Vapaus, August 28, 1948

              ei
i l »
i i i»
f
Iii
2 Lauantaina, elok. 23 p. — Saturday, Aug. 28; Ij^jgn j Lflkcllä
valmistutaan Va- iUBEMTIT) — intfependent Labor
<»giro of Ptomtob Canadian». Ea^
tablisbed NoT. 6tli 1917. Authorlzed
second class mail by the Post
Office Department, Otts^. Pub-
Jlsbed thrice weekly: T u e s d » y » ,
Tbundays and Saturdays by Vapaua
Publishing Cknnpany Ltd.. at 100rl03
i Bm St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: BuUncM Offk» 4-4384.
£dltorlal Office 4-4366, Manicer
E. Suksi. Bditor W. Bklond. liailing
addreaa BoK 6g, audbmy. Ontario.
Advertising ratei upon appllcatlon.
Translation free of eharge:
TILAUSHINNAT:
Canadaesa: 1 vk. 6.00,6 kk. 3.25
3 kk. 2.00
yhdysvanoifisa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.8P
Suomessa: 1 vk. 7Ä) 6 kk. 4.225
Mihin CCL pyrkii?
" \Mime torstaina kerrottiin lehtemme uutisosastolla, että Canadian
JCöngress of Laborin (CCL) johtokunta,on päättänyt toistaisekoi erot-taa
jäsenyydestään melallikaivostyöläisten mainehfkkaan .Mine, Mill
- and Smelter Workers fnionin. ^famalla kertaa GC"L:n johtokunta riis­ti
y h d e n hyvin tunnetun unionisiin (HarveyMurphyn) edustusoi­keudet
kahden vuoden ajaksi ja antoi .'isällisiä" nuhteita British
Columbian tyovaenliiton koko johdolle.
~ Nyt on kysyiiavav että. mistä johtuvat lallaisethätai- :
set diktatuurimaisel paatokset? On-nimittäin muistettava,
etäCCL:n konventioni kokoontuu lokakuussa Toronto.ssa..
••- Jos CCL:n johtokunta olisi halunnut edes muodollisesti nou­dattaa
demokraattisia menettelymuotoja, .se olisj tehnyt vi­rallisen
syytök.scn k. o. unioa ja muita a.sianomai.sia vastaan
- ja alistanut asian CCL:n vuosikonventionin ratkaistavaksi.•
Täten CCL:7i ja.senioukoilla olisi oHut tilaisuus ilmaista mic^
lipiteen.sk edustajiensa kautta ja.samalla "syytetyille".olisi
jäänyt järjestodcmokraiian eriellyttamat rt-sepuolustu-soikeu-det,
Mutta näin ei tehty! .Miksi'-*
Meille annetaan ymmäriäa. että pcru.ssyynä on .se. ktin Mine.
Mill and Smelter \Vorkers Umo on 'kommunistien" johdo.s.saI Tä.ssä
yhteydes.sa on kuitenkin lodcitava eräitä hyvin mielenkiintoisia tosi­asioita.
Canadan noin 22.000 järjestyneellä metallinkaivajalla on
}«DnnolRsesti oikeus valita unionsa johtoon yhta hyvin kommunisteja
'kilin muidenkin puolueiden ja.scnia. Tältä pohjalta katsoen tuoargu-
; ,ipenMi siis ampuu kauaksi yli maalin. M u t t a asiassa on vielä toi-
,n*nkin puoli. Julkinen salaisuus on se. ctta British Columbian työ-väenliitto
iFederation of I^abor) on pääasiassa kommuni.stien joh­dossa,
mutta nyt erotettu .Mine, .Mill and Smelter Workers Unio o n
•pääasiassa ccf:laisten I tosin vasemmistoon lukeutuvien CCF:n Jä­senien)
ja kumpaankaan, työväen puoluee.scen kuulumattomien hen-
. kilöiden johdo.ssa. ;Nyt kuitenkin on asia siten, että pääa.siassa kom-
.iHiunistien johtama järjestö paasi C(T;.:n johtokunnan käsistä pelkillä
-nuhteilLf, mutta pääa.sias.sa ccfrlaistcn johtama: kaivosmiesten unio
'erotettiin kokonaan jäsenyydestä loislaLseksi. Tässä ilmeisesti on :
'suuri ristiriita!
Tosiasia lienee se, etta terastcollisuustyoläisten union diktaatto-rrtmainen
oikeistojohtaja C. H. Millard haluaai kutfen on väitetty,
: keinolla millä hyvan.sk saada Ontarion kaivosmiesten union kontrol­liinsa;
Siinä ei keinoja säästetä. Jo Ontarion v/ialien aikana sanot-
-iiin, että paa.syy R. H. Carlinin sivuuttamiseen CCK:<n ehdokkuudesta
pii se, ettei hän liittynyt nir..Millardin esittämään vehkeilyyn omaa
..ijnioaan: va.staan. Xyt namk erottami.spaätbk.set ja edustusoikeuk­sien
riistämiset viittaavat, siihen, että CCL:n johtokunta on valmi.s
menemään »ir..Millardin linjan mukana paahan asti. Kaiken tämän
jälkeen ei.ole lainkaan ihnrelellava. jos tulevalle CCL:n konventionille
esitettäisiin vaikka kilpailevan union perustamista metallikaivajain
>\iniQn rivien hajoittamiseksM On nimittäin muistettava, e t t ä jo vuosi
• sitten CCL:n täkäläisen edustajan mr.Laddin avulla, aloitteesta ja
: myötävaikutuk.sella yritettiin •järjestää" kilpailevaa uniota metsä-
..'fyölaistenkin rivien hajoiltanu'seksi ja sita varten tuotettiin, järjestäjät
vjiina British Columbiasta asti. Jokatai>aukscsa on ilmeistä, että kai-
»vosmie.sten . union erottaminen ja vissien vascmmistojaisten iinio-t
johtajien mustamaalaaminen,on alkuvalmistelua tulevaa CCL:n kon-
'ventionia varten --ejka .se Iui)aa hyvaa tästä kokouksesta.
