Vapaus, September 21, 1948

              ^ vastaan uudet jls
'n kaikkein tärkeW*
laulujuhlien pidosta,!
tä joka toinen tai
Tähän ääneftybeeT
•ua myöskin kaikki
it kuoroon tässä kok
kaa siis huomioon
n j a Timminsin lauis^
tte saapua pyhäiltam ]
:oke!lee siellä äänet, tnl
selville missä äänilajisi
pii;laulaa. -VoidaanpTT
toksi kaiuttaa joku hi
•. melkein varma, • efä
»-•öskin. pannu kmi
...laulajat pyhäiltana •
tavataan!>- Kuoro!;
kaisua natseille
syy, mmkä takia haij
järjestivät- äskeisen
yhteydessä rertttiin - Ka
lippu Brandenburgia
a sekin, • kun Espan]asä
Berliniin radiotieto:
sille",••et-tei' menettää-i
silla "Espanjassa olevi
11a .• ph • 'niyöskin-aton^t»
iöLälietys oli-' saksankid
i n sanottiin olevan erää
kuuluisimpia lentäjir.-i
j r n t;aiklif'ia on ,• « ä ä D>ui! /H
ri)ii't;iinjtifi melkein kaiiVä &
v a r l ^ i i . . 1'aluumatkanftc j:rj(
aiinara.nic •Tcilk. njicnhriia
tiija .laiva- ja Icntollppui»..;
:SENNE NYT
Kirjoittal
onto 2, Ont Pnh. W
LUTOimSTO
•äpukamar, maksa-oviko
ja:
[ENT VATSALXÄKEn!
uuänsulatushairiön, n
tuntuvan painostavan
on munuaisista ja viroa
ksen, peräpukama- t a i . r^
pukamat, katkeran tel
a olevan kivun tai vasffl
kivun. Sadat ihni!s«J
olen koskaan.käyttanft-ille
kautta Canadan ja
SCOMI V A P A D T E T T A V A MUUr
TA.MAN P E R H E E N '
P A K K O P A I D A S TA
Sucmc-n talouden vapauttaminen
Bjuutamsi! kymmenen perheen pakkor
•paidasta olisi valtava hyvätyö koko
^jjjsalle Siksi kansandemokraattien
eduskuntaryhmä on tehnyc h u o l e l l i s ­ten
tutkimustensa tuloksena sellaista
: kallistamista koskevan lakiehdo­tuksen...
• • •
Tämä lakiehdotus o n äärimmäisen
varovainen, koska se k a n s a l l i s t a i si
rain pienen osan. maamme tuotanto-jaitoksisia.
M u t t a sen kansantaloutta
tervehdyttävä vaikutus o l i s i ilmeinen.
koska s& lakkauttaisi: s u u r t e p mono-polikapitalistien
taloudellisen d i k t a -
tatuurin. vapauttaisi, p i e n e t ; j a kes-kinkertalset
• yritykset näiden h a r v a ­lukuisten
suuryrittäjäin painostukses­ta
ja panisi demokraattisen valtten
järjestelyillä koko tuotannoh palvele­maan
kansan t a r p e i t a . Samoin se v a ­pauttaisi
maataloustuottajat taaten
työtätekevälle talonpoikaistolle n y ­kyistä
paremmat mahdollisuudet väit-.
tää joutumista s u u r k a p i t a l i s t i e n j a
heidän pankkiensa a r m o i l l e . - K a n s a l -
• Dstetut tuotantolaitokset pystyisivät
turvaamaan n i i d e n omien työläisten
• ja teknillisen henkilöktmnan aseman
paremmin kuin. y k s i t y i s k a p i t a l i s t i s et
•suuryritykset ovat' koskaan t u r v a n -
neet. Tuotanto muuttuisi s u u n n i t e l ­malliseksi
koko m a a n mitassa, mikä
epäilemättä kohottaisi tuotantoa no-peammm
kuin se kohoaa nykyisin.
Kansallistamisesta ei o l i s i , v a h i n k oa
kenellekään muille k u i n sille h a r v a ­lukuiselle
suuryritysten omistajaluo-kalle,:
jolta otettaisiin pois mahdolli­suus
kiskoa voittoa- ty.öläistensä kus­tannuksella.
.Sitäpaitsi h e i l l e k i n esi­tetään
lakiehdotuksessa korvauksen
maksamista.
Luulisi, että sosialidemokraatti, j o ­ka
vakavasti p y r k i i talouselämän ko­hottamiseen
sen kansanvaltaistamisen
kautta,-, ei voisi m u u t a k u i n karmattaa
tällaista ehdotusta. Sitäkin enemmän
kun se on oikeastaan v a i n täsmällls-
. tetty.muoto, sosdem.• puolueen a i k o i ­naan
hyväksymästä " l ä h i a j a n ohjel­masta.
MIKSI S O S D E M . P U O L U E J O H TO
EI K A N N A TA
K A N S A L L I S T A M I S T A ?
Sosdem. puoluetoimiston ohjelmassa
sanotaan: , •
-'Milloin yksityisluontoisiav tuotan­nollisia
laitoksia ei n i i d e n o m i s t a j i en
taholta, johdeta yhteiskunnan - k o k o - '
naisedun mukaisesti t a i ; m i l l o i n se
tuotannon . r a t i o n a l i s o i n n i n vuoksi
taikka muusta syystä katsotaan tar­koituksenmukaiseksi
; v o i d a a n t u o t a n ­tolaitokset,
ottaa välittömästi yhteis­kunnan
haltuun. Sotakorvaustuotan-
: non ja, viennin k a n n a l t a maalle e l i n ­tärkeät,
tuotantoalat . t u l e v a t tällöin
ensisijassa . kysymykseen. . K o s k i v o i -
••. mien. Ja luonnorikkauksien yleistä
etua: vastaavan hyväksikäytön edelly­tyksenä.
. on myös • n i i d e n yhteiskun-nallistuttammen;
Suunnitelmat y h ­t
e i s kunnallistuttamifen toteuttami-
..seksi on mahdollisimman nopeasti
pantava-, alulle. Tällöin on pidettävä
, ^silmällä sitä, että suunnitelmat sopeu­tuvat
taloudellisiin. yleiESUunnitelmiin
Ja täydentävät n i i t ä ."
Mikä erottaa;; tämän ohjelman kän-i.
sandemokraattieh tekemästä. känsal-listamisehdotuksestä?
' . O i k e a s t a an
vain se, etta tämä on y l e i n e n ohjelma,
ilman . seikkaperäisiä tutkimustöitä
.summittaisesti tehty ohjelma. Kän-
..randemokraattien- tärkeä^ lakiehdotus
;Pn paljon perusteellisemman- t u t k i -
-mustyon ;.tulos: ' Kansändeinokräatit
j o i l l a ei ole ratkaisevaa merkitystä
maamme tuotantoelämässä.
\1IMEMAINITTU MABOOIXISUUS
ON. PELOITTAVA -
Tämä viimemainittu mahdollisuus
o n kansallistamisen kannailta pelot­tavaa,
s i l l ä se a n t a i s i v a i n & e i t a k a n ­s
a l l i s t a m i s e n vastustajille. O n enteel­listä,
että m i l l o i n sosdem. puolueen
johtohenkilöt puhuvat j o t a k i n kon­kreettistaa/
sosialisoimisesta" he p u h u ­vat
pienistä kokeiluista,; tupakka^, so­k
e r i - j a m u i d e n vastaavanlaisten t e o l ­lisuusalojen
. kansallistamisesta. O n
selvää, että nämäkin väillä suurta
merkitystä olevat teollisuusalat p y s t y i ­sivät
normaalioloissa t o i m i m a a n p a ­r
e m m i n : k a n s a l l i s t e t t u i n a k u i n yksi­t
y i s t e n k a p i t a l i s t i e n j o h d o l l a . Mutta
oloissa, j o t k a meillä nyt vallitsevat,
n i i d e n k a n s a l l i s t a m i n e n e i oje tärkeä-i
t ä .
