1948-10-21-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, lokak. 21 p. — Thursday, Oct 21 Ui: SI m m |lIBEBTir> liulcpeiideDt l^bor SEin of; Flzmisb Canadlaas. Es- Ufibed Nov. 6tb 1S17. Autborized M second clflss mail by tbe Post Office Oepartmrat, Ottawa. Pub- Ustied thrlce weeyy: T u e s d a y s, Tbuxsdays azid Baturdays by Vapaus PablishtDg CanxpanylM^ at 100-102 ebn St. Vf^ Sudbury, OxA:, Canada. Telepbones; B o s t s e » OZflee 4-42M. Editozlal Office 4-4285. M^inager E. Suksi. Edltor W. E&luiML MoilUtf addregg- Boac eudbtay, Oatatto. Adverd5ing ntes opoD »pfiicalOoa. Tranaiatlon free of chaige. TILAUSHINNAT; - Canadaesa: 1 vk- 6 ^ 6 kk. t25 - 3 kk. YhdysvanbiEsa; 1 vk. 7.00 6 kk- 3Ä) Suomessa; 1 vk:ISO 6 kk- 455 Mita muiit sanovat "Päivälehden" kuolemasta Kuten lehdessätnme pn kerrottu Duluihissa 48 vuotta elänyt ja'; vaikuttanut, Virmeaikoina Raivaajan kontrollissa .oH ••Päiväiehli'' julkaisi lokakuun 15 phaviinie • Hitlerin ja Mannerheimin riem sammumista'^ erihustanut • Päiyäi^iiti" sammui nyt erinenaikaiseen Iiii mm ktjolemaän. oli suunnJiellut talousvaikeuksiensa huojentamista siteii) cttäJehti: V lukijakunnalle ilmoit(bttiin,että;-Päivälehden" johto 61 teuitaa tällaisen pienennyksen. Alutta fitchburKilaisetRaivaia^^ ^ i ^ ^ ^säätivät toisin'—- myivät vintiöt "Päivälehden'' koneiston ilman muuta ja jättivät 'Päivälehden' johdon'ikäänkuin kalan kuival-toisin menettelevät •notalitäärisuudestä-jä rnuista- ?• paheisita: vääriri syytetyt "Eteenfiäin'' ja "•Tj;ömJe^^^ Xe ovat aikoinaan keskustelleet lehtiensä yhdistärnisestä, mutta asiastako teltu demokraattisesti/tasa-arvoisuuderipphjailäjäa^ yhteisen sopimuksen perusteella "kypsymään".) ^ v v "Päivälehden'.' kuolemantapauksessa el ole niitään epäluonnollis-r ta. Kuolema tulee kaikille eläville luonnon lakien mukaan ja sa-moin toistuvat raivaajalais-oikeistolai.sten •'sosialistien" diktalooriset toimetipiteet. ' Mutta sen lisäksi on todeitava, että hiin populäärisena kuin taan- :^ joukkoa sen pä'remtTiih Yhdysvaltain kuin Ganadankaan sulomälaisten keskuiidessa; Taantumuksen asiamiehinä toimivat suÖ-menkieliset johtomiehet saavat nyt ja kerta loisensa jälkeen todeta sen, että yhteiskuhnalliseen Icadotukseen vievällä •ieveällä tiellä" ; =heillä^^ ole jouiikokännatuksen reservejä siiloin ku liikemenetelmät" osoittautuvat riittämättömiksi. M i k s i maanmiehemme käyttäisivät energiaansa ja varojaan sellaisten lehtien ylimääräisiä avustamista varten, jotka hajoiltayät työväenliikkeen rivejä ja ^ha^oittavät kansanjoukko Eujenyyleistä sabotifSsia sisäpolitiikäs- •^^•Ksa,^: sekä -edistävät imperialistisia sotavouhbtteluja: ulkopolitiikassa? ^Tämänhenkik^ heille tyrkytetään jdtälcyllin ja erittäiii halvoilla hinnoilla ilman mitään HsäponnistelujaI Tällä perusteella, kaikesta parjauksesta, panettelusta ja sorrostakin huolimatta täkäläisten maanmiestemme t3'öväenlehdetilmes vät vielä pitkän aikaa senkin jälkeen kun oikeistolaiset, yieraaii luo-, ^^^•i k l''"", kanneet lehdet ovat äiko;a sitten kuoUert. Mutta sittenkin on valitettavaa, jos tämä lopullinen "välien sei- i Lewis (John L. United Mine Wprkers : vvittely'- tapahtuu nääntymisten ja; kuolemantapausten muodossa;P'a^ Union konventionissa). —. FP uutis-jori parempi olisi, että nämä pierikadon '^leveällä tiellä''olevat o^ ; lehjdet kääntäisivät suuntansa työläisten, farmarien ja pikkuliikemies- >: ten taloudellisten ja pbllittlslen etujen piiolelle. Siten rhuodostuisil t i lanne, missä kuoleman alhenttäman ••aptiharvehnuksen'' aserhesta ; .voitaisiin neuvotella yhtei kypsyystilassa idemokraattir sesta yhdistymisestäkin maanmiestemme yhteiseksi hy^-äksi^T^ 'jjcmTulospääSy lähestyvästä unipikujasta ja san-iälla se on ainoa järjelli- ' •7iM\ulospääsytie;<;^'- KUOMIKTANGIN «APPEUTUMINEN Kun Sjantungln maakunnan pääkaupunkia TBJixanlapuolustgtneen ga:r-nisoonln yi! neljännes miesvahvuu-destar" tuJl taistelun tuoksinassa kan- .5äharmeljan puolelle, niin ee oli eloisa e5lmei*ki siitä mitä nyt tapahtuu kaikilla rintamilla. Kuomlptahgin vis- J5ei5sä osastoissa alokkaille^e^^ aseita kuii pelätään, etitähis menevä^ ^ Kansani armeijan puolelle rUidsn kamsa. — Telepress, lo&ak. 14 p. T^XHÄN-^ÖOTAPOtlr •• • Tin^LA SOUTAA: i "'••'{'•[ ^ Canadan hallituksen hallinnoUinen määräys mikä- antaa kyseenalaisilla Ranskan kansalaisille oikeuden olla Canadassa, nostattaa keskasteltayak-fil useita tärkeitä kysymyksiä!.. Mikä on paljon tärkeämpää Canadan kansalle pn kuitenkin se. että he tulivat tähän maahan yäärillä passeil-id . > . - Mikään muu tässä yhteydessä ei ole sen huolestuttavimpaa kuin se, että (hallinnollisessa määräyks&ssä) viitataan näiden miesten vääriin nimiin poliittisten pakolaisten lisäni-mJnä. Väärät passit. ovat ykHinker-taisesti vastoin. Canadan ' lakia. Ei ole pitkä aika siitä kun seitsemän po^ liittjstä pakolaista saatiin kiinni Torontossa siitä, että^ heillä: cli ;Väärät passit ja haillfusiähettl heidät oikeamielisen jjuolueattomuuäeri nimi .sä takaisin Eurooppaan. He eivät pakoilleet ystävällistä hallitusta,' vaan oiivat yksinkertaisesti illan halukkaita pääsemään G^adäah,. . Siirtolais. laki o ; osa kohta r) sanoo selvästi, et-td: "henkilöt jistka ovat syyllistyneet ; . . Hähen majesteettinsa vihollisten auttamiseen sodan aikana tai mihin tahansa samanlaiseen rikokseen Hänen inajesteettinsa liittolaisia kohtaan" pn. kielletty pääsemästä Cana-daän. Näitä miehiä oh syytetty juuri tällaisista rikoksilta ja. havaittu syyllisilcsi... — Globe and Mail: VAROITTAA FASISMISTA "On olemassa niitä, «jotka julistavat taistelua komrhuniismla vastaan ja sitä tehdessään salaisesti toivovat, että kommunismin sijaisen jonkinlainen fasistinen hallitusmuoto tulee marssimaan voittoon Yhdysvalloissa';, sanoi mmm. • . 1 | ^ Ihmiskunta pn juuri sivuuttaiiut suunnattomari suure/i "vaaran". \Tidysvaltaiaiset suuret päivälehdet ovat kirjoUtaneet siitä jäifkyttäviä. kuvauksia. \ValterLipphiarin, Doi-othy Thompson j a muut ostetut ja makseut pakinoitsijat ovat vuod^ "väärä" siviiutettiiri. Kaikki canadjalaiset "'hyvät''yleisen mielipiteen muokkaajat ovat veisanneet .samaa nuottia. Kysymys kaikessa' kaameikiessaan oli tällainen: Vähän toista viikkoa sitten Yiidysvallain presidentin ehdokas Harry Truman havaitsi, että hänen, valituksi tii]emisenmahdolli.