Vapaus, August 17, 1948

              fivu 2 Tustaina, e l o k u u n 17 p — Tuesday, Aug. 17, JJyj^gi-jj Jg|n|]]JOgll I
( U B E B T Y ) ^ IndeiMsidcnt Labor
Organ of Plnntoh Canadlana. E»-
tabllfihed Nov. 6th 1917. Authorized
as second class mall by the Post
Office Department, Ottawa. I»ub-llshed
thrice weekly: T u e s d a y s .
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm 81. W.. SudbUry. Ont.. Canada.
Telepbones: Business Office 4-42C4.
Editorlal Office 4-4265. Manager
E. Suksi. EdltarW. Eklund. MaUlng
address Box 6». Sudbuxy, Ontario.
Advertislng rates upon appUcatton.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Gariada-ysa: 1 vk. 6.00 6 klt. 3.25
3 U c 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6,kk. 3.80
Suomessa; 1 vk. 7.50 6 kk. 4.225
land Lakella
Klrkland Lake.
Lihatrustit tekevät heinää
Viikon ](ii>u\U ilrtioitetuin / ua kun Yhdysvaltoihin kohdistuva
lihakarjan vientikielto o n ijoisiettu. .sen johdosta nousee.raavaan- ja
- vaskanlihan s<-k:i erinäisten lih.utioiteiden hinta 25-30 prosentilla.
- T ä r M tarkoittaa; elllaennaty.stasossa oleva elink
simme nousee lihan hinnan kohoami.se.sta välittömästi 2 pi.stee)la. Vir
• rallisissa piireissä on arvioitu. feMa elinku.stannusinfleksimme, mika hei­näkuun
alussa oli 156.0». rioiiu-c .syy.skuun ensimmai.scen palvaan men­nessä
160 pisteen yli. 1 amaon huimaa hintojen nousua ja vaikuttaa
epäedullisesti työläisten, farmarien ja ke.skiluokkaisten elämään. Vain
liha- ja muut trustit hyötyvät lasta hintojen korottamisesta.
Meille ^;<-litet;iän:kyynilli.sesti.etta-lihan, hinnan korottaminen
im välitamätörila siksi.cttakarjafarmarien rnenot ovat lisääntyneet.
Mutta samalla kertaa nama larrnarien etujen i)Uolu-,tajat' kayvat
leppymätonta kampanjaa inarKaninikiellon poi.siami.seksi, jotta voisi-..
. • vat entista enemmän kuristaa ennenkaikkea (.-anadan iarmareita Ja.
samalla rnuita.i)ikkuelajia: Ju.mala varjelkoon farmareita -sellai.-^ista
"yslävistä':: 'I osia.sia nimittäin on. eita nykyinen hintapolitiikka
riistää tarkouuk.selli.se.sli niin farmarien kriin työläistenkin so<]anai-kaisel
.saastot ja alentaa tavalli.sen kansan elintasoa yleen.sa — etta
voidaan kerata satumai.sen suuna voittoja harvalukuisten «;uurkapita- •
listien kassaholveihin.
On vain oikeus ja kohliius; etta Canadan farmarit .saavat kar-
.jansa Yhdysvaltain markkinoille varsinkin nyt kun on ilmei.sta, etta
Britannian lihamarkkinat ovat meille kan.sakuntana eniLsestään pal­jon
supistuneet. .Mutta Iiiltohallituk.sen velvollisuus on suojata, jo.s
ei muuten niin tukirahojen avulla kotimaan kuluttajavae.sto mielettö­mältä
hintakiskonnalta: Onhan nimittäin aivan mieletöntä puhua,
kuten Ottawasla on vihjailtu, etta esim. lihan liinnat nou.sevat taalla
Yhdysvaltain hintojen tasolle Ynoin 25-.10 prosenttia), ellei .samalla
ruveta puhimiaan' siita; etta työläisten palkat nostetaan myös Yh­dysvaltain
palkkojen ta.solle. Vhtamieletonta on. pilkan ajanohjel-man
kannalta se; etta annetaan vhdysvaltalaisille lihatrusteille i.sän-tavalta
teuraskarjan ostamise.ssa taalla. Paljon parempi olisi .se, eitä
kehitettäisiin lihan vientiä suoraan Kuroopj)aan, ettei jouduttaisi Yh­dysvaltain
lihatrusteille mak.samaan suuria valittajamaksuja. •
Mak-settakoon farmareille kunnollinen hinta teura.skarjasta. Mut­ta
hallituk.s<m, velvollisuus on katsoa, etta lihatrusteja ei enempää ri­kastuteta.
.Xykyinen huimaavaa vauhtia lisääntyvä hintakiskonta on
jo aiheuttanut yleista tyytymattömvyltä. kautta maan. Siellä ja
taalla nou.see joka .s|)oniaanisia tai järjestettyjä ostolakkoja^ Kaik­kialla
vallit.seesuutliimtis liberaalipuolueen hallituk.sen kurjaa hinta­politiikkaa
kohtaan. Hnempi voimaa ia pontta tälle kansan prot-esti-liikkeelle.
Suomalainen
tyolai-sten ner.toihin osallistunut j
ward Tamminen, joka oli siita syystä j
j varsm. hyvin tunnettu laajoissa pli-
I re:H.sa, haudatuin laella .hemak. 31
I pna Symingionm hautau-stolmisios-
{ ta, ^a.swri Ojanrvan suorittaessa hau-laj^
is-serernoniiit. Sir.a nuolimaiu, r
« t l ä .samaan aikaan oli käynnissä ur-i
neiluvabxi lutcojunla . Kenogami L a ­kella,
oii suun joukko vainajan
omaisia, tovereiia . ja ystavia .kerään­tynyt
. saattimaan häntä viimeiseen
ieposijf arua. • Samasta, syyäta' jai',
haut.au.siilaLsuud€.=-;.sa suorittamatta
laulut y.m. koska niin lukuisten ih-rr.:
sU'.n • pit: ulia poissa hautajaisista.
Tamminen oli yksi S J : n pitkaai-kaisimmlsta
jusenlsta.. Han otti ö.sa.a
toimintaan, kaikella ; voimallaan, oli
kaiki.=>.sa tehtävis.'-a ja hyvm alo;te-kvkymen
kaikL5.'>a asiols.sa, joven han
on .oppaana meille kaikille, josta an­namme
hänelle tunnustuk.sen. Hä­nen
•poi.5tumJsen.sa aiheutti huomat­tavan
aukon. C S J : n paikallisen jär­jestön
riveihin: •.•
Hyvana kodin huoltajana oli hänen
kuolemansa myöskin raskas isku- hä­nen
omaisilleen.