MIKSI ^ I T A R K E X T A ?
K a n s a l l i s t a m i n e n on meillä s u o r i ­tettava
erityisen kärke^Vän taistelun
merkeissä. Suurkapitalistit j ä r j e s t ä ­vät
jo n y t m i l j a r d e j a s ä ä s t ä m ä t t ä l a a ­j
a a propagandakamppallua k a n s a l l i s ­t
a m i s t a vastaan. S i l l o i n , k i m ryhdy-r
t ä ä n . k ä y t ä n n ö l l i s i in toimenpiteisiin,
suurpääoman h e r r o j e n j o h t a m a vasta­r
i n t a l i i k e muuttuu sabotaashi-. ja
j a r r u t u s t o i m l n n a k s i , jof sa jokainen
sabotaashinharjoittaja tietää saavan-,
sa hsrvän r a h a p a l k k i o n jokaisesta sa-botaashiteostaan.
K u n . sen^'lisäksi
n y k y i n e n oikeuslaitos takaa, että, sa-b
o t a a s h i n h a r j o i t t a j a t voivat p u i k k ia
vapaalle j a l a l l e yhtä liukkaasti k u in
asekätkijät j a : m u u t f a s i s t i r i k o l l i s et
ovat puikkineet^ n i i n s u u r k a p i t a l i s t i en
r a h o i t t a m a l l e sabotaashilllkkeelle t u ­l
i s i v a t loistavat mahdollisuudet o s o i t ­taa,
e t t ä k a n s a l l i s t a m i n e n e i kannata.
Tämä sabotaashimahdollisuus v o i d a an
ottaa pois v a i n siten, e t t ä k a n s a l l i s ­taminen
ulotetaan r a t k a i s e v i i n tuo­t
a n t o a l o i h i n , j o l l o i n s u u r k a p i t a l i s t i en
k a i k k i a l l e ulottuvat kynnet k a t k a i s ­t
a a n h e t i . Siten k a n s a l l i s t e t u i l l e y r i ­t
y k s i l l e luodaan työrauha, j a n e saa­vat
n ä y t t ä ä koko voimansa. N i i n on
t e h t y . Tshekkoslovakiassa ja: muissa
Itä-Euroopan maissa. Tämä tie on
k o k e i l t u j a varma t i e . EI s i i s meillä­kään
ole m i t ä ä n syytä lähteä kokeile­maan
ensin a l o i l l a , j o i l l a ei ole k a n ­santaloudelle
suurta merkitystä. Se
t u n t u i s i p i k e m m i n k i n yritykseltä
h a n k k i a ; aseita k a n s a l l i s t a m i s t a vas-.
t u s t a v l e n s u u r k a p i t a l i s t i e n käsiin.
: S u o m e n sosdem. puolueen "kolmas
t i e " o n siis kansallistamista koske­vassa
kysymyksessä päätynyt samaan
k u i n k a n s a l l i s t a m i s t a vastaan propa­gandasotaa
h a r j o i t t a v a n y k s i t y i s y r i t ­t
ä j ä i n l i i t o n t i e : k a p i t a l i s m i n säilytr
tämlseen.
"KOLMAS TIE'V J O H T A A
KAPITALISMIIN
P u h u e n j a t k u v a s t i sosialismista, v i e ­läpä
'.'demokraattisesta sosialismista",
Suomen Sosdem. Puolueen j o h t o ei ole
vuoden 1919 jälkeen, j o l l o i n siinä a l k oi
isännöidä Väinö Tanner, ottanut a i ­noatakaan
askelta sosialismin suun­t
a a n : Vuoteen 1944 asti se s i l l o i n t ä l ­löin
puoluekokouksissaan p y y h k i to­muja
:"SosiallsoImIs"-o h j e l mastaan,
m u t t a sehän tapahtui tilanteessa, j o s ­sa
sensuuntaisille t o i m e n p i t e i l l e ei o l ­l
u t reaalista pohjaa; Sosdem: Puolue
yksinään oli vähemmistönä j a o s a l l i s ­t
u i parlamentaariseen t o i m i n t a a n , j o ­h
o n kommunistien o s a l l i s t u m i n e n o li
estetty väkivalloin. Vasta v. 1944 t e h ­d
y n välirauhan jälken avautuivat
mahdollisuudet reaalisen k a n s a l l i s t a -
m i s p o l i t i i k a n noudattamiselle, m u t ta
tällöinkin v a i n siinä tapauksessa, jos
kansandemokraatit j a sosialidemok-sakin
maissa yli aikansa. Se on ta­louspulien,
työttömyyden.' kansankur-juuden
j a ^otaseikkailujeh tie. Tästä" 'keskustelemaan e t t ä . m i t ä tämän kyr
kapitalistisesta sekasorrosta j a k u r ­juudesta
ei vie pois k u i n • y k s i tie,
m a r x i l a i s e e n : j'hteiskimtatleteeseen
perustuva t a i s t e lu s o s i a l i s m i n puolesta.
K a n s a n d e m o k r a t i a kulkee Suomessa
t ä t ä tietäi^ja sen ensimmäisenä aske­leena
on suurteollisuuden j a suur^
p a n k k i e n kansallistaminen, t u o t a n n o n
nostaminen sellaiselle tasoUe k u i n on
tapahtunut Itä-Euroopan kansande­mokratioiden
maissa. Se l uo p o h j an
suunnitelmataloudelle j a kansanjouk­k
o j e n elintason suunnitelmamukal-selle
kohottamiselle. Suiurkapitalis-t
e i l t a on otettava pois mahdollisuus
h a r j o i t t a a tuotanto voitonkisikomi-seksi.
Se voitto, j o k a n y k y i s i n j o u t uu
h a r v a l u k u i s e l l e : k a p i t a l l s t i l u o k a l l e . on
saatava kehottamaan tuotantoa ja
leventämään k a n s a n leipää.
Se on a i n o a tie, j o k a j o h t a a Suomen
k a n s a n sosialismiin.
(Jatkuu.)
; Port Arthnr. — Jo pitemmän ajan
on C S J : n Fort Wllliamin osasto ollut
toimettomana ja siksi oli kutsuttu
entisten osaston jäsenten kokous
symyksen kanssa voitaisiin tehdä kos­ka
osasto on jo lakannut toiminnasta
melkein kaksi vuotta sitten ja mah­dollisuudet
sen- hepklin herättämises­t
ä näyttivät olevan vähäiset. Vallalla
oli sellainen k ä s l t y s . e t t ä toiminta voi­daan
ehkä joutua: lakkauttamaan vi­rallisesti,
se tahtoo sanoa C S J : n sään­töjen
määräämässä järjestyksessä.
Mutta niin Ikävästi ei kuitehkaan'^käy.
nyt.
: Tk. 13 pnä pidetyssä kokouksessa
,ovat tehneet; j u u r i sen," mitä sosdem: i r a a t i t h a r j o i t t a i s i v a t yhteistyöpolitiik-puolueen
johto o n - v i i m e a i k o i n a - k ö -'
rostanut • he ovat tutkineet tämän k y ­symyksen
j a tehneet k a n s a l l i s t a m i s -
ehdotuksen näihin t u t k i m u k s i i n s a n o -
.jaten. Siksi-kansandemokraattien e s i ­tys
ei ole-enää: yleisluontoinen, - o h j e l ­mallinen
vaatimus, vaan k o n k r e e t t i ­nen,
h u o l e l l i s e s t i ^ u t k i t tu j a - h a r k i t t u
lakiehdotus.
Siitä huolimatta .sosdem; puolueen
•Johtohenkilöt, ovat kansällistamisky-
^ y s t ä koskevissa yhteistyöneuvot-
:gui??a väittäneet, että kansandemo-öa^
uien ehdotus o n l i i a n s u m m i t t a i ­sesti
tehty, tai oikeastaan l i i a n äkkiä
^°ii:y, a:\ankuin k o r t t i p a k a s t a " v ä l i s ­tä
vedett:." ehdotus, jossa o n monen-
^isia puutte.ta.
