Vapaus, July 5, 1923

              m 5 p, —
.VAPAUS
«w f;nd»nyTOia.gftnt. joka j^jstai. toretat^a tanflntat
,f8«irW/P» »II » " . I I I I > I 'Jyilii • ' • '
•ffes orfy Olgan ©f rinniöh WorItew in Canada. Pob-
IS&d' in Sodbory, Oat, övery Tneedsy» Thureday and
Advertifiing ratea 40c per coL Inch. Minunom cnarge
fiw BiDifle ineertlon 76c. Discorajt on standtag advertise»
Qient. The Vapaus is the best sdvevtiahis medium &moo0
(»cPinniBhPeople in Canada.
Vapauden konttori Ja toimitus on Liberty'Bondlnjr,
ione St., Puhelin 1088.Postlosote:
• Bo» 69. Sndbury, Opt
Cao^daan^ykid^k. $4.00, puoli vk. 12.26, kolme kk.
''^ÄSymltoAin^a Suomeen, yksi vk. $6.60, puoli vk.
@8.00 ja kolme kk. $1,76.
. muksia. Joita ei seuraa laha, ei tnllo lahettAmSSn,
nam flwamtpi»t»n MMf on takaokset.
maan Ruhrin laaksoa, keskittyy sen kasiin sellainen
maara h i i l ^ j a metallia, ttt^ siitä tulee mahtavin im.
periaUstioe^valta. Taloudellisesti se hävittää^Sali^,
te^.^sn^'i^ttom2dcsi sen ^loudelHsen toiminnan^.jä
kyieiiee kilpailemaan ^".ei ainoastaan Englaniä^-
vaan vieläpä Amerikankin kanssa.
Tämä tekee Englannin aseman niin uhatuksi, että
uusi sota, vielä verisempi kuin se, minkä näimme vuo-eina,
l914^I8, on kiertämätön. Kaikki saavutukset tek*
nilkan alalla tulevat palvelemaan voiton saamista joro-mallekummalle
puolelle. Taas tt^outuu miljoonia ih.
miselämiä, jotta imperialistien näkökannalta «oikeu
denmukaisemmin» voitaisiin ratkaista kysymys hiilestä
ja metallista. ~
nmotnshinta kerran jnlaistuista ilmotuksista 40e
mlstatunmalta. Suurista llmotnkflista seka ilmotuksista,
Joiden .te&stfä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Knoloilmotnkset $2.00 kerta ja 60e. lieSS Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c.
;erta, ir.Oövkolroekertaa; a^noeroymotukset $2,00 kerta,
, $800 ^kaksikertaa; syntymSilmotukset $1.00 kerta; ha*
lataantieto- ja osoteilmotnkset 50c. kerta, $1.00 kolme-
^j0rta8..nruJlilapäisilraotuk8ista pitää ralia seurata mu
Tiistaiif lehteen aijotut iimotukset pitäS olla kont'
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
khteen ^fstaJna kello 8. ;
Refiristered at the Post Office Department, Ottawa, as
Tfjk^m luökk?puolue^ M l i '^J ^
\ KyljLys* kaikkia työväenkerriiiiy k?s8t||än
väen pqolu^n" mtiödostamisötl A)» liiliaiyff kypy-
'] massa käytännölliseksi todellisuudeksi Canadassa*
1' kin. Tämä liike vuodattaa kaikkiin työväen järjestöi-hm
ikäänkuin uutta sisältöä. Se tekee työläisistä vähem-
, män haaveilijoita ja sitä enemmän käytännpn miehiä.
Se antaa 'Voiipaa ja voiman mahdollisuuksia niillekin
työväen Icertoluille, joiden toiminta Icäytännöllisestä
pöjiiiikMä'eristettynä on vielä väkisellä }öutun'ut ole-
^ nvian vain pelkkää teoreettista liikettä. < :
- Viimeisin käytännöllinen askel koko Canadaa' kä­sittävän
työväenpuolueen perustamiseksi on meikittävä
Halifaxin piiriä käsittävän puoluejäi'jestön perusta­misen.