:.Hänen hautakummulleen oh tuotu
paljon seppeleitä ja kukkalaitteita
todistukseksi snta, etta han oli hyvin
arvo.stettu inmuien laajoissa plireis-
•sa.-
Lepaa rauhassa, tuskasi ovat päät­tyneet.
Keveat mullat haudallesi.
Ikävällä, kaipjiamme joukostamme
paistunutta toveria ja ystavaa. •
Toivomme-lohtua Saimille ja lap­sille
...sekä kalkille omaisille heidän
ra.skaa-S-sa suru.ssaan. — O. R.
Uusi aika tulee
Unkarin maakyliin
Kirj. Kaisu-Mirjami Rydberg
.' Rouva Rydfaerg • vieraili • joku a:/ca, pciy paj3.-;a nuor.eis:a, vaikka pjae-sittcn"
Unkar:.ssa, jo.nka -perusteella ! taan Kuljeiiuir-.a ik.-cU.-^.aiuukut ja sa­han
on kirjoittanut joukon Unkan:i! leverhot.. ^•
kuvajk.sia_ jo_L<-ta lamaam.me ta.-.an &atc.,^ \uoiia on /.:,.a oLut tassa
hansn kunnostahan .'^naa.^eutukJVc- ^ <,.2a<atii .«-a.manlai^ena ku:n n jt
uk«:n.sa. . . j.Aina.oli tuumittu, e t t ä pitäisi ss k i -
— Missa.pu=.ta on? mma kysyin he-, i veiav mutia .e> ole- tullut kivetyksi.-
ti iU.nkarnn tur.uani. ^ - j E; o:lut • varoja,caan., Kun ei valtion
• Niin ky.syvät u.seimmat ulkomaalai-i «^J^*»- k o m i t a a t m i kunnallisen itse-set-,
talvi puistäila, h'--vö.?paimen- pus-; naI.;ntoalut:env .;oimesta. kivetty,-ei-tal.
a. lam.'naspaimen pustalla, karjj-,' ^'^ s-i-i-lojen ncirat su:.itune=i osai-lauma
pustalla, v.lh.har.nia puita.l-, '^-tumaan kust2inu>v.in, nnn kivea-nuotio
Dustalla - . rna-.u jai.. O h nnn huonot- ansiot.
• Saksasta tulee 5,000
henkeä kuukaudessa
1 • OttaK-a. — Kä-nsarnvälissn pako­laisjärjestön
eräs virkailija ilmoitti
taalla torjtaiaa. erta Gunard-hnjan
kaksi laivaa, Funana j a Scythia ryh-
Neiivostoliitto Ja
ölyriipiakisat
. L o n t o o ' . : ^ Neuvosroliitöii edustaja
täällä ; pide:: S i ä kansainvälisen kori-jjalloliiton
kokouksessaiönlaxiisiqmiut
mielipiteenään, e:tä 'Neuvostoliittol
tyvät ehkä fensi kuussa kuljettamaan I osall.-stuu vuoden 1952 kisoihin, ^*josi
kodittomia henkilöltä Saksa.sta Ca-| meidät kut-utaan osallistumaan nh-nadaan
- L-opullinen hyväksyminen j hm". Han sanoi Neuvostoluton suun-tälle
saadaan 'lähipäivinä: • | nitielevan olympialaiskoimtesn . Jar-
. -Nämä molemlnat, laivat voivat.tuo- 'je=tamista seuraavia kisoja, varten
da 1800 matkustajaa ia kun ne te-• Neuvosioluton edustajat pyysivät
kevät^matkan .molemmin pam .21 pai-.| myoskm - oikeutta jarjestaa 1949 kon-vässä
ne voivat t.uoda vähän: yli 5.000 j.pallon kansainväliset . mestaruuskil-henkeä
kuukaudessa. • pailut Moskovassa.
Espanjan sissien taistelu
Puhutaan vaan yhteistoiminnasta
Y.iime viikolla ilmestynyt Canadan ^Uutiset palasi uudelleen
keskustelun alla olevaan yhteistoiminlamahdoUisuuteen. Kuten ai--
kaisemmin, (allakin kertaa (.-anadan Uutisten kielteinen kanta on kui-
.tenkin arvostelua kestämättömällä ])ohjalla. .
Kumotakseen lehtemme esittämän esimerkin. Suoniiavun hyvistä
saavutuksista Canadan Untiset .sanoo: ;".Siina Suomiavu.ssa oli kui­tenkin
sellainen jiykala, etta; toiminta täytyi tapahtua yhcfessa ja jos
tietomme ovat paikkansa piiavat. niin alkuperäinen tarkoitus suoma­laisilla
kommunisteillamme oli saada keräys kokonaan omiin nimiin­sä,
vaan korkeammalta taholtaaehtiin asia.ssa.muutos."
Tosiasia on. et ta (.'anadan Untiset on ta.ssa täysin erheellinen.
Alunperin Suomiavun toimintalupa annettiin eräälle kommunisteista,
Canadan .Suomalai.sesta Iarj(?stostä. Vapaudesta ja muista työvhen-yärjestdista
hyvin kaukana olevalle torontolai.selle pienelle ryhmälle;
joka kivenkovaan vaan .Suomen avustustoiminnan johtami.sen yksin­oikeutta
itselleen. Kun ei yhtcistoiminta.sopimiista ollut, CSJ oli
tosin my OS anonut toimiliiixui Suomen 'tarvitsevien avustamisen hy­väksi,
mutta tämä jarje.sto. kuten suomalai.set kommunistitkin, kan-'
nätti alusia pitäen nvita lampimimmin yhtenäistä avustustoimintaa
''.Korkeampi taho" auttoi .tällaisen yhtenäisyyden .saavuttamista ja
Canadan suomalaisten laajat joukot äänestivät lahjoitusdollareillaan
täysin ynimarrettavalla lavalla taman yhtenai.syyden puolesta. Mitä
• taas .Suomiavun kautta saatuihin tuloksiin' tulee; niin tosiasia on;
ettei sellaisia tuloksia ole ennen eikä jälkeen .saatu tuistaan puhtaasti.
nvaaniniestemme keskuudessa toimitetusta keräyksestä -— eikä
.saadakaan muuten kuin samanlai.sen yhteistoiminnan periisteella; .