Toistaiseksi näitä puutteita ei ole
J|xiistettu. Mutta jos niitä on. n i in
«nsandempkraateillähän • ei voi: o l la
;;mitaän' y t a , vastaaij; että tätä k a n -
ssa rohdoskaupoin*^
nistaa:
fallistamisehdotusta k o r j a t a a n niiltä
fcohdin. joilta se v o i d a a n tehdä pa-
^eaansi?! Erillisiä k o r j a u k s i a s i i h en
^oidaan tehdä vielä eduskuntakäsitte­lyssäkin,
ja jos .sosdem. eduskUnta-
^hmä todella tekee sellaisia, n i i n e i
"^•^ riitaa tule. K a p i t a l i s t i s e n s a -
^maiehdmön taholta on- esimerkiksi
^^ettu. miten r a s k a a k s i k a n s a l l i s t e t -
™ien yritysten o m i s t a j i l l e maksettu
«n-aussumma t u l i s i v a l t i o l l e . Jos t ä -
=2 on ehdotuksessa v i k a n a , n i i n k a n -
^de.'nc>raateiUa ei ole mitään sitä
t^^^"" ^''^ ^kansallistaminen.suori-
-<*an Ilman korvausta. Tällaiset
^ t t e e : ovat helposti korjattavissa.
^ vam katsottava, ettei l a s t a h e i t e tä
. ?™^J^^"*'«ien m u k a n a J a monopoli-
1'öpitaiisteja j ä t e t ä h a l l i t s e m a a n edel-
JCiin. On katsottava, ettei k a n s a l -
soveUeta t e o l l i s u u s a l b i h i n,
kaäiv K a n s a n d e m o k r a a t i t ovat t a r j o n ­neet,
sosialidemokraateille yhteistyötä
k a i k i s s a kysymyksissä j a erityisesti
känsallistarniskysymyksesä. : M u 1 1 a
Sosdem. Piiolueen: j o h t o lähti ensin
t u l i t i k k u j a l a i n a a m a a n yksinään, läh­t
i suurella m e l u l l a j a vielä suurem­m
a l l a kiireellä v a a t i m a a n " s o s i a l i s o i - ,
mistä''. M u t t a s i t t e n se u n o h t i Ame­r
i k k a a etsiessään koko " s o s i a l i s o i m i ­sen"
kiireellisyyden j a a l k o i vaatia
v a i n sen t u t k i m i s t a . N y t se odottelee
Pohjoi^Ontarion
kulta-alueelta
T i m m i n s i n suomalaisten alkuasu­k
a s i e n r i v i t harvenivat taas elok.. 4
pnä, j o l l o i n J o h a n E m i l J u t i l a , Joka
oh syntynyt Ishpemingissa. M i c h i g a ­n
i s s a v. 1891, kuoli St. M a r y ' s hospi-talis>
a T i m m i ^ i s s ä . Hautaus 'toimi­t
e t t i in elok. 8 . p . Walker's hautaus­toimiston
kappelista T i m m i n s i n hau­tausmaahan.
Pastori A . I; H e i n o s e n
kesälomalla ollessa t o i m i t t i viralliset
•toimitAkset past. M u s t a r d . J u t i l a saa­p
u i T i m m i n s i i n v . 1911. Lähinnä hän­t
ä i u i p a a m a a n jäiv&t vaimonsa M a r i a ,
O.S. Sahlgrer- j a heidän poikansa E r v i
J u t i l a . Molemmat asuvat kotonaan
M t , Joy Townshipissa.
T a i v a a l l i n e n Isämme lohduttakoon
j a lukekoon s i u t i n murtamia omaisia,
j a suurta ystäväpiiriä.
S o u t h Porcupinessa alkoi maksut­toman
englanninkielen iltakoulun
kahdennentoista lukuvuoden syyslu­kukausi
vanhassa High. S c h o o l - r a -
kennuksessa, t i i s t a i - i l t a n a , syysk. .21
k l o 7;30 j a j a t k a a toimintaansa joka
t i i s t a i - i l t a samaan aikaan. : Vähän
myöhiemmällä siirtyy iltakoulumme
uuteen High School-rakennukseen,
j o k a valmistui täksi syksyksi, t u l l en
maksamaan, n . $400,000.
Pamouf M i n e n . F i r s t A i d - l u e n t o s a -
l i s s a a l o i t t i iltakoulumme t o i m i n t a nr
s a syysk. 8 pnä, j a j a t k u u t o i m i n t a,
j o k a k e s k i v i i k k o - i l t a klo 6—8. Tämä
i l t a k o u l u on a v o i n n a k a i k i l l e kan­sallisuuksille.-.
- -
Timminsissä, suomalaisessa papi-lassa
j a seurakuntakodissa, 53 R e a St.
South', a l o i t t i iltakoulumme k a h d e n ­nentoista
koulu vuotensa syyslukukau­den
syysk. 6 p. i l t a n a k l o 7—9; j a
j a t k u u t o i m i n t a j o k a m a a n a n t a i - i l t a;
samassa, paikassa j a s a m a n a - a i k a n a ,
U u s i a o p p i l a i t a vastaanotetaan v i e ­lä'
i l t a k o u l u u n k a i k i l l a näillä kolmel­l
a p a i k k a k u n n a l l a edellämainittuina,
aikoina*.^ Samoin ovat entiset oppi--
l a ä t tervetulleita j a t k a m a a n jav. t ä y ­dentämään
opintojaan. Pastori H e i ­nonen
toimii edelleenkin opettajana
kaikissa.näissä kouluissa. Tervetuloa
m u k a a n i
Y h d i s t y n e e n suomalaisen s e u r a k u n ­n
a n j o k a v i i k k o i n e n ; toimintajärjestys
on toistaiseksi t ä n ä syksynä seuraa-v
a :
S u n n u n t a i n a : T i m m i n s i n s u o m a l a i ­sessa
pappilassa j a s e u r a k u n t a k c d i s -
sa, 53 Rcjä St. sunnuntaikoulu, - r i p p i ­koulu
j a raämattuluokka klo 11 aa­m
u l l a . Y h t e i n e n jumalanpalvelus k lo
7 i l l a l l a.
. M a a n a n t a i n a : klo.7-^9 i l l a l l a mak­suton
englanninkielen i l t a k o u l u T i m ­m
i n s i n pappilassa.
T i i s t a i n a : klo 7.30— i l l a l l a , South
Pörcupinen vanhassa H i g h School-rakennuksessa,
maksuton - e n g l a n n i n ­k
i e l e n iltakoulu. ;
T o r s t a i n a t a i p e r j a n t a i n a : Ompe­luseuran
kahvikestit kodeissa T i m -
k e s k u s t e l t i i n asiasta vakavassa ja
asiallisessa mielessä m u t t a a s i a s a i s e l ­l
a i s en käänteen, että olisi ollut v i r ­heellistä
. edes lakkauttamisesta p u ­huakaan,
vielä vjähemmän a l k a a sitä
käytännössä toteuttaa. Muutamat
kyllä puhuivat niistä vaikeuksista,
j o i t a on koettu pitkän t o i m i n n a n a i ­k
a n a j o n k a juuret ulqttuvat neljä­kymmentä
vuotta taakse päin, mutta
samalla ilmeni se l u j a k i i n t y m y s j ä r ­jestöön,
että näytti s i l t ä k u i n j o t a in
h y v i n k a l l i s t a j a k o r v a a m a t o n t a olisi
y r i t e t t y ottaa pois noilta ihmisiltä
j o t k a olivat väsähtäneet t o i m i n t a an
m u t t a eivät k u i t e n k a a n voineet j ä t t ää
työsarkaansa, kesken; v a a n koettavat
edelleen tehdä s i t ä työtä jota monet
heisCä ovat tehneet m e l k e i n puollvuö-sisataa.
