1948-08-19-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
e:t€: ole oikein Jyakft-
Totta puhuen en tiedä,
**TTor.a-un pestä puhtaaksi
^ i a u d e n " kasvojen edes-
^ ' V c -.ai^«a huomat*, ketä
tämän elokuvan propaganda
iign't-:u " Minun on myönnetyn
o^e-sri oikeassa: se ci -to-
^ ole ;aikeat-a. Me emme
j^aufce5*a.. emme amakaan
"kun seisomme.jaloillamme ... .
^«-avari mmua ei s>-j'tetä va-
' aJieen Kev}-tmielise;ta kasitte-
' nsaia loputtomat hyokkayk-
«Kiistön taholta - seka jo teh-
"iHioe. joiden vielä, on m ä ä rä
saattavat meistä Yaikut-.
«,a naurettaviUa. Mutta halu-
'aiulEtu-.iaa teitä eräästä seikas-biymmentä
vuotta sitten alkoi .'„i«ni mies puhua S a k s a l a . Han
aivan samoia sanoja kommu-am.
mattiyhdistykset, vapaa-
: internationalismi, ja : teki
^^'ai^-an yhtä • epälooglllisesti
TjUäiciri heteellä tehdään.; Han
määrin typerältä, etta ; i Elina .
.j ofa meistä silloin nauroi hä-
KoVo maailmassa tervejarki-inusef
nauroivat hänelle katke-
1 Mutta koitti päivä, jolloin
naurun<:a muuttui kyyneleik-ulajatar
on kuollut
yhyydessä
go. - Laulajatar May de Sou-joka
kerran saavutti suurta kuu-ijtta
ja johti hanct esiintymään
Europaii kruunupaillc. kuoli
viime .sunnuntaina. Koleman
aan johtuneen ravinnon puut-limeisct
elinvuotensa : laulajatar
itseään lattianpcsulla: -
rican Guild of Variety Artlsts
c maksaa Miss de Sousan hautar
^u^ta^nukset:.
Britannian tilastotietojen mu-
I on työnsä olevien työläisten lu-ääi-
ä laskenut 144.000 verrattuna
:i-uoteen. •
Skotlannin maataloustuotannon
tänä vuonna on arvioitu $320
j. arvoiseksi. • . •
Suomi on jäänyt
seitsemänneksi
pistelasl(uissa
Lontoo. — Vaikka Canadian Pressin
pistelaskut ovat osoittaneet Suomen
£ijottuneen kuudenneksi täällä pidetyissä
olympialaiskisolssa. todetaan
yhdysvaltalaisen Associated Pressin
lopullisissa tiedoissa, että Suomi on
sljottunut seitsemänneksi yhteensä
158 pisteellä niitä 1674 pistettä i-as-taan.
jotka Canadian Press antoi
Suomen hy\'äk5i.
Canadian Press antoi Canadalle-myöskin
38 3/5 pistettä, mutta As.sO-ciated
Pressin 35 pistettä pidetään
taäjlä oikeana lukuna, sijottaen fca-nadan
20. jarje.stystllalle.
Johtavien maiden lopulliset pistemäärät
ovat Associated Pressin tietojen
mukaan seuraavat:
Yhdysvallat 662
Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
Ranska . . . . . i . . . . . . . . . • 2304
Unkari .... 201 H>
Italia . 183
Britannia . . . . . . . . no
Suomi ; . . .•. 158
Sveitsi . . • 151'4
Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : . . 143
Hollanti . . . . . . . ; ; . . . . . . . . . . . . . 119
Tshekkoslovakia . 9 3
Turkki 88
Australia . . . . . . 85 .
Norja 65
Argentina ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : 624
Belgia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
Meksiko / . . . . . . . ; .414
I t ä v a l t a . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Egypti 39
Canada . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
Elollinen ja eloton maailma
345 bilj. savuketta
kulutettu USArssa
Washington. — Amerikalaiset polttivat
345 biljoonaa savuketta kesäk.
30 pnä päättyneen vuoden aikana —
ollen sekm omanlaisensa ennätys.
Summa tekee 121 askia Jokaista Y h dysvaltain
miestä, naista Ja lasta kohr
t i . '
Vuosi aikaisemmin poltettiin.327 b i l joonaa
savuketta, joka tekee 119 askia
henkilöä kohti.
X I X vuosisataa nimitettiin täydellä
syyllä luonnontieteltten ^iiosisa daksi.
Sen sadan \Tioden aikana onnistuttiin
luonnontieteen alalla tekemään palr
jon enemmän kiun ihmiskuiman historian
aikaisempien tuhannen vuoden
aikana.
Eniten keksintöjä tehtiin elämän
ilmiöitä tutkivan tieteen — biologian
— alalla. X I X vuosisadalla saatiin
tutkittua eläinten ja kasvien elimistöjen
rakenne. Ne osoittautuivat yhtä
laisiksi; niiden perustana on mikroskooppinen
organismi — solu. Suuren
englantilaisen tiedemiehen, Charles
Darwinin (1809 —' 1882) huomattavat
tutkimukset paljastivat orga*
nisen maailman kehityslait. Ihmisen
elimistöä tutkiva tiede — fysiologia —
saavutti myös mainioita tuloksia, joista
suuri ansio lankeaa venäläisille tiedemiehille
I: M . Setshehoville (1820
1905) ja I. P. Pavloville (1849—1936>.
Koko sadan vuoden ajan oli tie
tieteen tutkimuksen kohteena suuria
kiistoja herättävä kysymys: mitä on
elämä? Miten elollinen eroaa elotto^
masta? M i t a . o n se ihmeellinen aine,,
josta kaikki elollinen on ko-
1905 ja I. P. Pavloville 1849—1936)
koonpantu?
Parhaat onnittelumme
SYLVIA JA EERO BASTOLLE
kiiän 12-vuotishääpM
Onnellista. ja rauhallista yhteiselämän jatkoa
toivottavat seuraavat sukulaiset ja ystävät:
ja mrs. Matti Basto
Jack Ruth
Siin ja Arvo Vuori
^ ja lapset
Emil Basto
Emo Basto
''^iilo Basto
^vo ja Ruth
Albert, Impi ja
Aaro Poutanen
Jr- ja mrs. Matti Hill :
Jlr. ja mrs. John Niemi
Jrnka ja Antti Luhta
^usan, Laura ja
Lauri Hill
£-11611 ja Helmer Suomu
ja lapset
^erry. Martha ja
. Walter Mäki
ja mrs. Viliie
Vickman
Esme ja Evelvn
Enckson
^^"0 ja Mamie Salomaa'
Hilka ja.Axel Pakkala .
Aino ja Felix Pleuna
Viira ja Alex Salo .
Allan, Aune ja Emil
Laaksonen
Andy Pakkala
Eila\ia Bill Niemi.
Chelmsford, Ont.