Tosiasiat Suomiavun perustamisesta ja saavutuksista puhu­vat
siis inaannnestemme yhtenäisyyden puolesta.
Canadan 1,'uti.set lankeaa vastavailoksi.s.saan turmeltuneiden po--
litiikkojen. viimei.setMi pakokeinoon, punapeikon variksenpelattimen
Hheiluttamisecn; Se sanoo; etta lehtemme Vapaus jätti edellisessä kir-joitukse.
ssaan. va.staamatta. onko. A'apaus •• Kominfonniin miiaräysten
alainen!- jti jatkaa: 'Kominform. on nimittäin viime aikoina ottanut
; sellaisen linjan. ..etta . kominunistiiiiiolueiden täytyy lopettaa yhteis- ^
toiminta nuiiden puolueiden a ryhmien kans.sa^ . . . .Ennenkuin Va­paus
tekee esityksiä muille yhteistoimintaan nähden, sen olisi parasta
ottaa selvä antaako Kominform sille, hyväksymisensä, silla muuten se
voi^myös poiketa mar.xilais-leninilaise.lta linjalta . . '
Jos tama on »uuiin este \htcistoiminnan tiellä, silloin on helppo
päasta yhtenäisyyteen. Suoraan kysymyk.seen me olemme ama val-jniit
antamaan s u o i a n vastauksen \ apau>, ei ole Kominformin mää­räysten
alainen Tusia>.ias>a \ a p a u s ei ole välillisesti eika välittömäs­ti
sen paremmin LIT^:n; C C F M V . liberaali- kuin konservatiivipuolu- •
eenkaan,määräysten alainen':. \'aan takalaisten niaanmiestemine ai-noa
todella d e m o k i a a t t N e ^ t i kontrolloima ja hallitsema Canadan
TSuonKilaisteii; Itsenäinen tyovaenlehti'', kuten lehtemme etusivun t u n - '
;nusla.usee.ssa sanotaan. .Xaintniiotloin.Canacian Uutiset voi^l^^
omalla tuiinolia ottaa vastaan. Vapauden esittämän yhteistoimintä-
-t^jouksen laiirkaan j)elkaamatia sita.. eriä jotkut poliittiset puolueet
mahdollisesti nimittaLSjvat lehtemme kerettiläiseksi yhtenaisyyskäri- '
tansa takia. Luonnollisesti Canadassa on sellaisiakin poliittisia puo­lueita
ja ryhmiä, jotka haluavat kansanjoukkojen hajaannusta ja
kaaosta oman asemansa .säilyttämiseksi. Epäilemättä nämä poliitti­set
puolueet, ja ryhmät tuomitsevat. Vapauden ja muiden tavallisten-kansalaisten
järjestöjen la l e h t i e n yhtenaisyyspyrkimykset. mutta se
ei meitä huolestuta v a h a a k a a n ; silla inetiskonuiie,- etta edistyksellisen
yhtenäisyyden ja yhtei.syniniärryksen aviilla takalaisfet- mäanmiehem-v '
me- voivat parhaalla niahckillisella tavalla vaalia kuolemattomia kult-t:
uurij>erinieitaan ja edistää täkäläisiä yhteisiä pyrkimyksiään.
Tämä. maanmiestemme yksityinen ja yhteinen hyvä. mää­rää
yhteistoimintakysymykse.=säkLn Vapauden kannan.
Mitä taas tulee Suur-Suomen luomiseksi käytyjen sotien puolus­tamiseen
ja vastustanriseeiu siinäkään tapauksessa ei pitäisi olla voit­tamattomia
esteitä; Historia on ösoittanutj että sodan; tielle lähteneet
Albertassa hyvä
viljasato
Ficture BUtte, A l t a .— Taalta ei ole
ollut piikaan aikaan uutisia Vapau­den
palstoilla. Viljat ovat hyvin lu­paavia
'vaikka vahan myohausia, silla
kevät.oli kylmä ja lilan marka. T a l -
vivehnä on jo puitu ja tuloTcset ovat
olleet hyvät, 25 bushella eekkeriltä.
Ruista on tullut 12 bushella eekkeril­tä.
Alfalfa-heinan leikkuu alkaa pian
Kesä on ollut mita kaunein, sadetta
on saatu kylliksi, joten vilja on yhta
hyvää kuin kastelumallla.
Vieraita on itanakcsana ollut aina
Portlandista saakka, mrs. ja irm;.
Henry Berg kahden poikansa kanssa
mr. j ä mrs. A. Nummen luona viime
kuun alussa ja taman kuun alussa
olivat mr. ja mrs. Joseph Saan kah­den
•tyttärensä Sylvian ja Violetin se­kä
poikan-sa Jackin kanssa Hesperos-ta
tyttärensä mrs. Henry Nummen
luona ja :samallä myöskin Henryn
vanhempien luona. Kiitos vain käyn­nistänne
ja tervetuloa toistenkin.
Taman kontrin emännät ovat olleet
marjam kannutustyo-ssa jo kohta kuu­kauden.
Täällä oli hyvä mansikka-ja
vaarainvuosi. Jotkut ovat olleet
myöskin "saskatuunja pikkaamassa"
jokien pohjilta ja niita on ollut TUUT
saasti. Hernesadon korjaaminen: on
parhaassa käynnissä kannutuslaitok-sia
varten samoinkuin kaikkien kas­visten
korjaaminenkin; Työvoimas­ta
on ollut puutetta^ mutta nyt s i t ä ­kin
on tull'it Euroopasta, kalkkia kan­sallisuuksia,
mutta toiset heLsta eivat
ole olleet tyytyväisiä peltotöihin so-kerljuurikaspelloilla.
