Vapaus, July 3, 1948

              ftvu 2 lauantaina, heinäk, 3 p. — Saturday, July 3
V A J R A - U S
lUBEETT) IxtdepesdeDt Xabor
TelepbonestBosineM Office 4-4264.
Edltorlal Office 4>4285. ICuiager
E; SuJcsi; Editor W. Eklund. ISallln^
addresB Box 88, Sodbury, Ontario.
tabUsbed Nov. etb 1917. Autborlzed
M second class mall by the Post
Advertlsing rates upon applleatlon.
l^anslatlon free of charge.
Office Department, OtUwa/ Pub-llsbed
thrice «reeUy: T u e s d a y B ;
niundays and Saturdays by.Vapaus
Publishing Company Ltd:, at 100-102
d m 8t. W^ 6udbui7,Ont.. Canada.
TILAU8BIMNAT:
Canadassa: 1 vlc. $5.50 6 kk. 13.00
3 kk. $1.75
Yhdysvalloissa: 1 vk: teJSO 6 kk, $3Ä)
Suomessa: I vk. $7.00 8 kk. $4.00
CCF:n voitto Sa8katchewani88a
.:' Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu. GCF sai: viikko
sitten torstaina pidetyissä ; Saskatchewanin maakuntavaaleissa tär­keän
vaalivoiton, millä on myös kansallinen vaikutus.
. Saskalchewanin vaaleissa tuli Canadan ensimmäinen CCF:n
hallitus uudelleen valituksi. Tämä tapahtui sittenkin, vaikka vanhat
jMJolueet tekivät kaiken voitavansa CCF:n sivuuttamiseksi. Vanhat
puolueet tekivät kaiken voitavansa käyttää CC F :n vissejä heikkouk­sia
hyväkseen siten, että maakunnan pääministeri T, G. Douglasin
. Samalla vanhojen puolueiden yleisstrategi­aan
kuului se, että Saskatchpvvanin vaaleista muodostuisi pato kehit­tyvää
ja voimistuvaa työväen poliittista voimaa vastaan. Tässä
Jilieles^ porvaripuolueet eivät jättäneet kiveäkään kääntä­mättä
GGF: n pään menoksi. Merkillepantavaa myös on, että useis­sa
vaalipiireissä oli liberaali- ja torypuolueella yhteiset ehdokkaat,
, mutta vain yksi heistä tuli. valituksi ja torypuolue, joka taktilliscsti
liberaalipuoluetta tukien nimitti vain kourallisen ehdokkaita, ei saa­nut
yhtään ehdokastaan valituksi.
> Kun GGF näissä olosuhteissa sai niinkin vakuuttavana vaalivoi­ton
(31 edustajaa viidestäkymmenestä ja noin 47 prosenttia kai­kista
äänistä) niin tätä- on pidettävä työväenliikkeen suurena ja ar­vokkaana
voittona. Se o.soittaa, että työväen nouseva poliittinen
voima on täs.5äkin maassa pysyvää laatua joka aiheuttaa ennemmin
tai myöhemmin molempien vanhojen puolueiden torymielisilte joh-rtovoimiJIc
täydellisen kadon;.
Saskatchewanin liberaalipuolueen johtaja Tucker ja Toronton
torylehti Glolie and Mail löysivät tässäkin asia.ssa yhtymäkohdan
syyttäcssään Social Credit puoluetta CGF:n vaalivoitosta. Niin mr.
"fucker kuin Glolxjkin .syyttivät, että Social Credit rikkoi CGF-vasr
täisen rintaman. Tämä .sellaisenaan on hyvin kyseenalainen väitös
. sillä tosiasia on, että Social Greditin ehdokkaat nimitettiin pääasiassa
vähävaraisten ihmisten ääniä hajoittamaan., Totta myös on, vaikka
tosin epämieluinen tosiasia^ että Social Crcditin demagoginen ja
mihinkään kelpaamaton rahaohjeima saa kannatusta poliittisesti vielä
nukkuvien tyytymättömien vähävaraisten keskuudesta. Saskatche-
; Wanin vaalitulokset myös viittaavat siihen, että keskityk.sen avulla
.vanhat puolueet saivat lisätyksi huomaltav.a.sti liberaalien kanna-,
"tusta (liberaalipuolue voitti 18 edustajapaikkaa), ja toisella puolen
Social Greditin äänimäärä, vaikka SQ ci saanutkaan yhtään ehdokasta'
valituksi, lisääntyi huomattavasti ja ilmeisesti juuri CGF:n kustan­nuksella.
;, Kun GGF näissä olo.suhtei.ssa saavutti, näin vakuuttavan ja tär­keän
vaalivoiton SasUalchG.wani.s.sa, se on .selitettävissä vain sillä pe­rusteella,
että työläisten ja farmarien yhtenäi.syys pelasti tilanteen.
:Jos uniotiistinen liike, farmarien järjestöt, CCF ja LPP eivät, olisi
yhdistäneet voimiaan taantumusta va.^laan vaaliuurnalla, niin Doug­lasin
hallitus olisi varmasti kaatunut. Yhtenäisyys vaaliuurnalla.
pelasti tilanteen, mutta CCF:n oikcfstojohdon hajottuspolitiikan ta-kiaXeikä
pääministeri-T. C.DouglfLs ole yksi pahemmista) CGF:n,
•hallitusasema" Saskatchcwanin maakunnassa: oli vakavanlaisesti uhat­tu.
Siitä myös johtuu, että CGF luU nyt pienemmällä ylivoimalla
valituksi kuin cdellisi.ssä vaaleissa. Mutta kansanjoukkojen: yhte­näisyyden
avulla: .saatiin vaalivoitto ja. tätä: yhtenäi.syyttä,olisi kaikin
inahdollisin keinoin laajennettava ja lujitettava niin, että tulevissa
: liittoparlamcntin vaalei.ssa työväenliike voisi asettaa horjumattoman
syhleiscn rintaman vanhojen puolueiden tuho-ohjelmaa vastaan.