Urho Niemi
Selma ja David Ritari
Aune ja" Matti Helin
Pat ja Leo Jackola
Tainii Kähkönen ja lapset
Niilo ja Äiti Toivonen
Charles Lautamus
Erick Mutkala
Jenny ja Eino Santala,
Mr. ja mrs. A. Mäkelä
Mrs. Jack Mäkelä
Eino Mäkelä
Senja Mäkelä
Glenn Gom?aw
Lucien Pecke
Elina ja Arvi
Antti Hankonen
i KIITOS
1 iUs-li'^^"^?"^^^*^ kiitokset sukulaisille ja ystäville yHattävästä
S - niaW - • - järjestitte meidän hääpäivämme muiston kun-rahalahjasta
ja erikoiset kiitokset illan emännille-;
io.-d.mt<> K " Lauralle ja Ellenillc vaivoistaan, sillä te{
• - --uiP naaraamaan aivan aamutunneille saakka.
Sylvia ja Eero Bas^o
^'aughtonissa elokuun 15 p:nä 1948.
ELOLLISEN ORGANISMIN
OMINAISUUDET
Elämän ilmiöt ovat osoittautuneet
syvästi eroavan niistä prosesseista, joita
voidaan havaita elottomassa luonnossa..
Elollinen maailma on muuttuvainen,
epävakainen, moninainen/
Tolsistaan eivät eroa vain lukemattomat,
elollisten organismien muodot-vaan
sen Iisaksi tapahtuu, jokaisessa
organismissa sen kehittyessä valtavia
muutoksia. Niinpä sadat tuntomerkit
erottavat-lapsen vanhuksesta ja hen^
non, vihreän taimen mahtavasta puusta.
Elollisiin olioihin verrattuna eloton
luonto on: jähmettynyt muuttumaton
j a liikkumaton. Vuorilaatujcn
ja mineraalien moninaisuu.s, niitähän
esiintyy sadoissa muodoissa, on aivan
mitätön verrattuna elollisten olioiden
maailman loputtomaan moninaisuuteen.
Siinä maailmassahan X I X vuosisadan
tiedemiehet laskivat olevan
satoja tuhansia eläinten ja kasvien eri
muotoja.
Maa, vesi ja ilma ovat elollisten olioiden
asuttamia. Niitä on havaittu
merien • syvyyksissä, maan uumenissa
ja huomattavassa korkeudessa ilmojen
avaruudessa.
. Home Ja muu kasvullisuus elää hyljätyissä
kaivoksissa, syvällä maan UUT
menissa.: Ilman kokoonpanoa tutkittaessa
voidaan havaita • kilometrin
korkeudessa olevan pieniä hyönteisiä
ja hämähäkkejä, joita ilrfiavirrat k u l .
jettavat mukanaan. .
Pienempien organismien —. mikrobien
— tutkiminen on yhä enemmän
laajentanut elollisten'olioitten maailman
rajoja. Mikrobit ovat; itse -asiassa
osoittautuneet kaikkialla oleviksi.
Jokainen kuutiometri ilmaa kaupungin
kadulla sisältää kymmeniä tuhansia
mikrobeja. :Vaatteissamme ja
ihomme pintakerroksessa kiehuu mikrobeja.
Mikrobit ovat o.soittautuneet monien
ainei.ssa tapahtuvien muutosten ai-heuttajiksi.
Organisten aineitten mä-täneminen,
maidon hapantuminen;
viinan Ja oluen käyminen ja — juuston
"kypsyminen" omat kaikki mikrobien
aikaansaannoksia, mikrobien l i sääntymisestä,
johtuvia. Venäläinen
tiedemies Vinogradski keksi mikrobeja,
jotka elävät maapcrä.5Sä ja k ä y t t ä vät
ravinnokseen epäorgaanisia aineita.
Elämää on -tavattu kaikkialla. Ja
kaikki elolliset oliot, miten yksinkertaiselta
niiden rakenne näyttääkään,
erottautuvat elottomista -kappaleista
erikoisominaisuuksiensa vuoksi, joita
ci ole mineraaleilla ja vuorilajeilla. —
liikkuvaisuutcnsa.. k o k o o n panonsa
muuttuvaisuuden, ravinnon hyväksi-käyttämis-,
hengitys-, m ä ä r ä t y n muodon
säilyväisyys. . ja > lisääntymisky-kynsä
vuoksi.
Eras. elollisten organismien arvol-ituksellislmmista
ominai.suuksi.";ta on
niiden kyky vastata ulkomaailman toii
mintoihin. Isku, valon välähdys, sähkövirta
— kaikenlaiset ärsytykset ^
aiheuttavat elollisessa olioissa muutoksia,
joita nimitetään kiihoittumi-sck.
si. Helpoimmin on kiihoittumisil-miöitä
voitu tutkia UhaksLssa. Lihas
on liikunnan elin. Lihaksen supi-stu-:
minen saa luu.ston liikkee.scen. Sammakon
ruumiista poistettua lihastavvoi
ä r s y t t ä ä neulallai sähkövirralla, hyppysellisellä
suolaa, hapolla Ja kaikkiin,
niihin, ärsytyksiin lihas vastaa
supistumalla.
. Eri muotojen .syntymiset e i v ä t o l l e et
pienempiä arvoituksia. X I X ; v-uosi.sa-1
dan lopulla kehittjri tiede eläinten s i -
kiökehrtyksestä — embryologia. Sillä'
alalla kaikki oli salaperäistä ja käsittämätöntä.
Monet tunnetut tiedemiehet
tutkivat kananpoikasenkchit-tymistä
munassa; seurasivat askel askeleelta
keltuaisen muuttumista- eläväksi
olioksi. . Keltuaisen pinnalla ke-hiltjT^
pyöreä valkea kalvo; Sen • keskustassa
on läpikuultava soikea ikkuna..
Ja siinä syntyykin juuri, havaittava,
mitä ohuin viiru. Se suurenee
kooltaan, tulee paksummaksi. limes-t.
v\'ät pään ääriviivat.: Kolmantena
hautomispaivänä sikiön keskellä voi
havaita ? punertavan, hyppelehtivän
pisteen.T— siinä lyö .sydän, lähettäen
verta mitä ohuimpia, h ä m ä h ä k i n seir
t in paksuisia verisuonia mj'öten. V a i - j
timoiden ja laskimoiden verkosto ym^
päröi keltuaLsen, - ottaen vereenjravit-
Kirj. prof A. Stiiditski
sevia nesteitä. Aielä päivä — Ja sikiön
ruumiiseen ilmestyvät pienet ulkone-mat:
alkaa raajojen kehittyminen.
.: Ihmeelliseltä, arvoitukselliselta; käsittämättömältä
vaikutti tämä keltuaisen
muuttuminen eläväksi kanan-poikaseksi
kaikkine rakenne-erikoi-suuksineen.
