1948-09-21-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ivu 4 Tiistaina, syysk. 21 p. — Tuesday, Sept. 21 Tilinteko Suomen meneslyksesfä tonfoon olympialaisldsoisfa : (Snomi-Sennin toimittama: yhteenveto). Lontoon kisat ovat päättyneet ja •/ vUmelsenä, mitä kuultiin ja nähtiin : Lontoon Wembleyllä tuli esille Suomi. ' Sinlvalkoviiri noiisi viimeisenä kim- ' nissalkoon ja viimeisenä kansallislauluna soitettiin Maamme-laulu. V i i. f melset sanat kohdistettiin myöskin Suomelle. Niissä kehoitettiin koko maailman nuorisoa valmistautumaan :; seuraaviin olympiakisoihin. Jotka'pidetään neljän vuoden kuluttua Helsingissä. Oljrmpladi, Jota nyt eläm- - me on pyhitetty Suomelle Ja Helsingin olympialaisille. ' Miaamme urheilijat Ja urheiluväki •:v tietävät sen suuren vastuun, Joka har-tipillemme on laskeutunut. Täällä ko-tunaassa tiedetään; että suomalaisilta vaaditaan paljon neljän vuoden ku- , Juttua. Olympiavalmistelumme ovat Jo alkaneet viime vuoden puolella ja niihin on tartuttu tukevin suomalaisin kourin Ja vakaalla suomalaisella uuskolla; Suomi.tulee tarjoamaan s i l - : Ie nuorisolle. Joka tänne saapuu tulevina kisapäivinä parhaat mahdolliset v ols^piakisat. Valmistelujen Johdosta htiolehtii Helsingin kaupunki, kau- - punglhjohtaja. Eric von Frenckellin ' puheenjohdolla. o. JLontoön kisojen Jälkeen on suoma-, iäisten Urheilua paljon arvosteltu Ja lausuttu myös se toteamus, että täällä * ' e l ole hoidettu asioita oikein. Näissä .maininnoissa ehkä on paljon perääkin. Nykyisen^ murroskauden tulemme v varmasti käyttämään parhaaUa mahdollisella tavalla hyväksemme 'Valmistautuessamme kllpailuedustuk. .sessakin omiin kisoililmme. K u n Lontoon kisoihin osallistuneiden;^ suomalaisten urheilijain kohdalta el liene mlnkäählalsta yhteenvetoa toistaiseksi ollut Julkisuudessa, lienee paikallaan se tehdä nimenomaan 'Amerikan v suomalaisten tutustutta- > vaksi. ' ttautävaara, Kataja Ja Kaisa Par- • >viäinen. Yleisurheilujoukkueemme oli Voltoakas-^ 70 henkilöä. Siltä odotettiin kohtalaista menestystä* vaikka tledettiinkin muun maailman ur- - heilun huimasti nousseen. Mainitut nimet kohosivat esiin. Kestävyysjuoksut — 5000 m : n esteet, 5000, 10,000 m. Ja maraton — olivat ; luonnollisesti, meitä lähinnä. Ainoa i .menestys niissä oU Pentti Siltalopln 5. tila estejuoksussa. ' Heltoissa — keihäs (sekä miesten että naisten), kuula; kiekko Jämou- ^ k a r i — sijoituksemme sentään olivat :^ paljon paremmat. Tapio Rautavaara saavutti keihäässä kultamitalin 69.07 tuloksellaan Ja PauU Vesterinen sl- -jolttul tiukan kilpailun Jälkeeninel- , Janneksi, Naisten keihäänheitossa neiti Kaisa Parviainen Johti keihäskilpailua viimeiseen heittoon saakka, saaden hopeamitalin. Kuulassa Arvo ^•Lehtilä saavutti 6. sijan, samoin kuin ^.Veikko Nyqvist kiekonheitossa. Lauri : Tamminen heitti ttioukariaan pidem-r; — — — Joltuksla. Tosin heidän matkaansa s u h t a u d u t t i i n eräiltä t a h o i l t a s u u r in v a r a u k s i n ; Epäilijät pettyivät, sillä p i e n i melontajoukkueemme teki L o n toossa erinomaista työtä. K u r t Vires saavutti m a t k a l l a a n hopeaa kisojen s i s u k k a i m m a n suorituksen jälkeen. Mies nimittäin n o s t e t t i i n pyörtyneenä k i l p a i l u n s a jälkeen vedestä, minne hän m a a l i v i i v a n ylitettyään j a k a - n o t t i n s a kaaduttua Joutui. KalEsikko-p a r i Björklöf-Axelsson toi Suomeen k a k s i p r o n s s i m i t a l i a j a naismelojam-me S y l v i Saimo s i j o i t t u i k u n n i a k k a a s^ t i ' 5 . t i l a l l e n a i s t e n melonnassa. Viikko ja Larkas, Olympialaisten; ohjelmassa on. myöskin n.s. n y k y a i k a i n e n 5-ottelu, joHsa osanottajat u i vat .juoksevat, ampuvat .miekkailevat j a ' r a t s a s t a v a t Suomalaisia . ^ d u s tl vahva Joukkue, j o l t a kylläkään ei p a l joa odotettu, mutta joka teki e r i n omaisen työn; Vänrikki Viikko t a i s teli leijonan lr.illa erinomaisia ruots a l a i s i a j a a m e r i k k a l a i s i a v a s t a a n ja s i j o i t t u i k u n n i a k k a a s t i 4.. t i l a l l e . P a l j o a huonommaksi el jäänyt majuri Larkaskaan, sillä hän oli seuraavana V i i k o n jälkeen. Huhtanen. Tämän kappaleen ots i k k o o n t u l i v a i n y k s i n i m i . Sen n i men tuntevat n y t v a r m a s t i k a i k k i v o i mistelusta innostuneet. Veikko Huhtanen s3mibolisol tuossa otsikossa k o ko meidän olympialaista voimistelu-joukkuettamme. Joka k i l p a i l u j e n kahtena viimeisenä päivänä otti t a k a i s in k a i k e n sen, mitä p i d e t t i i n täällä k o timaassa täydellisesti menetettynä —, olympialaisen kunniamme. 10-mlehl-. n e n voimistelu joukkueemme saavutti k i s o j en kunnlakkalmmassa Joukkuek i l p a i l u s s a — voimistelussa — l o i s t a - v a n j a toi k o t i i n k a i k k i a a n 6 k u l t a m i t a l i a ! Tämän lisäksi joukkueemme vielä h a n k k i 2 hopea^ j a 2 p r o n s s i m i t a l i a , e l i m i t a l i n miestä kohden. Sille saavutukselle antoi arvonsa koko Suomen, kansa." V o i m i s t e l u n j o u k k u e k u l t a m i t a l i n l l r saksi s a a v u t t i V e i k k o H u h t a n e n mieskohtaisen k u l t a m i t a l i n n.s. k a k s l t o l s - taottelussa J a k a h d e n t e l i n e e n e r i k o i s - k u l t a m i t a l i t . Lisäksi hän oU rekillä kolmantena. Hänen " a d j u t a n t t i n a an toimi e r i n o m a i s e l l a t a v a l l a P a a v o Aaltonen, Jonka t i l i l l e t u l i k a k s i kUltaml-i t a l l a Ja kolmas t i l a mieskohtaisessa 12-ottelussa. Heikki: Savolainen saav u t t i myöskin pitkän l u a n s a h u i p p u pisteeksi y h d e n mieskohtaisen teline-k u l t a n i l t a l l n . K u n vielä Joukkueemme muut miehet O l a v i Rove, K a l e vi Laitinen, E i n a r i Teräsvirta, S u l o Salmi Ja A l e Saarvala s u o r i t t i v a t tehtävänsä enemmänkin k u i n loistavasti, on meidän a i h e t t a olla v o i m l s t e l i j o i - demme suorituksista ylpeämpiä k u in mistään : m u u s t a Lontoon kisoissa^ L e h t o r i Väinö Lahtinen Ja tohtori B i r g e r Stenman o l i v a t p i t k i n vuotta valaneet joukkueeseemme voltonus-koa, eikä se pettänyt luottamusta. N i i n tuli Lontoolle. k a u n i s kruunaus Suomen: k o h d a l t a j a Ihanan lievittävää balsamia n i i l l e haavoille, Jotka a i kaisemmin olimme saaneet; Farmarien Päiväpalst Älkää hukuttako sementtiseosta S e m e n t t i - e i l konkreettlseos o n y k si m o n i p u o l i s i n m a t e r i a a l i mitä f a r m i l l a käytetään. Oikein sekotettuna se c n V2ttä vastustavaa j a k a n t a a odotetun kuorman, selittää S w i f t C u r - rentlssä, Sask. sijaitsevan l i i t t o v a l^ t i o n . k o e a s e m a n edastaja G. B . H a r rison;. Sementtlseok.sessa käytettävä vesimäärä v a i k u t t a a p a l j o n sementin l u juuteen, sen muovailuun ja veden vastustuskykyyn. Mutta sementtiä sekotetaan usein l a i n k a a n kiinnlttä-m- ittä huomiota oikeisiin ainemäär i i n . E s i m e r k i k s i neljä i m p e r i a l - g a l - l o n a a vettä suositellaan säkkiin sementtiä valmistettaessa betonia ylel-stä farmikäyttöa varten. . K u n käytetään tämä määrä vettä j a sementtiä, s i l l e i n suositellaan 2 kuut i o j a l k a a santaa j a 3 k u u t l j a l ' k a a sor a a ; riyvä. önJe muistettavaksi