Vapaus, October 2, 1948

              • M
_ d.,.€buM(^ naii Iv .tbe'Post
-^OCOee fieputvent, Ottetn. Put>-
Uahed «brice .ireeUjr: .7u«4dsys,
«Zbtmäay» snd 8at«;dw».tij Vapatis
PiibiUdifi«.Cani|iaoor at 100^102
flm 8t W, eodborr. Ont^ Canada.
Telqpbanai: »^tae» Offlee 4-4261
•^MltoriaFOflSe 4-4265, MMiager
.Advertlsfne Tatea.^qxnr^appUöttdES^i
Tranglation free of charge.
T I L , ^ S H I N N A T : T""!
Canadassa; 1 ,vk. 6i)0 6 kk: 3 ^
"SiuftriralJofcsa: IvJc 7.00 6 kk. 3Ä)
Suomessa: 1'vk. 750 6 kk. 4.25
*^aptf * ja tödelliauu8
. Uutbtietojen mukaan. Britannian työväenpuolueen rahaminis-
MTI sir Stafford Cripps sanoi viime tiistaina Washingtoniin saavut-ttiaan,'
että'maailman tulevaisuus riippuu Marshallin avun suunni-
' ''tdman onnistumiselta.
Samana päivänä ilmoitettiin kuitenkin Ottawasta (BUP-uutis-
Aieto)^ että Washjngtonissa kokoontuneessa kansainväliseäsä finans-
«piirien kok\)uksessa-on todellisena taisteluna se kun \Vashingtonin
- - hallitus vaatii Marshallin apua nauttivia maita (mukaanlukien Bri-r
„"'$ännia ja weläpä Canadakin) alentamaan rahansa arvon Yhdysvaltain
^, dollariin verraten. Mainitussa uulistiedossa kerrottiin, etta Yhdys-
' valtain^ edustajat -Kansainvälisen rahaston ja Kansainvälisen pankin
suljetuissa kokouksissa vaativat näitä maita alentamaan rahansa ar-
, . , . ' voa^ "realistisemmalle pohjalle" mikä käytännössä tarkoittaa sitä.
.* Tettä "avustettavat" miftat--joutuvat ostamaan Yhdyijvalloista entistä
%\ \ " • hinnoilla ja saavat Yhdysvallois.sa myymistä tuotteis-
' . , taan entistä huonomman hinnan. Toisin sanoen "avustettavien"
'\ , "kaikille ,asianomaisille, paitsi Yhdysvaltain suurpääomalle, mikä sii-
>, ^ tä yksinään rikastuisi. ^ ' ^
Tässä Ottawan uutistiedossa kerrottiin edelleen, että Wasbing-toniin
mehnessään sir Stafford "oli tietoinen'' näistä rahar\ arvon
afentamisehäotuksista. Mutta silti hän ylisti Marshallin suunnitel-
. n ^ maatlrnan pelastajaksi!
'Mielenkiintoisena yhteensattumana voidaan esittää vielä eräs
montrealilainen. tapaus. Taantumuksellisuudestaan tunnettu United
• Transport Service Employes Unionin päämies mr. Townsend, joka
toimii presidentti Trumanin' ja* kenraali MacArthurin työväenasiain
, neuvonantajana, vieraili viime maanantaina Montrealissa ja siellä,
Lt^ SiiUe hotellissa hän "varoitti, ellei Marsballin smtnniielma onnis-
' '• tu, silloin Yhdysvallat joutuu vastatusten kaaoksen ja pulakauden
' 'kfinssaj mikä on paljon pahempi kuin vuoden 1929 kriisi" (Montreal
Daily Star). ^ ' ,
' -Mr* Townsend tietää mistä hän puhuu. Kysymys ei siis "ole
lainkaan Euroopan maiden avustamisesta, vaan Yhdysvaltain kapita­lismin
pelastamisesta Euroopan hätääkärsivien maiden kustannuk­set
^
Ja tällaista Marshallin "apua" sir Stafford ylistää suunnitel-
.maksi, jonka onnistumisesta muka r i i p p u koko maailman tulevai-
' suusi '
m.
0
mm
.-K <
mm
l i
Olen im<»nannut, että Amerikan u i -
koa£iainm)pl«teziö on iäjbettänyt
maailmalle Julkaisun; missä SJinut Jfu^
vatMn "ammatti vallaiikumoufcsellifie-na"
l Koska minä iyöJJcesteJcn n, 10
tuntia-päivässä, lomapäivät.
luettuina varsinaisen opetus- Ja kSÄs
vatustyöni lisäksi/el minulla, ole t%tä;
nykyä paljonkaan aikaa kommunis-miUf.
' ^
Ehkä minun täytyisi koettaa omis­taa'^
aikaani hiukan enemmän sille i
Arvelen: kuitenkin .että kommunistien
pitäisi antaa kolleegoiUeen hyvä; esi­merkki:
siitä työn tahdista; mihin he
kerran ovat antautuneet. Minä en
itse ole ikinä saanfti: potkuja keltään
tySnantajar.anl minkään muun syyn,
kuin kommunististen mielii/lteltteni
vuoJcsl; Tcdellisuudessf ^en epäile
lainkaan, etteikö Amerikan ulkoasi-ainminLsteriöllä
voisi olla näinkin
epätäydellisiä tietoja minusta, s a ­moinkuin
on- ollut monista; enemmän­kin,
tunnetuista eurooppalaisilta hen­kilöistä.
Kuitenkin he ovat eräässä
.mielessä oikeassa: Kaikki; tiedemie­het
ovat tavallaan ammattivallanku-.
mouksellisia.
Esim.- Darwin oli vallankumouksel­linen
siinä : ideamaailmassa, jota nyt
kapitalismi puolustaa mutta Joka Jat­kuvasti.
kay,yhä epäluotettavammaksi.