Berlinin kriisi
Uutistiedois.sa kerrotaan, ctia Yhdysvaltain painostuksesta hin-sivallat
prote.stoivat kovasti .Moskovaan siitä kun Neuvostoliitto pani
: ''teknillisten syiden vuoksi •' voimaan vissejä liikennerajoituksia, mit-kK
vaikeuttavat tavaran kuljetusta lierlinin länsiosaan;
Vv Viikon alu.ssa puhuttiin julkisesti, että varsinkin Ranska: on
Haluton liittymähh tähän protestiin ja haluaisi mieluummin, että
länsivallat ryhtyisiviittorailun a.semesta tekemään sovitteluja Neu­vostoliiton
kanssa. .Ilmeistä myös on; että Britanniassakin vaikuttaa
^ W^ Winston Churchill
eiolisi pitänyt niin sotaista puhetta ja. vaatinut, että työväenpuolueen
hallituksen täytyy seisoa horjumatta \Vall Streetin ohjelman puo­lesta.
Berlinin tilanne on kaikkea muuta multa ei suotava. Siihen
olisi-.saatava pikainen parannus, mutta tilanne pahenee yhä. jos me
; k'an5akuntana ummistamme silmämme tosiasioille ja seuraamme Yhr
jälkeen ja johtaa maalman kolmanteen sotaan, jos rauhaarakastavat
V Kansanjoukot eivät sitä ehkäise. Kun Yhdysvaltain hallituksen joh-
•döUa. luovuttiin. Potsdamin ..sopimuksista ja Saksaa kontrolloimaan
muodostetun liittolaisten kontrollikomilcan yhteistyöstä ja laadittiin
• < ^ läntisen ikaksan perus­tamista
varten, niin silloin tiedettiin, että suuria vaikeuksia on tUr
lossa. Kaikkialta maailmasta tuli silloin varoittavia ääniä. Yksinpä
j(i^anskan hallituskin suhtautiii.epäillen^^S
:jä Ranska saatiin mukaan vain varauksin, ja ankaran, painostuksen
avulla.
Nyt on osoittautunut, että ne olivat .sittenkin oikeassa jotka
vastustivat Potsdamin sopimuksista i^oikkeamista ja Saksan jakamis­ta.
Selvää myös on. että ennemmin tai myöhemmin muodostuu ti­lanne;
missii lännen liittolaisilla on vain kafoi mahdollisuutta: .On
joko luovuttava Sak.<an jakamisajatuksesta ja palattava Potsdamin
sopimuksen mukaiseeiiyhteisloinnntaan: Neuvostoliiton kanssa, tai
oh lähdettävä pois Bcrlinistä.
Kaikki ne kauaskantoiset ja kohtalokkaat seikat mitkä tähän
kysymykseen sisältyvät .saavat Joka.isia:_ajattclcvan ihmisen toivo- .
6 mään:: että Berlinin kriisi ratkaistaisiin 1'otsdamin sopimuksen puit- :
vteissa kaikkien asianomaisien yhteiseksi eduksi ja ennenkaikkea ih­miskunnan
haluaman rauhantilan vakiinnuttamiseksi. Se antaisi
tilaisuuden perustaa väliaikaisen demokraattisen hallituksen Sak-
^saanja^iten loisi: {>er.ustan kestävän rauhan aikaansaan!
• san ja liittolaisten välillä.
Lisäys kilpailukutsuun
:Vim julkaistusta; kil-t^
j>ailnkntsnsta liittojuhlaa varten
^iki pois YLI-IK.AMIESTEN KOL-
. MIOTTELU. KUULA. PITUU*;
-JA 100 JUOKSU. Kaikki.-.
•"^py>'detään ottamaan tämä huonii-
\coBa». — W. S.
• Casselman.' Ont. - - St.. .Mbenista
kotoisin oleva Emile Burrelle hukkui
viikonlopulla South: Nation-jokeen.
Häntä .sanottiin, varoitetun,: ajaessaan
autonsa - joen yli menevälle lautalle,
multa hän ajoi varoituksista huoli­matta;
autonsa liiaksi lautan reunalle;
josta se meai jokeen.
YLEISÖN_
KIRJEITÄ
TIEDUSTELU
.Tänne Port, Arthunm joku..'i'uo.5i
sitten rakenneuun .Hamess & Tenv
tehdas joka on tuottavassa loiminr
nasBa. Siellä työskentelee 30—JO
työlaista. .Miehla on. nom k>*mmen-kunta
ja loput naisia. Miehille mak-
.setaan 50 senttiä: tunti ja naisille 38
.senttiä tunti. Palkkojen koroias on
kovin valkea juttu;
Seinälle kuuluu asetetun "plakaat­ti";
mis-sa numerolILsesti osoitetaan
naisten taloudelliset kulungit, huo­neen
vuokra ja ruoka. Ne oVat jo ai­nakin
15 vuotta sitten. i:aytannbssa
olleita. Esim. huoneen vuokra vii­kolta
on merkitty $1.25. Mitaan mi­nimipalkkaa
el ole a-setettu näkyvil­le.
Nälkäpalkka maksetaan ulos jo­kainen
viikko, että henki "aasei.ssa"
säilyisi: ja - pysyisivät . työkunnossa.
Lieneekö edellä mainitunlainen teh­das
minkäänlaisen minlmipalkkalaln
alainen? Mainittakoon, että siellä
on muutamia "syöttejä" jotka saavat
korkeampaa palkkaa mm. leikkojen
kokoonpanijat 62c. Työmaalla ei ole
mitään uniota.
. Mahtaisiko olla >mitaan keinoja
joiden avulla nuo onnettomat nal-käpalkkatyöläiset
voitaisiin. saada
jarje.stymään ja .seisomaan ihmisoi-keuk-
siensa puolesta? Tehtaassa val­mistetaan,
suurin piirtein tuotteita
motsamichille aina kummisaappaidcn
iilteLstä selkäreppuihin saakka. Eikö
nykyinen metsämiesten tehokas unio
olisi lähimmäinen ottamaan jarjesta-mlstyön
käsiteltäväksi. • 'Hyölaisis.sa •
on monia, jotka ovat kuuluneet ai­kaisemmin
unioon, mm. Canada Car-yhtlos.
sa ollessaan.