Siispä t u l i päätökseksi, että
t o i m i n t a on saatava uudelleen v a u h ­t
i i n , e h k ä ei sellaisella v a u h d i l l a k u in
r y n n i s t e t t i i n nuoruuden päivinä m u t ta
eteenpäin mennään k u i t e n k i n j a n i in
v a l i t t i i n t a r v i t t a v a koneisto j o k a alkoi
h e t i toimintansa. Kokousajoista p ä ä ­t
e t t i i n , san-oin j ä s e n k i r j a t j a m e r k i t
t i l a t a a n viivyttelemättä J a o l t i i n sitä
mieltä, e t t ä lokakuun 11 pnä pidettä­vässä
kokouksessa o n jo varmasti
puolta enemmän, j o u k k o a k o o l l a k u in
nyt pidetyssä kokouksessa. : .
Tämä o n o i k e i n hyvä e s i m e r k k i t o i ­s
i l l e k i n n u k k u v i l l e osastoille. Työ e i
ole vielä tehty, C a n a d a n Suomalaisen'
J ä r j e s t ö n kuoUnkamppallu ei ole a l ­k
a n u t Meillä on vielä voimaa, sen
todistaa p a r h a i t e n n i i n kesällä To­rontossa
k u i n Port A r t h u r i s s a k i n p i ­detty
l a u l u r . j a s o i t t o j u h l a , j o k a v i i m e ­m
a i n i t t u . muodostui . P o r t A r t h u r in
suurimmaksi mikäli m i n u l l a o n tietoa
j a kokemusta a i k a i s e m m i l t a a j o i l t a . ;
Kämissä el myöskään ole o l l u t h y v in
p a l j o n toimintaa vIImeiBten vuosien
a j a l l a m u t t a sielläkin on saatu n i in
p a l j o n a i k a a n , e t t ä ovat saaneet v a l ­m
i i k s i k o k o i l l a n näytelmän, Joka esi­t
e t ä ä n tk. 26 pnä: Tämä v a i n k a i k ki
todistaa s i t ä , e t t ä meillä o n m a h d o l l i ­suuksia:
k u n h a n Jätämme pois s en a j a ­tuksen
e t t ä ei s i i t ä t u l e m i t ä ä n j a että
ei k a n n a t a yrittää. Työväenliikeellä
o n a i n a ollut J a tulee aina olemaan
vastoinkäymisiä mutta ne v o i t e t a an
työllä Ja t a i s t e l u l l a .
Vastoinkäymiset eivät saa meitä
larmistaa v a a n t e r ä s t ä ä meidän tah­toamme
kulkiessamme. k o h t i valoi­sampaa
huomenta ehkä ; e i meille i t ­sellemme
m u t t a tuleville sukupolville,-
J o t k a — Jos me emme itse — tulevat
n a u t t i m a a n meidän työmme, j a taiste-lujemme
t u l o k s i s t a . .— W i l l i a m Laine.-
hämmäsllftiävjiii hafaihtoihin
cupinessa ym. p a i k k a k u n n i l l a , Suo­men
sota-orpojen y m : hädänalaisten
hyväksi, p a i k k a k u n n a l l a levitettyjen
i l m o i t u s t e n mukaan.
Lauantaina: kirjasto Ja lukutupa
avoinna klo 7—10 i l l a l l a T i m m i n s in
suomalaisessa pappUa.s&a j a seura­kuntakodissa.
Tervetuloa mukaan
käikkiiii näihin -tilaisuuksiin.--Ä.l.H,
kolmen vuoden odottelemisen jälkeen minsis.sä, Schumacherissa, S o u t h P o r -
soslälisoimiskomitean ^ t -u t k i mUksia,
j o t k a eivät v o i tuoda a s i a a n r a t k a i s u a,
koska komitean Jäsenten enemmistö
ilmeiseisti j a r r u t t a a kansallistamisen
toimeei^janoa; Luonteenomaista, sos­dem.
pdoluetoimiston k a n n a l l e • n y k y i ­s
i n on h e r r a . F a g e r h o l m i n l i n j a , j o n ka
m u k a a n ; se. odottaa v a i n tutkimusten
t u l o k s i a . Ja rjos ne .ovat kielteisiä, n u n
" a s i a saa raueta". Mutta sen lisäksi
puoluetoimisto o n k u i t e n k i n j u l k a i s s ut
"sosialisoimisohjelman", jossa puolus­tetaan
" s o s i a l i s o i m i s t a yleensä, mutta^
e i esitetä ainoatakaan käytännöllistä*
toimenpidettä kansallistamisen edis­tämiseksi.
- S e o n t o s i a a n k i n v a i n t u l i ­t
i k k u , j o k a o n r a a p a i s t u j a siis käyttö­kelvoton.
Päähuomionsa sosdem. p u o ­luetoimisto
kiinnittää n y k y i s i n k a n ­sandemokraattien
tekemän •: k a r u a l l i s -
tamisehdotuksen parjaamiseen. , S i t e n
Sosdem. Puolueen " k o l m a s t i e " sosia-:
lismiin. siirtymistä koskevissa kysy­myksissä
bn yhtynyt suurkapitalistien
johtaman Yksityisyrittäjäin liiton tie­hen,
joka on kapitalismin tie.
Siksi "kolmas tie" el kelpaakaan
niille, jotka pyrkivät kapitalismista
sosialismiin: Kapitalistinen järjestel­mä
ön elänyt Suomessa niinkuin muls-i*
Sanoo nivelreumatis-min
voitavan parantaa
Washington. — T r i Le Moyne C
K e l l y , Y a l e n y l i o p i s t o n lääketieteelli­sen
jaoston apulaisprofessori sanoo
e t t ä nykyään voidaan auttaa j a m a h ­dollisesti
p a r a n t a a k i n % k a i k i s t a n l -
vehreiuna t i s m i tapauksista, ^ edellyttäen
e t t ä hoitomenetelmiä ryhdytään- so­v
e l l u t t a m a a n teudin varhaisasteella.:
P r o f . K e l l y sanoi, että penicilllny
sul5alä!äkkeet j a rokotus eivät ole m i ­tään-;
n i v e l r e u m a t i s m i n : parannuskelr
n o j a .H V a n h a t tähän: s a a k k a k o k e i l l ut
keinot .^ ovat vieläkin p a r h a i t a ; k u t en
lepo, i ' o l m i s t e l u , lämpö, h i e r o n t a j a
k y l v y t , m u t t a : n i i d e n ; k ä y t t ö : T i l w>uu
s u u r e s t i , t ä m ä n t a u d i n e i i asteista.
liiiiliiÄiSiÄiÄ
Armas P a l d a n i u s ^ r - H e l l i n H a v e r i?
nen, K e m i , Kauppak. T u i l i l a m p i.
M a r j a T a r v a i n e n — A i n o P i r t t i l a m -
p i , O . S . Pesonen, S a a r i j ä r v i , Heinämäki;
E m i l K u a s e l a -— r v a A n n a P e k k a l a ,
Mänttä, Tammikangas, Kortenmäkl.
' E e m i l Herman Lähteenmäki-Mäki,
A l a s k a -:- L i n n e a Kylä, S a t a l i n n a L . P . ,
I I .
J u h o L i i m a t a i n e n , synt. H a n k a s a l -;
m e l l a rva H e l m i Pelkonen, H e i s i n -;
k i , T e m p p e l i n k a t u 14 A 12.
V i h t o r i j a B e n j am Niemi (Kesänier
m i ) , synt. -LehM mäessä veli Emil
N i e m i , H e l s i n k i , V a l l i n n i n k u j a ; 6 . : E 14.
A n t t i Kävälä, Ont. — r v a Helmi
R a n t a l a , ö . s . K ä i v ä l ä , H e l s i n k i , M a l ­m
i n r i n n e 4 C 34.
M a t t i j a A n t t i M a r t i n , ent. Hämä­läinen
^ veli E i n o Hämäläinen, H e l ­s
i n k i , I I I l i n j a 5 B 54.
J a a k k o Lähde.snlemi::—slsarenpöi^
k a Väinö Lehto, H e l s i n k i , K l r s t i n k.