«iuutensa huononevat ^rhällä kun AVallacen / rauhan ohjelma saa lisääntyvässä määrässä •;. kannatusta.. Täs.sä tilanteessa presidentti Trumän [läätti lähettää Yhdysvaltain { ylioikeuden tuomarin Fred AI. Vinsonin Moskovaan neuvottelemaan Stalinin kanssa rauhan vakiinnuttamisesta. Mr. Vinson Suostui ch- ' dotukseen ja maailmaa sähköisti a:jatus, että sodan asemesta tuleekin \ ' ' r a u h a - \ ' ' • Mutta ennen kiiin presidentti Tnuiian sai päätöstään julkisuu- . V teen, Wall Streetin rahapösöt saivat tietää tästä "suuresta vaarasta" ja he panivat kuolaimet presidentti Trumähin suuhun. Valtiosihteeri Marshall sai, tiedon tästä vaarasta ja saapui lentoteitse Euroopasta \Ti-dysvaltoihin. Valtiodepartmentin silmäntckevät, ennenkaikkea Robert A. Loyett ja muiit sotateollisiuKlen kans.sa y^^ .; ripolitiikot sanoivat presidentli Triinianille, ettäi nyt: sinä vasta myrkyn keitit, sillä neuvottelu Stalinin kanssa voisi ratkaista Berlinin kriisin ja Saksan probleemin ja siten Ibpetfaa meiltä lihavat; Iauk.set. Kaikki tämä tapahtui yhden ainoan vuorokauden kiiluessa.— ja presidentti Truman saatiin ••järkiinsä"'. Kuultuaan isännän äänen eli U'all Streetin määräyksen, presidentti Truman luopui tästä vaarallisesta suunnitelmalita. • Ja taantumuksellisuudestaan tunnettu senaattori Vandenberg sanoi helpoltuksesta huoaten sanomalehtimiehille. että "me hädintuskin pelastuimme". ^ Kiittäkäämme ;ja ylistäkääm^^ Wäil Streetin rahamiehiä; jotka pelastivat meille Saksan kriisin ia yhä pahenevan sodan vaaran ; -—sillä rauha on meille kaikille kauhistus, koska se vähentäisi sota-tehtadijain miljoonävoiltöjal • Ale hädintu-skinik-lasluihime"' siitä vaarasta, että mäailrnian johtavat suurvallat olisivat päässeet sopimukseen rauhasta. , ; ' . Nyt on siis kaikki läas kuten ollakin pitää. Churchill. Vandenberg. "Mike "Pearson ja heidän kaltaisensa sodanlietsojat vaativat julkisesti, että Yhdysvaltain pitäisi pudottaa joitakin atomipommeja Neuvostoliiton teollisuuskeskuk.siin. Kun Xeuvostoliitto ehdotti atomipommien hävittämistä, niin lännen sodanlietsojat -sanolVat kiiorossa ei Kun Xeuvo.sioliitto ehdotti /suurvaltojen asevoimien \'alientä-mi. sta yhdellä kolmanneksella, niin sodanlietsojat sanoi^t •'ei". Huolimatta siitä, mitä N>uvostbli|tto tai mikä muu maa tahansa ehdottaa rauhan hyväksi, jodanlietsojat vastaavat siihen " e i " ja vaativat li-sää .sotaprovokatioita - r - ja lisää lihavia .sotataryeurakoita it- ;selleen|'' Multa mitä tarkoittaa tanni 'hädin tuskin pelastuminen'' tavallisen kansan osalta? Vastaus tähän saadaan lehtemme uutlsosastplla tanaan julkaistavasta tiedosta missä ilmoitetaan lakoonisesti, että liittohallituksen tuleva budjetti, mikä sivumennen sanoen on vaalien edellinen budjetti, "voi olla viimenen rauhanajan" sellainen. Samassa uulistiedossa kerrotaan, että Canadan korkeimman portaan ''suunnittelijat" olettavat, että Canada antaa täydellisen tukensa ns. Pohjois-tieto. Eteenpäissä,. AIKA O.X TAAS UMMESSA . . . . Uutistiedossa kerrottiiri, että Kiinan taahtumiikselllsutidestaan tunnettu presidentti Chiäng Kai-shek on pyytänyt anteeksi sen, että viime huhtikuussa, hän on tehnyt niinkin tyhmän enhtistuicseh,. iettä "kommunistit; tullaan karkoittamaan Keltai-sehjoen eteläpuolen; strategisilta alueilta kuudessa lajukaud3ssa". Aika on kulunut umpeen ja, joskin on totta, että eräitä sotajo^kicoja. on kyllä kar-köifettu- - niin tosiasia on se, että kai*öitetut- joukot ovat —- marsalkka Chianfein omia; joukkoja... Liukas, Eteenpäin. ... '..'^ ' • ••' -.*• \: • ••' •; "TARKEX" SEIKKA •/•^; "Mikä on tärkeätä", lausui hän (Yhdysvaltain demokraättipuolueen entinen presidentti James A. Farley), '*on-se, että Espanja on valmis taiistele-mäan venäläisiä vastaan " Pyreneillä Vaikka toiset maat eivät olisikaan,;ollen siten perusolemukseltaan nyt samaa mieltä yhdysvaltji(in ja Britannian känssa.•^ - - Lontoon uutistietp, lokak. 8 pnä! ; ; • • ; , /TTYÖVÄEN YSTÄVÄT"! "Toiypuolueen kokouksessa löydettiin kaksi kokonaista minuuttia työ-väenaslain käsittelyyn" — Canadian Tribune, uutisotsikko. Eräs amerikkalainen lehti julisti, ?itä Wrcclawtn köngres.si iei. ole -edes, vnairiitsemistn .arvoinen. Sashassa: hu-mexosia; kerroiiijh mm: eräästä suiir-äyömäri. stä. joka hen.keä vetämättä, o hotkaissut 16 pihviä. LuonnoUiäesti ei yleiiö, joka; jha.^tuu tällaisiin ennätyksiin; ole erikoisemmin kiinnostunut jonkun Joliot,-Curien, jonkun Halda7 nen tms. mielipiteistä. ; Mutta pnh^k-sl on Amerikassa vislä ihmisiä, jotka turitevat mitä. suurinta mielenkiintoa lätä.kongre.s£ia kohtaan ja huomaavat siifiä • ehsimmäisen ..yritykssn ' sodan jälkeen löytää tieteilijöille ja taiteili-jpiile yhteinen "kieii".; .. . Wrociawin kongressin merjcifcys ei ole aljipastaah siinä, että 'siihen osallistui viisisataa, henkeä nsljästäkym-menestä-^ viidestä maasta. On myöi otettava huomioon, mitä ihmisiä; nämä olivat r Andersen Nexö, Sholohov,: Anna Seghers, L-conov ym. Laajalti yli kotimaansa rajojen pvat tunnetut myös sellaiset ruripllijanimet kuin T u - wim ja Eluraä, maalarit Picasso ja Le-ger, filmiohjaajat Pudovkic jä Buriah, Hyvin tunnettuja, ovat tiedemaailmassa .Joliöt-Öurie, Haldane,, Prehant. Tarie, Bernal,- Wallön; Eivätk^' tässä ole vielä läheskään kaikki na.loistavat nimet, joita kongressissa esiintyi. Monet maat eivät voineet lähettää kongressiin osanottajia, ja Portugalin ja Brasilian edustajan osanottoa voidaan pitää todellisena sankarillisuuden näytteenä. Pablo f^eruda, latinalaisen AmsrJkan merkittävin runoilija, ei voinut matkustaa kon3ressiin: joka askeleella hän on ppliisieri Vartioimana. Ja monet tunnetut henkiiöt antoivat tiedoksi, ettär he ovat henr. gessään mukana kongressissa, kiiten esim. prpf. Einstein, Steinbsck.Cald-well. PriesUy, Duhamel ym. Eri kansojen henkissn elämän parhaat*, edustajat ovat oivaltaneet, että he ilman yhteyttä tqi^siinsa ovat vpi-mat tornia. Mutta tuhannet kpngries-sille säapunsst sähkösanomat ja kirjeet osöittiva t myös ka nsojen rauhan-tahtoa. lÖnv JUja jlShrenbiirg rinnpstiistakin, näytti kongres3iIaisille, miten Ihmiset olivat houszeet raunioiden ja hävityksen; keskeltä ja ihnok-kaalla