I Yk.si asia on kuitenkin jaanyt |>ois herrojen Millardin ja. kumppa-
J nien laskuista. Kaivostyolai.^^et it.se! He ovat unhoittaneet 'kuinka
J suureen fiaskoon päättyi yritys., met.sämiesten union rivien hajoitta-
^ miseksv! He luulevat porvariston propagandakoneiston' ja-vallassa-
Uolevien my()iävaikutuk.sellav(>ivan.sa huiputtaa riittävän suuren mää-
»rän kaivosmiehiä loiminiaanomia etujaan va.staan. He rnuistavat,
V,etta .Incon kanssa aina .laheisissii yhtcyksis.sa ollut torymielinen Su(\-
l bury. Daily Star on jo etukäteen vihjaillut ja ennustellut kaivös-
; miesten union erotiainista ja sen si.salla kiihtyvää suuntataistelua.
» Mutta he unhoittavat sen. el tii kovalla työllä unionsa rakentaneet kai-
»vpsmiehet mui.stavati.nyo.s .sen turvattomuustilan missä he olivat jär-
; jeslymkttömina ja että he tuleviit puolustamaan unioaain niin sisäisiä
, kuin karkkia ulkopuolisiakin vihollisia vastaan.
» . . . On kuitenkin nahtkvis.sä vissejä merkkejä hyvin mainostettu
|"eroamisliike'"=Colh()riH\s.sa. ainma johtomiesten ke-
Jhuminen Timnjinsiss.i • omuistelut'' si.säisen taistelun kehittymisestä
jSudburyssa jne. - JMifJon jiitaisi varoittaa jokaista rehellistä union
»jäsentä ja ystayaa. Näyt taa silta ~- ja nie toivoisimme olevamme
,väärässä — etta kaivosmiesten union halutaan keinolla nuilJä hyvänsä
^saada hajoitetuksi On helppo nähdä, että tämän hajoitustyön fa­ijana
on suurpääoman raha ja sen uskolliset apulaiset oikeistolaiset
|t3'öväenjohtaiat. nuitla niin hyvin järjestetyltä näyttää tämä tuleva
{suurhydkkäy<5. etta kaivosmiesten union jäsenten taytyv myös va-
•rustua yhteen ratkaisevaa 11 laistelinin unionsa ja sen avulla saavutta-
^it!ien';a etuisuuksien puolustamiseksi.
pauden ryntäykseen
Kirkland I.Äke. — SJ:n osaston; kö^
kouksessa luettim kjrj.cenvaihto, mut­ta
joitain kirjcKä cJ Toitu ottaa huo^
mloon, silla osastomme taloudellmeh
a.^cma on heikko. Joten meidän oVi
pakko .sJvuultaa joitain keräyksiä.
. Vapauden haa.stckampanja • paatetr
tjin ottaa huomioon ja ensi kokouk-sfiRHa
siltä keskustellaan enemmän.
Allekirjoittaneelle saa t^hda lahjoi-tufcsia
ja antap. haasteita. -Yhteisin
voimin voimme maksaa Vapauden
kiinnityslainan. Karttuina on kaasan
Kiiijlt;in myoskm aluetoimikunnan
(.iJiraportti seka muiden komiteain r a ­portteja.•
••• . '.
Päaietiiin pitaa S.J:n o.saston • syys­juhla
Kpnogamllla syy-skuun 5 p:na;
Osfi.-Jton puolesta valittiin miehia. jot­ka
järjestävät urheilupuolen. Paatct-i);
n myöskin tiedottaa tasta Karhu­vaaran
Kustille, etta tictaa tulla jär­jestämään
urheilupuolta. Huvitoimi-xunnallc
vjalcttiin isyysjuhlan ravin­tolapuolen
järjestely. Kello 12 sanotr
tuna . paivana on päivällinen valmi.s,
joten kenenkään ei tarvitse valmis­taa
kotona päivällistä, vaan tuUa Ke-,
nogamille .syömään; Siellä on uinti­kilpailu,
seurapeleja ym. Tervetuloa .
suurin joukoin lahan juhlaan.
Seuraava osaston kokous pidctaun
^yyskuun 7 p:na klo 8 illalla. Johto­kunta
kokoontuu: tuntia aikaisemmin.,
ruakaa mielissänne!
Kittcn aloitettiin poikatalon kokoiu,
jossa valittiin presidentti ja johto­kunta.
Kcskasteltiin, ctta on saatava
palkalla oleva isanta, joka hoilaa kun-nplllscsti
johtokunnan kanssa poika­talon
asiat. Kc.sku.stcltlln myöskin
ruoan hintojen kohottamisen • välttä­mättömyydestä,
silla keskustelussa i l ­meni,
etta poikataloa , on "runnat­tu"
jo pitkän aikaa "hoollin", silla
sen velat ovat suure.sti nousseet.
Toivotaan, ctta poikatalo rupeaisi
nyt nousemaan.
O-skar Kingclm py^taa torontolai-sia,
etta jos siellä, olisi niin hyvän­tahtoisia
ihmi.sia, jotka Voisivat lah­joittaa
vertaan hänen tililleen St.
Michaelin sairaalassa Bond St. Se
saa.stai.si yllämainitulta henkilöltä
sievoisen rahasumman, silla ollessaan
sairaalas-sR, sai hhn $60 edestä .siellä
verta. — O. R.