•Tiedosta ja neuvosta kutolimen,
Port Arthur, .Ont:
[JOSEPH STALIN JA SUOMI
Puheissaan ja kirjoitu>is5s.saan kan- f Kirj. J. Ilynsky
saliisuuskysymyksestä; bolshevilapuo- i
lueen kansaihsuasohjelman luoja Jo- «-hdotusta.
rel Suhn on monta kertaa puolusta- ; Vastauksena tallp päätökselle vali-nui
Suomen kansan kan-sallista «tse- asuinen hallitus hajoitti Suomen
määräämisoikeutta ^ eduskunnan ja määräsi pidettevaksi
Poliittisen toimintansa a]>uaikoina' ^"«^et ^"aahi- Eduskuntatalon purit-
Joscf Stalm ptteli jo monta kertaa [ " ' ' » t Kerenskin nntamalta lähettä-t,
saann Vanajan sorrettujen kansojen ' kasakat ja eduskunnw ovet sine-ja
enk.oi.sf'.sti Suomen kansan jJuoles- -öitnn. Bolshevikipuolue tuomitsi tä­tä.
.Harvämvallän kukistummen helmi­kuussa
191-7 ja valiaikanen hallitukr
sen muodostaminen ei antanut itse-män
Venäjän imperiahstisen porvans-wn
väkivallanteoksiiSuomessa.. Ar-^
ukscelissaan.: "Vastavallankumous ja
Venajan liansat", mika julkaLstiin elo-nalsvvtta
Suomelle. Väliaikainen hai- i '-""ssa 1917 "Proletaari"-nimisessä
htus ja Kerenskm hallitu.s jatkoivat sanomalehdessä, Stalin sanoi: "'Snu-
Suome.s.sa isaansmm politiikkaa. Juuri , -"»nat' itsemääräämisoikcudesto ja
bolshevikipuolue kavi peräanantama- ( n>'hät Inpauksct 'ci vakeuttamlsesto'
tonta taistelua tata kansallissorron"^a* unhoitetut. Mitä halparaaisem-politiikkaa
vastaan ja vaati Suomelle; P'^ vaikeuttajia muodostetaan ja U-paJautettavaksi
ne oikeudet, mitkä i suoranaista sekaantumista
tsaarin hallitus silta- oli riistänyt. V i i - \ »oieten kansojen sisäiseen elämään.
tate.s.saan Suomen kansan ja valiai- } -»"«nien eduskunta on hajoitettu uh-kaLsen
hal]ituk.sen %ali.seen taisteluun kauksella. etta Suomi julisteUan piiri-
Josef Stalin julLSti paaitava.sti Vena- ' t.vstilaan jos se tulee tarpeelliseksi."
Sosialidemokraattisen puolueen , Palauttaen mieliin väliaikaisen hal-
Inuksen kannan Suomeen nähden v.
1917, Stalin kirjoitti artikkelissaan
"Lokakuun yällarikumous ja kanSalli-
3Uuskysj.Tnys'V Pravdassa märraskuus-minkaan
maan pakollLsta pitoa mis-1-^^ 1918 seuraavaa: "Tsaarismin ku-saan
yhde.^sa valtakunnassa. Josef kistaminen ja porvariston valtaannou
jan
seitsemännelle (huhtikuun) .konfe­renssille
esittämässään raporti5.sa. et­tä
on. tarpeellista puolustaa Suomen
kansaa,- silla ei voida - ajatellakaan
Stalin sanoi:. ..
"Jas me. sosialidemokraatit kieltäi­simme
Suomen kan.salta oikeuden i l ­maista
eroamistah*don ja oikeuden tä­män
tahdon toteuttami.seen, niin me
havaitsisimme olevamme niiden kan-s(
i ei kuitenkaan poista kansallista
sortoa. Vanhan räikeän kansallisen
.sorron tilalle tuli uusi; ovelampi ja
siksi vielä vaarallisempi muoto. LTOV-
.Miljukov-Kerenskin hallitus, kaukana
siitä että olisi luopunut vanhasta kan-
nal„l a, j.o .tk.a .h al,u avat/ j.a tnk„aa„ tsaristista -s..a llisuu.s.s^o rro,n politiiikaista. , on jarjes.
ohjelmaa-"
Hcinäkuu.ssa 1917 Suomen edus- j
kunta hyväksyi taantumukselli.sten.
edustajien kovasta vastarinnasta huo­limatta
maan.sa valtalain.: ja julLsti
eduskunnan laitokseksi mille,Suomen
hallitasvalta kuuluu. Suomalaiset
käyttivät paatoksensa teossa Yleisve-nälälnen
Työläisten ja Sotilaiden en­simmäisen
edustajakokouk.sen bolshe-vikiryhman
laatimaa päätöslauselma-
Jatkan taistelua fasismia vastaan, sanoo
mk\\m menevä amerikkalainen kirurgi
New York. ^ Vankilan ovet sulke­vat
pian taaksensa tri Edward Bars«r
ky-nimisen miehen, yhden maamme
tunnetuimmista kirurgcLsta.
Käydessäni hanta haa.stattclemas-sa
vastaanottohuoneessa, oli siellä
odottamassa 12 hoidokkia ja mielee­ni
tuli, mita mahtaa tapahtua heille
ja monille muille,: jotka ovat riippu­vaisia
tn Barskyn ammattitaidosta,
sillä aikaa kun hän on vankilan muu­rien
takana, kirjoittaa Federated
Pres.sin kirjeenvaihtaja Fred Zeser-son.
Tri Barsky on yksi niistä Joint Aur
tt-Fascist Refugee Committee järjes­tön
kahdestatoista johtajasta, , jotka
tuomittiin vankilaan edustajahuo­neen
epaamerikalaisen toiminnan ko­mitean
halveksumisesta.
."Minulla on apulainen", kertoi 52-
vuotias • fasisminvastaincn taistelija,
"Hän tekee mita voi ja ne hoidokit,
joita hän ei ehdi ^käsitellä,, joutuvat
•vain odottamaan. • Tai koettavat
saada toisen laakann;" V
Barsky tuomittiin siitä, että hän
kieltäytyi luo\'Uttamasta järjestönsä
asiakirjoja ja jäsenten: nimia noita-jahtikomitealle.
