Vapaus, April 15, 1930

              1930 Tiistaina, huhtik. 15 p:nä — Tues., April 15
Kappaleen
Pitäkää Aiti Nuorena
Ostamalla Hänelle BEATTY SäbköpyjänpesokoDe
KOLME tuntia käyttämällä pyykkilautaa — ainoas­taan
YKSI käyttämällä Beatty konetta. Tämä on ero
uudella ja vanhalla tavalla.
Beatty kone lisää aikaa nautinnoillenne. Se pitää
poskenne punaisena ja itsenne NUORENA.
Tulette huomaamaan, että vaatteennekin ovat paljoa
valkoisemmat pestynä Beatty koneella. Ne ovat paljon
kauniimpia näöltään, loistoltaan.
Se nopeus, millä Beatty pesee pyykkinne, ihmetyttää
teitä. Alottaessanne pesunne 9 on se jo 10 nuoralla.
Vaatteet ovat tässä ajassa pesty, väännetty, sini vedessä,
sekä tavallisessa vedessä virutettu.
Jos teillä on vanha pyykinpesukone joka teitä ei
tyydytä, vaihdamme sen Beatty koneeseen. Meidän
trokimme hakee vanhan koneen ja tuo uuden lilalle,
kaikkien extra kappaleiden kanssa.
Täydelliset pesulaitteet
Pesupäivän tarpeet Beatty pesukone $169,00
.Koska tämä on erikoismyynti annam­me
kaksi annosta pesupäivätarpeita, y h ­den
äidille j a toisen lapsille. Äiti voi v a l i ­koida
kolme kappaletta itselleen jotka
tuomme kotiin asti vapaasti.
Esineet, joista äiti voi valikoida itsel­leen:
neliskanttinen pesuamme, amme-penkki,
silityspöytä, katto kuivauslaite,
lattiateline, ..vaatekori, silitysrauta,, tika­puut,
kumi johto veden pois laskemista
varten sekä pesua varten.
Lapsia varten, juuri samait esineet, .
mutta pienemmät.
Ainoastaan $1.00 käteen — ehdot $2.15
viikko — 6 extra kappaletta jokaisten
koneen kanssa — 3 äidille j a 3 lapsille.
Kuparinen pesuamme Beatty -koneessa,
kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, on no-peapesuinen.
Vaatteiden väärttäjä" on
metallista. Sen v o i asettaa moneen e ri
asentoon. Kuparinen amme on erikoisen
h y v i n k i i l l o i t e t t u ^ .i.. ,
Tällä koneella, siihen yhdistettynä pesu-päivä
extra laitteet, ei ole vertaistansa.
Tällä koneella voidaan pestä j a vääntää
enemmän vaatteita kuin millä tahansa
toisella koneella.
$S9 — Aleimushintä pesukoneita — $99
White Cap kone, jonka kuva on v a ­semmalla
puolella, myydään $89 tänä
päivänä. Käteismaksu on $1.00 j a ehdot
ovat $1.25 viikko.
Myöskin 6 extra kappaletta saa v a ­paasti
tämän koneen kanssa. Täydelli­sesti
taattu.
Meillä on tämän mallisia pesukoneita
hinnoitettu niinkin alhaisesti kuin $49.
Minkä tahansa näistä voi nähdä kaupas-samftife.
Pyytäkää liikkeenhoitajaamme ja
hän mielihyvällä arttaa mitä tahansa, ko-nettava
koskevia, tietoja.
Beaitty puisen ammeen pesukone, joka
on kuvattu oikealla puolella, on todelli­nen
arvo. Sen v o i ostaa $99, h e l p o i l la
ehdoilla. $1.00 käteen j a $1.25 viikko.
Myönnämme hyvän hinnan vanhasta ko­neestanne.
Koneeseen on sovitettu meidän parhain
vääntäjä. Amme on t e h t y B. C:n^ män­nystä.