Karjalais-Suomalainen
Neuvostotasavalta on
täyttänyt 23 vuotta
Kirj. o. V. Kuusinen
. Karjalais-Suomalalsen SMialis.:
tfsen NenvostotasaTallan 25-vuo-tispäivänä
25. 7. 1948 jalkam Is-
VMtiJa tämän tasavaiUn päämie­hen
O. V. Kuusisen ^» kfrjoittduen.
Jossa hän luo lyhyen historiallisen
katsauksen tasavallan kehitysvai­heisiin.
Julkaisemme tästä kir
Joituksesta lyhennetyn»; suomen­noksen.
*^ Kirkko ja politiikka
Oli kerran — ' nain alka\-at kaikki, hyvät sadut >— aika., iolloin
»kirkon .johto Vait-tr'olevansa Idolit iikan yläpuolella. Mutta toista on
!nyt.
V . R^^^ kirkko vie nionessaniaassa avoimesti johtavaa
Josaa taantumuksen rynnislyk.se.ssä kansanjoukkoja vastaan.
N^^^^ lehtemme uutisosastolla on
^kerrottu, etta siellä on juurrperustettu Kirkkojen .Maailman ttynkä-);
•Neuvosto, joiika yhtenä ijaaiehiavana näyttää olevan taantumukselli-jset
porvarien maallisen valtaTa.seman pelastaminen, eikä sielujen au-ftuuden
edistäminen.
, • Mainitun Kirkkoieti -^laaihnan Neuvoston perustavaan koköuk-
«seen osallistuu noin l.sOO edustajaa 42 eri maasta, edustaen protes-
.-tanttisia ia kreikkalaiskatolisia kirkkoja (\'enäjän kirkko ja röomalais-
Jkatolinen kirkko eivät siihen ( w d l N t u ).
l Mutta A F n kirjeenvaihtaja Charles .A. GrumicFT antoi keski-
: Iviikkona imielenkifnloiscn kuvauksen tamankirkkokouksenmaallises
. jluonteesta. .. Kun-n tunnetuin so-<-*^
Jdanlietsoja John Fostcr Dullcs väitteli siellä tiistaina tshekkoslova-ikialaista
professori Jo^ef L. Hromadkaa vastaan kommunismista ja
rerikoisesti juuri Neuvost(}liiir)nkonHnunisniista; niin tulee imi
Imitä tekemistä on mr. Iliiilesjila kuvernööri Deweyn pahamaineisella .
)neuvonantajalla tässä .kansain\'alises.sä;kirkkokoukse.s5a?,Lui^ hä-
Inellä olevan työtä ja kiireitä kotonakin varsinkin kun muistetaan,
jettä kuvernööri \)c\\ey on jumi poliittisessa kampanjas.<a presidentin
I viran kaappaamiseksi.
' Mutta tässäkään ci oie kaikki. .Mainittu Charles . \ . Grumich
tiedoitti keskiviikkona, etta Yhdysvaltain Lontoon lähettiläs Lewi5
JDotiglas matkusti lentoteitse .\msterdamiin keskustellakseen siellä mr.
E. Roukkula kuoli
elok. 21 päivänä
Porf Arthurissa
Port A r t h u r .— Talla ympäristöllä
hyvin tunnettu Emil Roukkula kuoli
taalla elokuun 21 päivänä j a saatettiin
viimeiseen lepoon elok. 24 pnä suuren
omaisten ja ystävien joukon ollessa
hautajaisLssa, suorittamassa viimeistä
kunnianasoltusta joukostamme pois-tuneclle
toverilc.
Vainaja kuului aikoinaan CSJ:n,
unioon ja muihin työväenjärjestöihin
ja työskenteli nuden aktiivisena toi­mitsijana,
mm. vuosikausia CSJ:n t ä -
kaiaisen o.sa.ston raha.stonhoitajana,
Han oli monet vuodet International-asuusliikkcen
palveluksessa, työsken­nellen
leipomon ajurina, jassa omi­naisuudessa
han tuli laajalti- tunne­tuksi
talla ympäristöllä.
/Hänen haudalleen laskettiin lukui­sia
.seppeleitä omaisilta, ystäviltä jä
tovereilta',CSJ:n Port Arthurin osas­tolta
ja L P P : n suomalaiselta klubil­ta,
jonka aktiivinen jnsen hän oli a i ­ka
Kscmmm.
Vainajaa jai lahinna suremaan h ä ­nen
valmoasa. kaksi : poikaa perhei­neen,
seka laaja ystava ja toveripiiri,
taalla Port Arthurissa.; :
,.••••» •. . * , , . . , • , •.
Kuolon kellot soivat hiljaa . . : hiin
hiljaa . . . .sen kaiun tuskin kuulet-kaan
. „ . Nc .soivat joskus elon ke­vään
ollessa-parhaimmillaan ; . . v a in
nniharva.' elon illan saavuttaa . , . •
, Nuku. nuku rauhan.unta; Jo tic.";i
paattyi taistojen ^
Nc elon arvot. )otka jatit jalkehesi,
jaa ohjeeksi Uinnc jääneiden.
, Sa olit yksi meistä sorretuista ja
toivoit kerran paivaa parempaa, mut­ta
ka a a uit kesken taistelun: Me eloon
jaancct tyotasi Jatkamme. — TAS.