. Hanbn . mukanaan
tuomittiin • kirjailija ,Howard Fast.
uniojohtajat James Lust,ig ja .Char­lotte
Stern, lakimiehet Ruth Lieder
Ja Harryl Ju-stiZ; eras pcrheeneman-ta,
opettaja, kaksi laakana, ja liikCr
mies. • Yhdysvaltain ylioikeus kiel­täytyi
ottamasta heidän tuomiotaan
käsiteltäväkseen. Vain presidentti
Truman: voi 'estaa heidän vankilaan
joutumisensa armahtamalla heidät.
"Minä kieltäydyn antamasta edus­tajahuoneen
komitealle lahjoittajien
ja apua saaneiden nimia koska ei oi-,
lut epäilystäkään silta, etteivätkö na-ma
tiedot olisi: menneet Francolle,
joka olisi ryhtynyt terrorisoimaan
heidän .sukulaisiaan ja ystäviään Es-r
panjar.sa". selosti, tn. Barsky. . -
Todistuksena silta, mita olisi voi­den
voin.". Hän oli 18 kuukautta Es­panjassa
Kansainvälisen Prikaatin
laakintHosaston mukana. .
: Espanjasta palattuaan han oli
mukana perustama.ssa JAFC jarjes-töäja
jatkoi työskentelyä niiden 600,-
OOO pakolai-sen puole.sta,. jotka joutui­vat
pakenemaan Espanjasta Francon
ja Hitlerin voittaessa sodan.-. -Sen
Jälkeen on perustettu: sairaaloita
Ranskaan ja Meksikoon Espanjan
pakolaisia varten.
. Korostettuaan . kerta toisen.sa jäi-'
keen mita työväestöllä on -tulassa sil­loin
v kun taistelua kaydaansiviihoi-
/teuk.sien puolesta, tri Bansky lau.sui:
. "Ihmusen avustaminen tais^elus.sa
vapauden puolesta ei ole epäamerika-laista.
Taantumus on epaamorika-laista.
Amerikan kansa, ei ole oelki.'?-
ta väkeä."
Jymyn tanssit
onnistuivat hyvin
Kirkland Lake. V;- ja .'u.-seura;
Jymyn .•.ayajaistä.nssit' kehogamilla
onnistuivat' erittäin hyvin • kesäkuun
,26 pnä. .Väkeä oli juhlasali tupaten
;täynhä, ; Tätä huonetta on• sänot.tu:
suureksi,, mutta; liian' pieni, se oli täl;^^
ie; tähssiylei-sölle.; Kyllä pq^^^
:vit kävivät';kaupaksi,:'täysin, sieniauk-,
siri nauttivalle tanssiyleisöUe.: :'; • -V
; ..Suuri yleisö, haluiaa äyustää Jymyä.
rahallisestija ;'tefvet^^^^
lauantai-ika. Tansseissa oh hyvä
soitto,. V- Rahaa myöä^
liittojuhla :lähest.yy ^nopeasti,
kiV huoneet'ja keht>ta,^^^^^^
•kalliiksi.' : Erinäistenyiiväit-jfmisien
takia ^ i Jymyn lahjavoittojä -.vielä,
yoitu jakaa. • C^- '••^^''.'•''^'''''.y''''^
;;, Naisten . käsityökerhon toimhita.
lopetettiin kesäloman, ajaksi, varsin­kin
sen vuoksi- kun kaikilla on kädet
nut tapahtua, tn Barsky mainitsi, et- j.täynnä liittojuhlan valmistelussa;
tanyt uuden kampanjan Suomea vas
! taan (eduskunnan hajoittaminen)."
Suomen taantumukselliset panivat
ulos kokeiluja yrittäessään paastä so­pimukseen
Kerenskin kanssa ja yrit­täen
ehkäistä kansanjoukot saamasta
itijenai.syyden maalleen. Lokakuun
suun Vallankumous pani: kuitenkin
lopun Suomen taantumukselhsten
vehkeilylle.
Suomen Sosialidemokraattisen puo­lueen
kongressissa marraskuussa 1917
Stalin oli bolshevikipuolueen edusta­jana;
Kongressin istunnossa pitämas-
.saan puheessa han tähdensi tarpeelli-
'••lutta poistaa Suomen ja- Venajan
kansain valilla vallitseva vihamieli­syys
minkä tsaristinen hallitus on ai­heuttanut.
"Me pettäisimme sosia­lismin",
julisti Stalin, "jos emme käy­tä
kaikkia keinoja veljellisen luotta­muksen
palauttamiseksi Suomen. ja
Venäjän työläisten . välille. Mutta,
kaikki tietävät, että ellemme me päät­tävästi
tunnusta Suomen kansalle oi­keutta
vapaasti päättää omasta koh­talostaan,-
tällaisen luottamuksen pa­lauttaminen
on mahdotonta." Star
lm lopettr puheensa tunnuslauseilla:
"Täysi .Var* us Suomen ja Venäjän
muille kannoille oman elämänsä rat­kaisussa!
Vapaa ja rehellinen Uitto
Suomen ja Venäjän kansan välille! Ei
mitään, huoltoa, ei mitään valvontaa
Suomen kan.san yli!"
Joulukuun 6 p:nä 1917 Suomen
eduskunta julisti maansa itsenäiseksi.
Suomen demokraattiset voimat saa­vuttivat
tämän suomettarelaisten, ny­kyisen
kokoomuspuolueen edeltäjän
oikeistopolitukkojen itsepäisestä vas-r
tannnasta huolimatta.