on se, että s a n n a n j a soran suhteita v o i d a a n vaihdella tehtävän työnv v a a t i musten mukaisesti, m u t t a veden ja sementin suhdemäärää e i s a a m u u t taa. Sementtiseosta valmistetaan usein santakuopasta suoraan tuodusta s a n n a s t a j a sorasta. Miltei a i n a tällaisissa tapauksissa siinä o n l i l a n p a l j o n santaa. P u o l i - j a . p u o l i o n m u - kilnmeneväi lÄutta jos santaa^ on enemmän k u i n tämä, s i l l o i n t a r v i t a an enemmän sementtiä k u u t i o j a l a n ibe-tonltyöhön. K a n n a t t a a seuloa osa sorakuopasta tulleesta sorasta ja l i sätä osa tätä karkeata, s o r a a seck-seen. Betonltyö tulee näin myös t i i viimmäksi, kestävämmäksi j a paremm i n vettS vastustavaksi. Ja työn suorittamisessa tarvitaan pienempi määrä sementtiä. : K u n seos on valmis " f o r m u r l i i n" p a n t a v a k s i , s i l l o i n o n h u o l e h d i t t a va siitä, että se s o t k e t a a n n i i n t i u k k a a n, ettei j ä ä ilmareikiä; Näitä i l m a r e l - klä kehittyy kahdella tavalla. Jos seoksessa on l i i a n p a l j o n vettä, vedellä o n taipumus kokoontua j a muodostaa ilmareikiä. K u n " f o r m u t " otet a a n pois, s i l l o i n vesi h a i h t u u j a s en muodostamat ilmareiät heikentävät betonltyötä, ' T o i n e n , muistettava seikka on se, että k a r k e a m p i s o r a el s a i s i t u l l a kosk e t u k s i i n " f o r m u j e n " kanssa. Pain a m a l l a lapion terän alas sementti-seoksen j a " f o r m u n " väliltä saadaan k a r k e a sora työnnetyksi keskustaa Sohtl. j a t i i v i i t sivut beton^jtyölle. T i e t o siitä, onko sementtiseos o i k e i n v a l m i s t e t t u , saadaan myös seur a a m a l l a vanhaa ja koeteltua kein o a : Jos lapio pysyy o m i n neuvoin sementtlseoksessa pystyssä, silloin seos o n hyvää. M u t t a ennen muuta pitäisi muistaa se,, että sementin ja veden määrä seoksessa ovat määrääviä tekijöitä betonityön lujuudessa. Älkää hukuttako sementtiänne veteen. • Pjort Lisitsinin suuri työ kasvinjalostuksen iiyväksi mäUe k u i n k u k a a n m u u suomalainen olympiakisoissa, mutta ei päässyt 5; s i j a a korkeammalle. Hypyissä o l i meillä n e l j ä miestä m u - vkana J a näistä k a k s i a m e r i k k a l a i s t en j v a l t a l a j l s s a seiväshypyssä; E r k k i K a taja rikkoi a m e r l k k a l a l s r i n t a m a n , s i j o i t t u e n tuloksellaan 420 s m . h o p e a m i t a l i l l e . Tämä uusi "aluevaltaus" o l i suomalaiselle urheilulle erittäin i l a h d u t t a v a Ja n u o r i a seiväshyppääjiämme Innostava. Viitala; Gröndahl Ja Kangasmäki. P a i n i s s a o l i k a k s i suoslkklmaata. V a - ; p a a p a i n l s s a T u r k k i j a ranskalais-suö-malalsessa R u o t s i . Moleminat tiedett i i n lyömättömiksi, mikä o s o l t t a u t u l - , k i n todeksi. T u r k k i sai v a p a a p a i n i s s a 4 k u l t a m i t a l i a , suomalaisten saadessa tyytyä yhteen, Lernii V i i t a l an h a n k k i m a a n Muita suomalaisia ei s i j o i t t u n u t p a l k l n t o t i l o l l l e . Ranska^ lals^suomalalsessa taasen R u o t s i näyt-t i leQonankyntensä 5 k U l t a m l t a l l l l a a h, Suomen saadessa tyytyä yhteen h o p e a m i t a l i i n K e l p o Gröndahlin j a y h t e e n p r o n s s i m i t a l i i n Reino Kangasmäen saavuttamana. K o h t a l o n ivaa v a i n on, että T u r k i n p a i n i n s u u r u u d e n o n l u o n u t O n n i P e l l i n e n j a R u o t s i n Robert O k ^ . Vires, BJöritlöf-Axelsson Ja Saimo. M e l o j a m m e olivat lähteneet o l y m p i a l a i s i i n ensimmäistä kertaa pienoisin v o i t o n t o i v e l n j a syystäkin, o l i v a t h an he kansainvälisissä k i l p a i l u i s s a viime vuosien a i k a n a saaneet k a u n i i t a s i - O l l h a n siellä I m p e r i u m i n pääkaupungissa Tbtiuitakin edustajiamme: u i m a r e i t a , m i e k k a l l i j o l t a i pyöräilijöitä, nyrkkeilijöitä, p u r j e h t i j o i t a ; soutajia, p a i n o n n o s t a j i a j a mitä k a i k k i a siellä o l i k a a n . . Monet olivat k u i t e n k i n k o keiluluontoisesti oppia ottamassa o m i en, klsojemmc osallistumisen :valmis-tamlseksi; •. Heistä o n tässä yhteydessä t u r h a pidemmälti k i r j o i t t a a. Janhunen. K u i t e n k i n y r i t t i eräs l a ji u n o h t u a : ' ampuminen. Siinähän Suomi on a i n a k u n n i a k k a a s t i puolustanut mainettaan. Tälläkin kertaa kisojen a m p u m a k i l p a i l u j e n palkintokorokkeelle nousi suomalainen, joskaan ei korkeimmalle kohdalle: Pauli Janhunen saavutti - k i s o j e n k u n n i a k k a l m -; massa ampumakilpailussa - ^ v a p a a k i väärillä — h o p e a m i t a l i n a n k a r a n t a i s t e l u n jälkeen. Hänenkin saavutuk.. sensa tunnustetaan täällä korkealle ja se o n - o m l a a n - k a n n u s t a m a a n suomal a i s i a a m p u j i a entistä tiiviimpään t y ö hön tulevia kisoja silmälläpitäen. Siinä olivat suomalaisten saavutukset. Eiväthän ne suuren suuria ^olleet; i n u t t a tähänkin olemme tyytyväisiä. Ehkä l u k i j a n i luulevat, että maamme, on - a i n a k i n yleisurheilun k o h d a l t a pyyhäisty,olemattomiin u r - h e l l u t a i v a a l t a . N i i n h u l l u s t i eivät a s i at k u i t e n k a a n ole. Muistakaammepa v a i n esimerkiksi R u o t s i a , j o k a B e r l i n i n olympialaisissa saavutti ainoast a a n kaksi p r o n s s i m i t a l i a : y l c i s u r h e i - T CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET C S J : n VVanupin osaston, k u u k a u sikokoukset pidetään jokaisen kuukauden viimeisenä sunnunt a i n a r k l o 1 l p . osaston h a a l i l l a; S i h t e e r i n osoite: Voitto Lehti, Wanup, O n t . C S J : n HearsUn osaston' k u u k a u s l - ; kokoukset pidetään j o k a i s e n k u u - : ^ u d e n : toisena s u i m u n t a i n a k lo 2 lp. C S J : n Spmcedalen osaston No. 30. ; kuukausikokoukset pidetään Jo- • k a l s e n kuukauden, ensimmäisenä s u n n u n t a i n a kello 2 . i p . 'Johtok u n t a kokoontuu tuntia a i k a i - . semmln. esJ: n P o r t A r t h u r i n osaston k u u kausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä . k e s k i v i i k k o n a kello 7 i l l a l l a , 316 B a y St.: J o h t o k u n n a n kokoukset ovat j o k a i s e n kuukauden kolmantena t i i s t a i n a k e l l o 7 i l l a l l a. ; C S J ; n Toronton, osaston v a r s i n a i n e n kuukausikokous pidetään j o k a i s e n k u u k a u d e n . ensimmäisenä m a a n a n t a i n a kello 8 i l l a l l a osas-t o n huoneistolla . D o n - h a a l i l l a ; >. . C S J : n S u d b u r y osaston kokoukset :pidetään j o k a i s e n kuukauden e n simmäisenä sunnuntaina; P u - • h e e n j o h t a j a Oscar Männistö, s i h - ; - t e e r i H i l m a . Mäki; osoite. B o x 354, Sudbiu*y, O n t a r i o. Neuvostoliitossa on kasvinjalostus k e h i t e t t y h y v i n pitkälle j a työtä t e h dään edelleen laajenevassa mitassa uusien kasvilaatujen j a l a j i k k e i d en kehittämiseksi sekä entisten soveltamiseksi entistä paremmin soveltuv i k s i olosuhteisiin j a määrättyihin t a r k o i t u k s i i n sopiviksi. Julkaisemme seuraavassa P . K o n s - t a n t l n o v l n • Ja V . H o h l o v i n a r t i k k e l i n suuresta kasvinjalostajasta P j o rt Lisltslfllstä Ja hänen työstään. P