1948-11-16-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Toronto, OnL p:nä MM mm m liedemies varoittaa | Taistelu raudan syöpätaudin vaaran jja ferältsen a OS. soittokunta . . . . . Pakkutytöt Elena Pezhecova . . . E. Tarvainen Miehet N. Laitinen 1 ps, soittokunta • Tj-cöt Thora ja Aino Ake. Hunnakko i perusteella yht itinen liike yhd aemmistön Ca . T ä s s ä on. syy i seka, sen asia: öväenliikkeen ri paljon ponnistel hajoittamisen h aliseksi jos se oii atkuu) silla liikennele: tomaattiohjaaja.i i kokonaan hu nousuissa ja; lai lisvoimaa. KANSA. LAITO nnan kanna! OUKSEi osaston varsir »kous pidetään j Ien ensimmäise ello 8 illalla 1 Don-haalllla. | osaston kokou en^vkuukauden I nnuntalna. :ar Männistö,! ki, osoite Box 3^ io. 1 osaston kuukai detaan jokai; iimmäisena su T illalla. in osaston No. j :oukset pidet jokaisen ku( sunnuntaina unta kokoontd a aikaisemmin.! . maksa- tai| ^LÄÄKETTÄ läiriön, vat linostavan kaa sta ja virtsa kama- tai tkeran tai hap m tai va it ihmiset sand 1 käyttänyt.' 'anadan ja T puja ja poUt liapäihin tai In, ranteisiin,! ivaloon, kipeu ikottaviin polij öihin Ja sellaiJ Islvät ihon ja I «Ivaa vain eikä joka :avaa mikä vej pinnalle, auttf en Ja huojent) Älkää käytti tai muihin i Hyvin tunne passa. lisestä? la DIANA-t että auttaa , huojentaa J ää kesällä Ja I )na. Se cm In ja rjAMEI ieimuksen Itä tai lap lärpäitä, ä, lonkk aiheuttamaa | » t a i polti ;1 tunkeutuu I ä voivat ckoihm ka MITE ONT^ CAIM lisääntymisestä Boston. — Rauhanajan, atoniikaiisi cäattaa tucda uuiia syöpätaudin vaajoja sellaisUle ,ihsil5i;ie, jotka työs- ^entelevät tsollisuuslaitoksissa tai aiuvat niiden lähelia, tai ehkä kai-yilekiii ihmisille, sanoo National Can-cerlnsututen edustaja tn^^TP:. C.Hue-per . • Hän kehoittaa; laatimaan ehkäisy-, j3 valvontaohjelman,ssllaisen vaaran torjumista varten, säkä esittää "teoUi-suiis- syöpätarkastusklinikkam" perustamista.-. •' tri Huepsr sanoo, että erinäisten aineiden teollisuustöissä cn todettu aiheuttaneen . syöpätaudin ihossa, keuhkoissa, -virtsarakossa, , luun .yii-, iiiejsä ja nsnäelimiHsäi Hän sanoo; etjei sellainsn vaara uhkaa yksino-inaan tehtaan työläisiä, vaan: muitakin henkilöitä. • "Näillä aineilla on laaja käyttö teollisuudessa. Ne saattavat tulla kosketukseen sellaisten henkilöiden kanssa, .jotka asuvat tshtaiden kaasuvyohyk- •jceen läheisyydessä, tai sellaisten teollisuuslaitosten lähellä m"issa.niita käytetään; käsitellään tai tuotetaan. Niitä saattaa tulla meidän yleiseen ehn-öloomme, elintarvikkeisiin,' lääkkeisiin, kosmeettisiin aineisiin, jalkmei-hin, vaatteihinja muihin kulutustavaroihin",' sanoo han. , Hän sanoo olevan hyvin todsnnä- "köL^täi että tsollisuude-i kehittyessä lähitulevaisuudessa' ilmestyy, uusia syöpätaudin aiheuttajia, varsinkin jos ruvetaan käyttämään atomienergiaa voiman lähteenä., Marshall kieltää eroamispuheet Paris.—- Yhdysvaltain vallicsihtee- :ri George C. Marshall ilmoitti-taalla perjantaina, ettBi • hän • ole sanonut kansallistamisesta Lontoo. ---Alahuoneessa on alkanut poliittinen taistelu Britannian rautuja terästsollisuuden kansallistamises-va^. Keskustelu tätä asiaa koskevan lakiesityksen Johdosta alkoi maanantaina ja se kestää kohne päivää. Rauta- ja terästeollisuuden kansallista minen kuuluu siihen ohj simaan, loiika labor-puölue-esitti v. 1946 vaaleissa, ja se kysymys saattaa oDa edelleen ratkaisematta v. 1950 vaaleissa. • „ Muut tähän mennessä hyväksytyt kansallistamislait eivät ole kohdanneet erikoisempaa vastustusta ^kon-servatavien ja suurkapitalistien taholta, sillä ne ovat koskeneet pääasiassa sellaisia laitoksia, joita voidaan pitaa yleishyötylaitoksina ja Jotka ovat aina olleet Joko enemmän tai vähemmän hallituksen valvonnan alaisia. Mutt rauta- Ja terästeollisuus on sellainen, jota kapitalistit pitävät "vapaan yritteliäisyyden voittona", ja joka tuottaa suuria liikevoittoja, sekä jolla VOI kontrolloida kaikkia muita teollisuuksia. ' Kansallistamisen vactustaj3.t sanovat hallituksen lakiesitystä "synkäksi sosialismiksi". He väittävät, että vähinkin sekaantuminen rauta- Ja terästeollisuuden asioihin hallituksen tahalta aiheuttaa heti rettelöltä.. Hallituksen taholta väitetään, ettei rauta- ja terästeollisuutta voida turvallisesti jattäa yksityisten haltuun. Työväen puhemiehet sanovat rauta-ja terästeollisuuden menestyksen Johtuvan suurelta osalta siltä, kun,teollisuuden työläiset tekevät ahkerasti työtä odottaessaan teollisuuden kansallistamista. TEOLUSCVSTIJOTANNON ^ • NOUSU Maamme edifitjrksellisen talouspolitiikan Jämittajalntftaholta on usein eroavansa 20 pnä. hallituksesta tammikuun näette suuren JOULUPARAATIN LAHJAKELLOJA Tässä ne ovat loistava valikoima, Canadan parhain kellojen tarjous. i . samalla hintaa käteisellä tai : maksuehdoilla. esitetty väitteita;;Mtä meidän talouselämämme olisi- huonommassa kunnossa kuin cmonenvmuun sotaan osallistuneen talouseUin^., erityisen, in* nökkaaat^ tatai väitettd ovat «sKtäneet sosdem. puoluetoimiston herrat. (Niinpä puoluesihteeri Väinö lieskinen lausui v. 1947 elokuun loptilla Oslossa kansainväliseUe kuulijakunnalle pitämässään puheessa Suomen talouselär mästä seuraavaa: vOn kyllä totta,«että me elämme vaikeassa loriislkaudässa.. .Taloutem-tne on miltei täysin jBekasbrtc^essa t i lassa..." (SS. Syysk. 2. 