:Vastäuksenä Suomen eduskunnan
tiedonantoon kansankomissariaatin
neuvosto hyväksyi joulukuun lopulla
1917 Lenmm jä Stalinin allekirjoitta­man
dekriitm.mika tunnusti Suomen
itsenäisyyden. Kun tämä defcriitti
esitettun tammikuun 4 pna 1918 Yleis-venalamen
keskuskomitean kokouk-r
selle hyväksymistä varten, Josef Sta­lin,
joka oh silloin Kansankomissari­aatin
kansallisuusasiain hoitajana,
esitti raportin - asiasta. Tähdentäen
että. bolshevikipuolue seuraa horju-mattomasti:
kansallisuusohjelmaansa
yrittäessään kehittää kauan odotetun
molemminpuolisen luottamuksen kan­sojen
keskuudessa Stalin sanoi: "Maa-r
ilmassa ei ole mitään sellaista voimaa,
joka pakottaisi kansankomissariaatin
peruuttamaan lupauksensa. Me olem­me
teolla todistaneet sen tosiseikan.
että pnoincettomasti myönsimme Suo­men
porvariston taatiman itseoäisyyl:
den ja hetikohtalsesti julkaisimme de-kriittn
Suomen itsenäisyydestä;" Lo-;
puksi Stalin ilmaisi toivomuksen, että
Suomen Itsenäisj-y? muodostaisi lujan
pohjan ystävyydelle naiden kahden
kansakunnan välille:
Stalinin raportin jälkeen yleis%'cnä.-
lamen johtokunta vahvisti kansanko-mlssaariaatm
dekriitin ja hyväksyi
"Suomen itsenäisyysjulistuksen"'.
Neuvostohiton hallituksen tekemän
päätöksen Suomen itsenäisyyden tun­nustamiseksi
antoi Lenin Smolnassa
Suomen silloisen hallituksen päämie­helle
Svinhufvudille. Täten Suomi sai
kansallisen VÄpautensa ja itsenaisyy-;
tensä neuvastovaltion johtajilta —. Le-ninilta
ja Stalinilta. . ,
Suomen kansa ei ole unhoittanut,
tata tapausta, kuten se ilmenee Suo-meg
presidentti: Paasikiven Lokakuun
vallankumouksen 30-v u o t i s paivan
johdosta lähettämästä; onnittelusano-masta.
Tässä onnittelussaan presi­dentti
Paasikivi sanoi: Suomen oikeus
täydelliseen, itsenäisyyteen, jonka te
ja kumppaninne, jotka johditte Loka^.
kuuh Suurta Vallankumousta, olette
kauan sitten tunnustaneet, on säily­tetty
ja moneen kertaan, vahvistettu
Neuvostoliiton hallituksen toimesta.
Suomen edastajiston kunniaksi huh­tikuun
T pnä 1948 järjestetyillä päi­vällisillä
Stahn sanoi:
"Neuvostoliiton taholta on aikai­semmin
yritetty poistaa epäluulojen
venäläisten ja suomalaisten keskuu­desta.
Tämä tapahtui v. 1917 jolloin
Lenin julisti Suomen itsenäiseksi^
Historialliselta kannalta katsoen se
oli ylevä toimenpide. Mutta valitct-.
tavasti se ei poistanut epäluottamus­ta
epäluottamus pysyi epäluottamuk­sena.
Tämän johdosta välillämme oli
kaksi sotaa."
: Molemmat nama sodat päättyivät
Suomen mihtaristien häviöön. Rau­hanteon
aikana v. 1940 ja 1944 Neu­vostoliitto,
kuten tunnustettiin . Suo­messa
• Jä kaikkialla maailmassa, ei
käyttänyt hyvak.seen.voittajan oikeuk­sia,
ja kaukana sata, etta olisi mää­rännyt
ankarat ehdot Suomelle, koh­teli
sitä - harvinai.sen jalomielisesti.
Koko maailma sai nähdä, etta Neu-vostohitto
ei esitä kenellekään, eipa
edes pienimmillekaan maille sellaisia
vaatimuksia, jotka loukkaisivat nii­den
itsemaaramisoikeuksia. Tämä
Neuvostoliiton jalomielinen ja suopea
kanta sai Suomessa laajaa ymmärrys­tä
ja tunnustusta osakseen. .
Neuvostoliiton osoittama muuttu­maton
kunnioitus Suomen itsemaara-misoikeutta
kohtaan on Suomensa.to­dettu
erikoisella" tyydytyksellä. Vas­tauksessaan
.United Pres.sin presidentT
ti Hugh Baillielle lokakuussa 1946 ge­neralissimus
Stalin kirjoitti, että Suo­mi
on ja pys.vy täysin omavaraisena
maana. Taman j'ohdosta maalaislii­ton
äänenkannattaja Maakansa-kir­joitti
: "Vaikka Suomen kansa tiesi en-'
nenkin, cttä.^ Neuvostoliitto kunnioit­taa
Suomen itsenäisyyttä, on kuiten­kin
erikoisen miellyttävää kuulla lau­sunto
tästä asiasta neuvostokansan
johtajalta. Gencrallissimus Stalinin
lausunto Suomesta on elavä todistus,
että isot ja pienet maat voiyat elää
yhteisymmärryksessä ja toinen tois­taan
kunnioittaen." :
. Neuvostohiton-rSuomen ystävyys-,
yhteistoiminta- Jä keskinäisen avun­annon-
sopimus, joka allekirjoitettiin
huhtikuun 6 pna 1948 on mita vakuut­tavin
todistus pienten maiden itse­määräämisoikeudelle,
perustuvan Neu­vostoliiton
ulkojjolitiikan muuttumat­tomuudesta.
Suomen ja Neuvostoin^
ton välillä käydyt neuvottelut: täh­dentävät
kerran uudelleen Neuvosto­liiton
arvonantoa Suomen kansan it­senäisyydelle
ja itsemaäraamisoikeu-/
delle. Koko taman sopimuksen savy
sekase tosiseikka; etta keskustelun pe­rustana
oli Suomen hallituksen ehdo­tus,
todistaa taman syvällisen kunni­oituksen
Suomen etuja ja oikeuksia
kohtaan.
Ei ole kauniimpaa
kuin käydä sairai­ta
tervehtimässä
:-Vancouver. ^ Kuukau-si sitten jou­duin
liettämään ksramenen päivää
sairaalassa. Tuona aikana kaviva'
minua tehvehnmässä menet ys:avät
j a toverit en järjestöistä ja sairasiio-mitean
ja.senet toivat tullessaan he­delmiä
ja kauniita kukkia./* jotka
kaikki sykähdyttivät sydäntä vielä
kauaii aikaa jalestapäm; Mutta kaik­kein
paras Oli se, että tovena tuhvat
kr isomaan.