Mutta useimmat meistä,ovat vallan­kumouksellisia
toisella tavalla. . M e l -
, dän työmme ; muuttaa , tuotan topro-:
sessia sit^n, että vanhat tuotanto-olot
käyvät yhä huo|iommiksi ja huonom­miksi;
Omat tukimuksenl 1 ovat olleet
vähemmän vallankumouksellisia ver­rattuna
siihen;, millainen -tllaiauus m i ­nulla
olisi ollut vallankumouksellisuu­teen,
Jos olisin työskennellyt suurka­pitalistien
palveluksessa: Mutta olen
kuitenkin avastanut nykyisten tuo­tan
tosuhfeiden. muodostumista kestä­mättömiksi.
'
Esim. aikaisempi työni Ihmisen fy-si^
toyiän ?,}#Ua antoi miniälle .mait^
dpj^ii^ tehdä Joukon kbkeia
ketfUcoJeja, J a munuaisten voimasta
säilyttää-verfä).; kokoomus>
sena. Näitä kckeita kuten multa sa-jnanlaisia.
käytetään tilaisuuden tul­len
hyväksi sairaaloissa ja klinikoissa.
Tavallinen lääkäri el voi käyttää n i i -
;tä,-ellei hänellä ole tarpeellisia kpjei-
5 a Ja tottuneita teknikkoja apunaariT
Jotkut lääkärit väittävät, että useis­ta
tällaisista metodeista el ole hyötyä,
koska he ttmtevat ne Jo ylioppilas­ajoiltaan.
Useimmat,.; Jotka ovat talla
;Ijannalla, kuuluvat sosialististen lää­kärien
Ja lääketieteilijäin yhdistyk­seen.
Paha kyllä eivät tavalliset- veron­maksajat
tiedä, että he eivät ole saa­neet'parasta
mahdollista hyöyä lää­ketieteellisestä
tutkimuksesta. > Jos he
olisivat selvillä siitä, he vaatisivat,
että ne heidän verorahoistaan. Jot­ka
menevät kasarmien rakentami­seen
Ldbyassa, sen sijan käytettäisiin
terveysasemien rakentamissen Eng­lannissa.
Suuri osa myöhemmästä työstäni,
ja vielä suurempi osa koUeegoJeni
työstä, on suoritettu psykologian ja
perinnöllisyystutkimuksen rajamailla..
Meidän työmme tarkoituksena on
ollut osoittaa, että vain harvofn voi-daa
n todeta; että jokin erikoinen kas­vissa,
eläimessä tai Ihmisessä määräy­tyisi
joko perinnöllisyyden taiympä-;
rlsfön perusteella.
'Englannissa on maatalouden tuotto
sangen korkea, korkeampi kuln^ mo­nessa
muussa maassa. Mutta luulen,
että se voisi olla vielä • kfeo joukon
korkeampi. Voidaksemme korottaa
sitä; huomattavassa määrässä, on mei^
däh päästävä selville perinnöUisyi'-
den Ja ympäristön keskinäisistä' vai-laitoksista.
M^dänucn^^m. jsastaVa
k^lvmf. mitä IdunäJijia on,paras'
?y/5tt^_aiaMapjieiiöl3adul^ jsTmf;
kä.helnälaatu on-sopivin siUe-jä?^
-lehmälaadulle.
ÄaättijBfelils^ tai kemiaa ,t*i jo»
laisin Valmistunut insinöönksi, vaik­ka
— jos' olism tehnyt sen, _olisin
ansainnut ^viisi kertaa enemmän kuin:
nyt, mikäli olisin ottanut ajaakseni
Tämä on Tehtävä, jo'a talonpoika I hallitse-irän luckan e'uja.
el voi yksin ratkaista. Vielä vähem­män
voivat sen ratkaista maatalous--
ministeriön -virkamiehet: s-Harvat^
heUtä-ovat koskaan kyntänsei maata
tai lypsänee^'-lehmää;; tehneei ana­lyysin
maan laadinta tai muita sen­kaltaisia
kokeita; ^Probleemin ratkai-
5em'seksi tarvitaan suunnitelma, mut­ta
suunnitelman perustan ovat laske­neet
neihmiset, jotka ovat vuosikausia
tehneet maataloustyötä. • •
, .Todelllniudessa.se voidaan ratkaista
vain sosialistisen demokratian valli­tessa.
Olen myös tehnyt joitakin töitä,
jotka liittyvät teollisuuden alalla val­litseviin
terveysoloihin. Mutta sellal-scita
työstä on liyötyä vain silloin,'jcs
Sillä on suotuisat kehi'y3mahdoili-
, suudet. .Nykyisissä oloissa Joutuu näi­tä
kysymyksiä tutkiva tiedemies joko
tj önantajien epäilyksen alaiseksi sii­tä,
että hän koettaa saada työläiset
! yytymättömiksi ^ oloihinsa, tai sitten
työläiset epäilevät, että hän koettaa
saada heidät tuottamaan enemmän
ilman että heidän palkkansa- nousee.
/Edellytykset tällaiseen tutkimukseen
ovat paljon paremmat Neuvostoliitos­sa,
jossa ammattiyhdistykset eivät
enää ole luokkataistelun välikappar
leita; vaan suuressa määrässä toimi­vat
lujlttaakseen: työläisten hyvin­vointia.
- Sen vuoksi korituu sanotun­lainen
tutkimus suuremmak^ hyödyk­si
sosialistiselle -kuin; kapitalistiselle
yhteiskunnalle samalla kun toiselta
puolen ne, .jotka ovat selvillä tästä,
muuttuvat sosialisteiksi. ;.