Tätä- puoluejäi^estöä on tosin pidettävä enem-
< imän'pohjustavana rakennelmana kuin täysiä mittasuh­teita
vastaa^rana puoluemuodostumana. Sjllä on j^uiten-kin^
määrätt^ ohjelmansa, jossa pannaan pääpaino-pää-omamahtiät)
syr äyttämiseen työtätekevien kans^ker*
, Tosten etujeti tie tä. Puolue vaatii maakunnan hiili- ja
muiden rikkauksien yksityisillle riistäjilie .ja keinot­telijoille
juovuttamisen lakkauttamista. Se vaatii työt^
tömyyävakuutiista ja myöskin työläisten turvaamista
tapaturmai? varalta. Se, vaatii työläisille tärkeitä palk-
, icatakeita, äitiysvakuutusta ja kouliiliallintojen Valitse­mista
kansanäänestyksellä. Se vaatii yleistä kahdeban>
r, luntista työpäivää jä erikoisia toimenpiteitä maakun­nassa
' rehottavan kaikenlaisen ^keinottelun ja huija­uksen
lopettamiseksi. Puolueen ohjelmassa vaaditaan
viela^^»aljon,muutakin työläisille, käytännöllisesti
* 'keää j a jsuölue odottöa ennen kaikkea
maiset askeleet tulisivat ennen pitkää johtamahan
laajakantoisen joukkopiiolueen muodostamiseen. Sei
E^öyhälistön kansainvälinen juhla
saa tunnustajia
Vallnkumouksellisen köyhälistön kansainvälinen
juhla vappu saa yhä laajempaa tunnustusta joka ta­holla.
Niinpä hiilenkaivajain järjestön, United- Mine
Workers: pf Amejrican 26: piirin konventionissa Nova
Scotiassa on tehty ybimielinen päätös vapun viettä­misestä
työläisten kansainvälisenä juhlapäivänä vuoden
1924 vappuna. '
TCysyrays oli herättänyt-/ laajaa keskustelua kon­ventionissa,
mutta kukaan ei ollut' asettunut vastusta­maan
ehdotusta, joka tehtiin Phalehin hiilenkaivajain
osastoU; tahoha. Jokainen puhuja vaan valitti sitä, että
iiiilölkaivajaii» järjestö ei ole jo ennemmin velvottariut
jäseniään juhlimaan vajppua< Viime vappujuhliin otti
kyllsk imri kaivostyöläisten joukko osaa, mutta unio
oif ^Imyt nimenomaisen päätöksen, että eräiden kai-v^
ifÄ^käynnissä pidolle tärkeiden alojen työläiset
ei^at saa jättää työpaikkaansa. Nyt tehdyn päätök-sensä
kautta Nova Scotian hiilenkaiyajain.' järjestö
velvottaa jokaisen jäsenensä pyhittän|ään seuraava vap­pu
köyhälistön kansainvälisenä juhlapäivänä. ,r
Edifitysmielisten työläisten toiminta Nova Scotian
hiilenkaivajain' uniossa kantaa lupaavia tuloksia. Jo
viime vappuna kykenivät he antamaan esimerkkiä mui­denkin
paikkakiyitain; työläisille ja nyt tehtyjen pää^
töksien nojalla tulee seuraava vappujuhla antamaan
yhä vääjäämättömämpiä todistuksia työläisten vallan­kumouksellisen
sofidarifeetin lujlttamiista.
Aatelit vain tavallista
savea
Englannin työväenpuoipeen juuri
pidetyssä konventionissa tehtiin eh­dotus,
että olisi puolueen taholta
ryhdyttävä vaatimaan kuninkaan
poistamista,: koska ckuninkaallinen
perhe ei oleenään tarpeellinen kap­pale
Englannin perustuslaissa.» Ky;
^ymyksen johdosta syntyneessä kes-'
custelussa. työväenpuolueen johto­mies
Lansbury lausui m.m. seuraa­vaa:
• '
«Minä olen luuUpt, että monar­kistit
ja aattelit ovat ihmisiä, jot­kut
tekevät työläisistä köyhiä, mut­ta
nyt minä tiedän, että se on kapi­talistinen
järjestelmä. .'Minä olen^
stunut' samassa pöydässä prinssin
i canssa. Minä olen istunut päiväin
lisillä kuhmgattaren kanssa. / (Minä
olen istunut kprhden prinssin taka­na
Jalkapallopelissä 'ja uskiyKaa mi­nua,
he ovat aivan tavallista savea
kuten muutkin.