työllä rakentaneet vanhalle perustalle uuden elämän. . ^ " - ~ ^ "He ovat kadehdittavia"; sanoi minulle eräs rahskalainen kongfessie.r dustaja, "koska Puolalla ei ole mitään Ma^shall-suuiuutelmaa, multa sensi-; jaan usko omiin; ypimiinsa, usko räu-haar^.;--':';;':•; •••.';•,• Mielestäni on merkityksallistä, että kpngres.si, joka pii omistettu rauRln' turvaamiselle,;pidettiin juUri Wrocla-wissa. Se, että suiu-et: bri,ttiläiset ja amerikkalaiset lehdet kirjoittivat Tcongres-slsta mahdollisimnmn vähän, ei johtunut siitä, että Yhdysvaltain j a Isö- Brltannlän hallitukset eivät timtisi mielenkiintoa kongressia kohtaan; Tätä pspittavat mm.näiden hallitusten taholta tehdyt: napnet yritykset kes-ksytlää kpngressin työ; ja pakottaa maansa valtuutettuja matkustamaan pois Wroclavvista, joskaan delegatlo-. aines ei aina kauttaaltaan bllutkaan mpitteetonta. Helppsti ymmärrettävissä pn se vaikea tilanne, jphpnkunnipitettäva herra Huxley jputui. Hän pn YKth kari-saiisivistys- i tiede- ja kulttuurijaps-tpri UNESCOin puheenjohtaja. Hänen virkansa tekee häxiet riippuval- .seksi Bevinlstä ja JVIarshäUista. Wroc-lawiin hän tuli viran puolesta. Herra Huxley ei ainoastaan ole itse kpkenut sielullista draamaa, hän pn myös esittänyt sen lA)ngressille. Hän pspitti hyväksymystä, kun ptlhuttiin Amerikan Imperialismin uhkasta. Hän pspitti hyväksymystä,. kun sahpttiin, ettei ple piemassä mitään amsrikkä-iaista imperialismia. Hän sanpi. minulle plevarisä Ihastunut Saslawskin puheeseen, miitta itse hän piti puheen; jossa hän yritti muuttaa spdan- ja" rauhänka(nnattajien välisen ristiriidan realisnath ja fpi-mälismin kannattajien väliseksi riidaksi (tällöin puhkesi Picassp nauruun). Herra Huxley tahtoi päätöslauselman lieventämistä, ja hän vakuutti, että "lieveiihettynä" hän kyllä tulisi alleklrjoittamaari sen, mutta kun hänen ehdotuksensa hy-välcsyttiin, hän äkkiä sairastui ja matkusti ppis muutamia tunteja ennen äänestystä. En hetkeäkään epäile on täysiii i ä s i j u ^ jnistä sodanuhka ;on ;pei:äl3in. <Näinä kyyni^; kot. jbtka! tekeytyivät yksinkertaisiksi, yrittivät saada horju vät; vedetyiksi taaksesn^Jä. erisiää kpmimunistit jä -Neuvpstpliitph valtuutetut." Mutta tämä ei onnistunut heille.! He joutuivat. its2 eristetyiksi. ; Nyfc^tahtpvat iiämä iPiikatut herra^^^ miehet leiihata "VV^rpclavs-in kongressin Kommunistikokoukseksi, TUisMri voidaan ajatella rnitään tämän valheelli-i^ empaa väit2ttä. Sallittakppn minun esitellä muutamia "kpmmuiiisteja": AbbeBPulier, erään katplisen pppilai-toiksen;; prpfesspri, Hewlett JphnSon. Canterburyn dekaani, - Yves; Farge,; Ranskan entinen ministeri, Kingsley Martin, "New Statesman and Natiön"^^ lehden tpimittaja^ Waliacen kannattaja, asianajaja Rpgge, Tanskalaiseti .kirjailijat Bedel, Vercprs, prpf. .;Giral, mainitaiisenune vain muutamia. Mielestäni ei tarvitse tpdrstellä,: m i t en paljon Abbe Bpuiierin maailmankatsomus eroaa minun maaiimankatso-muksestäni. ' •Wröclawin. köngrassi on osoittanut, että. kulttuurin edustajat ovat kauheina fasismin vuosina oppineet ymniär-tämään paljon. He ovat oppineet ymmärtämään, että rauhaa ei uhkaa kommunismi, vaan; ha ihmiset, jotka kömniunisminy.astaisen taistelun var-' jolla vastustavat jokaista edistysaskelta. Juuri, silisi ovat kaikenlaisten virallisten ja epäyirallistsn diplomaattien jupnet epäppnistuneet. Kun Ams- : laÄissa pleskeli Brasilian eteviri rp-maanJcirjäilija Amadc, karu ja. intp-^ : himoiorii ihrhinen, jpka pn. -kuvänni:: maansa baneltomisn elämää. Mc tutustuirnme mierenkiintbislin latina-lilsarnerikkalaiijin kirjailijoihin, -me ;; tutus uimme uruguaylaiseen riinoiii-. jaan ja' romaanikii-jailijaan. Ambri-; riiiih, jonka, teoksissa gauchot elävät • todellisina ja aitoina;; Älfredo.-VareT laan, uuteen . brasilialaLsesn ;• musiikkiin, i' Näirnnie; tarmoa tuikuvah Hans' ^Eisi.erin.' Saimme :puris;äa'.- ikuisesti nuoren Andersen Nexöri icättä, tutus-vUä Stojanbifin ja Drdan luorni-suun-nitelmiin, ksskustella Napolin tuhottujen kaupimginp-ieii uudistajan, italialaisen arkkitehdin Cossnzan kanssa, /valiuuttautua Italian kirjallisuuden voimäs ,m'an pblVen kirjailija tä nupremman polven proosa^klrjaili-ja Vittorini ja runpilija. Quasimpdb.. Tapasimme - Legerin, Hayn,. Burianin ja rnonia muita. En tuhlaa joutavia sahoja kuyail-lakseni ystäviemme . suhtauturnisca neuvos to. ieteeseen ja neuvbstckirj alli-suuteen -r^täsSa suhteessa ei ollut-ihi-tään' mielipidejäkoä, ; Naimrhe, että ^ ä r ä on täyt< eniisellä hyväll :eilenl ; iltaan mehrn ja rjii<ien 1 •n on kuuden labioitusta että omaksi V A P P L : T L * O M I Q J \ ; inhan tämän ilos u-.tauiua naiian ^sii jauiruuuen Suomen Pankin joiitajan vaimo i äl- haasiekai ästa, jota edustivat sekä yanhem.. vj-me: perjanlaini hiat^ustrXei^r eleen.. Latbnips polven Bontsmpelli et- kista. s,.r,>r,«»„ ..ri. : : - _ . - - . : ' „ : ' ^ j 5 k i jolloin; leht kista Suomeen '•GripshoIm".biq ystävämme elävät, ;tai£televat,;luovat"^huomioonsa.Erikoisesti .Round li ,y. >h,d/ ^eoscs=äö ki rai rni cscsoaTmY imT ; ,e» . . nM/ra^i<nr,iio„ e«rn><grlTaonr, -. kSH jässmstölie hucmautati. Kt5« tilainen biokemisti Haldane; pilkkasi, ns.; läntisen !kulttuurin apologeettoiÄ seuraavin sanoin: ''. 'Läntisellä* ymmärretään tavallisesti^" kristin^^ 'itäisellä'. ma;rxilai3uutt:a.; Mutia, kii-rlkan delegation johlaja selitti, että kolme' neljännestä hänen kollegoistaan hyväksyy päätöslauselman, nousi neuvpstovaltuuskuntä seisomaan ja tervehti myrskyisän ihnbkkaasti taistelutovereitaan rauhan jjublesta. • wissa. Kuten tunnettua Saksan ;i]|ä- 1 herra Huxleyn rehellisyyttä, mutta tiprialistlt eivät vieläkään tunnusta I kun minä iästä lähtien en^lantllaisis-: TULI TIEDUSTAMAAN "Mikä teitä vaivaa?" • "Nb sitähän minä lähin tohtorilta tievustammaaj. jotta mittee se oekes- .taa oj Ja voanilko tässä-hengev voara, kun ruoka jä unj maestuu, vpan työ on kun tervoo." . Euroopan kartalla tapahtuneita muu- . toksia, heille; "VVroclav bh edelleen Breslau,'* Kostbajatuksen hautojille antavat englantiläis-amerlkkalaiset .impsrialistit apiia'an —.ei.siksi, että Breslau olisi 'hsille rakkaampi kuin Wroclaw vaan koska sota on heille: ra;kk^ampi kuin. rauha. Tateh merkitsee Wroclaw monelle aseideh palvojalle hyvää veruketta: ja .mainiota maalitaulua. Kongressin, osanottajat korostivat; koitoontumalla tähän kaupunkiin sitä, että uudet rajat ovat muuttumattomat. Wroclawin; rauniot muistuttivat kohgressilaisia siitä, niitä sota kult-ti^ rille merkitsee: Monet, jotka eivät aikaisemmin olleet kä3meet tässä kaupungissa, pitivät sitäpreussttaiseh mi-litarismih linnoituksena, Clausewitz-perintptilana : ja jättiläiskasarmina. Lisäksi pii Wroclawissa loistavia röb-. malaisen ja gopttilaisen kulttuurin muistpmerkkejä.; Säälimättä ne ruhjottiin pirstaleiksi jä nähdessään nämä rauniot nousee amerikkalaisten mieliin tahtomattakin kysyrays, mitä "NeTV:York;Timesin" johtava artikkeli oikeastaan kätkee taakseen.'