Kuitenkin olisi ollut paljon suurem- '
,: Mutta^; olisin voinut esim. parantaa
korkeajännitekaar-eli suunnitelmaa,
mikä^tekee. mHhdoniseksi sähköteolli­suuden
keJCitramlsen, -^Tämä ^tulisi
joko monoptriikapitalismin hallintaan;f
kuten U S A ^ i . tai väl-iokapicalismin>
kuren Englannissa^
Tai olisi voinut .työskennellä jossa^;
•k.n; suuressa - kerajalhsessa :yhtiossä
j a :keksiä-vprG32-seja,-fjctka olisivat-tehneet
työnantajalleni mahdolliseksi;
paa3tä kilpailussa. kaikkien : muiden;
edelle. ^
Minä olisin olluf^johtamarsa:; ka-pi;
alismia- sen viimeiselle ja epävar-if-mimmalle
-askelmalle mo.nopolikai-.
pitalismiin.
•Olism todella ollut aktiivisempi val;;^.-
lankumouksellinen.' jos olisin • oUut^
konservatiivi'tai l i b e r a a l i . - . ..
: Silla me kcmmunistit emme aikaani.;
saa'' vallankumouksia. Me näemme
vallankumousten edellytysten kokooni
tuvan ;sen mukaan kuip kapitalismi
tulee yhä- heikommaksi.
- Toivomme voivamme; viedä maam-,
me sosialismiin ilman verenvuodatusr
ta.. Jos se . e i ole .mahdollistamisen,
vuoksi, että pieni csa kansasta käyttää
valtaansa asettumalla enemmistöä,
vastaan; toivomme, että. päästäisiin
niin vähäl%^verenvuodatuksella, kuin
^ahdoIlis''a...
Mutta me emme voi luoda.vallan­kumouksellista
- tiljnnetta.; Ja sen-vuoksi-
ei minun työni ole vaikuttanut
tähän, tilanteeseen niin;;paljon kuiri;
monen muun tiedemiehen.^ En siis
voi vaatia; kunniakasta titteliä• "am--
mattivallankumouksellinen". , .
yksi
'M
m
' Hyvin perusteltu vaatimus
Metsämiesten union (LSWU) Sudburyn osaston presidentti
' C h a s McCluren esittämä vaatimus, että Ontarion lainlaatijakunta
|i;_kutsuttaisiin: ylimääräiseen istuntoon tänä .syksynä k
(.. J ."^fl^XUf^s^ sähköpulasta, on hyvin ja asiallisesti perusteltu vaatimus.
>V"^-,%.^' ''\;,Metsätyöläisteh-Union Sudburyn osaston kirjelmässä syytetään
^ avoimesti, että Ontarion toryhallitus ön välittömästi syyllinen ny-
I -kyiseen sähköpulaan; sillä "se on p
1: nitelmat; jaserottanut^^^ p ko-
, missionin kokeneen puheenjohtajan tri Hoggin: ' -
> . " M e tahdomme, että viipymättä tehdään jotakin vallitsevan .krii-
" s i n johdosta", sanotaan metsätyöläisten union kirjeessä ja jatke­taan:
"Kansan Valitsemat edustajat ja kansa ovat oikeutetut tietä-
' mään kaikki tosiasiat Hydroon nähden.*'
sk työläisten union.esittämän syytöksen kanssa siitä, että Drewn tory-j(
alHtus on *'tarkoitukselH
% niisiBn". Jos kerran sähkövoiman ^kehittämistä on tarkoituksellisesti
jarrutettu, kuten nämä uniot syyttävät, silloin on kysyttävä, että
< miksi pitää väestön, liike- ja teollisuuslaitosten kärsiä sähkön puut-
?, teesta?;^^ > N myös täysin oikeudenmukaista vaatia hal-
V Jitukselta- selostusta väestön; edustajille lainlaatijakunnanist
I 'missä^^^'-^ voidaan kes--
(kustella; myös St. Laurentin voinkr ja 1^ sekä
[ ennenkaikkea nyt vallitsevasta asuntopulasta. -~
't ' Nämä kiireelliset asiat saisivat niille kuuluvan asiallisen huo-mion;
osakseen, jos Drewn hallitus kutsuisi hetikohtaisesti Ontarion:
«lainlaatijakunnan ylimääräiseen is^ unio
suosittelee. , ^
Ei yhtäkään miest^ tai tykkiä
Wall Streetin sotaa varten
iRauhltii ja sodan ohjelma vastaldcain
-x^' ' Kuluvan viikon aikana saatiin tietää, että Ontarion maakunta-
' ' , vaaleissa "omin avuin" C C F : n vaaliehdokkaana ollut Lorne Callahan
\ / ^ ^ ryhtyy East Algoman piirin läyievaaleissa Leslie B. Pearsonin vasta-
> ^ o k k a a k s i . Nämä täytevaalit pidetään lokakuun 25 pnä.
' Tieto mr. Callahanin ehdokkaaksi nimittäniisestä otettaneen
^ ' ; lämpimästi vastaan kaikissa työhiispiiieissä ja \*apaus toivoa, etta^'
' ' ' työtätekevien rivit pidettäisiin yhtenäisinä tässä tastelussa.
