1948-09-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ftvu 2 Torstaina, syyskuun 9 p". — Thursday, Sept. 9 (UBERTy) — laaependent lAbor Telepbones: SutfiMM OCOe* 4^4M«. Editortai Office «HMB. MUaMr addreBB Bot 09. fliiAiunr, -Ontulo. tablished Nov. 6tb 1917. Authorized 85 second class mall by the P OÄ Oflice DepartxneDt. Ottawa. Pub-llfihed thrlce ipeeltly; T u e s d a y s , Thursdays and Saiurdays by Vapaig Publishing Company Ltd.. a t 100-1<B Elipa Sti W., Sudbury, Ont., Canada. Advertlstsg n t c s tqMD applieattoo. Traofilatfon free of durge. TXLAUSBXNMAT: CanadaMa: t vk- 6.00 6 kk. 3.25 3 kk. 2.00 VlidysvalloiÄsa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3Ä0 Suomessa: 1 vk. 750 6 kk. 4.25 SYNTYMÄ^ PÄIVIÄ Syystoiminnan alkaessa 'Työnjjäivän mentyä havaitaan muun ohella, että kesa on.mennyt. Siksi työväen järjf-iöioHniniakin maanmiestemme- ke.skuudessa siirlyy taas haaieiile Paikkakuntakirjeisia myös ilmenee, etta monet osas- •tot, seurat kerhrtt ia klubit ovat jo tehneet tarpeelli.setvalmi.stclut sy\'5loimintan-a .dkami-Ia -varten Tämä osoittaa, etta jarjestotoi-minndijamnie on j^aiioi it^fMloriieiiUutta ja määrätietoista pyrkimystä .suunnitelmallisuuteen, riutka ovat hyvin arvokkaita hyveitä jarjestotoiminna.ssa. . v • • •. Tätä hyvää esimerkkiä .syystoiminnan aloittamiseksi pitäisi seurata kautta linjan. .\Ione.stihaahtoiminta karsii .syystoiminnan ajka-cssä siksi että tehdään liian myohaan tarpeelli.set alkuvalmistelut, crka • lähcikään riiitavastr .suunnitelmia sula mihin.pyritään. - Haalin käyttovuoroien jakami.sen. seka- näyttämöjen, kuorojen ja muiden orgaanien ohjelmistojen .suunnitteletni.sen yhteydessä; olisi Iiyvä pitää mielessä erinäiset juhlajxiivat ja merkkitapauk.set, Jaten toimintaa suunniteUae-ssa paastaan järjestötoiminnassamme enem- 'män_'määrätietOK-;e!k'i»ohjalle. Mten säästetään myos. työtä ja monta päänvaivaa sillä nrin menetellen vouiaan järjestää sopivat tilaisuudet visseille-merkki-ja. juhlapäiville Jne. . ' • Mikään sminhitelmailisiius ei luonnolli.sestikaan saa muodostua kaavamaisuufien kahle?ksi. Yleisiä suunnitelmia ei voida tehdä niin yksityi-skohtaisiksi. etta kaikki .tilaisuudet on etukäteen "paperilla". On oteltava huomioon, etta elava elama nostattaa ylipääsemättömiä , vaikeuksia joidenkin suunnitelmien toteuttamisessa ja asettaa vaati- . muksiaiai antaa uu.sia mahdollisuuksia mitkä edellyttävät huomattavan suurta pdikkeamista alkuperäisestä- suunnitelmasta. Siksi. on pyrilläva mahdolli.simman .suureen joustavuuteen, silti lankeamatta ''anna monna" vali;ipit.amattomyyteen tehtyjen suunnitelmien su"h- ..teen. •. Pääasia on kuitenkin .se. etta .syystoiminla saadaan hyvissä ajoin ripeästi ja •nionipuolisestikayntiin..;- Hajoitustyö olisi estettävä Jos j'hdellakaan maanmiehellamme on vähänkään epäilyä siitä, että mikajyhma'tai .suunta on oikea.ssa tämän m^an unionistisessa liikkees.sa kehittyvä.ssa"suuntariidassa';'. hänen sietää pysähtyä miet-; timään. etta kuka on kenen ystava ja miksi. Ei kenenkään tarvitse cika saakaan .sokeasti "uskoa" mitä; Vapaus ja m^uut työväenlehdet • asiasta sanovat. .Käyttäköön kaikki omaa harkintakykyäan. .Mnoa mitä tarvitaan on se. etta suhtaudutaan ennakkoluulottomasti asioihin, punnitaan tunnettuja tosiasioita puolelta ja toiselta Ja tehdään • niiden pohjalla yhteenvedot. . • • : Kieltämäliin tosiasia myös on, etta ne voimat, jotka nyt yrittävät hajoittaa CCL: n ja TLC: n rivejä ovat niitä *'hyviä työväenjohta-jia". jotka saavat paljon lilaa ja mainosta suurpääoman omistamien lehtien palstoilla. Mita hyvänsä hajoittajat tekevät, sitä kiitetään Ja kaunistellaan suurten päivälehtien palstoilla. • Kun CCL erotti me-tallinkaivajain mainehikkaan union jä.senyydcstääp, se sai kaikkien suurlehlien ylei.sen hyvak.symisen. Kun kourallinen AFLrn oikeistojohtajia paatti muodostaa crikoi.sen järjestön, minkä tarkoituksena on 'porata ,sisalta|)ain"''l'LC palasiksi, sitä tervehdittiin lämpimästi kaikkien siuirlehtien palstoilla. Kun mr. Sullivanin rikkuriunio liittyi toiseen hajoitu.sjärjestöon ja .siten pääsi nimellisesti Jonkinlaisiin yhteyksiin työväenliikkeen kanssa. ;se oli erikoisen mieluisa tieto por- • varilehdille. \Miksi? .\:astaus on ilman muuta .selvä. •Muttamita 'isM edellä, sita'pienet parkuenjalessä"; Niinpä Toronto.s.sa ilrae.slyva .suomenkielinen Vapaa Sana seuraa uskolliseen tapaansa suurporvariston linjaa työväen rivien Majoittamiseksi.: Viime •. lauantaina V;ii)aa Satia myhäili mielihyvin .siitä kun tämän maan unionistista lukclla revitään .sisalUipain ja antoi kannatuksensa ha^ Joittajille sekä niiden aniumenteille. CCL: n. hajoitustyöstä se kirjoitti: '.