.. Olin Wroclawissä vuosi sitten, ja nyt näin, iriiten paljon Puola on saanut yhdessä \aiodessä aikäan.v Palautettujen alueitten erinomaisesti onnls- ,tunut näyttely, joka oli pystytetty ais: tikkaasti ja osoitti Iiyyää makua, jopa ta lehdissä luen ylväiden brittiläisteh vapaudesta, miiistanjaina herra Huxleyn hämmästyneen hymyn, hänen, joka el voinut jäädä pois Wrbclaiwistä, mutta joka sinne saavuttuaan ajatteli Vain yhtä; nimittäin lähtöään sieltä, hänen- joka pii yksi kpngressin esimiehiä, mutta jpka matkustett.uaan pbis pehteyasti- seiitti, että .hänen läsnäplpnsa Wrpclawissa bli' öUut yäärihkäsitys; En tupmitse, mutta surkuttelen.'- ' -C . / i^ Että rauha on parempi .kuin sota, niin sähpvat kaikki, jPpaHearst-leh-detkin. Mutta tärkeämpää en^saada selville, kitka uhkaa rauhaa. On vaikeaa parantaa sairas tietämättä, mikä häht& vaivaa. Muistuvat mieleeni autuaan Kansainllitpn istunnpt, jpis-sa epäkphtelialtten rpsvpjen kphteliaat apurit puhuivat hyökkäyksestä mai-nltsemaita hyökkääjää, / M o n et englantilaiset ja amerikkalaiset tah-tplvat herättää tämän tavan jälleen henkiin: he sanoivat, että spta luon-noilisestikin bn paha asia, mutta että Käytävässä avasi eräs ranskalainen sanomalehden ja lUki sähkeen Frankfurtista: . "Vaikutusvaltaiset piirit iiänsi-Saksassa tukevat liitteutunei-den neuvostovastaista politiikkaa... " Nauraen hän näylti lehteä toyerilleeh: "Kätsbkaahan, tässä näette yastus-tus- sänan uuden tulkinnan.'': Niin, sanoillakin, on kohtalonsäi Sanaan ^'vastarinta" sisältyy paljon .mielipahaa, roiikeuttä jä urhpplli^uutta Vas-tarlnhäh i-iveihih Kuuluu ;rtalialäinen taiteilija Renatb-Guttusp, eräs aikamme lahjakkaimpia maäiareita; Häh eli sissi. Siihen kuuluiihupri rariska., tär Mädeieihe ;Daix, joka lenrtätti.. ilmaan hyökkäysvaunuri. alihen kuuluu puolalainen sissi jä runpilija.Dob-rpwplski. Mitä eshdottävat amerikka-ten; .timnetaan, syntyi Kristus idäisä ja Marx lännessä.. Kongressi yahvisti, etteivät • rajat kulje maähtiet:eeilisten pituus- ja leveysasteiden; yäan ajan mukaan: toi-; ssllä puolella;'on yanliuudenheikko maailinä, joka väkivallan, pimeyden hinnalla, kauhistutiayan sodan hinnalla tahtoo pitkittää; biemassaploaan'; toisella puolella uusi ihmiskunta,' jolle kuuluu , tulevaisuus. • Neuvostbliit on voima jä sivistyksellinen nousu auttaa koko maailman lubvia heiikiä. isäilyt- .tämääh menneisyyden hengsnarvpja ja luomaan uusia. Tästä olivat to-listuksina pitkät puheet ja lyhyet rep-;; liikit, .suosionsoltusten myrakyt, ystä-. vyydehtunnustukset, lämpimät kädsn-puristukset. : Muutamiasanoja ns. '/läiitiseh kulttuurin" edustajista. Kongressin päättymisen jälkeen kääntyi Braisilian: lä-he. tilä3 brasilialäistsh. kirjailijoideh jä säveltäjien puoleen seuraavalla puheella:,/' Kahvi vaikuttaa'^ edullisesti kulttuurikehitykseen. Te asutte taka-p3ju'sessa .maassar - Ainoa keino äut-tamisek- senne on brasilialaisen kahvin myymiin edistämihen...':. Väkuutäh: suunnittelee talvitoimin taaiisa Kirkland Lake^ — V - ia ]x. Mk^2?p;S1t lana Laken SastonhaSl^^S ' Ä S j ^^ me Jymyn jäsentsri ottavan t ^ ajoituksia ja, h a vien valamista^ maksaisivat y l i $C ]cun lehden ;talo kaikki menot Ile löytyy siis hy\ I haasteiden vyöi hucmaiitan, Ktä t f t JA Av A A L T O ma kokous pidetään lulevaa talvin e ia VäiilÖ: A n t t i la mintaa ^-arten, hiihdon; jms;, edia Tt-nin;Wanupista niiseksi. Toivomme kaikkien- fajg KETTUNEN Tc ,ten;saapuyan-kokGukseen.;^-'--^ ' ^ .Jymyn, johtokunnan'puolesta; w! ärjesteimä saa kannatusta BjaHäästää A i l i ; Ste; Mariesta sei [ I K O L A I MlNtÄj jreenmarkin Tor^ HJÖ HUOVINEN ^ Toronto, Metrinen järjestä .njahaastaa W i l li urheiiutuloiteh. niitraamises3a:oa S an Torontosta. ' me aikoina: saanuv entistä enenai ALMARI' HOMES kanna;i!slä ;urheiluväen keskuuda aästeeseeh:', jonka:; johdosta odotetaan, että ai EIKKI P E L L O N] joutuu keskusteitä vaksi Amateur Ati e€seen i a .haastaa Istic Union \TiQ3ikokoukses5a, joka ji eh Söuth Porcupii: detääri Londonissa marraskuun li pnä: laiset-hänelle? Ruhrin.ma^gnaatlien eia:.ole^^^ tukemaa "vasta^iIitaa•^'^ Seuraukset Isananmukaisesti erään, diplomäatih bvatndielestänl selvät. ' ; Wroclawi5sa saattbi uudelfeen vakuuttua, että. kaikki elävä, kaikki a r vokas, jota parhaillaan toteutetaan taiteen alalla, kuuluu niille, jotka ovat. liittäneet ' kohtalonsa kSrisaäh. Palautin jd mieleen: taiteilija Guttuson. Pablo Picasso koristi kongressilehden erinomaisella piirroksella,: joka, esitti piiplalaista taionpöikaisnaista, jä lah-joltti Puolalle erään omin käsinpolte-tusta savesta valmistamansa kuvapat-saan^ Paul Eluard, eräs Ranskan hienoimmista runoilijoissa," kothmunisti ja, vastärintaliikkeeri jäsen, kirjoitti Wrocl.awissä voimakkaan runon "Me taistelemme elämäih puolesta". Wroc-puheesta. •. On tapauksia, jotka antavat paljon äänekästä puheenaihetta. Ne täyttävät päivän verran lehlieh palstat ja vaj09fvat sitten nopeasti unohdukssen: Mielestäni voidaan -Wroclawin kong-' ressiii tuloksia arvioida vasta muutamien kuulbusien kuluttua.: Valtuute-tut ; matkiistavat kotimaihinsa^; ; He kirjoittavat jä puhuvat, ja: totuuden sanat tunkeutuvat -niiden-; maiden kansdjen keskuuteen., joissa 'to:uu-dellis eri tietojen köyhyys seuraa vääristeltyjen: tietbjen ylenpalttisuutta: "Tpivotamme vanhoille ja uusille ystä-villemmekoko sydämestämme :m=nes-: tystä vaikeassa ja jalossa työssään. Sotarikollisia vapaaksi Suomessa Helsinki.. - - ;(3-.Si, Vankeihiioitoi ; ra s ton, pääxök=es; ä vapau te ttiin M 9 pnä , asekäticenräjutussa .tuo eyel-stiV Valo. .Kbiikantin ,Nihti]ä'jl evefstiiuutri. :Usko Sakari HaahtljS tayliqikeus. tuo.