'. Kaikkialla maassa vallitsee joko tietoinen tai vaistovarainen
fcrö ' huolestuneisuus siitä, että hiaamme nykyinen ulkopolitiikka yie mei-
^ ' dat kansakuntana sodan ja turmion tielle Yhdysvaltain hyökkää-
' £ väii^ imperialismin vanavedessä. Kaikkialla käsitetään, että ulkomi-
. - 1 titsteriksi nimitetty Leslie B. Pearson on pitkän aikaa .ollut johtava'
' ' tekijä siinä politiikassa minkä tarkoituksena on sitoa»tämä maa
*:. Yhdysvaltain:'rahamahdin sotavankkurien vetäjäksi. v;>
: 5 Mr. Callahanista itsestään riippuu paljon se kuinka selvästi ja
^ määrätietoisesti hänen johdollaan kehittyy sotapolitiikan oppositio,
^ M ' " ' ' rauhan liike näissä täytevaaleissa. Melkoisella varmuudella voi-
MM daan myös olettaa^ että C G E : n jotkut huippujohtajat haluaiM
11
luimmin:-pelata "pennin nakkia^^^^ kuin
räinbstaaTohkeasti rauhan tunnukset. ;^Iutta;kysynlys; sodasta ja jau-i;:
hiUtafon;.vtodellinen; vedenjakaja East Algonian>vaaU tuleviss^
^ täytevaaleissa. Selvää nimittäin on, että valtion varat eivät silloin
'T' "riitä" vanhiuudeneläkkeen parantamiseen,^ kansallisen terveysva-
" kUutuksen järjestämiseen ja yleensä sosiaalisen huollon pärantami-s^-
t?Ä^'* r seen, jos satoja miljoonia dollareita; uhrataan sodan ^molokille. Vain
Toronto. • Lab(or-Progressive-puo-lueen'
Johtaja T im Buck antoi täällä
puolueensa kansallisen komitean - n i ­messä
viime keskiviikkona rauhan
maniffestin, Joka päättyy kahdeksan
kohtaa käsittävään rauhan ohjelmaan
Ja jonka sisältö on seuraavanlainen:
Toisen maailmansodan haudat ovat
tuskin umpeenluodut,;kun Wall Stree­tin
raharuhtlnaatr ovat ;yllyttämäsaä
kolmanteen maailmansotaan;;
. Mackenzie King Ja. kenraali'[ Mar­shall
toimivat Parisissa Y K :n hajoit--
tamiseksi. 'Kaikki se^iminkä puolesta;
Roosevelt taisteli—^Tra:, Yhdysvaltain
Ja Neuvostoliiton ystävyys -4. tuhotaan
nyt sodanhaluisten'jänkki-imperlallSf
tien toimesta. ^
Ernest Bevin tekee "sosialismin" n i ­messä
Berlinin: kriisiä lletsocssaan. l i ­kaista
työtään Wall Steretin hyväksi
^ v a l m i s t a e n ; kyynlllisen;; petoksen
kansojen: : saattamiseksi paniikin ja
halvaannuksen valtaan.
: / Yrittäen sivuuttaa sen;kriisin,; Jon­ka
i: sodanjälkeinen Rooseveltin - rau­hanpolitiikan
pettäminen : on saanut
alkaan,.."ja peläten lähestyvää Ameri-;
kan taloudellisen elämän luhistumisri
ta; ovat,Wall; Streetin, raharuhtinaat:
asettaneet ;suunnakseen imperialisti­sen;
sodan. ; ^ He : puhuvat julkisesti
suunnitelmista • Neuvostoliiton ja u u ­den;
demokratian maiden siviiliväes-^
tön pommittamisesta" atomipommeilla.:
He eivät siekaile Euroopan,; Aasian .ja
Amerikan, .muuttamista 'savu^
raunioiksi' toteuttaakseen: suunnitel­mansa
maaliman saattamisesta ame­rikkalaisen
-d o 1 1 a ririmperialismin
ikeen alaiseksi.
CANADA MUKANA
i. Mackenzie King ja St. Laurent ovat
korviaan myöteA osallisina tässä:"\yall
Streetin mielettömässä ; vehkeilyssä
rauhaa vastaan. Liberaalihallitusivas-.
tustl: V.; 1938 Neuvostoliiton ;: ehdottar
maa yhteistä toimintaa Hitlerin: f a ­sistisen
hyökkäyksen ^ ehkäisemiseksi
sillä • tekosyylläj- että.se el:' voi^^'sltoa
:Canadaa". Kansaa tai parlamenttia
kuulematta on Lester. B . Pearson nyV
ilmoittanut Y K : n hylkäämisestä ja
Canadan täydellisestä sitomisesta Y h ­dysvaltain
hyökkäyssotasuunnltelmlln
Neuvostoliittoa j a uuden demokratian
maita Vastaan. '
; Henry ;Wallace>käy järkkymätöntä
taistelua Rooseveltin rauhanpolitiikan,
Pohjoisr Amerikan . ja ;; Neuvostoliiton
ystävyyden puolestav^MilJoonat yhdys>-
valtalaiset Ja icanadalaiset kannatta­vat
häntäi Mutta :meidän:liberaallr:
hallituksemme, on myynyt ruumiimme
ja sielumme Wall StreetiUe, niille b i l -
joneereille. Jotka vihasivat Rooseveltla
ja rahoittivat Hitleriä.
C C P : n Coläwellin„Iiewikseh ja M i l -
lardin johto on omaksi häpeäkseen
hittynyt toryjen ja sosialrcreditln ;jöh
tajien kanssa Kingin j a St..Laurentin
sosialismia ja demokratiaa vastaan
muodostamaan; hyökkäyssotapolitilk­kaan.