Sillä on kaikki pesukjrvyt'sama­ten
kuin kalliimmalla kuparisella pesu-koneellai
>URHAM STREET. SUDBURY AUKI ILTASIN PUHELIN 1667
Sunjatsenin leski —
peloton taistelija
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
Nyt, kun nämä kolme poliittista pe­riaatetta
on syrjään viskattu, on
puolueestamme tas tullut militaris­tien
ja vastavallankumouksellisten
'väline."
Vaikka r\'a Sunjatsen ei ollutkaan
saapuvilla, valitsivat vast^umouk-selliset
herrat hänet puolueen kes-kustoimeenpanevaan
komiteaan, s i ­ten
hämätäkseen kansaa. Mutta r va
Sunjatsen paljasti tämän manöö­verin
ja teki sen tavalla, jolla oli
valtava vaikutus työläisten ja talon­poikain
keskuudessa. Tultuaan K U .
naan maanpaostaan, ollakseen läsnä
miesvainajansa Jäännösten juhlalli­sessa
sllrtämlstllalsuudessa, pysytteli
hän kaiken aikaa visusti erUlään
kalkista sukulaisistaan. Hän oli
jonkun ajkaa vaiti. Kehittyi sitten
sillä ajalla Mandshurian ristiriita
K i i n a n hallluksen ja Neuvostoliiton
hallituksen väUllä Itä-Kiinan rauta­tien
johdosta, imperiallstlvaltain y l ­lyttämänä.
Tilanne oU sangen k r i i ­tillinen.
Tällöin elok. 1 p., laukasi
rva Sunjatsen panoksensa Nankingln
herroja vastaan. Hän näet lähetti
B e r l i i n i in Antl-lmperlallstlselle Lii­tolle
sähkösanoman kansainvälisenä
sotavastalsena päivänä, mlssa säh­kösanomassa
hän sanoi seuraavaa:
"Sorrettujen kansallisuuksien muo-dcstaessa
tänään ehjän yhtenäisen
rintaman Imperialistista sotaa ja
militarismia vastaan, yhdistää taan­tumuksellinen
Nankingln hallitus
voimiaan Imperialistien kanssa raaj­assa
sortohyökkäyksessä K i i n a n kan­sanjoukkoja
vastaan."
' E l milloinkaan Kuomlntangln
johtajaln kavaltajaluonne ole niin
häpeällisesti paljastunut maailmal­le
kuin nyt. Petettyään nationalis­tisen
kumouksen, ovat he kiertä­mättä
painuneet imperialistien kä­tyreiksi
ja yrittävät provosoida so­taa
Venäjän kanssa.
'Mutta Kiinan syvät rivit, sortoa
pelkäämättä j a antamatta valhepro-pagandan
pettää Itseään, tulevat
taistelemaan vain vallankumouksen
puolella. Terrorlsuus vain kannus­taa
yhä suuremmat joukot liikkeelle
ja lisää päättäväisyyttämme voiton
saavuttamiseksi nykyisen verisen
taantumuksen yli — "
Alussa ei tähän julistukseen Jul­kisuudessa
kiinnitetty huomiota. S a ­nomalehdet
eivät rohjenneet sitä
julkaista, ja jos jotkut Imperialis.
tlset lehdet Julkalslvatkln kuten j a ­panilaiset
Ja englantilaiset, vääris-tellvät
ne sen sisällön, julkalsemal-valn
joltakin lauseita sieltä ja tääl­tä.
Mutta viimein keksivät viran­omaiset,
että tuota sähkösanomaa
jaettiin lentolehtisinä työlälsUle ja
talonpojille, heiteltiin kaduille t a.
lojen katoilta jne. Lehtisen levittä­jät
vangittiin, mitä kiinni saatiin.
J a Nankingln hallltusherrat ralvo-sivatrTäaa
oU" r v a Sunjatsen- kar­vailla
totuuksillaan asettunut hei­dän
petospolltilkkansa paljastajaksi.