j o rt Llsitslhiä pidetään •Neuvostoliiton s l e m e n j a l o s t i ^ s e n alkuunpanijana. ' Neuvostohallitus on. osoittanut s u u r t a kimniaa huomattavan neuv o s t o l i i t t o l a i s en oppineen Pjort L i s i t s i n i n työlle. . Hänelle on kuolemanjälkeisenä kunnianosoituksena myönnetty ensimmäisen luolcan S t a l i n - p a l k i n t o tutkimustyöstä apilan jalostamiseksi ja . s en satoisuuden kohottamiseksi. Nämä tutkimukset sisältyvät monografiaan " P i m a - a p i - l a n .biologiaan.liittyvät kysymykset".;= P j o t r L i s i t s l n omisti elämästään y l i 45 v u o t t a tieteelle. Hän työskent e l i yhtämittaisesti 22 vuoden ajan t u n n e t u l l a S h a t l l o v s k i n koeasemalla, j o k a o l i N e u v o s t o l i i t o n ensimmäinen h u o m a t t a v a jalostus- j a slemenvll-jelyskeskus. Tämän aseman yhteyteen L l s i t s l n perusti: jalostusosaston, j a vuoteen 1924 s a a k k a hän j o h t i töitä r u k i i n , syys- j a kevätvehnän, k a u r a n , t a t t a r i n , p e l l a v a n , perunan, h e rr neen kylvömailasen ym. .vlljelyskasT v i e n jalostamiseksi. Vv. 1921—24 hän s a i k e h i t e t y k s i l a j i k k e e t : L i s l t s l -. n i n ruis S h a t l l o v s km kam-a n :Ö : 033 j a n:o 056 . s e k ä keskl-venälälnen a p i l a . V ; 1922 V . I . L e n i n a n t o i L i s i t s i n in tehtäväksi organisoida työ jalostett u j e n laatujen hyväksikäyttämiseksi kansantaloudessa.; Jalostettuja sle-: ftienlaatuja ryhdyttiin -hankkimaan v a l t a v a t määrät, j a niitä t o i m i t e t t i in k a i k k i a l l e maanviljelijöille L i s i t s i n in s u u n n i t e l m a n mukaisesti. Neuvostol i i t o n maanvUjelljät pitävät Pjotr Llsitslhiä täydellä syyllä neuvostol i i t t o l a i s e n siemenjalostukssn alk u u n p a n i j a n a . H-än suunnitteli - v a l t i o n , toimeenpanemaan Jaaduntarkkallujärjfestel' män^ j o k a käsittää peltomaan k e l p o i suuden t a r k k a i l u n sekä maan laadun j a v i l j a n säilytyspaikkojen t u t k i m u k sen. r . L i s i t s u l j u l k a i s i t u t k i m u k s i a biolog i a n alalta* p u n a - a p i l a n jalostuksest a sekä sen j a v i l j a k a s v i e n siemenviljelyksestä ja myös erilaisista m a a n v i l jelysteknillisistä: • k y s y m y k s i s tä; 'Tämä n e u v o s t o l i i t t o l a i n e n tiedemies yhdisti :-teoreetUset tutkimuk-lussa. Meidän s a a l i i m m e o l i tällä k e r taa sentään p a l j o n parempi. •: Täällä ollaan vakuuttuneita: u u desta kirkkaammasta päivästä. y l e i s - u r h e l l u m m e k i n kohdalta j a vakaasti muistelemme sitä::nmonsäettä, jossa sanotaan: " V i e l ' uusi päivä kalkki m u u t t a a v o i ! " N i i n tulee tapahtur m a a n j a s i i h e n ' päivään el kestää k o v i n k a a n monta vuotta. Täysin kotiutunut L o n t o o n , j o u k k u - e_emme lähettää ; k a u t t a n i ; A m e r i k a n suomalaisiUe-lämpimät :terveiseiisä! .: Helsingissä,' elokuun •• 2<L spnä 1948; : Uolevi Kemppainen. sensa mitä läheisimmin, k a n s a h t a l o u - d e l l l s im kysymyksen j a p y r k i k a i k in t a v o i n saattamaan tieteellisen työn* sä k a n s a n omaisuudeksi; F.rikoistutklmus " P u n a - a p i l a n biol o g i a a n liittyvät kysymykset", joka j u l k a i s t i i n viime vuonna, sls^ältaä lär hes puolivuosisataisen tutklnjustyön tulokset, - • Tieteellisessä työssään j a käytännöllisessä : toiminnassaan Llsltsin k i i n n i t t i erikoista h u o m i o t a jo k a u an p a i k a l l i s e s t i v i l j e l l y n venäläisen a p i l a n j a villläpilan jalostamiseen.' ; L i .r s l t s i n suunnitteli huolellisesti e r l l a l -' sla apllakasvlen analyysimenetelmiä j ä löi si t en . j a l o s t a j i U e hyödyllisen aineiston. Tutkimuksillaan ' hän o s o i t t i , että v l l l l a p l l a o n erittäin s o p i v a jalostukseen, koska siinä p e r i n nölliset ominaisuudet ilmenevät vähemmän korostuneina. Professori L i s i t s i n i n kokeet osoittivat, että v h - l l a p l l a l l a o n parempi talvenkestävyys k u i n viljellyllä; a p i l a l l a^ ) V . 1982 ^ eclplUnen talvi o l i o l l u t erittäin epäe d u l l i n e n kasvulle r-^: o l i myöhään k u k k i v a l l a a p i l a l l a , 51,2% eläviä versoja; kun 'sitävastoin aikaisemmin k u k k i v a l l a a p i l a l l a - oU v a i n 19,8^; j a villläpilan versot pysyivät • j o p a lOOr prosenttisesti elinvoimaisina, . Käyttämällä v i l l i a p i l a a risteyksen lähtökohtana L l s i t s l n o s o i t t i , o l e v an m a h d o l l i s t a kehittää a p i l a , : j o l l a o l i si r u n s a a s t i • t a l o u d e l l i s e s t i arvokkaita ominaisuuksia, kuten kylmyydenkes;- t ä v y y s , h y v d satoisuus, lyhyt k a s v u a i k a ; vastustuskykylsyys t a u t i e n s u h teen jne. N y k y i s i n . säilytetään T i - m i r j a z e v l n akatemian peltokasveja jalostavassa iaboratojjiossa kokoelmaa j c k a kä$sittää n. 500 L i s i t s i n i n ' k e räämää erilaista villiapilamuotoa;- •Akatemian koeviljelksUlä L l s i t s ln h a r j o i t t i , vielä elämänsä l o p p u a i k o i - n a k i n a p U a n j a l o s t u s t a . ,. Hänen j a l o s - t a m l a a n : a p i l a l a j i k k e i t a • r y h d y t t i in l a a j a s s a mitassa viljelemään neuvostomaan .sovhooseissa j a k o l l e k t i i V i t a - loukslssa. . N y k y ä ä n nämä viljelmät-käsittävät; y l i 6,000,000 hehtaarin l a a j u i s e n alan. Elämänsä • viimeisenä kymmenenä vuotena Pjotr L l s i t s l n h a r j o i t t i t i e teellisen työnsä ohella merkittävää opetustoimintaa T i m i r j a z e v l n m a a - talousakatemiassa; ; Tieteellisessä työssään saavuttamansa suuren •• k o kemuksen hän välitti nousevalle : a g ronomien j a tieteellisen työntekijäin' p o l v e l l e - j o n k a oli : määrä työskennellä < neuvostomaan . v a i n i o i l l a Ja-j u u r r u t t a a maanviljelyksen : a l a l la saavutstut- ensiarvoiset ; •tieteellisen työn tulokset kolhoosien tuotantoelämään sekä Itse h a r j o i t t a a tieteellistä, tutkimustyötä. • Tunnustukseksi ' • väsj-mättomästä, monivuotisesta toiminniasta; myönsi neuvostohallitus P j o t r • L i s l t s i n i i r e ; L e - : n i n - k i m n i a m e r k i n ; Tyifii p u n a l ^ n l i p u n k u n n i a m e r k i n , m i t a l i n " u l j a a s ta työskentelystä- suuren;: isänmlmllisen sodan a i k a n a ' v u o s i n a 1941—1943".ser kä y l e i s l i i t t o l a i s e n maatalousnäytter l y n suuren k u l t a m i t a l i n ; - N y t OU: h ä nelle, lisäksi,, k u o l e m a n jälkeen, suotu ensimmäisen l u o k a n S t a l i n - p a l k i n n o n l a i u e a a t l n k u n n i a n i m i . P . K o n s t a n t i n ov j a V . Hohlov" Perunain säilytys aumassa Tämän osaston eräitten l u k i j a in t i e d u s t e l t u a m i t e n perunoita säilytetään aumassa, lainaamme H e l s i n g in Työkansan S a n o m a i n maatalousosast o l t a seuraavan: ajankoOitaisen k i r j o i t u k s e n : A u m a n p a i k a k s i v a l i t a a n m a h d o l l i s i m m a n ylävä j a k u i v a alue joko p e r u n a m a a l t a tai sen lähistöltä, läheltä ajotietä. _Metsän reuna t ai m u u suojaisa; lunta; keräävä paikka o n parempi k u i n aukea pelto. A u man s i j a l t a l u o d a a n r u o k a m u l t a k e r - ros sivuun. Suurehkolle aumalle on sopiva pohjaleveys 1,8—2 metriä ja korkeus 1—1;2 metriä, j o l l o i n j u o k s u - metriä k o h d e n tulee n o i n 10 h l p e r u n a a . Auman pituus riippuu varastoitavasta perunamäärästä- o l l e n t a v a l l i s e s t i S-^IO m . V: P i e n t i l o i l l a on u s e i n edullisempi käyttää edellistä pienempiä aumoja, esimerkiksi sell a i s i a , jolden^leveys o n l;5--^l,6 m, korkeus 0,8-ril,0 m j a pituus 4 - ^ m . A u m a n p o h j a l l e v o i d a a n levittää k u i via o l k i a t a i t u o r e i t a m u t t a e i märkiä havuja."