Vapaus, October 23, 1948

              ms mm mmmm i i ,
Jatkoa.
SOSDEJOIEN PETOKSISTA
VUONNA 1929
, garistuslain toisessa jatSakäsitte--
vs^ouluk. 12; 1929 sattui toinen sa
jjanl^en tapaus. Sosialistisen työvä-ei^
a piemiljeUjäin eduskuntaiyhmän
taholta tehtiin ehdotus :lakiesityksen
kyttäämisestä. Tämän ehdotus, oli
jjiaalaisUittolaisen 1^^ tjekemäa L a -
piian lain hyväksymisehdbtusta ;vasr;
Ijssa. Lohen ehdotus voitti- jälleen
jabdeksalla äänellä. Tällöin 14 scs-
^ edustajaa oli poissa äänestyk^
sestä ja yksi, jälleen Anna Haverinen,
Sänesti Lohen ehdotuksen puolesta,
•poissa äänestyksestä olivat seuraa­vat
sosdem. kansanedustajat: Hakkila,
A. Aalto, Aro, Bryggari, Koskelin, K o -
vanea Marttila; Penttala, Setälä, Sil-^
lanpää, Valjakka, Ahlström, A, Valta
ja K. Valta.
Toinen käsittely oli ratkaiseva. Jol­lei
sosdem. eduskuntaryhmä olisi jär­jestänyt
siinä edustajiaan pakoon, niin
laöehdotus olisi tullut kokonaan hylr
jatyksi. Kukko lauloi toisen kerran.
Työväenluokka katsahti sosdem. edus-bintaryhmään,
joka tunsi myyneensä
Suomen kansanvallan asian toistami-.
' seen Lapuan väkivaltaliikkeelle. ^
1 Lakiehdotuksen kolmannessa käsit­telyssä
joulufc. 23, 1929 soslalifitissn
työväen ja pienviljelijäin edustajat te-övät
viimeisen jrityksen lain torjumi­seksi.
He ehdottivat sen siirtämistä yli
vaalien. Tämän 'ehdotuksen hjrväk-sytyksi
tulemiseen riitti 1/3 vähem­mistön
kanna:tus. Sltien sosdem. edus
kuntaryhmä oli asetettu temppelin
harjalle, sillä nyt ei riittänyt enää nelr
jänteistä sosdem. edustajan äänestyk­sestä
karkaaminen jos mieli hjrväksyä
laki heti paikalla. Koko sosdem. edus­kuntaryhmän
oli Äeltäydyttävä ää­nestämästä
Lapuan lakia vastaan, jot­ta
se tulisi hyväksyttäväksi^ tai jos se
olisi äänestänyt vaikkapa vain. puoU-nalsena
ryhmänä sitä vastaan, niin
tuo pahamaineinen Lapuan laki ei oli­si
koskaan tullut Suomen laiksi. Sik­si
sosdem. eduskuntaryhmän puolesta
ämoitettiinkin eduskunnalle, että se
ryhmänä ei,tule äänestämään lakiesi^
tystä yli vaalien. Kukko lauloi kol­mannen
kerran. Työväenluokka kat-^
sahti sosdem. eduskuntaryhmään, ja
se, lukuunottamatta Mikko Ampujaa
ja paria muuta vasemmlstososialide-mokraattia,
jotka olivat äänestäneet
sosialistisen; työväen ja pienviljelijäin
edustajien mukana, painoi päänsä alas
ja tunsi mysmeensä Suomen kansan­vallan
asian Lapuan fasistiliikkeelle.
Historiallinen häpeäteko oli vahvistet­tu
kolmikertaisella äänestyksellä.
TRAGIKOMEDIAN JATKO 1930
JA LOPPUNÄYTÖS 19«
. Siten Lapuan laki tuli voimaan so­sialidemokraattisen
eluskuntaryhmän
ja fasistisen suurporvariston " p a r l a ­mentaarisen"
yhteistyön tuloksena ko­koomuspuolueen
esille loihtimien väki-valtamiesten
järjestellessä pitkin
maata kansanvallanvastaisia ja ulko­parlamentaarisia
mölykokouksia, jois­sa
oli vähän kansaa, mutta sitä enem­män
palkattuja huligaanijoukkoja.
Siitä alkoi Suomessa "laillistetun" f a -
, sismin väkivaltainen riemukulku mur-hapolttoineen,
ihmismurhineen, mui-hituksineen
ja vieraan omaisuuden
anastustoimenpiteineen. Vasemmisto­laiset
työväenjärjestöt lakkautettiin,
•monet tuhannet ihmiset syöstiin f a -
'Sistihunnien vartioimiin vankiloihin.
Vainottujen kansalaisjärjestöjen o-maisuus
ryöstettiin suöjeluskunniUe
ja sosialidemokraattisille järjestöUle.
Kun tuon lapualaislaillisuuden kan­nattajat
kieltävät oUeensa hitleriläi-siä,
niin siihen voi niiltei yhtyä. Hit­ler
aloitti Saksassa samanlainen jär­jestelmällisen
mielivallan harjoittami­sen
vasta kolme vuotta myöhemmin.
Hitlerin itseään olisi siis viisainta n i ­mittää
lapualaislaillisuudeh kannat­tajaksi!
Niinkuin edelläkerrotusta näkyy, tä-bän
Suomen kansanvallan murhenäy­telmään
yhtyy koomUlinenkin piir­re..