1947). On luonnollistaietteä puoluesihteeri voinut esittää minkäänlaisia tilastonumeroita tämän/väitteensä tueksi, Joten se on käsitet^vä lähinnä paha-sisiAisen oman maansa parjaajan pyrkimykseksi levittää; synnyinmaastaan vääriä tietoja ulkomaille. Mutta kosr ka tällainen ulkomaille suunnattu väärä "informointi" on viime aikoina ollut Jotenkin yleista liCSkisen puoluetoimiston toveripiirissä, niin seuraavissa kirjoituksissa verrattakoon muutamien muiden maiden Ja Suomen teollisuustuotannon tilaa toisiinsa. TILASTOrriETOJA EUBOPAN TEOLLISUUSTUOTANNOSTA Unitaksen "iaskeUniett^ mukaan v. 1947 koUnännen neljänneksen tuotantovolyymi kohosi 81 tnroK. parhaimman sodanedelllsen vuoden^ siis v. 1938, tuotantotasosta. Vahtaavana aikana eivät useimmat Länsi-Euroopan kapitalistiset maat olleet päässeet niinkään aan silmällä pitäen. Muuten maamme kapitalistinen talous on voimakkaasti noususuunnassa. . Senmukaisesti kaikki tuotanto Ja liike-elämä on nykyisin kannattavaa^ VararikkoJa« Jot^ ovat tavallisia huonojen konjuktuurien vallitessa,- ei nykyisin ; tapahdu Juuri lainkaan; V. 1947 t(4sen pucdlskon alussa julkaistut viralliset voittonumerot. jotka ovat todellista voittoja pienemmät, mutta osoittavat kuitenkin suuntaa, todistavat suuryhtiöiden nettovoitto-^ Jen kasvaneen kolmen -vilmeksikulu-neen vuoden ajalla eräissä apauksissa Enemmän kuin kymmenkertaisesti Ja kaikissa tapauksissa aina^jin kaksinkertaisesti. Pätevien laskelmien hiu-kään vientiteollisuus yksinään on saanut V. 1947 aikana yUmääräistä/voittoa noin 9 nUlJardia markkaa. Tosin sosdem. puoluetoimistolle hyvin tuttu herrasmies, Unte, Varjonen, painatti Suomen Sosialidemokraatissa V. 1947 heinä^lokuun vaiheilla kokonaisen Joukon kirjoituksia, joissa koetettiin todistaa, että, suurkapitalistien voitot ovat olleet vähäiset. Niinpä hän helnäk. 30, 1947 Julkaisi pääkirjoituksen paikalla artikkelin, Jossa väitet-tim lakoonisesti: "Verotuksella huolehditaan siitä, etteivät herrojen lomiisat liikaa puUis-, tu." Samoin Varjonen julkaisi niihin al- Yksi hinta . . . käteisellä tai maksuehdoilla. PALVEtEMME YLEISÖÄ RANNASTA RANTAAN Elm Ja Elffin kat. Itulm. Sudbury KAUPPOJA Torontojsa 1190 St Clair Ave. 2868 Dundas St. W. 282 Yonire St. :/JEWELL*ERS (SUDBURY) LTD. hyviin tuloksiin kuin Suomi. Esimerkiksi Italian t^oUIäUtlstUbtanto oli silloin vasta 70 prosi fiodanedelilsestä tasosta. Belgian teollisuustuotanto oli 76 pi-os. parhaimman sodanedelUsen vuoden tuotantotasosta^ Ja Hanakan teollisuustuotanto sutUrin piirtein Suomen tasolla. Jos Suomen talous olisi niinkuin Sosdem. puolueen pääsihteeri väitti, "mUtei sekasortoisessa tilassa", niin siinä tapauksessa tämä sekasorto ulottui myös Italiaan, Ranskaan Ja Belgiaan, Joissa oi^elstososlalidemo-kraateilla on huomattava sananvalta hallitusasiolssa; Ovathan he Ranskassa Ja Italiassa läheisflssä yhteistyössä porvariston kanssa osallistuen sen mukana hallitukseen. Josta kommunistit syrjäytettiin Ranskassa Jo V. 1947 keväällä Ja Italiassa saman vuoden kesällä. Toinen kuva saadaan tietysti. Jos Suomen teollisuustuotannon sodanjäl- " keistä nousua veirataan Itä-Euroopan kansandemokratioiden taloudelliseen kehitykseen. Puolan teollisuustuotanto on saavuttanut sodanedelUsen tason Ja yUttänytkin sen mönUla aloiUa' (hU-lituotanto on 153 pros. Ja teräksen tuotanto 106 pros, sodanedelllsestä tasosta) . Jugoslavian rauhanaikaiset saavutukset ovat ylittäneet sodanedel-listen vuosien saavutukset. Unkarin teräs-, rauta- Ja hilllteollisuus lähentelee sitä. Bulgaria Ja Albania ovat ylittäneet sodanedelUsen tason. Ja Tshekkoslovakian teollisuustuotanto on saavuttanut 95 pros. sodanedelllsestä tasosta, kansandemokratian maista vain Romania on Jäänyt suurin piirtein Suomen tasolla, mutta siellä ei vuoden 1947 loppuun meimessä oltu suoritettukaan suurteollisuuden avainasemien kansallistamista, niinkuin muissa kansandemokratian maisisa oli tehty. Yleinen kuva Suomen taloudellisesta kehityksestä on siis sellainen, että me olemme selvinneet hyvin kilpailussa sodassa kärsineiden Länsl-Euroopan kapitalististen maiden kanssa, mutta hävinneet pahan kerran tämän kilpailun Itä-Emxiopan. kansandemokratian äiaiden kanssa. Syynä tähän tappioomme on se; ettft Suomen talous elämä Jäi toisen maailmansodan Jälkeen kapltalistiseUe pohjalle. Kommunisteilla ja muilla kansandemokraateilla ei ole ollut mitään vaikutusvaltaa taloudellisessa elämässämme, Kansandemokraattien ehdotukset kansalllstamistoimenpiteistä Ja suunnitelmatalouteen siirtymisestä on torjuttu. Sitävastoin Itä-Europan kansandemokratian n&Issa on harjoitettu kansanvaltaista talouspolitiikkaa Ja sUrrytty euunnitelmatälouteen. Lisäksi on huomattava, että taloudellinen nousu on ollut sitä sumrempl, mitä päättäväisemmin.. .kansalUstamispoIi-tiikaa on harjoitettu.; Hitainunin on kehittynyt Romaiiiai'Jossa suiirteolll-suuden kansallistamilta ei «nnen v. 1847 oltu vielä aloitettukaan. Suomi setiraa vasta Romanian kannoilla ja tulee Jäämään siitäkin, ellei maassamme nykyisin vallitsevasta sutupääo-man Johtamasta ja ^(osdem; puolueen Johtohenkilöiden kannattamasta kapitalistisesta. telouclenAoIdosta siirrytä kansandemokraattien ehdottomaan suunnitelmatalouteen. VIENTITEOLJLI8UUDEN VOITOT ' EdeUäselostetta - tuotannon nousu Suomessa todistaa, :että maamme (a- IcuselSmässä ei vallitse "sekasortoa" mtnissä kuin siln^nxlelessä, missä se vallitaee aina kapitalismin oloissa. Kapitalismi perustuu yleensäkin tuotannon anarkian, mllcä merkitsee sitä, et^ ta; yksltyiskapltall^lt «ivat tuota yh-telsktmnah, vaan omaa yksityistä ctu-koihln Iskurin pakinoita, Joissa tpdls-teltUn, että vaikka kalkki voitot jaettaisiin Suomen kansan kesken, niin siltä el tulisi kuin markka Jokaista nokkaa kohden, vai miten se siivekäs sanonta, nyt olikaan. On kuitenkin ttinnettua, että verotuksella kyllä voidaan huolehtia siitä, etteivät työmiesten Ja maaseudun työtätekevän väestön lompsat pullistu liikaa, mutta kapitalistien suurvoittoja verotuksella el kyetä kontrolloimaan. Kapitalististen tuotantolaitosten kirjanpltotalto on nykyisin niin sukkelaa, että se kyllä pitää pullistelevien lomliakolden puolla. Muuten ei voida mitenkään selittää sitä ristiriitaa, joka vallitse/e maan yläluokan ja työtätekevien kansankerrosten kulutuksen välillä.