^skeMain eioleitiin ( anadian Con^ress of Laborin Jäsenyydestä kansainvälinen kaivosmiesten, unio .sen johdosta, että mainittu unio lehtensä avulla on lai.sielUu ammattijärjestön johtoa va.staan." Tä.s.sä pyritään Vapaan Sanan hik noille antamaan puoltotuuteen perustuva täysin valheellinen kuva tilanteesta. Ei kaivosmiesten unio ole ''taistellut"' ammatti {arjestnn Johtoa vastaan, eikä sitä erotettu tällaisen '•taistelun" takia l->oltamiss\ \ksi ilmoitettiin yksi ainoa kirjoitus, ini.si;a oli arvosteltu CCL:n presidenttiä mr.Mosheria. Vapaan -Sa- ' nan lukijat kysvvatkin v;irmaan it.seltaän. että miksi heidän lehten.sä . 1 iioitteiee ja ,van tlelee asioit a , hajoil tajien :hyvaksi? Samalla he ky- - syvät, etui minkalai.sta demokratiaa Vapaa Sana edustaa, jos se ilman muuta liy\';iks\'y: sen. ettei inr. Mosheria saa enää e<iesottamisistaan arvostella' Kummalli-la on tama 'suu tukkoon" demokratia' Samassa toimitu-kirjoiiukMV^saan \'apaa Sana sanoo: '*Taman ;Jiehjtyk.sen jälkeen (kun' CL>>L yhtyi mr. Hallin johtamaan järjes-vtooir) Canadian Lake .Sc;ainen"s Union on siis laillinen unio." Mistä .iVapaa Sana on nama •lailli.set union"' oikeudet talle rikkuriuniolle «saanut, ky.syvat \ apaan.^anan lukijat ihmei.ssaän.\Mr. Hallin.Joh- ;»tama Seafarer s unio: on tanianmc'ran työväenliikkeessä kilpaileva elv .lainsuojaton larjtvtu ^iihcn asti kunnes TLC:n edustajakokous toisin /päättää. ;.Sua[>ausi-k()minunislit;^ taistelua Sullivan i n nkkuriunioa vasiaan. kuten Vapaa Sana yrittää selittää; Vahan- •\ li.ln lyovaenliiklieen :asiti'ila,..seuraavat ihtni.set. tietavat; eitä Suurten järvien \i-.sit Lii\a\htiol iarle>^tl\al laman maan lakeja rikkoen, hal- '.lituk.sen lauiakuniien.Taportei.sti* valittamatta ja työläisiaan edusta^ T vaivunion kan.ssa .iekeni.isi;ian sopimuksista huolimatta työsulun, meri- ,, miehiä va.sta.an)ata.s.sa. hikia-rikkovassa-.tyovaenvastaisessa" taistelussa-nämä lai\a\htiu: m at kauianocl apunaan mr. Sullivanin rikkuri-uunipa. . >Iik,si -X apaa. .Sana yrittaa salata nämä tosiasiat ja antaa 'ti-- lanteesta \allan \.ilheellibon kuv.in-* \'apaa Sana on joskus esittänyt heikkoia protesteja kun: sita on; muistuteltu iKirkland -Laken lakon . rikkuritoiminna>iaan mutta n\ t na\ttaa silta, etta se Julistautuu omasta vapa;ista talidostaan taas laivayhtiön rikkuriunion äänenkah-nattnJak^ i' A'apaalla Sanalla on luf)nnolli5esti demokraattinen oikeus puolus- •:t,aa^'htion uniota;Siilli\'anin:rikkuriJoukkoa.ja tämän maan unionisti-• senJiikkeen haio.uiaiia, muita maanmiestemme-oikeus Ja velvollisuuskin 0" ,kaantoa^selkansä•n^Qise]Ie hapatukselle, silla unionistisen liik- • keenRaJoiuamviTen kohdistuu kaikkia palkkatyöläisiä vastaan. ••'Ca- • nadan '•uonialalsten kuten kaikkien muidenkin canadalaisten työläiseen edut vaativat ])aattavaa toimintaa unionistisen liikkeen hajoittäjiä vastaan Hajouustu) oli-i \htei^hyvan vuoksi estettävä Ja voidaan tehdä iasenioukkojcn paattaxan esiintymisen avulla Canadan suomalasten tyf.Lijsten nmat edut vaativat aktiivista toimintaa yhtenäisyyden hvväksi. TSnään. t ä y t t ä ä mrs. Mandi Karjula 60 vuotta South Porcupines^ra, Mrs.-.Harjula:on .suorittanut hyvin vaativan päivätyön. Han on ka.s-vattanut aikui-seksi vn.si la.sia ja toitr ten.saloma.tta häneltä on viela .nitia-nyt aikaa Järjestömme toiminnanlcin BcuraamLseen j a kiitollisc-en avunantoon. Mrs.. Harjula on a.sunut viimeiset 14 vuotta Ualla Etelapaa^-sa ja sita ennen Sudburyn perukoilla. Han ori ollut Vapauden ja Llekm vakum-nen lukija niiden perustami.sesu a l kaen..' Yhdymme onnittelemaan paivan sankana merkkipäivänsä johdosta,' Ranskan viljaongelni^L ja Marshallin suunnitelma Kysymyksiä ja vastauksia Kysymy.s; Jos joku Ontarion kaupunki pitää yllä tyottomyy-svakuutuk-sen kaupungin tyolai.silIe,.mutta kaupunki antaa joitakm toita jollekin urakoitsijalle eli "jobberlUe", niin onko tuo urakoitsija .silloin vapaa tyot-tömyy. svakuutuksesta vai onko tyotto-myy. svakuutus kokonaan työnantajan eli "jobberln" mielivallasta .riippuvainen? — Tietoa haluava; Fort Winiam, Ont Vastaas: Meidän käsityksemme on, jos pn kysymys sellaisesta työalasta mlka tulee tyottomyysvakuutuslaln alaiseksi, etta urakoitsija on velvollinen huolehtimaan tyottomyysvakuu-tuk. sesta. Mutta esim. metsätyöt eivät ole työttomyy.svakuutu.slain alaisia ja sik.sf metsaurakoitsijat ovat vapaat t ä män lain velvoituksista. NeuvosU)liilti-jlaisc.s.sa: "Sosiahsiinsrj-: j siihen^ etta Ranska voisi nopeasti koneellistaa ja uudenatka'sua maata-louterLsa j a siten tulla h^^idän kilpai. :lijakseen...'