Ja se on sosialidemokraattisen puo­luejohdon
näyttelemä osa Lapuan liik­keen
laillistäi^essa. Koe«a'ten pestä
^ ä ä n rivimhstensä silmäntekevät
jatkoivat llveilyään loppuun asti. P u ­heissaan
Ja sanomalebdlssään hef ho­ettivat
esittää asiat niin, että koko
Lapuan liike oli muka kommunismin
synnyttämä. Joten todellisia syyllisiä
moiseen kansanvallan polkemiseen ei­vät
olleetkaan kommunismin vastus­tajat,
vaan kommunistit itse. Näyt­teeksi
siitä, miten villiintyneet dema-gocgit
siihen aikaan narrasivat kaix-saa,
lainattakoon tähän, muutamia ot­teita
Suomen Sosialidemokraatin kir­joitustavasta'.
„'
Niinpä S.S. lausui tammlk. 5, 1930
hrvokkaasti:
"Että kommunistit ja fasistit ovat
•veljet keskenään', sen tietävät jo
kalkki." — " . . . näiden 'kokousten'
(tarkoittaa lapualaishuligaanien mö­lykokouksia)
alkusyy oli kommunis­missa
. . . "
Mutta tammlk. 9,1930 S.S. keksi vie­lä
ovelamman sukkeluuden Se ennus­ti
kommunistisen liikkeen "häätämis­tä"
maastamme:
" . . . n i i n tepsivällä tavalla, ettei se
enää pysty meillä nousemaan, vaikka
Tiapuan suurpolitillsÄ'^ 'ohranat' ja
koko. taantumus yhdessä kuixtka ko­ettaisivat
tehdä kuolevalle kommunisr
mille reklaamia..."
OLIVA/KKO SOSDEMIEN
PUHEMIEHET HtJLLUJA?
, Vieläkin pirullisemman selityksert
Lapuan liikkeelle ja yhdistymisvapau­den
hävittämiseUe näyfää keksineen
sosialidemokraatti Anton Hakala, jo­ka
tammik. 19, 1930 lausui Suomen
Sosialidemokraatissa jidkaistussa pu­heessaan:
"Yleisenä -ja uskaltaisinpa sanoa
yksimielisenä mielipiteenä lausuttiin
se ajatus, että kommunistit olivat
Moskovasta annettujen ohjeiden mu­kaan
jo etukäteen - laskeneet, että
heidän on saatava taantumusporva-risto
liikehtimään joitain voimakei­noja
ja pfavokatoorisia toimenpitei­tä
käyttäen, koska hefdän/ toimintan­sa'
ei muuten enää näytä ulospäin
joukkoja ,innostavalta. He siis itsei
valmistelivat porvaristolle tilaisuu­den
hyökätä heitä Itseääii vastaan,
näin leimatakseen Itsensä*ja puolu­eensa
niiksi 'todellisiksi marttyyreik­si',
jotka uudelleen voisivat nostat­taa.,
valistumattoman työläisjoukon
mislialoja... Yhdistyslain huononta-misenkin
salvat- kommunistit omalla
edesvastuuttomalla esiintymisellään."
Lukiessa kaikkea tätä «tekee'mieli
kyiyä, onko noiden sanojen julkituoja
ollut itse hullu, vai onko hän luullut
lukijoitaan vähämielisiksi. Siinä on
yhdessä lyhyessä kappaleessa kaikkea
sitä,, mitä Hitlerin propagandamiehet
kolme' vuotta myöhekjamin niin ää­rettömällä
työllä ja voimalnponnis-,
tuksella keksivät kommunisteja vas­taan.
Mutta ei, se ei olluU^uUuutta,
se oli harkittuSfTsillä sama sananse­litys
jatkui väsyt-ävällä yksitoikkoi­suudella
päivästä päivään. S. S. jul­kaisi
tammlk. 25, 1930 jonkxm Paavo
Kettusen lausunnon, jossa sanottiin:
"Työl-äisten keskuudessa, punapai-takommunisteja
lukuimottamatta, o l -
' laan sitä mieltä, että kommimistit
ovat omalla viheliäisellä toiminnal­laan
kiihoittaneet taantumusmiehet
itseänsä »vastaan, eikä kommunisteil­la
ele näin ollen aihetta hyökätä so-
.sialidemofcraatteja vastaan yhdistys­lain
huonontamisen johdosta, sillä he
Itse antoivat heikkomielisille fasisti-veljilleen
aihetta nousta pinnalle."
Tämä oli silloin sosialidemokraat­tisen
sanomalehdistön yleinen sävy.
Sitä vastaan esiintyivät Karl H. Wiik
ja eräät muut vasemmistososiallde-mokraatit,
jotka näkivät, että Lapuan
liike ei tähtäytynyt vain kommunis­mi^
vaan yleensä" kaikkea demokra­tiaa
vastaan.; Puolueen johto el kui­tenkaan
antanut arvoa vasemmiston
mielipiteiUe. ;
SOSDEMIT LAPUAN LIIKKJEEN
RESERVINÄ
Teeskeimellen olevansa tyytymättö­miä
fasistiliikkeeseen sosdem. puolu­een
johtohenkilöt toimivat Lapuan
liikkeen reservinä hyökäten silmit­tömästi
kommunisteja vastaan. Jo­kaisen
lapualaishuligaaneja vastaan
lausumansa sanan nuo Suurpääoman
muiluttajamlesten edessä nöyristele­vät
;demagoogit^ ottivat v kymmenen
kertaa takaisin ;i»erjaamalla väkiv4-
tapoUtlikan uhieja; komm
esittäen näitä -alkusyyksi fasistiselle
Lapuan UlkkeeUe:' Siten he kasasi­vat
fAsismllleMafeolögisia aseita, to­distelivat
kommunistisen Ja samalla
kaiken 'vasemmistolaisen työväenliik­keen'
hävittämisen oikeutusta^ - "Tie-ty5U.;
pahan allaii^y on
Sitäkin enemmän,' kun se on Jo itse­kin
kuolemassa 1» I i^ivoo ' murhia,
muilutuksla Ja muita .väkivaltatekoja
iitseään vastaan'läaSttääkssen kan­nattajissaan
uutta Innostusta!