Mutta mitä tehdä. Rva Sunjatsenin
äänellä on vastakaikunsa Kiinan
jyvien rivien keskuudessa. Ja tue-peloton,
lannistumaton nainen sa­noi
tämän jälkeen: "Tuntuu nihi
hyvälle sen jälkeen kuin tuon säh.
kösanoman lähetin. Olihan välttä­mätöntä
lausua ajatukseni. Mitä
tapahtuu minulle henkilökohtaisesti
sen seurauksena, el suuria merkitse."
miestänsä silmiin Ja hoomate
minkä vastauksen hän taas oo
saanut, lasten vieressä vaUttaessa:
minun on nälkä, minun on vilu.
Mitä tuntee nuori neitonen kun h&>
neliä el ole enää muuta pelastusta
nälkäkuolemasta kuin kaui»ta ruu­mistaan.
Miltä tuntuu nuorukalses.
ta joka on lähtenyt klrtämään maa­ilman
rantaa rohkein nilelin j a toi­vein,
luottaen omiin voimiinsa saa
mattakaan tilaisuutta mitata voi­miaan.
Mitä ajattelee vanhus kun hän
huomaa ettei häntä enää huolita
riistettäväksi ja s i l t i hänenkin täy­tyisi
elää. SlUä onhan nykyisen
järjestelmän aikana ainakin rikos
, Jos hakee pelastusta kuolemasta,
' s i l l e tuskalle ja epätoivolle joka re-pU
heidän kalkkien rintaa ei tosi­aankaan
löydy sanoja kuvatakseen.
Mlstä sitten johtuu tämä ääre­tön
kurjuus? Siihen löytyy monta,
kln syytä. Mutta yksi j a painavin
syy on tässä nurinkurisessa yhteis­kunnassa
jossa toiset elävät ylelli­syydessä
j a loistossa mässäten tois­ten
työn tuloksia, toisten nään­tyessä
nälkään. Ja tämän nurin-kurlsuuden
poistamiseksi el löydy
muuta keinoa kuin työläisten lllt.
tyminen yhteen suureen rintamaan j
ja talsteUa itseUeen ja lapsilleen
sellainen tulevaisuus jossa riittää
työtä ja leipää kaikille. — Maljer.
NAISASIA EGYPTISS^t
Kirje PottsviDestä,
Ont.
suunniteltu kuin vanhan
päätähuimaavat kiemurtelut
vuoriston eteläisemmässä o-
^ a l H n e n rata tuntuu a -
3 valmiiksi rakennetulta, k un
'•R:n tie on kiireimmän kaut.
hätään jotenkuten käytettä-rhättyä
ja sitten vähin erin
tua hätätyötä, josta ei i -
Bkaan valmista. Liikkuva k a -
Palvelus Kansallisella on vä-yhtä
hyvä kuin C P J l : l l a,
ijatulva vain pienempi, jo-
^^jemmät tilat. Maksut ovat
antia myöten aivan samat
ivuudet suurst, jos niitä h a -
a vaUtä "pienistä" lisämak-makuupaikka,
jonka mukana
oma istumapenkkinsä päivl.
B maksamaan 3 doUaria yöl-~
a siitä on sitte joukko m u i -
ija: esim. saa istua päivisin
jppupaähän asetetussa kat­issa,
jossa voi i h a i l la k u l -
maisemaa kokonaisuudes-
"omeUa radiota, lukea säh.
a. päivän tapahtumista, ot.
^ja lai "makasiineja" selail-
, 3 . : ° ; ^ - ^ ^ i o s s a kuulemani
yhdellä dollarilla päässyt ruuan m a ­kuunkaan
eikä kahdellakaan vielä
kylläiseksL Mutta näin menetetty­jä
rahojaan oli tilaisuus saada t a ­kaisin
säästäniällä: tupakoimis-osas-toissa
sai käyttää talon puolesta v a ­rattuja
tulitikkuja j a piipunrasseja
sekä pesuhuoneissa olevia vapaita'
saippuoita j a pyyheliinoja, jotka
kerran käytettyä heitettiin pesuun
vietävien joukkoon. 3-n.e. KlusaUlsin-ta
minusta oli. että kiskurihintojen
lisäksi ruokailu, j a makuuvaunujen
palveluskunnan palkkaus näytti ole­van
juomarahojen varassa, joita ne
joka käänteessä kärttivät äänettö­mästi,
mutta hyvin ymmärrettävästi.
maisemista ja matkaioverdsia
kuiluun. Tällaista kesti pitkän mat­kan.