•;•;••:••. ••'';:,. Amerikkalaisen iraktprin hinta oh Ranskassa 588,000 frangia (viime vuolen lopussa se.oli 230,000 frahgiä), kotimäistä yalniistetta. oleva .; traktori maksaa .920,000 ifrah^ia^j Tämlä r ä n s - kalaLseh t.räktoriri korkea rhyyntihihr. ta ei suihkaäh Ilmaise sen todellista hintaa. Rouenin tehtaan valmistama "Societe F r a n c a i s e ' ^ r a k t ö r i h valmistushinta on ainoastaan 400.000 frahgla.^ ^ Se^ voisi täysin^ kilpailla amerikkalaisen-- • '.traktorin • ;'. kanssa,' mutta tehtailijat kohottavat hintoja haluten lyödä kaksi k ä r p ä s t ä yhdellä is.-cuila: saada hyvän voiton j ä sabotci-aa maatalouden elvyttämistä. maatalous"-lehde£.sa on D. fjozir.o'- luonut' .seuraavan katsauksen mitf-n Marshallin. suunnitelma . vaikuttaa Ranskan viljatuotantoon:. A.MERIKKALAI.SIA "OHJEITA": K U K K A S I A V I U A V ASEIVIESTA Enemmän . kuin kak.si kuukautia sitten, jolloin Bordeaux'in satamarin saapui ensimmäinen amerikkalainen höyrylaiva tuoden lastinaan "Mars-hall-. suunnitelman" mukaisesti Ran.-:- kaan lähetettyä : vehnaa, Ransksr. taantumuslehdisto Ihastuksissaan yhs-. teli "Yhdysvaltojen hyvasydamisyytia ja jalomielLsyytta". "Monde", "Popu-laire", Intransigeant" ym. lehdet k:r-. joittivat, - etta viljantuonti - Yhdysvalloista tulee -olemaan milteipä .suur;- merkityksellisin tekijä naikaa näkevien ranskalaisten pelastamisessa. Kuinka on'mahdollista, etta Ranska, jonka oma maatalou.s ennen sotaa melkein kokonaisuudes.saan tyydvi:i maan viljantarpeen, n y t o n pakoitettu panemaan kaiken toivpnsa viljantuon-t i in Yhdysvalloista? Ranska tuotti ennen sotaa vuo.sit-tain^ 80 miljoonaa sentneria leipävilT jaa, mika maara — huomioonottaen mitattoman pienen viennin, r - oli mr-1- kein riittävä maan väestön tarpeen tyydyttämiseksi. Vuonna 1947 Raas- Sarnialaiset toimivat Vapau den liyväksi TALO.VPOIKIEN V)EROTAAKKA : YHÄ- K A S V A N U T ^V" l^"-^. \ >:;'' .-TÄXÄ^yTJONNA,' .^: -":•'••':••:••::•' l^änä^ vuonria on Ränskari tälöhpoi-; kaisväestön. osaksi tullut uusia lasituksia.. Joulukuussa • vuonna -1947 'Ran.skän, finanssiministeri Rene Mar yer edustajakamärissa ; pitäm!ä.s^ puheessa .esitti suuhnitelmahsa Rahs-kan. rähatalousjärjestelmän; "tervehdyttämiseksi". Todettuaan maan kanr salllstulon jakautuvan epätasaisesti en yhteiskuntaryhmien, erikoisesti kan kokonai.svilja.sato oh ainoastaan! teollisuustyolaisten ja maataloudessa 35 miljoonaa .sentneria., .Tahan sadon! työ.skentelevien osalle, Rene Mayer huomattavaan laskuun olivat luennoi-!: ehdotti tälonpoikaisväestön osuutta lisesti syynä sodan ja saksalaismiehi-I kansallistulosta supistettavaksi. On tyksen Ranskan maataloudelle anta-! .selvää, että Mayer tarkoitti «tällöin roat tuhoisat iskut seka pakkaset la I köyhimpien talonpoikien osuuden su-kuivuus, Joista vuoden 1947 kylvöt] pistämistä j a suurteollisuusmonopolis-kahsivat, mutta nama eivat • kuiten. j tien osuuden lisäämistä. Tämän "Mä-- kaan olleet, tärkeimmät syyt. Jo vuon-! yer-suunnitelman" hyväksyminen ta-na; 1944; Ge Gaullen hallituksen mi- . Sarnia. — Sardiinimojakkaa sita vain keitetään niin kalaisen.järvenrannalla kuin asummekln. Ne suuret kalat menevät vain parempiin suihm, paikallisen asujain raha on n i in mi'- tätönta, ettei, tuoretta kalaa nayteta-kaan. Olipa meillä sentään iloinen ilta. josta pitaa antaa maailman lastenkin kuulla, juhlailta .Vapauden haastekampanjan hyväksi; Kerronpas nyt miten se onnistui.: V: . E n s i k s i oli meillä ohjelmassa soittoa ja sitten oli I. Kitusen puhe. Tunnetulla, tavallaan Ivan puhui hyvin, josta suuri ja kaunis kiitos. Mrs. A. Lampinen lauloi kaksi kaunista laulun, .jo.s.tn. tahdon kiitoksen ohella sanoa Ainolle, etta mis.sa ja milloin voit hyvaa tyota edistaa, anna aanesi kuulua ja ole iloinen; etta sinulle on sel-iivinen lahja annettu. Maininnan ansaitsee myd.s. Aatto Oja ja hänen toverinsa, jotka lauloivat y h d e s s ä ja erikseen, n i in kauniisti. Kiitos pojat!. Naiset olivat tuoneet: kauniit kukat jn poikamiehet ostivat-ne. Sitten sitä käytiin kahvilla ja me "tytöt" nauroimme kun ukot väh'än pihisivät, etta kahvikin oh niiir kovin- hyvää; josta kiitos mrs. Seppälälle, samoin : mr. Seppälälle siita näytöksestä j a sadusta,- samoin