Kaiken tämän demagogiaif kukku­raksi
tuli nyt sli;ten.. seitsemäntoista
vuoden jälkeen, samalta taholta uusi
iUvellynäytqs. Päätettyään vielä ker­ran
nousta viimeiseen ponnistukseen
jo vuonna 1930; kuolleeksi Iskemänsä
"Hollannin Faiiny
hurmannut helsin­kiläisen
kansan
HelsinkL—^ TSäUä perjantaina ^siy^.
17 pnä pidetyissä nalstea kansainvgUr
si£sä yleisurheilukilpailuissa hurmasi
hoUanti^Itten..' nals^-mestari
F a n i ^ Blankers-Koen helsinkiläisen
urheiluväen . sliiui määrin, että , se
unohti:. suomalaisen kylmyytensä: Ja
ryntäsi radalle kun naisten 100 m. lop­pukilpailu
oli Juostu iUan hämyssä Ja,
viimeisenä kilpailuna. Kentälle ryn­nänneet
heittivät Fannyn Ilmaan kan­san
hurratessa.
Kilpailuja oli saapunut seuraamaan
huomattavan runsas yleisöjoukko ja
kansainvälisyyden edustajana 'oli toir
Jienkin ulkomaalainen; nimittäin Anne
Iversen Tanskasta; 80 m. altajouk-sussa
olisi voitu saavuttaa uusi M E
ERIKOINEN
PAITOJEN
PESU- / _
PALVELUS
tai 4 paivaa
PIKEMMIN ERIKOISISSA TAPAUKSISSA
Paitarme saatte takaisin varmasti puhtaina,
raittiina ja hyvin silitettyinä. -
KOKEILKAA PALVELUSTAMME
SUDBUkr STEAM^^^^^l^^^
& DRY CLEANERS
" 1 LARCO ST. Ptih. 6-6445 »8 E LM ST, W.
kommunismin tappamiseksi Suomen
Sosdem. Puolueen! teoreettinen joh^
taja Unto Varjonen - esitteli vuoden
1947 syyskuussa: sotaansyyllisjrydestä.
vankilassa Istuvan opettajansa, Väi­nö
Tannerin, Lapuan-lain suurimpa^
na vastustajana! ,Tämä egyptiläisen
fakih-in taitoa ? muistuttava silmäii-kääntötemppu
suoritettiin siten, että
Suomen Sosialidemokraatti julkaisi
vuonna 190 vangitim sosisJistisen
työväen Ja pienviljelijäin eduskunta­ryhmän
Jäsenen, William Tannerin,
Lapuan lakia vastaan pitämän pu-
- hesn eräitä loistavia kohtia Väinö
Tannerin -lausuntoina. Siten vanki
Väinö Taimer, joka Lapuan liikkeen
päivinä kävi Lapualla todistamassa
lapualaisten Ja^'r sosialidemokraattien
pääm-äaräksl saman"kommunismin
hävittämisen", astui nykyhetken kan­salaisten
eteen -Lapuan liikettä vas­tustaneen
sankarin sädekehä niin
lapualalsfasismin. kuin • hitleriläisen-kin
fasismin rikoksien auttamisessa
harmaantuneilla ohimoillaan.
Sitä voi Jo sanoa suuren suomalai­sen
tragikomedian repäiseväksi lop­punäytökseksi.
=
LAILLISTETUN FASISMIN
VALTAKAUSI SOrLUVULLA
Kirjasessaan Sosialidemokratian tie
sosdem. puoluer^euyosto sivuuttaa v^i-.
teliaasti koko 80-luvun esitellessään
&osialidemOkratian>. sankaritekoja.
Vaiteliaisuus on. kuitenkin aiheeton­ta,
sillä sapianlaisia sankaritekoja
kuin tuo ensimmäisen Lapuan lain
hyväksyminen aEi5i8lid«mokratialla on
30-luvulla ollut paljon. Tosin sen-ei
.tarvinnut sosialistisen työväen ja
pienviljelijäin eduskuntaryhmän van­gitsemisen
jälkeen enää järjestää ää­niä
fasistiporvaristoUe, sillä •• poik­keuslait
menivät muutenkin läpi*
muitta 'sen oppositio-osa rajoittui
koko 30-luvim .ajan suunsoittooa
Käytännössä tannerilainen sosialide-i
mokratia oli yhteistyössä taantumus
porvariston kanssa. • * ,
Jos Sosdem. Puolueen johto olisi
ollut pienimmässäkään määrässä re-hellirien
kansanvallan kannattaja,
niin se ei enää Lapuan lain hj^äk-symisen
jälkeen olisi hiiskunut sanaa-k
a ^ Suomessa vallitsevasta "demok­ratiasta".
V|-1930 suoritetut edus-kugtavaalit
eivät enää minkään jär­jen
nimessä olleet demokraattiset ja
vapaat vaalit, koska kokonainen
kansanosa, joka seurasi -vasemmisto-työväenUikkeen
lippua, oli estetty va-litsemasta
omia- ehdokkaitaan. Sa­maa
on sanottava kaikista muistakin
30-luvulla suoritetuista valtiolllpista
ja kunAialllsista vaaleista. Mutta
sosialidemokraattinen puoluejohto
vain pdhui "flemokratian säilyttämi­sestä"
tarkoittaen sillä suomessa sil­loin
vallinnutta laillistettua fasismia.