Monista tiedemiehistä
näytti, e t t ä elollisten olioitten ominaisuudet
ovat riippuvaisia^ erikoisesta,
kokeellLselle tutkimukselle selvittämättömästä
."elämän, voimasta". Joka
erottaa elollisen kuolleesta. Sellai.set
katsomukset olivat tiet.vsti kaukana
tieteestä. Useassa tapauksessa niiden
juuret onkin löydettävissä, puhtaasti
uskonnollisista käsityksistä Ja taika-u.
skosta; X I X vuosisadan, alussa "cla-,
man voima"-oppi levisi hyvin laajalle.
YHTÄLÄISYYS E L O L L I S E N JA
ELOTTOMAN VÄLILLÄ
X V r ja X V I I vuosisadalta alkaen
kokeellista tutkimusta, joka siihen
asti oli ollut vain elotonta luontor
tytkivlen tieteitten palveluksessa,
alettiin soveltaa myös elollisten organismien
tutkimiseen. Paljon onnistuttiin
elollisten olioitten rakentecrta
j a toiminnasta ymmärtämään fysiikan
j a kemian lakien avulla.. Jo X V II
vuosisadan alussa havaittiin, ctta veri
liikkuu verisuonia pitkin sydämen
t.vöskentcl.vn johdosta, joka toimii
kuin pumppu. Lihak.sct .saavat liikkeeseen
luuston eri osat vipulakicn
mukaan. / ^
Erikoisen tehokkaasti tutkittiin e l ä män,
ilmiöitä X I X vuosisadalla. Juur
r i silloin luotiin perusta nykyaikaiselle,
elollisia organismeja tutkivalle tieteelle,
biologialle.
Kaikki elollisten organismien erikoisuudet
ovat Joutuneet tarkan tutkimuksen
kohteeksi. Ja jokaiselle
niistä tiedemiehet ovat pyrkineet löytämään
vastaavanlaisia ominaisuuk^
.sia elottomassa luonnossa. Kemian
saavutukset ovat antaneet mahdollisuuden
ratkaista kysymyksen elollisen
aineen kokoonpanosta. Jos X I X
vuosisadan • alu.ssa oli. kiintcä.sti voitu
määritellä, että aineelliset kappaleet,
miten paljon ne toisistaan eroavatkaan
rakenteensa puolesta, on kokoonpantu
vähäisestä m ä ä r ä s t ä yksinkertaisia
aineita — nk. alkuaineista;
X I X vuosisadan keskivaiheilla: tunnettiin
jo noin 60 alkuainetta. Nykyisin
niitä lasketaan oilevan 92. Jä
alkuaineltten Joukossa ei ole yhtäkään,
joka tavattaisiin vain elottomi.s-sa
kappaleissa. Painva-stoin, eniten
levinneet alkuaineet muodostavat -sen
aineen. Josta eläinkunta ja kasvullisuus
on kokoonpantu. Sitä ainetta
nimitetään protoplasmaksi (alkulimaksi.
.Suuren osan siitä muodositavat
valkualsaineet^hyvin monimutkaLset
kemtalli.setyhdistyk.set, Joihin sisältyy
valta-va määrä alkuaineita. Mutta
ne alkuaineet ovat samoja, • loita
on meillä ympäröivässä elot-*. omäs?a
luonnos.sa. Sama happi 4^ vety, sama
-tyyppi, sama hiilivety, jonka jokainen
tunnemme hiilen muodo-sa.
Niiden Iisaksi elollisessa hionnossa on
löydetty rikkiä, fosforia, natriumia,
kalsiumia Ja multa alkuaineita.. M i t
ä täsmällisemmiksi ovat tulleet tut-kimusmetoodit,
sita enemmän alkur
aineita on havaittu protoplasmassa
j a sen muodastami.ssa org3ni-me'.«;sa.
Nyt niiden luku on jo yli 50. Vieläpä
k u l t i a ja radiumiakin on löydetty
eläin- ja kasvikuntaan kuuluvis^^a or-ganismeis.
sa. Samaa kultaa ja radiumia.
^ jota on maan kuoressa.
Minkäänlaisia yksinkertaisille olioille
ominaisia ei ole havaittu.
On kuitenkin osoittaiitunuti että
elollisissa organismeissa alkuaineet
esiinr.vvat scllaii;i.^sa kemiallisissa yhdistyksissä,
joita ei lapai elottoma.'^
luonnassa. Puhumattakaan valkuaisaineista,
joiden rakcnroltfl cl 'täh
ä n mennc.<vsa viela ole ta.vsin tutkittu,
mutta joissa JO nyt on havaittu
olevan alkuaineita, jolta elottomassa
luonnossa ci ole.^ Naiden alkuaineltten
tutkiminen on ollut uuden tie^
teen -—-orgaanisen, kemian ^ t a r koituksena.
Muttamien kvmmenicn
vuosien ajan orgaaninen kemia on
työskcnnell.vt vain analyysien parissa
— climclltsten aineitten hajottami.scs-sa.
Mitä tulee synteesiin — elimellisten
aineitten luomi.scen — on pidetty
mahdottomana valmistaa ci
vain valkuaisaineita, vaan paljon yk-sinkcrtaisimpiakln
elimellisiä aineita.
V. 1928 .sai aikaan^tuon valheclli.sen
käsityksen kumoaml.sen. Sak-salainen
kemisti -\Veler toteutti ensi kerran
orgaanisen aineen, syntcasln val-mlsii
wtsa-ainetta. Se keksintö on
eräs tärkeimmistä voitol.s.ta • idcalisr.
minva.st3isossa talstelu.ssa. Ennakko-
Julio lltonen
60-vuotias
VÄLITÄMME
TILAUKSIA
YHDYSVALTAIN PUOLELLA
ILMESTYVILLE SUOMALAISILLE
TYÖVÄEN
LEHDILLE
tilaushinnat.
"ETEENPÄIN"
TILAUSHINNAT:
Vuosikerta . ; . . . . . . . : . . . ; .$8.50
6 kk 4.50
3 kk 2.50
"NAISTEN VIIRI"
TILAUSHINNAT:
Vuosikerta
6 kk
$3.25
1.65
"TYÖMIES"
TILAUSHINNAT:
Vuosikerta $7 50
6 kk 4.00
3 kk 2.25
Tilauksia näille lehdille ottaa
vastaan Vapaus kustannusyhtiön
asiamiehet . j a . Givuliikkcet. Jos
paikkakunnallanne el ole liikkeemme
asiamiestä, n i i n lähettäkää ti
Jauksenne suoraan liikkeemme
konttoriin. • • •
VAPAUS
PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 -^-SUDBUKYi ONTARIO
luulo jyrkän rajan olcma.ssaolo.sta ke?
miallisten ilmiöitten, välillä elollisessa
ja elottomassa luonnossa hävisi.
Ihminen .sai pää.syn elollisten aineitten
salaisuukshn. Satoja elimellisiä
synteesejä on suoritettu Welerin kck-;
.sinnon jälkeen; Ja nyt tiede on. jo
kaikkein' mop.imutkai.'>imman elimellisen
yhriistyk.scn valkual-^aineen
— luomisen tiellä.
. " E l ä m ä n voima"-opin puolustajat
ovat kuitenkin .edelleenkin välttäneet,
että elimellinen ..synteesi ci tuo y h t ä än
lähemmäksi, tämän olemuksen ym-mäTtamistä.
joka ilmenee el vain a i neen
kokoonpanos.sa, vaan myöskin
sen järjestymisessä; Elävä olento oh
organismi, jota luonnehtii määrätty
muoto: •• Kemia; — sanolvait nämä
oppineet,— voi .saada aikaan/orgaanisia
yhdistyksiä, mutta se ci koskaan
voi muodostaa määrättyjä muotoja,
ei ko.ska a n luoda elimistöä.
Mutta onkohan totta, että vain.or-'
gaanlstlle aineyhdistelmille on määrätty
muoto ominaista. Ei, sellainen
väittämä ei läheskään vastaa todelll-suut^
ta.
Seuratessamme pakkaspäivänä, m i ten
ikkunalasit peittyvät harmaan,'
vertaamme usein kuvioita ikkuna.ssa
ihmeellisiin, miclikuvituk?«;llislin kukk
i i n ! Namavcvsihoyryt esiintyvät kylmässä
' la.sisia kritallema,^ joilla on
geomeln.set muodot.
Kristallisoituminen on elottoman
aineen ominausuus ottaa määrätty,
geometrisestl oikea muoto. Aineet,
jolka sisältyvät elottoman luonnon
kokoonpanoon — mineraalit — kristallisoituvat
mkarätyis.sa olosuhteissa.
Tavallinen keittosuola, kupan-vjhtrilli,
sublimaatti ja «adart, muut
aineet sekoituksesta pudotessaan
muodostavat kuutioita, prls-moja ja
neulasia. Vieläpä hiilivetykin ita>
vailinen hiili, jota on vaikea kuvitella
• kristalllscv.sa: muodosjsa. . korkean'
lämpötilan (lähes 2000 - astetta) jä:
voimakkaan paineen (yli tuhat atmos-fcria)
'Vallitessa; muuttuu lapikuulta-vaksi
kriJitalliksi. joka. tunnetaan t i mantin
nimellä .
Eivät ainoastaan mineraalit kris--
talJisoidU; Monimutkaisimmat orgaa-nisot
aineet, jotka sisältyvät elollisten
organismien • kokoonpanoon, voivat
myöskin krist,alli.soitua* Veren väriaine
^ . h e m o g l o b i n i— muodostaÄ
ohuita, neula maisia, mikmskoopplsia'
kristalleja. ~ Muutamia valkualsalnei-la.
on myöskin onnistuttu kristallisoi-'
maan.
Elollisten' olioiden muodot usein
muistuttavat kristalleja. Erikoi-scn
.suurta yhtalai.syytta havaitaan .mikroskooppisen
pienten yhdestä .solasta
kokoonpantujen eläinten ja - ka.svien
rakenteessa. Yksinkertaisempien mer
i e l ä i n t e n— radiolaarlen —^ ja mik-roskooppi.
sen pienten yksi.soluisten vc-siheinlen
tähtimäiset muodot muls-^
tuvtavat .lumihiutaleitten . hienoja
1 muotoja; Se yhtäläi.s>ys ptetaä nilr
maan tutkijoille, jotka siliä' perus^
tuella ovat rinnastaneet krlstalllsoitu-
! misprosessin .orgaanisessa maailmas-.
s^tapahtm-an muodon muovautumi-
I .sen kanssa.
Olkoonkin, että .se-yhtäläteyys on
puhtaasti ulkonainen. Mutta se osoittaa,
että Jossakin. yksinkertaisimmas;-:
sa vaiheessa muodon -syntyminen.on
ominaista koko luonnolle
(Jatkuu)
Ensi sunnuntaina elofc. 23 pna t ä y t tää
Suomen työväenliikkeessä aikoinaan
huomattavan päivätyön ."suorittanut.
Juho Ikonen 60 vuotta; Palvan
sankari syntyi Impilahdella. jo{«a h än
oli kaksi vuotta tehtaan koulussa. Jä
johon hänen koulusivistyksensä päättyi.
Juho ryhtyi a n s i o t o i l i l n J l vuoden
ikäisenä Pitkanrannan la.sltch-taalla;
Neljän vuoden työskentelyn
jälkeen hän siirtyi tehtaan korjau.spa-jaan
Ja 22-vuotiaana ryhtyi työskentelemään
Hämekoskcn paperitehtaalla,
työskennellen .sen Jälkeen Kaukaalla,
Laskelassä ja Lcppako.skrlla
kunnes hän siirtyi takaisin Pitkään-rantaan
1917. tyaskenncllen sicUii koneiden
a.sentajana kapinaan .mankka.
Juho liittyi v: 190.5 kansalliskaartiin
ja seuraavana vuonna Sortavalan
5os.-dcm nuorisoyhdistykseen. Hänen
aloitteestaan perustettiin sitten
nuorisoyhdistyksiä La.skelann. Ilnme-koskelle
j a Lrppako.skcllp, .seka osuuskauppa
Leppäkoskelle Ja Pitknhnran-taan.
Han oh .suosittu puhuja J.i toimi
nuoriso-osastojen puhcenjohtnjnna
Hamekoskclla jn Lcppako.skella .sekä
työväenyhdistyksen puhernjohtn jana
Pitka.ssäranna.ssa. Han oli v. 1910
lähtien Suomen papcrltcollisuustyö-
. väen liiton jäsen jn kuului myöhemmin
metallityöväen liittoon Pitkässä-,
rannassa.
. Muiden iuottamiustoimien ohella
han toimi useita vuo.sia Sortnvnlnssa
ilmestyneen Rnjavahti-Iehden johtokunnan
Jäsenenä, jossa ominnisuudcs-:
sa h ä n Joutui taistelemaan Johtokunnan
pikkuporvarillisin oikeistolaisia
vastaani joka johti, varatuomari Anton
Kotasen y.m. eroon mainitun lehden
Johdasta.
. K u n Tampereella pidettiin v. 1906
yleinen torpparikokous oli Juho .siellä
mukana asianharrastajana jn vuonna
1917 oli han Ita-Karjalan työväen
edustajana sos.dem. puolueen rdusta-jakokouk.
se.s.sa Helsingissa. Han oli
myöskin Innostunut näyttelemään ja
esiintyi silloin talloin en.sirakn.stnjnn
osissakin eri palkkakunnilla.-
Tyoväesto käytti: hanta myöskin
kunnallisissa luottamu.stoiinissa, .silla
vuonna 1916 hanct valittiin Ru.skcnlan
kunnanvaltuujstoon ja. vuonna 1017
Impilahden (Pitkäranta kuului tähän
kuntaan) kunnnnvaltuu.slon puheenjohtajaksi,
mutta kapinan johdosta
h ä n cl voinut istua kertaakaan puheenjohtajan
tuolilla. :
Tunnettuna työväen eturivin miehenä
han joutui hclmikuu.s.sa 1918
poistumaan Pietarin kautta Helsinkiin
koska luvattuja kiväärejä cl .saa-
"punutkaan PItkaänrantaan, Myöhemmin
hän haavoittui Antrean rintamalla
Ja oltuaan muutaman paivan
•sairaalassa, komennettiin hänet Aunukseen
järjestämään toimintaa valkoisten
selkäpuolta vastaan. Oltuaan
sen jä'lkeen m.m. Vladivostokissa, j o u tui'
hän Pietarusta ka.sin clokuu.ssä
1918 Muurmannin Kuomalai.seen Icglo-naan,
jonka mukana han siirtyi'Sitten
.syk.syllä 1919 Vllllngillc Helsingin
edujstalla, jos.sa Suomen silIoU;cn
hallituksen tutklntfituomarit katsoivat
h ä n e t liian vaarallisoksi mieheksi
päästääkseen hanct vapaalle jalalle
Suomeen. Silta .syystä jouti.*i han kcr
väällä 1920 lähtemään Englantiin Jn
sieltä 7 kuukautisen oleskelun jälkeen
Canadaan. jonne han .saapui .18 muun
l e g i o n ä a r i n : mukana m a r ra.skuu.ssa
1920.
M r l k o n c n solmi v. 1908 avioliiton
Ida Turu.sen kan.ssa, jonka seurauk.se-na
heille syntyi tytär. Ansa. josta.kehittyi
fnminäyttehjätar, joka «iirt.Vi
myöhemmIn .Suomen Kansailist^nItc-r
rin palvelukseen;
Canadassa oIle.s.saan on Juho työskennellyt
Ontariossa etupäässä met-
.sätölsfiä, poiketen,valilla kuitenkin la-hcfi
viideksi^ vuodek.si rajan f!teläpuo-
Icllc, Jossa hän työskenteli m m Työväenyhdistys
Saiman kesäleirin taloudenhoitajana
Fifehburgistia. Hän
On Lumber and Sawmill Workers
Union Port Arthurin osfi.stonja«cn.
Toivomme paivan sankarille hyvaa
terveyttä ja pitkaa ikää!
Torstaina, elokuun 19 p.— Thursday, Aug' 19 Sivu^S
Care-paketit 45
päivässä Suomeen
— International N i c k e i e o : n k a i -
vok,sista nikkelin ja ;kuparln lisäksi
fi^adaan platinaa, kobolttia,, .selcniu-m;
a, tellurlumia. kultaa, hopeaa, palladiumia,
- r o d i u m i a i r u t h c n i u m i a ; ja
iridiumia.
KANSAN PUOLUSTAJA...
Se on enemmän kuin liikelaitos...
edistyksen voima
. . . THE WORKERS' CX^OP.
New York. — OsuUstoiminnalli.sr-n
CARE-yhtyman johtaja Paul Comly
French Ilmoitti ; meille tAiiaän; elt.a:
hyvin tunnettujen CARE-paketUen
toimitusaika Suomeen on tata nykyä
keskimäärin 45 paivaä.
v T ä m ä toirjjiitasaika ia.sketaan tilaus-määrayksen'
Baapumisesta. yhtymän
New Yorkissa SIjaitjicvaan päätoimi;;-;
toon .siihen hetkeen, kun vastaanottaja
Suomessa .saa paketin; Vastaan-,
ottajan allekirjoittaman kuitin palauttaminen
paketin lahjoittajalle
kestää tavalli.sesti kauemmin.' •
' CARE'n .22-paunai.set ruokar,.villa-,
huopa-, puuvilJar, liina-, ompelulanka
ja lastcnpaketit, maksavat kukin
10 dollaria kappale. Niita voi tilata
osoitteella CARE, 193 Sparks St; Ottawa,
Ont. Pakettien penlletoimitus
taataan.
- . M r . French lausui samalla: toivomuksenaan;
ctta: naiden lahjapakettien
tilaajat kirjoittai.sivat selvästi o-man
nimensä ja.'osoitteensa samoin
kuin ;iietysti myös Suomessa olevan
vastaanottajan nimen Ja-osoitteen t i laukseensa.
Jos o,soite on epa.selvä,:
paketin toimittaminen vastaanotta-:
Jalle saattaa kestää .kauemmin : k u in
mainitut 45 päivää.
Canadalaiset voittivat
kaikkiaan 35 pistettä
olympiakisoissa
Lontoo. — Epävirallisen pistelaskun
mukaan voittivat Canadan edustajat
lauantaina päättyneissä olympialais-kisoissa
kaikkiaan 35 pistettä. Joista
14 pistettä saatiin rata-, j a kenttäur-heilus.
sa, toiset 14 melonnassa, kaksi
purjehduksessa Ja vilsl painonnostosi
sa.
Torontolalnen Paul McLaughlin s i -
jottui: videnneksl Pirefly-luokan pur-jehdtiksessa
Ja ansaitfii siien Canndalo
le kaksi pistettä. OttawaIftlnen Jim
Varaleau sijottui kuudenneksi kevyen
raskaansarjan painonnostossa Ja ansaitsi
siten yhden pisteen niiden neljän
lisäksi, jotka montrealilainen; Jer.
ry Gratton Ja verdunilainen Jotm
Stuart olivat ansainneet sijottuessaan
viidenneksi, edellinen keskisarjan Ja
jälkimäinen kevyensarjan painonnostossa.
(Eräässä Canadian Pressin tiedonannossa
mainitaan Canadan lopullinen
pistemäärä 38.3/5 pisteeksi).
CSJ:n Vaucouverin osaston näyttämö
- esittää
neljänäytökeisen laulunäytelmän
CLINTON MAALILLA
Elokuun 29 p:nä kello 7.30 illalla.
. Ohiaus: J. W. Nyborg
llENKH/ttT: ESITTÄJÄT:
Maurice, ravintolan Isnntil . . ; . . . . . . . ; . . . . . . . . . A. Siven
Charlotte, hnncn sisarensa . . . .... - . . . . . ; LIsi K»nf as
Charles, luutnantti . . . . . . . . . . . . . . ..... ...: .. A. Nnrml
Loiiisan, Mnurlscn morsian . M. Nurmi
Rnmi, korpraali .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . J. Gröhn
nitois. talonpoika .; . . , 11. Kancas
Mau-san, palvelija . . ?
Tdpahtuu Ranskassa vuonna 1812—1824.
Bavintolalippu 75< Lapsilta 28^ 1
HÄÄKUTSU
Ystävällisesti pyydämme kaikkia sukulaisia Ja ystäviä ; '
saapumaan meidän
HÄÄriLAISUUTlCEMME
joka vietetään kroatialaisten haalllla. 251 Kathleen St;. Bud- ;:
bury. Ontario, sunnuntaina syyskuun 5 p:nR 1948. kello 8 i l ;
Vihkiminen-tapahtuu AII Pcople'.s United kirkossa Jean
j a Antwerp katujen kulmassa, kello 2.30 l.p. ~
Lilja Mäki ja Kenneth Stone
I
Parhainta onnea ja menestystä
Ilona ja Urpo
Nurmelle
heidän avioliittonsa johdosta toivottavat
allamainitut ystävät:
Mr. ja mrs. Oja
Mr. ja mns. Ylinen
Passit ja mrs. Palo
Ilona, Pamppu ja pojat
Voitto KraLs
Gerald ja Kerttu Kitts
G. Honj^GlI
•Liz/.ie ja O. Laine
Meimi, Karl and Son
Anni, Evclyn, Elsie
ja Henry
Anni, ja Tai.sto Kuula
ja lap.set
Aino Kauppinen
Ehn ja E. Keinonen
Maire, Impi ja' Toivo
Koivikko
Ella ja .Jorma
Vilho ja Martha
Sand ra j a Fr an k-K u usisto .
Mr. ja mrs. Augusti Lahti
Aura ja Niilo Ojanperä
' Mr. Pa loma k i- j a perhe >.
Elina ja Eero Sytelä,
ja pojat
Mr. ja mrs. O. Setälä
Mr. ja mrs. Kalle
Ruismäki
Tyyne ja Matti Tolmonen
Elsie ja Geori?e Korpi
Valma ja Aili
Tuomaalat
Ida Kannakko
Mr. Saari
Mr. Alfred Henderson
Hilma ja Kaarina
Storberg
G. Laamanen ja perhe
Mary ja P. Salminen
ja perhe
Lempi ja J. Riekko
Joel Eross
F. Graushog
Lempi Kauhanen
Taimi ja Toivo Lindala
O Herrala
P, Kinnunen
J. Tuomaala •
K. Tuomaala
Tekla ja Anselm
Kääriäinen
R. R. 1, Whitefi8h, Ontario
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 19, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1948-08-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus480819 |
Description
| Title | 1948-08-19-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
e:t€: ole oikein Jyakft-
Totta puhuen en tiedä,
**TTor.a-un pestä puhtaaksi
^ i a u d e n " kasvojen edes-
^ ' V c -.ai^«a huomat*, ketä
tämän elokuvan propaganda
iign't-:u " Minun on myönnetyn
o^e-sri oikeassa: se ci -to-
^ ole ;aikeat-a. Me emme
j^aufce5*a.. emme amakaan
"kun seisomme.jaloillamme ... .
^«-avari mmua ei s>-j'tetä va-
' aJieen Kev}-tmielise;ta kasitte-
' nsaia loputtomat hyokkayk-
«Kiistön taholta - seka jo teh-
"iHioe. joiden vielä, on m ä ä rä
saattavat meistä Yaikut-.
«,a naurettaviUa. Mutta halu-
'aiulEtu-.iaa teitä eräästä seikas-biymmentä
vuotta sitten alkoi .'„i«ni mies puhua S a k s a l a . Han
aivan samoia sanoja kommu-am.
mattiyhdistykset, vapaa-
: internationalismi, ja : teki
^^'ai^-an yhtä • epälooglllisesti
TjUäiciri heteellä tehdään.; Han
määrin typerältä, etta ; i Elina .
.j ofa meistä silloin nauroi hä-
KoVo maailmassa tervejarki-inusef
nauroivat hänelle katke-
1 Mutta koitti päivä, jolloin
naurun<:a muuttui kyyneleik-ulajatar
on kuollut
yhyydessä
go. - Laulajatar May de Sou-joka
kerran saavutti suurta kuu-ijtta
ja johti hanct esiintymään
Europaii kruunupaillc. kuoli
viime .sunnuntaina. Koleman
aan johtuneen ravinnon puut-limeisct
elinvuotensa : laulajatar
itseään lattianpcsulla: -
rican Guild of Variety Artlsts
c maksaa Miss de Sousan hautar
^u^ta^nukset:.
Britannian tilastotietojen mu-
I on työnsä olevien työläisten lu-ääi-
ä laskenut 144.000 verrattuna
:i-uoteen. •
Skotlannin maataloustuotannon
tänä vuonna on arvioitu $320
j. arvoiseksi. • . •
Suomi on jäänyt
seitsemänneksi
pistelasl(uissa
Lontoo. — Vaikka Canadian Pressin
pistelaskut ovat osoittaneet Suomen
£ijottuneen kuudenneksi täällä pidetyissä
olympialaiskisolssa. todetaan
yhdysvaltalaisen Associated Pressin
lopullisissa tiedoissa, että Suomi on
sljottunut seitsemänneksi yhteensä
158 pisteellä niitä 1674 pistettä i-as-taan.
jotka Canadian Press antoi
Suomen hy\'äk5i.
Canadian Press antoi Canadalle-myöskin
38 3/5 pistettä, mutta As.sO-ciated
Pressin 35 pistettä pidetään
taäjlä oikeana lukuna, sijottaen fca-nadan
20. jarje.stystllalle.
Johtavien maiden lopulliset pistemäärät
ovat Associated Pressin tietojen
mukaan seuraavat:
Yhdysvallat 662
Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
Ranska . . . . . i . . . . . . . . . • 2304
Unkari .... 201 H>
Italia . 183
Britannia . . . . . . . . no
Suomi ; . . .•. 158
Sveitsi . . • 151'4
Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : . . 143
Hollanti . . . . . . . ; ; . . . . . . . . . . . . . 119
Tshekkoslovakia . 9 3
Turkki 88
Australia . . . . . . 85 .
Norja 65
Argentina ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : 624
Belgia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
Meksiko / . . . . . . . ; .414
I t ä v a l t a . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Egypti 39
Canada . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
Elollinen ja eloton maailma
345 bilj. savuketta
kulutettu USArssa
Washington. — Amerikalaiset polttivat
345 biljoonaa savuketta kesäk.
30 pnä päättyneen vuoden aikana —
ollen sekm omanlaisensa ennätys.
Summa tekee 121 askia Jokaista Y h dysvaltain
miestä, naista Ja lasta kohr
t i . '
Vuosi aikaisemmin poltettiin.327 b i l joonaa
savuketta, joka tekee 119 askia
henkilöä kohti.
X I X vuosisataa nimitettiin täydellä
syyllä luonnontieteltten ^iiosisa daksi.
Sen sadan \Tioden aikana onnistuttiin
luonnontieteen alalla tekemään palr
jon enemmän kiun ihmiskuiman historian
aikaisempien tuhannen vuoden
aikana.
Eniten keksintöjä tehtiin elämän
ilmiöitä tutkivan tieteen — biologian
— alalla. X I X vuosisadalla saatiin
tutkittua eläinten ja kasvien elimistöjen
rakenne. Ne osoittautuivat yhtä
laisiksi; niiden perustana on mikroskooppinen
organismi — solu. Suuren
englantilaisen tiedemiehen, Charles
Darwinin (1809 —' 1882) huomattavat
tutkimukset paljastivat orga*
nisen maailman kehityslait. Ihmisen
elimistöä tutkiva tiede — fysiologia —
saavutti myös mainioita tuloksia, joista
suuri ansio lankeaa venäläisille tiedemiehille
I: M . Setshehoville (1820
1905) ja I. P. Pavloville (1849—1936>.
Koko sadan vuoden ajan oli tie
tieteen tutkimuksen kohteena suuria
kiistoja herättävä kysymys: mitä on
elämä? Miten elollinen eroaa elotto^
masta? M i t a . o n se ihmeellinen aine,,
josta kaikki elollinen on ko-
1905 ja I. P. Pavloville 1849—1936)
koonpantu?
Parhaat onnittelumme
SYLVIA JA EERO BASTOLLE
kiiän 12-vuotishääpM
Onnellista. ja rauhallista yhteiselämän jatkoa
toivottavat seuraavat sukulaiset ja ystävät:
ja mrs. Matti Basto
Jack Ruth
Siin ja Arvo Vuori
^ ja lapset
Emil Basto
Emo Basto
''^iilo Basto
^vo ja Ruth
Albert, Impi ja
Aaro Poutanen
Jr- ja mrs. Matti Hill :
Jlr. ja mrs. John Niemi
Jrnka ja Antti Luhta
^usan, Laura ja
Lauri Hill
£-11611 ja Helmer Suomu
ja lapset
^erry. Martha ja
. Walter Mäki
ja mrs. Viliie
Vickman
Esme ja Evelvn
Enckson
^^"0 ja Mamie Salomaa'
Hilka ja.Axel Pakkala .
Aino ja Felix Pleuna
Viira ja Alex Salo .
Allan, Aune ja Emil
Laaksonen
Andy Pakkala
Eila\ia Bill Niemi.
Chelmsford, Ont.
Urho Niemi
Selma ja David Ritari
Aune ja" Matti Helin
Pat ja Leo Jackola
Tainii Kähkönen ja lapset
Niilo ja Äiti Toivonen
Charles Lautamus
Erick Mutkala
Jenny ja Eino Santala,
Mr. ja mrs. A. Mäkelä
Mrs. Jack Mäkelä
Eino Mäkelä
Senja Mäkelä
Glenn Gom?aw
Lucien Pecke
Elina ja Arvi
Antti Hankonen
i KIITOS
1 iUs-li'^^"^?"^^^*^ kiitokset sukulaisille ja ystäville yHattävästä
S - niaW - • - järjestitte meidän hääpäivämme muiston kun-rahalahjasta
ja erikoiset kiitokset illan emännille-;
io.-d.mt<> K " Lauralle ja Ellenillc vaivoistaan, sillä te{
• - --uiP naaraamaan aivan aamutunneille saakka.
Sylvia ja Eero Bas^o
^'aughtonissa elokuun 15 p:nä 1948.
ELOLLISEN ORGANISMIN
OMINAISUUDET
Elämän ilmiöt ovat osoittautuneet
syvästi eroavan niistä prosesseista, joita
voidaan havaita elottomassa luonnossa..
Elollinen maailma on muuttuvainen,
epävakainen, moninainen/
Tolsistaan eivät eroa vain lukemattomat,
elollisten organismien muodot-vaan
sen Iisaksi tapahtuu, jokaisessa
organismissa sen kehittyessä valtavia
muutoksia. Niinpä sadat tuntomerkit
erottavat-lapsen vanhuksesta ja hen^
non, vihreän taimen mahtavasta puusta.
Elollisiin olioihin verrattuna eloton
luonto on: jähmettynyt muuttumaton
j a liikkumaton. Vuorilaatujcn
ja mineraalien moninaisuu.s, niitähän
esiintyy sadoissa muodoissa, on aivan
mitätön verrattuna elollisten olioiden
maailman loputtomaan moninaisuuteen.
Siinä maailmassahan X I X vuosisadan
tiedemiehet laskivat olevan
satoja tuhansia eläinten ja kasvien eri
muotoja.
Maa, vesi ja ilma ovat elollisten olioiden
asuttamia. Niitä on havaittu
merien • syvyyksissä, maan uumenissa
ja huomattavassa korkeudessa ilmojen
avaruudessa.
. Home Ja muu kasvullisuus elää hyljätyissä
kaivoksissa, syvällä maan UUT
menissa.: Ilman kokoonpanoa tutkittaessa
voidaan havaita • kilometrin
korkeudessa olevan pieniä hyönteisiä
ja hämähäkkejä, joita ilrfiavirrat k u l .
jettavat mukanaan. .
Pienempien organismien —. mikrobien
— tutkiminen on yhä enemmän
laajentanut elollisten'olioitten maailman
rajoja. Mikrobit ovat; itse -asiassa
osoittautuneet kaikkialla oleviksi.
Jokainen kuutiometri ilmaa kaupungin
kadulla sisältää kymmeniä tuhansia
mikrobeja. :Vaatteissamme ja
ihomme pintakerroksessa kiehuu mikrobeja.
Mikrobit ovat o.soittautuneet monien
ainei.ssa tapahtuvien muutosten ai-heuttajiksi.
Organisten aineitten mä-täneminen,
maidon hapantuminen;
viinan Ja oluen käyminen ja — juuston
"kypsyminen" omat kaikki mikrobien
aikaansaannoksia, mikrobien l i sääntymisestä,
johtuvia. Venäläinen
tiedemies Vinogradski keksi mikrobeja,
jotka elävät maapcrä.5Sä ja k ä y t t ä vät
ravinnokseen epäorgaanisia aineita.
Elämää on -tavattu kaikkialla. Ja
kaikki elolliset oliot, miten yksinkertaiselta
niiden rakenne näyttääkään,
erottautuvat elottomista -kappaleista
erikoisominaisuuksiensa vuoksi, joita
ci ole mineraaleilla ja vuorilajeilla. —
liikkuvaisuutcnsa.. k o k o o n panonsa
muuttuvaisuuden, ravinnon hyväksi-käyttämis-,
hengitys-, m ä ä r ä t y n muodon
säilyväisyys. . ja > lisääntymisky-kynsä
vuoksi.
Eras. elollisten organismien arvol-ituksellislmmista
ominai.suuksi.";ta on
niiden kyky vastata ulkomaailman toii
mintoihin. Isku, valon välähdys, sähkövirta
— kaikenlaiset ärsytykset ^
aiheuttavat elollisessa olioissa muutoksia,
joita nimitetään kiihoittumi-sck.
si. Helpoimmin on kiihoittumisil-miöitä
voitu tutkia UhaksLssa. Lihas
on liikunnan elin. Lihaksen supi-stu-:
minen saa luu.ston liikkee.scen. Sammakon
ruumiista poistettua lihastavvoi
ä r s y t t ä ä neulallai sähkövirralla, hyppysellisellä
suolaa, hapolla Ja kaikkiin,
niihin, ärsytyksiin lihas vastaa
supistumalla.
. Eri muotojen .syntymiset e i v ä t o l l e et
pienempiä arvoituksia. X I X ; v-uosi.sa-1
dan lopulla kehittjri tiede eläinten s i -
kiökehrtyksestä — embryologia. Sillä'
alalla kaikki oli salaperäistä ja käsittämätöntä.
Monet tunnetut tiedemiehet
tutkivat kananpoikasenkchit-tymistä
munassa; seurasivat askel askeleelta
keltuaisen muuttumista- eläväksi
olioksi. . Keltuaisen pinnalla ke-hiltjT^
pyöreä valkea kalvo; Sen • keskustassa
on läpikuultava soikea ikkuna..
Ja siinä syntyykin juuri, havaittava,
mitä ohuin viiru. Se suurenee
kooltaan, tulee paksummaksi. limes-t.
v\'ät pään ääriviivat.: Kolmantena
hautomispaivänä sikiön keskellä voi
havaita ? punertavan, hyppelehtivän
pisteen.T— siinä lyö .sydän, lähettäen
verta mitä ohuimpia, h ä m ä h ä k i n seir
t in paksuisia verisuonia mj'öten. V a i - j
timoiden ja laskimoiden verkosto ym^
päröi keltuaLsen, - ottaen vereenjravit-
Kirj. prof A. Stiiditski
sevia nesteitä. Aielä päivä — Ja sikiön
ruumiiseen ilmestyvät pienet ulkone-mat:
alkaa raajojen kehittyminen.
.: Ihmeelliseltä, arvoitukselliselta; käsittämättömältä
vaikutti tämä keltuaisen
muuttuminen eläväksi kanan-poikaseksi
kaikkine rakenne-erikoi-suuksineen.
Monista tiedemiehistä
näytti, e t t ä elollisten olioitten ominaisuudet
ovat riippuvaisia^ erikoisesta,
kokeellLselle tutkimukselle selvittämättömästä
."elämän, voimasta". Joka
erottaa elollisen kuolleesta. Sellai.set
katsomukset olivat tiet.vsti kaukana
tieteestä. Useassa tapauksessa niiden
juuret onkin löydettävissä, puhtaasti
uskonnollisista käsityksistä Ja taika-u.
skosta; X I X vuosisadan, alussa "cla-,
man voima"-oppi levisi hyvin laajalle.
YHTÄLÄISYYS E L O L L I S E N JA
ELOTTOMAN VÄLILLÄ
X V r ja X V I I vuosisadalta alkaen
kokeellista tutkimusta, joka siihen
asti oli ollut vain elotonta luontor
tytkivlen tieteitten palveluksessa,
alettiin soveltaa myös elollisten organismien
tutkimiseen. Paljon onnistuttiin
elollisten olioitten rakentecrta
j a toiminnasta ymmärtämään fysiikan
j a kemian lakien avulla.. Jo X V II
vuosisadan alussa havaittiin, ctta veri
liikkuu verisuonia pitkin sydämen
t.vöskentcl.vn johdosta, joka toimii
kuin pumppu. Lihak.sct .saavat liikkeeseen
luuston eri osat vipulakicn
mukaan. / ^
Erikoisen tehokkaasti tutkittiin e l ä män,
ilmiöitä X I X vuosisadalla. Juur
r i silloin luotiin perusta nykyaikaiselle,
elollisia organismeja tutkivalle tieteelle,
biologialle.
Kaikki elollisten organismien erikoisuudet
ovat Joutuneet tarkan tutkimuksen
kohteeksi. Ja jokaiselle
niistä tiedemiehet ovat pyrkineet löytämään
vastaavanlaisia ominaisuuk^
.sia elottomassa luonnossa. Kemian
saavutukset ovat antaneet mahdollisuuden
ratkaista kysymyksen elollisen
aineen kokoonpanosta. Jos X I X
vuosisadan • alu.ssa oli. kiintcä.sti voitu
määritellä, että aineelliset kappaleet,
miten paljon ne toisistaan eroavatkaan
rakenteensa puolesta, on kokoonpantu
vähäisestä m ä ä r ä s t ä yksinkertaisia
aineita — nk. alkuaineista;
X I X vuosisadan keskivaiheilla: tunnettiin
jo noin 60 alkuainetta. Nykyisin
niitä lasketaan oilevan 92. Jä
alkuaineltten Joukossa ei ole yhtäkään,
joka tavattaisiin vain elottomi.s-sa
kappaleissa. Painva-stoin, eniten
levinneet alkuaineet muodostavat -sen
aineen. Josta eläinkunta ja kasvullisuus
on kokoonpantu. Sitä ainetta
nimitetään protoplasmaksi (alkulimaksi.
.Suuren osan siitä muodositavat
valkualsaineet^hyvin monimutkaLset
kemtalli.setyhdistyk.set, Joihin sisältyy
valta-va määrä alkuaineita. Mutta
ne alkuaineet ovat samoja, • loita
on meillä ympäröivässä elot-*. omäs?a
luonnos.sa. Sama happi 4^ vety, sama
-tyyppi, sama hiilivety, jonka jokainen
tunnemme hiilen muodo-sa.
Niiden Iisaksi elollisessa hionnossa on
löydetty rikkiä, fosforia, natriumia,
kalsiumia Ja multa alkuaineita.. M i t
ä täsmällisemmiksi ovat tulleet tut-kimusmetoodit,
sita enemmän alkur
aineita on havaittu protoplasmassa
j a sen muodastami.ssa org3ni-me'.«;sa.
Nyt niiden luku on jo yli 50. Vieläpä
k u l t i a ja radiumiakin on löydetty
eläin- ja kasvikuntaan kuuluvis^^a or-ganismeis.
sa. Samaa kultaa ja radiumia.
^ jota on maan kuoressa.
Minkäänlaisia yksinkertaisille olioille
ominaisia ei ole havaittu.
On kuitenkin osoittaiitunuti että
elollisissa organismeissa alkuaineet
esiinr.vvat scllaii;i.^sa kemiallisissa yhdistyksissä,
joita ei lapai elottoma.'^
luonnassa. Puhumattakaan valkuaisaineista,
joiden rakcnroltfl cl 'täh
ä n mennc. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-19-03