13 A 1.
F a n n i Oikkonen, o s. K t i r v i — r va
Meeri K u r v i , R i s t i n u m m i.
Toivo L a l l u k k a , — sisar Amalia
H e n t t i n e n , OJS. L a l l u k k a , K a u h a j o k i.
K a s k e n k a h v i l a.
•Mrs. H e l m i K o m o n e n . o.s. Hänni­nen
— n t i Aune Pöyry, Tampere, Sa-takunnank.
63 B 17,
M i s s H i l d a Lius, T o r o n t o — P a r t u ri
Armas L l i i s , "Turku, po!Jtilok. 212.
K a l l e , EmiUä^ja Siviä Penander —
HeUni AveUn, Puumala, Huukkaala,
T u o m i l J b t l .
M r s . Selma K o s k i Ja lapset O n n i ja
Toivo —' rva Suoma Oksanen, O-s.
•jaakso. ? o r i , V a n h a k o i v i s t o.
K u s t a a Savola, Jaakko Rämö ja
P e k k a Soininen, Vancouver, B . C. —
rva E s t e r MeUanen-Miistonen,: L a h t i;
Vesijärvenkatu 26 B ,
A k s e l i V i k t o r P e r m — tytär M a r t ta
Vikström, O J S . P e r m , I n k e r o i n e n 6 pp-
O K A .
O s k a r i j a S e l m a Niemi — Valde
T o m i , Löitonieml, K u v a n s s i.
O s k a r i j a A n n i S e t ä l ä sekä O t t o j a
M a r i S e t ä l ä s e r k k u Juho N i u k k a -
n e n , . L a h t i , K a l e r v o n k a t u 21. •
N y k y a j a n ihmisen korvat ovat niin
k o v a l l a koetuksella aamusta i l t a a n j a
- - mikä pahempi — i l l a s t a a a m u i m -
fcin, että sivilisaatiotamme seuraavan,
a l a t i enenevän melun on' pelätty tu-.
hoavan kuulohermomme. Edison en-:
n u s t l k i n , että tulevaisuuden i h m i n en
o l i s i xunpikuuro. NJt. melukuurous o n
viune vuosina lisääntynyt huomatta­vasti.
Paheksuttavaa o n esim. r a d i o n ­sa
aukipitäminen aamusta i l t a a n Ja
s i t en omien j a naapuriensa k u u l o h e r ­mojen
rasittaminen tarpeettomalla
m e l u l l a ; se o n varmasti o m i a a n t u ­hoamaan
i h m i s t e n k u u l o n . ennen a i ­k
o j a a n Olisi suotavaa, että tulevai­suudessa
s a a t a i s i i n sellaisia asuntoja
j a työhuoneistoja, joissa on o i k e in
k u n n o l l i n e n : ääneneristys, joka suoje^.
lee ihmisten korvia tarpeettomalta
mfelulta.
MelUkuurous aiheuttaa yhteiskun­n
a l l e huomattavia menoja, vaikka­k
a a n siltä e l liene vielä numerolta
saatavissa.
M e l u n vaikutuksesta ihmiselimis­töön
tiedetään h y v i n vähän. Mutta
Amerikassa tehdyt kokeet osoittavat
kovan metelin a i h e u t t a v a n tuskaa j a
s i t ä seuraavan vastavaikutuksen ke­hoon.
Niinpä e s i m e r k i k s i : v a i k u t t aa
koehenkijjijiden selän takana Ilman
edellä käynyttä varoitusta l a u k a i s t un
t y k i n jyrähdys h e i h i n samalla t a v a l l a ,
k u i n Jos he- s a t t u i s i v a t pienessä h u o ­neessa.
koskettamaan käärmettä. K o ­va,
odottamaton melu kiihdyttää sy­dämen
j a hengityselinten t o i m i n t a a,
j a sitä paitsi sen johdosta: enenee
paine aivoissa. Muuten on k o k e i l t a ­essa
äänen vaikutusta k i s s o i h i n osa
kokeista • osoittanut, että k o v a melu
saati a a aiheuttaa. ruoansulaushälriöi-tä
s6n kautta, e t t ä melun alettua s y l ­j
e n j a mahanesteen eritys; alenee. .
.Ääni on väliaineen, ilman, väräh­dysliikettä.
. T a v a l l i n e n ihminen tä-,
j u a a äänen. Jonka synnyttää 16,000^'
20,000 värähdystä sekunnissa. V a n -
hetessa^tämä k y k y heikkenee, n i i n et-suurimpien
värähdyslukujen a l -
l i t u t t a m i a korkeimpia ääniä o n yha
vaikeampi tajuta. Se, missä määrin
tämä kuulokyky alenee. - o n t i e t e n k in
yksilöllistä, m u t t a selvää on, e t t ä Ih­miset,
Joiden on a l i t u i s e en o l t a v a a l t -'
t i i n a kovalle melulle, ovat vaarassa
tuHa aikaisemmin kuuroiksi.
K o i r a kuulee k o r k e i m p i a ä ä n i ä k u in
i h m i n e n . Siksi on voitu konstruoida
vlhellysplUeJä, Joiden ääntä Ihmiset
eivät voi k u u l l a , m u t t a j o i t a k o i r a tot­telee.
V i i m e vuosien tieteelliset ä ä n e n t u t ­kimukset
ovat Johtaneet hämmästyt­täviin
h a v a i n t o i h i n . Ääniaallot voi­vat
sillä lämmöllä, minkä ne s y n n y t ­tävät
määrättyjen olosuhteiden v a l ­litessa,
keittää munia j a muuttaa
tärkkelyksen sokeriksi. Ääniaallot,
joill»^ on hyvin suuri värähdysluku
sekunnissa (niitä voidaan; k u t s u a u l ­traääniksi
infraäänien vastakohdaksi,
j o i l l a on h y v i n vähäinen värähdyslu­k
u ) , voivat surmata vesialtaas.sa uis­kentelevia
kaloja, kasveja j a baktee­r
e j a . Amerikkalaiset kokeet ovat o -
solttaneet, että e l i n t a r v i k k e i s s a olevat
bakteerit voidaan tappaa hanurista
lähtevillä ääniaalloilla, kun s i t ä käsi­t
e l l ä ä n p a r i n m e t r i n pääs.sä h a k t e e r i -
pesästä.
.; T i e t e n k i n ä ä n i a a l t o j en kyky tappaa"
bakteereja on erikoisesti pantu mer­k
i l l e Ja h a l u t t u tietää, voisiko u l t r a ­äänistä;
tulla apuneuvo lääklntätai-doUe.
Aivan mahdotonta s e e i o l e ­kaan.
Japanissa on useita vuosia k ä y -
.tetty ääniaaltoja erästä pientä lois-e
l ä i n t ä va.staan, j o k a on aiheuttanut
s u u r t a vahinkoa :ja vaivaa silkkiälsen-j<
viljelyksessä. J a m u u t a m i a vuosia s i t ­t
e n sommitteli eräs: insinööri nerok­k
a a n kointappajan. Jona o l i p i e n i v a a ­tekomeroon
asetettava generaattori.
Joka oli .yhdistettävä :sähkövirtaan.
S i i n ä syntyneiden ääniaaltojen piti
k o r k e a l l a värähdysluvullaan voida
tappaa koit. Tätä keksintöä ei k u i ­t
e n k a a n vielä liene ilmestynyt m a r k ­k
i n o i l l e .
metrin tuntinopeudella Ja se äänlenerr
gia. Joka tällöin lähtee generaattoris­ta^
on yhtä suuri kuin se, jonka 150-
mlehinen orkesteri lähettää.
Ultraäänlaallot. joita professori
Hartmann voi aikaansaada kojeellaan,
ovat niin vahvoja; että ne voivat sy­ty
I t ä ä tuleen jonkin matkan päässä
generaattorista sijaisevässä koeput­kessa
olevan pienen pumpulitupun.