Sosdem. Puolueen johtoherrat olivat
varsin tyytyväisiä siihen, että Suo­messa
ei enää ollut vasemmistolaisia
työväenjärjestöjä, koska he pitivät
niitä kilpailijoinaan. He ottivat mie­lellään
vasemmistolaisen työväenliik­keen
talot puolueella omaisuudeksi
ia kiirehtivät laatimaan yhdistysten
. ;äännötkhk sellaisiksi, että noita t a ­vioja
el voida enää palauttaji oikeille
omistajilleen; 'Sncsinomaan sen vuok­si
he tänäänkin isännöivät Helsingin
työväentalolla. Lapuan laki el ole
enää voimassa, mutta monet työväen­talot
ovat kuitenkin sen perusteella
edelleenkin Sosdem. Puolueen hal­lussa.'
• y: ,-..
Jatkuu.
€L'ei rata olisi olluty kehnoKa kuhpos-sa
päivällä vallineen: sadesään -Joh­dosta.
Naisten korkeushjT)yssä saa­vutettiin
uusi TUL: n ennätys kun
Sirkka Liukko ylitti 1:50 m. korkeuden
ja paransi entistä enaiätystään yhdellä
senttimetrillä.
Parhaat tulbkset: )
Naisten 80. m:n aidat: 1)^. Fanny
Blankers-Koen Hollanti'11,4, 2) Mirja
Jämsä J K T 125; 3) Anne Iversen
Tanska 12,6, 4) Elsa Lehtonen HJy
13,8.
.Naisten 100 m: 1) Fanny Blankers-koen
• Hollanti 12,0, 2} Mirja James
J K T 13,0 3) Hilkka Helenius T K V
13,4.
Naisten.200 m.: 1) Xola Smldslund
TuRi- 28,5i 2) Aune Tikander KoRe
28,6.
Naisten korkeus: 1) Anne Iversen
Tanska 150, 2) Sirkka Liukko KoKlri
150, 3) Maire Österdahl ReK 145.
Naisten pituus: 1) Fanny Blankers-
Kcen Hollanti 559 (541—589--656—
559—528 — — ) . 2) Claire Österdahl
ReK 518, 3) Anne Iversen Tanska 503.
Naisten ' keihäs: 1) Mirja Rekola
HNU 39.25, 2) Regina Marjanen HTa
35.46, 3) 'Tamara Tele HNU 28.08.
Naisten kuula: 1) Meeri Saari U f -
jalan Taimi 11.54. 2) Irja Samama
Vähänkyrön Viesti 11.22. 3) Eila Kes­kikallio
Salon Viesti 10.37.
Miesten lajit:
800 m C-luokka Ja luokattomat: 1)
T. Vallenius PuiU 2.03,4, 2) J . Harju­la
Vanajan Paukku 2.03,6, 3) L . Autio
Nok. Urh. 2.05,0.
10,000 m.: 1) V. Järvinen, Sauv. U r h
31.55,0, 2) P; Salonen Riihimäen K i s ­ko
31.56i8, 3) B. Ohlsson Ruotsi 31.59,6.
KODIN
PIIRISTÄ
I
• Kiri. VERA M0BBI8
Muuan , nainen kirjoitti erääseen
englann&i&teliseeav leht^eai) pyytäen
ratkaisua probleemilleen. Hän sa­noi:.
"Mlhuii 3,%-vuotias lapseni nukr
kui aina pimeissä huoneessa siihen
Kumityöläiset aikovat '
saada paremmat ;
järjestelyt töissä 7
Kitchener. — Kumi työläisten imion
Kitchenerin osastot ovat ryhtyneet
saakka kxmnes h{!iivkuta(; aikuisten
"puhuvan eräästä 'toisesta lapsesta;
joka el voi nukkua Jos yövalo ei^ialä
huoneessa. AntaislmmdEO ^ hänen
polttaa valoa huoneessaan? ~ E n 'Ole
varma Jos hän tosissaan päkää pi»
meää tai Jos i^än muuten vairthalyaa
tehdä vaatimiöcsla."
:Tällaisessa.tapauksessa vol''olla pa­rikin
mahdollisuuta. Sattuu, ettö
lapsi el pelännyt pimeää ennenkuin
sai tietä'ä, että sitä pelkäävät toiset­kin
lapset. Ja mahdollisesti hän tah­too
polttaa valoa ainoastaan öitä var­ten,
että se tuntuu erikoiselta Ja
hauskalta.
Kun ette kerran ole varma, elT^^e
tuota suurta vahinkoa vaikka' Jättäi­si
ttekfai himmeän valon yöksi, pala­maan
lapsen, huooieeseen. Mielestäni
tämä olisi viisainta sillä Jos hän to-dsllisesU
pelkää pimeää j a Jos pa­kolla
pidätte häntä siinä niin hän
voisi pelästyä pahemman kerran.
Useammat lapset pelkäävät yötä.
Vanhemmat hämmästyvät alna_ saa­dessaan
tietää kulöka lasten: mieli­kuvitus
toimii, saaden mitättömät
varjot näyttämään hirvittäviltä Ja
peloittavllta. • '
On turhaa kinata lasten kanssa, et-tef
heiliä ole mitään pelättävää. Jos
he saavat lohdutusta pienestä valos­ta
niiri se ei ole suuri vastus teille.;
Poliisi faalyyfetty
fflur-
JOKAPÄIVÄISIÄ NEUVOJA \,
PUKUJEN HOIDOSSA
AloitetaanHiameella.. .Jotkut kan­kaat,
vaikka kuinka jpiUiit, venyvät Is­tuimen
kohdalta.
Tätä voi välttää kolmeUa eri ta­valla:
••
1. Jos voitte niin nostakaa hamet­tanne
kun aiotte Istua Johonkin.
2. Höyryttäkää se! Voitte käyttää
kuumaa vettä tai kuumaa suihkua.