-nitsi heioäv'viime, i väänä ö^.yuoden kuritushuonerangi • tukseen, :ic3tä ,kui:enkir.:pitkän.r tysajan; johdosta • Jfarsottiln-' 'viiotta: käi-£i;yksi. Vankeinhoitor : ton '.päätös pjrustuu: voiniassa .olevi •lakiin, jonka miikaan'.'vanki 'void l l H O M A S J O K I NE in ja haastaa;Frar I L E W I C K L U1 ;eeseen ja.haastaa .LLE K A U H AI ;eeseen ja haastaa sekä Einn N i k k ar ipä No.. 56.; •: [NA HELMI Toi aseh haasteisiin ;iin,--•••;^ .YDIAJA A L E X i •vat-Taimi i a F r a i ;Heliinin, k a i k ki .ESKELlNTö !n ja haastaa;Rich .NNAPIETIKÄ jaKalle Kauhala vapauttaa, kärsittyään puolet tuoi .öätaänv- mikäli'; tiän- ;pft::yaiikeusä:. naän moitteettomasti ::kättäytyiijt )TTO. SALMEJLIli Päätös.atanöttiin^ sen • jälkeen.ykua M teereen.; jä haastaa vankilat olivat-puoUaneeVvapa.ut'i el ja Oskar K i n g el inistä'; ja asiasta 'oli iI.TiOite;tu 'pikeffi i^ÄINÖ .TUHKIA.• kahsieriile. • • ; : ': ' fpn.ja.haastaa .Laur Pörcupinesta:' Kuusinen toimittanut ||!^- HEIKICILÄ Kalevalan valikoiman; gJ^^^S^S •Helsinki.:-;'—: Karjalais-suomalaise leeseen ja haastaVj tasavallan; kustannusliike 'valmistela pa.rhailiaari.painoin KälsvälanroE* ALFRED MUJE 1 jen. valikoimaa, jonka oh toimiitaia: tees.een ja .haasta O. •, V'. .'Kuusirirn. t in Torontosta sekä varten on Kuusinen ryhmitellyt Kalf icedale.sta. valan runoja, osaksi uudella .tavaö W T 0 L A T V A L A ' Valikoimasta; aiotaan samanaikaL«- ja haasta.ä kaik] ti julkaista myöskin venajänkiciise!) "NQ.-JUNKALA käännös: : ' '' Ja liaastaa Väinö 1 ?n, jossakin Ontar .Atlantin sotaliitolle. Lisäksi, Robert Taylö tiedoittaa Ottawastä: " V i i s i vuotta kestävä työ Canadan sotavoimien rakentamiseksi, ynnä Canadan osuus läntisen sotilasliitpn avustamiseksi, vaikuttavat perustuksiaan myöten Canadan ekonomiaafi Ja miltei jokaiseen eana-. (lalaiseen, selittävät viranomaiset..'' ; v : Edessä oleva kuva on tällainen: Ensi vuonna."eh^ä viimeisen ; rauhan budjetin" yhteydessä voidaan saada vähän verohuojennuksia, sillä liberaalipuolue haluaa päästä takaisin valtaan.: alutta sen jälkeen saadaan nykyisten sotasuunnitelmien perusteella ''tykkejä voin asiemesta'" ja entistä korkeammat verot, sillä sotavalmistelut on hyvin kallista "huvia" jo aseellisen rauhankin aikaria. puhtaattakaan siitä mitä varsinainen sota maksaa. • Tavalliset ihmiset haluavat kuitenkin ennen muuta rauhaa kaikis-sk maissa: M u t t a pelkkä hyvä tahto ja rauhanrakkaus\ei riitä. Ihmiskuntaa yiedään tietoisesti ja harkitusti iiutta sotaa kohti. Tämän onnettomuuden välttämiseksi tarvitaan siis tietoista ja hyvin suunniteltua inhimillistä toimintaa rauhan hyväksi. Ja on muistettava, että tässä rauhan rintamassa tarvitaan kaikki oikeamieliset, inhimilliset ja muut denxokraattiset,voimat. Yksilöinä me olemme heikkoja ja voimattomia, mutta yhteenliitt\'heinä rauhan voimat ovat monin verroin .sodanlietsojia voimakkaampia.; Mitä tarvitaan on se. että kaikki rauhanvoimat tuntevat omat voimansa ia vastuuvglvollisuutensa. sekä toimivat niiden velvoitusten mukaisesti, Työskentelymrs.Dorise Nielsenin lähettämiseksi Helsingisiö p i dettävään naisten kansainväliseen rauhankonferenssiin on yksi tärkeä keino taistelussa rauhan puolesta. Työväenliikkeen rakentaminen ja työväen sanomalehtien tukeminen on toinen erikoisen tehokas keino. Lyhyesti sanoen, rauhan puolesta on toimittava ja taisteltava siten ja niillä keinoin, mitä kulloinkin on käytettävissämme! itus vai Tavallisesti kim joku sattuu kiible-maan, niin jälkimaailma puhuu edesmenneestä pelkkää hyvää. Meidän täytyy kuitenkin myöntää, että piemme tehneet jpUpInkin ppikkeuksen tästä tavasta. Kun esimerkiksi Hitler katpsi ja Mussplini ammuttiin,; riltn me Piemme plleet niin hävyttömiä, että plenurie paljastaneet :tpdellisen karvauitemme ja sanpneet, että sen he ansaitslvatkin. Äskettäin tapahtui Yhdysvaltain puplella sellainen kuplemantapaus, jehpn me piemme kiirinpstunelta, el siksi että plislmme tunteneet syvää rakkautta vainajaa kehtaan, vaan siksi että tiesimme vainajan sairasta, neen sellaista kalvettavaa tautia, joka johtaa lopuksi kuolemaan. Melkein-j} ä piemme Iloisia, että tällaista tarttuvaa tautia sairastava pbtilas kuolee aikanaan ja lakkaa levittämästä sairautta ympärilleen. Tämä manalle meimyt bn Yhdysyal-lPL? sa ihnestynyt "Päivälehti". Kun kuulimme sen kuplemasta. niin muistui mieleen supmalalnen sananlasku: "Joka tplselle kueppaa kaivaa, iiän Itse siihen lankeaa." "Päivälehti" en erikoisella innplla kaivanut kupppaa xrillltanttlselle työväenliikkeelle, Sup-men dempkraattisille vpimille, Neu-vpstoliitolle, ja kaikelle mikä en vähänkin vivahtanut edistysmieliselle. kupppan. Näyttää siltä, että hän luuli omaavansa Simsbnin voimat koska ryntäsi l^uvostoliittoa^ vastaan sa-maaii aikaan kuin Hitler ja kukisti sen monta kertaa lehtensä palstoilla. Juuri kuin Hitierinjpukpt olivat Moskovan porteilla hän julisti, että Kremlin tornissa oleva punainen tähti on i sammunut eikä ktoskaan enää tule syttymään. Kun kuitenkin jugger-naut ei päässyt enää liikkumaan, niin hän suuttui ja antoi lehtensä lokakuun 3 pnä 1941 numerossa seuraavia ohjeita US.'\.:n ja Britannian hallituksille: ' •"">. • "Venäjän kansan yhteinen etu ja puolustustaistelu vaatii Stalinin ja hä-nen lakeljahalUtuksensa kukistamista Koko kommunistinen komento pn kärsinyt haakslrikpn, jpsta se ei vpl Näin muistpkirjpituksessa pn pal^ kallaan kertpajbtäin vainajan elämänvaiheista.; Lehti syntyi 48 vuotta sitten emmekä tiedä sen elämänvaiheista varhaissmmalta kaudelta. Viime vuosien aikana P H sen tälpudel-lihen asema käynyt epävarmaksi, kps-ka sodan aikana sen bmalsuuden psti "Raivaaja". "Kansanvallan"' jäyhä esitaistelija Sulkanen tuli silloin sen toimittajaksi. Hän dli tpdelllnen kuo-pankaivajä. Joka el vain hyväksynyt hänen ';kansanvaltansa*' piirustuksia sen hän yritti suistaa kaivamaansa liansa yliluonnollisia sisäisiä "näke-nousta ja Stalinin valta tästä pUoleeri joutuu yhä suurempien epäonnistumisten jä' Venäjän sotahäviöiden syyksi.' Kommunistiselle hallituskli-kille on tullut aika pakata naatkalauk-kunaa-..;;.';• '••.'''';'"• ; ; "Mr. Hafrimariin jä: Beayerbrobkin tulisi yaatiä:^Stalinmust go!" : . Tämä "kansanvallan" ritari el muistanut miten Persian kuninka.alle Kserkseen: kävi. Tämä mahtavan Persian kuningas oli niin humaltunut vallastaan, että uskoi voivansa asettaa, lupnribn voimia ja hän pieksätti kahleilla aaltoja Bpspprln salmessa uskpen saavansa siten njyrskjrn tyyntymään. Myrsky raivpsi kuitenkin, entisellä kiihkeydellä. Tämän jälkeen hän kärsi tuhoisa., tappion Salamis-saaren meritaistelussa. " Hitler ja Sulkanen olivat nykyaikaisia kserkseltä,, jotka uskoivat omaa-kattiin, kaikella voimalla Tsheiic^ hJJ, - Tr vakian-kommunis.