- , HINTOJEN JA PALKKOJEN NOUSUN EPÄSUHDE , Ön yleisesti tunnettu tosiasia, että hinnat ovat nousseet viime vuosina enemmän kuin palkat. Sen voivat kieltää vain ne, Joilla on taloudellista etua suhteettoman korkeista hinnoista, siis kapltallstipiirit Ja heidän sa-" nanselittäjänsä. Jokainen palkalla-eläjä tuntee hintojen nousseen nopeammin kuin palkkojen. Eräiden tutkimusten mukaan olivat kuluttajaperheen menot nousseet v. 1947 syyskuuhun mennessä lähes 12- ^rtaislksl/ mutta palkat vain noin 7-kertai8iksi.' Vaikka nämä laskelmat eivät voikaan olla täsmällisiä, niin suurin piirtein ne pitänevät paikkansa." Hinnat olivat nousseet enemmän kuin palkat, mikä merkitsee tuotannon samanaikaisesti laajentuessa sitä, että kaikki hyöty tuotannon laajenemisesta oli Joutunut harvalukuisen ka-pitalistiluokan hyväksi. Siinä on syy, miksi työväen reaalipalkka ei vielä v. 1948 alkupuolella ollut enempää kum noin 70 pros. sodanedelllsestä reaalipalkasta, V TAISTELU REAALIPALKAN KOROTTAMISESTA V. 1947 syntyi kova teoreettinen riita kommunistien Ja sosdem. oikeiston välillä siitä, onko reaalipalkan korottaminen Ja työtätekevien elintason nostaminen mahdollista. Todisteltu-aan ensin kommtmlsteille nyrkkiä he-rlstellen, että työväen,reaalipalkka on viime aikoina laskenut, sosdem^ puolueen eräät silmäntekevät kauhistuivat' sellaista ajattistakin, että reaalipalkkaa Voitaisiin korottaa nimellispalkkaa korottamalla, Unto Varjosen Suomen Sosialidemokraatti suorastaan villiintyi Tunm autotyöläisten lakon aikana. Sen Johtavasta kirjoituksesta saatiin lukea helnäk. 25. 1947 seuraavanlainen työväenlehden j nimeä tavoittelevalle julkaisulle hieman outo sisimpiu-kaus: "Pahinta on se. että korpilakkolaiset uselfflmlssa tapauksissa saavat vaati-rauktensa lävitse.'* - O n totta; että Turun au totyöläiset itoivat lakollaan palkankorotusvaatimuksensa lävitse, koska erityinen ml-nisterivalloktmta kävi oikein palkan pääUä toteamassa! että hddäh pälk-; ikävaatimuksensa olivat oikeutettuja. VARJONEN KAPITAUSTIEN ASIAMIEHENÄ Mitä pahaa siinä^ny^on. että Turun autotyöläiset saivat palkankorotuk-^ sen työväenlehden kannalta katsottuna? Se on paha asia vain kapitalistin kannalta, sillä Jokainen palkankorotus luonnollisesti vähentää kaplta-llsUn voittoa, ellei hintoja koroteta samaan aikaan vastaavassa määrässä. Kapitalistien paha mieli Turun automiesten lakon aikana oli siis luonnollinen ilmiö. Mutta Jollei Unto Varjo-' nen ole sanomalehdissään kapitalistien asioilla, niin miksi hänkin kiukutteli työläisten oikeutettujen vaatlmt^ä-tsn tultua hyväksytyiksi? Sen Johdosta, että lakkolaisilla el ollut SAk:n lupaa lakon alkamiseen ,ei kiukun olisi pUänyt kohdistua työläisten oikeutettuja vaatimuksia vaan SAK:n työvaliokunnan hitautta ja saamattör nmutta kohtaan.. Tosiaankin/ iheillä on mahtava SÄK, Joka katsoo syrjästä, miten pieni autotyöläisten ryhmä taistelee yksinään kapitalisteja Ja niir den puolelle asettunutta sosdem. puo^ luejohtajaa vastaan, talötelee yksinään Ja voittaa, ei SAK:n antaman tuen Johdosta, vaan, vaatimustensa oikeudenmukaisuuden, voimalla. Jos joku kiukuttelisi SAK :n toimettomuuden tähden, niin sitä voitaisiin ymmärtää. SAK:n työvaliokunnan sosialidemokraattisen enemmistön nurjamielinen suhtautuminen Turun autotyöläisten lakkoon oli sitäkin merkiUlsempää, kun puheenjohtaja Huunonen juuri niihin aikoihin ilmaisi selvästi sellaisen kannan, että "heikommassa asemassa olevien elämisen mahdollisuuksien parantamiseen on varaa". Tampereen työnjuhlassa V. 1947 pitämässään puheessaan hän nimittäin lausui: . . •• , "Kun kerran totuus on siinä, ettemme kykene ylläpitämään sen korkeampaa elintasoa kuin kansantulomme edellyttää, on myöskin oikeudenmukaista, että mitkään piirit eivät saa elää ylellisesti toisten kustannuksella. Jos ja kun elintasosta on tingittävä, niin ennenkaikkea se on tehtävä siellä, missä siihen todella on vat-aa. — Rohkenen välttää, että nykyistenkin mahdollisuuksiemme puitteissa meillä on kaikkein ' heikommassa asemassa olevien elämisen mahdollisuuksien parantamiseen varaa. Mutta se edellyttää rlpeitä. päättäviä toimenpiteitä." Vahinko, ettei SAK ryhtynyt noihin ripeisiln ja päättäviin toimenpiteisiin jo ennen Turun autotyöläisten lakon puhkeamista. Kenties Turun autotyö? Iäisten oikeutetut palkkavaatimukset olisi silloin voitu tyydyttää ilman lak- 'koa. Ja miten paljon se olisikaan säästänyt aiheettomia, epäoikeutetusti kapitalistisen Ja sosialidemokraattisen lehdistön taholta autotyöläisten silmille singottuja kirouksia! SOSDEMIEN VALHEELLISET VÄITTEET Mutta samoihin aikoihin kävi selville, että sosdem. puolueen Johtohenkilöt eivät olekaan reaalipalkkojen korottamisen kannalla. Sosialidemo-kraattlBlin sanomalehtiin taloudellisista asioista kirjoitteleva nimimerkki Talousmies julkaisi niihin aikoihin kiertoartikkelin, jossa hän todisteli, etta jcs palkkoja kohotetaan, niin siitä seuraa ehdotlomastl vastaava hintojen kohsaminen, joten , kommunistien vaatimus palkkojen korottamisesta ja *hintasäännöstelyn tiukentamisesta on "taloudellisesti mahdotonta". Säikähdettyään Turun autotyöläisten lakon ja samoihin aikoihin päiväjärjestyksessä olleen kuljetustydläls-tcn maatakaslttävän lakkouhkan Johdosta Sosdem. Puolueen Johto antoi siltoln Julkilausuman,, jossa se selitti samaa asiaa seuraavasti: "Kysymys on kuitenkin siitä, millä belnoln paikallaan eläjien asemaa voitaisiin parjCnta^, Tässä suhteessa yleiset rahapalkkojen korotukset eivät puoluetoimikunnan käsityksen mukaan tilannetta selvitä, vaan päinvastoin ne saattavat erityisesti huonoimmassa asemassa olevat kansalaispiirit entistäkin turvattomampaan tilaan." Vielä sittenkin, kun'v. 1947 syyskuun lopulla hallituksen oli työväen Kommiuiistieii Umoitetaan eristäneen $uchQwin CJatkoa 1. sivulta) Iissä, JoUa hallituksen lentokoneet ovat' pommittaneet Lunghain rautatien itäisellä lohkolla. Kommunistien Joukkojen ilmoitettiin lähestyvän erästä lentokenttää, joka on S mailin päässä 6uchowista itään. Silminnäkijäin antamat tiedot eroa> vat suuresti niistä tiedoista, jolta tial- Utus on antanut. Hallituksen puolustusministeriö vältti sunnuntal-Ilta-da hallituksen Joukkojen fiurmannmi tai haavoittaneen 7,000 kommunistien miestä Ja ottaneen 6,390 miestä vangiksi kuluneen kuuden päivän aikana. Hallituksen virallinen tietotoimisto sanoi hirveän taistelun olevan käynnissä NIenchuangissa 35 mallin päässä, Suchowl$ta itään, Kommunlsllen rddio sanoi lauantaina punaisten Joukkojen etenevän Nlenchuangla vastaan, missä on hallituksen 7; artheijaryh-inän päämaja. Tustauia, marrask. 