Paulille. Erikoinen kiitos taltan nytkin kuulua meidän poika-miehillemme.: Otolle/Einolle. Pentille ja kaikille toisille. Kyllä oli kaikki kova.ssa hommassa ja voi luoja miten me hikoilimme. .Ghn aivan unhoittaa kiittää mr. ja mrs. Kuuselaa: nustamaantuotteista ja kanan antimista, on se hyvä kun on' omasta takaa farmarikin mukana niin tullaan toimeen omillaan, kuten ennen muuan kerjäläinen. Kuuma oli ilma ja viela kuumempi tuli kun saimme tictaa. etta puhdas tulos oli y l i kuusikymmentä dollaria. Olimme kovin iloissamme, etta nam voimme Vapautta tukea.;. Nyt, vain kun jokainen muistamme lisata, summaa haastamalla ja vastaamalla haasteita, niin eikohanse velka tule maksetuksi.:: Nyt on seuraava : muistissa pidettävä asia.: esj-.n osaston yleinen ko-kousilta on syysk. 18 p : n ä Huittarillä, 280; Davis-fcadulla. Siellä päätetään taas. talvitoiminnasta ja: luultavasti karttuu muitakin asioita,: joten:olkaa hyvia ja tulkaa. — Alva. pahtui ei ainoastaan ranskalaisten nisteri Andre.Philippe lausui Algerias- ! monopolistien, vaan 'myös Ranskan sa: "Järjestelmällinen vehnäntuotan- talouselaman hävittämiseen pyrkivien npnsupistamispolitiikka on v ä l t t ä m ä - j amerikkalaisten viljanviejien mlelik-ton". M. Andre Philippe piti lähtökohtanaan Myöskin t a h a ta I o u s j ä r j e s t e l m äh sita, etta amerikkalaiset tuhsivaf toi-j:"tervehdyttämIstarkoitukse£sa" sää-mittamaan Ranskaan viljaa, joten ei muka olLsi syytä k i i n n i t t ä ä huomiota kotimaisen, maatalouden ..tuotannon ennalleen palauttamiseen. Eräs toinen ranskalainen politikko, maatalousministeri Tangay-Prigeant sai syyskuussa vuonna, 1946 Kööpenhaminassa amerikkalaisilta asiaa koskevia vieläkin selvempiä "ohjeita", joiden mukaan Ranskassa on olemassa suotuisammat, edellytykset kukkaisvilje-lykselle k u i n leipävlljanviljelyksellc.. i- On ymmärrettävää, . e t t ä . tällainen pohtiikka on saattanut Ranskan täy> delliseen riippuvalsuussuhteeseen Y h dysvalloista leipaviljansaantiiti nähden.. Näin on kehittynyt se surkutel-dettiin " y l i m ä ä r ä i n e n kertavero", jota talonpojat joutuvat maksamaan yhteensä 40 miljardia frangia. Tämä verotaakka lankeaa ensisijaisesti kaikkein köyhimpien vuokralaistalonpol-kien rasitukseksi, kun sitävastoin vuokraisännät, s u u r m a anomistajat, säästyvät silta. Suurmaanomistajat ovat vapaat tasta verosta, koska heidän puolestaan veron maksavat ne talonpojat, jotka. ovat vuokranneet heiltä maata. Maaverot; (kokonaissumma 4 miljardia frangia) ja maksut suurperheisten talonpoikien avustus-saätiöon (kokonaissumma 6 miljardia frangia) merkitsevät 10 miljardin frangin uutta- verorasitusta talonpo-nälkää amerikkalaiset viljakauppiaat, erikoisesti "business-piiehet", jotka tarmokkaasti mainostavat MarshalL suunmtelman. puitteissa annettavaa ns: ystävällistä apua, .huolehtivat, a i noastaan yhöesta, nimittam mahdoUi-simman suuresta, hyötymisestä sodasta karsimaan joutuneiden maiden, vaikean aseman kustannuVsella.. Viljakauppiaat, jotka keinottelevat hintojen kohottamisella ja alentamisella. ' saavat suuria voittoja.. Nunpa he vuoden 1946 lopulla myivät bushehn vehnää 2 dollarista, mutta vuoden 1947 marraskuussa 3,34 doUanstai Taman vuoden maaliskuun 9 pna bushehn hinta laski 2.14 dollariin. Hintojen alentamisen aikana-monet keinottelijat kosivat suunnattomia viljavarastoja,: joista eivat halunneet luopua, koska he :nakevat ni;.ssa reaaliarvon dollarin mahdollisen devalvaation var raita. Tästa johtuu; etta Ranska vuonna 1947 sai Yhdysvalloista ainoastaan 759,000 • tonnia viljaa (vuonna 1946 se sai. 2,593,000 tonnia); vaikka viime vuoden sato oh Ranskassa edellistä satoa huonompi. Viljanhankiimoista. huolehtii Yhdysvalloissa valtion osakeyhtiö "Commo-dlty Credit Corporation", joka tavallisesti ostaa kolmanneksen amerikkalaisten farmareiden saamasta sadosta. Tämän yhtiön korkeimmat virkamiehet säännöstelevät viljanhankinnat ja -viennin, rikastuen sekä amerikkalaisten farmareiden että viljantuontimai-den kustannuksella. Kaikkein vähiten he ajattelevat Euroopan epaitse- "Comniodity Credit Corporationia" omien valonarkojen kemottelujensa verhona. On tunnettua, eri ta eräs malmtim yhtiön johtohenkilöistä, öl^ jymagnaatti ja Trumanm ystävä Pow]ey, osti erilaisia temppuja käytt ä e n 500,000 bushelia vehnää tarkoituksella mjTdä ne dollarin devalvaation sattuessa. Monet ovat menetelleet samoin kuin Powley. / AMERIKAN VILJAVAEASTOT KAAIFAAVAT MARKKINOITA Taman \Tioden maaliskuussa v i l - janhimojen heilahtelut Yhdysvallois-sa_ paattj'ivat hintojen tuntuvaan alenemiseen. Amerikan : viljavarastot ovat valtavat. Toisaalta talvi vuonna 1948 oli suotuisa Euroopan maiden kylvöille. Oh kiireesti t e h t ä v ä jotak i n vjljanhhitojen putoamisen ehkaL P-A.LJON C A \ A D \ A X HAI semiseksi ja viljamarkkinoiden tur- .suomalaiset »» vaamiseksi. Vasta naiden olosuhtei- J X ^^^^^x^fl^^ den vallitessa Yhdysvaltojen viljapoi .."