Juna ajoi hiljaista vauhtia, k u in
varoen, elikä senkin tähden että o l i
jo pimeä. O l i n aikeissa mennä nuk­kumaan,
kun juna yhfäkkiä selsah-tuL
Mitään pysäkkiä ei tämmöisessä
paikassa voinut olla; siis jotakin
täytyi olla vinossa. Junamiehistöä el
näkynsrt missään, eivätkä passari,
pojat tienneet muuta kuin että juna
oli "vaadittu" (called for) pysähty­mään.
Jonkun aikaa sinä odoteltua
kuului edestäpäin useampia kovia
laukauksia. O l i n jo hyvässä toivossa,
eitä kerrankin saan olla mukana
oikeassa janaryöstössä, jollaiseen en
koskaan ollut sattunut. Olisin ollut
utelias näkemään, saisinko kätköl­täni
nousemaan mokomain vfntidit'
ten käskyllä, vai kuinka rfinä käyt­täytyisin.
Tällä kertaa tuo koe e i o l l -
volsi jutustella paljonkin, mutta e i - J s l - tullut erittäin kalliiksikaan, sillä
pä noissa ollut mitään erikoisen piletin ostettua minulle ei ollut Jää.
mielenkiintoista itsellenikään, k un
olen jo useampaan kertaan emien
kulkenut sekä vuoriston että vilja-aavikoltten
poikki. Viimeinen lumi
^ vatystelyt vesirottien
y.m, ja iltakonsertit
i^sivat kyllä olleet niiden
2 mitä rauta-oli,
mutta kuuntclihan
kuluksL
^ OH saatavana ruokailu-
J^tta hinnoittelu oU o-
^ min taitavasti (joka
^ a joka lusikallinen W
^•^n hinnoiteltu) ettei
sade ei ollut ulottunut Prince R u -
perttiin asti. joten siellä ei ollut e.
nää lunta, vaan ilma o l i koleahko.
Skeena oli sulana joitakin kymme-'
niä maileja suulta, mutta sitte o li
sekä Skeena että muut matkan var­teen
sattuvat vedet umpijää&sä aina
vuoriston itäpuolelle asti.
Ainoa vaarallisen näköinen paik­ka
minkä vuoristomatkalla huoma­sin,
oli Bulkley Canyon, jossa heti
ratakiskojen vierestä näytti olevan
äkkijyrkkä putous pohjattomaan
nyt suuria ottamisia.
Mitään n i i n runollista ei kuiten­kaan
tapahtunut. Vielä muutamia
äkäisiä laukauksia, j a juna lähti h i l ­jalleen
eteenpäin, niinkuin ennen­kin.
Kohta tuli selitys: yläpuolella
olevasta vuoriseinämästä oli radal­le
pudonnut kalliolohkareita; ne o-
11 ajoissa huomattu Ja Juna pysäy­tetty
siksi alkaa, k u n n e dynamiitin
avulla saatiin raivatuksi pois tieltä.
Matkustajissa näkyi olevan osasta
aivan ensiluokkaistakin herrasväkeä,
väritettyjä Ja Jauholtettaja el aino-astaan
naisia, vaan miehiäkin. Ne t u ­livat
meidän' puolivillaisten nähtä­ville
ainoastaan ruokailu- j a katse-luvaunuissa.