.kun ovat ollee'
Euroopassa kaupungeissa lakimiehma
ja .sahköinusinooreina, mutta "heidän
täytyy olla, vuoden paikassa, , mihin
heidät on sijoitettu. Osa heistä pu­huu
melko hv\an englantiakin, joteii
heidän on hyvä ryhtyä, hakemaan
tyota
No. ei lassa. ole muuta, kertomista
talla •kentaa; toisten: Iisaa., Tolvotqn
hauskaa syksyä kaikille taman lehden
lukijoille. Kulkuri..
nuotio pustaha
. — Deorecenin ia;;sipuolälla ,; sita
vjela, kuuluu olevan,. VKäi oppai.stani
s.inci. • •
IHrbi-ecsn on .<aupunkr Ita-Uii/ca-risi.?
a, ja siellä, pam on jalella. oleva
pusta ipuKZ-a/ Honobagy, Sit-i. o:i
vielä -r.oin 35.0-:,0 hehtaaria, mutia
alue ^supistuu nopc-asti, kun tasai,sia
ruchoaroa- muokataan viljelyksehe.,:
Opas tunnusti. vAUv. ollut ko.skaari
nähnyt .sr.ä pastaa. iMma tunnu.s-tin,
etten ollut Kcskann nannyt Lap:-j-i
tuntureita).
eit-a hvva. jos leipaan nitti. •
, — Nyt ,i'e Kivetään,- ensi kevääseen
.Tjenn6H.:a on valmis, kyiatuomari sa-n:
o. Han o.nvaiis\tunut talonpoika,
jonka <5;iia.=satalo.5sa paikat kiiltävät
puniautta ja kaluvajas.sa kome."ee
ni:tto;TOne ja kvlvokone.
Han. on .saanut iisa.maata maanja­ossa,
nyt. hänen .-tlian.sa- kannattaa.
• Han tuntuu oievan tarmokkain pö-iyjeri.
puhdis;aja ta.sj.^i- kyla.ssa. Tien
poiyei ole ainoa, jcsta on-paastava. t
,T-aa.itumuiC3en ja takapajuisuuden
Han kert,ai, etta pustak.-i eanottnn I po],,. cn keraantvnjt kyldan vuosi<=a-
.— Creightonissa on Incon kal\^^s-ten
syvin ''shafti-'. jonka • syVJTS- . on
5.553 jalkaa.
kyllä muutakin. Suurtilojen, aikana
.Timitituinpusiak-si kylän lähellä oltr
• via aateliritiloja. jotka eivat hittyn&t't
kylaan: ; Monet kut.-.uivat yha pu.s-t>
aksl tavalli-sta kyl-iä viljely-slakeudel-la..
.-Menemme sunriuntaik.si pu.stai-ic"
he sanoivat larKoutaen maaky­lään
menoa. .:. , < ,
Lsntokoneesta .näkee hyvin, miten
erilainen on kyia :Unkan.ssa ja Suo­messa.
MeiUa- pikkuinen., kirkcmcy-lä,
k^^ikella pankit, puodit, postikont­torit,:
apteekit, ;>:ttea., talonpoikaista­lot
hajallaan peltojensa keskellä,
etäämmällä syrjäkylät,- joi.s-sa. taloj,en
välimatkat asem ovat viela* pidem­mät.
Unkari.ssa suuret ky:ut,. joi.s.sa
rak<;nnukset:: ovaf r.vhrnittyneet leve-,.
an kylätien ja .sula erkanevien,kyla-kujien-
mclsmmm- puolin, ja vkylan
ympanha viljely/.set vnt(;nai.sena pel-lomerena.
,
2-^3—5 tuhatta ei viela ole .suuren
kylän asukasluku . O n kylia, joessa
elaa .kymmenen tai pankymmenia
-tuhatta ihinislu.
POLYA
, Ajo;mme pikku kylaan-- Balaton
jarvL-nvlahelläLansi-Unkans.sa., Au­tot
: no.stattivat pölypilven, jos.sa , ei
nähnyt- viitta metriä eleensä peh-meahiekkaisella,
maanliell-a. , Saman­laisena
tie .jatkui muuttues.saan ky-lakaduksi
tuon toista :tuhatta, asukas-,
ta kerarmeen kylän kohdalla.
, Kun pölypilvi laskeutui, kyla oh.
edessämme kum maalaus. Valkeiksi
rapatut , savitiilualot. ölkikattomeen,
,,paadyt. tielle pam, talon mittaiset ve-rantasaytavan
katonkannattajapyl-väita
, kiertämässä , koynnosruusut.
kirsikkapuita, kastanjoita, helean-vihreuä
akaasiapuita pihamailla ja
kylakadun- molemmin puolin, lapsi­lauma
ja hanhiparvi ankkalamimkol-
•la-, kylarakkien moniääninen ja kai-,
kenvarmen kuoro porttien ;,takana,
portailla uteliaat mummot ,ja , kyla-kapakan
ovenpieliin:, nojaten, ukot;
joista Rembrandt olisi - riemuinnut.
Etaampanäypienellä maalla-vai.koinen
kirkko.
, Harkavaljakko tulee kaymajalkaa
kylakatua- hemakuormaa vetäen., Se­kin
nostattaa pölypilven johon hetki­seksi-
katoaa auringossa hohtava ky­läkuva-
Kyläläiset nielevät rauhassa
pölyä-: - ^ l a p s e t ; ankkalammikolla,
mummot porteillaan, ukot kvlaicapa-kan
ovella.-emännät ja tyttäret as­kareissaan
pihoilla ja verandakayta­villa
— Eiko tietä VOISI kiVeta? joku vie­raista
, kyi;yy; Päivittelee, etta keuh­kotautiinhan
te pian kuolette,: koko
kyla tällaisessa-tomussa. ,
:•: ,— E n t ä .sadeaikana, eikö tia silloin
ole yhtenä kuravellmia? toinen: ute­lee.
Nim: se on, kyläläiset, mvontelevat,,
aksehin ::asti .uppoaa -vankkurm pyö­rä
ja suuhun asti, saapas* kun sattuu
rankkasateita; :!Eika : pysy keixiHa
r -®
tojen aiicana. :,:>
PLIIULST.^JIA
Ennen maareformia parhaat- vilje-ly.;
maat olivat kandan • .sutu-tilan
omaj.-uutta. Toi.^ien-,omista ja oli f a -
.•^isti ja,pakeni .saksalaisten mukana.
Ha.icn maansa jae*Uin kokonaisuu-de;;
saan. Toisen, pienemmän tilan
herra, ei ollut fa.sist:. Hän oli muka­na:
vastarintah>'C'cees;-:a ja sai pitäa
nc-n neljänneksen (60 ha) maistansa.
-Loput pakkolunastettiin Ja jaettun.
