Vapaus, May 22, 1930

              Sivu 2 Torstaina, toukok, 22 p:nä— Thur., May 22
V A P A U S Ta/ez^d sola \
No. 120 —
I Yi
M SStTV.
- 1 Porvarilliset lehdet ovat olevi-
- j riaaji k(>viri huolissaan eräästä A l -
_ I {><rl Jay .Nock riirniiien miehen j u l -
• ka-^rrna^-la arlikketiäta, jonka ot-
- \ >akker-/ia on '^Tuleva sota". Artik-
; kelin ai{i«*iia on etään hudvieU
" • iJeifiyn kirja ''''Amerikka valloUaa
~ \ Hrilaniilan."
i
ArfmlkiaiteMBkMt « M * « « , 1iM> b U kcrw*. — A*toi»ittMa mmmHWi nmoM^ou^] )'orvariIljs<r| ifhdet OVat k i U -
, 9 fcrti». — A * w u f » » U i ^ « k a ^ <ZJP« >>j9t fcaU k«at«a. — Kjrt»«ia«rtak«i i h i s u v j n a a i i sjla molempien Kir-
"iM k « i * . ITMntiiMtllir-Tr^T-* fTtff t m i . ".4r If-^r^n t f l l i M h M r i l r » t i ' m"—-- T - - — , . . . .. *^ .
•btcu ii«lat;i« «MOMnaMi MrW^ . l i 4 » bl^» ( « m i b ~ Tfl^patob«i»ji« i* a»**'-' joJlaj»»-ii ajatusta, elia
i«itHwrrf<M «a. nmtmutim, «aaMClrl lfa»t*»#tiii_ « t i M » > i % 7s« Ib*
4n aaa aa W i J J f — U i 'titmt, VJ». V«s O» Sa*«Ö'. OM,
cal a^eitirf^c <a<«^ TSa P«r Ml, iack. Iliaiaa* <C«ci
ia tt;» b«it aZrcrtiBi* mtiifm MMaf tfca r i a a l ^ »Mtla ia
3 «kMJSa, U . «LSa t tt. « L S > 1 Uk- » A — nrfranbaiUa |« SamMa M U a»
m i o r o r o i f C i A T - V A J A U D E S S A I
J M «tte aOJoia takaaa aia » a i n i n iai<i»»h»>a kiri aai. UiiMttkaa aadcIUMi UUik«M
SotnpasseiUä on Imre
^arsorvasta tiedotetaan, että
Neuvostoliiton iShetystotalon rä
jäyttämista varten tarkotettu pom
mi ön havaittu olleeo paljoa voi­makkaampi
kuin ensin luoltiin
kaan. Se olisi varmasti tuiiainnut
koko rakennuksen Ja tkppänut
kaikki siinä olleet ihmiset. Näa«-
puritalon katolta löydetyn helve­tinkoneen
kellolaitetta tutkittaes­sa
on selvinnyt, että rajSidyB oli
määrätty tapahtumaan kello 8 ja^
9 välillä iltasella. Silloin oliri
lähetystötalon pääsalissa ollut.elo­kuvanäytäntö,
jossa koko WarBo-vassd
oleva neuvostosiittola Vai­moineen,
läpsineen olisi ollut saa­puvilla.
Noin hirveä ilkityö olbi
luonnollisesti synnyttänyt hiin suu
kollie ruvetaan rakentamaan lai­vastoasemaa.
Sainalla varu.ste!aaii
rannikko kaiiäskantavalla tykiä-tollä
ja ryhdytään rakennuttamaan
pienempiä sotalaivoja. Mulla
koska Kilmania ei ole tiIai.suu(](.-^^-
sa toimeenpanemaan laivastolii-
Ibehtiihl^ avoimella merellä, «a-riÖO
Idrti, bn sellaiset liiktliliml-set
jätettävä liittolaisvaltojen luio-leksi.
Taina farkottäa sitä, että Ruma-hiän
laivastoasema rakennetaan
vierasten laivastojen asemapaikak­si,
mistä niiden on mukava liikeh­tiä
Mustallamerellä. Ainoa val­ta,
jota vastaan noita 'Miikelitinti-siä**
voidaan ajatella suunnitelta­van,
on Neuvostoliitto. Siitäkin
kansat
H/uka Jälitisjvät solaan, milloin
I näk<rväl ^iilä olf-van etua itselleen.
TcJ i)p;, 1,'v y<l*-:-.~Iiän nuo lehdet ei-
^ väl <i|f ti>-täviuääu, eitä nykyisellä
j ifjij)»!iali>f/iin aikakaudella ei s i -
fii KANSOILTA kysytäkään, halua­vatko
ne lähteä äOtaan vai ei-
;\ii.-!tä asioilta päättävät muutamat
suurrikkaat ja heidän etujaan pal­velevat
valtiomiehet salaisissa
iii-uvi>(tciuis.saan. Kansalla ei ole
muilla tekemistä k u i n tapella ke­tä
va>-taan komermetaan, ja mäk­imaa
kiihtaimukHet, niin veressä
kuin raliaä-sakin.
Mmoiselle valtakunnalle kuin Bri­tannia
jä Yhdysvallat, jotka ovai
toistensa tiellä."
. Tiukka kilpailu on brittifäistefj
ja yhdysvaltalaisten liikemieitej!
välillä kaikilla mailman marklii-n
o i l l a 5ekä öljy-, kumi-, kupari- l ' " ' ' ^ * ^ ' ^ ' sanoi, että t a i s t e l u ja
V rr. n l . . . » : ; ? ^ ^ r , l t i » ^ . . lommunismia vastaan tullaan ehkä
ianomia kerrotaan Lapnalle saa­puneen
asiasta paljon j a taantu-r(
iU-lehdetJcin ovat asettuneet t a -
ll.:ihtumaan nähden '•ymmärtäväi-
>'A:H'' Jcannalle. Piteramälle ei j u l -
' ki>t.s.sa. Kanassa juuri tällaisissa
a-io!.->:a voikaan mennä. . Tosin
taantumukifcUinen Vaasa-Iehti jo
lapualaishulinan alkaessa viime
nykiynä k i r j o i t t i , että sen myötä-lanto
on lapualaisten hulinoitsijäin
y rn. alueiden valtauksessa ja ra­hastamisessa.
Kirjottajat pitäv;.!
varmana senkin,, että jo» Britan­nia
muodostaa liittjOutuman — ai­noastaan
sillä edellytyksellä h^-
luulevat Britannian uskaltava:'
ryhtyä sotaan Yhdysvaltain kan­sa
— kieltäytyy se inaLsania-l :
seitsemään biljoorjaan dollarii;.
nousevaa velkaansa Yhdysvaljoillr
ja takavarikoi kaksitoista hiljou-naa
dollaria Yhdysvaltain ulko­maisia
rahasi jotoksia. Tuota oI>
tusta pitävät lehdet kovin pirulli­sena.
Eihän nyt toki Britannia;--a
ole sellaisia valtiomiehiä, joiui
moisilla svöteillä voitaisiin vietellä
jtj^kas ylittämään joissakin kohdin
i a i n iniiäräyk-siä. Mutta tätä kan­taa
ei Ic-hti sitten Vaasan t a p i h -
l u . n a i n jälkeen ole erJkQisemrnin
korostanut. Se on jääny^, yhdessä
l i i v i e n kokoomuslaisten . lehtien
kanssa "ynmiärtämään" ,. tapahtu-
M i i r i . .
Toisissa iJorvaripiireLssu on täl­lainen
'•yutniärtäminenkin"' käynyt
hieman vaikeaksi. Onpa eräissä |ta-faiik.
is.^a yritetty tuomitakin " l a -
;.u:;laisten'' riko!Hsta toimintaa.
, rä!hijs<.'t äänet on kyllä aina jäl-k(;
c-ni)äin y r i : e l t y tukahduttaa huu­tamalla
entistä voimakkaammin
: lai.-telua kommunismia vastaan.
Mutta jokatapauksessa on Lapuar
'sankaripuikain" asema nyt hie-
Mol(;/nnjal kirjottajat ovat yk­simieliset
siitä, että parhaillaan
on «»l«;jnassa kaikki taloudelliset
syyt sotaan Britannian ja Y h ­dysvaltain
välillä. Denny bsuU
(laulatikantaan sanoessaan, että
"inarkkina-alueittensa puolesta yhä
kutistuvassa mailmassa ei ole tilaa
kaluli.-lle niin avaralle j a saaliin-
, i n a n nolo, kun he ovat saaneet
kuuntelemaan puhettakaan uude.-r.i, jmastoen saapua vastaamaan teos-mäailmänsodasta,
saatikka tuollai j .aan Vaasan raastupaan,
sia juonia suunnittelemaan. SiilJ
ei kuitenkaan ole morjla viikkfia.
kun tässäkin lehdessä kerrottiin
notaan, että he o v ^ susia lammas­ten
vaatteissa.
Voimallisia todistuksia "uusla-pualaisnudesta'*
j a heidän toimin
nastaan. Ne riistävät "maineen"
kyllä Lapuan ^^sankareiltakin"
Mutta sittenkin kaiken tämän tar­koituksena
on .entistä tehc<saraman
taistelun aikaansaaminen "kommu­n
i s m i a " s. o, työväenliikettä vas
taan, Samalla k u n Suomen työvä
esto vaatii päättävästi kaikkiei-fäscistiroistoien
rankaisehiista r i
kollisiota töistä, on sen myöskii
teho^ettava toimintaansa oikeuksi
ensa puolesta, joita yritetään rlis
tää maalaisliiton malliin. Kiistä
mätön tosiasia nimittäin on, , «^t
molemmat, sekä uusi että vanh
"lapualaisuus" pyrkivät . samoihi;
päämääriin, työväenluokan oikeuk­sien
riistämiseen. Osa tästä liik­keestä
on vain saanut jo n i i n huo­non
maineen, että sitä kauhistu­taan
eräissä porvaripiireissäkin.
J a kuitenkin se on lapualaistJ
"sankaruutta" jolla pyritään pys­tyttämään
suurpääoman diktatuu
r i v a l t a .
luJitiamfseV-a — Moaätrealissa tämä
täytjry. muodostua ranskalaisten työ­läisjoukkojen
kokoamisen "palijlsta-miseksl
— Yleensä kaikkialTfi näis­sä
ke5ktikvis.sa on muistettava, että
tämä ryntäys voi olla valmistavana
tulevain liittoparlamentin vaaleihin
mihden Xentolebtiä. työmaalehtlä,
ilmalappusia y j n . on julkaistava,
jnukfrnkakouksia j a mielenosoituksia
ärjestettävä protestiponsien hjrväk-ymistä
varten j a jookkojen. järjes-ämisen
eteenpäin vien:ilseksL
KOI i!n liiikini
Raastu{,a ei nykyisenä aikana
ole kapitaiisti.sen komennon ttiki-joille
ollenkaan erinomainen mai-
Lloyd Georgen paljaätukse.'-lii. i " ' ' ^ ' » ^ ^ ^ " l ^ : ' " * ^ ' ' ' ! ' ^ * ' ^ ' ^ ^ silloin, kun on
millä keljun konsteilla k o u r a l l i n . k v . v m v k x « s s ä heidän olonsa vas-britriläisiä
vahiomiehiä sai maan­sa
isotketiiksi viime mailman.so-taim.
Eikä ole mitään aiheita
otaksua kettujen vieläkään lopp(j-neen
Brittein saarilta.
Mnssötim vastaa
ren mieltenkuohunnan N^vösto-, o|jag„ ^^^^ selvillä, minkä vai-liitossa,
että sola loskin oliw ollut^ laivasto aikoo Mustallamerellä
huseerata. Jonkun aikaa sitten
tiesivät neuvostolehdet kertoa, että
Rumanian hallitus neuvotteli
britUlaUen laivaston amiraalin
Hendersonin kanssa tästä Ruma­nian
Mustanmeren laivastoaseman
pesrnstamisesta.
• It^erella ^ on,,, Britaiinaan-.; ^Ij
ye^Ctaseuua. i jo; ennestääakinH • ain n-,
.kin i Viconi ']a(>-« «päilemättä'. ihiyös
Vältettävissä. Ja ise tietysti öli oi
lötkin tarkotuksena.
Selittämätöntä on, kuinka saat*
toi tuntemattomia henkilöitä liik*
kua ja työskennellä talojen katoil­la,
poliisin huomaamatta mitaan.
Yleisesti luullaan, että Puolaan
paenneet valkofyssät ovat. tähän
ilkitekoon syylliset.' Poliisi jat­kaa
'Itilkimuksiain, ja lehidet kfer-iovii
useita^vangitseiHiöia tefrdyti.
Muutamia päiviä takaperin ar-velinune,
että Italian vastausta
Kanskan mielenosotukselliseen l a i -
i vastoparaatiin Välimerellä " ei
larvit.se kauan odottaa." Mussolini
oli ilmankin jo kyllin katkeroitu­nut
Kanskan kannasta Lontoon
laivastokbnferenssissa, Ranska kun
jyrkästi vastusti Italian oikeutta
rakentaa yhtä .* suurta laivastoa
kuin Hanskalla o n /
ttä /. rfnyö.?! cMeessa Mussölik^
j ^ l a a ^ r ^ t ^
**11(iUwinnkkBa4irraaiikkeeiittä»t)kkc«iinnooi|aa ikiuei,,, joiden ^iantaMajaisissa"»^eonotatui^i n
^trt''«'iiätisivAt ^; • aätiellisoi yIrtiMn
törm^ksen äikaansiianäfita • Weti
Vostöliitön k^ssa^ «Ivtrt vahniik
jkayttämään tarkotuksensa saavut-tantfaek^;*^
Idell^l^^ U^::^^ia^^
tietäyänsät etlM.ttfltfutcl^^ , m
räUyä auunnitelmaa > Puolan •• 8yök'J
semisekl»! wtaim * NeuvoistoliiUtoa
vasMr"Ä>j^!lä ja kiläliUä t*^
öill^; p^l^ptel^yi Pinota ISh^fi^ii
8wlf|tai|ui^it»,'JQ»hw^.;^^^^^i^^
salia ei ole piraintSkäan halua
lähteä."
Kirjotuksesäaan lehti kehottiaa
pitämään isilmalla niitS ulkomaa»
laisia raharaiespiirejäf jotka etu*
jensa vuoksi lietsovat sotaa Puo>
Jan ja Neuvostoliiton vätiUa |a
joikä ovat tarjoQluneet lainaamaan
Puolan -hallitukselle tiiota sotaa
varten tarvittavat varat, fs
Lopuksi lehti vetoaa Puolan
valtakunnan kunniaan, joka vaatii
räjähdys-yrityksen toimeenpanijain
vangitsemista ja rankaisemisia.
*0n sietämätöntä, etta Puolan lä
heUiiäs Modcovassa on paremmas
8ä turvassa neuvostovirkailijain
kasissa kuin neuvortpianAtilas
WaVsovassa Puolan viranomaisten
käsissä.
Muuallakin Neuvostoliiton raja­mailla
ovat neuvostovallan vihol­liset
kovassa touhunsa.
Kun kauppasopimus Englantiin
kanssa ai lekirj oiettiin, hubn^iauili-vat
neuvoslolehdel, rtlä brittiläi­sen
työväen voimakas painostus se
pakotti MacDonaldtn hallituksen
tähän sopimukseen, ja jatkuva pai­nostus
samalta taholta on ainoa­na
takeena tuon sopimuksen kes»
tävy7destä.
Britanniassa^ niinkuin muissakin
maissa, on vaikutusvaltainen ryh­mä
kapitalisteja, jotka Neuvosto-
Uiton sosialistisen rakennustyöh
menestymisessä niUievät mailman
kapitalismin olemassaoloa uhkaa­van
vaaran. Tama voimakas ra
hamiesryhma tekee voitavansa
jarruttaakseen säännöllisten suh­teiden
palautumista ja kiihottaak-seen
sotaa Neuvostoliittoa vastaat^.
Tätä myrkyllistä prio^ägandaa si­käläinen
"työväenhallitus" suvait­see
ja avustaakin.
Pari päivää Englannin-Neuvosto­liiton
' kauppasopimuksen idlddr*
jottamisen jälkeen ilmotti Ruma­nian
hallituksen virallinen lehti,
etta Rumanian Mustat>merai.i;anhi
' ^antaj^ajäisissä*'» f ^eanot^aiaii:'!
''tjTäinKn kuun 16 p :nä käVi Ame­rikan
/ryöväenliiton lähetystö pre-
^detrtti Höovenn puhelllar,'^fäatiöii
sotalaivojen rakentamisen kiirehti
löivai^osopinxm;.! suinkin nmyötent'
käfitäai tnukä - työltöinyydeirft i
" Väitältiiseksi!' LäheiVife bi* »mUj
johtoherrat siinä asiassa ovat flpo-
Verin kannalla, vastustavat sitä.
Valmistautuminen sotaan on
'Amerikan Työväenliilon tunnussa­na
työttömyyttä vastaan. Ajutus-juöksu
on aivan sama kuiii finans-sipiiäomalla,
WaH-kadulla seka
armeijan ja laivaston sotapässeillä.
Mutta ajatusjuoksu on jäänyt puo-litidien,
sillä jos kerran on-sodan
valmistelu hyvä, olisi itse sota vie­lä
parempi., Ettei Työväpjiliitto
vaatinut sodan alottaniista hetipai-kalia,
johtuu siitä, että se ei vielä
ole Siaanut siihen velvoltavaa mää­räystä
kapitalistiluokaltu. Kohta
kun kapitalistit päättävät, että so­ta
on alotetläva, tulevat Amerikan
Työväenliilon johtoherrat olemaan
ensimäisinä kirkumassa "viholli­sen"
verta.
Tietenkään ei tuossa heidän vii­meisessä
edesotlamisessaan ole mi­tään
uutta; se ei ole muuta kuin
Vanhan vakaantuneen politiikan
jatkumista. Mailmansodan aikana
ja sien jalkoen on tuo politiikka
vain käynyt entistä julkeaminaksi.
MÄlIinansodan aikana oli Gompers
Amerikan imperialismin ylimmäi­senä
värväyskersanttina. Hänen
seuraajillaan on yhtä läheiset vä­lit
ei ainoastaan Wall-kadun kor-keimpain
piirien kanssa, vaan itse
sotakoneistonkin. He ovat julki­sesti
antaneet siunauksensa armei­jalle
ja laivastolle sekä fascisti-selle
Amerikan legionallc.
Voidakseen taistella solaa vas­taan,
ja eritoten Neuvostoliittoon
tehtävän hyökkäyksen välniisteluä
vastaan, on työväen ennerikaikkea
tultava käsittämään, että vanhoil-liiien
uniojohto niin siellä kuin
taalla. Canadassa on tärkeimpiä
rattaita imperialistisess;i sotako­neistossa.
Solavasläiseen taisteluun
kuuluu reformististen työväenjohta-jieh
paljastaminen siksi mitä he
ovat: sodan lietsojien juoksupo­jiksi,
jotka saavat toimintaohjeen­sa
suoraan raharuhtinailta ja so­tilas-
esikunnilta.
Viime Viiöd^iV''ajalla on tapa-' gonkdrvauslaki on ollut voilriafei,
tuVmain luklimaarä Ontarion ''ie- ori 'llmötdttii'^ Tcalikkiaan '8(^^^
öllisuuslakoksissa yhä lisääntynyt, tapaturmaa:'^ja 'korVäusta 'niäkkfettii
Itbrvauslaulakunnalle jlmotettiin yifi^^g^^^l^Ö^^/'^^^^^^
j^aalkrääiT " ' '87;ip3" ' läpäfiifmää^ "• • $i{p7^;,ty^Sa'/l,|^9^^^^ ,Sm^-
joilta flpfp^l^^f^M^^ji^^^ Isiise teeltääiiiäcun fii!?«äliifli8i
'<it^ ^ko?lfclrt»|fi'*'«Mi
''6tiiit?n.- ' Korvausta - on myönnetty- -^i^pttildt<
;^a«i2;i57j iNiideti mmtoki^,
,yujoden ajaMp yytS W.y9^jägp{|t^in-
1 iNyt'Fireiisifessä piiaöiiäsöääh pu--,
• l/f.
aikoo "rakentaa laiva-laivalta,
tonni-tonnilta yhtä lukuisan ja
voirhakkäan laivaston koin Rans­kallakin
on." Samalla hä''n ilhiotli
kaikille fascismin vihollisille, 'ellä
fascisti-ttalia oVi nyt Valmis koii-taamaan
kaikkia halullisia. " F u s -
cisti-Italiaj joka nyt on vahvasti
aseistettu, voi nyt esittää valitta­vaksi:
joko meidän kallisarvoistii
•'1
i.f )
il !
/ i ! a i ' " : -)
Hl Lii. i ; v u ' i j i " . I''
- L i
• 11 '1 Fyöliiaa-topil(uitlt{a'1^
i f i - ; ,'f!'r'i^, ; n ( n .v,^:-
i < i ' ^ ' l ' : .H
kysymyk-sessä heidän olonsa vas
taajana.. J a koko asian tähänasti»
non kulku on muutenkin rnitä sel­vimmin
paljastanut syytteeseen
joutuneiden todellisen olemuksen.
Miehet, joille f aseistit nyt h a l u a i ­sivat
"rehdin j a refiun pohjolaisen"
maineen, ovat osoittautuneet mitä
niukkamaisimmiksi. Yön pimeydes-
~il tehdään tärkeitä roistontöitä.
Piileskellään j a paetaan kuin suu­rimmat
pahantekijät. K u n teqsta
kuitenkin ollaan joutumassa t i l i l ­le,
valehdellaan j a vääristellään
kuin pahimmat huijarit. Yksinker­taisinkin
porvari näkee tällaisessa
menettely.ssä jotakin niin* iljettä­vää,
että hän häpeästä punastuu,
lain kyulee sitä kiitettävän. M i i t ta
fasei-steille o'n k a i k k i mahdollista.
Heidän ainoana j a yksinomaisena
tarkoituksenaan on työväestön
kaikkien oikeuksien tuhoaminen,
j a sen puolesta toimiessaan eivät
he keinoja valitse.
Mutta laajfemmissa porvaripii-re;
i.ssa,' joissa faseistirieA henki 'ie?'
yii'1rrt.le"^aa^0'^äif.aeliKtS väikä-fijKv/
altaar^fei Ä a i n e f i ' ' ' « 4 n e t t ; e l i '>
' ^ : - - ' - W J « X ' • ' • -
Kaksinaainaista
peha
tyäs^OYeri! (Hetko jo tiaimiit VapaodeD?
——p—.
Englannin Riippumattoman Työ­väenpuolueen
kaksinaamaista poli­t
i i k k a a Intian • vapaustaisteluun
.nähden käsitellään kommunistipuo­lueen
äänenkannattajassa "Daily
\Vorker"issa seuraavalla tavalla:
"Kiippumattoman työväenpuolu­een
konferenssi hyväksyi äskettäin
päätöslauselman Intian riippumatto­muuden
hyväksi. Samana päivi^nä
konferenssi töin tuskin sai aikaan
päätöksen, jossa tuomitaan "työ­väenhallituksen"
politiikka.
Ja kuitenkin. Kuka ,tänä het­kenä
käyttää kaikkia terrorismin
j a vainon keinoja Intian joukkoja
vastaan, jotka taistelevat itsenäi­syytensä
puolesta? Juuri "työvä­enhallitus",
jota I L P (Riippumaton
työväenpuolue. — Toim.) tukee.
Hänen majesteettinsa "työväen­hallitus"'
on toimeenpannut hirmu­hallituksen
Intiassa. Työtätekevien
luokkaiaistelijat viruvat Meerutir
vankiluolissa, lakkolaisia vangi­taan
j a ammutaan, häpeälliset Ben-e:
alin määräykset on uusittu j a i m ­perialistisen
"työväenhallituksen"
veriteot Intian työläisiä j a talon­poikia
kohtaan lisääntyvät päivä
päivältä. "Työväenhallitus" ei het­keksikään
pysäytä murhaamis- ja
näänny ttämispolitiikkaansa Intias­sa,
sillä siellä vallitseva orjuus on
koko imperialistisen p o l i t i i k an t u k i.
Sieltä riistetään kapitalisteille ää
rcttömiä rkkauksia, neljäsadan
miljoonan siirtomaaorjan kärsiessä
kuvaamatonta kurjuutta j a nälkää.
K u i n k a on mahdollista, että I L P
sanoo puolustavansa Intian vapaut­ta,
mutta tukee "työväenhallitus­t
a " — Intian itsenäisyyden pyöve­liä?
Kysymykseen ei ole vaikea vas­tata.
Tämä ristiriitaisuus on y k si
tyypillinen esimerkki siitä kaksi­naamaisesta
j a inhoittavasta poli­tiikasta,
jota I L P harjoittaa. K u i n ­ka
Intian itsenäisyj^s saavutetaan,
onkin seikka, ibsta I L P visusti v a i ­kenee.
Pelastaakseen itsensä jou­tumasta
samanlaisen inhon koh­teeksi,
kuin mitä "työväenhaljitus"'
on, ovat ILPrn politiikot koetta­neet
vetää rajaa "vasemmistopuolu­eensa"
j a hallituksen välille. Yrit-^
taen ylläpitää sitä illusionia, että
I L P ei o'.isi "työväenhallituksen"
takana, koettavat sen politiikot k e ­rätä
jäseniä itähän sosialifascisti-eh
puolueese^en.
Tänään, j o l l o in Intian joukot
vuodattavat verta j ä uhraavat hen­kensä
taistelussa itsenäisyyden
puolesta, on kyynillistä ivaa näiden
"vasemmistolaisten" taholta hyväk­syä
päätöslauselmia Intian hyväk-.
si. Niinpl^ tämän puolueen johtaja
Fenner a:ockway aikaisemmin p u ­hui
Bengalin säädöksiä vastaan
Viime jonoluknussa hän kuitenkin
ajoi parlamentissa läpi Intiaa kos­kevan
päätöksen, joka sai kaikkien
kolnieri kapitälistipuolueen kanna­tuksen.
5fäih olleh on välttämätöntä ja
oikein, että kommunistinen puo­lue
paljastaa häiden kurjien " v a ­semmistolaisten"
politiikan heidän
toimiessaan MäcDonaldin hänty-rieinä
jä osoittaa heidän olevan
työväenluokan - vaarallisimpia v i ­hollisia..
Britanniassa on vain yksi puolue,
nini. kommunistinen puolue, joka
puolustaa Intian itsenäisyyttä.
V a i n meidän puolueemme taistelee
"työväenhallitusta" j a sen veristä
politiikkaa vastaan. Vain kommu­nistinen
puolue taistelee rinnan
Intian joukkojen kanssa proletga-
;;ien j a talonpoikien demokraatti­sen
vallankumouksen puolesta. Tä­nä
vappuna tuli tämä taistelu e n ­tistä
merkityksellisemmäksi sen
johdosta, että Britannian luokka-tietoinen
työväestö ' yhdessä . Intian
joukkcjeh kanssa mielenosoituksis­sa
vaati Intian itsenäisyyttä brit­tiläistä
imperialismia j a "työväen-haKitusta"
vastaan, sekä niiden ku­kistamiseksi."
I •
fje
K^ldlle inikaBis- Ja piMkomfteoille
kaikille sSifeereille
Vappu-mielenosoitukset ja vangit­semiset
Sudburyssa. Torontossa,
Montrealissa, Port Williamissa ja
Calgaryssa.
(1) Voidaksemme vapun päivän
liikehtimiset saada hyödyllisesti pal­velemaan
"Workerln" levitys- ja j ä ­senten'
vär<räysryntäystö, on välttä­mätöntä
tietää: (a) kuinka paljon
työläisiä osallistui; (b) kuinka pal­jon
työläisiä lakkoutui j a mistä työ­pajoista,
kaivannoista, y. m.; (c)
Missä määrin työtitomät osallistui­vat;
(d) Kuinka monta järjestöä
(uniaita. osuusliikkeitä, kielijärjes-töitä.
yjn.)osalllstui; (e) MiUä t a ­valla
poliisivoimat suhtautuivat; (f)
järjestettiinkö työläisten puolustus-elimet
ja kuinka ne toimivat; (g)
Mitä konferensseja, lentolehtisiä,
työmaalehtlä. yjn. toimittiin ryn­täyksen
^ j a l l a?
•• (2) Tämä. vappuliikehtimis^ii vai--,
'misteleva työ olisi pitänyt : ^ y t l w i,
^Violtceen' .fryntäyksjen ,,.;; byy^tk^i
Englannin vaianki
jäin lakko
Poliisit " h y v S « ä " Englaaniu,
kolaistc-n kimputta.
Englannin kutoniotvCläistea •
- , - r i • • . tel« eUnehtojensa T.u..;e=ta
.'okainen jäsen • t o n n i a pooluejäsen Kömmunistipuolue-.T ^äneE
lakkolaisiLa on Fää..iäiäpäivi;f~
^ n j : Jälkeen, ollut suuria lai
ten mieienosoifjskokoukiia
ifordissa, HudderTifieldissä
leyssä ja Devv.-burv^^ä '
j a jäsenten vMIM. P . « e n , J a o ^ ^ ^ S ^ i ° " . . , ; o ^ S , u.
. P^lueeri ? lcÄikldeiii:^täyl&ieu ja
oii^ntojen eteeni^.in -vieminen e-^
. Ipllyttaa^ pn23ni«ii''''iamels
ntntaknntoisuutta.. Jö^ylfjrj^ o i i l i i ­an
paljon iäviseinaä piioiiteeh p i i r i -'
komiteoiden ja puolueen • yksikköjen
^Vi*akavrr;monta;o jäseiitä ^ ,A?^rT{,ät1|^^
iytyhyt"Viliilti^*aik(5rhiU'-r3%ty^Mtgfeu.-j^joj„eeseöniija ikHÖ*P'i-Ba^oft,,uifsi3;
Veluun , , *''iäMlä|u'äfÄiyutittä«^!Vaa^^ ^ijtrttäp^ r'tWj9f!ke^\^'X^^(,^
laan. '•'1P6'ötcfe2tf ^pää-äänenkannat- OnkÄJ^ijnrfäyksenfijfeäfeitMxJ^^^
t a j a on jo_jiseita kertoja ojlut pa- " .......
kiitettu tuomitsemaan Ifascistien
'i't>istontyön Vaasassa. Se on se­littänyt
ti&hiln, '^liäslapiialaisuurfeii''
^alkukohdaksi, jä yäittäa, että a i -
kai.sempiist^lm^^lais»*^". .9.MoJ>^3>
•'kiiti/.n»t4U^aKv:^»]^fj rtfSfU,
'fec!tkin7;;,-iy5»«?t^Rya^,.^'4gT^srappaW
rgUuciep"-, J3j}fessa,;sfe?wilgmjfta, .Qvat,
t\i nJöucmitJlai 4.!»iolu^Pni.'<y)s*itke^^n
, taholtaäi;ja<!tmkon.sJol|fi4Bent^^g4o^u^en
Se on se- ,jä »nv,iiaetQiI»nÄ;SUtä ^ett^^
ykäUä-j^aeo^:. apnettii. o^us op
te ,,.,M\l>^mmi. (c)',"'; Oletteko
Vsuuttä." Näistä kirkbrimiehistä sä-'
notaan Lapualla perustetun "Suo­men
lukon" valtuuskunnan maa­laisliittolaisen
puheenjohtajan esit­täneen,
että papit, joiden tehtäväk­si
Pohjolaiset ovat heitä virkaansa
valitessaan antaneet pitää paholais­ta
kiinni, ovatkin nyt päästäneet
.^en i r t i j a näin hoitaneet huonosti
tehtävänsä.
Kokoomuslaisista,. jotka samoin
esiintyvät "uuslapualaisuuden" joh-dorsa,
esittävät maalaisliittolaiset
lehdet edelleen todistuksia, joissa
sanotaan, että kokoomuslaiset
esiintyvät usein "puolueettomina
kansalaisina", siellä missä he ova|
lopullisesti pilanneet maineensa,
jollaisista esiintyjistä sapassa sa-
Mh i ^ l u l l ^ .^ailbolja^yBtjrtsten:,,jty(il^^
^ojfjfp4(d«stamjselI^^ ja,. panadan., ^övS.fij
" pdolustusIiit<m^ rakentämiselte,,^ S i i d -
burjrssa se voi muodostua todellisek­si
kansainväliseksi mobiliseerauksek-si
ranskalaisten, englanninkielisten,
suomalaisten, ukrainalaisten ja m t i i -
den kansallisuuksien keskuudessa,
heidän voittamisekseen puolueen
ympärille. Canadan työväen puolus­tusliittoon,
metallikaivostyöläisten
teollisuusuhioon jä e r i kielisiih jouk-kojäi^
jestöihiiC Tämä ryntäys täy­tyy
h3rvin läheisesti yhdistää ratio­nalisoimisen
ja uhkauksien sek\
suoranaisten vainotoimenpiteitten
selostamiseen, mitä suoritetaan I n ­ternational;
Nickel Co. (Incon) t a ­holta
— Port Willianfissa metsätyö-
Iäisten, freight-sheddityöläisten ja
työväen puolustusliiton järjestöjen
eivät toimi Siitä seuraa, että kes­kuksen
ohjeet eivät ifiäse jäsenis­tölle,
mutta tiautaantuvat piiritol-mikunnan
elimiin. Tämän syyn t a ­kia
täytyy keskuksen tutkia j a ko­hennella
puolueen ryntäyksien käy­tännöllisien
saavutuksien eri puolia.
B^yvin vakavana ilmeneelkäytännö-
Uset kokemukset siitä, että tuskin
puolet jäsenistä ösallisttiu ryhmien­sä
kokouksiin. Mikään ryhmä ei
voi toimia kimnollisesti ellei sen
jäsenet ole mukana jar käsittele n i i ­tä
asioita ja tehtäviä mitkä kul­loinkin
ovat esillä. Miksi on tär­keää,
että j<*ainen jäsen käy r y h ­mänsä
kokouksissa? Koska ryhmä
on paikka missä keskustellaan ja
täytäntöön pannaan annetut teh­tävät,
koska ryhmässä kaikki puo­lueen
toiminta työläisiä koskevana
käsitellään, koska ryhmässä suorite­taan
jäsenten valistaminen Ja kas­vattaminen
ja koska ryhmä on paik­ka
missä kontrolleerataan ja arvos­tellaan
jokaisen jäsenen toiminta.
Toveri ei voi cffla puolueen jäsen
maksamatta jäsenverojaan jfaosallis-
Inmatta ryhmänsä tcänintaan.
T^Ömaaryimueri muodostaminen
ja toiminnan juurruttamtaen työpa­joihin
käy myöskin mahdolliseksi
vain sen kautta, että jäsenet osal­listuvat
ryhmäinsä .kautta toimin­nan
tehokkaaseen suuntaamiseen
työpajoihin. Siinä määrin kun puo­lue
saa kehitettyä työmaasoluja, voi
se ulottaa ryntäyksensä myöskin
työpajoihin ja tehostaa taisteluaan
työnantajia vastaan sekä voittaa
työläisiä mukaansa. Tällä hetkellä
meillä on vain muutamia työmaa-ryjhmlä
- j a erikoisesti jumi tätä
i t i k k a a -.«ilmalla, pitäen; on.; ^ o l u e en
•golUttinea komitea pääjstänyt että
'tämän' H ryiitäyiseniyj kuluessa „i. tulee
'äfeliSäa järjestää:.3a;työw»asolua.;,
^smsteu (yiitenäi3iFysIMt^n,,^(T^
^jcnAers iXJnity Sjs0ffiehb&r^^i9^
Äeni^J»'twi«S«n.T TaO^ .Jn-j(
etxiAl3baaIeu> konjgressi^) ^ M t h ^ ^ ,
kömfteaon julkaissut ohjeet kaikille
•pUrelllB .Woi*ers r Unity-liiton . ,psii-^
kallisten' t < konferenssien. .-kqtsiJtfnisesta ^
f&\ ) väliaikaisten liltoRoj^stpn^ROil,-
t^&iriv.muodostamisesta-.: sfjsä; '-^i^^^y
Rikseon iäxiB^mi^t^:W4^-i^nri^-
''•ifessiiny^*ekä:jn%eteÖn j a / f l i ^ y ö l ä ^ -
te^^:! r-kaivostaröläisteni V raM.tjatie-.Ja
tetiiden-'i at^eanetpöläist^p:> - jg.., kutc?:^;
iä^tysaäisteiifirkaasainvg^iijlin ^kjjn^-
'irepssemiim); K a i k k i a l l a ^m-. ioiip^ttaya'
pikaisesti.-;.. • — ; • = .
Kommunätisella tervehdyksellä:
Kommunistipuolueen keskusorgani-satsioni-
jaoston puolesta,
A. T. H i l l sihteeri.
j a reformististtn anirnattiliittojol
teorrorijjolitukasta lii
Trotski itsensä kavaamaDa
Suomen porvarilehdissä käy
edelleen ankara taistelu "lapualai-soudesta.*'
Kaikki haluaisivat olla
täiiaän liikkeen parhaimpia a.<;i.in-ajajia.
J a n i i n on syntynyt kova
kiistä siitä, ken heistä on "suurin
lapualainen", jä minkä puolueen
johdon alla saadaan järjestetyksi
voimakkain "taistelu kommunismia
vastaan." Lapuan "sankarien" tör­keän
rikollinen menettely Vaasan
työväen kirjapainon hävittämisessä
vei porvarien kortit pahoin sekai­sin.
Fäscistit, suurpääoman avoimen
diktatnurivallan tavoittelijat, tie­tysti
siunaavat edelleenkin tämän
lempipoikainsa roistontyön. Kiitos-Äskcttäin
on ilmestynyt Leon
Trotskin cmakirjoittama elämäker­ta,
lähemmä 6Ö0 sivua käsittävä.
E a r l Browder, joka nähtävästi on
teoksen, "läpikäynyt", on siitä laati­nut
seuraavan selostuksen New
Masse:;"julkaisua varten.
Kirjassa Trotski antaa eloisan k u ­van
itsestään, vieläpä paljoa "puhu-vamman"
kuin mitä tekijä on tar-kcttanutkaan.
Eäinenkaikkea se on
poliittinen taisteluohjelma Neuvos­toliiton
Kommunistipuoluetta ja
KcmmunJstista Kansainvälistä vas­taan,
kirjoitettu nuhteettoman " k i r ­jalliseen"
tyyliin ja kaikella tottu­neen,
«sanomalehtimiehen taidolla.
Ssh kirjallista arvoa tulevat porva­rilliset
arvostelijat suuresti ylistä­mään.
Vallankumoukselliset työläiset
tulevat sitä tutkimaari siinä olevain
poliittisten paljastuksien takia, s i l ­lä
teos on tarkotettu ikiliittiseksi a -
seeksi proletariaatin ma^ilmanpuo-liiettp.
vastaan.
k i r j a n ydfhaiheena on se, kuinka
Trotski sattui joutxunaan poliittisesti
Leninin komeimettavaksi, vaikka
sielutieteelliset tutkielmat ovat häntä
erikoisesti viehättäneet, pysähtyi
meid&a silmämme erääseen kohtaan,
joka näyttää sopivan kuin avaimek­si
Trotskin sielulliseen rakenteeseen.
Sielntifiteilijä Freudin menettelyta-^
paa käyttäen on mahdollinen y m ­märtää,
kuinka vähäpätöinen t a -
paiis. Josta kerrotaan teoksen 149 s i ­vulla
j a joka sattui melkein kohta
kun nuori Trotski o l i tutustunut L e ­n
i n i i n , säilyi n i i n kauan hänen mie-
H E R R A N P A L V E L I JA
S E K IN
. V.k. 24 p:nä kävi eräs työläis­nainen
Maarian pappilassa ilmoit­tamassa
eroavansa kirkosta. E n ­nenkuin
pappi suvaitsi poistaa työ­läisnaisen
pois kirkon kirjoista,
lateli hän k a i k k i a hävyttömyyksiä
j a ruokottomuuksia haukkuen koi­raksi
ynnä muuksi. Työläisten on
syytä painaa asia mieleensä.
:hän mielestään oli Leniniä korkeam­malla
politiikassa: kuinka hän sitte
Leninin kuoltua suunnitteli päästä
"valtakuntaansa"'. mutta kuinka
kcmmimistisen liikkeen "rappeutu­neet"
johtajat salsdiittoutuivat suur­ta
Trotskia vastaan, riistääkseen ha­ileita
hänen perintöäsuutensa. Tä­män
jotenkin laihan salapoliisiaiöeen
varaan on teos rakennettu.
' SielntieteeUinen kenkä jotta
Seuraten Trotskin vihjausta, että
lessään j a muodostui m i l f e i vertaus­kuvallisesi,
j a vihdoin joutui hänen
elämäkertaansa. Trotskin kertomana
oli tapaus seuraavanlainen:
"Eräs , perin epämusikaalinen
muisto aina liittyy mielessäni tä­hän
oopperassa käyntiin. Lenin
oU Pariisissa ostanut kengät, j o t -
' ka osottautuivat liian ahtaiksL
BLohtalo satutti niin, että nunä
juuri silloiu tärkeästl tarvitsin
uusia kenkiä. Sain Leniriin ken­gät,
j a eiisin ne tuntuivat sopi­van
minulle täydellisestL M«ao-matka
oopperaan sujui hyvin.
. Mutta teaatterissa istuessani a -
loin tuntea kipua. Kotimatkalla
kärsin tuskia, jä L e n i n vielä k i u -
sotteli minua sitäkin säälimättö-mämmtn.
kun hän itse oli saanut
kärsiä samorja tuskia monta t i m -
tia noissa samoissa kengissä."
K u k i n Ireudilais-amatööri tehköön
mielen.sä mukaiset seikkaperäiset
päätelmät tästä perin mielenkuntoi-sesta
jutosta. Meille riittää päätel­mä,
että Trotskin suunnitelmiin s i i ­tä
lähtein kun hän tapasi Trf>n!Tiin,
tavalla taikka toisella liittyi ajatus
astumisesta Leninin saappaihin, se
an hänen paitolleen Venäjän val­lankumouksellisten
johtajana.
Trotski meiislievfkkinä
Kohta tuon kenkä-jutun jälkeen
jakaantui Venäjän sosialidemokraat
tinen työväen puolue Leninin joh­tamiin
bolshevikkeihin Ja Martovin
johtamiin mensheyikkeihin. Trotski
liittyi mensheyikkeihin. Siitä saakka
bän kävi mUfei yhtämittaista po­liittista
taistelua T o n i r i i ^ vastaan a i ­na
vixoteen 1917. Enimmän osan täs­tä
ajasta hän o l i joko menshevikki-puolueen
jäsenenä taikka heidän
kanssaan liitossa bolshevikkeja vas­taan.
Nämä seikat huomioon ottaen on
ilmeistä, että joko on Trotski kovm
liian vaatimaton tukka sitte julkea
poliittinen puoskari. Sillä toiselta
puolen hän väittää, ettei mitään
"trotskilaisuutta" old olemassa, siis
kieltää itsellään olleen mitäin' eroa­vaa
pomttisea'suuntaa,'toisaalta faas
vakuhttaa sinä aikana olleensa o i ­keassa
kaikissa färkeinimissä poliit-tajien
matta.
Hallituksen ja kapitalistien
kenään tehdyn .-opimuksen „
kaan oli kapitalis:ien puolesta!
hetetty lakkolaisille kehoitus
työhön keskiviikk._,iia V. k. 23
yänä, sillä uhkauksella, että
j o t k a eivät saavu töihin,
eroittamaan. Lakkoa johtävaTl
kuskomitean ja kommunistirao
een taholta va.-^tattiin tähän
ukseen järjestämällä mai,
päiväksi suuria niielenosoitasbi
uksia, joissa lukuisa määrä la]
laisia liittyi kommunisiipuolaees
sekä uusia tilaajia ilmoitta.,
joukottain kommuiiistipuolaetB M
delle "Daily Workerille."
Lakkolaisten kokouksissa on
littu joukkolähetystöjä käyoäiJ
yhteiskuntahuoltoloissa vaat
avustuksia. Vaslauk.set ovat _.
kin poikkeuksetta olleet kielt
vaikka esim. Shipleyssä todeta
virallisesti 400 nuorta naistyöiaJ
tä nälkiintyneiksi ja avun
sa oleviksi. .Samoin ovat hi
keittolat kieltäytyneet ant„
lakkolaisten lapsille ruokaa,
ka näissä, ku;cn yhteiskuntahaöj
toloissakin, istuu lukuisasti refo|
raistisia amrnattiliittopamppp,
Tämä häikäilemUtön menettely
herättänyt ;-yvää suutiumusta '
kolaisten ja muiden työli
keskuudessa "työväenhallitusta" ]
reformistisia petturljohtajia
tar.n.
Lakkolaisten keskuudessa
see reipas taistelumieli,
on vaikuttanut ni. m. se, että i
tustoiminta lukuisten työväen
jestöjen tar.tucs.sa a£iaan..OBB
entistä • pareninialle kannalle.---^
ovatkin kapitalistien ja>r€f<(
tisten .johtajain yritykset hajoijl
lakkolaisten; iin;amaa. ,tqpa
'epäonnist,uniaan. .• i^j^: •
'; iL^vkplaisten keskuudessa.^pnJ
i-äittiinyt, syvää suuttuinustaijk|
imotyöväen liiton refor
johtajien menettely kutsua .J»l^
hiirtat^, vartioimaan ami
'Iniorieustoa estääkseeii
:tvL pääsyn oman animatt|li
toimipaikkaan yaa'amaai(,B£J
:kiiuluvia ävustuksij», . joita.\^
•rejformistiset jo'litajai ö\;at'.^^
kipltäneet. Lakkolaisteh en»'
itdkouksessa päätettiin vaatii,,Jd
Hitöri johdon on erottava, r"*
l i i t on pääsihteeri Smith kieli
vastaan ottamasta tätä ko
päätöstä.
Lakkolaiset järjestävät
vasti mielenosoituksia ja
kouksia, sekä vahvistavat aT_
toimintaa. Uusia avustusaseim»<
muodostettu useille paikk
le, kuten Nelsonissa, Westissä, Jl^
nyssa, Dysartissa, Gallhtoii '
jne.
Bradfordis.sa sattui «ime
viimeisen viikon lopulla
yhteenottoja MacDonaldin
hurttien ja lakkolaisten
Fieldheld-kutomon johtokoflt»,^^
päättänyt yrittää saada työtä Mrt
tiin j a senvuoksi pyytänyt RtD^
määrät poliiseja vartioima^
tlsissa" häkökanhöissaää,' Häh - sanoo:
"Tunnollisesti' punniten en vOi syyt­tää
itseäni mistään vakavista'"^ereh­dyksistä
yleisen polilttiscäi tilanteen
ja sen vaiinnVnmmitrgoi^ic;^^^ näköa­lojen
arviobinissa" (sivu 185). E d e l ­leen
hän kertoo Joffen hsnräksyvässä
miel^sä sanoneen: *Tt^ttisest2 sinä
(Trotski) «dit aina oikeassa, alkaen
vuodesta 1905. j a minä olen sinulle
monasti sanonut omin koacvia kuul­leeni
i-mmfn myöntävän, "»ttä myös
V. 1905 sinä täit «Aeassa» eikä hän"
(sivu 536). Jos nämä Ja satakunta
muuta Trotskin väitettä pitäisivät
kutinsa, olisi historian väärentämis­tä
puhua 'TeniniOTustä-, sinä TStJts-ki.
jos häneen saisi luottaa, o l i L e ­ninin
johUja. Tästä ty
tehköön itsekukin päätötoensi 1
ski itse, osottamalla vilpillistä^
timattomuutta leninismin
jota hän salaa halveksii, t o d i^
levänsä tietoinen siitä, että sw
harvat hänen väitteitään ustoÄ^J
Enemmän kuviteltua knin
Trotskin antaman kuvaai^i'
kaan ei Lenin kovinkaan paljoa-»
kuttanut vallankumouksen _
ratkaisevina hetkinä, paitsi
hän kannatti Trotskia j»
häntä hänen luonnollisia
aan, bolshevikkipuolueen
mitsan jäseniä vastaan. Se_^
kem ainoa tärkeä osa, mtoö
ski tunnustaa l^^^^
hän sanoo olieeiisa hyvin '
Leninille. Mutta tähän 1
teen sekottuu niin koppai^a
vaisuutta, että tubein ^
ään Trotskin kirjoittamia nw»^
kiessaam Hän pitää
matolta esim. että ^ ^ i ™^
hyvillään ja melkeinpä 1»^^^
sellaisesta kiitoksesta. » » ^ . J
paus on
"koettaa
Tja voisi häntä siitä ]
kuvaava. Pi*m
Trotski tuttavallisa
uksia kertomalla ^erät^
ta' tunnelmaa k'Jin li
hyvin- likeis^-ä
kanssa, sitävasiotn 5nm can
teen öUeensa atnsiseJ.»
Leniöin johtamaa
vastaan.
Kaksi luokkaa väOA
T^ratskme oli olemassa
kahdenlaisia niieliiä ^ ^
sen johtoaseniL^sa: ^ ^ ^ ^
m a t . "lojaaliset-.
henkiystävänsä. ^'^f^^
mt", rappentu^ej
ski ylenkatseeui^ti