Israelin armeijan
päällikkö kävi
; Tshekkoslovakiassa
r r a l i a . — Juutalaiset viranomaivset
ovait ilmoittaneet, että kenraali .Da-j
vid ShalMcl,;'lsraclin valticn armei-
I j an tarka.-^taja, kavl äskettäin vierai-
I lulla t,aalla Vierailun .syytä ei ole
i Ilmoitettu Kenraali Shaltcil oli viela
äskettäin Lsraelm joukltojcn komen­taja
Jcnisalcmm alueella.
• -Tshekkoslovakian sanotaan ams-tanecn
Israelia aseilla j a ammuksilla.
Karjalals-Suomalalsen Soslaiistisen
Neuvostotasavallan historiassa ovat
leniniläis-stallnllalsen . kansallisuus­politiikan
periaatteet aivan alusta ai-:
käen saaneet käytännöllisen ilmalsun-
Sa.
Kapitalismin, aikana Karjalan väes­tö
ci voinut edes haaveilla Itsenäi.scn
valtion perusbamlsesta.TsarLsml piti
Venäjän syrjäseuduilla a.suvat taka^
pajuiset kansallisuudet vailla" kalkkia
oikeuksia: • Tsarismln politiikka pyrki
näiden kansallisuuksien aineellisen jä
kulttuurisen takapajuisuuden säilyt­tämiseen
j a vakiinnuttamiseen. Niin-piä
Karjalan työtätekevät joukot vielä
vuaslsatamme alus.sa •elivät sellaisen
sorron alaisuudessa ja henkisessä p i ­meydessä,
että niiden kansallinen
omintakeisuuskin,, jota niiden csl-islen
eepos kuvastaa, melkein koko­naisuudessaan
oli unohtunut.
Lokakuun suuri vallankumous 'oi
karjalais-suomalalslllo tyotatekeviVlc
niin .sosiaalisen kuin kan.salllscnkin
vapauden; Ensimmäisen kerran his­toriassa
.syntyi sellainen demokraatti­nen
valta neuvostovalta, joka mo-nikan.
sallisc.s.sa valtiossa ryhtyi ra­kentamaan
kansallisuuksien keskinäi­siä
.suhteita niiden vapaan ja vapaa­ehtoisen
yhtcenllitJtymiscn perustalle,
kansojen ystävyyden j a veljeyden pe­rustalle.
Porvarillinen demokratia ei ole yh­dessäkään
maassa mitaan t ä h ä n ver­rattuna
saanut aikaan: .
Porvarillisen demokratian puolueet
Enstlannlssa, Ransk8."isa ja Amerikas­sa
ovat asein antaneet kaunopuheisia
julistuksia rlippuval.suu.s.suhtee.ss» ole­vien
sorrettujen kansojen vapauden
puolesta. Mutta ollessaan . hallltuk-
.se.««a ne. aina ovat pyrkineet yh­dessä
tai toisessa muodo.ssa ikulst.T-maan
naiden kansojen sorronalaiscn
aseman. Kun on ollut kj-symystaka'^
pajuisten silrtomaakansojenkansalll-slsitä
oikeuksista, niin oivat ainoa.s-taan
itse avoimet imperialistit, vaari
myöskin heidän soslalidcmokraattisct
iakcljansa ovat torjuneet tällaiset
•vaatimukset silla, verukkeella; että
nämä kansat elvat olisi olleet "kyp­siä"
Itsenäiseen valtiolliseen elamaan;
Ne muka tarvitsevat holhou.sla. Eng­lannin
• labourlstiset ministerit-, ja
Ranskan "sasiallstUet" mini.sterit
kiistävät nykyisinkin tavallisesti juur
rl talla verukkeella son-ettujen kan­sojen
Itsemäaraamusoikeuden.
Leninin — Stahnins puolue .suhtau­tui
aivan toisella tavalla .suuren neu­vostomaan
takapajuisiin kan.salli.suuk-
.siin; Se paatti kehittyneempien, voi­makkaampien
neuvastokan-sojen avul­la
auttaa nilta voittamaan mahdolli­simman
pian takapajuisuuten.sa.:
Bolshevikkien puolue ei ole pelännyt
neuvostovaltion: monilukuisten kanso­jen
kansallistunnon heräämistä, päin­vastoin
se on edistänyt niiden kansa 1-
li.sen kulttuurin ' kehlty.s.ta seka sa­malla
työtätekevien joukkojen herää­mistä
kansallisen itsenäisyytensä tar
juamlseen. Neuvoi5tohallltu.s ei edes
ole odottanut kehHtymattomicn kan­sojen
muodollista .tahdonilinaiista;
vaan on oma.sta aloitteestaan anta­nut
niille mahdolli.suuden laajassa
mitassa kayttaa kansallisen ja . valr
tiollisen it.sehaHinnan oikeuk,sia.
Nam annettiin myös Neuvo-sto-Kar-jalan
kansalle 25 vuotta sitten Yleis-venälaisen
Toimeenpanevan Keskus­komitean
ja Kansankomi.ssaarien
Neuvo.ston, historiallisessa paatokses­sa
oikeus perustaa Karjalan Autono­minen
SosialLstincn Ncuvostota.saval­ta;
josta tuli osa Venajan" liittotasa­vallasta.
Karjalan Autonomisen So.<;iali.stisen
Neuvostotasavallan pei-ustanuncn nos­t
a t t i nuoren tasavallan väestön työ­tätekevissä
joukois.sa työintoa ja -tar­moa.
NopealIa= vauhdilla Karjala a l ­koi
paasta, voitolle takapajuisuudes­ta
a n, jonka tsa a n n va 1 la n a ika oli sille
j ä t t ä n y t perinnöksi.