^jaVastäan;aiTa: ^ haapaa. H j a h na •perusteettomasti. Sitten siioa; s a ^ S^^^?? tiin>seuraavaat-Hän:.£douard> j ^ ^ ^ ^ ^ A l nes) kuoli viime perjantaina W äSj^rS nistienkiroomana.. Siis::äiiiäniBa- ^^^^^^^^^i^Af^ kaan olisi Benesiii pitänyt kuolla lott- )p^p^YQ K A A R T O kuun I pnä." Tosiasiassa hän'toiosiM - kuukautta äik.aisern.rnih elisyjsiai»! ;3 pnä, '' ' v a . ' .Eräissä piireissä.o.h;sellainen. tys, että. nöyräniskaihen ja, ilettafl taaritumiiksen ;ede3;ä poSkuroiiffiBS ^ haastei.siin j a hc -I^ättilan ja Jussi', ;;'^intihsa mukaäi KLA V U O R I T o '^la haastaa S i i r i; jRahkon Sudburys myksiä". kuten Hitler sanoi, mutta myrsky odptti heitä: saksalaiset y r i t tivät päästä tästä myrskystä '"irtau-tumisliikkeiUä" ja ^rintaman pikai-suUla", jpka Ippuksi päättyi Berliniin. Herran tiet \ pvat tutidmattpmat. Niin myöskin Sulkasen. Hän pakkasi matkalaukkunsa ja lähti paremmille kala vesiUe j a jätti "Päivälehden'' ' kannattajat pman pnnensa hp- 'jaanv^N ' , Kupliiikamppailu jatkui, mutta kuplema pii väistämätpn. , Kpska lehteä tpimitettiin suprastaan naurettavan hupliinattomasti, niin se bsplt-tl jptaln plevan vakavasti vlnpssa. Kuukausia vanhpja uutisia julkaistiin ikäänkuin ne plisivat tapahtimeet eUen. EshnerkiksI tk. 8 päivänä julkaistiin toimitusklrjoltus, jossa hyö-varmistaa lehden taloudellista,PfJ»^ ^KSEL K A I J A Sa^ Toisinsanoen saa enem.Tiän niita «n ja haastaa Urhc ruja joita tippuu rik>3iden TOSUA P E K K A LA Emme kiellä ,etteikö'jöHoinkta ^ Ln ja haastaa Väinc da joku murunen.•; -Miitta taantufflä- itm perukoilla. : kin lakkaa kannattamasta kun AJNO J A V I L I L i on kääntänyt lehdelle selkänsä, » c ; ^nm haasteeseen sa käänsi ••Pälvälehddle" selkänsä J» EUNA J A L A S S E I .siitä seurasi kuole.ma.; .,:,'. ., . '•^^} Kmcjn haaste , ; -Työväenlehden, ; ^enestys ^JCaati. L a ^ S t e The tuu .. työväenluokan^: ^annatuigg^mo L U O M A Hor: Työväki taas kannattaa iehua, ^ pelottomasti ja horjumatta p u o l^ työtätekevien: ih^x'^:?^ Meille ei ole tipahtanut mitään jen pöydältä emmekä o^es ieltä 33- tään ruikuttaneetkaan Canadan^ malaiset: työtätekevät: ^ansanic^ määräävät lehtemme lehtivat siitä, että tuus kaikista asioista ja km-kantaa vankoilla. h a r t i o i U ^ . loudellisän m3nest>x.m-^en josta kaunopuheislmpana na on Vapauden, haasteryn^y*^ ^ VVORKERS' C odottamattdman siiuri nie^^^^j. ; xMaatkoon "Päivälehti-taa:^^: sen haisevalla : k a a t o p a J c a l l a ^ untaan. El sitä kukaan e d : s . y^ nen iihmlnen kalpaa. — tJotl. rf^Tnepavnes SETTI PERÄLÄ V '2 nass-taa-kaikki L y- L A M P I N E N - V a r ^^.^«'"•couverista. ^ l A S H A K A L A ] Y^ken Hornepay: ^ALLE K A R T T UI Vn^ 5 •Tuomaisen •rjo Kaarakaisen I TYNEJÄ M A T T I MOLUNEl Ole "'m•' "if,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 21, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-10-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481021 |
Description
Title | 1948-10-21-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, lokak. 21 p. — Thursday, Oct 21
Ui: SI
m m
|lIBEBTir> liulcpeiideDt l^bor
SEin of; Flzmisb Canadlaas. Es-
Ufibed Nov. 6tb 1S17. Autborized
M second clflss mail by tbe Post
Office Oepartmrat, Ottawa. Pub-
Ustied thrlce weeyy: T u e s d a y s,
Tbuxsdays azid Baturdays by Vapaus
PablishtDg CanxpanylM^ at 100-102
ebn St. Vf^ Sudbury, OxA:, Canada.
Telepbones; B o s t s e » OZflee 4-42M.
Editozlal Office 4-4285. M^inager
E. Suksi. Edltor W. E&luiML MoilUtf
addregg- Boac eudbtay, Oatatto.
Adverd5ing ntes opoD »pfiicalOoa.
Tranaiatlon free of chaige.
TILAUSHINNAT; -
Canadaesa: 1 vk- 6 ^ 6 kk. t25
- 3 kk.
YhdysvanbiEsa; 1 vk. 7.00 6 kk- 3Ä)
Suomessa; 1 vk:ISO 6 kk- 455
Mita muiit sanovat
"Päivälehden" kuolemasta
Kuten lehdessätnme pn kerrottu Duluihissa 48 vuotta elänyt ja';
vaikuttanut, Virmeaikoina Raivaajan kontrollissa .oH
••Päiväiehli'' julkaisi lokakuun 15 phaviinie
• Hitlerin ja Mannerheimin riem
sammumista'^ erihustanut • Päiyäi^iiti" sammui nyt erinenaikaiseen
Iiii
mm
ktjolemaän.
oli suunnJiellut talousvaikeuksiensa huojentamista
siteii) cttäJehti:
V lukijakunnalle ilmoit(bttiin,että;-Päivälehden" johto 61
teuitaa tällaisen pienennyksen. Alutta fitchburKilaisetRaivaia^^
^ i ^ ^ ^säätivät toisin'—- myivät vintiöt "Päivälehden'' koneiston
ilman muuta ja jättivät 'Päivälehden' johdon'ikäänkuin kalan kuival-toisin
menettelevät •notalitäärisuudestä-jä rnuista-
?• paheisita: vääriri syytetyt "Eteenfiäin'' ja "•Tj;ömJe^^^ Xe ovat aikoinaan
keskustelleet lehtiensä yhdistärnisestä, mutta asiastako
teltu demokraattisesti/tasa-arvoisuuderipphjailäjäa^ yhteisen
sopimuksen perusteella "kypsymään".) ^ v v
"Päivälehden'.' kuolemantapauksessa el ole niitään epäluonnollis-r
ta. Kuolema tulee kaikille eläville luonnon lakien mukaan ja sa-moin
toistuvat raivaajalais-oikeistolai.sten •'sosialistien" diktalooriset
toimetipiteet.
' Mutta sen lisäksi on todeitava, että hiin populäärisena kuin taan-
:^ joukkoa sen pä'remtTiih Yhdysvaltain kuin Ganadankaan
sulomälaisten keskuiidessa; Taantumuksen asiamiehinä toimivat suÖ-menkieliset
johtomiehet saavat nyt ja kerta loisensa jälkeen todeta
sen, että yhteiskuhnalliseen Icadotukseen vievällä •ieveällä tiellä"
; =heillä^^ ole jouiikokännatuksen reservejä siiloin ku
liikemenetelmät" osoittautuvat riittämättömiksi. M i k s i maanmiehemme
käyttäisivät energiaansa ja varojaan sellaisten lehtien ylimääräisiä
avustamista varten, jotka hajoiltayät työväenliikkeen rivejä ja
^ha^oittavät kansanjoukko Eujenyyleistä sabotifSsia sisäpolitiikäs-
•^^•Ksa,^: sekä -edistävät imperialistisia sotavouhbtteluja: ulkopolitiikassa?