Antakaa hameeri kuivaa hyvin ennen­kuin
panette s»n uudestaan päällen­ne.
Tämä ottaa pois kaikki rypyt Ja
säästää räätälin silltyshinnan.
3. Käyttäkää aina hameen ripustin­ta.
Jos panette pukutakklnne miesten
pukujen ripustimeen (henkariin) niin
se pysyy hyvänä sillä miesten vaate­ripustimet
ovat leveitä.
Pitäkää napit kiinni pu-Am Ripus­timessa
ollessa.
.Pankaa pukunne ripustimeen heti
kun otatte sen päältänne.
Ot^.akaa pukunne pois vaatekaapis-han"
johdosta
ToUioma. — Harvinainen Välikoh­taus
tapahtui syysk.' 15 pnä täkUIäi-ten
lÄamaattlsien' teatterin pienellä
näyttämöllä Stig Dagcrmanin uutta
näytelmää "Martin varjo" esitettäessä.
Tämä näyttämö on ^teatterin päära­kennuksen
. talcana,- Ja ' aavlstamiatta-kaan
että täällä cli teatteri; lähti muu­an
^ e s kulkemaan käytävää, Joka
vie katscmonvarauloskäytäväänr Nuo­ri
näy ttell jä Per Oskarsson lausui Juur.
rl viimeisiä vuorosanojaan ^loppunäy­töksen
suuressa yksinpuhelussa istu­essaan
äitinsä Tuumiin ääressä, Jonka
hän oli murhannut:;, Tuo harhautunut
kulkija pääsi siihen käsitykseen, että
murha todellakin.oli tapahtunut,. Ja
hälytti .paikaUe poUisin. Yleisän Is­tuessa
näytelmän alheuttamossa: Jän-liityksessä
kuului koputuksia vara­uloskäytävän
ovelta, 'NUden luultiin
ensiksi kuuluvannäytelmääri, mutta
ne toistuivat kasvavalla voimalla ja
lopuksi toista tietä paikalle saapunut
poliisi avasi oven tavatakseen virka­veljensä
pyrkimässä sisään. Häm­mästys
oli moleramlnpuolln suuri..
Kysymyksessa el ollut mikään mai­nostemppu,
vaan ällistys joka tahol­l
a , niin poliisin ja yleisön kum näytr
teljjäin ja teatterihenkilökunhan oli
yhtä aito.
Lauantaina, lokak;^3 p. — isafarday, Qcf;>.23,^'^^^^^
toimenpiteisiin saadakseen paremman
sähkövoimaohjelman paikkakunnan t ^ yöksi nUn useasti kuin- mahdol-teollisuuslaltoksla
varten nykyisen "^^^'^ " " ^
sähköpiilan aikana. • Viimeinen neuvomme on. että käyt-
Union- taholta otetaan yhteys seu- »"'^"^^ puhdistamossa,
dmimuiden unio-osastojen kanssa Ja
tarkoituksena on muodostaa komitea,
joka ottaa yhteyden Ontarion hydro-komlssionln
kanssa; Tarkoituksena on
saada seudun työläisille paremmltt^so-'
pivat järjestelyt työn suhteen sähkö-pulan
vallitessa.
Sähköyhtiön työläisille
ehdotetaan lisäpalkkaa
Ottawa. — Sovittelulautakunnan
enemmistön raportissa suositellaan,
että Ottawa Light, Heat and Power
Companyn iyöläisiUe myönnettäisiin
18 seritin palkankorotusi Ilmoittaa
liittohallituksen' työministeri Mitchell.
Raportissa suositellaan myöskin,
että palkankoroti^ olisi taannehtiva
viime toukokuun 1 p:stä alkaen, eli
siltä saakka. Jolloin yhtiön ja työ­läisten
välinen työehtosopimus päät­tyi.
Yhtiön työläiset kuuluvat Bro-terhood
of Electrical Workers- (APL
-TLC) unioon. .
Suomesta kysytään
Farmarien elinkustan­nusindeksi,
kohosi 6v
pistettä 4 kuunraikana
ottava. — Liittohallituksen tilasto­toimiston
Ilmoituksen mukaan on far­marien
elhikustannusindeksi kohon-
23-26-30
nut kuudella pisteellä viime huhti-kmm
ja elokuun välisenä aikana.
Farmlkaluston Ja materiaalin, farr
mlpalkkojen ja fanniperheiden elin­kustannukset'
kohosivat 189,2 pistee­seen
viime elokuun lopulla, ollen piste­määrä
165,6 viime vuoden elokuussa.
Vuoden kuluessa. farmarien elinkus­tannusindeksi
kohosi 23.6 pisteellä ja
neljän kuukauden aikana, eli viime
huhtikuusta elokuuhun 6.1 pisteellä.
Enimmän Indeksin kohoamiseen vai­kutti
palkkain nousu;
— Englannin kuningas Yrjö I ei elä­mänsä
aikana osannut puhua sanaa­kaan
englantia.
Jänkkien lentovoimat
toimivat nyt
myöskin Afrikassa
Washington, —. "XTidysvaltam Ilma­voimat,
jotka nyt Jo toimivat Euroo­passa
ja Kauko-idäisä, ryhtyvät nyt
tolinlmaan myöskin Afrikassa.
Joukko Superfortress-konelta on
lähtenyt Englannista Ja Saksasta Ja
msnnyt Accraan, brittiläiseen siirto­laan
Afrikan Kultarannalla. Tarkoi­tuksena
on kouluttaa jänkkilentäjiä
toimimaan kalkilla sellaisilla maail­man
kolkilla, mitkä ovat tärkeitä Y h -
flysvallolUe tulevassa sodassa. »
Ruusu Elisabeth Siponard — Miina
Rekonen, Turku, Kauppiaskatu 10
as. D.