Hyvin huvittava on eräs toinenkin
koe. Otetaan pieni lasi. Jonka pohja
on sellofaania. Lasi täytetään sa­vukkeen:
savulla. -Generaattori pan­naan
käyntiin. Ja lasi viedään sen lä­heisyyteen.
Samassa, silmänräpäyk­sessä
savu häviää lasista. Se muut­tuu
nesteeksi, niin että ruskeita ja
mustia: pisaroita laskeutuu lasin poh-jaun
ja laitoihin. Saataisi ajatella,
e t t ä tässä on uusi menetelmä tupa­kansavun
poistamiseksi huoneista.
Mutta tuskinpa se käynee päinsä, sillä
osaksi on esteenä savun nestemäiseksi
muuttuminen, ja osaksi menetelmä
tulisi käytännössä liian kalliiksi.
Mutta eiköhän: ultraäänlaaltojen
avulla voitaisi hajoittaa sumua ? Eh­käpä
siihenkin päästään Jonakin kau­niina
päivänä. Jos nykyisin suori­tettavat
kokeilut onnistuvat, niin niil­lä
tulee olemaan arvaamaton: merki­tys
myös merenkululle.
Kirj. maisten T/E;EinpEi^
K O D I N
PIIRISTÄ iL
VIINIRYPALEKAAKKUA
1 paunaa slnlslft viinirypäleitä
h i u k a n suolaa ; *
1 a p p e l s i i n i n kuori
: ?i k u p i l l i s t a sokeria
1 pöytälusikalllnen maLssltärkkt-lysta
1 pöytäluslkalllnen veUä'
kaakkuseos
Pe-kää viinirypäleet Ja i r r o t t a k aa
ne varsLsta. Erottakaa niiden sisuk­set
Ja päällykset, säästäen päällys-nahkat.
Keittäkää' sisukset Ja p a n ­kaa
n/; s e u l a n lävitse siementen pois-tam'seksl.
Lisätkää suola, appelsii­n
i n kuori, sokeri Ja rypäleiden kuo­ret.
Lisätkää m?lssltärkkelys sekoi­tettuna
veden kanssa, keittäkää v i i si
m i n u u t t i a , että se on paksua, sekolta
taen Jatkuvasti. Pankaa rasvaiseen
paistlastiaan, kakkuseos vilnlrypäle-seokren
päälle. Paistakaa 350 astet­ta
kuumas-a uunissa 25 i a l 30 m i ­n
u u t t i a . Jäähdyttäkää 10 t a i 15 m i ­n
u u t t i a pannussa j a kääntäkää n u ­rinpäin,
astiaan. Tarjotkaa kuumana.
KAAKKUSEOS
W k u p i l l i s t a rasfvaa
' / - k u p i l l i s t a sokeria • .
1 muna
1 ' / . . k u p i l l i s t a seulottuja kaakku-
Jauhoja
2 pöytäluslkalllsta palstlnpulvcria
V/ teelusikallI4la .suolaa
VJ. k u p i l l i s t a maltoa
K e r m a t k a a ra.sva .ia sokeri yhteen,
l i s ä t k ä ä muna Ja v a t k a t k a a hyvin.
Lisätkää kuivat ..seulotut aineet vuo-r
o t t a i n maidon kanssa.
^ T ä s t ä ei ole;-pitkälti kysymykseen,
voisiko ääni t u l l a pelottavaksi aseeksi
iulevaisuuden sodassa. Sen kysymyk^
sen voi k u m m i n k i n toistaiseksi heit­t
ä ä syrjään j a odotella ä ä n e n käyttöä
r a u h a n palveluk.ses.sa. * \
E r ä s tanskalainen tiedemies/ p r o ­fessori
J u l i u s H a r t m a n n , o n ei||koi6esti
harrastanut ultraäänten tutkimista!
E r i k o i s e l l a generaattorilla, n:s. u l t r a -
äänigeneraattorilla, . voidaan .saada a i ­k
a a n ääniä, J o i l l a o n a i n a 100,000 vä­rähdystä,
sekunnissa. ; : Vertauksen
vuoksi voidaan: m a i n i t a , e t t ä sirkan
äärettömän vienolla ' ' l a u l u l l a " on v a in
.12,000—20,000 värähdystä sek&nnlssa.
Ultraäänigeneraattorin ;8uukappaleel-l
a , jonka: läpimitta, o n ainoastaan: 6
mm, lähetetään i l m a s u i h k u 1200 k i l o -
Toivo Simons -r- äiti Ida. Simonen»
Vaatasaari, Taulat; K u l k a n n i e m J ; ;
J a a k k o Siponen, —: s i s a r F i j n a S i ­ponen,
Pielavesi, p t .
K a l l e H u u s k o n e n — r v a T y y n e J ä r ­vinen,
Reposaari, S a t a m a k a t u 9.
T a i s t o Ja Voitto V i r o l a i n e n , — setä
P e k k a Virolainen, H k i , Oksa.senk. 7
as. 12,
K a a r l o Liukkonen, .:—^ veljenpoika
V e i k k o Liukkonen, Riihimäki, Hä­meenkatu
32.
' Helsinki 15. 9. 1948.
J - Suomi-Seura,
CHILI CON CARNE
I t a l i a l a i s t e n '.'spaghetti" on a i n a h y ­vää
sillä he osaavat tehdä sen e r i k o i ­sen
kastikkeen. Joka kaadetaan ".spag-h
e t t i n " päälle. Tässä on yksi i t a l i a ­l
a i n e n kastlkereseptl. Tehkää tämä
Ja kaatakaa " s p a g h e t t l nV päälle. M -
mm, se on vasta hyvää I
1 pauna l i m a - p a p u ja
l'/z k v a r t t i a vettä
paunaa j a u h e t t u a l i h aa
1 pöytälusikallinen ra.svaa
% k u p i l l i s t a p i l k o t t u a selleriä ja
sellerilel^tiä
1 suuri s i p u l i , p i l k o t tu
1 p a l a k y n s i l a u k k a a , p i l k o t t u na
1 t e e l u s i k a l l i n en c h i l i r p u l v e r la
, '/f t e e l u s i k a l l i s t a p i p p u r i a
2 t e e l u s i k a l l i s t a s u o l a a ,|
1 t e e l u s i k a l l i n e n k u i v a a s i n a p p ia
l kannuUinen tomaatteja, no. 2
L i o t t a k a a pavut y h d e n yön. Rus-keuttakaa
; l i h a . k a t t i l a s s a olevas.sa
rasvassa sekoittaen, e t l ä s e murenee
p i e n i i n p a l o i h i n . Lisätkää selleri, K I - ;
puli Ja k y n s i l a u k k a ; ruskeuttakaa h i u ­k
a n ; Lisätkää mausteet j a vedessä
olevat pavut; keittäkää 1^,4 t u n t i a t a i
n i i r i kauan; e t t ä pavut ovat pehmeitä..
Lisätkää tomaatit j a k e i t t ä k ä ä vielä
20 m i n u u t t i a . Tarjotkaa.paistetun •
spaghettln päällä. — 4 hengelle.
Sadankahdenkymmenen .; m e t r i n
korkeuteen Nevan vetten yläpuolelle'
kohoaa ohuena,; :kullanhohtoisena
n e u l a n a : rohkeasti taivasta: : vasten
p i i r t y e n synkkien, vedenrajasta ko­hoavien
bastioonicn keskeltä Italialai­sen
a r k k l t e h t i m c s t a r i n Domenico T K -
.sinin P i e t a r i S u u r e n aikana rakenta­man
Romanovien s u v u n mausoleumin,
P i e t a r i T P a a v a l i n katerdaalin, ,, torni
Jonka huipussa nähdään : Rlnoldln'
muovaileman, ristiä k a n t a v a n enkelin
levittävän siipiään.