^Tämänhenkik^ heille tyrkytetään jdtälcyllin ja erittäiii halvoilla
hinnoilla ilman mitään HsäponnistelujaI
Tällä perusteella, kaikesta parjauksesta, panettelusta ja sorrostakin
huolimatta täkäläisten maanmiestemme t3'öväenlehdetilmes
vät vielä pitkän aikaa senkin jälkeen kun oikeistolaiset, yieraaii luo-,
^^^•i k l''"",
kanneet lehdet ovat äiko;a sitten kuoUert.
Mutta sittenkin on valitettavaa, jos tämä lopullinen "välien sei- i Lewis (John L. United Mine Wprkers
: vvittely'- tapahtuu nääntymisten ja; kuolemantapausten muodossa;P'a^ Union konventionissa). —. FP uutis-jori
parempi olisi, että nämä pierikadon '^leveällä tiellä''olevat o^
; lehjdet kääntäisivät suuntansa työläisten, farmarien ja pikkuliikemies-
>: ten taloudellisten ja pbllittlslen etujen piiolelle. Siten rhuodostuisil t i lanne,
missä kuoleman alhenttäman ••aptiharvehnuksen'' aserhesta
; .voitaisiin neuvotella yhtei kypsyystilassa idemokraattir
sesta yhdistymisestäkin maanmiestemme yhteiseksi hy^-äksi^T^
'jjcmTulospääSy lähestyvästä unipikujasta ja san-iälla se on ainoa järjelli-
' •7iM\ulospääsytie;<;^'-
KUOMIKTANGIN
«APPEUTUMINEN
Kun Sjantungln maakunnan pääkaupunkia
TBJixanlapuolustgtneen ga:r-nisoonln
yi! neljännes miesvahvuu-destar"
tuJl taistelun tuoksinassa kan-
.5äharmeljan puolelle, niin ee oli eloisa
e5lmei*ki siitä mitä nyt tapahtuu kaikilla
rintamilla. Kuomlptahgin vis-
J5ei5sä osastoissa alokkaille^e^^
aseita kuii pelätään, etitähis menevä^ ^
Kansani armeijan puolelle rUidsn
kamsa. — Telepress, lo&ak. 14 p.
T^XHÄN-^ÖOTAPOtlr •• •
Tin^LA SOUTAA: i "'••'{'•[ ^
Canadan hallituksen hallinnoUinen
määräys mikä- antaa kyseenalaisilla
Ranskan kansalaisille oikeuden olla
Canadassa, nostattaa keskasteltayak-fil
useita tärkeitä kysymyksiä!.. Mikä
on paljon tärkeämpää Canadan
kansalle pn kuitenkin se. että he tulivat
tähän maahan yäärillä passeil-id
. > . - Mikään muu tässä yhteydessä
ei ole sen huolestuttavimpaa kuin se,
että (hallinnollisessa määräyks&ssä)
viitataan näiden miesten vääriin nimiin
poliittisten pakolaisten lisäni-mJnä.
Väärät passit. ovat ykHinker-taisesti
vastoin. Canadan ' lakia. Ei
ole pitkä aika siitä kun seitsemän po^
liittjstä pakolaista saatiin kiinni Torontossa
siitä, että^ heillä: cli ;Väärät
passit ja haillfusiähettl heidät oikeamielisen
jjuolueattomuuäeri nimi
.sä takaisin Eurooppaan. He eivät pakoilleet
ystävällistä hallitusta,' vaan
oiivat yksinkertaisesti illan halukkaita
pääsemään G^adäah,. . Siirtolais.
laki o ; osa kohta r) sanoo selvästi, et-td:
"henkilöt jistka ovat syyllistyneet
; . . Hähen majesteettinsa vihollisten
auttamiseen sodan aikana tai mihin
tahansa samanlaiseen rikokseen Hänen
inajesteettinsa liittolaisia kohtaan"
pn. kielletty pääsemästä Cana-daän.
Näitä miehiä oh syytetty juuri
tällaisista rikoksilta ja. havaittu
syyllisilcsi... — Globe and Mail:
VAROITTAA
FASISMISTA
"On olemassa niitä, «jotka julistavat
taistelua komrhuniismla vastaan ja sitä
tehdessään salaisesti toivovat, että
kommunismin sijaisen jonkinlainen
fasistinen hallitusmuoto tulee marssimaan
voittoon Yhdysvalloissa';, sanoi
mmm. •
. 1 |
^ Ihmiskunta pn juuri sivuuttaiiut suunnattomari suure/i "vaaran".
\Tidysvaltaiaiset suuret päivälehdet ovat kirjoUtaneet siitä jäifkyttäviä.
kuvauksia. \ValterLipphiarin, Doi-othy Thompson j a muut ostetut
ja makseut pakinoitsijat ovat vuod^
"väärä" siviiutettiiri. Kaikki canadjalaiset "'hyvät''yleisen mielipiteen
muokkaajat ovat veisanneet .samaa nuottia.
Kysymys kaikessa' kaameikiessaan oli tällainen: Vähän toista
viikkoa sitten Yiidysvallain presidentin ehdokas Harry Truman havaitsi,
että hänen, valituksi tii]emisenmahdolli.«iuutensa huononevat
^rhällä kun AVallacen / rauhan ohjelma saa lisääntyvässä määrässä
•;. kannatusta..
Täs.sä tilanteessa presidentti Trumän [läätti lähettää Yhdysvaltain {
ylioikeuden tuomarin Fred AI. Vinsonin Moskovaan neuvottelemaan
Stalinin kanssa rauhan vakiinnuttamisesta. Mr. Vinson Suostui ch-
' dotukseen ja maailmaa sähköisti a:jatus, että sodan asemesta tuleekin
\ ' ' r a u h a - \ ' ' •
Mutta ennen kiiin presidentti Tnuiian sai päätöstään julkisuu- .
V teen, Wall Streetin rahapösöt saivat tietää tästä "suuresta vaarasta" ja
he panivat kuolaimet presidentti Trumähin suuhun. Valtiosihteeri
Marshall sai, tiedon tästä vaarasta ja saapui lentoteitse Euroopasta \Ti-dysvaltoihin.
Valtiodepartmentin silmäntckevät, ennenkaikkea Robert
A. Loyett ja muiit sotateollisiuKlen kans.sa y^^
.; ripolitiikot sanoivat presidentli Triinianille, ettäi nyt: sinä vasta myrkyn
keitit, sillä neuvottelu Stalinin kanssa voisi ratkaista Berlinin
kriisin ja Saksan probleemin ja siten Ibpetfaa meiltä lihavat;
Iauk.set.
Kaikki tämä tapahtui yhden ainoan vuorokauden kiiluessa.— ja
presidentti Truman saatiin ••järkiinsä"'. Kuultuaan isännän äänen eli
U'all Streetin määräyksen, presidentti Truman luopui tästä vaarallisesta
suunnitelmalita. • Ja taantumuksellisuudestaan tunnettu senaattori
Vandenberg sanoi helpoltuksesta huoaten sanomalehtimiehille. että
"me hädintuskin pelastuimme". ^
Kiittäkäämme ;ja ylistäkääm^^ Wäil Streetin rahamiehiä;
jotka pelastivat meille Saksan kriisin ia yhä pahenevan sodan vaaran ;
-—sillä rauha on meille kaikille kauhistus, koska se vähentäisi sota-tehtadijain
miljoonävoiltöjal •
Ale hädintu-skinik-lasluihime"' siitä vaarasta, että mäailrnian johtavat
suurvallat olisivat päässeet sopimukseen rauhasta. , ; ' .
Nyt on siis kaikki läas kuten ollakin pitää. Churchill. Vandenberg.