Olga^Maria Kurronen, Fort Fran­ces,
Ont, — rva Bertta Lundb3rg, Sul-kava,
k k . ' /
Akseli Ja Nestori Herranen - ^ v e l ­jenpoika
Eino Ilmari Herranen, V i i ­tasaari,
Keihärlnkoski, -.
Tyyne Kollanus, Montreal. — Veli
Kalle kollanus, ^aapamäkl, Peltolan
talo.
Heikki Jokelainen, Puolangalta^—
Katri Lytimen, Vaala, Varpuva.
Fanni 'salonsn — Pauli Laitinen;
Xappila> Osuuskauppa; *
Hilda Koskela, synty, Suomujsal-mella
— rva Anna Kyllönen, o s, Mu-lari.
HyrynsalmVf Paljakka, Lakela.
Heino Salmi (Sundgren) — Seth
Palmlsto, Rauma, Tehtaankatu 7. ,
Oskar Field ja hänen perillisensä —
Tjryne Kamppainen, Helsinki, Alber­tinkatu
4 A, .
Helsinki 13. 10. 1943.
Suomi-Seura,
Maailman suurin "
alumiinitehdas
Ottawa.—Canadassa Quebecin maa­kunnaspa
Sagueneyn virran vairella
Arvida-nlmisessä kaupungissa on
maailman suurin alumiinitehdas. Se
on suuri laitos, yksi ainoa rakennus
maUia pitkä j a 900 jaardia leveä. Teh­das
on sljDltsttu loitolle canadalalsen
erämaan keskelle sen vuokii, etjÄ siel­lä
on käytettävissä 1,740.000 hevosvoi­maa
kehittävä koski. Alumiinin val­mistukseen
tarvittavan. bauksilttinsa
tehdas tuottaa loitolta, brittlläLsestä
Ouiayahasta, inutta ainekset osittain
Grönlannista ja 'Yhdysvalloista. Mut­ta
, tehdas kannattaa loistavasti ja
tuottaa omistajilleen kymmenien mil­joonien
dollarien tulot vuosittain. Alu­miinin
kysyntä näet nykyisessä maa­ilmassa
on valtava Ja^rhäkasvamaesa.
Lontoon eläintarha
joutunee hylkäämään '
nuoren elfantin
Lontoo. — Dicksi^ nuori afrikkalai­nen
elefantti, on niin pahankurinen,
että eläintarhan virkailijoilla . on
suunnitelma siirtää se WhlFfinadeen,
jossa eläintarhan farmi sijaitsee.
Sen jälkeen kuin se kolme vuot­ta
sitten tuotiin Kenyasta on Dlcks
rikkonut häkklnsä rauta-alxlan, repi­nyt
elefanttien tallin oven, särkenyt
pilttuunsa ja repinyt puun Juurineen
maasta.
"Se on kaikkein hävyttömlmmin;
käyttäytyvä elefantU mitä olen kos­kaan
nähnyt", sanoi eläintarhan vir­kailija.
Henry Wallacen
radiopuheet
New York. — Lukuisten yksltylsase-mien
välityksellä pitämäinsä puheiden
lisäksi Yhdysvaltain Progresslvepuolu-f
een presidentin ehdokas Henry Walla-'
cc puhuu NBC:n välityksellä Joka
maanantai kello 10.30 (KST) illalla ja
ABC:n välityksellä torstaisin keUo
8JO. •• - •.
'Yhdysvaltiiln presidentin vaalit p i ­detään
marraskuun 2 pnä^.
Pohjoi^-Suomessa
raskaat hallantuhot
'Helsinki. — S-S) — Pohjols-Suomen
useissa pitäjissä ovat hallantuhot tä­nä
vuonna väestölle aivan katastro-faaliset.
Tilanteeseen apua saadakseen
on Helsinkiin saapunut suuri lähe­tystö
käymään eri ministereiden ja
eduskuntaryhmieff luona pyytämässä
että valtiovalta auttaisi hädänalaisia
kuntia.
. Tämän kesän hallalsuus pohjoi
Suomessa on pahin tällä vuosisadalla'
Kaikkiaan on ollut n. 20 hallayötä ja
Jo Juhannuksen : aikoihin, milloin,
yleensä ei ol3 hallaa, oli peräkkäin'
11 hallayötä, jolloin jo auringon
laskiessa oli kaksi astetta pakkasta, Ja
vielä pari kolme tuntia auringonnou­sun
jälkeen -2,5-3". pakkasta. Pa­himmat
hallayö» olivat elokuun .7—8
ja 29-30 puivien Välillä, Ja tällöin oli
palkotellen jopa -9° pakkasta. Tuhot
ovat senmukaiset. Niinpä esim. Kär-sämäellä
rukiin, ohran, vehnän Ja
kauran kato on 100%, perunakato 75
pros. Vehnää el monin paikoin ole
kannattanut puida ollenkaan, muusta
sadasta on jonkin vertan saatu eläin­ten
rehuksi mutta ihmidoioaksl kel­paavaa
cl ollenkaan.
Pahimmin hallavaurioista ovat kär­sineet
siirtolaiset ja suonsyrjillä.asu­tetut
pienviljelijät. Näiden hallaseu-tuj
en peltoalasta on n. 80 pros. suovil-jelmiä,
siis soiden kuivaamisella saa­tua
peltoa, mikä «soittaa, että sucn
kuivaaminen.el yksinään riitä hallan
torjumiseksi, vaan että lisäksi tarvi­taan
voimaperäistä työtä suomaan
laadun muuttamiseksi viljelyskelpoi­seksi,
mihin kuitenkaan yksityisten
voimat, eivät riitä.