Helsinkiläinen
lääkäri kertoo
Amerikan matkasta
;::^.r..^::;-;i.7;.;::-:.v;-';:;r:';;^;; V V ^ - . V ^ ; ; : ' - A ' : ' ' ' - / ^ A : ' ^ ; - ' / / C . ' . ^ ^ " ; ' : , . \:
Suomalainen lääkäri, E . Urama pa­lasi
. äskettäin' Helsinkiin, : oltuaan
Airierikassa\YK:n alaisen Maailrhan
TerveysH
kertonut kiintoisia havaintoja tutki-mulöistaän
Helsingin V.äpäa Sana
lehdelle,'
T r i Urama öli opinnoinut suurina-niaii
o^^
totffysikaa
Jossa tutkimusten kohteena oli veri-piasman
Jakamihen.;^^^ mikä me-neteimäipn
s
Amerikassa. Veriplasma,'^^^^ ? ? jaettuna
.osiinsa,' isäilyy. nimittäin vuosikausia
käyttökelpoisena, jbta' yastöin.-se säi­lytettynä
ehyenä; menettää nopeäm-.
min alkuperäisestä yötaiastaan. Hän
ilmoitti, ..että vaikutta vaikeuksista
huolimatta;: köetetaän^^
saada • tähän: veriplasman jakamiseen
taryittävat; nione^
jakotyö tullaan aloittamaan jo ensi
vuoden alussa. ^
Herra Uramalle tuotti syfilis suuren
yllätyksen. .: Hän, kertoi nimittäin
, Amerikassa hoidettavan syfilistapaukr
kastavia^ ranskalaisen ja anglosaksi- penisilliinillä kahdeksassa päiväs­sä
kun: vanhoin: lääkitysmenetelmin
hoito kestää parikin'vuotta.
Puheet siitä, että eräät bakteerit oli­sivat
penlsllllniin vastustuskykyisiä,
eivät - pidä paikkaansa, tri vUraman
tietojen;mukaan.. Penisillinin vaiku-.
tus riippuu ; suuressa' määrässä siitä,
miten sitä' potilaalle i annetaan. Ja
"syfiliksen hoidossa •on Amerikassa
saatu; aikaan uskoinattomiä saavutuk­sia."
• Hän ilmoitti Suomen lääkärien toi-;
yovan, että syfilistaudin hoitamisesta
sairaaloissa Suomessa: päästäisiin ko­konaan
näitten
mien avulla.-
-Penisillinin valmistuksen : ilmoitti
hän tulevan erittäin kalliiksi, • eikä,
katsonut sen valmistamista Suomessa
edulliseksi. :Penisilliniä,valmistetaan
eräästä homesienestä. Hän saiibi
: Ei' ole rahaa koteihin, mutta^, $300
miljoonaa uhrataan vuosittain sotaa
varten, 12 kertaa enemmän kuin 10
vuotta sitten, jolloin' Hitler raateli
Tshekkoslovakiaa ja Espanjaa. ^
Ei ole ihme, että sotapolitiikan kor­kein
ylistys tulee toryjen lehdistön.ja;
niiden monopolistien taholta, jotka
ansaitsevat biljoonia sodan helvetin
kustannuksella! .
On valhe, kun Neuvostoliiton sano­taan
uhkaavan Canadaa tai maailman
r a u h a a . A i n o a suurvalta, joka puhuu
sodasta ja valmistuu viemään sodan
merentakaisiin maihin,;on Yhdysvalr
lat.- Ne uhkarohkeat sotavalmistelut,
Joiden King ja St. Laurent uskottele­vat
olevan meidän "puolustamisek­semme",
ovat todellisuudessa osana
Yhdysvaltain hyökkäyssodan valmis-:
teluista.
Canadalaisten on puhuttava ja toi­mittava
nyt, että rauha turvattaisiin
ja- Canada suojeltaisiin Wall Streetin
sodalta.
Labor-Progressive-puolue' kehoittaa
työväenliikettä j a kaikkia. rauhaa: r a -
lalsen • Canadan ihmisiä liittymään
yhteen. v.popuMäriseen demoki-aattl-seen
liikkeeseen Canadan ipelastaml-
^seksi Wall Streetin sodan tulesta Me
keholtamme: ^työväkeä; tuomitsemaan
sen tuen, minkä Wall Streetille ovat
antaneet O C P : n Johtajat, joUia seu­raavat
Bevinin petollisia jälkiä.
Taistelkaa • Canadan pelastamiseksi
Wall Streetin sodasta joukkokokouk-;
silla, protestipäätöslauseilla, lentoleh-,
tisilia ja radiolla Rakentamalla voima-
.'kas : rintama;: rauhan : puolesta, i Me
keholtamme jokaista :LPP:n, jokaista
GCP;n:;jäsentä; työskentelemään-voir
makkaasti rauhan puolesta ja nostat­tamaan
Canadan kansa taistelemaan
Wall Streetin sotaohjelmaa vastaan
ja tämän Canadan, rauhanohjdman.
puo^esta:
1. Eiyhtäkään miestä eikä yhtäkään
tykkiä Wall Streetin sotaan!
i 2.: E i pakollista asevelvollisuutta eikä
nuorison militarisointia!
: 3; ; Yhdysvaltalaisten sotajoukkojen
tulee lähteä Kiinasta!
4. Vaatikaa, että Canada tukee Y
K:ssa. Neuvostoliiton: päätöslausetta
hetikohtaisesta koko maailmaa käsit-
;'tävästäi; aseistuksen:: kolmanneksella:
vähentämisestäpä atomipommin lait­tomaksi
julistamisesta!
:>: 5. - Estäkää' canadalaisen uraanin lä­hdettäminen
paitsi rauhallisia tarkoi­tuksia
varten! Estäkää aseiden lä-hettäniinen
i Chlang:v:Kai-shekille:'Sekä
Kreikan, Indonesian Ja Malayan ty­ranneille!
6..'Tunnustettakoon Israelm valtio!
7. Palautettakoot ystävälliset välit
ja normaalmen kauppa Canadan ja
Neuvostoliiton sekä uusien demokra­tioiden
välillä!
