oli yhdeksässä-
-f^;^!'^" •-'^"Pun-i.s.sa k a i k k i a a n 9.-
:'• •'?-^'Hr-"'r'>. n i o i j e n v o i u i varastoisi
Kaivosmiestaudlsta
vakuutusyhtiöltä
$650 korvaus
Toronto. ^— T u o m a n Smily antoi
viimc v i i k o l l a taalUi tuomion, jonka
mukaan Protectivc As.sociation of
Canadan on maksettava enfi.seilp k a i -
vosmichellc ReRinald J. AVcbbcnllc
S6,50 .sairau.svakuutu.skorvaus.
- . T u o m a r i n mukaan oli mn-VVebber
ottanut V. 1937 .$2..500. t a p a t u r m a - ja
t y ö k y v y t t ö m y y s v a k u u t u k s e n Monarch
Accident,:Insura,".co-eo: l t3 SprinRfiel-dista,
Ma.s.s. Tama yIi(;io oh ostanut
j a l l e e n v a k u u l u k s c n , canadalai.selta
-Protective Associationilta, - joka .siten
omaksui vastuun tahan vakuutukseen
n ä h d e n .
- M r . 'Webber • o l i • s i i r r e t t y v. ,1942
•Hollini,'enn kaivannosta tvoskentele-maan
maan paalia ja v. 1945 han e.sitti
y h t i ö i l l e vakuutu-skirjan v.sairauskoh-dan
pcru.steella vaatimuk.sen korvauksen
.saanni.sta.: Siinu: todettiin, ctta-h
ä n e n sairautensa oh .silico.sis; jonka
johdosta han oh kesak. 9 p ä i v ä s t ä l a h tien
1944 t ä y d e l l e e n tyokyvyton,,kai-•
k i i l a toimialoilla.- Taman vaatimuk.
sen tukena oh .sama aikana p ä i v ä t ty
c r a a n h a n t a : hoitaneen l ä ä k ä r i n - to^-
distus "
T u o m a n - s a n o i : "Taman johdo.sta
on kantaja minun jniele-stanioikeutet--
tu saamaan- tyokyvyttomyyskorvauk^:
sen 52 vnkon ajalta, $12.5Q viikossa c li
y h t e e a s ä $650; Puolu.staja on mak.sa-,
nut t ä m ä n .summan oikeudelle."
(Helsingissä. heinäJ{. 7 pnä 1948.
Suomi-Seura.)
EDUSKUNTAVAALIT RAUHALLISET.
MUTTA VILKKAAT. ,^
Eduskuntavaalimme t.k. 1 j a 2 p nä
sujuivat odotuksen mukaan täysin
r a u h a l l i s e s t i , i l m a n m i n k ä a n n ä k ö i s iä
painostuksia tai h ä i r i ö i t ä . Osallistuminen
v a a l e i h i n oli m y ö s k i n odotetulla
tavalla vilkasta, mutta ei s e n t ä än
v a l l a n r y n n ä k k o m ä i s t ä . Kuvaavaa
k u i t e n k i n hiljaiselle J ä n n i t y k s e l l e , ett
ä e n i m m ä t ä ä n e s t ä j ä t .suorittivat v e l vollisuutensa
e n s i m m ä i s e n ä v a a l i p ä i -
•väna.- , • - • -
Tulasten laskenta o n ollut s u h t e e l l i -
.sen hidasta — on m a i n i t t u , c t t a se on
j o h t u n u t t e h t ä v ä ä n v ä h e m m ä n perehtyneen
h e n k i l ö n asettamisesta entisen
tottuneen t i l a l l e l a s k e n n a n johtoon.
Laskennan suoritus ei ole vieläk
ä ä n t ä y d e l l e e n p ä ä t t y n y t , mutta k u i t
e n k i n n i i n p i t k ä l l ä , etta uuden edusk
u n n a n kokoonpano lienee jo t ä y s in
selvillä.- Aania on k a i k k i a a n kertyn
y t 1,829,333 — vuoden 1945 vaalci-s-sa
n i i t a oh 1,710,251. Merkitsemme t ä h
ä n tulokset saaduista edustajapaikoista
enimmai.sjarjcstyksessa, .sul-kel.
ssa tulokset vuoden 1945 vaaleista
j a p e r ä s s ä X t a i - m e r k e i l l ä muutok-
.set vuoden 1945 v a a l e i h i n verraten.
M a a l a i . s l i i t to . . . . . . . . . . . .56 (49); x , 7 .
Sos. dem. .. . . . . . . . . . . . . . 54 (50i, x 4.
Skdl 38 (49), - 11.
Kokoomu.S ... . 33 (28), x 5.
Ruot.salai.set . . . . . . . . . . . 14 (15>, - 1.
E d i s t y . s p u o l u c , 5 ( 9 ) , - . 4.
vana HeLsingm uudella hautausmaalla
kukkia runoilijan haudalle. Y l c i s r a -
rtio.ssa esitelmöi Eino Leinon .seuran
puheenjohtaja, f i l . , t n Yrjo Oinonen
aiheenaan " E i n o : Leinon ; p e r i n t o '\
Suomen K u l t t u u r i r a h a s t o n ja Kus-tannu.
sosakeyhtio Otavan, m y ö t ä v a i kutuksella
julisti Eino Leinon Seura
vainajan muistopatsaan aatekilpailun.
Edelleen muuttui runoilijan muistop
ä i v ä n ä p ä ä k a u p u n g i s s a , Meilahden
katu: E i n o Leinon kaduksi.
Sl?OMELLA MENESTYSTÄ LONTOON
OLYMPIALAISTEN
T.MDEKILPAILUISSA
HoLsmgin Sanomain Lontoon-kir-jeenvalhtaja
P e t ä j ä n i e m i on tiedoit-tanut
lehdelleen Lontoon olympiakisojen
taidekilpailujcn ratkaisuista
mm; .seuraavaa:
, A r k k i t e h t i Yrjö Lindegren, joka aikoinaan
menGstykselli.se.sti pelasi: j a l - -
':kapälloa oikeana l a i t a h y ö k k ä ä j ä nä
Tampereen Palloilijoi.s.sa, on .saanut
olympiakisojen taidekilpailujcn arkkitehtien
sarja.ssa: kisojen ensimmäisen
k u l t a m i t a l i n .suunnitelmallaan Varkauden
urheilukeskukseksi. Samas.sa
sarja.s.sa voitti kunniakkaan kolman-.
ncn sijan a r k k i t e h t i Ja u i m a h y p p ä ä j
ä Ilmari N i c m e l ä i n e n .suunnitelmallaan
Kemin kaupungin urhcilukcs-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-07-13-05