Sairastuminen el ole mitään miel­lyttävää.
hommaa, mutta JOS juuri sil­loin
jää kaikilta unholaan, tuntuu
se paljon raskaammalta. Mutta kakr
5inkertainen on "ilo, jcs varsinkin
joiikkojärjestöje.n. toverit tulevat ter­vehtimään.
Siltä tuntu: ainakin mi­nusta
ja olen syvästi kiitollinen teille
ystävät ja toverit kaikesta ystavyy-:
desiänne. Ei ole kauniimpaa aja­tusta
kuin se. että kayda sairaita ter­vehtimässä,
varsinkin oman kansal­lisuutensa
keskuudessa; huolimatta
siitä mihin järjestöihin ja puolueihin
he:ovat kuuluneet.: Myöhäistä on to­veruuden
osoitus.sitten kun hautaan:
kannetaan, joten toivon, etta keskuu­dessamme
Säilyy tuo kaunis epäit­sekäs
ajatus.
Aina kiitollisin mielin teitä: kaikkia
muisteleva Aune Rintanen.
Varotoimenplfeel
British Columbian
tulva-alueella
— Mars-planeetalla on kaksi kuuta,
Jupiterilla on 11. Saturnuksella 9,
Uranuksella 4 ja Ncptunuk.sclla 1.
Helmikuun toisena päivänä Suomen
presidentti Paasikivelle lähettämäs­sään
kirjeessä, missa ehdotetaan neu­vottelujen
aloittamista tällaisesta so­pimuksesta,
Stahn ilmaisi. toivomuk­sensa,
että tämä sopimus muodo.staisi
"tilanteen missä maittemme: väliset
suhteet paranisivat radikaalisesti rau­han
ja. turvallisuuden lujittamiseksi".
Suomen paaminiisten,Mauno Pek­kala
antoi huhtikuun 14 pna 1948 ku­vauksen
omasta.:. vaikutelmastaan
naista neuvotteluista. Han sanoi neu­vottelujen
leimaa antavaksi piirteeksi
kummankin asiapuolen tayde]h.sen ta-sa-
arvoisuuden ja sen hiiomaavaisuu-den
mita Neuvostohiton edustajisto
osoitti Suomen edustajistoa kohtaan.
Viitaten Stalinin lau.suntoon, etta al­lekirjoitettu
sopimus perustuu tasa-arvoisuuteen,
Pekkala sanoi katsovan^:
sa, etta tama lausunto-on verrattavis­sa
Lcnmin johtaman Neuvostoliiton
hallituksen toimenpiteeseen, sen
myöntäessä Suomen itsonäisyj'den.
Huhtikuun 15 pna 1948 Suomen
Helsingin Sanomat, komentoide.ssaa n
johtavassa artikkelissaan - Suomen
edustajiston kunniaksi jarjostetyssk
tilaisuudes-sa pidettyä Stalinin puhet­ta,
kirjoitti: mm: "Suomen kansa
muistaa ja pitää suuressa arvossa tä­tä
lausuntoa. Suomalaiset toivovat
Rehellisesti, että tästä sopimuksesta
tulee todella käännekohta kahden
naapurimaan välisissä suhteissa."
' : (Lainattu englanninkielisestä Neu­vostoliiton^
Washingtonin.-lahetystön
Tiedonantobulletunin kesäkuun 16 pn
numerosta.; -
Äskeisten tullien aikan, ^ .
Columbiassa P.^a3er Va^le^'"':^
tuhannet ihmi«:et joutuisat
miksi, ei puhjennut mrMn
Pia tauteja. Nv-^ m=-ood?v*"^
käytettiin ta.stela^.a tauteja ^V"^
tutkitaan Canadan .T.U;=sa oasa"^
£a tiedetaan r:.ht,a t2rpee.n
toimenpiteisnn. jo. saaian]^,^
lanne toistuu muualla. K^.':
taudit seuraavat tavallisesti
ellei ajoissa rMidy.ä. vasUi^"'^
menpiteisnn.
Ensimmäinen opettis. mikä
taistelussa tauteja nastaan l ä 5
tulva-alueella -oli se, että t e r v^
huolto, on se sitten maakunaa'W
kunnallista tai .m-ta muuta t aW
yhdistetään -yhden johdon alle
Tulvatois.sa olle.^a sotilaita'ja-nilihenkiloita
ka.<=itelinn samalla '-^
valla. Kaupunkien kauppalain ja J
meijan terveysviranomaiset tjöcka-telivat
yhdes.sä. . -_ :; ' "v
Tauteja estavia ]aak'-:eita kar­tun.
Puhdas ve.n ja ruoka, seka'5
teiden likudoinunen ohvat enäs!
maiset tehta\at Armeijan ied«-,
tislaaslaitteita ka-.tettim kaiksu^
ja Vancomenn \eM sterilisoitiin,
serviarmeijan ja St. Johnm aak.
.lanssit pantiin käytäntöön iietL
Kun terveydelliset; seikat «a*ä
järjestetyksi, rj-hdyttim muJim n.
rokeinoihin. •.: Tuhansia siviilihaki.
.löitä;'rpkotcttiiii :a;.ui.ailtla Tasaan
Armeijan miehia.ei rokotettu enaa.
kuin tyo: oh teht-.. silla pelattiin.e-i
rokotus .saattaa heidän käsivartena
kipeiksi, kun heidän täytyy kantaa jj
siirrellä raskaita .^^antasakkejä.
Seuraava toimenpide oli hyönteis.
kontrolli. , Ilmavoimien koneet tutii.
vat tulva-alueen, ettei DDT rahia,
goittaisi viljelyksiä jotka enat Tiel
olleet,veden alla. -siviililentokone^^
helikopterit ruiskuttivat DDTitä
eelle. mika tappoi hvonteiset ja
Ihmisten seka eläinten elämän ti
detta\ammak&i
.Seuraavana .a.skcloena oli koteLha.
.sa- palaavien ihmi.stcn lääketletefU.'
nen kontrolh. Kaikki a.sunnot ia;,
kastettiin, , etta: puhdasta vettä oS
saatavis.sa ja .etta muut asunto-oa
olivat tuivalh-et — CCB.