16 p, — Tuesday» lfay*;iS:.;: ' NanUlng. -^^ Viikon vaihteessa» saatujen tietojen mukaan on suurtalstelu käynnissä ;Suchowin ympäristön .tasangoilla. Tämän taistelun tuloksista saattaa riippua i sisällissodan kulku useiden kuukausien ajaksi, sekä myöskin Kiinan pääkaupungin Nanklngin' kohtalo. Kommunistien radio sanoi kuomin-^ tangln Joukkojen, olevan sekasorron vallassa, Ja että kommunistien joukot ovat valloittaneet 200 mailia rautatietä Suchowln kahden puolen. Kommunistit sanoivat vallanneensa jo 10 kaupunkia Ja; aiheuttaneensa hallituksen joukoille 20,000 miehen mene-tykseiT. ' Hallituksen sanomalehdet välttivät kommunistien menettäneen SO.OQO miestä Suchowin itäpuolella. Yksi asla on selvän että sisällissota Jatkuu vain Chiang Kai-shskin Ja Yhdysvaltain imperialistien tahdosta. Ghlanglh katkera viha kommunisteja kohtaan pitää koossa kuomlntangln hallituksen huolimatta sotilaallisista ja taloudellisista tuhoista. Joista kukin on aina edellistä pahempi. Muiden vastoinkäymisten lisäksi Chiang menetti läheisen nauvonanta-» jansa, Chen Pu Lein, joka kuoli lauantaina sydänhalvaukseen, Chen oli Chiangln "oikeankäden mies" Ja kuomlntangln kesl-jskomitean pääsihtesr rl. Peiplng. — Useammat eurooppalaiset pohJois-Kiinassa aikovat Jäädä sinne siinäkin tapauksessa vaikka kommunistit valtaisivat nämä aluset. Kalkki konsulaatit PelplngLssa Ja Tlentsinissa aikovat Jäädä paikalleen. Monet eurooppalaiset, jotka aikoivat mennä Shanghaihin, ovat nyt kuitenkin päättäneet Jäädä tänne, Anr kara talouspula Ja palko siviiliväestön levottomuuksista ovat ehkäisseet eurooppalaisten menon etelään. Eurooppalaisten keskuudessa, vallitsee yleensä rauhalllnsn .mieliala. UsiBlmmat -heistä ovat<sltä mieltä, että punaiset vihaavat pääasla.ssä Yhdysvaltoja. Mukdenlsta saadut .tiedot ovat rohkals2vla ulkomaalaisten kan?- naita. Mikäli tiedefSän,; eivät pU-nals2t ole ahdistaneet ulkomaalaiijia Mukdenifsa, ^ ' ' Noin 150 yhdysvaltalaista on ^lähtenyt . Peipinglstä. Useimmat, heistä olivat lähetystyönlekljöilä Ja armal- Jan henkilökunnan omaisia. Noin 90 brittiläistä on jo lähtenyt tai aikoo lähteä täältä. Venäläisiä on täällä 220, mutta kukaan heistä el aio lähteä pois. •:' 6 kuoli ja 8 loukkaantui Fairbanks, Alaska. — Kuusi h£nki>- löä kuoli Ja 18 loukkaantui perjantai iltana kun C-47 transporttikbne törmäsi yhteen B-50 pommlttajakoneen kanssa NIelsonin lentokentällä. Tämä B-50 pommittaja oli yksi. niistä viidestä sotllaslentokonee.^ta Jotka keskiviikkona lensivät harjoitttsmai-kalla Arizonasta Alaskaan. 6 Täten haluan ilmoittaa, että huoneustoni tästä lähtien tulee olemaan . . . Huone 101, 45 Avenae Ri. Puhelm Princess 3949 H. b. HORMAVIRTA, D.O. TORONTO, ONTARIO CANADAN MERIKALASTUS / Ottawa. — Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana osoitti Canadan merikalastussaalis huomattavaa nousua. Mainittuna aikana saatiin merestä kalaa kaikkiaan 925,- 600,000 paunaa Ja tämän saalllin arvoksi on laskettu $47,100,000. TORONTOLAISET ITANSSIT DON MAALILLA Joka lauant^^ 957 Broadvlew Av©. Toronto/ Ont. lakkolilkkeen Johdosta pakko korottaa 10^14 prosentilla palkkoja, Jotka olivat Jääneet tavattomasti hintatason Jöllteen, Unto Varjonen mukisi tätä päätöstä vastaan, ei työläisten tavoin siksi, että se oli liian pieni parannus, vaan siksi, että se yleensä pantiin toir meen. Sanomalehti Ilkan selostuksen mukaan Varjonen lausui Vaasan työväentalolla syyskuun 28 päivänä pi-tämäs. sään puheessa: "On kertakaikkiaan opittava, etteivät yleiset palkankorotukset auta, kun on kysymys epäonnistuneen talouspolitiikan seurausten.korjaamisesta; Palkkatyöväki on etukäteen tuo^ mlttu häviämään kilpajuoksun JnHaa-tton tiellä tuottajia va6taan.£lllä hinnat karkaavat aina edellä palkoista." Näiden lausuntojen perusteella voidaan sosdem. puoluejohdon kannaksi tässä asiassa merkitä siis se, että palkkojen korottaminen ilman hintojen vastaavaa korottamista bn "taloudellisesti mahdotonta",. Molempia taas el voida korottaa, koska se johtaisi in-laatibh syvenemiseen. Onko tämä väite olkea? •. • (Jatkuu) . , • Lasten lumipiikuja Läsl^h cdiisväatteitä ; l>ikkulasten vaatteita Valkoista ja raidalUsta^ flanneleite-kangasta Brikoislajmtne ' '•LITTLE HONEY" JA 'fCtAIRE )BELL" . LASTEN LENINKEJÄ 4 BERONA SHOPPE Omistajat Bernlce Kaplun Ja Atine Tammi 7d Latch Si. Puh. 8-8652 Pohjois-Ontarion kuita-alueelta , Surujuhlaa vietettiin South Porcu-pineäsa marrask. 8 pnä^ Jolloin suurilukuinen ystävien Joukko oU kokoontunut H u n k in'8-hautaustoiml3tpon toimittamaan viimeistä rakkaudenpalvelustaan Jack Rekelälle, Joka kuoli Qravenhtu-stin sanltariumlssa marraskuun S pnä slllcosls-tautiln. Hautaus- Jumalanpalveluksen kappelissa Johti pastori A. I. Heinonen. Hän toimitti mys ruumiin haudanlepoon sltmaami-sen Tlsdale hautausmaalla. Lyhyessä ruumissaarnassaan "Kuolemattomuudesta'' viittasi pastori niihin iankalkklsuusarvolhln, joita har-vulukulset Pohjois-Ontarlon kulta-alueen alkuperäiset suomalaiset eslral-vuajat — puutteellisessa elämässään ovat tuleville polville perinnöksi Jättä. neet työllään, kärsimyksillään, väsyneiden käsien ja kyyneltyneiden silmien, Ilon Ja tuskan kautta lunastaminaan hedelminä, Jotka —^ kirkastuneina — slimaavat tulevia polvia heidän rakentaessaan "Valon Kaupunkia" jossa vanhurskaus asuu. Jaakko Rekelä syntyi Lumijoella 1882. Hän saapui Hancockiln vuonna 1909. Seuraavana vuonna hän siirtyi Oanadaan Ja tyskentell lyhyen ajan Port Arthurin tienoilla, rautatien rakennustöissä. Cobaltlin häk inuui sp.manav vuonna, siirtyen -sieltä JPta* , cupUieen, asettuen pysyväisestä säni^': maan TimminsIIn vuohna 1912. Taiuf'"?