8. Pelastakaa Canada sodalta! Y h ­distäkää.
Canada rauhan puolesta I ^
Viisitoista cana-dalaista
lälitenyt
Suomimatkalle
New York.; Kun Swedish Amerij
can:. Linen moottoriHnjalaiva Stock­holm
lahti täältä syyskuun 22 päivänä
matkalle Eurooppaan oli sen matkassa
kaikkiaan. 336 matkustajaa, joista 32
oli matkalla Suomeen. Lähes puolet
Suomeen menijöistä oli Canadasta —
kaikkiaan 15, henkeä.
Canadasta lähteneitä oli laivan
matkustajaluetteloon merkitty seuraa-'
vat:
'Herman ; . E k'jaiMa,rgaretSeabloom.
Torontosta Ida M . ja Ina M . Lelkas
Sudburysta; Abeli, Helmi ja Lyyli
Mäki Creighton Minelta; Eva Annala
Timminsigta; S a n Bertils South Por-cupinesta;
Ed V/J n J. ja Ina Carlson
Blind Riveriltä, Ont.; Beda N. Räsä­nen:
Willowdalesta, Ont.; Helmi Naski
Westmountista, Que.; Greta Riikooli
Piedinont!sta, Que. ja Victor Viita
iWinnipegistä. -
Noin . kolmasosa Yhdysvalloista
Suomeen lähteneistä oli New Yorkista,
nimittäin C a r l Ahlbeck. Pentti Kaite-ra,
Hulda Kontturi, Pi-ans W. Wik-lund,
Senja Issakainen j a Pentti'P.
Seppälä.
Muut Yhdysvalloista: lähteneei^Suo-nien
matkailijat; olivat Hjalmar H i -
lander, Hackehsack, N. J . ; Arvo ja
Sigrid Koskinen. sekä Erkki Kuutti,
Milton, Mass.;. Matt Mattson, Tripoli
Wis.!: Sulo I.: Sinivuori, Teaneck, N;Jiv
Violet A. Anderson, Jersey City N. J . ;
Leonard. D. Neff, HoUaday,*Utah; E l ­mo
U. Poulsen, Rupert, Idaho; Otto
;ja Ida • Mary, Särkipato, Ely, Minn.
Amerikassa nähneensä tuhansiakin
litroja vetäviä ammeita - täynnä tätä
mainiota lääkeainetta. Tri Urama
kertoi olevansa, erittäin:• tyytyväinen
matkaansa ja olevansa ihastunut läär
ketleteen kehitykseen Amerikassa
kuin myöskin * siihen, että • kemia on
kellä saanut niin suuren osan' lääk­keitten
tutkimuksissa.
Yhdysvaltalaisen Dakota-koneen tähdystäjänä toiminut lehtönp
Ken: WilUams,;:joka ensimmäiseksi haomasipobjois-Saslcatch
sydänmaalle hätälaskun tehneen lentokoneen.
Canadan suomalaiset
palaavat Suomesta
. .New York. — K im Swedish Ame­rican
Linen- moottorilaiva Grlpsholm
saapuu tänne, maanantaina l o k a k .i
pnä on sen matkassa kaikkiaan 127
Suomesta ;:Yhdysvaltpihin ja Cana-daan
palaavaa matkustajaa, niiden
joukossa mm. seuraavat Canadan
suomalaiset: ^
Alii Pajunen Port Arthurista, Onni
:]a Hilma Toivonen Sudburysta, Vie­no:
VoutilainsniTimminsista,: Aino ja
George Gustafson • ToronLosta ja
Lempi Ahlsten.
Aku Korhonen
Canadaa^: Suomalaisen Järjestön
kisrtävä puhuja ja • järjestäjä vie­railee
eri suomalaisasutuksilla Onta­rion
ja Quebecin maakunnissa seu­raavassa
järjestyksessä:
lokakuu
Port Arthur 7 p,
Sprucedale 11 p.
Mattawa 13 p.
Cobalf 14 p.
Kirkland Lake 15 p.
Eby 16 p.
Timmins 17 p.
South Porcupine ,.18 p.
Coiihaught Station . . . . ^ 1 9 p.
Rouyn, Que ^ 21 p.
Vai d'Or ."^..22p.
Montreal 24 p.
Korhonen saapui hiljan lähes vuo­den
kestäneeltä vierailuJta:Suomessai
joten:hänellä on mielenkiintoisa ker­rottavaa
sieltä. :• Samalla hän selos­taa
yleistä tilannetta ja' Järjestömme
tehtäviä yleensä.
; Osastoj a i^lä".paikkakunnilla mis­sä
hän vierailee pyydetään varaa­maan
kokoushuoneet; sekä vh
maan paikallisesta ilmoittamisesta ja
muista-puhetilaisuuksien järjestämis--:
tä koskevista seikoista.
Canadan Saomalaisen Järjestön
Toimeenpaneva Komitea.
Juhlatulosfa $31
haasteryntäykseei
St. Catherinesislil
St. CathCrines, Ont. _ Suti
kallisen v . - j a u.- seuran ja Ia:
yhteisestä syysjuhlasta on
kin mainittava jotakin koska
oli paljon ympäristön farmareita,!
den uskon poikkeuksetta tuoneen]
takin tuotteitaan juhlaan Ja
halukkaat tietämään jotakin
joita oli kaikkiaan $57.87i.'Kun;
vähennetään . $3.58 menot jiär
taaksi tuloksi $54.29.: Juhlassa;
dyn päätöksen mukaisesti
: siitä:puolet seuralle ja puolet-Yi
den haasteryntäykseen; Viime
nuntaina - pidetyssä seuramme,
uksessa päätettiin haasteryntäj
^lahjoittaa kuitenkin $30.00 ja
loput seuralle. :. •.