^ Välttämättömiä, ne e i vät k u i t e n k a a n ole. P e r u n a t : v o i d a an a j a a k o r k e a l a l t a l s l l l a r a t t a i l l a suor a a n noston Jälkeen aumaan. J o t ta aumasta tulee säännöllisen ^ m u o t o i nen, o n hyvä käyttää a p u n a l a u d o i s t a tehtyä m u o t t i a , j o t a j siirretään s i tä mukaa k u i n auma pitenee. Käytäntö o n osoittanut, että l l m a n v a l h - tolaltteet eivät ole aumassa välttämättömiä j o s auma tehdään h i e k k a maalle. Jos l l m a n v a l h t o l a l t t e l ta käytetään, on l a i t t e e t . a s e t e t t a v a s i ten, että ne v o i d a a n talven ajaksi t i i v i i s t i sulkea. Tärkein i l m a n v a i h - t o l a i t e , j o k a savimaalla o n t a r p e e l l i nen, on a u m a n pohjalle asetettava; p o i k k i l e i k k a u k s e l t a a n k o l m i o - t a i n e liömäinen r e i j i t e t t y t a i . avoreunalnen . l a u t a t o r v i , jonka päät. ulottuvat j o n k i n v e r r a n a u m a n päiden ulkopuol e l l e . Mikäli pysty t o r v i a käytetään,, tehdään ne laudoista neliömäisiksi, p o r a t a a n alaosaltaan : reiällisiksi ja asetetaan auman h a r j a n k o h d a l l e 2 -r-s' metrin välimatkoin.. . K a l k k i e n l l m a t o r v i e n päät suojataan, tiheällä metallUariikaverkoUa h i i r i e n j a myyr i e n ' v a r a l t a j a ..pystytorvien yläpäi-h i n n a u ^ t a a n harjamaiset. suojukset sadevesien pääsyn estämiseksi. • V a l m i s t e t t u auma. peitetään k u i v u t t u a a n n o i n 10—20 sm vahvuisella o l k i k e r r c k s e l l a (mieluimmin kuivia s u o r i a s y y s v i l j a n olkia) j a s e n pääll e luodaan saman v a h v u i n e n m u l t a kerros. Aivan auman ; vierestä ei m u l t a a tule ottaa, j o t t a ainaisin: p u o l e n m e t r i n l e v y i n e n koskematon r u o -. k a m u l t a p e l t e jää . a u m a n sivujen suojaksi. Alunan h a r j a jätetään kor ko p i t u u d e l t a a n t a i osaksi avoimeksi pakTiasten tuloon saakka. Sadevesien v a r a l t a se o n k u i t e n k i n suojattava l a u d o i s t a tehdyllä •irtckatpksella. H a i r j a n korkeimmalle kohdalle, perunoiden päälle, asetetaan pystyasentoinen l a u t a t a i pyöreä r i u k u , joka jätetään ilmanvalhodon : p a r a n t a m i seksi p a l k a l l e e n aumaa peitettäessä; Vähäisten syyspakkasten a i k a n a suoj a t a a n auman h a r j a olklkerrpksella.: K o v e m p i e n pa'kkasten tultua • p e i t e tään haraakin multakerroksella ja k o k o auma t o i s e l l a 'IO-T-20 s m v a h v u i^ s e l l a olklikerroksella ja 30—40 sm .vahvuisella maakerroksella. Jos a u maan- i i i l a i t e t t u :ilmatoTvet, t u k i t a a n h i i d e n päät t i i v i i s t i o l j i l l a t a i v a n h o i l l a säkeillä. Ilmatorvilla v a r u s t e t u n auman lämpötilaa voidaan seurata pujottamalla vahvarakentein e n aumaiämpömittarr n u o r a n avulr l a tuuletusputken sisään. Sopivin säilytyslämpötila on 2—5 lämpöas'- t e t t a . / K o v i e n pakkasten alkaessa suojataan auma havuiUa; o l j i l l a , ; l u m e l l a t a i p a r h a i t e n p a l a v a l l a l a n t a - k e r r o k s e l l a ; : J o s auma tj-hjennetään t a l v e l l a ; o n se tehtävä leudolla säällä, jä jos koko ; a u m a a el k e r r a l la tyhjennetä, o n / avoimeksi . t v a i u t - a u - , .mäh pää erityisen, huolellisesti F>ei.-: tettävä. P e n m o i d e n avunasäUytyksestä on käytännössä saatu .yleensä myönteir siä k o k e m u k s i a j a m o n i l l a t i l o i l l a s ä i - lytetäänkln • s u u r i - - o s a / perunasadosta aumoissa. /^ Epäonnistimiiset. a t u n a -, säilytyksessä eivät useinkaan ole johtuneet ; p a k k a s t e n /aiheuttamasta perunoiden -paleltumisesta vaan - l i i asta lämmöstä; j o s t a on , merkkinä lumen .: s u l a m i n e n auman h a r j a l t a. A u m a n / peitekerrosta i/el. tällöinkään s i l t i saa ohentaa /paleltumisvaaran vuoksi. L i i k a a lämpöä voidaan l a s kea .ulos esimerkiksi upottamalla r a u t a k a n g e n i / a v u l l a h e i n ä s e i p ä i tä j o k s i k i n aikaa peitekeiTosten lävitse auman eri o s i i n . P e r t m a n aumasäil^rtys' vastaa p a r e m m i n / k u i n k e l l a r i - tai kuoppäsäiT l y t y s p e r u n a n m u k u l a i n / luonnonmuk a i s t a t a l v e h t i m i s t a maassa. Sen vuoksi säilyvätkin .perunat h y v i n t e h dyissä'; j a hoidetuissa aumoissa t e r - veempiii» ja > kasvuvolmaisempina Nyt on huolelidittav^ ensi kesän heinästä : N y t o n a i k a j o E o i n hyvä f a r m a ri a l i a a huolehtia ensi vuoden heinä-sadostÄi- plleiJkin jos kuivuus teki h a i t t a a nälyille tänä vuonna, sanoo W i i C o n s i n i n valtiofe agronoomi G e o rr ge Briggs. Jos palkoheinä (apila j a alfalfa) kävivät huonoksi länä kesänä, n i in k a i k i n mokomin pitäkää k a r j a s en päältä pois ; tänä syksynä. . F a r m a ri j o k a s a l l i i a l f a l f a n j a a p i l a n kasvaa rauhassa nyt a n t a a tälle heinälle t i laisuuden v a h v i s t u a n i i n : että se kestää talven, hän UsäsL Briggs suosittelee karjalle: syötettäväksi k u i v a a heinää .nuorta maissia-, säilörehua t a i mitä vam, että heinäm a i d e n s a l l i t t a i s i i n versoa j a v a h v i s tua rauhassa. Syöttäminen l o k a k u im l o p p u p u o l e l l a ei ole. enäan minkään t u r m i o l l i s t a , mutta jos myöhemmm syötetään, n i i n hyvä olisi erittäinkin a l f a l f a n i i t y l U e levitettäisiin o l k i a t a i o l k i s t a lantaa hienosti. Tällainen peite pidättää lumen j a kosteuden m a a l l a . Heinäsatoa ensi vuonna voidaan s i t e n k i n lisätä, että h a r v a a n a l f a l f a - t a l a p i l a n l i t t y y n kylvetään pientä v i l j a a , kuten i k a u r a a tai r u i s t a . K u n tämä v i l j a kylvetään a l k u i s i n , se a l kaa tekemään tähkäpäätä j u u r i k u in palkoheinä/ on v a l m i s t a niittämistä varten. Siinä asteessa kaura, ohra t a i ruis on hyvää heinää, Sodium fluoride madoille S o d i um flUoride nimistä a i n e t t a on r y h d y t t y käyttämään m a t o j e n poista^, mlseksl s i o i s t a . E n i n osa s i k o j e n k a s v a t t a j i s t a jotka 'tätä ainetta ovat käyttäneet tiedottavat hyvistä t u l o k sista. .: • Tämä aine tulee p u l v e r i n muodossa. Sitä o n sekoitettava yksi pauna s a t a a n p a u n a a n k u i v a a r e h u a , j a se on s e k o i t e t t a v a hyvästi.: Tätä sekoitust a on s i t t e n asetettava r u u h i i n läjissä n i i n erillään, että k a l k k i siat pääsevät syömäänsamalla a l k a a . Sikoja el ' t a r v i t s e ' pitää k o v i n nälkäisiksi k u n satsi ryhdytään antamaan, m u t t a e h kä o n ' p a l k a l l a a n pitää niillä s e n v e r - , r a n ruoklntavällä, että varmaäli j or