^ «^«onfl litukka hieman muuttui. Yhdysvall a t paatti jonkunverran lisätä vilja-toimituksia Eurooppaan. Varmistaakseen itselleen ulkomaiset viljamarkkinat amerikkalaiset viljan-viejat ovat turvautuneet uuteen menettelytapaan. Maaliskuun 6 pna al- .lekirjoitettim Washingtonissa kolmen viljanvientunaan, Yhdysvaltojen,:Aus-traalian ja. Canadan; sopimus 33 v i l - Jantuontimaan kanssa. Sopimuksessa s ä ä d e t ä ä n viljan mlnlmihmnat ja hankmtamaarat 5 vuoden ajaksi. Ranska on t ä m ä n sopimuksen mukaan velvoitettu ostamaan vuosittain 9,750,000 sentneria viljaa aivan omasta sadostaan riippumatta. Ranskan osalle siis lankeaa raskas velvollisuus ostaa amerikkalaista viljaa, suorittaa maksut kullassa ja.luopua oman leipaviljataloutensa kehittämisestä. Tasta seuraa se johtopaatos, etteivät amerikkalaiset viljanviejat toi-kästä "auttamista" ja he käyttävät { mita "Marshall-suunnitelman'.*. puit- Suomen urheilun takaisku merkittävä sotien konkurssipesän miinuspuolelle Helsingin Vapaa Sana on julkaissut tilannearvion Suomen urheiluliikkeen tilanteesta tava. viljatilanne, joka Ranskassa on j jille; .Hallituksen verotusjärjestelmän nykyäai? havaittavissa. Ranskalainen uudistamisehdotuksen mukaan tiiUaan saa ainoastaan 200 grammaa leipää päivittäin; jauhot •. sisältävät 20—30 prosenttia, li-sasekoitusta .ja sivillilöity-vat vain 2 prosenttia. Mustänpörssin keinottelijat ansaitsevat.suunnattomia summia ja maan työtätekevä väestö näkee naikaa. .• : - . ^ .Ranskan vallassa olevien piirien politiikan-pyrkimyksenä on mahtavien amerikkalaisten' viljanvientiher-' rojen : kaskyja täyttäen , sabotoida maan omaa viljantuotantoa; .ensi, s i jassa vehnantuotantoa. Vehnän Rans.. kan paaviljalajin, kylvöjen supistamisella on tassa huomattava'osuUs- Seu-^ raavassa muutamia vehnankvlvöjen osoittavia keskimääräisiä lukuja: vv. 1930—39 Ranskan talonpojat kvlvivät vehnaa 5,217,000 hehtaarin alalle, vv. .1945—46 4,131,000 hehtaarin alalle, vv- 1946—47-3,326,000 .hehtaarin alalle: Tama, vehnankylvojen väheneminen l'rityksen kokous pidetään tk. 13 p. VOI saada selityksensä ainoastaan siitä vehnanhintojen : alentamisesta: joka on tapahtunut amerikkalaisten-Viljan-viejien miehksi., V. 1946 vehnää myytiin hallituksen, saatamaan hintaan — 1.003 frangia sentneri — vaikka- taloh^ pojat pyysivät 1.200 frangia scntneris-tä. Muiden viljalajien hinnat olivat 1,500—2,000 frangia sentneri.: Yhdysvalloista .tuodu.sta maissista maksettava , hinta oli 1.400-:-1.500 frangia seht-neri. -Vuonna. 1947 vehnää: myytiin 1,800 frangilla sentneri: myös muiden viljalajien hinnat kohosivat huomattavasti: vuoteen 1946 . veri-attuina. - O n ymmärrettävää; etta nain ollen talonpojat pitivät parempana- viljellä niitä viljalajeja, joista mak.seitiin -enemmän, ja tasta oli seurauksena, että yehnankylvot vähenivät ja ranskalaisten;; Icipaannos supistui nalkiiännok- .seksi. ! A M E R I K K A L A I S T E N K(>XK»1)EN" j TUONTI TUKAHDUTTAA Toronto. Toronton v.- j a u.-scuia I K O T I M A I S E N TUOTANNOX Yrityksen:, seuraava, . kuukausikokous j Toisena sj \ na Ranskan \ .ijantuo-pidetaan maanantaina, tk.,13 p : n ä klo | tannon, alenemiseen ovat luoijuminen 8; Illalla ,Don haalilla. , K a i k k i a ja;5e-j maatalouden uudenecnjärjesfelystä ja nia.kehoitetaan silloin saapumaan:kö--i-uudenaikaistamisesta sekä ina^talous-' koukseen silla kasitelta%aksi tulee \ a - ' koneita j m -kalustoa \almstavien kituisen syystoiminnan järjestäminen.: tehtaiden: harjoUtämä säbotäashi maatalouden voitoista perittäviä veroja lisaamaan,v mika merkitsee 10 miljardin fangin Iisaverorasitusta.Slr tcn talonpoikien verotaakan h.says kaiken • kaikkiaan on 60 -miljardia fiangia. Kaikki tämä yhdessä — vehnankylvojen laskusuunta, luopuminen maar talouden koneellistamisesta j a uudenaikaistamisesta ja talonpoikia rasittava kohtuuton verotaakka — johtaa s i i hen, ptta Ranskan leipaviljatalous heikkenee ja Ranska muuttuu suuresr ta viljantuottajamaasta amerikkalaiseksi viljamarkkinamaaksi. Tästä on ollut seurauksena leipaannoksen su-pistiynmen- mitattoman pieneksi — 200 grammaksi päivässä jokaisen sellaisen ranskalaisen osalle, joka palkkansa pienuuden:vuoksi el voi ostaa elintarvikkeita mustasta porssistä.