^^' lä hän meni aviolUttoon neijti Idä'Emi« 11a Kallion kanssa vuonna 1918. l ^ t & i ^ J" aviollltosa syntyi yksi poika; Vemertf?' Joka asuu perheineen maänviljeli(Jäf^l; nä lapsuutensa kodissa Poioupinessa^^ft Alkuaikoina Rekelä työskehteli ^ 1 ^ : ^ ^ linger ja Dome Mines-yht««den paji-*;^ veluksessa. Vuonna M92(l'häti oSU/^t^ maatilan PottsvlUest^ Setiraava!^/^'^^ vuonna hän lopetti tyskentelynsä luA^.t'^' vannossa Ja siirtyi pysyvglsestl lopukfr.C i>I elämänajakseen maatiUlneen. Vb^St säkuussa tänä vuonnahänmeniQt^^^j)^ venhurstin sanltariumiln ' saamaan hoitoa slUcosistautlinsa. ^ 7 Lähinnä kaipaamaan Jäivät vaf^r l monsa ja heidän poikansa Verner J^„' hänen vaimonsa ja heidän käkd laa^'altaan, kalkki, Golden Cliyssa^Porcupl*'^^^ nessa. ^ , • h Harvinaisen laajalta ystäväplirlltlt' saapuneet seppeleet ym. kukkalaitteet ympäröivät arkkua-kappfelisäa fifihif j ^ juhlan aikana Ja peittivät häuta^^m-miin llsdale hautausmaalla. | Kantajina palvelivat: John tehtl, >, Nick Rein, Frank Mäki, Oskar Simola,'!!/ Matti Koski ja Arvo KareiL-lTäivaalr-f '• Unen Isämme lohduttakoon .ja tuke^^^*' koon omaisia heidän raskaat surus^V *^ •m saan. — A. I. H. T I J L A f K Ä Ä V A P A U St mm •MM Lammas Expertit - tuntevat eron hyvfan Ja tavallisen Persian 1 a m m a s turkisten välillä. Tiedättekö te? Ostakaa kaupasta johon voitte luottaa, ,nlln silloin - tiedätte, että -saatte arvon rahallenne. Voltts tietää kiharasta ja kUllosta, että Persian lammas turkkimme ovat parhaimpia. Jos . pidätte parenunin Hudson Seal (värjätty Jänis) turkista, niin voitte va- ' Ilta meidän laatu vesirotan telkänahoista t e h dy i s tä turkeista. Tämän kauden ouslmman värisiä. Onko teidän turkkinne meidän i"Certijied" säily-tysholvissamme? Jos on, niin haluaisimme antaa teille nopean palveluksen takaisin palautuksessa. ' Tehdäksemme ^ tämän mahdolliseksi pyydämme, että antaisitte meille tietää muutamaa päivää ennen .milloin haluatte turkkinne. Tällä menetelmällä __volmme Järjestää ajomme Ja antaa teille parhaimman palveluksen — välttääkseen pettymyksiä^ A.Läfi SUDBURY ^. Larrance & jons Limited^ M A N U F A C T U R I N C 3 - F U R R I E F I S Y ^ A N D RAW F U R D E A L E C i :: i, o n U P .' .J N r ». H ( o > i I."" '«.•f n • • i<»^r.hV?^'''Sl-^ ii«Wj»»l«|MJ^»)f|(lW|^)lllliy^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 16, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-11-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481116 |
Description
Title | 1948-11-16-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Toronto, OnL
p:nä
MM mm
m
liedemies varoittaa | Taistelu raudan
syöpätaudin vaaran jja ferältsen
a OS. soittokunta
. . . . . Pakkutytöt
Elena Pezhecova
. . . E. Tarvainen
Miehet
N. Laitinen
1 ps, soittokunta
• Tj-cöt
Thora ja Aino
Ake. Hunnakko
i perusteella yht
itinen liike yhd
aemmistön Ca
. T ä s s ä on. syy
i seka, sen asia:
öväenliikkeen ri
paljon ponnistel
hajoittamisen h
aliseksi jos se oii
atkuu)
silla liikennele:
tomaattiohjaaja.i
i kokonaan hu
nousuissa ja; lai
lisvoimaa.
KANSA.
LAITO
nnan kanna!
OUKSEi
osaston varsir
»kous pidetään j
Ien ensimmäise
ello 8 illalla
1 Don-haalllla. |
osaston kokou
en^vkuukauden I
nnuntalna.
:ar Männistö,!
ki, osoite Box 3^
io.
1 osaston kuukai
detaan jokai;
iimmäisena su
T illalla.
in osaston No. j
:oukset pidet
jokaisen ku(
sunnuntaina
unta kokoontd
a aikaisemmin.!
. maksa- tai|
^LÄÄKETTÄ
läiriön, vat
linostavan kaa
sta ja virtsa
kama- tai
tkeran tai hap
m tai va
it ihmiset sand
1 käyttänyt.'
'anadan ja T
puja ja poUt
liapäihin tai
In, ranteisiin,!
ivaloon, kipeu
ikottaviin polij
öihin Ja sellaiJ
Islvät ihon ja I
«Ivaa vain
eikä joka
:avaa mikä vej
pinnalle, auttf
en Ja huojent)
Älkää käytti
tai muihin i
Hyvin tunne
passa.
lisestä?
la DIANA-t
että auttaa
, huojentaa J
ää kesällä Ja I
)na. Se cm
In ja
rjAMEI
ieimuksen
Itä tai lap
lärpäitä,
ä, lonkk
aiheuttamaa |
» t a i polti
;1 tunkeutuu I
ä voivat
ckoihm ka
MITE
ONT^ CAIM
lisääntymisestä
Boston. — Rauhanajan, atoniikaiisi
cäattaa tucda uuiia syöpätaudin vaajoja
sellaisUle ,ihsil5i;ie, jotka työs-
^entelevät tsollisuuslaitoksissa tai
aiuvat niiden lähelia, tai ehkä kai-yilekiii
ihmisille, sanoo National Can-cerlnsututen
edustaja tn^^TP:. C.Hue-per
. •
Hän kehoittaa; laatimaan ehkäisy-,
j3 valvontaohjelman,ssllaisen vaaran
torjumista varten, säkä esittää "teoUi-suiis-
syöpätarkastusklinikkam" perustamista.-.
•'
tri Huepsr sanoo, että erinäisten
aineiden teollisuustöissä cn todettu
aiheuttaneen . syöpätaudin ihossa,
keuhkoissa, -virtsarakossa, , luun .yii-,
iiiejsä ja nsnäelimiHsäi Hän sanoo;
etjei sellainsn vaara uhkaa yksino-inaan
tehtaan työläisiä, vaan: muitakin
henkilöitä. •
"Näillä aineilla on laaja käyttö teollisuudessa.
Ne saattavat tulla kosketukseen
sellaisten henkilöiden kanssa,
.jotka asuvat tshtaiden kaasuvyohyk-
•jceen läheisyydessä, tai sellaisten teollisuuslaitosten
lähellä m"issa.niita käytetään;
käsitellään tai tuotetaan. Niitä
saattaa tulla meidän yleiseen ehn-öloomme,
elintarvikkeisiin,' lääkkeisiin,
kosmeettisiin aineisiin, jalkmei-hin,
vaatteihinja muihin kulutustavaroihin",'
sanoo han. ,
Hän sanoo olevan hyvin todsnnä-
"köL^täi että tsollisuude-i kehittyessä
lähitulevaisuudessa' ilmestyy, uusia
syöpätaudin aiheuttajia, varsinkin jos
ruvetaan käyttämään atomienergiaa
voiman lähteenä.,
Marshall kieltää
eroamispuheet
Paris.—- Yhdysvaltain vallicsihtee-
:ri George C. Marshall ilmoitti-taalla
perjantaina, ettBi • hän • ole sanonut
kansallistamisesta
Lontoo. ---Alahuoneessa on alkanut
poliittinen taistelu Britannian rautuja
terästsollisuuden kansallistamises-va^.