Multa han .:öi nyikaan itse viljellyt
tilaan.sa. ..Maat olivät vuokralla. Uu^
den lain^nukäan vuoki-asuhde oh tar­koin
.m^arivelty,, jot2n..maanvuokraa-j;;
t ei -nau voitu nyX:ea.:, ,
Imdet, viljelijät ja lisämaan saajat:
m.i>.savat maan.sa hinnan valtiolle
paaas.as.sa vilja.s.sa 10—20 vuoden
,rnaKsuajalla. : Hinta on keskimäärin
Hm kiloa. vehnää 0.57 hehtaarista
'Unkarissa käytetty pintamitta hol-d:
eli kadastraali-eekkeri = 0.57 ha).
Maan hintaa määrättäessä: otetaan
huqmicon m a a n laatu Ja kunto maan
jaon, tapahtuessa. viljelijät, jotka
saivat, tilan-.sa ilman karjaa, koneita,
työkaluja ja rakennuksia, saavat ieri-'
laisia, huojennuk.sia. ja määrätyissä
tapauksissa vapautuksen koko mak-suvelvolhiuudesta
tai :oa,3LS\.o. hintaa:.
; — Tuotannon kohottaminen maa-taloudes.
sa:on nyt; yhtä tärkeää kuin
teollisuudessa, kylätuomari sanoo.
•,F,inen ei kannattanut suunnitella
.sella:sta. - Tuottipa paljon tai vähän,
yhtahuonon hinnan sai ; tuotteistaan-
Sen vuok.'!! maanviljelys oli ollut niin
takapajuista, koko , Unkarissa. Ihmis-ja:,
hevosvolmalla^ oh t»hty enunmä^-
työt ; amankin kyl-än suuHiloilla, sa­moin
pientalouksissa.. Monet miehet
kylässä yha • väittivät kiven kovaan,
etta .vilja turmeltuu ja haaskaantuu,
jcs sita kylvetään ja korjataan ko­neella.
. Ja. mummoille kuiskailivat
pap;t, etta JOS rupeatte koneita ja ko-taistelutahdoh
. ilmentymä, Jokainen
naiden maakuntien asukas sanoo:" ,
.— Kaikki täällä Ovat taLsävältaläi-sia.
•:•: •
Sama on- myas .jjoliisin Alic^
pak;<o vahvistaa.'
—;Kan.sa onrrieitä vasfM^^
Levantin gerillamuoäostelmat, naut­tivat
koko kansan tukea. Kansa an­taa
heille tarvittavia tietoja.: Se lää­kitsee
haaypittuneet ja -sairaat; pii-;
loittaa heitä, j a , t ä y t t ä ä heidän; rivinsä
parhailla pojillaan.'
Hitaasti miitta varmasti kasvaa ge-rillasotilaitteh
.lukumäärä. • .Heidän
toiminta-alueensa laajenee, i^eruelln
ja Albacetesin vuoret ovat heidän tu­kikohtanaan
ja eduliiseha piilopaik­kana;
Fortosasta Kasteloniinovat hei­dän
osastonJsa toiminnassa. , Touko-:
kuussa. 1947 hävittivät siviilikäärtin
partiot taisteluissa gerillaa .vastaan
Pernelin ympäristössä Riibilosih, Säi - '
-nonin, Albentpsin ja Aliagjri. kylät.
Fasistiset: pyövelit hirttivät talonpoi­kia
vanhoihin tammiin, he ruoskivat
naisten rintoja..
Espanjalaiset isänmaanystävät me­nivät
kylistä gerillaan. Yhdessä ai­noassa
kyla.ssä heihin liittyi sata hen^
kea. Vapaaehtoisten" virta oli niin suUr
ri, etta gerilla i l r n o i t t i : , . ' -7
. — Meillä ei ole niin paljon aseita,
etta ne ruttaisivat min monille ihmi-
He miinoittivat' eraalla ' sille.
Ensimmäisessä Gerilla-osastossa, jpr;
ka ryhtvi taistelemaan kaakkois-Es-panjassa
kaksi vuotta .sitten, oh kuusi
miestä.-: jotka ohvat aseistettuja auto-,
maattiaseilla.: Joku. sanoi, heille: Se
on hvvin pieni joukko-osasto! ..
— -Varmasti, vastani päällikkö, mut­ta
se paiva tulee, jolloin meita on niih
monta, että te ette voi.laskea-meita.
... Ne kuusi lähtivät • ylos vuorille ja
menivät an-aan. He joutuivat epä­tasaiseen
täLSteluun. Francolaiset me­nettivät,
vlisi miestä haavoittuneina
ja yhden kuolleena, mutta: eiva:
voittaneet mitään. Se oli Levantin
gerilla-osaston ensimmäinen taistelu
vihollisen kanssa;. •. , , •
— Minun: maakunnassani ei saa olla
yhtaan gerillaa, sanoi Laporta Jiron*
Valencian kuvernööri, kun han sai se­lostuksen
tapahtuneesta. , .:
Kuukauden kuluttua gerilla julkai­si
selostu.ksen uusista menestykselli­sistä
taistelutoimista. .Partisaanien
yllätyshyökkäyksillä oh nnn huomat-.
tava voima, etta Franco lahettr tais^
teluun heita vastaan yhden ryk­mentin
ja kaksr kenraalia Valencian,
varuskunnan avuksi.--
Prancolaisilla oh tehtävänään saar­taa
ja tuhota kaikki gerillamuodostel-mat.
Nama välttivät kuitenkin : ei
vain murskatuksi tulemisen,: vaan pysr
tyivat - antamdan. viholliselle hyvän
opetuksen
kukkulalla • kulkevan tien. Auringon
noustessa, jollom gerillan pääjoukot
olivat JO kaukana,,he kuuhvat kumei­ta
räjähdyksiä. Silloin lensi kuorma-autokolonna
ilmaan. Se kuului Va-'
lencian siviilikaartiin — hyökkäävien
francolaisjoukojen vahokaartiin.
Kuinka Levantin gerillao.sastot syn­tyivät?
Ne kasvoivat samassa maarassa kuin
kansanjoukkojen vastarinta lisääntyi.