;. Seuran huvitoimikunta:- on
nyt järjestää tanssiaiset tk; 9
illaksi Port •:Welleriin: . KaikHa
holtetaan pitamaan naina tansat
lessään ja saapumaan;nuhin,
väellä ja voimalla.
Seuran kokouksessa valittiin
henkilöä Vapauden hasteiden
taanottajiksi:.A. Laari PortWi
J. Terho kaupunkiin ja E.
"kontrille". Heille voitte huoletta
tää haasteenne. — U. H.
PÄIVÄN PAKINA
Ihmeparantajia
, Jos ei terva, viin^ ja sauna auts,
niin tauti on kuolemaksi; sanotaan
vanhassa suomalaisessa sananparres-
'Sa.~ Minkä verran tässä on perää
päättäköön itse kukin omalta kohdal­taan.
Jokatapauksessa tautien ja
vammojenviiparantanuseksi:: ihmiset,
ovat aina etsineet lääkkeitä :ja mui­ta
keinoja.
typläisten ja farmarien rivit yhtenäisinä ja työskennellään määrä- '
tietoisesti omäh,ehdokkaan valitseraisen hy\'äksi. Tämä edellyttää
'] . ^Liberaalipuolueen strategistit laskivat, että East Algoman vaali- ^ luonnollisesti sitä, että mr. Callahanin pitäisi kaikkine hyveineen ja
piin on ''turvallinen" ja 'varma" alue, missä heidän sotainen uiko- heikkouksineen hyväksyä työtätekevien yhteiseksi ehdokkaaksi siinä
^^|> "ministerinsä saa vaalivoiton. Sen varmuudeksi on vielä sovittu, ettei mielessä, että hänen vaalitaistelunsa yhteydessä kehittyy todellinen,
:-:. Sairaiden - Ihmisten : petkuttaminen
on hyvin yleistä. Ihmiset, jotka sai­rastavat
Jotain vaikeaa .ja mahdoili-
'scsti parantumatonta tautia,^ ovat
herkkiäituryautumaan: jokaiseen: tar--
jctluun parantamiskeinoon Ja tule-vat.
uselmmlten petetyiksi. Aivan äs-
;ke'ttäln oli lehdissä uutinen- että mon­nia.
canadHlaista:oli;rmatku3 tanut: Aus-traliaan
jonkin' ihmelääkärin luokse,
jJollarpitl.;oUa tepsivä menetelmä syöp:
pfltaudin parantamiseksi.'" Jokainen
Jsinne :mattiistanut?potilas;^
:iäankan;j^^ca^^
tettiin, että 'kysymyksessä oli petkut­taja.
• ' • .
Joku aika .sitten paljastettiin Y h ­dysvalloissa
ifnyöskin eräs petkuttaja;
joka. ilmciiti "parantavansa:rsyöpätau-dln.
'Petkuttaja oli aikoiriaan joutu­nut
jo rikoksistaan kiinni. Todettiin
myöskin;:että kysymyksessä.oleva'pefi
KOttaja ei voinu; edes todeta mitä
hänen- potilaansa sairastivat, koska
useat-henkilöt, joiden petkuttaja sa­noi
sairaistavan syöpää, sairastivat ko­konaan
milita', tauteja, joista jotkut
olivat hyvinJväaratohta laatua. -
Lääkärien keskuudessa on yleisesti
tunnettua, ""että hyvin huomatulla
määrällä,,ihmisiä on melkein 'taika-uskplnen
luottamus lääkkeisiin. On
todettu, että.vaikka viskeissä säirank
:si«5av:lääkkeefc,'näyttelevät-toisarvois--:
ta osaa sairauden Toittamisessa Ja
hoitotapa >'on ratkaiseva, niin-potilas
ei*Tinuista.^<'?hoitotapaa'.:svaan' odottaa.
hyviä lääkkeitä. Ja jos~ lääkäri .^el
; määrää lääkkeitä ensinkään/ niin jot­kut
sairaat pitävät sellaista lääkärit
kelvo' tomana ammattiinsa.
Tämä ei suinkaan tarkoita etteikö
lääkkeillä olisi merkitystä. Kaikki
tiedämme, että penlslUinl on suo­rastaan,
ihmeitä tekevä: monissa tau­deissa
ja vieläpä vammojen paran­tamisessa.
Tuhansia vuosia sitten
ovat ihmiset tietäneet monien kasvien
parantavan vaikutuksn. Vanhan ajan
poppamies rnoitumisen lisäksi ^;kä3rtti:
myöskin lääkettä j a .tietysti lääke oU
ratkaisevavja noituus; vain: sikäli ..ml--
ten paljon se. lujitti potilaan uskoa
sairautensa paranemiseeh.
:;Fanaattiset;tiskovaiset välttävät; et-:
tä vain rukouksen voima voi parantaa
vaikka, minkä sairauden. Täten y r i -
tetäan. 'saada ihmisiä'.uskonlahkojen
uskollisiksi seuraajiksi. On suoras-
;taan.häinniästyttäväävkidi^ p i t k^
täUaisessalpetkutuksessa'voidaan ivie|^
lä nykypäivinä mennä, "
:«: :.-*;:.--'*tir:^:Ä^;:f''M:v; y:^;^
:tLuimme! eräänä rpälvänä.T
ilmestyvästä yapaästa Sanasta Sale-mln-.
uutislsta-seuraavan 'tiedoltuksen:
"Todellinen ihmetyö tapahtui Her-J
rältar^ämBrntviikonJkesÖv^
'kokouksen "^jälkeen. 'Kaiihea veren
myrkytys 'oli"erään• sisaren^^^ranteeäa-jonkav
epäämätönL^tuntomakki•'i^
Neekereitä ei saa
puolustaa USA:ssa
Lilliara Smiihm, amerikkalaisen
jailijattaren neekerikysymystä li
televäv etelavaltioromaam "flr mteftshista, Manda Harj
Pruit" on herättänyt min sinirt Obudburysta.