Keskustelu tätä asiaa koskevan
lakiesityksen Johdosta alkoi maanantaina
ja se kestää kohne päivää.
Rauta- ja terästeollisuuden kansallista
minen kuuluu siihen ohj simaan,
loiika labor-puölue-esitti v. 1946 vaaleissa,
ja se kysymys saattaa oDa
edelleen ratkaisematta v. 1950 vaaleissa.
• „
Muut tähän mennessä hyväksytyt
kansallistamislait eivät ole kohdanneet
erikoisempaa vastustusta ^kon-servatavien
ja suurkapitalistien taholta,
sillä ne ovat koskeneet pääasiassa
sellaisia laitoksia, joita voidaan
pitaa yleishyötylaitoksina ja Jotka
ovat aina olleet Joko enemmän tai vähemmän
hallituksen valvonnan alaisia.
Mutt rauta- Ja terästeollisuus on
sellainen, jota kapitalistit pitävät "vapaan
yritteliäisyyden voittona", ja
joka tuottaa suuria liikevoittoja, sekä
jolla VOI kontrolloida kaikkia muita
teollisuuksia. '
Kansallistamisen vactustaj3.t sanovat
hallituksen lakiesitystä "synkäksi
sosialismiksi". He väittävät, että vähinkin
sekaantuminen rauta- Ja terästeollisuuden
asioihin hallituksen
tahalta aiheuttaa heti rettelöltä..
Hallituksen taholta väitetään, ettei
rauta- ja terästeollisuutta voida turvallisesti
jattäa yksityisten haltuun.
Työväen puhemiehet sanovat rauta-ja
terästeollisuuden menestyksen Johtuvan
suurelta osalta siltä, kun,teollisuuden
työläiset tekevät ahkerasti
työtä odottaessaan teollisuuden kansallistamista.
TEOLUSCVSTIJOTANNON ^
• NOUSU
Maamme edifitjrksellisen talouspolitiikan
Jämittajalntftaholta on usein
eroavansa
20 pnä.
hallituksesta tammikuun
näette suuren
JOULUPARAATIN
LAHJAKELLOJA
Tässä ne ovat
loistava valikoima,
Canadan parhain
kellojen tarjous. i .
samalla hintaa
käteisellä tai :
maksuehdoilla.
esitetty väitteita;;Mtä meidän talouselämämme
olisi- huonommassa kunnossa
kuin cmonenvmuun sotaan osallistuneen
talouseUin^., erityisen, in*
nökkaaat^ tatai väitettd ovat «sKtäneet
sosdem. puoluetoimiston herrat. (Niinpä
puoluesihteeri Väinö lieskinen lausui
v. 1947 elokuun loptilla Oslossa
kansainväliseUe kuulijakunnalle pitämässään
puheessa Suomen talouselär
mästä seuraavaa:
vOn kyllä totta,«että me elämme
vaikeassa loriislkaudässa.. .Taloutem-tne
on miltei täysin jBekasbrtc^essa t i lassa..."
(SS. Syysk. 2. 1947).
On luonnollistaietteä puoluesihteeri
voinut esittää minkäänlaisia tilastonumeroita
tämän/väitteensä tueksi,
Joten se on käsitet^vä lähinnä paha-sisiAisen
oman maansa parjaajan pyrkimykseksi
levittää; synnyinmaastaan
vääriä tietoja ulkomaille. Mutta kosr
ka tällainen ulkomaille suunnattu
väärä "informointi" on viime aikoina
ollut Jotenkin yleista liCSkisen puoluetoimiston
toveripiirissä, niin seuraavissa
kirjoituksissa verrattakoon muutamien
muiden maiden Ja Suomen teollisuustuotannon
tilaa toisiinsa.
TILASTOrriETOJA EUBOPAN
TEOLLISUUSTUOTANNOSTA
Unitaksen "iaskeUniett^ mukaan v.
1947 koUnännen neljänneksen tuotantovolyymi
kohosi 81 tnroK. parhaimman
sodanedelllsen vuoden^ siis v. 1938,
tuotantotasosta. Vahtaavana aikana
eivät useimmat Länsi-Euroopan kapitalistiset
maat olleet päässeet niinkään
aan silmällä pitäen. Muuten maamme
kapitalistinen talous on voimakkaasti
noususuunnassa.
. Senmukaisesti kaikki tuotanto Ja
liike-elämä on nykyisin kannattavaa^
VararikkoJa« Jot^ ovat tavallisia huonojen
konjuktuurien vallitessa,- ei nykyisin
; tapahdu Juuri lainkaan; V.
1947 t(4sen pucdlskon alussa julkaistut
viralliset voittonumerot. jotka
ovat todellista voittoja pienemmät,
mutta osoittavat kuitenkin suuntaa,
todistavat suuryhtiöiden nettovoitto-^
Jen kasvaneen kolmen -vilmeksikulu-neen
vuoden ajalla eräissä apauksissa
Enemmän kuin kymmenkertaisesti Ja
kaikissa tapauksissa aina^jin kaksinkertaisesti.
Pätevien laskelmien hiu-kään
vientiteollisuus yksinään on saanut
V. 1947 aikana yUmääräistä/voittoa
noin 9 nUlJardia markkaa.
Tosin sosdem. puoluetoimistolle hyvin
tuttu herrasmies, Unte, Varjonen,
painatti Suomen Sosialidemokraatissa
V. 1947 heinä^lokuun vaiheilla kokonaisen
Joukon kirjoituksia, joissa koetettiin
todistaa, että, suurkapitalistien
voitot ovat olleet vähäiset. Niinpä hän
helnäk. 30, 1947 Julkaisi pääkirjoituksen
paikalla artikkelin, Jossa väitet-tim
lakoonisesti:
"Verotuksella huolehditaan siitä, etteivät
herrojen lomiisat liikaa puUis-,
tu."
Samoin Varjonen julkaisi niihin al-
Yksi hinta . . .
käteisellä tai maksuehdoilla.
PALVEtEMME YLEISÖÄ
RANNASTA RANTAAN
Elm Ja Elffin
kat. Itulm.
Sudbury
KAUPPOJA
Torontojsa
1190 St Clair Ave.
2868 Dundas St. W.
282 Yonire St.
:/JEWELL*ERS (SUDBURY) LTD.
hyviin tuloksiin kuin Suomi. Esimerkiksi
Italian t^oUIäUtlstUbtanto oli silloin
vasta 70 prosi fiodanedelilsestä tasosta.
Belgian teollisuustuotanto oli 76
pi-os. parhaimman sodanedelUsen vuoden
tuotantotasosta^ Ja Hanakan teollisuustuotanto
sutUrin piirtein Suomen
tasolla. Jos Suomen talous olisi niinkuin
Sosdem. puolueen pääsihteeri
väitti, "mUtei sekasortoisessa tilassa",
niin siinä tapauksessa tämä sekasorto
ulottui myös Italiaan, Ranskaan Ja
Belgiaan, Joissa oi^elstososlalidemo-kraateilla
on huomattava sananvalta
hallitusasiolssa; Ovathan he Ranskassa
Ja Italiassa läheisflssä yhteistyössä
porvariston kanssa osallistuen
sen mukana hallitukseen. Josta kommunistit
syrjäytettiin Ranskassa Jo
V. 1947 keväällä Ja Italiassa saman
vuoden kesällä.