Ne sankan-ihmeet, joita partisaanit
ovat osoittaneet, ovat vain kansan
maataloiidessa, maaseuduh tefvey-denhöjto'-
'ja kouluolojen jä4'jestäm^^
rien, kotitaltustyön iätiönaliSöimineh,
mäatälou-deii- ja valoii , uhk-arilaise^^n
kylään. ' Kh-jaimellisesti ja • vertaus-'
k u y a l h s e s t i ; : . . V i .''•::•
;.- • K a tse.i in :.hu'däpestiL'i isen k ui ttuuH -
työntekijan -ka.nssa. tal'onpoikaistaio.a
tilkoäpä-in.siinä'kylässä,-':; : , V •:
. — -Siinä, on kauniit .suhteet,...millä
sanoin; .^Ta•ionp6ikaisl•akentajiila on.
ollut hyvä maku.., • ,'-
Mutta sitten menimme pihaan ja
sisälle' taloon. ••,•,''.":,•.-.•
: Navetta oli saman katon alia,' pit-
. , ., ,-, , ... - , kassa rakennuksessa. Huoneet olivat
nea-em.a hankkimaan, niin Jumala taynna kaipasia. Sisalla oli hama-ottaa
i>ois siunauksen, koska sanassa
sanotaan, etta otsansa hiessä ihmisen
C l leipänsä sjotava.
Ei sima kylässä tosin ollut sellais­ta
mustakaapuista, koska se oli evan-keelinep
kyla. Evankeelisen 'kirkon
papeis£a oh:: enem.man niitä, jotka
e^vat asettuneet - vastustamaan uu-'
disiuksia ja. kansansivistyksen ko­hottamilta
Mutta katolisista pa­peista
-.oh...todellinen riesa, varsinkm
juuri kjlissa
.,—, Kylissä meillä on.siivous aloitet­tava,
siella :on pahimmat. pölypesät/
tyovasnpuolueen kongressissa sanoi
yksi maalaisnaisien edustajista lisäk­si
Hvvat meillä on puhdistajat, me
.naiset,itse. Tarpeeksi olemme- j ö e l ä -
neet liansa ja pimeydessä.
PUHDASTA
-, La-sten ja vanhusten huolto^ maa­talouden
työaika- ja lomalainsäädän-to,
osuustoiminnan kehittäminen
raa,. kivilattialla :rvoini riisitautinen
;lapsi. Ikkunat oli tarkasti suljettu.
Rautakamiina. yhdessä huoneessa oh
leivinuunin Iisaksi .ialon ainoa läm­mityslaite.
Unkarissa on kylmä tal­vella.
; — T a m a o n . susteimpia kylia, niitä
olen, nähnyt, budapestilainsn oppaa­ni,
sanoi. , Paaltapaui kylämme näyt-tavat
romantt.silta ja varik.<'ailta —
mutta ei naissa taloissa kasvateta
lapsista terveitä ihmisiä. Ja koti­talous
on. useunmilla niin alkeellista;
etta: naiset raatavat itsen.sä vanhoik­si
ennen aikojaan.
, — - Me muutamme kyllä elämän
täälläkin, han sanoi; mutta se vaa­tii
aikansa. Ohsittepa. nähnyt maa­laisnaisia
: naislukkeemme ensimmäi­sessä
kongressissa. . - K u n sellaisia .ih­misia,
lähtee meidän kaikkein taan-tumuksellLsimmilta
seuduiltamme,
niin, uskaltaa -luottaa tulevaisuuteen.
Uusi ;aika-on;alkanut kylissä;
Suomen:poliittiset johtajat eivät saaneet Suur-Suomea, vaan entista
l)ienemman Suomen. Sotapolitiikka ei- tuottanut Suomelle initaan hy­vää,
mutta paljon sanoinkuvaattomia kärsimyksiä kuolemaa, raaja-rikkoja,
leskiä ja.orpoja; seka vuosikausia juosseita-kyynelvirtoja. Jos,
.kaikesta lasta huolimatta,Canadan Uutisethaluaa vieläkin puolustaa
tata: Suomen kansalle: niin kohtalokasta ja kaikin: puolin onnetonta
sotapolitiikkaa, olkoon silla siihen täydellinen oikeus. Mutta saman
mittapuun,mukaan Vapaudella on oikeus siihen, etta- se kuului alusta
, pitäen niihin voimiin, jotka .vastustivat tata tuhoisaa sotapolitiikkaa'
ja halusi Suomen kansan välttävän sodan kauhut.
- Mutta,yhdestä asiasta voimme, tässäkin yhteydesstitoivot-
: - lavasti olla -yksimielisiä.-,. Suomen ?odat kuuluvat^menneisyyteen.-
• .Miksi: väitellä -ja torailla eilisestä kun: tama paiva huutaa yh-teis\
mmarryksen ja >hteistoiminnan puolesta? Mikah yhteis­toiminnasta
on puhe. niin annettakoon Suomen sotien jaada his-
• torian; ratkaistavaksi ^ silla historia loppujen lopuksi ratkaisee
sen kuka oli oikeassa ja kuka vaarassa.^
, M e olemme siis:edelleenkin sellaisen suvaitsevaisen- ja -rakenta-v.
an,yhteistoiminnan kannalla, etta siihen,asallistuvat-järjestöt: lehdet:
14 yk>ityiset kansalaiset: saavat julkisesti pitaa omat poliittiset mieli­piteensa
ja k.nsityksensä kirkoista, kunhan vain toimitaan rehdisti ja
niolernminpuqlisessa arvonannossa yhteisesti- ja, 'nimenomaan :d^mo-
::kraattisesti. tehtyjen päätösten toteuttamiseksi;, joko kansallisten kiilt^
tuiiriperinteidemme tai jonkun: täkäläisen tavoitteen hyväksi.
Me toivomme myös, että 'Canadan Uutiset ja karkki maanmies­temme
järjestöt sekä yksityiset kansalaisemme jatkaisivat edelleen
, t ä t ä t ä r k e ä l ä keskustelua, jonka lopullisesta Tätkaisustä riippu ••
paljon täkäläisten maanmiestemme elämä ja edistys tulevaisuudessa.
Kaikki paras, johta 'a, ronkein, mitä
Espanjan nuorisossa on, pyrkii otta­maan
osaa.taisteluun gerillan puolel-:
la; Kun Franco v. 1947 antoi sään­nöllisen
kutsuntakaskyn armeijaan,
nuoriso vastasi:
. — Partisaanit meita odottavat.
Ladrunan on pieni syrjäinen vuo­ristokylä.