Eri pitäjät ovat pitäneet tilanteen
johdosta yhteisiä kokouksia. Oulun
talousseuran sekä
maan maataloustuottajain kutsustsi pl
dettiin eri kuntien edustajain yhtei­set
neuvottelut, jossa päätökseksi tuli
kuntien valtuutettujen lähetystön lä­hettäminen
Helsinkiin.' Valtfiutettuja
on yli 30 seuraavista pitäjistä: Kär:ä-mäkl,
Piippola, Vihanti, Haapajärvi,
Pyhäntä,, Pyhäjärvi, Kestilä, Haapa­vesi/
Paavola, Pulkkila, Alavieska, 'XII-vleska,
Reisjärvi, Muhos, Nivala ja
Kuusamo. Lisäksi on lähetystön mu­kana
Oulun talousseuran ja Pohjois­suomen
hallatoindkunnan edustajat
sekä Perä-Pohjolan ja Lapin maata-louisseurojen
edustajat.
Oulun maafSlousscuralle on tullut
katoilmoituksia tähän mennessä 40
kunnasta, lisäksi ovat vauriot erittäin
suuret Perä-Pohjolassa, Lapissa sekä
Keski-Pohjanmaalla, Kuopion lää­nistä
on tullut katoilmoitukset Kiuru­vedeltä
ja Vieremältä.
Lähetystö pyytää valtiovaltaa klin.*
nittämään huomionsa näiden kuntien
maatalousväestön erittäin vaikeaan
asemaan järjestämällä korvauksia
hallavaurioita kärsineille, pitkäaikai­sia
korottomia tai halpakorkoisia lai­noja,
siemenviljaa,* luovutusrästlen
poistamista sekä ansiomEdidoiiisuuäsl-cn
järjestämistä näihin kuntUn. Lä­hetystön
asiaan «uhtaudutaan kysy­myksessä
olevissa valtion cllmisiä
kaikella suopeudella.
Mount Everest; on
edelleen maaifman
korkein «vuorenhuippu
Mount Evcrestlä pidetään maapal­lon
/korkeimpana uviiorenhtiippima;
vaikka sodanaikaiset lentäjät uskoivat
Ja uskottelivat Länsl-KUnassa tavan­neensa
AmneiMachinin vuoristojonos-saMount-
Evercstin voittajan; Tuotl
iiskottelua Seurauksena öhi« retki­kunta
käynyt ottamassa asiasta oikein
perinpohjaista selkoa. 1 Sitä retkikun­taa
on Johtanut Amerikassa kasvanut
klinalklnsn lentäjä ' Rioon P. Chln,,
erittätnkykenevämies^ Joka:on toimi­nut
muun muassa iChlangKalshekin
henkilökohtaisena r l e n t o mestarina.
.Mukanaan hänellä on; ollut 14 kiina­laista:
Ja >xUkomaalaIstavsanqmalchtf-miestä
ja hän on risteiUyt Ja kierrellyt)
Amne : Machlnin; ^vuorlstojonon vai­heilla:
Ja yläpuolella löytääkseen vuo-ristohuippujen
maailmanmestarin, ' -
Muttase mtKtka meni hukkaan. Ret­kellä
tultiin , vakuuttuneiksi, ettei
AmÄe, Machinln vuoristossa ole ole­massa
maailman korkeinta vuoren­huippua.
Korkein huippu, Joka tavat­tiin,
oli 22,000 Jalkaa-korkea, lom
Mount Everest on 29,000 jalkaa (n.
8,800 metriä) eikä sekään ollut Amne
Machinln vuoristojonossa vaan Kuo­lossa.
Amne Machinln korkeimmat
huiput Jäivät olle 20,000 Jalan.
Työnantajat päässeet
vähemmillä työttömyys­vakuutusmaksuilla
Ottawa. — Vaikka .työttömyysva-kuutuslakl
edellyttää, että työnantajat
ja työläiset .•maksaisivat yhteensä
yhtä suuret määrät työttömyysvakuu-tusrahastoon,
todetaan.. työttömyys-vakuutuskomlssionin
viime maalis­kuun
loppuun päättyneen virkavuo­den
tolmlntakertomuksessai ctta
työnantajat maksoivat mainitun vuo­den
aikana 44.6 prosenttia Ja työläiset
55.4 prosenttia vakuutusmaksnlsta ja
että kuluneiden viiden vuoden aikana
ovat työnantajat päässeet vakuutus­maksuista
kaikkiaan noin 33 miljoo­naa
dollaria vähemmillä maksuilla
kuin työläiset. Tämän sanotaan Johr
tunecn siltä, että työläisten palkat
ovat olleet noususuunnassa. Koska
työnantajat ovat maksaneet suurem­man
osan pienipalkkaisten kuin pa­remmin
palkattujen 'vakuutusmak­suista,
ovat työnantajat sen Johdosta
selvinneet vakuutuksesta vähemmin
kustannuksin kuin työläiset. T. k. 4
pnä voimaan astuneiden vakuutus­maksujen
tarkoituksena on korjata
tämä epäkohta, «anotaan komlsslonin
selostuksessa.
Suonien eduskunnan'
jäseniä vieraiksi ^
JEinglantiin
IIcL<$inki — (S-S EdUskunhan'ptife^^
miss on saanut Englannin lordikahs-lerllta
ja alahuoneen piihemleheUä
AVinston Brownilta; kirjelmän,: Jossa
Suo.Tien eduskuntaa pyydetään lahot­tamaan
eduskunnan- jiäsenistä-kpr'
koonpannun lähetystön vierailulle
Yhdis"ettyynKuningäskun.taarr;;; Lä­hetystön,
johon kuuluislS-r-^lÖ ;c
kunnan jäsentä, sopisi kutsuii mii^
ka an saapua marraskuun 1 pälväntj, J»
Pohjols-Pohjan- alahuonsen ' puhemiehen .•suunnitel-.
man mukaan S3 viipyisi Englannissa
parlamentin vieraan^ marraskuun 7.;
päivään saakka. ' ^\^-'V;r ^••':v^
Kuteun johdosta dvat eduskunta­ryhmät
valinneet vlerailuehdokkaat.