Tavallisia työläisiä t a ­pasi
melkein yksinomaan toisen luo­kan
tupakkavaunuissa. Albertan ja
Saskatchewanln rajamailla asuvat
junaan sattuneet farmarit pureskeli­vat
mällejään hymyssä suin, kehus­kellen
että oli satanut jo kolmena
päivänä perätysten. valkk'ei vallan
rankastL Niillä tienoin näyttivät ke-vätkynnöt
Ja kylvötyöt olevan par­haillaan
käynnissä. 4 j a 6 hevosen
valjakoiUa ajeltUn Ikävystyttävän
pitkiä vainioita. Traktoreita en näh­nyt
työssä missään. Mitä kauemmas
t u l t i in Saskatchewaniln, sitä kuivem­m
i l t a näyttivät maata j a j ^ l v l s in
paistoi aurinko melko kuumasti. Tai­vaanrannalla
alkoi näkyä mustia sa­keita
pUvlä, Joita Jotkut tervehj;lvät
sadepilviksi, mutta paremmat olojen
tuntijat selittivät aavikkotulen sa-vuksL
Hma Junassa kävi yhä heltei-semmäksL
Wlnnipegissä näin lehdis­tä,
että lämpömittari sinä päivänä
oli niillä seuduin noussut aina 86
asteeseen F-, Ja että tuo aaviklcopalo
oli tuhonnut parikymmentä farmita-l
o a Ja tehnyt paljon muuta vahin­koa.
Olen harvohi Jos koskaan englan­ninkielisissä,
nlm. täysi-ikäislssä t a ­vannut
soraUelistä,
mutta tällä matkalla sattui samaan
vaunuun Saskatchevanlssa muuan
nuori iaies, J<*a luultavasti Jonkun
kielelleen tapahtuneen loukkauksen
tähden el saanut äännetyksi S:ää,
, vaan se pieni T : k s i , niinkuin usein­kin
sattuu lapsille. OU muuten slN
von j a älykkään näköinen mies Ja
puhelias, liiankin puhelias sorakiell-seksl.
Heti kun tulin huomaamaan
hänen vikansa, saatoin hänen puhet­taan
ymmärtää, vaikka kyllä sorakle-llsyys
englanninkieltä puhuessa on
I paljoa pahempi crshdyttämään kuin
.suomea puhuttais.sa. Hän oli syntyi­sin
Saskatchev.anJsta ja tuasi par-
:halten sen maakunnan olot, joihin
'halusi minua erikoLscsti tutustuttaa.
^Sentähden hänen täytyi alituiseen
toistaa .sanaa "Sa.skatchewan", ja
sitä oli hauska kuulla, kuinka hän
o!i opetellut sen lausumaan; oikcas-,
taan siltä ci muuta kuulunut kuin
ihan viimeiset äänte3t. Kuitenkin
päätin antaa kaikille sorakiolLsille
j i c n varotuk-sen, että jor^sain
muualla, mutta ei Sa.skatchewan-jissa.
j VVJnnipogiss»
j täytyi junavaihdon vuoksi odottaa
j runsaasti 9 tuntia. Koska oli päiväi-incn
aika, käytin sen kaupungin kat-
. Ff?lemi.secn. Heti asemalta lähdettyä
'näin että vaikka miehiä siellä tääL
;iu oli palottelemassa viimeisiä jää­tiköitä
varjopalkoLsta, oli' varsinai­nen
kevätsiivous aivan alkamatta —
j jos häntä tässä kaupungissa lie ta-jpana
koskaan tehdäkään. En ole
'missään nähnyt siivottomampaa sen
i kokoista kaupunkia enkä kurjem­massa
kunnossa olevia välikatuja i -
han keskikaupungilla. Senhän kehu.