Sen nimea ei ole kartalla
eikä edes missään tienviitassa. Huh-,
tikuussa 1947 Ladrunan oli jonkin a i ­kaa
sopiva pääkaupunki Espanjan va­paalle
tasavallalle. •
Näin se kavi!
Alkaisin eraana aamuna havaittiin
aseistettu joukko-osasto m a t k a n
paassa. Kyntomiehet, jotka ohvat
menossa pellolle, ja vaimot, jotka puu­hailivat
kotosalla, "tulivat: levottomik­si
:
—. Mita vakea tuo on?
Osasto tuli ketjussa alas laaksoon;.;
— Gerilla, huudahti akkia eras van­ha
mies ja osoitti lähestyviä. :
Automaattikiväärit kasissa parti­saanit
tulivat torille: Muutamien m i ­nuuttien
hiljaisuuden aikana kylän
asukkaat katselivat toisiansa, kokoon­tuivat
yhteen toisellepuolelle, gerillan
seisoessa vastapäätä. PaalUkko kamp­paili
urheasti muistuttaakseen mie­leensä
kaiken, minka hän oli valmis­tautunut
sanomaan naiUe ihmisille.
Mutta: ei yksikään komeista* etukä­teen
ajatelluista sanoista tullut h ä r
nen mieleensä. Han. oh kauan vaiti,
mutta sitten han sanoi yksinkertaises­ti:
— Tassa me n y t olemme, g e r i l l a . ..
; Se oh tarpeeksi. Talonpojat .syleili­vät
heitä. -Naiset huomasivat, että en­simmäinen
tehtävä oh korjata heidän
vaatteensa. ,
: Tuli yha useampia gerillasotilaita.
Pian tuli eloa ja iloa torille: kun muis­teltiin
entisiä hyviä aikoja Talonpo­jat
päättivät laittaa oikean: juhlan;
Keskelle toria pantiin poyta. Jotkut
naiset ottivat esim pöytäliinoja. Kori
taynna : leipomuksia : ja - viinipulloja
kulki kädestä kateen.
Kun" ateria oli päättynyt, päällikkö
pyysi puheenvuoron:
— Ystävät, Ladrunanissa. han aloit­ti:
Kiitos vastaanotosta! Te näette.
Belgian joukku
voittanut 195 ki
maratonpyöräili
Lontoo. - Belgian jouk,
olympialaiskisojen lähes'is-;
rtn joukukepyoräilyn
taina ja ranv.^la;ner. Jos^
miesko.htaisen; 52.012.1- hia"L
lun, johon osall^^tui ^ . .^
m»es-a 2'5 en maasu \:ncr
kilpailijaa ;suor:tti: Jopp^^^
'aman la.Mt-jvan kilpailun K
ritett m nom se.tsemän ma-L
sella radalla G-ea' W:nd.o"'
sa. jossa_oli Lihansia katsoja
massa -kilpailua, aliiuiseä-.a sat
kylma£ta iuule.va hjohma-t^
ki nelja canacala sta >i^onli\
key:t.va\ kolnie .<iim.vikoje'.
j.a neljäs loukkaantu.-ni^en "
olle.ssaan kolme miimiittia jäle
simmaisesca mieheltä
Ruotsalainen .ViK J Q ^ , , ,
johdo...sa alkutaipjleella- ja h
laiset Faanhof ,a Voo.-mg v
ajaa hänet nunn K-lp.uun
misen edellä na-m siha d
tahan-a puoles:a tuMr,3s-a
voittaa kilpailun ;si-llä joh-oEsen
tyi ahtuisee". Looul*a r.n^b
spurttasi, epaioivon -.Timmjih
lytti asemansa loppuun saakka
sena tuli maaliin hollaniihir
P- ; Voorling, kol.mantena ja"r
tena belgialaiset L: Voufers
Delathouwer, viidentenä ruotsa
Nils Johansson, ja kuudentena
lainen R. Maitland
Kunkin maan Joukkueessa s:
nelja pyöräilijää ja; kolmen pj
aika lasket'iiin yhteen joukukel
lun \oittajan maariitelemisia \
Matka,:oh 120 mailia ja lG47ja
lähes 195 km- Voittaneen Bt
joukkueen aika oli 15 tuntia 5i
nuut.tia ja 17.6 sekuntia. Seura
olviat Britannian. Ran.skan ja l'
joukkueet." " -
Mieskohtaisen kilpailun voit
<• ranskalainen, Jo.se Beväf'ti a'k
5 tuntia, 18 minuuttia ja 162 M
tia., •
etta: me partisaanit Ja, te' talönj
olemme yhta ja samaa väkeä tj-sia.
Elämme vaikeata -aikaa P
CO ryostaa teita ja varastaa tvi
hedelmät. :
Päällikkö korotti ääntään-
— Talonpojat,: gerilla tervehti!
tai Me olemme valmiit puolustan
teidän .oikeuksianne, :.teidän ci
suuttanne, ja teidän kunniaanne:
olemme syntvneet täällä emm
tahdo, . etta viattomaln veri m
isalmme. maahan.; Vapiskoot-itali
tajat ja kaikki* jotka.ovat:nöstsii
aseensa kansaamme vastaan. Hsfä
nyt sanoa teille, minka te luultavj
JO tiedätte. Vain tasavalta ad
meille kaikille inhinilliset: elaima
ehdot.. Tukekaa gerilla-liiketta-ji
tulettö voittamaan vapauden. .La4
nanin asukkaat; Me menemme tai
takaisin vuorille. Jos :francoIaIs-v1n
omaiset: aikovat kcstaa,. niin genl
oikeudenkäynti ei anna odottaa i!
:aan. '
Hän kohotti kiväärinsä Ja h;J!
Kuolema Francolle! Eläköön li
valta! Eläköön Levantin'genl!s-Ji
kot.
: 500 talonpoikaa hurrasi vastauki
si.- Torilla lauletti.vi.- Gcnlla-h.n
kaikui ensi kertaa -Ladrunanin p^a
s ä ' kylässä Ferudin ,maakunnai«.
lauloivat: ."Me voitamme Jaas
viimeisessä .taistelussa.". ;
Kansan gerilla-armeija on senss
tettu kärkijoukko taistelussa Fna
hallituksen kuklstamiseicsi ja tajs'
lan pystyttämiseksi — sanotaa
panjan' gerilla-liikkeen saantojen 1
simmaisessa luvu-ssa...