k a l s e l l a s i a l l a on s i k s i nälkä, että ne tulevat syömään osansa.. , ; • Tätä ainetta a n t a i s s a on käytettä-, vä jauhettua rehua j a se o n h y v in sekoitettava, n i i n ettei v a i n mikään s i k a t u l e - s a a m a a n l i i a l l i s e s t i . Se voi osoittautua jonkunverran m y r k y l l i seksi j o s slkä s a a ^itä l i i k a a . Hyvä kysyntä punaisen apilan siemenillä Kansainvälisen/ hätäulanne-ruoka-k o m i t e a n k a u t t a "VVashingtcnista t u l l e e n tiedon mukaan m a a i l m a n p u naisen: a p i l a n siemenvarastot eivät Kananlanta kasvitarhassa K a n a n l a n t a ' o n erinomaslta käyttää kasvitarhassa, m u t t a s e n suhteen pitää o l l a varovainen, ettei.sitä käytetä l i l a n p a l j o n , sillä se o n v o i m a - •fasta j a - ' h y v i n /helposti " p o l t t a ^" n u o r e t ' k a s v i t . . K a n a n l a n t a a ei. tule käyttää k u lh k a k s i : t a i k o r k e i n t a a n kolme ' t o n n i n k u c r m a a eeskeriUe; t a i n o i n :600 e l i 700 paunaa t a r h a a n joka o n 50 j a l k a a leveä j a 100 j a l k a a pitkä. . K u n k a n a n l a n t a p a n n a a n s y k s y l lä seuraavaa k a s v u k a u t t a varten^ s i ta sopii: panna enemmän k u i n / jos se pa n n a a n m a a h a n keväällä j u u r l k y l vämisen edellä;/. vastaa ky^-ntaä, selittää l i i t t o h a l l i tuksen . m a a t a l o u s d e p a r t m e n t i n sie-mentuotantojaoston johtaja: J . w. Mackey. Tämä t i l a n n e (punaisen a p i l a n s i e menten puute) on Jatkunut sodan päättymisestä alkaen j a v a i k k a p u naisen, a p i l a n siementen tuotannossa on tapahttmut j a t k u v a kohoaminen, tämän vuoden tuotanto ei tyydytä t u o n t i m a i d e n t a r p e i t a v. 1949 kylvöjä yaren. ^ Tämän perusteella otaksutaan, että ranadalaiset punaisen a p i l a n siemenet, mitä ei kotimaassa: t a r v i t a , ovat kysyttyjä u l k o m a i l l a j a s i k s i o l i s i s a a t a v a : m a h d o l l i s i m m a n paljon näitä siemeniä, selittää m a i n i t t u v i r k a i l i j a. O n t a r i o n j a Q u e b e c i n m o n i l l a a l u e i l l a o n m a h d o l l i s t a saada tyydyttävä pimaisen a p i l a n siemensato tämän vuoden «toisesta: k a s v u s t a edellyttäen, että ilmastosuhteet pysyvät suotuisina.. -/ -,: , M r . Mackey suosittelee, että m a i n i t t u j e n alueiden f a r m a r i t ottaisivat siemensadon näiltä p e l l o i l t a Ja selittää, että t a l v i r e h u n y l e i n e n runsaus tekee tämän kyllä mahdolliseksi. Niiden f a r m a r i e n , j o t k a eivät tunne i i u n a i - s e n a p i l a n siementen korjuumenetelmiä, pitäisi kääntyä p a i k a l l i s e n m a a - talousneuvonantajan t a i . s i e m e n t a r - fcastajan puoleen saadakseen tietoja siltä. m i t e n näiden siementen korjuu s u o r i t e t a a n j a m i t e n p u h d i s t e t a a n pois r i k k a r u o h o t . Timminsin Porcupinen i laisten liuom'^ Enemmän kultaa R e d Lake, Ont. — S t a r r a t t Olsen G o l d Mlnes o n r u v e p n u t täällä tuott a m a a n k u l t a a . K a i v a n n o l l a p a n t i in syysk. alussa käyntiin 500 tonnin ' " m y l l y " j a tähän mennessä todettujen k u l t a m a l m i v a r o j e n sanotaan riittävän k o l m e n vuoden a j a k s i . K a i v a n t o on o l l u t k o l m e n eri yhtymän käsissä e n n e n k u i n se s a a t i i n kehitetyksi t u o - t a n t o k u n t o o n J a c k E . H a m m e l l i n j o h d o l l a , joka on n y k y i s e n yhtiön p r e s i d e n t t i . -: /:,- : - v.i-.S!- tänne P o h j o l a a n ' ? ^ vat kesälomiltaan. S i T ? k a aloittaa mvos kuor,^, Olemme onnistuneet saaiJ Vuonmaen edelleeaS^ sekakuoromme johtajavsl' hui vähän siihen suun-J; kuoroon saadaan tarpeev„ nun naiskuoronkin taan uudelleen. • Olemme nyt päättänee: teisen kuoron kokouksen -v vänä, siis e.asi smr~.m^ Timminsm osaston haaH= keUo 7 Illalla. KokouL^ teilaan tulevan talven otetaan vastaan uudet j - - mikä on kaikkein tärkemtä tetään; .laulujuhlien pido^a kö niitä joka toinen tai i • vuosi. Tähän äänestvksees osallistua myöskin.kailäijiE liittyvät-kuoroon täaä ko ' Ottakaa siis huomioon cupinen ja Timminsm laula muistatte saapua pyhäiltam Riku kokeilee siellä äänet; e täisiin selville missä äänila-kln sopii laulaa. Voidaanp^, lan ratoksi kaiuttaa joku hi me./" Olen melkein varma, erä on; myö.skin. pannu kuums kaikki...laulajat pyhäUtäna Siellä tavataan!- - Kubfoi Rolhkaisua natseille :• Yksi syy,.minkä takia'na linissä , järjestivät- äskeisen jonka yhteydessä re\ittun K liiton lippu .Brandenburgia voi olla sekin, - kuri Espanjap-tettim Berliniin radiötieto uskollisille", :,'e't'ter menettää-taan, silla "Espanjassa ole salaisilla - on myöskin atomi- .Radiolähetys'.oli: sak; puhujan sanottiin olevan i lerin - kuuluisimpia lentäjiä" TORONTOLAISET TANSSIT TARMOLASSA Joka lauantai-iltana Sauna avoinna keskiyiikkona, lauantaina ja sunniini Hyvä ravintola aina. Vaaraimet syksyllä / P u n a i s i a vaaraimia sopii Istuttaa syksj^llä, jos m a a o n : t u o r e t t a , s e l l a i s i l l a , a l u e i l l a . joissa tul.ee l u n t a suoj a a m a a n vaaraimen varret j a juuret, v a a r a i m e t - o n paras istuttaa l o k a k u u n puolivälissä tai loppupuolella, k u n pakkanen o n j o vienyt lehdet. Alfalfan kuihtuminen A l f a l f a a n useasti tulee k u i h t u m i s - t a u t i . .: O s i a / a l f a l f a p e l l o s t a . kuolee tykkänään, j a tämän taudin b a s i l l it pysyvät/ maassa.; M e l k e i n k a i k k i : a l - f a l f a l a j i t ovat - a l t t i i t a - tälle taudille ja m i t a - i n e i v o i d a tehdä sen.ehkäisemiseksi. Kaksi l a j i a o n j o t k a - o v a t tdmän t a u d i n kestäviä; Ne o v a t R a n - ger ,ja- L a d a k lajit.- .Näiden; l a j i en siemenet/ ovat k a l l i i m p i a k u i n m u i den lajien siemenet, mutta monin p a i k o i n h y v i n k a n n a t t a a / m a k s a a tämä:. e r o siementen hinnassa.-: K a h t a k e m i a l l i s t a a i n e t t a o n j o i ta käytetään heinäsirkkojen j a : m u i d en t u l i o l a i s t e n :ihävittämiseen alfalfasta. Nämä ovat " c h l o r d a n e " j a " t o x a p h e - r e " . : Niiltä o n t a v a l l i s e s t i , saatavana siemenkaupoissa j a useasti raucäkau-poissa j a apteekeissa. MATKAT EUROOPPAAN KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ # Nyt . o n aika varata :paikkanne. jo» aijoJlc nialIiiiM.i.i rti«i. k.nii.inii tä>.Jif!ir.i a' IiiaKc. v.illtyii pcltymykxiiita. • Ainoa»t.un mjolcttii in.iarii t'.iiklcoja on enäan-^iie* : M e . jarjcMiimme. malkanne laivalla l a i . Irnlolf; ; cilii-tnmiiir! iiidtc o laiUa fej Käsirahan maksaminen on vitltlämnton paikan saamia varlfri. . I'a!(iiiraatlunitc jjrjö »atnoltcn. ATOstamme myös passinne, ja viiMiminni.. I)nrik.kim:«(:nsa.. : Halutussanne tuottaa jonkun henkilön Canailaati, aiiiumim; -Teille njitnhmaM pia tietoja määräyksistä j a myymme ennakolta niaksottiija laiva, ja Icmol.ippujj... TEmCAÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E NYT Tiedot Täydelliset vSoitt 0. K. Johnson & Co^ EirjoittaH 51 Gerrard St. W . ( B a y ' n kulmassa), Toronto 2, O n t P n l LW V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T O I J U S TO Talviomenain poimiminen :Älkää/poimiko omenia talvea vart en l i l a n a l k a i s i n . Omena sietää l i e vää h a l l a a k i n . ' K u n omenat saavat o l l a puissa ' n i i n k a u a n k u i n s u i n k in m a h d o l l i s t a niissä / o n parempi väri j a ne t u l e v a t säilymään /paremmin k u i n / h y v i n / . a l k a i s i n p o i m i t u t . /•Sitäpaitsi,/. myöhemmällä on/sällytyshuo-ne r a i t t l l m p l. Lehmä niellyt kääfmeen . .Alavetelissä sattui, o m i t u i n e n tapaus l a i t u m e l l a . Maanviljelijä A . A s t r a n - d l n lehniä: s a i r a s t u i äkkiä j a eläinlääkäri k u t s u t t i i n p a i k a l l e . Tän>ä a n t oi lehmälle lääkettä; j o l l o i n lehniä y l e n - antoi s u u r e n kyykäärmeen. Lehmä e i o l l u t . : ' s a n o t t a v a s t i p u r e k s i n u t ' käärmettä, v a a n oli- nieHyt sen- k o k o n a i sena, viliehmä; e i kuitenkaan/, p a r a n - t u n u t ' j a se o h lopuksi lopetettava. k u i n yleensä k e l l a r i r j a kuoppasäily-tyksessä. • uaci nBATMB«T ^TOMACa H M k U O T M ' M I Z A B H f S i 1 Ä l k ä ä pitäkö väisa-> peräpukaniar, nwksa-v i r i s a r a k k o v i k o j a : Käyttäkää R U S C I T R E A T R I E N T T.^TSALÄ^KEffl Lääke huojentaa, umpitaudin, ruuansulatushäirion,^n sun, vatsakaasukivut, r i n n a n alla tuntuvan patoostam p o i s t a a epänormaalisen vlrtsahapon munuaisista ja vii t a , hapot, päähklvun j a -huimauksen, peräpukama- P v i a t ; vätsaViän -. a i h e u t t a m a t peräpukamat, katkeraii_^ m a n m a u n suusta, r i n t a l u i d e n a l l a o l e v an t a i . o i k e a l l a puolen vatsaa olevan kivun. Sadat^ihim^ :—tämä o n piarasta lääkettä mitä olen; koskaan kajt^^- lääke, o h h y v i n t u n n e t t u a miljoonille kautta:Canadan j? ' p a n m a i s s a . : H i n t a $5.50 pullo. M i k s i kärsitte r e u m a a t t i s t a , nivielrcumatismin tai liiiaskipnja ja Käyttäkää M I Z A R H SALVAA :iSelkäkipuä, Mpeisiih: päkottaviiii o i k a p « ( l u i h i n , k i p e i s i i n / käsiin, .kyynarpailim,; rant:- ipeään r i n t a a n , lonkkasärkyyn,.^ luu^^^^^^ (kangistuneisiin, ajettuneisiin tai M^^^ n i l k k o i h i n t a i jäseniin, kylmim jalkmT^ J»^, tunteeseen k u i n muiirähaiset ka^jl^v^tg: h a n väUssä.; Käyttäkää : M l Z A B H s a m ^ s i i n , k e r r a n seitse5#sä.,p«>:^.."JgS. M I Z A B H oh västaärsytysta :a.>heuttava^'^ märkää' s i s ä l t ä v ä t - n ä p p y l ä t : i l m j g ^ rsieius mhaeatti t i seinas i:nkulpnuäijsäe-ny/j.ak ä..yptooltnte^i.t.aJ^a,^t tea|g^ j M I Z A R H salvaa päähän,.:ka£V?il^.;Wi_K^ JCp ialnh apdaalskskäo;i hYihhd.y: sHvailnlotais Ssa^,:- 5jE0i,Et<ur^o^o^pa-^fa^^ ' ÄDksi kärsitte yskästä j a kjIS^"?®^' Käyttäkää DIANA-TIPP0J.4 ^^^^^ ; E u r o o p p a l a l n e n parannusmenetelmä, R^"-^ ^ .5 sokeripalassa: t a i pienessä määrässä kuumaa / ' ^ " v . . j ^ j o h t a m a a n yskää, kylmettymistä, "^^^-'^^f^^^^öäS; g e n a h d i s t u s t a J a h e n k i t o r v e n : tulehdusta. ^^^^ . - g ^ ; v e l l a . Pitäkää a i n a pullo DIANA-tippoja kotona, käytännöllinen olemassa. Hinta $100 pullo- M i k s i kätsitte reumaattista, nivelrenmatisinto J» -- kipua j a poltetta. Käyttäkää L U S O O E ^ S B H E U M A T I C P A I N R I B ^ ' ' . ^ ^ ^ L i n j a m e n t t l auttaa tuottamaan nopean K u^ kipuun, lieventäen kipeitä pa^cottavia o l k ^ - j g ; j^ kipeätä, k a n k e a t a n i s k a a , särkeviä ^^f^'^^Liiltsc!^ t a i sormien niveliä, kipeätä "ntaa t a i j e ^ ^ ^ l u u v a l o a , kyhnän veden vedon tai *^°fjfSta^t^^^ pua lanteissa, kipeätä, kankeata, ^J^^^^^^m^. bolvea, n i l k k a a tai-niveliä. Tämä h n j M B ^ . - ^^ • väUe i h o o n , s i t e n tuottaen hy%'ia f^Sn blikio^Ö,- ^ a i k u i s e t j a lapset. Hierokaa f^ > päivässä. H i n t a $L00 pullo, tai 3 pulloa ^ K a i k k i a näitä lääkkeitä myydään paikallisessa^ rohdoskaupfss»- ^ sekatavarakaupoissa Canadassa. Niitä valmistaa: LUSCOE PRODUCTS ^ 859 Q U E ^ S T R E E T W E S T ' TORONTO 3, 0-.^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 21, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-09-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480921 |
Description
Title | 1948-09-21-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^ivu 4 Tiistaina, syysk. 21 p. — Tuesday, Sept. 21
Tilinteko Suomen meneslyksesfä
tonfoon olympialaisldsoisfa
: (Snomi-Sennin toimittama:
yhteenveto).
Lontoon kisat ovat päättyneet ja
•/ vUmelsenä, mitä kuultiin ja nähtiin
: Lontoon Wembleyllä tuli esille Suomi.
' Sinlvalkoviiri noiisi viimeisenä kim-
' nissalkoon ja viimeisenä kansallislauluna
soitettiin Maamme-laulu. V i i.
f melset sanat kohdistettiin myöskin
Suomelle. Niissä kehoitettiin koko
maailman nuorisoa valmistautumaan
:; seuraaviin olympiakisoihin. Jotka'pidetään
neljän vuoden kuluttua Helsingissä.
Oljrmpladi, Jota nyt eläm-
- me on pyhitetty Suomelle Ja Helsingin
olympialaisille.
' Miaamme urheilijat Ja urheiluväki
•:v tietävät sen suuren vastuun, Joka har-tipillemme
on laskeutunut. Täällä ko-tunaassa
tiedetään; että suomalaisilta
vaaditaan paljon neljän vuoden ku-
, Juttua. Olympiavalmistelumme ovat
Jo alkaneet viime vuoden puolella ja
niihin on tartuttu tukevin suomalaisin
kourin Ja vakaalla suomalaisella
uuskolla; Suomi.tulee tarjoamaan s i l -
: Ie nuorisolle. Joka tänne saapuu tulevina
kisapäivinä parhaat mahdolliset
v ols^piakisat. Valmistelujen Johdosta
htiolehtii Helsingin kaupunki, kau-
- punglhjohtaja. Eric von Frenckellin
' puheenjohdolla.
o. JLontoön kisojen Jälkeen on suoma-,
iäisten Urheilua paljon arvosteltu Ja
lausuttu myös se toteamus, että täällä
* ' e l ole hoidettu asioita oikein. Näissä
.maininnoissa ehkä on paljon perääkin.
Nykyisen^ murroskauden tulemme
v varmasti käyttämään parhaaUa
mahdollisella tavalla hyväksemme
'Valmistautuessamme kllpailuedustuk.
.sessakin omiin kisoililmme.
K u n Lontoon kisoihin osallistuneiden;^
suomalaisten urheilijain kohdalta
el liene mlnkäählalsta yhteenvetoa
toistaiseksi ollut Julkisuudessa, lienee
paikallaan se tehdä nimenomaan
'Amerikan v suomalaisten tutustutta-
> vaksi.
' ttautävaara, Kataja Ja Kaisa Par-
• >viäinen. Yleisurheilujoukkueemme oli
Voltoakas-^ 70 henkilöä. Siltä odotettiin
kohtalaista menestystä* vaikka
tledettiinkin muun maailman ur-
- heilun huimasti nousseen. Mainitut
nimet kohosivat esiin.
Kestävyysjuoksut — 5000 m : n esteet,
5000, 10,000 m. Ja maraton — olivat
; luonnollisesti, meitä lähinnä. Ainoa
i .menestys niissä oU Pentti Siltalopln
5. tila estejuoksussa.
' Heltoissa — keihäs (sekä miesten
että naisten), kuula; kiekko Jämou-
^ k a r i — sijoituksemme sentään olivat
:^ paljon paremmat. Tapio Rautavaara
saavutti keihäässä kultamitalin 69.07
tuloksellaan Ja PauU Vesterinen sl-
-jolttul tiukan kilpailun Jälkeeninel-
, Janneksi, Naisten keihäänheitossa neiti
Kaisa Parviainen Johti keihäskilpailua
viimeiseen heittoon saakka,
saaden hopeamitalin. Kuulassa Arvo
^•Lehtilä saavutti 6. sijan, samoin kuin
^.Veikko Nyqvist kiekonheitossa. Lauri
: Tamminen heitti ttioukariaan pidem-r; — — —
Joltuksla. Tosin heidän matkaansa
s u h t a u d u t t i i n eräiltä t a h o i l t a s u u r in
v a r a u k s i n ; Epäilijät pettyivät, sillä
p i e n i melontajoukkueemme teki L o n toossa
erinomaista työtä. K u r t Vires
saavutti m a t k a l l a a n hopeaa kisojen
s i s u k k a i m m a n suorituksen jälkeen.