Työttömyys on varmaan jokaiselle
teollisuustyölälselle tuttu, lieneepä
vain harva Joka el ole saanut teh­dä
tuttavuutta sen kanssa. Kuinka
paljon kurjuutta työttömyys tuo
tullessaan, .sitä kaikkea on mahdo­ton
kuvailla. Siitä joutuvat kär-
;imään äidit, isät, vanhukset, nuo-
'uVaLset ja vieläpä lapsetkin. Isä,
ionka huolena on perheen elättämi- 1
nen ja .sen vaatettaminen, mitä hän
';untee sielussaan kun on kuukaasi
-nääriä etsinyt työtä ja--aina on
saanut saman vastauksen — "täysi
käsi", el tarvita. Mitä tuntee vai­mo,
perheen ältl^ katsahtaessaan
taan olevan 350 tuhannen asukkaan
kaupunki, kolmannella sijalla Cana­dan
suurimmista kaupungeista, vaik­ka
Vancouver on ruvennut kiinte­ästi
kilpailemaan sen kanssa väkilu­vussa,
aikoen sen piakkoin saavut­taa
j a sivuuttaa. E i ole Vancouverl-
•<aan mikään mallikaupunki puh-taudcssa,
mutta en ole sitä koskaan
niin arkls&ssa asussa nähnyt kuin
Winnlpeg oli tällä, kertaa.
Jo jonkun matkaa ennen Winni-petfiin
tuloa oli Saskatchevvanin
kuivuus tyyten kadonnut, kaikki
alavammat paikat tulvan vallassa,
pellot järvenä, maantiepengermiä-kään
c i kuin paikkapaikoin näky.
vi.s.sä. Missä joitain peltotilkkuja
oli tulvaplnnan yläpuolella, olivat
ne liian märkiä muokattavaksi, c i -
kä niille ilman venettä o!i.si pääs-
.•sytkään, enempää kuin Kallaveden
.saariin. Iätä tulva-aluetta oli pit­kälti,
eikä tulva kaikin paikoin
vielä liene ollut edes pahimmil­laan,
.sillä -suuri osa jäitä loikoili
.sulamatta järvissä j a joissa. On­tarion
korpialueella oli vielä täysi
talvi, luntakin metsät täynnä.
Vasta Sudburyn lähettyvillä näytti
taas keväisemmältä.
Kairosta kerrotaan: Hareminalse,
eilispäivän klrjavapukluset lauluUn.
nut Jotka llvertelylUään täyttivät
loistavat häkklnsä, — haaremit, joi­hin
heidän herransa Ja käskijänsä
oikku oli heidät sulkenut — ovat tä­nään
kokonaan muuttuneet. E i ole
pitkää aittaa kulunut siltä, jolloin he
vielä mitään tietämättöminä herkut­telivat
Ja' venytellvät untuvapleluk-silla
suihkukaivojen lorinaa kuunnel
Ien — mutta nyt he ovat kokonaan
muuttuneet. Haaremit ovat edelleen­kin
komeita kulnVTuhannen Ja y h .
den yön" sadut, mutta niiden asuja-met
eivä enää vietä p£|ivläftn lals.
kuudessa. Haaremlnalset pitävät ko­kouksia
ja konferensseja, asettavat
•komlteojn. Joissa toimitaan hyvin
järkevästi. Eilispäivän orjat osoitta­vat
erinomaista organlsatslonlkykyä.
Se, mikä vuosituhansien kuluessa
on laiminlyöty, tahdotaan saavuttaa
pikajunan vauhdilla — Ja kuten
tällaisissa tapauksissa tavallisesti
käy, ovat he mahdollisimman radi­kaaleja.
Egyptin naisasianaiset ovat enim­mäkseen
äärlnunälsen kansallisia Ja
heitä kiinnostaa kalkki yhteiskunnal­liset
kysymykset. Heidän tunnussa­nansa
on "Egypti egyptllälsnie", Ja
he pysyvät siinä hehkuvalla "tnnpU.
la, lujemmin kuin miehet. Helil^n
nääpyrklmykslään,. , ,lo»nsanvalis-tuksen
koliottamlrieAi' köyhyyden
lieventäminen, hygienian opetus. Hy-väntekcväi^
slaltoksla Ilmestyy kuin
sieniä satoina' —' lastentarhoja, yk­sityiskouluja,
ruokaloita — sanalla
sanoen: he ovat äkkiä mquttuneet
suunnattoman aktlivKlItsi; Komeat,
romanttiset puvut riippuvat käyttä­mättöminä
Ja huntuakin näytetään
pidettävän enään vain keimailun vä-lineenä.