- V I L J A K E I N O T T E LU K U K O I S T AA Samalla kun Ranskan kansa kärsii Helsinki. - ^ T ä k ä l ä i n e n Vapaa Sana kirjoitti , ä s k e t t ä in toimituskirjoitukr sen/ Suomen - saamista opetuksista olymplalaiskisojen johdosta. Todettuaan aluksi* että voitetut kansat oli suljettu pois kisoista ja e t t ä eraat muut maat, niiden joukossa Neuvostoliitto, jaivat pois Lontoon olympialaisista, koska eivat katsoneet voivansa osallistua samoihin kisoihin sellaisten maiden kum esim. Espanjan j a K r e i kan urheilijoiden kanssa; naissa maissa kun työväen urheiluhikekm on t u kahdutettu ja niiden politiikka yleensä on mahdollisimman kaukana olym-piahengesta. : Todettuaan, että Lon- ^toon kisat tassa mielessä alusta alkaen olivat tynkakisat; jatkaa lehti mm.: Myöskään hengeltään eivat Lontoon kisat vastanneet sita kaikkia kansoja ja kansankerroksia yhdis- • tavaa rauhanomaista yhteisymmärrystä, jota. milta yleinen mielipide oli oikeutettu odottamaan; Tapahtui ensimmäisen kerran; etta Järjestävä maa. maarasi keita k i soihin en maista saisi osallistua. Tama seulonta oli koko maailman käsittävä. Samalla kun e n maiden: edistyksellisiltä aineksilta estettiin maahan paasy, samalla sinne kutsuvierainapyydettiin tun- ,-:. nettuja fasistisen sodanhetsojia ja jopa natsiolympialaisten organisoi- , jia. Täten- Lontoon kisat myösk i n hengeltään olivat., "väärennettyjä antiikkia". Vapaa; Sana; toteaa edelleen, että meidän maamme osalta- on Lontoon kisojen -yhteydessä syytä puhua "urheilumme WaterIoosta", Ja lausuu t ä hän johtaneista syistä seuraavaa: Me emme nyt tassa halua puuttua tappiomme aiheuttaneisiin teknillisiin syihin ja valmennuksessa mahdollisesti tehtyihin virheisiin, vaan kiinnittäisimme me huomiota: siihen vaaraan linjaan jolla-urheiluamme on vuosikymmeniä johdettu. Olemme ilmeisesti tuijottaneet, liiaksi muutamiin huippumiehiin unohtaen sen laajan kansanurheilun valmennustyön, josta vain kultamitallimiehiä voi jatkuvasti nousta. Urheilumme johto on ryhdit-tomasti katsonut lapi sormien sita sala-ammattilaisuutta, joka varsinkin maamme porvarillisissa urheilupiireissä on vallinnut Ja joka nyt on kosta-: nut itsensä. Kansallinen itsetehostus Jä pöyhkeily on: vallinnut urheilussamme. Tama vaara henki johti meidät, onnettomnn sotiimme tuhoten meiltä useat urheilupolvemme ja niin syntyi, aukko,-joka -vain vaikeasti oh täytettävissä. Urheilumme takaisku on siten myöskin vietava miinuspuolelle Siina sotiemme konkurssipesän loppu-selvittelyssä, jossa karLsamme ponnistelee. Mita sitten maamme tyolaisurhei-luun tulee, on senkin havaittava, kaikki edellä o»eva huohuoonottaen, se ammottava kurimus, johon sekin on joutumassa. Porvarillisen • urheilun kaikki huonot puolet ovat tunkeutumassa myoskm jtyovaen urheiluliikkeeseen. Tassa suhteessa on myoskm sen harjoitettava itsetutkiskelua ja karistettava liepeiltään pois tyolaisur-heilun periaatteitten vastaiset ka-sivan-naiset. Kultamitali alkoon olko pyr^ kimystemme. paamaara ; vaan laaja kansanurheilu ja sen edistäminen. Tama tie olkoon kansamme urheilun tie. J a v am tata tieta kulkien on ur-. heilumme uusi nousu mahdollinen. noi Suomen Ottawan-ministrt Toivola, mutta heidät u S maassa. Ollessaan ,-uC^ Niagara Parks Commiksionia' totesi ministeri Suomen T paranevan ja ruokaakiii on « tavammin. "Kovalla tvoia^ komme voittavahune ede«ii,; vat %aikeudet" t^nmmS teissä, viljaa .Euroopan maille hyväntahtoisesta- • -'auttaD' :vaan,:-huolehti vat; iinoastass" voitostaan.-.,. Turhaan ej-suunnitelman- töimeehpartc; ,voja'. .Hoffman -ole. niminätf^' suunnitelmaa ••kiintoisani luksi • Toisaalta amerukaiai^ tumuspiirit käyttävät vilj-' hyväkseen painostaakseen "Marshall-suunnitelmaan" via maita. ' KOMMUNISTIT J4RJESTAV TALONPOIKIEN ITSEPUOLUSTUSTA •: Raaskan vallässaoleVat'piiri vat Siimansa kaikilta näiltä-;-- ta. ollakseen.., mieliksi amerr' -monopolisteille. Eikä siini vaan .-he- tekevä.t, -kaiken luodakseen • amerlkkalaisteD viejien,--.suuiiriitelmien, tote-ar.s mahdollisimman' suotuisat- .set. Ranskassa'.-•.. .Sanottuun', viela .lisata -seuraavaa:' hällitiis \äntoi.; siiosiumukseca kari maataloutta, ulkomaiselta •luita . .turvataan.. subjelutdllijL'-: man lopettamiseen. Tässä ta' sessa Ranskan, hallitus a" G.ehe'vessä 'sopimuksen ja Ha- "kauppaperuskirjan.'