"Mike "Pearson ja heidän kaltaisensa sodanlietsojat vaativat
julkisesti, että Yhdysvaltain pitäisi pudottaa joitakin atomipommeja
Neuvostoliiton teollisuuskeskuk.siin. Kun Xeuvostoliitto ehdotti atomipommien
hävittämistä, niin lännen sodanlietsojat -sanolVat kiiorossa
ei Kun Xeuvo.sioliitto ehdotti /suurvaltojen asevoimien \'alientä-mi.
sta yhdellä kolmanneksella, niin sodanlietsojat sanoi^t •'ei". Huolimatta
siitä, mitä N>uvostbli|tto tai mikä muu maa tahansa
ehdottaa rauhan hyväksi, jodanlietsojat vastaavat siihen " e i " ja vaativat
li-sää .sotaprovokatioita - r - ja lisää lihavia .sotataryeurakoita it-
;selleen|''
Multa mitä tarkoittaa tanni 'hädin tuskin pelastuminen'' tavallisen
kansan osalta? Vastaus tähän saadaan lehtemme uutlsosastplla
tanaan julkaistavasta tiedosta missä ilmoitetaan lakoonisesti, että liittohallituksen
tuleva budjetti, mikä sivumennen sanoen on vaalien edellinen
budjetti, "voi olla viimenen rauhanajan" sellainen. Samassa
uulistiedossa kerrotaan, että Canadan korkeimman portaan ''suunnittelijat"
olettavat, että Canada antaa täydellisen tukensa ns. Pohjois-tieto.
Eteenpäissä,.
AIKA O.X TAAS
UMMESSA .
. . . Uutistiedossa kerrottiiri, että
Kiinan taahtumiikselllsutidestaan tunnettu
presidentti Chiäng Kai-shek on
pyytänyt anteeksi sen, että viime
huhtikuussa, hän on tehnyt niinkin
tyhmän enhtistuicseh,. iettä "kommunistit;
tullaan karkoittamaan Keltai-sehjoen
eteläpuolen; strategisilta alueilta
kuudessa lajukaud3ssa". Aika on
kulunut umpeen ja, joskin on totta, että
eräitä sotajo^kicoja. on kyllä kar-köifettu-
- niin tosiasia on se, että
kai*öitetut- joukot ovat —- marsalkka
Chianfein omia; joukkoja... Liukas,
Eteenpäin.
... '..'^ ' • ••' -.*• \: • ••' •;
"TARKEX" SEIKKA •/•^;
"Mikä on tärkeätä", lausui hän (Yhdysvaltain
demokraättipuolueen entinen
presidentti James A. Farley), '*on-se,
että Espanja on valmis taiistele-mäan
venäläisiä vastaan " Pyreneillä
Vaikka toiset maat eivät olisikaan,;ollen
siten perusolemukseltaan nyt samaa
mieltä yhdysvaltji(in ja Britannian
känssa.•^ - - Lontoon uutistietp,
lokak. 8 pnä! ;
; • • ; ,
/TTYÖVÄEN YSTÄVÄT"!
"Toiypuolueen kokouksessa löydettiin
kaksi kokonaista minuuttia työ-väenaslain
käsittelyyn" — Canadian
Tribune, uutisotsikko.
Eräs amerikkalainen lehti julisti,
?itä Wrcclawtn köngres.si iei. ole -edes,
vnairiitsemistn .arvoinen. Sashassa: hu-mexosia;
kerroiiijh mm: eräästä suiir-äyömäri.
stä. joka hen.keä vetämättä, o
hotkaissut 16 pihviä. LuonnoUiäesti ei
yleiiö, joka; jha.^tuu tällaisiin ennätyksiin;
ole erikoisemmin kiinnostunut
jonkun Joliot,-Curien, jonkun Halda7
nen tms. mielipiteistä. ; Mutta pnh^k-sl
on Amerikassa vislä ihmisiä, jotka
turitevat mitä. suurinta mielenkiintoa
lätä.kongre.s£ia kohtaan ja huomaavat
siifiä • ehsimmäisen ..yritykssn ' sodan
jälkeen löytää tieteilijöille ja taiteili-jpiile
yhteinen "kieii".; .. .
Wrociawin kongressin merjcifcys ei
ole aljipastaah siinä, että 'siihen osallistui
viisisataa, henkeä nsljästäkym-menestä-^
viidestä maasta. On myöi
otettava huomioon, mitä ihmisiä; nämä
olivat r Andersen Nexö, Sholohov,:
Anna Seghers, L-conov ym. Laajalti yli
kotimaansa rajojen pvat tunnetut
myös sellaiset ruripllijanimet kuin T u -
wim ja Eluraä, maalarit Picasso ja Le-ger,
filmiohjaajat Pudovkic jä Buriah,
Hyvin tunnettuja, ovat tiedemaailmassa
.Joliöt-Öurie, Haldane,, Prehant.
Tarie, Bernal,- Wallön; Eivätk^' tässä
ole vielä läheskään kaikki na.loistavat
nimet, joita kongressissa esiintyi.
Monet maat eivät voineet lähettää
kongressiin osanottajia, ja Portugalin
ja Brasilian edustajan osanottoa voidaan
pitää todellisena sankarillisuuden
näytteenä. Pablo f^eruda, latinalaisen
AmsrJkan merkittävin runoilija,
ei voinut matkustaa kon3ressiin:
joka askeleella hän on ppliisieri Vartioimana.
Ja monet tunnetut henkiiöt
antoivat tiedoksi, ettär he ovat henr.
gessään mukana kongressissa, kiiten
esim. prpf. Einstein, Steinbsck.Cald-well.
PriesUy, Duhamel ym.
Eri kansojen henkissn elämän parhaat*,
edustajat ovat oivaltaneet, että
he ilman yhteyttä tqi^siinsa ovat vpi-mat
tornia. Mutta tuhannet kpngries-sille
säapunsst sähkösanomat ja kirjeet
osöittiva t myös ka nsojen rauhan-tahtoa.
lÖnv JUja jlShrenbiirg
rinnpstiistakin, näytti kongres3iIaisille,
miten Ihmiset olivat houszeet raunioiden
ja hävityksen; keskeltä ja ihnok-kaalla
työllä rakentaneet vanhalle perustalle
uuden elämän. . ^ " - ~ ^
"He ovat kadehdittavia"; sanoi minulle
eräs rahskalainen kongfessie.r
dustaja, "koska Puolalla ei ole mitään
Ma^shall-suuiuutelmaa, multa sensi-;
jaan usko omiin; ypimiinsa, usko räu-haar^.;--':';;':•;
•••.';•,•
Mielestäni on merkityksallistä, että
kpngres.si, joka pii omistettu rauRln'
turvaamiselle,;pidettiin juUri Wrocla-wissa.
Se, että suiu-et: bri,ttiläiset ja amerikkalaiset
lehdet kirjoittivat Tcongres-slsta
mahdollisimnmn vähän, ei johtunut
siitä, että Yhdysvaltain j a Isö-
Brltannlän hallitukset eivät timtisi
mielenkiintoa kongressia kohtaan; Tätä
pspittavat mm.näiden hallitusten
taholta tehdyt: napnet yritykset kes-ksytlää
kpngressin työ; ja pakottaa
maansa valtuutettuja matkustamaan
pois Wroclavvista, joskaan delegatlo-.
aines ei aina kauttaaltaan bllutkaan
mpitteetonta.
Helppsti ymmärrettävissä pn se vaikea
tilanne, jphpnkunnipitettäva herra
Huxley jputui. Hän pn YKth kari-saiisivistys-
i tiede- ja kulttuurijaps-tpri
UNESCOin puheenjohtaja. Hänen
virkansa tekee häxiet riippuval-
.seksi Bevinlstä ja JVIarshäUista. Wroc-lawiin
hän tuli viran puolesta. Herra
Huxley ei ainoastaan ole itse kpkenut
sielullista draamaa, hän pn myös esittänyt
sen lA)ngressille. Hän pspitti
hyväksymystä, kun ptlhuttiin Amerikan
Imperialismin uhkasta. Hän
pspitti hyväksymystä,. kun sahpttiin,
ettei ple piemassä mitään amsrikkä-iaista
imperialismia. Hän sanpi. minulle
plevarisä Ihastunut Saslawskin
puheeseen, miitta itse hän piti puheen;
jossa hän yritti muuttaa spdan- ja"
rauhänka(nnattajien välisen ristiriidan
realisnath ja fpi-mälismin kannattajien
väliseksi riidaksi (tällöin puhkesi
Picassp nauruun). Herra Huxley
tahtoi päätöslauselman lieventämistä,
ja hän vakuutti, että "lieveiihettynä"
hän kyllä tulisi alleklrjoittamaari sen,
mutta kun hänen ehdotuksensa hy-välcsyttiin,
hän äkkiä sairastui ja matkusti
ppis muutamia tunteja ennen
äänestystä. En hetkeäkään epäile
on täysiii i ä s i j u ^ jnistä sodanuhka
;on ;pei:äl3in. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-21-02