Egyptin naisina on kuitenkin vielä
paljon tekemistä: haaremijärjestel-mä
on vielä ennallaan Ja erittäinkin
eroaslassa on nainen vielä kokonaan
imlehen oikuista riippuvainen. M l e .
hen el tarvitse muuta k u l l i rituaalin
mukaan sanoa kolme kertaa: "Minä
eroon sinusta!" — j a nainen on I l ­man
kattoa päänsä päällä. EI sli^
ole Ihme, että naiset agitceraavatkin
lukuisissa letidissään europalaisen a-vlolilttojärjestelmän
käytäntöön ot­tamista.
He tahtovat saada Egyptin
kansalliset olot, mutta europalaisen
lärjestyksen. Sirorakenteiset egyptl-läisnalset
ovat Jo saaneet aikaan
niin paljon, ettei ole epäilemistäkään
että he lopulta saavuttavat kaiken
sen, mitä heidän pienissä, tummis­sa
päissään liikkuu.
Canadan äiom. J u ^
osastoiOe Ontariossa
Toveri John Latva Torontoste
on hiljattain koteutunut Neuvosto-!
'iiton matkaltaan ja vaikka e l ha-lellä
tällä kertaa olekaan tilaisaot^
a vierailla kaikissa Järjestfiocofie
•sastoissa, tekee hän kuitenkin pi-:
caisen kierroksen Ontariossa^.. j^e-ostaen
tuloksia ja näkemykaiafin
uolta pitkältä matkalta. Osastoja
)yydetään hänelle järjestämään Ico-
CO illan tilaisuudet kullakin pai}(»
cakunnalla, allemerkittyinä päivi­nä:
. ' , ,
Kirkland Lake: 16 p.;
Rosegrove: 17 p.;
Kirkland Lake: 18 p.;
Cobalt: 19 p.;
Burritt: 20 p.; '
Sudbury: 21 p.;
Creighton Mine: 22 p.;
Levack: 23 p.; ' \ '
Long Lake: 24 p.; '
Sault Ste. Marie: 25 p.;
Bruce Mines: 26 p.;
Beaver Lake: 27 p.
Osastot! Ilmoittakaa hyvin tove­ri
Latvan puhetilaisuuksista. Hä­nellä
on paljon sellaista kerrotta­vaa,
Jota kannattaa tulla Ifunle-tnaan.
Toverillisesti •.
John WIrta.
AHAA > '..',';!t-
SUOMEA
- —
Kurssi SuomeD
39 20
Canadan Dollarista
LähetyskiUut:
.Oc lähetyksistä ?20.00, 60»
ihetyksistä $20.00—$49.99, 8(k
ähetykslstä $60.00—$79.99 Ja
$1-00 lähetyksistä $80.00—$100.00
iekä 50c jokaiselta seuraavalta ai*
idvalta sadalta dollarilta.
SähkÖMUiomaläbatyksUt« ovat UI
letsrskulut $3.50 lähetykseltä.
Suonisia, rakaa ostBtaaiL ' KorSf
^2.4& sadasta Smksta. 'M
. Tehkää lähetykset osptteeil»
Box 69. SUDBURY. 'Out
Laiiiapileuejä myydään.
Tiedustakaa pUettiasioUa
V apaudeiie ottavat railliayäli^
i& vmä&u myolikiiii; ' )
VAPAVS
PORT ARTtiVR DRANCH
816 Bay Street,
Port Artliur, OntarK.
VAPAUS MONTREAL BRANCB
1196 St. Antoine S t ,
Montreal, <^ue.
AARO KIVINEN
K i r k l a n d Lake. Ont.
iOHN VUORI
South Porcnpine, Oc
IläPESI
— Kalle, menetkö tänään partu­riin?
— En minä kehtaa.
— Kuhjka niin?
— Minullahan on n i in pitkä par­ta^
.
lumituiskuineen; mutta kun t u l ­t
i in niihin kuukausiin, joifa enti­sinä
aikoina pidettiin varsinaisena
sydäntalvena, oli helpottanut.