Mies nimittäin n o s t e t t i i n pyörtyneenä
k i l p a i l u n s a jälkeen vedestä, minne
hän m a a l i v i i v a n ylitettyään j a k a -
n o t t i n s a kaaduttua Joutui. KalEsikko-p
a r i Björklöf-Axelsson toi Suomeen
k a k s i p r o n s s i m i t a l i a j a naismelojam-me
S y l v i Saimo s i j o i t t u i k u n n i a k k a a s^
t i ' 5 . t i l a l l e n a i s t e n melonnassa.
Viikko ja Larkas, Olympialaisten;
ohjelmassa on. myöskin n.s. n y k y a i k
a i n e n 5-ottelu, joHsa osanottajat u i vat
.juoksevat, ampuvat .miekkailevat
j a ' r a t s a s t a v a t Suomalaisia . ^ d u s tl
vahva Joukkue, j o l t a kylläkään ei p a l joa
odotettu, mutta joka teki e r i n omaisen
työn; Vänrikki Viikko t a i s teli
leijonan lr.illa erinomaisia ruots
a l a i s i a j a a m e r i k k a l a i s i a v a s t a a n ja
s i j o i t t u i k u n n i a k k a a s t i 4.. t i l a l l e . P a l j
o a huonommaksi el jäänyt majuri
Larkaskaan, sillä hän oli seuraavana
V i i k o n jälkeen.
Huhtanen. Tämän kappaleen ots
i k k o o n t u l i v a i n y k s i n i m i . Sen n i men
tuntevat n y t v a r m a s t i k a i k k i v o i mistelusta
innostuneet. Veikko Huhtanen
s3mibolisol tuossa otsikossa k o ko
meidän olympialaista voimistelu-joukkuettamme.
Joka k i l p a i l u j e n kahtena
viimeisenä päivänä otti t a k a i s in
k a i k e n sen, mitä p i d e t t i i n täällä k o timaassa
täydellisesti menetettynä —,
olympialaisen kunniamme. 10-mlehl-.
n e n voimistelu joukkueemme saavutti
k i s o j en kunnlakkalmmassa Joukkuek
i l p a i l u s s a — voimistelussa — l o i s t a -
v a n j a toi k o t i i n k a i k k i a a n 6 k u l t a m i t
a l i a ! Tämän lisäksi joukkueemme
vielä h a n k k i 2 hopea^ j a 2 p r o n s s i m i t
a l i a , e l i m i t a l i n miestä kohden. Sille
saavutukselle antoi arvonsa koko Suomen,
kansa."
V o i m i s t e l u n j o u k k u e k u l t a m i t a l i n l l r
saksi s a a v u t t i V e i k k o H u h t a n e n mieskohtaisen
k u l t a m i t a l i n n.s. k a k s l t o l s -
taottelussa J a k a h d e n t e l i n e e n e r i k o i s -
k u l t a m i t a l i t . Lisäksi hän oU rekillä
kolmantena. Hänen " a d j u t a n t t i n a an
toimi e r i n o m a i s e l l a t a v a l l a P a a v o Aaltonen,
Jonka t i l i l l e t u l i k a k s i kUltaml-i
t a l l a Ja kolmas t i l a mieskohtaisessa
12-ottelussa. Heikki: Savolainen saav
u t t i myöskin pitkän l u a n s a h u i p p u pisteeksi
y h d e n mieskohtaisen teline-k
u l t a n i l t a l l n . K u n vielä Joukkueemme
muut miehet O l a v i Rove, K a l e vi
Laitinen, E i n a r i Teräsvirta, S u l o Salmi
Ja A l e Saarvala s u o r i t t i v a t tehtävänsä
enemmänkin k u i n loistavasti,
on meidän a i h e t t a olla v o i m l s t e l i j o i -
demme suorituksista ylpeämpiä k u in
mistään : m u u s t a Lontoon kisoissa^
L e h t o r i Väinö Lahtinen Ja tohtori
B i r g e r Stenman o l i v a t p i t k i n vuotta
valaneet joukkueeseemme voltonus-koa,
eikä se pettänyt luottamusta.
N i i n tuli Lontoolle. k a u n i s kruunaus
Suomen: k o h d a l t a j a Ihanan lievittävää
balsamia n i i l l e haavoille, Jotka a i kaisemmin
olimme saaneet;
Farmarien
Päiväpalst
Älkää hukuttako sementtiseosta
S e m e n t t i - e i l konkreettlseos o n y k si
m o n i p u o l i s i n m a t e r i a a l i mitä f a r m i l l
a käytetään. Oikein sekotettuna se
c n V2ttä vastustavaa j a k a n t a a odotetun
kuorman, selittää S w i f t C u r -
rentlssä, Sask. sijaitsevan l i i t t o v a l^
t i o n . k o e a s e m a n edastaja G. B . H a r rison;.
Sementtlseok.sessa käytettävä vesimäärä
v a i k u t t a a p a l j o n sementin l u juuteen,
sen muovailuun ja veden
vastustuskykyyn. Mutta sementtiä
sekotetaan usein l a i n k a a n kiinnlttä-m-
ittä huomiota oikeisiin ainemäär
i i n . E s i m e r k i k s i neljä i m p e r i a l - g a l -
l o n a a vettä suositellaan säkkiin sementtiä
valmistettaessa betonia
ylel-stä farmikäyttöa varten. . K u n
käytetään tämä määrä vettä j a sementtiä,
s i l l e i n suositellaan 2 kuut
i o j a l k a a santaa j a 3 k u u t l j a l ' k a a sor
a a ; riyvä. önJe muistettavaksi on
se, että s a n n a n j a soran suhteita v o i d
a a n vaihdella tehtävän työnv v a a t i musten
mukaisesti, m u t t a veden ja
sementin suhdemäärää e i s a a m u u t taa.
Sementtiseosta valmistetaan usein
santakuopasta suoraan tuodusta s a n n
a s t a j a sorasta. Miltei a i n a tällaisissa
tapauksissa siinä o n l i l a n p a l j
o n santaa. P u o l i - j a . p u o l i o n m u -
kilnmeneväi lÄutta jos santaa^ on
enemmän k u i n tämä, s i l l o i n t a r v i t a an
enemmän sementtiä k u u t i o j a l a n ibe-tonltyöhön.
K a n n a t t a a seuloa osa
sorakuopasta tulleesta sorasta ja l i sätä
osa tätä karkeata, s o r a a seck-seen.
Betonltyö tulee näin myös t i i viimmäksi,
kestävämmäksi j a paremm
i n vettS vastustavaksi. Ja työn
suorittamisessa tarvitaan pienempi
määrä sementtiä. :
K u n seos on valmis " f o r m u r l i i n"
p a n t a v a k s i , s i l l o i n o n h u o l e h d i t t a va
siitä, että se s o t k e t a a n n i i n t i u k k a a n,
ettei j ä ä ilmareikiä; Näitä i l m a r e l -
klä kehittyy kahdella tavalla. Jos
seoksessa on l i i a n p a l j o n vettä, vedellä
o n taipumus kokoontua j a muodostaa
ilmareikiä. K u n " f o r m u t " otet
a a n pois, s i l l o i n vesi h a i h t u u j a s en
muodostamat ilmareiät heikentävät
betonltyötä, '
T o i n e n , muistettava seikka on se,
että k a r k e a m p i s o r a el s a i s i t u l l a kosk
e t u k s i i n " f o r m u j e n " kanssa. Pain
a m a l l a lapion terän alas sementti-seoksen
j a " f o r m u n " väliltä saadaan
k a r k e a sora työnnetyksi keskustaa
Sohtl. j a t i i v i i t sivut beton^jtyölle.
T i e t o siitä, onko sementtiseos o i k
e i n v a l m i s t e t t u , saadaan myös seur
a a m a l l a vanhaa ja koeteltua kein
o a : Jos lapio pysyy o m i n neuvoin
sementtlseoksessa pystyssä, silloin
seos o n hyvää. M u t t a ennen muuta
pitäisi muistaa se,, että sementin ja
veden määrä seoksessa ovat määrääviä
tekijöitä betonityön lujuudessa.
Älkää hukuttako sementtiänne veteen.
•
Pjort Lisitsinin suuri työ kasvinjalostuksen
iiyväksi
mäUe k u i n k u k a a n m u u suomalainen
olympiakisoissa, mutta ei päässyt 5;
s i j a a korkeammalle.
Hypyissä o l i meillä n e l j ä miestä m u -
vkana J a näistä k a k s i a m e r i k k a l a i s t en
j v a l t a l a j l s s a seiväshypyssä; E r k k i K a taja
rikkoi a m e r l k k a l a l s r i n t a m a n , s i j
o i t t u e n tuloksellaan 420 s m . h o p e a m
i t a l i l l e . Tämä uusi "aluevaltaus"
o l i suomalaiselle urheilulle erittäin
i l a h d u t t a v a Ja n u o r i a seiväshyppääjiämme
Innostava.
Viitala; Gröndahl Ja Kangasmäki.