. joiden tullimäksiit tulevat huoiiiattaYiSi nemaan. Kaikki nama Ranskan va en piirien,.toimenpiteet eivät; liscsti ole: voineet olla herai' Ranskan demokraattisten nes'teri;'keskuudessa-'oilieijteitffl-tumustä; .RaiLskan talonpojat,' dostavat kptihiaiseri maatalous' jelukomiteoita. -Tahan. Ranskassa on perustettu 1,500 ta komiteaa. • •: Ranskan kommunistinen I^^^^ 'laatinut;-kaiikliiseri pelastusoliK Tänian huhtikuussa vuonna I9ä käistun ohjelman viidennessä s :sa määritellään.-: mjta .on Ranska n m.aa ta lousprobleeihin.; semiseksi; .^deiiiökraattisellati. ^'IRänskan- - maatalous'.cÄuirä ^harjoittamalla; poUtiikkaaoJ"''. perustuttava maatalouskalUiiont noi-i - lisäämi;^eeiiv.'.;maatalousn ikörituullisiinv.ja kiinteisiin' „ja" maanviljelyksen täi-kdmpiKi jen .suojelemiseen:'äm.erikkala^i Jan .suurviejia vastaan,'. -, . oh selvääv' että".ainöa'staän sfJ politiikan toteuttaminen oii: n vä viljaprobleemin Ranskassa Ja :tava maa^-kokb:maatälouden•r syntymiseen. oikaisuinkaan.-; suunnitelma -. •--:'yksi:naaraskoi perKein^ea^ hota yhdessä \uudessa nm pai. laa kuin ,i,2 larrimasta voisi: tu^' massa ajassa PÄIVÄN PAKINA Työhön tavoitteen täyttämiseksi Yksi. tarkea esille: tuleva' asia: ^ r i niyas,johtokunnan taydentämincnsil- 11. usei ta scu r a n. j oh t okun na n väki f u i - sista: jäsenistä- ovat muuttaneet muille paikkakunnille ,Siis, pidetään tama ilta mielessämme ja.mennaan;:joukölla Dourhaalille. — W. R. ;-— ,,Euroopassa-: valmistivat, ensimmäiseksi paperia Espanjan maurit jo 12. \uosi5adan puohvalissa Paperia valmistavia laitoksiaoli:Xätivassa V a lenciassa ja Toledossa — Noin T8^c Argentinan asukkaista on eurooppalaista syntyperää. Ranskan-:maanviljelijat e i v ä t , k y k e nt astamaanvtarvittavia:koneita ja lannoitteita.: joiden hinnat ovat suhteet^ toman- korkeat.. Erutam suuri hintojen nousu on tapahtunut tämän vuo-: den. .tammikuussa : t-oimeenpannui-i frangin devalvoinnin jälkeen-'Län-- noitteiden-hmnat ovat-: kohonneet 80-^ 200 prosenttia, erilaisten maatälouskO-- neiden hinnat..75-r^.l50 prosenttia.'--". ;- Toisaalta Ranskan • vaHa.ssäolevat piirit:panevai toivonsa,koneideii- tuon-, tnn. Amerikasta, -vaikka :Anierikasta' .tuotujen; koneiden maai-a muodostaa ainoastaan 40 prosenttia vahvistetusta kokonaismäärästä, silla: amerikkalaiset likemiehet enat suinkaan pyri , Viikon: kuluttua - alkaa Vapauden rahoituskampanja, jonka tavoitteena on $8,000. .Kampanjan tarkoitusta on aikaisemmin tarkoin selostettu lehdessämme, joten .emme koske siihen puoleen asiasta. Kun ottaa huomioon sen, etta kampanjan onnistuminen on riippuvainen työläisten järjestöistä ja raskaan: työn raatajista, niin tavoite on suun. Sen onnistuminen on mahdollinen vam silloin, etta tuhannet c a n a d a n suomalaiset kaivannoissa, metsissä, rakennustöissä, tehtaissa ja farmeilla -: panevat kaikki voimansa liikkeelle ja -työskentelevät tarmolla ja vasymattomasti asian onnistumisen puolesta. —- Vapauden hyväksi - on aikaisempina vuosina järjestetty kampanjoita ja suunakin-tavoitteita o n , t ä y t e t t y kun-r maila. Siksi on olemassa realipcrus-teita siihen: uskoon;, etta: nyt Jälleen t.a>tetaan tavoite kunnialla.: Epäilemättä löytyy henkilöitä-, vieläpä Vapauden kannattajien purissa, jotka kysyvät, etta miksi naita rahoi-tuskampanjoita: järjestetään? Jos;tut-^ k i i tyovaenlehtien historiaa., min se osoittaa.- -etta jokaisella- tyovaenlehr della on ollut fmanssivaikeuksia j a on olemassa hyvin vahan tyovaenlehtiä; jotka ovat päässeet itsekannattaviksi. Tällaisia lehtiä löytyy vain sellaisissa maissa, jossa työväenliike, on saavut-, tanut :suuret: mittasuhteet. Kun : l i säksi. ottaa huomioon,,etta lehtemme kannatus on - riippuvainen 40,000 ca-nadansuomalaisen t y o vaenmiehsen osan; kannatuksesta, min aij helppo k ä s i t t ä ä , , etta lehden levikillä on olemassa voittamattomat rajoitukset ja parhaimmassakaan tapauksessa ei ole mahdollisuuksia,,kehittyä. Itsekannattavaksi- suurlehdeksi. .Canadansuomalaisten edistysmielisten ihmisten lannistamatonta .tledonr c.soittaa,.se. etta huolimatta aikäisem- , mista ..epäonnistuneista. lehtlyrityksis^ ta päättivät he perustaa Vapauden. 