Puolassa pyöräilykii-paltuissa
voitti
jugoslavialainen
Puolassa jarjc-tet>Ks..a 1,113 ha
pituisessa jjvoriiilykilp.iiius^a ^elrä
VQi'ttajak.si ajalla. >.'35.53.15:jugo-läii
Zonts, seuraavina Creitsi Tsheh^
Slovakia '35.58..33. Kapjah Puola 35.'
00.06.- Kilpailun yhicydcs.?a suo-nttl'
tun joukkueajo, etapilla Kattonce ^
Krakova. Matkan:-pituus oh 75,.ci
ju ajoon osalli-stuvai joukkucetol:r.i
lO-miehisia. Parhaimmaksi osoittaii;
tui JugoshMan joukkue aikaS pd
^2 07 03, Romania 2 03 43, Bulgaa
2 16 10.
T I L A T K A A V A P A U S!
Canadan Suomalaisen Järjestön tervelidp
Suomen Kansan Demokraattiselle Lii
Toronto. — CSJtn laajennettu tpk.
lähetti torstaina, heinäkuun 1 pna,
Suomen Demokraattiselle Liitolle (S-KDL:
lle^ seuraavan tervehdyksen:
"Tänään täällä kokoontunut C •
;SJ:n laajennettu TPK lausuu SK-
. DL:Ilc sydämellisen kiitoksen hy­västä
yhteistyöstä ja siitä arvolt-kaasta
moraalisesta: tuesta, minkä
järjestömme on saanut. Lujittu­koon
ystävyys ja yhteisymmärrys:
edelleen järjestöjemme välillä. C-SJ
ön läheisellä myotunnolla »
rannut SKDL:n juuri paättjnjtS
;vaalitaistelua ja sen muuta f»
min taa Suomen kan-san h.vTäli
Meidän järjestömme toivoo pf-hainta
onnea js mcnesl.^5U S;
I)L:n demokraattiselle toinunm^
le ja samalla lupaa teJida Kaila
voitavansa läheisten ja '"""^
muksellibtcn suli teiden edfUta
kehittämiseksi
CSJ:n laajcnncJiu TPK.'
ta J.AFC Järjestön: eraan jäsenen to­distus
.epjtamenkalaiscn toiminnan
komitean, edessä ilmestyi kolme viik­koa
myöhemmin Francon sanoma­lehteen
Espanjas-^a.
;"Sen Iisaksi, me emme tyj-dyta fa-sistimielisia
yksilöitä antamalla heil­le
nlmia ja. asiakirjoja; -Meidän täy­tyy
taistella heita: vastaan", sanoi tri
Barsky varmana. "Vam. taistelemal­la
. siviilivapautta ja ajatuksen.va­pautta
: uhka a vaa va a ra a • vas taa n:, me
voimme pysäyttää nousevan .fasis­min."
Tn:Barsky tuntee fasismin.sangen
hyvin. -Eiisinimaisen kerran han jou­tui
sen kanssa kosketuksiin • Espan­jassa
V. 1937. jolloin hän jatti hyvä­tuloisen
toimensa ja meni taistele­maan.
Hitlerini-j.^ Mussolinin renkiä;:
Francoa vastaan.
:, Kirjeenvaihtaja' sanoo kysyneensä,
tri Barsfcjitä. miksi.hän: jätti-menes­tyksellisen
uransa ja perheensä 40-
vuotiaana ja meni ^ sotaan. .'VMiiU
menin KspanjaanV; sanoi hän hiljai­sella
äänellä
. Liittojuhlan, rävintolakomitea päät­ti,
ostaa ravintolakalustoa- mitä vall-:
tamattomasti tarvitaani Tehkäämme
jokainen voitavamme::hittojuhlan on­nistuminen
hyväksi.
CSJ:n Kirkland Laken osaston ko­kous
on hemak. 6 pnä kello 8 illalla.
Johtokuntaa kokoontuu tuntia aikai-
;semmin. Muistakaa .saapua kokouk­seen.
: Edward- Tamminen on :: kävmässä
Torontossa lääkärissä, ja Heiiio Saimi
on Torontossa sairaalassa. Kaykaä
torontolaiset hanta k.iisomas.sa. Toi­vomme
heille hyvää:.tervehtymistäv :-:
Keiäisin terveisin — o. R.
PÄIVÄN PAKINA
Urheilutoiminta
nousee Puolassa
•.; Puolassa: on;^urheiluelän}ä yal;»
?a. .:nQUsussa-:kiit;en;vkaiJ^^
demokraattisissa' maissa-.: Yleisurhei­lun
harrascussen leventämiseksi: puo­lalaisten
keskuuteen • järje.5tet;;f
.siellä suuret :*tkansan. juoksut".- joihin
siksi .kun siellä, oli ih-. 1 osallistui noin 230.000 juoksijaa:;Läh-misiä,.-
jotka •haavoittiiivat-,fasistien j-tomerkki annettiin radion valityksel-kuullsta
ja tarvitsivat apua. Minusta
tuntui.; että • taistelutanner siellä :.oli
taistelukentta-käikille niille..jotka-.Us­koivat
demokratiaan ja että se oli
paikka., jossa torjuttiin toista maail-mansot.
ia . , . Minä en voinut
ampua, joten tein sjtä, mitä, psrhai-la
en puolilla maata. Varsovissa
osallistui lahtoon yh 33.000 juoksijaa,
joista, oh 5.000 naista-ja tyttöä; Kaik­ki
nama juoksivat: vaaditun. 1,500' m:n
matkan. Olisi ollut mielenkiintoisti
tietää, otettiinko juok.sijoilt.i myöskin
tulokset?
järjestyneet :fcyoläiset kasftämme;- et- !.maailma on. painuma;j;a unohauS?
Helkkyköön laulumme tänään
ja huomenna
Tanaan alkaa Torontossa S J : n To­ronton
osaston kesatoimiiitapaikassa
Tarmolassa :CSJ:n kuudes 4aulu- ja;
soittojuhla. Tämä juhla on vuotiu-nen
kohokohta järjestötoiminnas­samme,
se ikäänkuin kruunaa kaiken
sen tybn^ mitä musikaalisella alalla
tehdään : näiden vuotuisten juhlien
vähaikoina.