Toinen kuva saadaan tietysti. Jos
Suomen teollisuustuotannon sodanjäl- "
keistä nousua veirataan Itä-Euroopan
kansandemokratioiden taloudelliseen
kehitykseen. Puolan teollisuustuotanto
on saavuttanut sodanedelUsen tason
Ja yUttänytkin sen mönUla aloiUa' (hU-lituotanto
on 153 pros. Ja teräksen
tuotanto 106 pros, sodanedelllsestä tasosta)
. Jugoslavian rauhanaikaiset
saavutukset ovat ylittäneet sodanedel-listen
vuosien saavutukset. Unkarin
teräs-, rauta- Ja hilllteollisuus lähentelee
sitä. Bulgaria Ja Albania ovat
ylittäneet sodanedelUsen tason. Ja
Tshekkoslovakian teollisuustuotanto
on saavuttanut 95 pros. sodanedelllsestä
tasosta, kansandemokratian
maista vain Romania on Jäänyt suurin
piirtein Suomen tasolla, mutta siellä
ei vuoden 1947 loppuun meimessä oltu
suoritettukaan suurteollisuuden avainasemien
kansallistamista, niinkuin
muissa kansandemokratian maisisa oli
tehty.
Yleinen kuva Suomen taloudellisesta
kehityksestä on siis sellainen, että me
olemme selvinneet hyvin kilpailussa
sodassa kärsineiden Länsl-Euroopan
kapitalististen maiden kanssa, mutta
hävinneet pahan kerran tämän kilpailun
Itä-Emxiopan. kansandemokratian
äiaiden kanssa. Syynä tähän
tappioomme on se; ettft Suomen talous
elämä Jäi toisen maailmansodan Jälkeen
kapltalistiseUe pohjalle. Kommunisteilla
ja muilla kansandemokraateilla
ei ole ollut mitään vaikutusvaltaa
taloudellisessa elämässämme,
Kansandemokraattien ehdotukset
kansalllstamistoimenpiteistä Ja suunnitelmatalouteen
siirtymisestä on torjuttu.
Sitävastoin Itä-Europan kansandemokratian
n&Issa on harjoitettu
kansanvaltaista talouspolitiikkaa Ja
sUrrytty euunnitelmatälouteen. Lisäksi
on huomattava, että taloudellinen
nousu on ollut sitä sumrempl, mitä
päättäväisemmin.. .kansalUstamispoIi-tiikaa
on harjoitettu.; Hitainunin on
kehittynyt Romaiiiai'Jossa suiirteolll-suuden
kansallistamilta ei «nnen v.
1847 oltu vielä aloitettukaan. Suomi
setiraa vasta Romanian kannoilla ja
tulee Jäämään siitäkin, ellei maassamme
nykyisin vallitsevasta sutupääo-man
Johtamasta ja ^(osdem; puolueen
Johtohenkilöiden kannattamasta kapitalistisesta.
telouclenAoIdosta siirrytä
kansandemokraattien ehdottomaan
suunnitelmatalouteen.
VIENTITEOLJLI8UUDEN
VOITOT
' EdeUäselostetta - tuotannon nousu
Suomessa todistaa, :että maamme (a-
IcuselSmässä ei vallitse "sekasortoa"
mtnissä kuin siln^nxlelessä, missä se
vallitaee aina kapitalismin oloissa. Kapitalismi
perustuu yleensäkin tuotannon
anarkian, mllcä merkitsee sitä, et^
ta; yksltyiskapltall^lt «ivat tuota yh-telsktmnah,
vaan omaa yksityistä ctu-koihln
Iskurin pakinoita, Joissa tpdls-teltUn,
että vaikka kalkki voitot jaettaisiin
Suomen kansan kesken, niin
siltä el tulisi kuin markka Jokaista
nokkaa kohden, vai miten se siivekäs
sanonta, nyt olikaan. On kuitenkin
ttinnettua, että verotuksella kyllä voidaan
huolehtia siitä, etteivät työmiesten
Ja maaseudun työtätekevän väestön
lompsat pullistu liikaa, mutta kapitalistien
suurvoittoja verotuksella el
kyetä kontrolloimaan. Kapitalististen
tuotantolaitosten kirjanpltotalto on
nykyisin niin sukkelaa, että se kyllä
pitää pullistelevien lomliakolden puolla.
Muuten ei voida mitenkään selittää
sitä ristiriitaa, joka vallitse/e maan
yläluokan ja työtätekevien kansankerrosten
kulutuksen välillä.- ,
HINTOJEN JA PALKKOJEN
NOUSUN EPÄSUHDE
, Ön yleisesti tunnettu tosiasia, että
hinnat ovat nousseet viime vuosina
enemmän kuin palkat. Sen voivat
kieltää vain ne, Joilla on taloudellista
etua suhteettoman korkeista hinnoista,
siis kapltallstipiirit Ja heidän sa-"
nanselittäjänsä. Jokainen palkalla-eläjä
tuntee hintojen nousseen nopeammin
kuin palkkojen.
Eräiden tutkimusten mukaan olivat
kuluttajaperheen menot nousseet v.
1947 syyskuuhun mennessä lähes 12-
^rtaislksl/ mutta palkat vain noin
7-kertai8iksi.' Vaikka nämä laskelmat
eivät voikaan olla täsmällisiä, niin
suurin piirtein ne pitänevät paikkansa."
Hinnat olivat nousseet enemmän
kuin palkat, mikä merkitsee tuotannon
samanaikaisesti laajentuessa sitä, että
kaikki hyöty tuotannon laajenemisesta
oli Joutunut harvalukuisen ka-pitalistiluokan
hyväksi. Siinä on syy,
miksi työväen reaalipalkka ei vielä v.
1948 alkupuolella ollut enempää kum
noin 70 pros. sodanedelllsestä reaalipalkasta,
V
TAISTELU REAALIPALKAN
KOROTTAMISESTA
V. 1947 syntyi kova teoreettinen riita
kommunistien Ja sosdem. oikeiston
välillä siitä, onko reaalipalkan korottaminen
Ja työtätekevien elintason
nostaminen mahdollista. Todisteltu-aan
ensin kommtmlsteille nyrkkiä he-rlstellen,
että työväen,reaalipalkka on
viime aikoina laskenut, sosdem^ puolueen
eräät silmäntekevät kauhistuivat'
sellaista ajattistakin, että reaalipalkkaa
Voitaisiin korottaa nimellispalkkaa
korottamalla, Unto Varjosen Suomen
Sosialidemokraatti suorastaan villiintyi
Tunm autotyöläisten lakon aikana.
Sen Johtavasta kirjoituksesta
saatiin lukea helnäk. 25. 1947 seuraavanlainen
työväenlehden j nimeä tavoittelevalle
julkaisulle hieman outo
sisimpiu-kaus:
"Pahinta on se. että korpilakkolaiset
uselfflmlssa tapauksissa saavat vaati-rauktensa
lävitse.'*
- O n totta; että Turun au totyöläiset
itoivat lakollaan palkankorotusvaatimuksensa
lävitse, koska erityinen ml-nisterivalloktmta
kävi oikein palkan
pääUä toteamassa! että hddäh pälk-;
ikävaatimuksensa olivat oikeutettuja.
VARJONEN KAPITAUSTIEN
ASIAMIEHENÄ
Mitä pahaa siinä^ny^on. että Turun
autotyöläiset saivat palkankorotuk-^
sen työväenlehden kannalta katsottuna?
Se on paha asia vain kapitalistin
kannalta, sillä Jokainen palkankorotus
luonnollisesti vähentää kaplta-llsUn
voittoa, ellei hintoja koroteta
samaan aikaan vastaavassa määrässä.