P a i n i s s a o l i k a k s i suoslkklmaata. V a -
; p a a p a i n l s s a T u r k k i j a ranskalais-suö-malalsessa
R u o t s i . Moleminat tiedett
i i n lyömättömiksi, mikä o s o l t t a u t u l -
, k i n todeksi. T u r k k i sai v a p a a p a i n i s s
a 4 k u l t a m i t a l i a , suomalaisten saadessa
tyytyä yhteen, Lernii V i i t a l an
h a n k k i m a a n Muita suomalaisia ei
s i j o i t t u n u t p a l k l n t o t i l o l l l e . Ranska^
lals^suomalalsessa taasen R u o t s i näyt-t
i leQonankyntensä 5 k U l t a m l t a l l l l a a h,
Suomen saadessa tyytyä yhteen h o p
e a m i t a l i i n K e l p o Gröndahlin j a y h t
e e n p r o n s s i m i t a l i i n Reino Kangasmäen
saavuttamana. K o h t a l o n ivaa
v a i n on, että T u r k i n p a i n i n s u u r u u d
e n o n l u o n u t O n n i P e l l i n e n j a R u o t s
i n Robert O k ^ .
Vires, BJöritlöf-Axelsson Ja Saimo.
M e l o j a m m e olivat lähteneet o l y m p i a l
a i s i i n ensimmäistä kertaa pienoisin
v o i t o n t o i v e l n j a syystäkin, o l i v a t h an
he kansainvälisissä k i l p a i l u i s s a viime
vuosien a i k a n a saaneet k a u n i i t a s i -
O l l h a n siellä I m p e r i u m i n pääkaupungissa
Tbtiuitakin edustajiamme: u i m
a r e i t a , m i e k k a l l i j o l t a i pyöräilijöitä,
nyrkkeilijöitä, p u r j e h t i j o i t a ; soutajia,
p a i n o n n o s t a j i a j a mitä k a i k k i a siellä
o l i k a a n . . Monet olivat k u i t e n k i n k o keiluluontoisesti
oppia ottamassa o m i en,
klsojemmc osallistumisen :valmis-tamlseksi;
•. Heistä o n tässä yhteydessä
t u r h a pidemmälti k i r j o i t t a a.
Janhunen. K u i t e n k i n y r i t t i eräs l a ji
u n o h t u a : ' ampuminen. Siinähän Suomi
on a i n a k u n n i a k k a a s t i puolustanut
mainettaan. Tälläkin kertaa kisojen
a m p u m a k i l p a i l u j e n palkintokorokkeelle
nousi suomalainen, joskaan ei
korkeimmalle kohdalle: Pauli Janhunen
saavutti - k i s o j e n k u n n i a k k a l m -;
massa ampumakilpailussa - ^ v a p a a k i väärillä
— h o p e a m i t a l i n a n k a r a n t a i s t
e l u n jälkeen. Hänenkin saavutuk..
sensa tunnustetaan täällä korkealle ja
se o n - o m l a a n - k a n n u s t a m a a n suomal
a i s i a a m p u j i a entistä tiiviimpään t y ö hön
tulevia kisoja silmälläpitäen.
Siinä olivat suomalaisten saavutukset.
Eiväthän ne suuren suuria ^olleet;
i n u t t a tähänkin olemme tyytyväisiä.
Ehkä l u k i j a n i luulevat, että
maamme, on - a i n a k i n yleisurheilun
k o h d a l t a pyyhäisty,olemattomiin u r -
h e l l u t a i v a a l t a . N i i n h u l l u s t i eivät a s i at
k u i t e n k a a n ole. Muistakaammepa
v a i n esimerkiksi R u o t s i a , j o k a B e r l i n
i n olympialaisissa saavutti ainoast
a a n kaksi p r o n s s i m i t a l i a : y l c i s u r h e i -
T
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : n VVanupin osaston, k u u k a u sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnunt
a i n a r k l o 1 l p . osaston h a a l i l l a;
S i h t e e r i n osoite: Voitto Lehti,
Wanup, O n t .
C S J : n HearsUn osaston' k u u k a u s l -
; kokoukset pidetään j o k a i s e n k u u -
: ^ u d e n : toisena s u i m u n t a i n a k lo
2 lp.
C S J : n Spmcedalen osaston No. 30.
; kuukausikokoukset pidetään Jo-
• k a l s e n kuukauden, ensimmäisenä
s u n n u n t a i n a kello 2 . i p . 'Johtok
u n t a kokoontuu tuntia a i k a i -
. semmln.
esJ: n P o r t A r t h u r i n osaston k u u kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä . k e s k i v
i i k k o n a kello 7 i l l a l l a , 316 B a y
St.: J o h t o k u n n a n kokoukset ovat
j o k a i s e n kuukauden kolmantena
t i i s t a i n a k e l l o 7 i l l a l l a.
; C S J ; n Toronton, osaston v a r s i n a i n
e n kuukausikokous pidetään j o k
a i s e n k u u k a u d e n . ensimmäisenä
m a a n a n t a i n a kello 8 i l l a l l a osas-t
o n huoneistolla . D o n - h a a l i l l a ; >.
. C S J : n S u d b u r y osaston kokoukset
:pidetään j o k a i s e n kuukauden e n simmäisenä
sunnuntaina; P u -
• h e e n j o h t a j a Oscar Männistö, s i h - ;
- t e e r i H i l m a . Mäki; osoite. B o x 354,
Sudbiu*y, O n t a r i o.
Neuvostoliitossa on kasvinjalostus
k e h i t e t t y h y v i n pitkälle j a työtä t e h dään
edelleen laajenevassa mitassa
uusien kasvilaatujen j a l a j i k k e i d en
kehittämiseksi sekä entisten soveltamiseksi
entistä paremmin soveltuv
i k s i olosuhteisiin j a määrättyihin
t a r k o i t u k s i i n sopiviksi.
Julkaisemme seuraavassa P . K o n s -
t a n t l n o v l n • Ja V . H o h l o v i n a r t i k k e l
i n suuresta kasvinjalostajasta P j o rt
Lisltslfllstä Ja hänen työstään. P j o rt
Llsitslhiä pidetään •Neuvostoliiton
s l e m e n j a l o s t i ^ s e n alkuunpanijana.
' Neuvostohallitus on. osoittanut
s u u r t a kimniaa huomattavan neuv
o s t o l i i t t o l a i s en oppineen Pjort L i s
i t s i n i n työlle. . Hänelle on kuolemanjälkeisenä
kunnianosoituksena
myönnetty ensimmäisen luolcan S t a l
i n - p a l k i n t o tutkimustyöstä apilan
jalostamiseksi ja . s en satoisuuden
kohottamiseksi. Nämä tutkimukset
sisältyvät monografiaan " P i m a - a p i -
l a n .biologiaan.liittyvät kysymykset".;=
P j o t r L i s i t s l n omisti elämästään
y l i 45 v u o t t a tieteelle. Hän työskent
e l i yhtämittaisesti 22 vuoden ajan
t u n n e t u l l a S h a t l l o v s k i n koeasemalla,
j o k a o l i N e u v o s t o l i i t o n ensimmäinen
h u o m a t t a v a jalostus- j a slemenvll-jelyskeskus.
Tämän aseman yhteyteen
L l s i t s l n perusti: jalostusosaston,
j a vuoteen 1924 s a a k k a hän j o h t i töitä
r u k i i n , syys- j a kevätvehnän, k a u r
a n , t a t t a r i n , p e l l a v a n , perunan, h e rr
neen kylvömailasen ym. .vlljelyskasT
v i e n jalostamiseksi. Vv. 1921—24
hän s a i k e h i t e t y k s i l a j i k k e e t : L i s l t s l -.
n i n ruis S h a t l l o v s km kam-a n :Ö : 033
j a n:o 056 . s e k ä keskl-venälälnen
a p i l a .
V ; 1922 V . I . L e n i n a n t o i L i s i t s i n in
tehtäväksi organisoida työ jalostett
u j e n laatujen hyväksikäyttämiseksi
kansantaloudessa.; Jalostettuja sle-:
ftienlaatuja ryhdyttiin -hankkimaan
v a l t a v a t määrät, j a niitä t o i m i t e t t i in
k a i k k i a l l e maanviljelijöille L i s i t s i n in
s u u n n i t e l m a n mukaisesti. Neuvostol
i i t o n maanvUjelljät pitävät Pjotr
Llsitslhiä täydellä syyllä neuvostol
i i t t o l a i s e n siemenjalostukssn alk
u u n p a n i j a n a .
H-än suunnitteli - v a l t i o n , toimeenpanemaan
Jaaduntarkkallujärjfestel'
män^ j o k a käsittää peltomaan k e l p o i suuden
t a r k k a i l u n sekä maan laadun
j a v i l j a n säilytyspaikkojen t u t k i m u k sen.
r . L i s i t s u l j u l k a i s i t u t k i m u k s i a biolog
i a n alalta* p u n a - a p i l a n jalostuksest
a sekä sen j a v i l j a k a s v i e n siemenviljelyksestä
ja myös erilaisista
m a a n v i l jelysteknillisistä: • k y s y m y k s i s tä;
'Tämä n e u v o s t o l i i t t o l a i n e n tiedemies
yhdisti :-teoreetUset tutkimuk-lussa.
Meidän s a a l i i m m e o l i tällä k e r taa
sentään p a l j o n parempi. •:
Täällä ollaan vakuuttuneita: u u desta
kirkkaammasta päivästä. y l e i s -
u r h e l l u m m e k i n kohdalta j a vakaasti
muistelemme sitä::nmonsäettä, jossa
sanotaan: " V i e l ' uusi päivä kalkki
m u u t t a a v o i ! " N i i n tulee tapahtur
m a a n j a s i i h e n ' päivään el kestää k o v
i n k a a n monta vuotta.
Täysin kotiutunut L o n t o o n , j o u k k u -
e_emme lähettää ; k a u t t a n i ; A m e r i k a n
suomalaisiUe-lämpimät :terveiseiisä!
.: Helsingissä,' elokuun •• 2 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-09-21-05