«He puhuvat kuten tekin, paitsi
vähän huonommin ja he ovat kai­kessa
aivan kuin tekin. Kun tulee
yhteiskunnallinen, vai l an kumous,
niin voitte olla varmat, että kysy­mys
kuninkaista, kuningattarista ja
presidenteistä tulee ratkaistuksi.»
Päivän noltfava kysvmvs
'Suomen Työiliifes; kirjötttla aninestiaäcysymyksen
johdosta seuraaW: ' ^ y ' "1 /
Muiss^^ maissa on joskus monin kerroin piejsqn-mistä
asioista, | |r^hä|i||ujj^pi^^ il^isryhmiä koskevis-sa
tapal&8i8S8^P9Itf^Jiikkeel|e ma^» vää-
Jtyydenpoistaini^eksi^ Meidän ^olisi nyt otettava niis­tä
e^imerjkkiäi/tehtävä-^amkstiataistelumijne^^^^^k
mäksi sisällöksi Jiämän maan elämässä, tehtävä se kes»
keisekfii tekijäksi jokaisen yksityisen ihmisenkin elä"
mäsä^. r fiStän&stineQ i amnestiataistelumme^^^^^ o ollut
sellaista ajoittaista pyrähtelemistä, jolloin toisinaan
on v3hä|j toimittua pidetty kokouksia ja puhuttu, toi-taan
muodSstuu liikkeebi,"^ ^teydessä työväes
" tÖ on tilälBuitäessa kehittämään luokkavoimaansa yhä
tejioisammaksi.niin periaatteellisesti kuin käylännölli-eestikin
yhä Jaajakantoisempia luokkataistelun tehtä-
/ viä'varten. '
Tästä hetkestä alkaen, kaikki työläiset, kaikki muut
kansalaiset, joilla on äimissydan rinnassa, ryhtykääm»
l u l i l B i i ^ l u ^ kulkiessaan teim
- . ^ , , . pna kaikki .mukaaifda. Voidaan olla vatmat amnestia^
laineiKpuolue. moninaisme eri toimmtoJne«iiJwn»Qav„,sTelun'vditoMa. Muodostakaamme siis se sellaiseksi.
jijf. ; Hiilen ja teräksen sota
l^ansk&n ja'Saksan välillä syntynyt taistelu hiilestä
on jatkoa laisiin ja Ranskan käymälle valtataistelulle.
Hiili- ja metallirikkaudet ovat jakautuneet niin, että
:Raiiskan,icä8iin on keskittynyt suunnattomat metalli-rikkaudet,-
samaan aik{|an kun se osoittautui olevansa
/VfctrWin'koyliä hiilestä. Likimäätäisten laskelmien
imukaan tekevät Ranskan'metalliyiklaudet'ilm'^n Elsas­sia
jÄ lolhringiä noin 12 miljaatfdia tonnia,, kun ^e
itaas Sakäassa,'myöskin ilmaii Elsassia ja lolhringia,
^•tekivät noin 1 miljaardia ja Englannissa noin puolen
miljaardia tonnia. Kun Elsas-Lothring varastoineeh 'on
>liitetty Ranskaan tekevät sen.varastot keskimäärin noin
15—16 miljaardia tonnia. '
'Mutta hiilestä on Ranska varsin köyhä. Rauhan ai­kana
teki sen hiilituotanto vain noin 17^18 miljoonaa
itonnia vuodessa. Sellaisissa oloissa ei Rpska kyennyt
' kehittämään metalliteollisuuttaan, jonka tarpeiksi oli
Välttämätöntä vuosittain tuottaa vähintäin 100 mii
Joonaa tonnia hiiltä ulkomailta.
' < Näiden metallirikkauksien naapurina oli Saksa. Sen
hiiUvarastqt ilmaistaan sangen hämmästyttävillä nume-fToilla,
tehden ne lähimain noin 423 miljaardia ton­nia,
joista lähes puolet lankeaa Ruhrin laakson osalle.
Mutta vaikka'Saksalla olikin nämä suunnattomat hiili-
" rikkaiidet, pani metallin puute vissit rajat sen taloudel­liselle
mahtavuudelle ja imperialistisille suunnitelmil­le.