Neuvosto-Karjalan kansalle ci ollut
mahdollisuutta antautua J'ksinnmaan
rauhalliseen rakennustjohon. ' Mui­den
neuvostokansojen, tavoin senkin
täytyi useaan kertaan tarttua-, asei­siin
puolustaakseen maataan ulkoisten
vihollisten hyökkäyksiä vastaan: Neu­vosto-
Karjalan 30-vuotisesta histo-tyy
ripeätä,;-;witib:ia. .Vuoden'•1947
lo^tnm m t t i n e s s ä oli jälleenrakenneta
tu VjB;i»antitt?iäyiiäiij • tasa vallan J^äik-;
Jo vito^
täntotasbn. , '
^Tasavallassa ph' jö t ä h ä n mennessä
t e l i t y - 1^
mä-aseitUen • j
kpctujpoh^jah "«JiJrella vcsivoimä-äsc-mäUaliaskettiihyliihe
vuoden aikana
käxntilnr;2 :generaattör1ai^^^^^^:^^',^^^^^ .
• Täsayclläh yahhin tuotantolaitos
Ohegäri-tetiCTÄ
6i«,\^i6nlti'v^^ pcrus-tilksiäaÄ'•
m y ^ nousee parhä illa a n
r a i i a i o l^tMr^ m u t t ä r JO. saV
maan a i k ^ n ' t u ö t t f e t t a . erikoise-1 i , ! yö-yälfneltä'^;^^:
varten.
Kpköriaisitudfesaä
tMna>iym^a^ tulee vuosit-t ain
yalmisfem^^ kertaa
nii^^niialjpmk^
fV\ip6kn isvi aikana jälleeni^äkcn-nettiih
Värtsilän metäll^^^^ Vii­me
vuonna a^^^^
lakka itusicn^ kalastusalusten tuotan-tipn;
Petroskoihin: on rakcrinctlu
myöskin uu5l;iai^
koissa p n p a r h ä i i i a a n rakenteilla uusi
puutatalotehdas, j ; tiiiee iuottk-maan
vuosittain 200,000 neliömetri.^
riasta on 7 - ^ vuotta kulunut.pakol-i uutta, asuntopinta-alaa. Tahan men-1
Kirj. H. Sula
o. V. KUUSINEN
liHiln taisteluihin ulkoisia vihollisia
vastaan: Jo neuvostovallan;: ensim­mäisinä
vuosina Karjalan alueelle
tunkeutui Suomen porvariston aiseis-tettuja.
joukkoja sekä englantllalsr
ranskalaisia;.; interventiojoiikkoja.
Suomen .taantumusporvarlstb piti
Nedvosto-Karjalan alueen valloitusta
kannattavana yrityksenä sekS itsel­leen
e t t ä Saksan kflpltallsteilU». ndi
dän tarkoituksenaan oli t ä m ä n "val­loituksen"
j a Karjalan kansan orjuut-^
tamisen avulla tehdä Suomesta "mah­titekijä
Pohjolassa". "Suur-Suomi'*,
.sekä...samalla Saksan imperialismin
"arvokas liittolainen": :
Osoittautui kuitenkin, e t t ä heidän
kyntensä olivat lilan lyhyet. Saksan
armeija c l voinut siihen aikaan osal­listua
Karjalan hyökkäykseen/koska
se syksyllä 1918 tUli lyödyksi maail-mamodan
rintamilla. Suomalaiset;
"valloittajat' yrittivät tunkeutua Kar­jalaan
omin voimin, mutta nuoren
Punaisen armeijan joukko-osastot
tuhosivat yhdessä Karjalan työtäte­kevien
aseistettujen osastojen; Ja t o ­veri
Antikaisen johtaman suomalais­ten
vallankumouksellisten työläisten
hilhtojoukon kans.sa h e i d ä n retkikun­tansa:
Englantilaisten Ja ranskalais­ten
imperialistien intcrvcntiojoukot
joutuivat m y ö s .häpeällä JäAtämaan
Neuvosto-Karjalan ja koko Neuvos­toliiton
alueen.
Toisen maailmansodan alussa, syk­syllä
1939. Suomen hallitus provosoi
Suomen j a Neuvostoliiton sodan, joka':
tunnetusti sai Suomelle surkean lo-.
pun keskcttyäan kolme kuukautta.
, Tämän sodan jälkeen Neuvostolii­ton
Korkein Neuvosto hyväksyi VI.
istuntokaudellaan lainrJonka mukaan
Karjalan Autnomlnen Sosialistinen
Neuvostotasavalta muutettiin Karja-lais-
Suomalaiseksi Sosialistiseksi: Ncu-vostollittotasavallaksi.
^
Ta.savallan kehityksessä alkoi silr
loin. voimakas nousukausi niin talou^
den kuin kulttuurinkin eri aloilla.
Mutta kesällä 1941 neuvostokanso­jen
rauhallisen luovan työn keskeytti
fasistisen Saksan Ja sen liittolaisten
valapattoinen hyökkäys Neuvostoliit­toon.
Karjalais-Suomalaisen tasaval­lan
vaesto pysyi sodassa Jarkkymat-,
toman uskollisena neuvostoisänmaal-leen.
Kasi kädessä, venäläisten kans­sa
karjalaiset taistelivat kunnialla
neuvostoarmeijan riveissä Ja sisslor
sastoissa tai ahersivat uhrautuvasti
selustassa käyttäen kaikki voimansa
voiton saavuttamiseen vihollisesta.
Tasavallan vapautuksen jälkeen oli
edessä valtava t e h t ä v ä : kansantalou­den
jälleenrakentaminen. Kalkki se,
minkä vieraiden maiden vihamieliset
porvariston sotajoukot olivat hävit­täneet
ja ryöstäneet, oli työtätekevän
kansan: rakennettava: uudelleen.