:: Meidän järjestöllämme on etuna
se,, etta sen osastoilla on useita omia
sellaisia paikkoja; jotka ovat erittäin
sopivia tällaisten, suurjuhlien viet-,
toon.. Tällaisia paikkoja on eri puo­lilla
Canadaa, kuten Toronton Tar-mola,
Sudburyn .'Työn • Puisto, Port
Arthurin Punainen -Puisto jne.. •• Jär-:
jestömme; Jäsenten työ j a aherrus
ovat saaneet aikaan sen, että meillä
on • käytettävänämme .inyt_:i:tällaiset:
paikat, jotka: kauneutensa ja luon­tonsa
puolesta:: tarj oavat: mitä par­haimman:
tilaisuuden : isompienkin
juhlien järjestämiselle.
Puhuessamme • järjestötyöstä ja eri­koisesti
sen kulttuurisesta ^puoles^^;
kaalisen •toiminnan parissa aherta­ville
.ihmisille. ; Tunnemme tosin
vain vahan tata tyota ja aherrusta
muualla kuin. taalla Sudburyssa, mut­ta
: käsittääksemme se :.:on: kaikkialla,
missä musikaalista/ toimintaa ylläpi­detään,
samanlaista.
Kun seuraa SJ:n Sudburyn:osäs-;
ton kuorojen: — kolme kaikkiaan —
toimintaa; niin on- todella . ihailtava
sitä: innostusta ja työtä ,mitä::näiden'
kuorojen jäsenet ovat pitkät ajat
tehneetv . Emme ..tällä: haltia, .ylistää
yohon ai\an samalla ta^alla kuin 55-
kamen eletty pana ^a.puu unnoiaa
taaksemme Uusi maailma on spr
massa ja saamme olla rarnsat ^
ta tekemämme tyo min : kulttuurir
.kuin. muillakin :aloilla on tyota koko
työväenluokan hyväksi.: Kun me k a ­jautamme
. laulumme Toronton Tarv ™ j„
molassa, laulamme:me koko työväen-, i että . uudessa :maailiiias5a ."le^,^.
luokalle, nulle ihmisille, jotka taata.- parempi tilaisuus laulaa '^f^^^
vat päivästä palvaan, vuodesta vuo- ylistaa .lauluillamme tjötä,^
teen - niukan toimeentulon- hyväksi.
Me emme.laula niille, jotka, lietsovat
uutta sotaa, emme: niille, jotka joko.
tietoisesti tai tiedottomasti kulkevat
sodanlietsojien vanavedessä, emme
niille, joka silmittömässä kiihkossaan
•vastustavat f-työväestön. yhtenäisyyttä,
keinoista vahttämättä.
Ei;:me laulamme omille ihmisillem­me,
kaikkialla ::sortoa: kärsiville i h ­misille;
. M e : laulamme niille työtä­tekeville,
jotka hetkeksi arkiset :huo-olcv3i=
en pe--ustaa. koska uus
Ilma tulee olema n sellainen, ^
tyo ja sen tekijät ovat kunnioina-
•"^Kuten sanottu parhaillaan vi-^-*
tava-ssa
laulujuhlassr, kruunatia=*
tvo, mitä kaikkien k-JO-ojemme ^
net ovat tehnee: Drnar.
jä.senten itseuhrautuvaista t..»-^^
laulujuhlien pito ohs n^anao^v^^
man sellai.=!a omia paIkiOJaal^lt^^^
lensa unohtaneina jättävät työpaik-" nainen Puisto ja muu:, _^
kansa, kaivoksissa, .pelloilla/ metsien '•""'"'"''^
korvissa ja muualla, lähtien suurin
joukoin omaan kulttuunjuhlaansa."
Meidän laulumme kaikuvat ;ylistys-
Sudburyn kuoroja nurkkapatriootti- | tä työlle, vapaudelle JA työväenluokan
seita kannalta, mutta kuten ylempä­nä
mainitsimme, tunnemme sen" työn
paikanpäällä olijana kaikkein par­haiten.
Tiedämme, että kaikkialla
on tehty tj-ötä kuorojen kohennuk-seksi,-
sillä Ilman kovaa työtä: selläi-yhtenaisj-
ydelle:;ja ^ kaikille niille .ih­misille,-
jotka ovat kättensä: työllä
luoneet kaiken olevaisen. Me: emme
laula saadaksemme kunniaa . niiden
piirien taholta, jotka ..vastustavat
kulttuiuia, .••työväenluokan :-kulttuu-ten
ovat Tarmola, Työn P^^A
eiva; 5^
arvojuhlat tuntuisi kotoisilla i
^^Helkkyköon F.i^ ^ ^ ^ ^ " " f LS
ja huomenna Tor<:n:on ^ a " ^
saatakoon laulun ^ohti3^ ^
niin pitääkin tehdä. On huomioita­va
että jokainen kilpaileva kuoro ei
on meidän annettava erikoinen tun- tee työtä vain omaksi kunniakseen,
nustus kuorojemmc ja yleensä musx- ^ vaan tähtäin on pitemmällä. Me
sun ar^ojuhliin kuin,mita jarjestom- na. Jos me saamme tunnustusta
me laulu, ja soittojuhlat ovat, ei voi- niiltä, joille laulumme kaikuu, niin se
taisi osallistua. ^ ^^^^ j^j^^g tv-östämme, vaivois-
Kaikkialla on tehty hyvää työtä ja -tamme ja uhrauksistamme. Sen tun­nustuksen:-
eteen kannattaa edelleen­kin
työskennellä ja uhrata.
Nyt jos koskaan onkin aika, jolloin
laulumme helkkyköön, sillä: - vanha
suudessa yhtenäisjys
maan suomalai-^perutst^r.
kökuudessa Yr.cis'Sioon^ ^
tietoisuus siitä, että J;^^^^;^!^
voimme parhaite.t vaal:^
teitä, jotka meille
jääneet esiva."-hemx:lus— i ^
hemmiltamme. Lau.uUa - j ^
isämme -a::i"iiae • ^
monta ikävää mi::s:oa 5^°^-^*^
lemuksL-ta aikojen ^ruJuessa-1*;^
yhteisesti Liulaer. ^
kunnioittaa heid-in
dän työtään. - ^Valäe3:ir. j