Kokoomuksen ryhmä päätti • hlme'.ä
ehdokkaakseen cd. Kyllikki Pohjolaa
edistyksen ryhmä Irma Karvlkon,
maalaisliitto Juho Kolvistönija Len-'
nart Heljaksen, ruotsalalnjn ryhmä
Albin 'VVlckmanln, eos.dsihokräat^t
Väinö Hakkilan, MarUa Salmela-Jäiv;
Vlscn ja V, K , Tunisijn «lekä kamah^^^
demokraatit^ Mauri R^römäh; ('Vlerälr
luun o.salllstuvAt myös cdaskurinan
puhemies Urho Kekkonen ja feihteerl
E. H, I. Tammio.
Valkon sosdemit ovat
liittäneet u.-seuransa
porvarien liittoon
Helsinki. Valkon urhellupDrcLssä on
herättänyt huomiota eräs varsin häm­mästyttävä
ja nurinkurinen tapahtu­ma.
Palkakkunnan sosdemit ovat pe­rustaneet
uuden seuran, joka on liit­tynyt
— SVUL;n siis porvarllilttoon.
Perustavana jäsenenä ja puheenjohta-
VIELÄ AINOASTAANi?-
•'•\r^f.'•^:••'/Jr_•:t.'•-:\•,••>r•r;\'t•-••:h^^^^
i i Pikku korjauksi VAPXASTI^.^
, 48i.palveli»Josbatiatte.;.
PUH. 3^0460
VA^AA kakit' ja tuontipalv^Uf ^
Sadbuiy Ja *Oatch^ — iOtA^niSM^t^
Copper Cliff — kesUv. Ja lumO^
•
Cleanera & Dyers ' /"i
1123 COFPER CLIPF B D .
SUDBUBY
Omist
BERNARD Ja DAVn> I£WIS
jana on asemanpäälllkkö Heikki S i ^ , .
lander, joka cli sosdemlen veittiiMo*^j
ehdokkaana viime kunnaUisvaalötssäl^r
ja muina Jäseninä telakan vlrkaUljbK''
Aikaisemmin toimi ValkbssA ya&L
TUL;n alainen seura, Valkon ViÄ,^.
Jonka Jäsenistön keskuudessa porva<»^^
rllUttoon liittyneet ovat /ruveniusetl'
värväämään Jäseniä, siten pyrkien lia»'
joittamaan elinvoimaista Ja" an$io}tU<^^
nuttatyöläl^urheiluseuraa; Jossa kalk«;|
ki urheilua harrastaneet ml«UplteI$Ui£^?
katsomatta ovat voineet yhteisesti to^V
mia. , t i V \i
HDR. R. L. DesROSlEBS'
RAMMfSUIXKXBt
67 Elm St. East ; 8ii41ni>T«
Suomalaiiien-^tö palveluksessa J
PDhelln 8-8573 Kotipuhelin t-VfH
Begent teatterin viereHi^
m
SUDBURY CAB
98EIm St?wlrt*!^ %f
' Vapauden vleressB. 1 c
Nopea Ja reheUluen palveltu, A
Hr
MÄKI
ät/OMALAIN£N SUUTABt M
Amerikan armeijan kotnfkenfctt
myytävänä paolells Jifnaall»
Maki Shoe Repair
27 LISOAR BT - SUDBITRY
WISHING WELL
JUOMIA
Hyvä yksin tai seurassa ^'
The '
SUPERIOR BEVERAGE
PUHELIN 4-4313 ;
305 Albinson SL Sttdbtinr
UmOH CAB
Sudburyn Suurin ja Suositmii'-
TaxUiike ' ^:
Omist. Bill Toleck Ja Earl Melllar,
Ranskan työläiset
tuomitsevat raskaat
tuomiot V
pariisi. — (ALN) — Ranskan työ­läiset.
Jotka ovat jättlläismäisesfiä kai-voslakos.
ia, ovat ilmaisseet mielipi­teensä
ziiitä raskaita tuomioita vas­taan,
joita on annettu Madagascarin
ItsenäJsyystalÄteluun ' osallistuneille
Tämän kamalAxen vallankumouksen
tukahdutti Ranskan hallituksen jou­lut,
jotka tappoivat 80,000 saaren asu­kasta.
Tuomittujen mukaaHa on 4 '
Haaskan edustajahuoneen jäsentä.,
jolta odottaa kuolemantuomio. Kaikki
vasemmlstolehdet ovat tuominneet,
nämä raskaat tuomiot. Sosialistien
lehtl"'Populalre" sanoo tällaista tol-mcnpld'Jttä
"kunniattomaksi", mutta
el mainitse mitään siltä, että heidän
parlamentissa olevat edustajansa ää­nestivät
een puolesta, että näiltä edus­tajilta
riistetään Immuunlolkeus.
••S:
(i^rMiiiil
PUHELIN 6-6433 '1,
' EMPIRE COÄL & LUMBER CO.,IiMITED
X FBOOD BOAD
mi
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA— JEEPS
REO JA WILLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
.^••::<.':^•'•v,..;••.•i^•;;v.^£i?iii
.';-:.'':^''W-.''V'-r.«h*s JACK'S AUTO SERVICE:
435LomeSt. _ . .'s^mSM