, Tama rakennustyö . o n Karjalals-
Suomalalscssa tasavallassa parhail­laan
tavdella vauhdilla käynnissä.
Tasavallan, paperiteollisuus kehit-ncssä
on Jo jälleenrakennettu 9 sa­haa
j a tämän vuoden kuluc.s.sa tulee
Jälleenrakennetuksi. Lahdenpohjan
vaneritehdas. Tämän vuoden alu.':sa
aloitti tuotantonsa sodan jalkccn r a ­kennettu
uusi'sementtitehdas ja Kon­tupohjan
kaupungissa on rakenteilla
uusi lasitehdas, joka valmistuu vuor
den 1949 aikana.
Suuri osa tasavallan tuptantolai-tokslsfta.
myöskln paikallistalculutUst;i
palvelevista, tuottaa nykyään, paljon
sellaisia tuotteita, joita ennen .sotaa ei
valmistettu. Esimerkin vuoksi voi
mainita, e t t ä sodan jälkeen on- ryhdyt­ty
tuottamaan kolhoosien ve,sivoim.a-asemla
varten. 25—250 kilowatln tur-.
bilneja, jolta viedään tasavallan uiko-,
puolellekin, aina Ukrainaan asti.
Erikoisen tärkeä merkitys ta.saval-alle
on .vuosina 1933—34 .rakennetul­la-
toveri Stalinin nimeä kantavalla
Valkeanmeren — I t ä m e r e n kanavalla,
joka- yhdistää suoralla vesireitillä
Pohjoisen Jäämeren Ja Itämeren. T ä ­mä
kanava t u l i jo vuodon 1946,löp-puun
mennessä jallecnrakcnnctuksija
avattiin liikenteeseen.
Suuria: jälleenrakennustöitä on suo­ritettu
Klrovln "nimeä kantavalla L e ­ningradin
— MuurmarLskm rautatie­linjalla.
Maatalouden jälleenrakentamisessa
on tasavallassa tehty suuri työ. 5-
vuotlssuunnitelman kahden - ensim­mäisen
vuoden, aikana on kylvöpinta-ala
lisääntynyt .28,300 hehtaarilla.
Vuonna 1947 se: k ä s i t t i jo ,78 prosent­t
i a sodan edellisestä kylvopinta-alas-^
ta;; Tänä aikana on perustettu 24
kone- ja traktonascmaa ja 31 ncu-vostotilojen
karjakanta on huomat­tavasti
kasvanut. .
Kolmen" sodanjälkeisen vuoden a i ­kana
on -tasavallan alueella raken­nettu
36 maaseutu- j a kolhoosisähkö^
asemaa. , Naiden rakentaminen tulee,
jatkumaan vuosi vuodelta silmällä p i ­täen
slta,.-etta; seuraavan 5r-vuotis-suunltelman
: toisena vuotena kaikki
tasavallan kolhoosit sähköistetään.
Erikoisen huomattavia tulök.sia on'
tasavallassa, saavutettu myös tervey­denhoidon
j a kaasanvalistukscn alal­la.
. Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen
Neuvostotasavallan historia osoittaa,
etta neuvostovallan oloissa; sosiaIi.'s-tiscn
järjestelmän vallitessa j ä köm-munistisen.
v puolueen johdolla; työtä-;:
tekevä kansa kykenee tekemään i h ­meitä,
j . • '
Pysyväinen,;luja ja elävä puolueen;
yhteys laajoihin työtätekeviin jouk-
:koihin. on se pcru.sta.:,jolle kaikki toi­minta
rakentuu ; kaikkialla suuressa
neuvostomaassa; yhteys kansan ja
hallituksen valilla,; yhteys,: jota on
koeteltu j a lujitettu n im soda.ssa kuin
myöskin pitkaaikaisessa rauhallisessa
rakennustyössä.
; Neuvostoliiton Korkein Ncuvo.sto
teki X Istuntokaudellaan tärkeitä pc-irustuslaillisia;
paatoksia, jotka mer-
Nuori suomalainen mies, josta tuli Gäriädassa
sosialisti ja valittiin British Columbian 40.000
puutavaratyöläiscn johtajaksi
Canadan länsirannikon puutavara-,
työläisten. : johtaja, International
Woodworkers of - American British Co­lumbian
purin presidentti Ernie Dals-kog
on huomatusta asemastaan huo­limatta.
varsin vahan .tunnettu ..suo­malaisena
— tai Oikeammin Suomen
1-uo.t.salai.sena. Hänen johtamansa
järjestö on parhaillaan palkkataiste­lussa
uuden; työehtosopimuksen joh­dosta.
Umon vaatimukset ovat .sövit-
•telulautakunnan käsiteltävänä, eikä.
tata kirjoit((\ttaessa ole viela tiedossa
mita lautakunta ehdottaa Ja miten
työläiset ja työnantajat; sen chdo-tuk.
siin suhtautuvat. ,, „
Mr. Dalskogm, elämä:, Canadassa
liittyy varsin .läheisesti. B r i l l - h Gö-lunibiaaiv
ja : sen puutavaratcollisuu-tcen.
Einie saapui Canada'an mar­raskuussa
1923 j a matkusti suoraa
paata South Poi-cuplncen. jofsa h ä ­nen
piti saada tyota kaivannossa. K u n
han:.Cl paa,s-\vtkaan kaivantoon, r y h -
kitsivat; Piikaa askelta .eteenpäin mor
iiikan.salliscn Neuvostoliiton 'valtio-jarjcslelman
kehityksessä- Icniiiiläls-stahnilaiscn
kansallisuu,'.politiikan
pohjalla., Naiden. paato.sten mukai-
.scsti on Karjalais-Suomahascn. Ncu-vo.
sto:asavallan Korkein • Neuvosto'
tchnyf, ta.savallan perustu-slakiin l i -
.sayk.sia;. joiden mukaiiu tasavallalla.on
oikeus olla. suoranai-sessa _yhteydes­s
ä vieraiden valtojen kansJa sekä .yl­läpitää
oniia sotilaallisia joukkomuo-dosteimiaan.'