P : e t a r i - P a a v a l l n : l i n n o i t u s , Jonka
perustus l a s k e t t i i n toukokuun 27 pnä
v. 1703, h e t i •tsaari P i e t a r i n vallattua
Neva-Joen suistossa.sljair.neen:Nyons-k
a n s i n l i n n o i t u k s e n r u o t s a l a i s i l t a , p i e ­n
e l l e J ä n l s s a a r e l l e (ZaJatshiJ O s t r o v ).
on L c n " n s r a d i n kaupungin; vanhin
osa. Varsinainen kuusi bastioonia
käsittävä linnoitus valmistui' 1710 Ja
o l i . i l k u j a a n s u u n n i t e l t u palvelemaan
puolustustarkoituksia, mutta menet­t
i p i a n sotilaallisen merkityksensä Ja
jo P i e t a r i S u u r e n a i k a n a s i t ä a l e t t i in
käyttää vankilana. Jollaisena se 200
vuoden ajan, vallankumoukseen saak.
ka. oU tsaarien Venäjän, pelätyn Baa-^
t l l j i n m^iinccssa. Ensimmäinen tun-;
nctitu l l n r i o i t u k s c n kasemateissa kltUr
nut vanki oli P i e t a r i Suuren polkai
perlntöruhtlnas Tsesarevltsh Aleksei
Petrovl tsh, J o k a t ä ä l l ä Isänsä itahdo«-
•ta rääkättiin kuoliaaksi v. 1718. '
T ä s s ä linnoituksessa, Jonka keskelr
l ä sijaitsevassa, Zarudnyln venäläU
5ecn b a f o k k i t y y l i l n sisustamassa Jca-tcdraallssa
k u l l a t u i n kakslpääkotkln
k o r i s t e t t u j en vaikeitten marmorile-v
y j c n a l l a k a i k k i R o m a n o v - d y n a s t l an
t s a a r i t Pietari I : s t ä ; Aleksanteri
I I I : c e n saakka lukuunottamatta
y h t ä . ' onnettoman perintöruhtlnas
A l e k s e i n alaikäisenä k u o l l u t t a poikaa;
Moskovan K r e m l i n A r h a n ^ e l s k l J r k a -
tcdraällssä lepäävää' P i e t a r i I I : » t a —'
nukkuvat i k u i s t a unta, ovat t s a a r i n ­v
a l l a n kahden viimeisen vuosisadan
kuluessa lukemattomat k a n s a n v a p a u -
den m a r t t y y r i t viruneet elävältä hau-;
d a t t u l n a . monet, heistä useiden vuosi­kymmenien
a j a n . Monet ovat kuol­leet
ravinnonpuutteesta a i h e u t u n e i ­s
i i n . t a u t e i h i n , monet menettäneet j ä r -;
kensä, useita on -täällä h i r t e t t y . ; J08
l i n n o i t u k s e n bastloonlen, k u r t l l n l tn
(yhdysvalllcn); Ja r a v e l l l n l e n (puoli­k
u u n muotoisten ulkollnnakkelden) •
paksut muurit voisivat k e r t o a n i i d en
sisäpuolella näytellyistä lukematto­m
i s t a murhenäytelmistä! saisimme
k u u l l a t a r i n o i t a t ä ä l l ä puolen Ihmis­iän
a j a n pimeissä,; kosteissa kasema­teissa
v i r u n e i s t a salaperäisistä nimet-;
tömistä vaitlonvangelsta, Joiden: " r l -
kck,scL"; olivat ainoastaan l i n n o i t u k ­sen
' k o m c n d a n t l r . j a . i t s e n s ä . k e i s a r in
tiedossa, ajauluksemme s i l m i e n editse
vyöryisi järkyttävänä kuvasarjana
koko Venäjän varhaisemman vapaus­l
i i k k e e n h i s t o r i a.
K a t e d r a a l i n oikealla puolella. ^ s i tä
vastapäätä s i j a i t s e v a s t a v.sl724 p e r u s ­t
e t u n r a h a p a j a n (Monetnyl Dvor) ra>*
kennuksesta päin katsottuna/Johtaa
ns. Nevan Portti. Nevskin kurtUnlln,;
j o k a yhdistää:linnoituksen kaakkojs-kulmafisa
olevan v T s a a r l n b a s t l o o n ln
eteläiseen K a t a r i i n a n - eli N a r y s h k i n -
bastloohiin. Täällä olivat v u o d e n 1825
joulukuun 14 p : n k a p i n a y r l t y k s e n J ä l ­keen
vangittuina dekabristit. - K a p i ­n
a n '^viiden Johtajan kuolemantuoml-.
ot langetettiin Nevskin k u r t l l n l n Ja
k a t e d r a a l i n väliK.sä sijaitsevan ko-m
e i i d z n t i n t a l o n yläkerroksen salissa,
missä myös. cpäonnUtuneen Aleksan­t
e r i IT; ta vastaan tehdyn a t t e n t a a t in
t e k i j ä Karakozov v;; 1866 t u o m i t t i in
kuolemaan hirttämällä.
Keskeisen,; Neva-jokeen ulkonevan
K a t a r i i n a n - b a s l l o o n i n yhdistää .sen
.länsipuolella slJaltsevaan-Trubetskoln-bastioonMn
myöskin v a n k i l a n a käy­tetty
K a t a r l i n a n - k u r t t l l n l . Sen Ja
r a h a p a j a n välinen kapea käytävä J o h ­t
a a Trubelskoin-bastioonln v, 18^1
r a k e n . i p t t u u n yksikerroksiseen,: v l l s l -
k u 1 rri}»1 seen V v a n k i l a r a k e n n u k s e e n .
K u l j e t t u a m m e kahden; pimeän huo­neen,
vahtituvan ja k a a s l l a n , läpi
pääsemme varsinaiseen vankilaan,
joka käRitlää myöh kellarikerroksen
ja Jo.s.sa on yhteen.sä 72 puollplmeää
' vä nk I d e i l l ä S e i 1 elssä on paksut tam-nUovetImirtliitjtfainrtotiMyn^,^^
Titf^oiU- •»Hen.v 'yattkilÄa.'
on kapek-pDia Jonka paatr'oräi^
kien atkolhäui Jstuttami».:
muurien Ja bastlMnin^irjUi^mv
kftjrtftvam&inen
pährlttäiatA ulkoba kSvelyä
seUeiasA, .oUvat < vanglttulna./:U^^
vuHaalkae^ Venäjän ve
liikkeen hUtohafisa/^kuululsien?
rististen talsteJuJärJestöjen-.
V VoUan"' (Ma* ja Vapau?)' ja J
naja vbljän*' känsanvapaus);^lu
jäsenet ja sittemmin sosiaalli^ll^uaij
kumouksellifiet. 1 v soslaalidemokra|^_t^
V n J917 lopulla olivat v ä U a i k a ! ^^
haUituksen mlhisjteritr lyhyen%:ia^
pidätettyinä täällä. V:sta 1022
käen bastioonln •vankilarakennus fitni^
kuulunut vallankumousmuseon-yhtqr?!
t e e n - e r ä ä n ä Venäjän valUinkumoivp^^
l l i k k ^ n historian mulat&rikkaim
ta palkoista. , - '
Kaikkein synkimmän mataeeni^!!^^
n ä J ä n B ä s t l l j I n historiassa on kultenj'
kln saanut linnoituksen läntlsinunä^i
s ä osassa, kapean valllhaudan eroita^'
mall pienellä saarella sijainnut il^li^^^
sejevln RaveUlnl, Johon Triibetstqtal^l
bastloonlsta päästään VasllJevskiJ-j
Portin kautta kapea n-ieCBkOBlUan fttt^^
se. Se oli itodellinen kauhujen pallclcfi;':
vankila vankilassa, ul^omaaUmastOt^
hermeettl«e£.tr suljettu elävältä haufj-dattujen
maailma. , •
Rayclllnl rakennettiin v.>l733 J » J ^ '
1700-luvulla sitä aletuin klortta& vai^}:
kllana. Se kfislttl 18 aMasta.