'Se. omai^us mita on: tahan mennessä, koottu-on huomattava: saavutus j a on liysynyt paljon väsymätöntä,työtä ja sitkeyttä.:, Sita„poliittista valistustyöt ä :mita-; lehtemme on,- viimeisen kolmenkymmenen, vuoden aikana tehnyt on vaikea arvioida; : Canadan edistysmielisen työväenliikkeen- historiassa silta, mainitaan viela- suurena pienen siirtoväen: rj-hman,, saavutuksena. Se onpalanen;, Canadan: työVäenliikkeen; historiaa, ""'/i Millainen- olisi ..teollisuuslaitoksissa j a , farmeilla, työskentelevien, englannin, kieltä taitamattomien:työläisten tiedonjanon tyydyttäminen Jos V a pautta el olisi He saisivat lukea kuolevan syndikalismm aatteita,-, ylistyk-- iiia skäappiunioista,- imperialististen maiden pyrkimysten ylistelj-ä,rotii-: j ä kansallissortoa kiiholttavia fasismin aatteilla kyllästettyjä kirjoituksia-, neuvostovastaista vihan lietsontaa, suvaitsemattomuutta jne. Jos tilanne olisi sellainen, nhn paljon, suurempi lukumäärä canadansuomalaisia eris-, tettaisim edistyvästä ja kasvavasta. Canadan työvaenlnkkeesta : ja sellainen olisi häpeäksi kaikille maanmie-hillemme.: Se olisi sama kuin marssisimme historiassa taaksepäin eikä eteenpäin. Tilanne ei kuitenkaan ole tällainen. Lehtemme on ollut • canadansuomalai-sen edistysmielisen väestön yhdysside j a kaikkein vaikeimpina j a poliittisesti pimeimpinafcln aikoina se on yllapitar nyt lukijoittensa keskuudessa toivon tulta paremmasta Ja onnellisemmasta: tulevaisuudesta, johon maailman edistysmieliset ihmiset pyrkivät ja : joka janoa ja poluttista^^^^vfiutuneisuii^ta-l-^jJJ"^:^;^!^ koittaa. Lehtemme on pyrkinyt mita, tehokr kaimmm tiedoittamaan maamme unionistisen liikkeen pyrkimyksistä ja voimme .ylpeydellä : sanoa, etta vam Vapaus on- varauksetta:.kannattanut jarjestyneitten työläisten taist'3lua parempien palkkojen puolesta ja elintason alentamista vastaan.. • ,: Lehtemme on myöskin kulttuuritoimintaa edistävien ihmisten.yhdysside ja sellaisena sen merkitys on e r i t t ä in tatkea. Me tiedämme, e t t ä Canadan Suomala iset kuuluvat; moniin • eri miehpiteita omaavim leireihin. Se on- luonteenomaista kapitalistiselle Järjestelmälle. Eika naita raja-aitoja voida vielä pitk ä ä n aikaan poistaa. Silla Siihen ei: ole olemassa viela taloudellisia ja poliittisia edellytyksiä.. Koska kuitenkin valtavasti suurimman canadansuoma-: laisten osan täytyy tehdä raskasta tyo-; tä" toifneeritullakseeiTi niin; IK mahdollisuuk<:ia noi^^taa hmn 'sita^-keskihäisti;riitaisuutfa^.^ raisuuttä;^jpta:nifiv;runsaasti;^ havaittavissa;^' '.Siinä; -cm .j?" tekemään. ;. ' Täbt^iu •Täiihaiv puojest^ K kilie: ihmeille :tä]-kcin-asia: mtiistef tava,. etta: södan^siiuiT'- välhiistuvat^hyökkä5:been;rai ^m^ssä:ja-siksi::p:itärkeä;pa?]^ ma tekopa h\-^= T.orate'i«\^ k ä r s i i : ensiriimä iSeksi soqan J ä ,-joutuuV:kä;namaan ^«iai^^ uusten'. • räskaiiriniaii,";taapa rauh. takaa kansoiMe rau.^.au hitvk.sen ja taloudellisen turr-. dollisuudet Vappu- on air.. äattä'^:,kärinättanut:,rauhan tulee sita eaeileenkm tekar^ öiisr^uuri->-irhe :olettaM^^ väisuus::.:-tuIisip'6ien»^^:Ä väilla^vastuksiä.^aapauael!B-<^ inontä-vastusta ia-väikea?^^ ölc)ris^';äikäi?ä..-Ne.5n^V0^^;V e t t ä ; ' s e n ; ; k a n n a u a j a j p u v^ horjumaton ja '.alrms ^i^^^ VäitfettäkÖÖ!T:;'.niitäv::hyvm yhtaan ainoata toista suon".' iehtea ei limestv Canaaassa_. :iitiikast^:;Jä:,':taloude^Ng^ -^ääsee^niin;suuri;icg«g kuin Vapaudesta S..na :nyeYapäuäen.;ineile|t^ suus::-ja\;5iinä:^.':Se;^v^^ olemaan ^^^^ Lupaukset ovat h^v:a_ ,otain :>hteisen ^-^^-J^ merkitsee asian Luottaen siiher et:a . a - - kossamme on ei-emnian ^««^ pauksien ihmisu, ta sovittu ta^citleeInIne^^ prosenttisesti ja .hie.^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 9, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-09-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480909 |
Description
Title | 1948-09-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ftvu 2 Torstaina, syyskuun 9 p". — Thursday, Sept. 9
(UBERTy) — laaependent lAbor
Telepbones: SutfiMM OCOe* 4^4M«.
Editortai Office «HMB. MUaMr
addreBB Bot 09. fliiAiunr, -Ontulo.
tablished Nov. 6tb 1917. Authorized
85 second class mall by the P OÄ
Oflice DepartxneDt. Ottawa. Pub-llfihed
thrlce ipeeltly; T u e s d a y s ,
Thursdays and Saiurdays by Vapaig
Publishing Company Ltd.. a t 100-1oltamiss\ \ksi ilmoitettiin yksi ainoa kirjoitus,
ini.si;a oli arvosteltu CCL:n presidenttiä mr.Mosheria. Vapaan -Sa-
' nan lukijat kysvvatkin v;irmaan it.seltaän. että miksi heidän lehten.sä
. 1 iioitteiee ja ,van tlelee asioit a , hajoil tajien :hyvaksi? Samalla he ky- -
syvät, etui minkalai.sta demokratiaa Vapaa Sana edustaa, jos se ilman
muuta liy\';iks\'y: sen. ettei inr. Mosheria saa enää e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-09-09-02