Kapitalistien paha mieli Turun automiesten
lakon aikana oli siis luonnollinen
ilmiö. Mutta Jollei Unto Varjo-'
nen ole sanomalehdissään kapitalistien
asioilla, niin miksi hänkin kiukutteli
työläisten oikeutettujen vaatlmt^ä-tsn
tultua hyväksytyiksi? Sen Johdosta,
että lakkolaisilla el ollut SAk:n
lupaa lakon alkamiseen ,ei kiukun olisi
pUänyt kohdistua työläisten oikeutettuja
vaatimuksia vaan SAK:n työvaliokunnan
hitautta ja saamattör
nmutta kohtaan.. Tosiaankin/ iheillä
on mahtava SÄK, Joka katsoo syrjästä,
miten pieni autotyöläisten ryhmä
taistelee yksinään kapitalisteja Ja niir
den puolelle asettunutta sosdem. puo^
luejohtajaa vastaan, talötelee yksinään
Ja voittaa, ei SAK:n antaman
tuen Johdosta, vaan, vaatimustensa oikeudenmukaisuuden,
voimalla. Jos joku
kiukuttelisi SAK :n toimettomuuden
tähden, niin sitä voitaisiin ymmärtää.
SAK:n työvaliokunnan sosialidemokraattisen
enemmistön nurjamielinen
suhtautuminen Turun autotyöläisten
lakkoon oli sitäkin merkiUlsempää,
kun puheenjohtaja Huunonen juuri
niihin aikoihin ilmaisi selvästi sellaisen
kannan, että "heikommassa asemassa
olevien elämisen mahdollisuuksien
parantamiseen on varaa". Tampereen
työnjuhlassa V. 1947 pitämässään
puheessaan hän nimittäin lausui:
. . •• ,
"Kun kerran totuus on siinä, ettemme
kykene ylläpitämään sen korkeampaa
elintasoa kuin kansantulomme
edellyttää, on myöskin oikeudenmukaista,
että mitkään piirit eivät saa
elää ylellisesti toisten kustannuksella.
Jos ja kun elintasosta on tingittävä,
niin ennenkaikkea se on tehtävä siellä,
missä siihen todella on vat-aa. —
Rohkenen välttää, että nykyistenkin
mahdollisuuksiemme puitteissa meillä
on kaikkein ' heikommassa asemassa
olevien elämisen mahdollisuuksien parantamiseen
varaa. Mutta se edellyttää
rlpeitä. päättäviä toimenpiteitä."
Vahinko, ettei SAK ryhtynyt noihin
ripeisiln ja päättäviin toimenpiteisiin
jo ennen Turun autotyöläisten lakon
puhkeamista. Kenties Turun autotyö?
Iäisten oikeutetut palkkavaatimukset
olisi silloin voitu tyydyttää ilman lak-
'koa. Ja miten paljon se olisikaan
säästänyt aiheettomia, epäoikeutetusti
kapitalistisen Ja sosialidemokraattisen
lehdistön taholta autotyöläisten silmille
singottuja kirouksia!
SOSDEMIEN VALHEELLISET
VÄITTEET
Mutta samoihin aikoihin kävi selville,
että sosdem. puolueen Johtohenkilöt
eivät olekaan reaalipalkkojen
korottamisen kannalla. Sosialidemo-kraattlBlin
sanomalehtiin taloudellisista
asioista kirjoitteleva nimimerkki
Talousmies julkaisi niihin aikoihin
kiertoartikkelin, jossa hän todisteli,
etta jcs palkkoja kohotetaan, niin siitä
seuraa ehdotlomastl vastaava hintojen
kohsaminen, joten , kommunistien
vaatimus palkkojen korottamisesta
ja *hintasäännöstelyn tiukentamisesta
on "taloudellisesti mahdotonta".
Säikähdettyään Turun autotyöläisten
lakon ja samoihin aikoihin päiväjärjestyksessä
olleen kuljetustydläls-tcn
maatakaslttävän lakkouhkan Johdosta
Sosdem. Puolueen Johto antoi
siltoln Julkilausuman,, jossa se selitti
samaa asiaa seuraavasti:
"Kysymys on kuitenkin siitä, millä
belnoln paikallaan eläjien asemaa voitaisiin
parjCnta^, Tässä suhteessa yleiset
rahapalkkojen korotukset eivät
puoluetoimikunnan käsityksen mukaan
tilannetta selvitä, vaan päinvastoin
ne saattavat erityisesti huonoimmassa
asemassa olevat kansalaispiirit
entistäkin turvattomampaan tilaan."
Vielä sittenkin, kun'v. 1947 syyskuun
lopulla hallituksen oli työväen
Kommiuiistieii Umoitetaan
eristäneen $uchQwin
CJatkoa 1. sivulta)
Iissä, JoUa hallituksen lentokoneet
ovat' pommittaneet Lunghain rautatien
itäisellä lohkolla. Kommunistien
Joukkojen ilmoitettiin lähestyvän
erästä lentokenttää, joka on S mailin
päässä 6uchowista itään.
Silminnäkijäin antamat tiedot eroa>
vat suuresti niistä tiedoista, jolta tial-
Utus on antanut. Hallituksen puolustusministeriö
vältti sunnuntal-Ilta-da
hallituksen Joukkojen fiurmannmi
tai haavoittaneen 7,000 kommunistien
miestä Ja ottaneen 6,390 miestä vangiksi
kuluneen kuuden päivän aikana.
Hallituksen virallinen tietotoimisto
sanoi hirveän taistelun olevan käynnissä
NIenchuangissa 35 mallin päässä,
Suchowl$ta itään, Kommunlsllen
rddio sanoi lauantaina punaisten Joukkojen
etenevän Nlenchuangla vastaan,
missä on hallituksen 7; artheijaryh-inän
päämaja.
Tustauia, marrask. 16 p, — Tuesday» lfay*;iS:.;:
' NanUlng. -^^ Viikon vaihteessa» saatujen
tietojen mukaan on suurtalstelu
käynnissä ;Suchowin ympäristön .tasangoilla.
Tämän taistelun tuloksista
saattaa riippua i sisällissodan kulku
useiden kuukausien ajaksi, sekä myöskin
Kiinan pääkaupungin Nanklngin'
kohtalo.
Kommunistien radio sanoi kuomin-^
tangln Joukkojen, olevan sekasorron
vallassa, Ja että kommunistien joukot
ovat valloittaneet 200 mailia rautatietä
Suchowln kahden puolen. Kommunistit
sanoivat vallanneensa jo 10
kaupunkia Ja; aiheuttaneensa hallituksen
joukoille 20,000 miehen mene-tykseiT.
'
Hallituksen sanomalehdet välttivät
kommunistien menettäneen SO.OQO
miestä Suchowin itäpuolella.
Yksi asla on selvän että sisällissota
Jatkuu vain Chiang Kai-shskin Ja
Yhdysvaltain imperialistien tahdosta.
Ghlanglh katkera viha kommunisteja
kohtaan pitää koossa kuomlntangln
hallituksen huolimatta sotilaallisista
ja taloudellisista tuhoista. Joista kukin
on aina edellistä pahempi.
Muiden vastoinkäymisten lisäksi
Chiang menetti läheisen nauvonanta-»
jansa, Chen Pu Lein, joka kuoli lauantaina
sydänhalvaukseen, Chen oli
Chiangln "oikeankäden mies" Ja kuomlntangln
kesl-jskomitean pääsihtesr
rl.
Peiplng. — Useammat eurooppalaiset
pohJois-Kiinassa aikovat Jäädä
sinne siinäkin tapauksessa vaikka
kommunistit valtaisivat nämä aluset.
Kalkki konsulaatit PelplngLssa Ja
Tlentsinissa aikovat Jäädä paikalleen.
Monet eurooppalaiset, jotka aikoivat
mennä Shanghaihin, ovat nyt kuitenkin
päättäneet Jäädä tänne, Anr
kara talouspula Ja palko siviiliväestön
levottomuuksista ovat ehkäisseet eurooppalaisten
menon etelään.
Eurooppalaisten keskuudessa, vallitsee
yleensä rauhalllnsn .mieliala.
UsiBlmmat -heistä ovat |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-11-16-05