teaa selliä. Vartiointi o l l l . t M l i a Ä ;
kolsen ankara, «Illan molemmiMä;
päissä öll vartiotuvat. UselmmattfjJB^^
ne eristetyt kuoUvat hitaan, tusl&i;^^
Ilsen kuoleman. V, 1790 ravcUlnlitt'^
teljettiin Katariina II:n kftskysUL^I
kuuluisa venäläinen klrJaUlJa, itee-?:
valtiuden ja nmabrjuuden^vallrtunut^^^^^^^
vastustaja Radiiihtshev. kirjan "SOeLpf
ka Pietarista Moskovaan" teklJÄ, ' J < H ,
ka sittemmin karkoitettUn SiperlMO<
V. 1826 heitti ravelUnlssa henkepsil'.
Ivan iSMbshkov, kirjan''Köyhyydeitftl
Ja -rikkaudesta" tekijä. ,TääUA'>oli:
vangittuina myös erältä dekabristlkai^
plnan osanottajia Ja v; 1849 Ven&jsh|;
emlmm^isen soolalLBtisen (llourieriafci^^^
sen) seuran, Petroshevskljn "saUUIl?'*':
tpn" Jäsenet, mva. DostoJevsklJ, edel- ;
leen leSO-luvulla kuuluisa anarUrti
Bakunln,sfttemiiiln hänen opplh^n-jl?^
sa. Venäjän terroristisen anar^dänln-'
merkittävin edustaja, teräatahtolnettt
nietzschelälshahmo Netshajev) 'Doi^i
töjevskin kuvaama Stavroglnlna^yp^i
maanlssa "Rllvalajat"), joka v. 1882;
kuoli keripukkiin tehtyään' aikaisem­min
vankllatoveHnsa petoksen ^äh^;
den epäonnistuneen • pakoyritykscni?
v; 1862 vallankumouksellinen klrJalUjÄs
Plsarjevrja vähän myöhemmin sixturl^
vallankumouksellinen d e m o k r ä a t t t t
TsheriiiyshevsklJ. , ' . A
V. 1884 vankilarakennus purettiin'
ja siellä silloin olleet 21 vankia isilr-/
rcttlln toiseen kuuluisaan tsaarin-yc>^
n ä j ä n vankUahelvettlln Schlusselbttt|;|
gUn (pähkinälinnaan), missä hei8t|'
neljässä Vuödes.sa 17 k u o U ' ^ ä l n b l m l l -;
IJsen kohtelun seurauksista. . ,
Museoksi muutetussa tsaarien mau­soleumissa
el cnftä 31 vuoteen öle vei-sattu
panikidoja (sielumessuja) t ä ä l l ä,
lepäävien itsevaitlaltten sielujen piujrf
lesta. Viimeinen tsaareista el saanufc'.
leposijaa edeltäjiensä rlnnaUa. Hän-sai'
hengellään maksaa vääryyden,^
jonka uhreina Pietari-Paavalin Un-noltuteenvanklluollssa
sadat ja.tu-s
hannet vapauden marttyyrit olivat^
sortuneet,— miehet, joiden pyhlst&s
kärsimyksistä Ja epäitsekkäästä san-karuudesta
linnoitus kohoaa' keskellä'
kansan tyranneilta valtaamaa kau­punkia,
vastapäätä Talvipalatsia, val­lankumouksen
maailmanhistoriallisen^
voiton muisiomerkkiä.
sa ru.skeuttaa pehmeän p a l a n leipää,
pudottakaa mais.slseos r u o k a l u s l k a s ta
rasvaan ; h u k e u t t a k a a h y v i n molem­m
i n puolin. Pitäkää kuumana u u n i s ­s
a n l m k a u a n k u i n . tarjoatte sen, r -
4 hengelle.
M A I S S I P I I B A K O I T A
M a l s s i p i i r a k a t ovat erittäi n mauk­k
a i t a J a helppoja sekä h a l p o j a tehdä. :
Tässä: o n resepti j o n k a m u k a a n voitte
n i i t ä tehdä.
1 Vt k u p i l l i s t a s e u l o t t u j a j a u h o j a ;
1 t e e l u s i k a l l i n e n p a i s t i n p u l v e r l a ; ; ,
t e e l u s i k a l l i s t a suolaa ~
2 m u n aa
1 k a n n u l l l n e n no; 2 m a i s s i a (hienon­nettua)
R a s v aa
i S e u l o k a a k u i v a t a l n e e t y h t e e n , , V a l ­l
a t k a a ; munat J a . , m a i s s i . J a lisätkää
k u i v a a n seokseen. Lämmittäkää rasva
keskikokoisessa: paistinpannussa; käyt-;
t a en tarpeeksi r a s v a a pannusBa a i ­n
a k i n :?/fe tuumaa. :•; K u n - rasva on n i in
kuumaa,: e t t ä -voi yhdessä: m l n u u t l s -
S K O T T I L A I S I A
K A L A K A K K U J A
Tässä on erikoinen resepti, jonka
valmistus e l ; tule maksamaan , k u i n
n o i n 51 senttiä j a se riittää 4 hengelle.
1'y^: k u p i l l i s t a kauraryynlä
1 t e e l u s i k a l l i n en suolaa '
2'/^-kupillista kiehuvaa vettä
1, I S - u n s s i n ; k a n n u m a k r i l h a ;(mac-kereb
maissijauhoja
p i p p u r ia
2 pöytäluslkalllsta rasvaa
K e i t t ä k ä ä x a u r a r y y n i t kiehuvassa
suolaise&sa vedessä n o i n 20 m i n u u t t i a,
tai n i i n kauan, e t t ä puuro on oikein
paksua. Jäähdyttäkää Ja lisätkää
k a n n u l l l n e n makrillia. Sekoittakaa
h y v i n Ja l i s ä t k ä ä suola j a ' p i p p u r i.
Muodostakaa; seoksesta 12 k a k k u a,
py öri I t ä k ä ä maissi j a u h o i s s a - J a antar:
k a a s c i s o a n o i n ^ O m i n u u t t i a . ; P a i s t a ­kaa
r a s v a s s a ; - e t t ä ; ; molemmat puolet
ovat ruskeita. - . •
Oikea ja väärä raha
Ariillkkisen Rooman rahapaja sl^'
Jaltsi Kapltolin kukkulalla, lähellä/c
Junon temppeliä, ^ Pyhätön virallisena/
nimenä olf "Juno Moneta", ja s i l t ä |
Juontuvat; rahaa tarkoittavat;;sanat:!j|
moneta, nionnale, money; mynt v K i m v :|
rahat'oU leimattu Junon nlmllri/ja^;
kun ne o l l v a f t ä i v a a n kuningattaren^
suojeluksesea. pidettiin nUtä t ä y i a r -'
voisina. Ottakaamme toinen satia^^
esiin, kredit.'' Se johtuu ^ I n a n sa-nasta
credo, "mliiä uskon"'ja merkit-,'!
see luottamusta. Tähän luottaniuk-'|^
seen muuten perustuu kbko rahajär-'v
jestelmä.
Jos rahoja lyötti rehellinen valtioa;
tai ruhtinas,: niin-ne vastaanotettiin
luottamuksella ja piillä oli hyvä arvo^r
Jos taas kyseessä_ oli vähemmän i
omantunnontärkka valtio tai halllt8ij;|'
Ja; niin; sen lyöttämlin; rahoihin 8Uli<*|
tauduttlln^ epäluuloisesti. ~
Suurena vaivana näihin aitoihin''^'
olivat v ä ä r ä n ^ a n t e k l j ä t . .VarslnJdni^''
Italia on oUut8^rulllsenkulduisa.vä2^^
Hstä rahoistaan. Vaikka; raogaiiBtökf
set olivat ankarat — kidutus Ja
torovlo — el rahojen vääraitämlstä^,
saatu ehkäistyksi.'. Dantekin kuvtä^'
"Jumalallisen komedian" Helvettirot'
sassa niitä tuskia, Joita.r^hame '
Adam.iBrescialalnen-oBälf^icokea^ ,^ ^
Mb/Romenassa :oUitehnyt'vä^r^^
t y j ä kultarahoja. ' '
-L KauneuskilpaUut, oytAt^L