Näyttämön johtaja
kohtaus, jossa nuori mies hjoiiu
5aan o-taa teida- kunnijas'!*-
ralla kätenne "
Johtava na\tte!!ja-a' 'Orb'
n mies pitka tummaverinen
mea'"
Näyttämön joh-aia KvllaniSi
Johtava' näyttelijätär
ei tarvitEenuoraa-.,'
'•SlttöJ
PÄIVÄN PAKINA
Metsätyöläisten vaatimus kohtuullinen
/, Porvarillisten lehdistön tarkoitus on
pettaa ihmisia ja tukea kaikm keinoin
nykyista : voittoilua. ' Vaikka :vallan
hyviiv tiedämme,-etta leipavarras , a l -
,kaa olla nnn korkealla,' etta siihen
tuskin tavallinen työmies enaa, ylet-
:t:yy, nnn, sittenkin meille uskotetaan
hyvän : ajan, olevan -; ympärillämme.
Äskettäin kaikissa Canadan suurim­missa
lehdissä-julkaistun seuraava Le.:
.xmtonista lähetetty uutinen: :v'
, "Morris;Jones,;-44 -vuotias tupak-'
kakauppias, joka uskoo savukkeiden
pätkien pituuden osoittavan hyvää ai--
kaa, sanoi nyt olevan yhta hyvän ajan
kuin 1920
,"Savukkeideu pätkät ovat nykyään
noin tuuman pituiset.- sanoi, mr. Jones.
Ne,: ovat ainakin yhtä pitkiä kuin
1920 . . ."
, .Emme ole mitanneet natsojen pi­tuutta,
.mutta kukkarossamme tun­nemme
onko hyvä : tai; :huono alKa.
Voin hinta : on- jatkuvasti kiivennyt
ylöspäin. Kananmunia , ei suuriperr
:heinen- voi:, tuskin uneksiakaan. Ja
nyt ..kaiken .:päälliseksiaikaisempien
hhanhintojen:korotuksen li.säksius_ko-taan
lihan hinnan kohoavan 25-30
prosenttia - kun.poistettiin.:lihakarjan'
vientikielto Yhdysvaltoihin
.Aina .kun:tyolaiset: vaativat: elinkus-
.tanniiksia vastaavaa palkankorotusta
kapitalistinen lehdistö jankuttaa, et­ta
hinnat kohoavat koska työläisten \ korotusta nnn oikeuden nimessä olisi
korotusvaatimuksia vastaan. Puuta­varayhtiöiden
suunnattomista voitois­ta-
ei luonnollisesti puhuta sanaakaan;
Esimerkiksi Marathon Corporation
puhdas voitto v; 1946 Oli $2,734,000 ja
V.: 1947 nousi se $4,654,000:n. - Pro-vincial
Paper Co : n voitto viime vuon­na
kohosi 197:1 prosenttia.: Abitlbin
voitto y; 1946: oli $5,6G0i206 j ä v. 1947
nousi- se $8,563,046:n. Great Lakes
Paper Co:n voitto 19466 oli $1,052,600
Ja v. 1947 $2,131'.000. •Kaikkien puur
tavarayhtioiden voitot kohosivat vnme
vuonna edelliseen vuoteen verrattuna
73 prosenttia.
Samana aikana työläisten^ :palkat
kohosivat; vam: mitattoman mäaran.
Nyt kun työläiset pyytävät palkan-palkkoja
joudutaan korottamaan.: T ä ­män
väitteen :onttouden' tietävät ne,
jotka joutuvat elättämään itseaan ja
perheitään palkkatyöllä. Esim; sitten
kun Sudburyn. alueen- kaivostyöläis­ten
-palkkoja korotettiin; on :,monien'
•tärkeiden elintarpeiden hinnat höus-seet
suhteelUsesti paljon enemmän
kuin palkat.
,;,Hyv.ä esimerkki :on metsätyöläisten
asema. Tulevana torstaina alkaa palk­kaneuvottelut,
union: . jä,^ metsäparoo-nien
vähllä. Suurlehdistö on jd etu­käteen
valmistunut, taistelemaan, met­sätyöläisten
union- esittämiä palkan-suostuttava
tahan vaatimukseen. Mo­net
suuret paperiyhtiöt ovat amerik­kalaisia
j a ne saavat voittoja vrllsiä-
.malla Canadan kansalhsomaisuutta ja
canadalaista työvoimaa. ;
Kaikesta t ä s t ä huolimatta kapitalis­tinen,
lehdistö -yrittää : kylvää puna-kauhua
ja. saada aikaan hajaannusta
:metsdtyoIäistenkeskuudessa tarkoi­tuksella
estää työläisten palkkojen ko­rotuksen.
: Esimerkiksi Tinomins Pres­sin
toimituskirjoituksessa .sanottiin,
että union virkailijat rikastuvat "työ­läisten
verestä ja hiestä". Tosiasias­sa:
L S W U : n henkilökunta suostui ke­sän
aikana tekemään $10 ^nlcLi
nemmalla palkalla t>ota Mff
kaan ei union virkailijoidenpa
tavallista tvolaisten paiacoja
ammat , ..
Metsatvoalalla ollaan nvijsi-peasti
siirtymässä meKamsoitutin,
tantoon Umo ei luorniollis».-.
tusta tata,..Se kuitenkin tuo
tvolaisten palkkojen jane«w;f
siä probleemeja Umon lehdes
mtaan, etta kaksi puuta^a.^
ua-Canadassa Anglo Canaai^^
and Paper Mill Ltd ja -US
Paper Mills of Canada Ltd
velluttaneet kav tantoon mr£-
dun tuotannon ja siua
vhtioiden tvolaisten P^-^^''
jestelv täytyy tapahtua toto^
sien perusteiden mukaan
Metsatyolaiset tulevat se
palkkaneuvotteluja ja
heidän vaatimuksensa o.ei
mioon on s » t ä uskoa e.^^^
telut johtavat tonottuur. >
Tämä sitäkin suuremmalj;-^
ka Ontarion nietsatyo.a^^
järjestyneet ja
yin
sätvöläiset käsittävä:
että jos heillä ei olisi u n i ^ -
oltaisiin takaisin sellaisa^^^
loin metsämies ^ " ^ ^ ' ^
jälkeen sai pennittömänä P-T
tiinsa. r— Uoti.: