Vapaus, June 4, 1930

              Sivu 2 Keskiviikkona^ kesak. 4 p:nä — We<i, Jime 4
T A P A U S tyS*lMl2b •TIM iriiiiiiliiiilTTili. ITiiiMJi
VAPADS iJLibtnf)
i l
KäinmlUsimS' ja kiaikUas^M
märskaHam
« M K f i j M i * iWo>h i a Cl—<«
T**. «k*
Cfaa SoaittOZ.
«n tmO ia U »UraaMdt V«»aaiC l^-O. Bot (9, SaÄanr. Oat.
ÖJlOTUSillNiNAT VATAUDESSAt -j/'
lafaMi « 1 U n a . 92Ml Ukii Utu». ^ A>iei>iit««« mwSa»_*fumuin»^
lUnlMMakaM S«e kcrt». t ) j » S UfU*. ~ a^rtymihaoTatrt »I*
ithaaKikMt »aJO keiu. «SAO kakrf kairtaa. r - %3MiUa>*mim
M «240 fc«fta, SO l>iUMlun kJrto«»«n—H» tai mmitUminjMi. -
> aaB«*ila»ot»ka«t SOfk kota. «IJ» k«ta>a ka/taa. — TflaplMlaattaJlaa ia ftiaeia»
«8, *nmitnaai, Hktlttari flauioubiau ctakltocs.
Toukokpun 29 p. tuli Canadan
TfLAUSBLfHATi ,
S «k44J». « Ifc. « t ^ , S kk. <1.7S ia 1 kk. « t ^ . — TUTmbaikfa Ja
" » 1 2 »k. «640k « kk. « 3 ^ Ja 1 kk. «140. ^
' M dta «itUua CakaoM ata vaauasu ca(iBii«e«a fcirieeMMaa. kltjatukaa aaJiHiia UH*«aa
ie^fa.p«nM>aan<a>Ua'aiaKUa> |. W. AklvJa*. tiikkoeakoiuja.
:mf: • '/ ' ' ' , • • , - , ' , ' „ . « ,„„•, , „.i', , , , M
Enemmän hmnuctn todelliseen joukko-
Taniä kysymys on otettava jo-
Jcaisen vailankumoukseinseen työ-
-väestöön kuuluvan raatajan vaka­van
harkinnan alaiseksi; enemmän
£ op ryhdyttävä suorittamaan todel­lista
työskentelyä työläisjoukkojen.
/ Iceskuudessa, t järjestyihättömiqn
. lyöläisten järjestämiseksi vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen ri-
'veihin, yhä suurempien työläis
joidckojen saattamiseksi kiinteäks
Ossiksi luokkarintamassa kapitalis­mia
vastaan kommunistisen, puolu­een
johdolla.
On totta, että jatliuvasti ollaan
tekemässä työtä vallankumouksel­lisen
työväenliikkeen, sen johtavan
puolueen, kommunistisen puolueen
tunnetuksitekemiaeksi niiden työ­läisjoukkojen
keskuudessa, joitten
kanssa olemme kosketuksessa; mut­ta
kaiteesta huolimatta ei tämä työ
ole kehittynyt vielä sille tasolle
kuin sen olisi pitänyt kehittyä.
Yielä ei olla lähimainkaan, siirto-laisväestönä,
ryhdytty kyllin "laa­jaan
rynnistykseen maan n. s. var­sinaisen
väestön, englantia ja rans-
: Icaa puhuvien, keskuudessa. Tähän
luonnollisestikin pn lukuisilla suo­malaisilla
ja muun kielisillä työ­läisillä
suuret esteet kielivaikeuksi­en
y.m. kannalta, mutta kun tar-
~ koin harkitsemme asioita oh myös
- • siiurena tekijänä se, että emme
.^V.|od(!lMV>an ole kqtsoneet^ ja^ym
' ' 'märtSneet itseäiiime todellisuudes-
«a Canadan työväenluokan osaksi,
' - vaan paremiiiinkin ulkomaalais-joukoksi,
joka ei voisi sulautua
ijMian työväestöön. Tähän johta­vat
lukuisat tekijät, mutta olivatpa
nämä tekijät mitkä hyvänsä, niin
johtavat ne kuitenkin tuhoisiin seu­rauksiin,
kansallisuuksittain karsi-noitumiseen
ja maan varsinaisesta
vallankulhoukselliscsta liikkeestä
^rjään vetäytymiseen. Tämä on
anteeksiantamatonta, sillä juuri
tässä lepää osaltaan juuret niille
oikeistolaisille, opportunistisille
pyrkimyksille, mitkä ovat loppujen
lopuksi kapitalistiluokan etujen
mukaisesti tuhoamassa kommunis­tisen
taistelupuolueen yhtenäisyyt­tä,
yrittäen pirstoa tämän, heiken­täen
työväenluokan vallankumouk­sellista
vapaustaistelua.
Tämä karsinoituraistendenssi on
{armottomasti tuhottava. Sen ohel­la,
että työskentelemme siirtolais-työläisten
keskuudessa, jotka ovat
perin tärkeä osa canadalaisest3
työväenluokasta, sillä niiden luku­määrä
bn jatkuvasti lisääntymäs­sä,
samalla kertaa kun ne muodqal-tuvat
huomattavaksi osaksi juuri
eniten riistetystä työväenluokan
kerrostumasta, on meidän työs­kenneltävä
suuremmalla innostuk­sella
myös englantia puhuvien ja
Canadan ranskalaisten työläisten
keskuudessa. Nämä muodostav^l
Canadan työväestön kaksi suurin­ta
kieliryhttiääi Näiden taistelut
ovM sidottava kiinteäksi osaksi
myös . ulkomaalaissynLyisten ty&
Iäisten taisteluista, canadalaisen
työväenluokan rintaman tullessa
yhtenäisenä suunnattavaksi riisto-järjtölelmää,
Canadan työilantaja-
^luokkaa ja sen aptireita vastaan.
senaatissa uudelleen esille kapinal­lisuus-
ja karkoituslait, joiden
olemassaolo katsottiin eittämätto-män
välttämättömäksi. On aivan
ictvää, että Cairadan kapitalisti-luokka
tulee juuri tähän lakiin
lojaten yhä enemmän hyokkää-nään
nousevan vallankumoukselli­nen
iiikkeeK tukahduttamiseksi.
Useat senaattorit lausuivat, että
rikoslain SKB pykälä, mikä hyväk­syttiin
Winnipegin lakon aikana v.
1919 "osoittautui kapinallisille
lausunnoille ja teoille peloittavaksi
varoituämerkiksi" ja että lain "vai­kutus
on ollut peloittavana kym­menen
vuotta ja tulisi olemaan
Suomen porvarision fiarlahqi7äfifi^ili on
Intia ja Kiina. Siinä kaksi sa-
" ' |iaa, jotka kiinnittävät tällä het-kellä
koko maailman mieltä.'Kum-mtMisakin
maassa on parhaillaan
: käynnissä taistelut, jotka ovat ke-
, . hittymässä suunnitelmalliseksi,
'^'^ myrskyisäksi vallankumoukseksi,
njin koti- kuin myöskin ulkomaa­laisen
porvariston heittämiseksi yli
laidan teolUsuustyöläi9*en ja ta-
« lonpoikien yhteisillä voimilla.
Nykyään ei mistään muusta pu-
" huta maailman sanötnaleb^iistössä
niin paljon kuiä jiiuri netidlen mb-lempie!^
mWiäe|i y4|lB||k
^'^«äloistä. Eikä :8e ölei laiäk^n ih-
«..^.taeteltävääkoän. 0 ^
***' eessä maat; jöidert yHteeiilaskeltu
väkiluku nousee yli seitsemänsa
' ' dan miljoonan. Niin maailman
porvaristolle ja yhtä paljon myös­kin
työväestölle on mielenkiintois­ta
seurata tilanteen kehitystä, sillä
l näiden maiden valiajnkumoustaiiste>
luista riippuu melkoiselta osal­taan
kapitalismin kukistaminen
muissakin maissa. Näiden moleni-pien
maiden onnistuneet vallan-ktimoukset
nim.« jouduttavat tois­tenkin
kapitalistimaiden porvaris­ton
kukistumista.
Kaikkien katseet ovat suunnatut
idän maihin. Niinpä Suomen por­variston
kartanokqirina toimivat
noskelaisetkin ovat tahtoneet lau­sua
mielipiteensä suurista ajan
kysymyksistä. Ja sen ovatkin teh­neet
tavalla, joka on kuvaavaa
heidän mielipiteilleen siirtomaiden
ja 'puolisiirtomaiden köyhälistön
noususta. Suomen sosialidemok­raattisen
puolueen päälehti, S.
Sosialidemokraatti, kirjoittaa v.k.
13 p:nä ilmestyneessä numeros-saan
m'.nf. setHraavaa:
f Jokainen, joka tuntee edes pää-
, 'piirteissäpä Intian oloja,
' kansan tavattoman alhaisen sivis­tystason;
tukauskon, kansallisuuk-
. sien lurjavuoden monia ristiriitoja
aiheuttavine teldjoinensä, voi aavis­taa,
mikä olisa . seurauksena, jos
Englannin työvSfenHallitus tällä het-|
/
kellä jättäisi Intian oman onnensa
nojaan. Seurauksena olisi var­mankin
täydellinen sekasorto, sel­lainen
kaaos, joka tietäisi ääre­töntä
onnettomuutta koko Intian
kansakunnalle."
Kuinka loistava päätelmä siinä
onkaan! Hulluus näyttää todella­kin
viettävän riemuvoittoaan Suo­men
noskelaisen puolueen pää-äänenkannattajan
toimituksessa.
Englannin "työvaenha,llitus" muka
"armahtaa" Intian työläisiä ja
talonpoikia kaaoksesta, pitämällä
hämä aisoiisa lahtarijoukkojensa
avulla! Tuollaisen viisauden edes-
.sä tavaninen työläinen-aivan my-
. ki$ty}K. Eikä sellaista noin suo­ralta
kädeltä juuri muut kykene
laMsumaankaan kuin Suomen fas-cistisen
valtion kartanoyähteina
toimivat noskelaiset. ^
Venäjän työläisistä ja talonpo
jista sanottiin ennen Venäjän suur­ta
vallankumouista, että he ovat
niin takapajuisia ja sivistynlättö-miä,
etteivät he kykene mitään
vallankumousta tekemään, enem­pää
kuin vallankumouksen saavu­tuksiakaan
turvaamaan. Kuluneet
toistakynunentä vuotta ovat kui­tenkin
osoittaneet, että nuo *'taka-päjiiisel"
ja "slvistyinältÖmät" ve­näläiset
musikat ovat vallankumo­uksen
tdityään kyenneet myöskin
sen saavutukset turvaamaan ja
päivä päivältä uusia Voittoja saa­vuttamaan.
Samoin tulee käy­mään
myöskin Intiassa.: Ei' Eng­lannin
"työväenhallitus" siellä sen
vuoksi intialaisten työläisten verta
vuodata, että se haluaisi turvata
Intian kaaokselta ja onnettomuu­delta.
Ei suinkaan! Kapitalbtien
käskyläisenä se toimii ja toimin­nallaan
juuri kaaosta ja onnetto­muutta
aiheuttaa.
Jokaisen maan kapitalisteilla
on omat kartanovahtinsa. Engr
lännin kapitalistien kartanovahti
puree Intian työläisiä. Suomen por­variston
kartanovahti haukkuu ja
murisee.
vaarallista nyt poistaa tämä Varoi­tusmerkki."
Kapitalistinen työnantajaluokka
käsittää, että tyottÖnayystilanne tu­lee
yhä kiihkeäniniaksi ja työläis­ten
elinehtoja vastaan hyökkäys,
työnkiihotus menetelmät, palkkain
alennukset, y. m. ratsionalisoimi-sen
seuraukset ovat kohottaneet
työväenluokan vastarinnan, joka bn
muuttumassa hyökkäystaisteluksi
työläisten puolelta, joka vuoros­taan
. kehittyy vallankumoukselli­seksi
liikehtimiseksi ratkaisevassa
ymmärryksessä. Porvaristo näkee
tämän lain puitteissa mahdollisuu­den
iskeä mitä julkeimrain. Se on
ase työväenluokan taisteli jäin etu­rintaman
vainoamisessa Se on
"kommunistivastainen laki" kuten
Toronton "Mqil and Empire" lehti
tulkitsi sen merkityksen.
Samanaikaiset'' kun kumpikin
porvariston puolue, työnostajäluo-kan
puolueina; voidakseen jatku­vasti
kärjistyvästä kapitalismin
pulasta taakan vyöryttää työläisten
ja köyhien farmarien harteille, tur­vautuvat
terävämmin suojelustul-leihin,
on selvästi ja päättävästi
osoitettava että "työyäen" puolue
ei myöskään ole pohjaltaan erilai-nen,
vaikkakin ise turvaiÄiro" f va-semmisto"-
fraaseihin. iCapitalisti-puolueittao'
asettuessa yhäjiana-kamtnin
puollistamaän kapinalli­suus-
Ja karkoituslakeja ja osoiita-
' en mitä p|äHävajs<tmmin pji^i-myksen
fascis^^n fcdnoimn radi-kalisöituviatyölaisjbuklcoja
j a t> öt-tumäin
kasvavia joukkoja vastaan,
"työväen"-^öplaeöii jo|iiaVi^:aärii-torvet,
kuten Wokid5worth ja Simp­son'-
y. - m. käytänpössä omaksuvat
saman ksmnan. VaiUcakuat he Jos­kus
tarjoavat hiuiUpalvelusta "pu­hevapaudelle",
voimme me nähdä
heidän suhtautumisensa Winnipe-gissä,
ajaessaan kqmpimiistiset»
edustajan kaupiingin valtuustoista
ja Torontossa Simpsonin ja hänen
aseepkantajansa toimiessa avoimes­ti
yhteistoiminnassa fasci^pääl-likkö
Praperin kanssa. Työläiäet
voivat näinollen ra&aisevasti näh­dä
kaikkien kolnaen puolueen työ­väenluokan
ja sen etujen viholli­sina.
Tulevissa vaaleissa tulee ole­maan
kymmenai ehdokasta, jotka
seisovat luokkataistelun kannalla,
joilla on työväenluokan kokonais­etujen
ohjelma. Ne ovat kommu­nistipuolueen
ehdokkaita. Kommu­nistipuoluetta
vastaan yhdistyvät
kaikki kapitalbtiset ja "työväen"
ainekset, musertaakseeh sen, koska
se taistelee . im|ieTialistista sotaa
vastaan ja Neiivpstoliitqn ^uolus-tat^
iseksif taistelee kapitalistista
riistoa vastaan ja työväen luokka-vaatimuksien
puolesta, taistelee
herkeämättömästi puhe-, kokoontu­mis-
ja järjestäytymbyapauden
puolesta ja kapitalismin vainolake-ja
vastaan, jokainen työläinen,
joka rehellisesti seisoo luokkansa
etqjen puolessa ja joka pyrkii tais-teleinaa
fascismia, vainoja, työläis­ten
van^tsemisia, tuomitsemisia y.
ai. va^an, o;a)^$}li} kpnununisti-pitolueen
ainoaksi, ednstajakseen.
- T - Keskus. >:^'''-
Tilaiiiiei^ryio inasiil-
Kapitalismin viimeaikaisesta pu-laista
j a s e n seurauksista k i r j o i Ui
ranskalainen kommunbtilehti L ' -
Humanite äskettäin:
'*Profinternin neljännen konsnres-äm
päätöslauselmassa maailmanka-pitalismin
tilasta todetaan, että
jännitjrs . valtioiden, kansallisuuk­sien
j a luokkien välillä o n kärjisr
tynyt j a johtaa kapitalistisien t a ­louden
jatkuvan v pulan, johdosta, tU
lanteeseen, joka tekee kap>talis(4r
sen vakautumisen kestämättöm^^
Tähän nojautuen totesi k o n ^ e s -
s i , että kansainvälinen taloudelli­nen
j a poliittinen tiUnne johtaa
luokkien välisten taistelujen kärr
jistymiseen.
i*unaisen ammaitiyhdistysinterna-tionalin
xieljätineh kongressin jäl­keinen
a i k a on osoittanut i u o n ana­l
y y s i n p^^kkai^sa pitäväksi. K a p i ­talistista
tuotantoa järkyttävä ipula
johtuu ratsiönalisoimisei) aiheutta­masta
liikatup&Binnosta, j o i ^ seu­rauksena
pii oiiut t a o t^ntipn supisr
tuksia, s u u n n a t p n työttömyys, pse^-
keiden arvon lasku j a liikeinatpn
määrä vararikkoja.
Kapitalistinen rationidispini^men
j o k a viime vuosina on laajentiiinut
kansainväliseksi^ pn s u u n n a t t P i ^^
ti lisännyt taistelua matkkinapu-kpista.
Joka pnoiestäan on johta­nut
en tistä häikäiieihättöxaäin
riistöbn. Samahaikaisc^^^^^ on työ­tehoa
kiristetty huimasti.
Kapitalistisen rationalisoimisen
klassillisesäi maassa. Saksassa, on
työteho virallisten tietojen mu­kaan
noussut raiita- j a terästeolli­suudessa
vuosien 1925—1927 a i k a ­na
60^. V i i o n t i a 1929 o l i työteho
noussut taas 4 0 % verrattuna vuo­teen
1928. Samalla k u n työteho tälr
lä tavoin on k i r i s t e t t y äärimmil­leen,
ovat kapitalistit käyttäneet
tätä hyväkseen hyökStakse^n työ-iäisten
elinehtojen kimppuun. Län­simaiden
refbmistisen^.amm^
distysliikkeen ^pitalistiystäväUise^
politiikan tuloksena pn. sitten o^vii,
että työläisten realip^kat esim.
Saksassa' alennettnn viitfie vuonna
13%, Ranskassa olivat palkat vaiti
7 0 ^ sodan edellLsiestä tasosta, fas-cisti-
Italiassa olivat jpalkat viime
vuonna vain 60% siitä mitä ne o l i ­vat
vuonna 1920 jne. Tähän on
lisättävä; työajan piteianykset. . •
Seikka, j o k a vakuuttavalla t a v a l ­l
a osoittaa kapitalismin syväHistä
pulaa, on ennen tuntemattoman
suuri työttömyys. Siitä huolimatta
että kevät on j o edisd^myt hyvin
pitkälle, ei työttömyystilanne pie
sanottavasti helpottunut. Kaikki­aan
lasketaan n . 17 miijoonaä iyö'
Iäistä kapitalistimaissa " edelleen
olevan nälkätaipaleellsu Näistä lä­hes
7 m i l j . IHidysyaUbissa^ j o i ^
keltaisen "Federation pf I^pttp^
k i n " jäsenistä, sosialifaseistin
Greenin i l m o i t u l ^ n mnkiBLan, on
y l i 2 5 % työttöminä. ^rOEOisesti
o n syytä mainita, e£tä dolkuikaph'
talistit heittSyät siirtplaiset maan-tieile
ensimmäisinä^ koska heidän
joukossaan on eniten kumouksel­lista
ainesta. Tilanne muissa kapi­talistimaissa
pn samansuuntainen.
Englannissa on työttömiä-2 milj.,
$aksassa 3,5 ipiljbpnaa. Puolassa
300,000 jne. tiisäksi satojatuhansia
jciCka" työskejiyieTOt"1^e«
työajalla eläen nälkäkuoleinan r a -
Pvipais^n anmiattiyhdistysii^
naiibnafin kongressin analyysi maar
urnankajiit^ tliasta bn -siis
bspittautun(ut oike^^ Samoin pn
l a i t a inpki|at^istelu^^^^ kans­sa.
Kajpiitalisiliin pula on pakoit-tanut
työläiset laajoihin puotustus'-
taisteluihin,. j a toisaalta on ityövä-
^njpukkpjeh vasemmistaminen ja
lisääntynyt ^ctuyisuus johtanut
siihen, että työläiset ovat lukuisas­t
i siirtyneet puplustusaseinista
hyökkäykseen kapitalistista vifaol-liislubkkäa
vastaan. Tätä todista­vat
eiinenkaikkea huomattavasti
lisääntyneet suuret lakkotai^telut.
Saksassa on viimeisen Icongres-s
i n jälkeisellä a j a l l a ollut metalli-työläisiten
jättiläiskämppailu Rähr
l i l l a , satama- j a telakkatyöläisten
taistelut Hampurissa j a Icutpjien
taistelut Thuringenissa. Ranskassa
kaivosmiesten taistelut Loiren,
Gärdon j a AVerron maakunnissa
äekä katbmotyöläisten lakot B a l -
Imn^issa j a Bedfordissa. TshekkP-Slovakiassa
on ollut kutomatyo-föiaten
lakot Reichenbergissa j a
maatypläistep lakot Slovakiassa,
{»nplassi^ laltava kutpmptyöläisteri
lakko ifpdidssa. Balkanilla on o l l u t
sorarlakko Kreikassa, tupakkatyä'-
tilBtea lakkp Bulgariassa. Yhdys­valloissa
kutomptyöläisten lakot
K e w Bedfordbsa j a Gastoniassa
sekä kaiypsiakko Illinoisissa., Lisäk­s
i laajat h^oliikkeet koko- ja
puoUsiirtomäissa.
Lakkojen laajuutta kuvaavat
seuraavat numerot: Ranskassa Oli
a j a l l a 1. 7 . - 2 8 — 1 . 7.-29 yhteensä
1,050 I s ^ o a , joifam osallistui 538,-
000 työläistä, S a k s a l a oi^ viime
vuonna i Ö , ^ n i i i j . lakkopäivää^
Lodzin lakkoon osallistui 85,000
hehkilöS,' Boinhayn taisteluun 150
tuhatta j a Kälkuttan lakkoihin 225
tuhatta työläistä jne. i^aikki tämä
osoittaa, että Punaisen ammattiyli-distysuniernationalin
analyysi iiiaa-ilntankapitalisniin
tilasta, samoin­kuin
Ittokkataistelutilanteestä bn
o l l u t oikea. Erikoisesti on tässä p a -
latttettava taieliio, että Profibter-n
i n t. "pl komitean laajennettu täy­si-
istunto j a Yhdysvaltain Kom-mUtti^
tipnplueet olivat arvioineet
Yhdysyalto|en kapitalismin uhkaa­vat
pörssiromahdukset oikein."
Norjait metsä^^
teii taistelut
N o r j a n metsä- j a uittotyöläisten
aloittaina taistelu palkkojen alen­nuksia
i a työehtojen fauononenusta
vastaan o n hnomattavasti kärjisty-agrt.
Tukkiyhtiöt ovat koettaneet
hankkia lakkoyikkureita^ Heidin
o n myös pnntBtonnt saada niitä
mnntanua kymmeniä Holandin
uittoväyliin. Rikkmri-sanrimmassa
uittoväylässä, Heni-nez-
joezsa, avanneet lasknpprtit i j a
antaneet t a k i t painua mereen. Me­ressä
olleet pnumit on myös kaikki
avattn, niin «ttä tokkien uitto ön
käynyt mahdottomaksi
Samoin on käynyt myös E t n a -
Dokkas-nimisessä uittoväylässä, jos­sa
k a i k k i r i k k u r i e n työvälineet hei­tettiin
järveen. .
Heti kun t u l i tunnetuksi,' että
metsä- j a uittotyöläiset eivät alistu
tukkiyhtiöiden vaatimuksiin j a r i k ­kurien
puuhia on estetty, lähetti­vät
Oslon, Bergenin, - Lärvikin,
PYedrikstadin j»^ Hammarin kun­nat
lakkppaikoille ppliisilunrttia,
valvomaan. tukkiyhtiöiden etuja,
alainittakoon; e t t ä n ä m ä konnat,
Bergpniä lukuunottamatta, ovat
sellaisia, joissa on sosdem. enem­mistö
kunnallishallinnossa. Poliisit
eivät kuitenicaan ole voineet auttaa
rikkureita, sillä tottumattomina
liikkumaan metsissä j a uittopai­koilla,
ovat he a i n a tulleet liian
myöhään paikan päälle.
Ammatillisen liikkeen vallanku­mouksellinen
oppositio, joka äsket^
täin piti piirikonferenssin Vestlan-dissa,
o n lähettänyt lakkolaisille
myötätuntoisuuden ilmaisunsa, ke-hpittaen
lakkolaisia päättävästi
jatkamaan t o t t e l u a tukkikapitalis-teja
vastaan, sek| kaikkia; työväen­järjestöjä
avustamaan lakkolaisia
taioudellisestL' Samalla konferens­s
i pani vastalauseenia i-metsä- j a
uittotyöläisten sihteerin, to v.
Skarmstadin vangitsemisen johdos­ta,
vaatien häntä heti vapautetta­vaksi.
Tukkiyhtiöt ovat tarjonneet työ­läisille
yksityisiä sopimuksia, mutr
ta lakkolaiset vaativat^ että heidän
palkka- j a työehtonsa on järjestet­tävä
yhdenmukaisesti koko maas-
^a- • • ' • • - ^„
Tomiton tyttöjiBii
touhuista
Toronton v.- Ja u.-seura " Y r i t y k ­sen"
järjestämät kilpailut Victorian
päivänä, pidettynä myyjäisten y h r
teydessä Don-haalilla, onnistuivat
kohtalaisesti näin kevään ensimäi-siksi.
Osanottajia oli kpico runsaas­ti,
tulokset olivat tyydyttävät.
Viestinjuoksustai ennakolta arvioi­tiin
j a bltilmpa melkein varmpja,
että ukkomlehet voittaa, mutta m i ­kä
lie saanut ne poikamiehet niin
Uimeen virkeiksi j a reippaiksi, että
voiton veivät kun veiyätkin.
iMutta pikkusen piti kokpuksen
päätöstä muuttaa siinä suhteeiKa,
kuri piti olla 10 poikaa j a sama
määrä ukkoja, jpita jälkimmäisiä
kyllä oli varallekin sen tiiäaiSn, & u t
te pojat eivät öiieet saameet toi^r
aan kokooii niin paljon. Siitäpä'
juuri h^uankin tiedpittaa Tonmtpu
suomalaisille työläisppjille. sillä olen
varma, että teitä on paljon. Pois
kaikennäköiset hyödyttömät ajanku­lut,
j a n y t taas ke^än t i ^ fn-?
nostuneestl urheilemaan, se o n hyö­dyksi
ennen ^ i k k e a , Itsellexmp ja
samällak koko tyjjiläisurheiiulie.;
Tyttöjen viestinjuoksussa myös en.
nakko-arvipt eivät >itäiieet paik4
kaansa. Valiojoukko pani parhaat
voimansa j a o l i edellä noin 2 tai ä
m. harjoitusosaston tytöistä..
Hauska Oli katsella sitä innostust%
mikä Tyttöjen joukossa vallitsee, el
n i i n päljcm voitbn tai häviön takia,
mutta, kun teas tulee kesä, nilq
takymmentftJ *Trovexi''-iÄdaQ' ensi-
|Q|iistä nniiaaeroa, jossa p^ mqäta b y -
v i ä j3 c^i^t^vaa klrjcätoäta j a aina
ja|taJn ^luuna|peja*väläiä, luettiin:
i ^ O ^ pojat v i ^ i n i s t d i v ^ l U i n nätisti.
No. 121
faik innostnsuaina ^seuratti^ Vielä
p i i y h ^ j a tcdsta p^P^ ohjelmaa.
kahvistakaan e i v o i oUa matnitse-matta.
nBten se lämmitti Ja vizkisti
j a maistui hyvälle siistissä kähvip^-
däsä, ruusujKi Ja söreenlai tuok­suessa.
Scrittoa ahia jätillä saatiin
kuulla Ja vieläpä muutaman kerran
iloisesti yrnpärf lattiankin pyörähtää.
M i e l i jp^dseiia näytti olleen iloinen
j a hilp«l. • c ' / .
TolvcÄtavaa olisin «ttä..tällaisia t i ­laisuuksia
lisPTtlTi^mtT» .}firJf>sf/'ttaisHn.;
Jokaisen seuran :^?enen velvollisuus
on koettaa saada ne mahdollisimman
hupaisiksi j a hauakeiksL Siellä me
tutustunune to^siinune. lujittunxne
toveruussltötär Jotka ybteistpimla-nassa
ovat ensimäisenä ehtona. TySh-laisvoimlsteUjät
Ja -urheilijat. Juuri
teistä: Ja t^i4iuL'keskuudessanne p i ­täisi
lähteä M^la^sta v(rfna^
moa Ja «pellistä toveruutta Jota k o ­ko
maailman pixdeteriä^ tarvitsee
taistelussaan Olauksiensa puolesta!
Murtomaakilpailut
Lahdessa
Simmen l^öläisurheilijain mqrtpmaa-meetaniiiskllpailut
suoritettiin L a h ­dessa.
Tulokset olivat seuraavat:
Yleinen: sarjaiS km.: 1) mestari H .
Poutanen. Trtlpiirln Jyry, 31.57,2; 2)
A. Lehtinen, kuusjoen Urheilijat,
32.09: 3) M . Murtosaaxi, Viipurin
Jyry. 32.23^; 4) P. Lehtonen, Salon
VUpas, 32573: 5) H . Haanpää, E^fii-^
singln Visa, 32.20; 6) V- Vupkkp. H y ­vinkään
Ponteva, 33.40,6. Seuraavana-oU
Hrgin Visan Viander.
Nuorten alle 21 Vuotta 6 k m . : 1)
mestari V. Vesterlund, Reposaaren
k i s a , 24.21:3: 2) V . Toikka, ViipU-riji
Jyry, 24.23j 3) E . Leppänen, T u .
run Veikot, 24,59. 4) P. Andersson,
H ; g i n jyry.
juostava matka oli raskaste mur­tomaata.
Siitä johtuikin, että useat
keskeyttivät Juoksunsa. Varsinkin
nuort45n sarjassa matka oli l i i a n pit­kä.
— k i l p ^ u j a suosi kaunis keväi­nen
sSä.
tenidn Kitto p e r u u t t a a ' u u t i s e n j a
selittää, eUä valituiksi b v a i t u l ­leet
P a u l A h o l a , F r a n k fienderspn
j a F r a n k B r u m b e r g e r . K n o s m a ' t u ­lee
mahdollisesti - myöskin ' P d n : ^ -
j a k s i , j o s saadaan n i i n paljon va­r
o j a , että voidaan lähettää.
, • * •
Saks^ainen kuuluisa konlantyönr
täjä H i r s c h f e l d työnsi äsken Buda­pestissä
pidetyissä kilpailuissa kuo­laa
15.85. On siinä ollut komea
h e i t t o ! _
, Sudburyn K i s a piti ^maanantaina
yleisen kokouksen, jossa myöskin
muiden aapiden yhteydessä kes-knsteitiin
^Detroitin kisoihin osan­otosta.
J ^ u r a t e k i kuitenkin pää-
•töksen, ettei :mainittuihin kisoihin
tull»'-osaaottamaan, e i seurana eikä
yksityisinä jäseiiinä, syystä, koska
n i i h i h fsailitaan ottaa osaa myöskin
Yhdysvaltain porvariliittoon kuur
luvien urheilijoiden. Puheenvuoro­j
e n käyt^jät katsoiv^ sellaisen
menettelyn oieyan työväen periaat­teiden
Vastaista, n i i n "yhtenäisyys-k
i s o j e n " leima kun k i l p a i l u i l l e on
tahdottukin antaa. Asiasta ilmoite­taan
kisojen toimikunnalle.
te^»9» on ryhdyaä^j:
läpiviemisessä.
: Käi^ppäkomitea
lamaan selvän ios3^
kuutettu isännistött
Selvänottamiseen a-yksi
viikko tai emiea
koosta.
• Kämppäkomiteaan
vat E. Aho, T. Aho"^
A . Honkala, K. Salo
Päätettiin ottaa o » .
Lakellk 26 j a 27 p j ^
pidettäviin kesäjuhJai;
t s a a n valituksi tjiliväf]
J . Matson.
T. Aho valittiin
KkeitiksL Pöi täkiriS~'^
valittiin J . Lahti ja A.
Päätetliin, että kä—
pitää huolen metsätyö^"
levittämisestä.
YSTÄVYYSOTTELU
LOp^issx simpu&Y —
L O N G L A KE
y i i n ^ . sunnuntahia pelasivat S u d -
buryn k i s a n Ja L o i ^ Trfiken j y r yn
pehmeäpallojoukkueet ystävyysotte­lun
Long Lakell% Kllpalhm voitti
yliypiniaifie^ Sjidburya jcuk^ue. A -
lussa peli o l i tosin melkoisen tasavä­kistä,
mutte vähitellen sudburylais-ten
peU kiihtyi nUn, että he voit-tiVat
34 juoksulla 13 vastaan.
Ensi sunntmtalna pelaavat samat
Joukkueet toisen ottelun Sudbuiyssa,
Unlon-puiston kentällä mutm urhei­lun
'loputtua. Long-lakelaiset k a i
koettavat saada häviölleen hjrvltystä,
jpten pelistä varmasti kehittyy san­gen
mielenklhjtoinen.
Toronton
TÖEONTOLAISET
AINUTLAATUINEN
pn sunnuntaina kesäkmni'
tana. Silloin on en
työläisten iltamat
Jelmasta lähemmin
moltuksissa kuin inyödi
dessa. .Työläiset! EiatäijI
anunattikuntiin katsomaii
monet, monet kerrat vielä viestiä­k
i n jubstaan j a katsotaampa sitä
muutenkin kuka se on oikeastaan
'ensimäinen".
• M u t t a kumpä meillä Sentään
olisi oikein senunonen temmellys­kenttä,
missä voisi hyppiä j a jUdsta!"
Sinähän sitä onkin' ky^mys,jpä^
sa tarvitaan kalkkien jäsenten f » l -
mlhtaä, jotta sellainen saatai^lii
iolin piän kuin m s ^ c d l i s t a on. Y l e l -
i » ä oli haalllla aika ^ j o n , iniitta
näyttivät he olevan Innostuneempia
seuraamaan tanssia sisällä kuin ur^
hellukllpailua idkona, kauniina, a u -
rhikbisena kaevätpälvänä!-
Toveri-Uta Spadina-haalilla 25 p:nä
muodostut icalkln puolin" nimensä
NsrrkkeUymestaFUtts-
' kilpluliit Heisin-kissa
Helsingbi Jyryp; Järjestämissä Suo­men
työläisnyrklcellljäin mestaruus-loUpailtiissa
olivat tulo seuraavat:
jKärpässarJa: 1) O. Ellenl>erg, Hrgin
J y r y ; 2) 15. Karttuneni s : n : 3) R
Vauhkonen, H T N K.
Kä.|plösa«-ja (53.5): 1) V . Huusko­nen,
H : g i n j y r y : 2) E . ^felava, H:gin
i n t o ; 3) Ä.- Kokkinen,' L a h d ^ ' ^ I ^ ^
Höyhensarja (57,5): i ) T . Blaura.
nen. Hyvinkään Ponteva: 2) Y*. A l -
la>ia H T N K ; 3) G . Vintter, H:gin
Into. •
kevytsarja (61,5): 1) V . N i k u l a lT
nen, H T N k ; 2) V . Valtonen, H:gln
Jyry: 3) O. Rautiainen, HTNK.
Välisarja (66,5): 1) B. . Ahlberg.
H : g i n Jyry; 2) J . Satukangas, s:n 3)
V. Aberg, H : g i n Into.
Keskisarja (72.5): 1) O. Saari, H : -
«In J y r y ; . 2) V. Syrjänen, s : n : 3) A .
VUkman, s:n. ,
Raskaskesklsarja (79,5): 1) H . K o i ­vunen,
H T N K ; 2) H . Nurmio, H T
N K : 3) A . M p l ^ H : g l n Jyry.
Raskassarja (yU 79.5): 1) G . Bär-hmd,
H:gto Jyry; 2) O. Aaltonen,
s:n. . ' •..
Uutispoimintoja
-vertaiseksi. I?usia jäseniä tuU neljät-r
E n s i sunnuntaina Sudburyssa
tpimeenpantaviin kilpailuihin ~pn
John Järvi lahjoittanut kiertopal­kinnon
4x800 m. vlestjnjupksuun.
K i s a kai panee use^mp|a jpiikknei-t
a kpettamaan saada haltuunsa tär
mä arvokas kiertopalkinto. Muilta
paikkakunnilta odotetaan useita
Ipnickueita.. N i i n että, taitaapi|.en-
»i sunnuntaina olla jäniriät kilpai­l
u t . • . • ^
Aikaisjemräin itiainittiin, että Y h -
-svaltäin tbyeriliitto olisi valin­nut
edustajikseen . B e r l i i n i n kisöi-h
i n Aholan j a fenbsman/ Nyt k u i -
en t y p ^ e n t e l y on knitenkin käy­nyt
vaikeaksi, sillä" lakkolaiset ovat
Maailman imperialismin hyökkä-r
:^csen kohdistues^ yhä uusissa muo.
doissa Neuvostoliiton sosialistisen
talouden rakentamisen menestymistä
vastaan, osana sodan Jälkeisen k p l -
mannen .kauden yleisistä luhistuvan
kapitellsmln ristiriidoista, joissa ke-hlttyy
maalman työtätekevien valr>
TRnfe"T»n"fcs<'iWjipTii liikehtimisen volr
mat, on syytä kiinnittää erikoista
huomiota siihen yleiseen vastakoh­taan
; mikä ilmenee sosialismin Ja
kapitalismin välillä. , Erikoisesti on
tällä seikalla merkityksensä Juuri nyt
kun Canadan työväen laajat Jmikot
Joutuvat ratkaisemaan suhtautumi­sensa
kapitalistiluokan Ja työväen-luokan
ohjelmaan nähden tulevissa
vaaleissa. Jotka tapsihtnvat täniän-ar
Jankohdan kaikkien osaisten r i s t i r i i ­tojen
kärjistymisen taustalla.
Kapitallsthien Järjestelmä p e r u ^u
tuotannon anarkiaan. Ykslt]^set Ic^-
{Atalistit t ^ niiden yh^rmät valmis­tavat
tuotteitaan Itsenäisesti tohien
toisistaan, tullen markkinoine vain
kanpatakseen tuotteitaan j a vasta
sitten m a r k k i n o i l l a havaitakseeii
josko heidän valmistamillaan tuot-teilla
on menekkiä Ja tarvitaanko
.niitä, ii^oska tuotannosta puuttuu
yhtäläisyyttä, mutta sensijaan v a l -
Mtsee jatkuva knpaJyUi. kehittyy k r i i ­si,
mikä päättyy jättöäkin yksityis­ten
kajiitq^lstteten ryhmien rikastu­miseen
j ä tcdsteii köyUyniiseen, Jor
t^yastbln ^OTäeIlln[pksii^e>^^^^ igipVpnä
aina työttöniyyttä. kur|mtt&^ j^^ näl-kltotymistä.
ÄCtkään, t i Ä t , . syndi^'
kaätlt tai muut Uikeyht^oa^t eivät
voi pcdstaa toidtalismln k r i i ^ kos­k
a ne evät poista kllpalloa sellaise­naan.
KUpallu tällä Hetkellä i l a h ­tuu
suurten, mahtayien ks^ltälis^-
ten Järjestöjen kesken Ja näin pUen
kapitalistisessa talonide^ keMtty-yät
kriisit ovat paljon syvällisemmät
k u i n aikaisemmin J a niitä seuraa a n -
k a r a lamaannus yfatei^kuntaeiämäs-sä.
Nykyisessä ajMikohdÄssa on tä­mä.
JaUmva. . .
Pndetariaatin diktatuurin alaise­n
a tuptantptalons e l . v o i oUa smär-klstlnen.
Sosialismi on sannnlteim^-
ENSI SUNNUNTAIN U B H E I L U -
K I L P A I L U T
lEnsl sunnuntaina pidettäviin. K i ­san
järjestämlhi urheilukilpailuihin
on psanottajiksi jo tähän mennes­sä
ilmoittautunut Beäver Laken J e ­husta
viestijoukkueet 4x000 m : n juok
suun, poikain 5x100 m : n viestiin,
Naisten 3-otteluim Tainil Piilonen
ja ehdollisesti Elsie Laakso. 'Alle 18
V. 3-ptteluun tulqe NlUo Myllynen
j a Uno Penttinen. Miehiä tulee o-sanottajlksl
Torvi, Äystö. Salminen,
Laine ja Piispanen. South Porcupi-nen
Viestistä on ilmoitettu osanotta­jaksi
k a r t t l Kyrölä.
k i s a s t a tulee koko seuran urhel-
Ujakaartl, joten Jäimää tulee var­masti
olemaan.
Rpsegrrove, önt,
^ IVfeUamiehet toimii. Kävi niin
k u i n toivottavaa onkin, että oli
liij^ttäyä kynäseikkaUuun! tänne
pohjpiaan saavuttuaan. Kevätkausi
määrää Jopa suurtenkin joukkojen
liikehtimisen, onhan henkilöillä
it^e kullrfcin hänen omat pyrkir
rayksensä työmaihin katsottuna.
Pienet ajat pvat vasta vierineet s i i ­tä,
kun aikpi nykyinen katkaisu-kauöi.
Tällä käinpällä bn kuorinta
pliut käynnisä noin kahden viikon
ajan, jpten katkasijat ovat y l i k a i ­ken
suomalaisia. Meillä o l i kamp-päkokous
24 p. viime kuuta, jonka
tulos on aliäpleva selostus:^
Osan ottajia oli 29 miestä. P u -
heenjbhtajana toimi Toivo Aho, k i r
Jurina J . Matson. Kokousta seurasi
myöskin uniön kiertävä delikeitti
L a u r i Niemi. Hän teki myöskin
selvää nykyisistä vallitsevista huo­noista
palkoista, että mihinkä toi­menpiteisiin
on ryhdyttävä niitten
korjaamiseksi.
Päätettiin lähettää edustaja Ro-segroven
haalilla 1 päivä kesä'
kuuta pidettävään edustajakoko­ukseen
j a edustajaksi v a l i t t i i n A .
Kasuri.
Päätettiin että lähetetään pal­kankorotusvaatimus
isännistölle,
joka olisi $4.50 nykyisen $4.00 t i ­lalle,
j a vaaditaan vastaus 3 päi­vän
sisällä. Jos Saamme kielteisen
Vastauksen, n i i n kutsumma-kokoon
uuden edustajakokouksen/ joka te-kee
päätö"ksen> mihinkä toimenpi-maan
tätä tilaisuutta.:
sätyöläiset, te jotka
lypsäisin työskentelette
ja syksyn tullen paimäe
teidän velvollisuutenne äa
miestä myöden saapua
Metsätyöläinen! Sinä tiet&t
nun on kesän mentyä
kaisin metsään, sinä tsd
kili sen. sinua odottaa
äärimmäisin riisto mitä tit
kohdata. Siksi sinun täytjj
kin olla tietoinen järjf
taan ottamaan sen.
myöskin voit heti mentjii
lujan vastarinnan
riistäjiUe ja välikäsiUte.
tävät työsi tulokset. Sö.
mies! Järjestynyt-ja
saapumalla tilaisuuteen <•
myöskin tilaisuus malat
korttisi. Ja jolla ei sitä,
sen- Silloin voit syksyn '
nä joukkona lähteä
maan riiston, joka VMd
käy yhä häikäilemättö":
Työläinen! Meteämles!
katsomatta saapukaa
tähän tilaisuuteen, sillä
raatte aikaanne kalkenk;,
huuteen vaivojanne
painakaa tämä tilaisuus
josia voitte vielä tarkenii
dä ilmoituksen Vapaudessa.
Unen Järiestehnä, kefait^ren t m ^ -
non eri alojen taldcddtäalle yhtelsbid-mlnnaUe
viedäkseen poistaa ylltuo-tsmnpn
yhtäällä Ja alltuotannpn t o i ­saalla.
Menyostollltcm vlisivuotissuun-altehnan
pyrkimyksenä on samanai­kaisesti
kehittää sellaisia teollisuuk­sia;
Joiden avulla Neuvostotasava
krissa päästään riippumattomaksi
kajötalisUslsta maista: tällaisia o-vat
raskaan tecdlisuuden t a i haarat,
koneistojen topttamlneh Ja a j o i t t a ­minen,
kemiamnen teollisuus y j n .
kaptalistfeen anarkian tilalla aa
tietoisesti viitoitettu polku sosialistia
selte uudelleenjärjestämiselle .maan
tuptannoBsa j a kaikkialla ybteisktm-nalllsissa
j a luokkasnliteissa. V l i s i -
vuotlssiiuniiitelinan enäm^sen vuo­den
kc^emukset ovat osoittaneet, etr
ta. tämän jmomiltelman vtpteuttami-cen
on tapabtunut «mnistuneesti. et­tä
proletariaatti voi poistaa kapita­listisen
anarkian sosialistisen Järjes­telmällisyyden
kautta.
Viisivuotissunnltelman laajakantoi-suus
ilmenee seuraavista numeipista:
iSaoman iäjmtukset sosialistiseen
tuc^antocm viisivuotiskauden kuluesr
s a kiäioavat O<60D.OOOj00O ruplaan.
Teollisuus - saa 16.«»,00Q.000 rupJaa,
josta vuorostaan menee Ä loiösehttia
tuotantovälineiden valmistukseen.
Näiden tuotantolaitoksien tuotanto­kyky
kohoaa 3.3 kertaisesti, jptavas-tohi
keveän teoIHsanden tuotantoky­ky
l i s ä ä n ^ vain 2.4 kertaa. Raken­netaan
42 alueellista sShkRiaspmaa.
Eckville, Alfat:
Puolueen paikailinen
toiminnassa kuten ennaJK
koukset pidetään kerta!
mi via henkilöitä on
ne on kuormitettu liika»^'
Paljon olisi toiminnassa ^
ta ja korjatuksi se \Mi
kainen linjan puhuja 1
sen eteen muullakin ta ,
ainoastaan puhumalla.
Suomalaisen järieitö»;
suhteen on sama. Ahd
taloudellinen tilanne
toimintaa, nyt vieläkin
on näin huono aik
sentään hommataan
josta jphlakomitean vi
kilo tekee tarkeminin
paudessa.
Pirun kirkon esityce»
soitto. Kun kohnaime?.
te, niin sonnustakaa sl|«i|
lähtökuntoon. Ei siit»
enempää nyt sanoa.
Alueemme T. n««t«».
vilkkaassa toiminnassa
osaa alueen kesajpWui».,.
naisliiton konventsioom «•
ty alkavaksi heii^ ö^i
aamulla EckviHen
vista päivistä sovimme^;
Pioneerien '»»Pf'^
myös vireillä, etta l^Uf?
kin tosi tulee kun kerfa*
hemmin siitä enempi-
Olin unhottaa mainit?,;
villessä on nyt taas
nuorisoliitto.
NäyUää että_
mikä lisää sähkövoiin^
4.4 kertaisesti. -Kten «
tuotanto kehity
tuta tuotanto kapital
sekä Neuvostoliiton-teellinen
paino paljon^
hittäminen tapahtuu sc
louden kohottamisella.
Ustutetulssa tehtais» ? -
valtion ta.louksissa ja_
maatalouksissa.
yleensä saavutukset yK»
man; Maatalouden
sessa esimerkiksi o»,
ollut paljon nopMfflP»,
sa.
Hertämättöniäksi J
toriallinen t e h ' - ^ ^^
kMi«s:ttaammiinneenn ja työläis»*
kain
sen pemstamineo
sialisanto