,
Karjalais-Suomalainen Neuvostota-
.sayalia on 25-vuotisen historiansa ko-;
kcmuk.scn; pohjalla lujasti vakuutet­tu
.siit.a, ctta kansamme onni j a tule­vaisuus
on riippuvainen Neuvostoilla
ton, jaikahtamattomasta yhtenäisyy­destä
seka meidän kansamme j a tois­ten
neuvostokansojen valilla vallitse­vasta
.lahei.scsta, vejellisestä yhteis-.
tyo-s-ta;, Me olemme ylpeitä siita.etta-
Karjalais-Suomalainen Sosialistinen:
Neuvo.stota5avalt-a. ; yhdessä muiden
.Neuvostotasavaltojen kanssa.:voi osal-iLstua.
niihm. maailmanhistoriallisiin
.saavutuksiin j a voittoihin, joihm neu­vostokansoja
johtaa yleisliittolainen
kommuni.stinen- puolue suuren: kanso­jen.;
johtajan 'toveri Stalinin johdol­la
'
tyi han mctsa'.o!hiii. kaatamaan-i
vcn;jattilai.5ia pois rakenneltavana
ko voimalinjan .tieltä. Tällöin h
tustui ensimmäisen kerran tji
liikkeeseen .kun:-I.WW:n jäsenen
tyivat;- sclu.stamaan tälle alle '
tiaallc taka,pajuiscn Kruunupv-jnj
vijarvcii kylän m:^alaispojalle
katautclua. Ernle ; sanoi
harras kuuntelija.: Seuraavassa i
iL-skuassa. han • lahlr Va ncouveriin.il
sa hänen- vanhempi vcljen.sä o'it
sa.-. ••••• • •; •
PITI MKTSATOISTÄf
Pian Vancouveriin, , saapun
jälkeen lahti - Ernie metsätöihin.•
sa; han -loukkaantui hcinakuusai
joutui sairaalaan Nanaimoon.'
han joutui koslcoUiksiln hfilea
jain kanssa ja .sen seurauk.')ena)
dcksi vuodeksi hiilikaivantoon.
,,:. Kaivantotvot . civat liantä .iinl
kaan- miellytianeot.. joien lian ]
takaisin motj^ja-t.oiliin. t,voskcn
B.: C:n rar.nikon cn mct-salyoni
vuoteen 19.'U.saakka;,jolloin hänji
tul BcniuJUin • rautakor:kok?.uam|
kui":;een .valtavaan tvoMoniien an
jaan, jo's,s;-i han toimi tehokkaallaj
valla työttömien oikcul-eUujen vai
inu.slen puolesta oJlc.s.<.;aan;.ha!i
työmailla tai kaupungiy.s.a;—,Vai
vens-^n.
•vuonna 1934 han oli union,
tajana mukana BC n puutava
täisten lakö.ss;i ja. .)outui ien jo
mii-stallc listalle, cika sianutseaj]
kecn .t.vötä: r.uclcn yhtioicicii.1;TC
jotka kuuluivat vo'makkaaseea 1
Losgcis' As^-ocLit omin,
MIEHi:sT\ TILI .^OSIAll
Ml Dalskog an;<uitu' cn'<o!:-«li«
no^tukbella Kc-!^^'''^''!^"'""
maailman aMoi^M ollc.s.saan Ka:
la Lännen hulik^in.innoaia ]i
satjoinaiUa tjo M " : cli nnhna
h r i huomatta;as.. m rlna, piliä
kokeinuk la Vancouvcrm iaa^en
'resta: hiilehka iva Jffin • .1 a^kosU;, a'
—1913 ja luku .M a Pinit3-.ara:
tcn^'Wisteluist!i. •ijo.ideiV: johd«:i
olivat joutunee .'ikrutcen ja 5
talle listalle Jo'-"' hci-ta oH"-
w laiMH xo.Mn - n o .vt useaan
'^1- : ':^^.'Ja:f,kut::^^^^^^
PÄIVÄN PAKINA
Vieras henki olympialaisissa
Dullesin kanasi Euroopan tilanteesta'
Stiinalla mainittiin, etta k. o. kirkkokokous pitää salaisia i^tun-
, tpja, mis.s;i ke-skustcllaan 1) koimnunismi.sta, 2) pasifisniista ia 3)
Pale^titian k\symykhcst.i. niiden tärkeys ollen mainitussa iarjestyk-
Olisikohan siten, etta sodanlietsoja John Foster Dullcs ja kump­panit
ovat \msterdaniis.sa sima nimenomaisessa tarkoituksensa, että
voivat viitoittaa "oikean linjan" Wall Streetin imperialistien sotapim-hai]
un hyvak\i tklle kirkkojen uudelle maailmanjärjestölle""
Vaikea on kai tämän jälkeen .sanoa, ettei kirkko osallistu poli­tiikkaan!
Olympialaiset ovat olleet ia .men­neet
Jänkit , korjasivat:^ pisteet ja
ennenkaikkea: mitalit; No mitäpä s i i ­nä,
parempi aina voittaa, siitR ei p ä ä -
.«ic minnekään.