Tutkiva ihmisjärki tahtoisi saada
selville tyyn siihen, miksi men­neen
talven ilmat joutuivat niin
sekaisin. Joitakin selitys-yrityksiä
olen nähnyt silloin, tällöin sanoma'
lehdissä. Yleisimmin lienee tästä
ilmiöstä syytetty auringonpilkku­ja,
joiden laskuun kyllä on t u l l ut
tavaksi panna yhtä j a toista. M i ­nusta
ef auringonpilkkujen syylli-
.syyttä tässä tapauksessa kuiten­kaan
ole kye;ity pätevästi todista­maan:
ei ole osotettu milla taralla
ne olisivat voineet tämän sekaanr
nuksen aikaansaada, jos olisivat
tahtoneetkin.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, -Ont*
JOHN triRTA,
ibl Broaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
ivi paikkakunnilla Keski-Ontariotta
Koko viime talven tuli milloin
miltäkin mai!man kulmalta vali­tuksia,
että ilmat eivät ollenkaan
ole vanhalla mallillaan, vaan on
luonnonjärjestys jotenkin häiriin­tynyt.
Niinpä Sudburyssa kerrot­t
i i n "talven tulleen j o aikasin mar­raskuulla
kovine pakkasineen ja
Toinen selitys on mielestäni pal­joa
helpommin todistettavissa ja
luonnollisempi, enkä oikein voi kä­sittää,
miksi sitä ei ennemmin ole
keksitty. Ei ainakaan julkituotu.
Onko unohdettu, että on tässä ma-ilmassa
toinenkin syntipukki kuin
auringonpilkut, jota bn totuttu
syyttämään kaikesta pahasta, mitä
tapahtuu ihmiskunnalle sekä tässä
eitä tulevaisessa elämässä? Kuin-kasta
. tämä kokotalvinen keli­rikko
ja kaikki siitä johtuvat vas­tukset
ei olisi
Bolslievikkien syy,
koska kerran kaikki muu paha
luetaan heidän sjrykseen?
Eikö ne olleet bolshevikit, jot­ka
menivät sorkkimaan tämän mei­dän
asuttavaksemme annetun tai­vaankappaleen
suurta kellovärkkia,
muuttamalla kalenterin aivan uu­teen
uskoon? He asettivat vuor
den alkamaan marraskuun 7 päi­västä.
Olihan siitä luonnollisena
seurauksena, että ukko Ylijurtala,
"vallan pilvissä pitäjä", joka van­halta
muistilta oli tottunut alot-tamaan
näillä mailla vuoden ki-reänlaisella
pakkasella, teki samal­la
tavalla nytkin. Niin sattuivat
pakkaset marraskuun alkupäähän.
Bolshevikit olivat äijää vetäneet
nenästä. Uusi kalenteri oli tar-kotettu
otettavaksi käytäntöön ai-*
noastaan Neuvostoliiton omalla alu­eella.
Ulkomaiden kanssa asioitaes­sa
pysyttiin, ainakin itoistaiseksi,
vanhan kalenterin puitteissa. Si­ten
menetellen eivät saranoiltaan
luiskahtaneet sääsuhteet olisi tul­leet
haittaamaan muita ihmisiä
kuin bolshevikkeja, ja välipä heis­tä!
Mutta ylätuvan Ukko erehtyi
ottamaan todesta heidän kalenteri-muutoksensa
ja työskenteli sen
mukaan.
Mitä kaikkia onneltomuulaia,
suoria sotia, myrskyjä, maanjäris­tyksiä
ja ruttotauteja tuosta ka­lenterin
mulkkaamisesta vielä joh­tuneekaan,
siinä ikun viikotkin' ton
lyhennetty 6-päiväisik8i ja meille
kaikille niin kalUiksi —^ rahallisesti
ja muutenkin -— ttrilut: snnnnDiiai'
tykkänään pyybkasty polst