.veellistä närkästystä Massachu* ^pSORJONEN T^^^^^
valtiossa "vapaassa" USA:5sa.rt , MRS. A N N A S A V O L /
on intetty kiellettyjen kirjojen i '^''^^^^.^^^^^I^J^nc^
iasenet jokainen -voint:
MR. P A U L P A R T A L
^ u h a t t a dollaria
f^den ja puolen ^
ai aikaisemiaassa h ;
8ä aiässaTceräfiy.
HJassal
foaellisuudessa haasi
viimeksikuluneen
tä ja niiden k a l ie
_ kun vielä saanu
Jpnultuu! lisMt CSJ:n osastot o
•*-'ujaan ja pieni M c K i
n osasto lahjoitti
iin osasto $10 ja
j^paino on kuitenkii
Jlsteiden kohdalla ja
Soluessa lahjoituk
« JA K A L L E st
Jstöjen haasteeseen
gfiton Heinosen Spn
derbystä.
INK K O I V U Löcl
ja haastaa seuraa
^^Nick Saari Port A r i
" Kalle Kauppinei
i/sta. Pitäkääpä h
flDA JA A T U K O I Vl
avat Mary ja A n t ti
Kekäläisen sekä T j
fkoivulän Lockerbyst
na ja Kalle Palon Whi
in Sudburysta.
FMATTr H A V E R I Lor
en$2:jahaastaa;Svai
IvERT PERÄLÄ Soc
Ija haastaa Wni. Kallela
Inö Ahon kaikki R.R.:1
>T; HEINO Soosta vasi
aa Väinö Lindholmir
sta.
ALVI J A K. MÄKEl
rieivhaasteisiln $10 j
sn, Rauha j a Arttu:
öjärven Vinelandista i
idistä vointinsa muka
U. K O K K O Hamilton
Ihaastaa .kaikki Hami.lto
imukaan.
EINO S A L M I N E N Po
f haasteeseen ja haasta
npNo; 12.Geraldtonisti
SAIMA J A J . R I N TA
at-Liisa ja Nick Lehil
Laeista.
MR. JA MARS. A . AR(
Ikehoittavat kaikkia tois
emmin.
B. SÖDERHOLM Finl
sn $5 ja haastaa Johi
ion j a T . Ellmenirt F ii
M. KOSOLA Wahnap
eeseen $1 ja haastaa 1
lan Wanupista.
SVANTE K O T I L A W
Puskan Azilda^ta.
EINO R A A P P A N A H(
sekä E. Ruhalan haaste
Viola ja Arvo Mäntylä
i Leila Joutsen Torontt
JACK H A U T A L A Heä
J. TOHOLA Upper Ca
i$2ja haastaa K a l l e K
LIZZIE J A O S C A R L i
Kalle: Saaren haasteese<
Lakelta, Fanni ja Ottc
sreuerasZi vi-^mS OKLG?A hKaLaEstMeeOsLeeAn 5U (
nainen viiva: joka
kyynärpäahän.jot^,
vointi samalla. Voitehmme^^ ;n $2 ja haästa"a m^s^Mh
öljyllä Herran kaskj-n m u k ^ badysmithista B.G
kollimme ja ^-kJmme^SS L^^^^"^ L A H T I Sointu]
lähteä ulos Jeesuksen K n j ^ amn haasteeseen $5 ja-ha
meen. melkein siima^P^J ^ lastaamaan ja haasteit
pahoinvointi ja kipu l a l ^ J » 0. L. L A H T I N E N R . R.
ken perästä P^^^^^^^" J^? ^atti myöhäsiä ottj
"Jeesus Kristus on sama e i i a « | ^ a j o s eivät voi enempä
ja^ iankaikkisesti." ^umua ^ CSJm K I R K L A N D L A
Tarkoituksemme ei o l e ^ j öm $15 ja kehoittaa kaii
misiä, jotka haluavat >?5 J^^^tinsa mukaan,
uskonnollisia »»"^^^T^ J V E N W A L L S T E N K
:^geeseen-ja:häastaM
tt-MA H A S U McKerr
«Raastaen. M a ^^
' Vieno Tuomen,Wo
^MANDA J A D A V I D 1
^"n ja Otto Swanin hai
Einar Mäen Beavi
Kirkland Lakelta,
l?ya:Fred^Kiv3MilSi
John Salbn Nipig«
-mia oman harkintansa mtiJt^
kun heidän toimintansa ei va^^
ta muita'ihmisia. Mutta
saaiemllaiset tässä
herkkäudcoisille i J i ^ ^ ^ ^ ^ i . ^!
vapauden sanoa ^°^^ft^J
nim-oUsi mitä he S^^^^M
uskottaa, niin eihän laakaro»-j
tarvittalsikaaa
Tämä "humpuuki o° ^ ,
nöälle. ^Se voi aiheurtaagj
joku herkkäuskoinen i H ^ J
Saaleinin^ kokouksista
'taudiUe, joka tarvitsisi
kärln apua.
" , lisäksi - on suorast^/-^ t
jiiUIaista lukemista / ^ i
leljtl Wji»aa l u k i j o i r f ^^
,taväksL-,-^,TJoti. ^,
MÄKINENäl
Lakelta ^^^^^ ^
; i * ; * j H i E T I K K O W o r t
rJt ^^.}? haastaa P U UE
'eteenain. , . ^ V
5 ^ H N H O K S E L Minn
iffivÄ^^ haastaa F r a nk
^^J^ Mannisen, k a i k k i (