Näissä olympialaisissa oh muuten
olympia-aatteelle: vieras: henki, s i l lä
brittilaiset viranomaiset r— itse "työ­väenhallitus",
pyrki siivilöimään: tar­kasti,
keta pääsi kisoihin ja k e t ä el:
Mm. tiedämme, ettei kahden tunneli
tun suomalaisen urheilumiehen: viisu­meita
visecrattu, koska kai heidät kä­sitettiin
liian "punaisiksi". Nämä
olympiadiskrimination uhrit ovat
Suomen Työväen Urheiluliiton Vara­puheenjohtaja
insinööri Yrjö Enne ja
Suomen Yleisradiontkisolhinradiose-lostajaksi
nimittämä Unto Miettinen.
; M i t a pahaa nämä miehet ovat teh­neet
olympialaisille? : Ainakin Enne
oh Suomen; olympialaisten järjestely­komitean
jasen' j a Suomen olympia­joukkueen
j-ksi johtajista.
Muidenkin- maiden Olympia joukku­eita
' sanotaan joudutun karsunaan,
kun niiden joiltakm jäseniltä evättiin
maihinnousuinpa Enplantilni Kutsut
l ä h e t e t t i in reilusti en maihin, mutta
sitten hapeallLsesti kiellettiin viisumit
joiltakm maittensa edustajilta.
: Näinollen; koko olympialaisissa tun­tui
olympiahcngelle outoja; virtauksia.
Tietääksemme: ei Hitler kieltänyt v;
1936 olympialaisiin, mitka pidettiin
Berlinissa, keneltäkään urheilijalta ei­kä
joukkueitten johtajilta mäihirinou-sulupaa,:
vaikka muuten • niissäkin
olympialaisissä 'oh kokonaan olympia-.
lalsvastamen. henki;; natsismin h^nki:
Länsimaiden "demokraatit" puhu­vat
suuresti '"idan rautaesiripusta"
Mutta ; olympiaedustajien ja --johta­jien
siivilöinti osoittaa: rautaesiripun
olevan myösTcin Brittein saarilla, kos­ka,
sen takaista maailmaa ei haluta
kaikille näyttää'.
Lontoo näytti ylittävän Berlinin
saavutukset kommunismivastaisessä
taistelussa, -sillfi: kommunismin'pelko
k ä i ' s e oh. jonka:-takia- Enteen. Miet­tisen
ja muiden maiden edustajien
viisumr Lontooseen kiellettiin. •
Alkoihin .SIIS on clcttv. Porvarit toi­tottavat;
ctta u r h e i l u on: puolueeton^
ta ja niin kai sanotaan«olvmpia-saa-doksi.
ssakin. Mutta käytäntö osoit­taa
toisin.
, Mitalfan; ,.io.s- Suomv ryhtyisi seulo­maan
Helsinkiin V, 1952 meneviä kilr
pailijoita-ja en maiden viranomaisia.
Suhen silla-on: luonnollisesti taysi o i ­keus.;
Mutta :u.skommc; ettei sellair
sim toimenpiteisiin ryhdytä, si^a .se--
han rikkoisi torkacsti olympialaisten
periaatetta. Kantakoot Saksan j a B r i ­tannian
olvmpialai.sten: j ä r j e s t ä j ä t ja
heidän- takanaan olevat voimat ikui­sen
hapeantorkea.sta: olympiahengen
rikkomivsesta.
,; Suomen työväenlehdet toteavat; et-•
ta tyolaisurhciluvacn. joka nyt on taas
joutunut mukaan olympiamyllyyn. on
kaiketi tarkistettava- kantansa ylläole­vasta
syntyneen tilanteen johdosta;
T U L : n ;uTheilijat niittivät mainetta
Suomelle ol.vmpialaisissa, mutta he ei-;
vat varmaankaan osallistuneet kilpai-:
luihin siina miel&ssa, etta he,;hyvak-:
syisivac olympialaisissa mitaan muu-:
ta henkeä kuin sen,; mika kautta, a i ­kojen
on ollut näissä kisoissa valht-sevana.
-Hitler-ja Britannian;"tyoväenhalll-::
tus';'; toivat, olympialaisiin kokonaan
toisenlaisen almapiirmkuinmita niis­sä
on ollut aikaisen^mm.: K u i n k a Jcun-makas
tuollainen menettely on. siitä ei:
kenelläkään olf opaih-ta
kisoissa huokui uaiM-m.n henci
Britannian kAoi^-^a * !ans,mai5ai,j
mokratian- henki Kummatkin,
aivan Mcraua olvmpiaJaishe^
Hitler pam v kisat pa^e
natsismia ja A.tlcu -a ' t } 0 | « ^
tus • pan. V t9-!B »^'«^
-länsimaista d-mnkratiaa
parhaiten tunnetaan
suunnitelman mm-^Ila ka.klcia^
Jokainen aikaai-sa 'euraa^
nen tuntee koko tarkasti l a " ^
demokratian el. touolla
Marshallin .uuinrclman^
etta sitatvrkuetaan.-^ndanhj^
nuoleville Euroopan m a i l i e . " ^
Rynnen jaljet tavrv5 .«=aada nap^
myöskin urheilussa joka
omien sanojen mukaan P'!
puolueetonta ,
Mieleltämme olvmpralai»''» j
tuneiden t^-olaisuiheiluam
della tarkLsraa oraitansa
.sima aivan samaa m'el»
tyovaenlehtien kans.sä
ohmpialaiset voiaaan pane­maan
milH
k a n s o j e n orjuuttam^^^^^
m m silloin t>ovaeKon pi^a^
k u t t ä a kutsusta os^''-^^^-^
Se ei suinkaan kohots tv^a ^
edustajien arvonantoa >ie-^^
sa. eika se loppujen lopuis!
mis.saankaan — , m
O'
Mi