Tämä hiilen ja metallin nurinkurinen suhde aiheut­ti
taistelun molempien rikkauksien valtaamisesta yk­siin'
kasiin. Saksa pyrki anastamaan Briennin ja Long^
vin laaksot. suunnattomine metallirikkauksineeh ja
Ran^a taas pyrki saamaan haltuunsa paitsi Saarin
laaksoa, mikä sille olikin melko-tarpeen, myöskin Ruh;
rin alueen hiilirikkaukslneen. Ranskan voitto vei siihen
etto sen kasiin joutui suunnattomat yhä suurenevat
^ metalluri^ndet^ ihutta hiileen n^den kysymys vain
Icaijistyu Sen täytyi hiilivarastojensa laajentamiseksi
etsiä nlospääsy^a. Tämän se Bsii valtaamalla Ruhrin.
Tämän reUcen sielu jarkiihoittaja, Pomcore d turhaan
sanonut: «Ruhrilta me etdmme vain hiiltä.»
Jos Ranska tästä kysymyksestä selvijlyy voittajana,
jos se kykenee poistamaan ne vaikeudet, mitkä tällä
iclkellä ovat sen edessä, jos se kykenee eksploateeraa
me herkeämättömään toimintaan poliittisten vankien
vapauttamisen puolesta. Koettakaamme saadfr- porva<
ristostakin -kaikki ne ihmiset, jotka eivät ole vannou­tuneita
roistoja, yankien vapauttamisen puolelle. Käyt
takaamme kkikkia keinoja, yedolkasonme tunteeseen ja
järkeen, harjoittakaamme' suullista ja kirjallista he-rätystyötä!
Lyhyesti sanoen, pankaamme mekin <tai-vas
ja maa» liikkeelle sitä poispyyhkimätöntä häpeää
vastaauf että t&sä'maassa'vielä viisi vuolta kansalais­sodan
jälkeen Oli vankilat kukkuroillaan luokkasota'
vankeja ja että yhä uusia uhrdja niihin radhataan.
S|iu^i kömmuniskjuttu Uiikaij^sa
päättynyt
Budapestissä on päättynyt pitkällinen kaksi kuu­kautta
kestänyt Unkarin kommupistien juttii, jossa
kaikkiaan 681 kommunistia oli syytleenalaisena
Budapestin salaiseen kommunistiseen järjestöön kuulu
misesta.Pääsyytetyistä tuomittiin Ernest Singer kuri'
tushuoneeseen 14 vuodeksi, Josef Gröner 18 vuodeksi
Franz Gröner 10, vuodeksi, Katzburg 12 vuodebi,
Schabo 12 vuodeksi ja Revveck 10 vuodeksi valtiope­toksesta
sekä 22) syytettyä vankeusrangaistuksiin 6
kuukaudesta alkaen 2i vuodeksi yhteiskunnan turvalli
auuden vaaraan saattamisesta ja 20 syytettyä vankeus­rangaistuksiin
1-r-lO vuodeksi «kommunistisen toimin
nan avustamisesta». Kaikki tuomitut ilmoittivat tyyty
mättömyytensä päätökseen.
Muutoin ^:Unkarin porvaristo on luokkavaistollaan
tuntenut tämän jutun syvällisen poliittisen merkityk­sen,
kun tämä" «valtiopetosjuttu» nyt on sattunut sa­maan
ailcaan, kuin Unkarin työväenliike on vilkastu­massa.
«Jos oikeus ei langeta ^ syytelyille «korkeinta
rangaistusta» (s,o. kuolemantuomiota), niin tulevat
joukot jälleen julistamaan «jEläköön köyhälistön val­lankumous
» — kirjoittivat porvarilliset taantumusleh-det,
ennakolta valmistell^saan maaperää, kun kerta
syyteltyjen penkillä oli «laiton» kommunisUnen .liike.
Jutun käsittelyn yhteydessä puolustusasianajajat yh­tenään
melkein joka päivä esittivät kauheita Wlostuksia
siitä, miten poliisit ja ohrana olivat kauheasti rääkän-^
neet syytetyltä aivan puolikuoUeiksi pusertaakseen näil­tä
«tunnuksia», niin että esim. Harang oli näiden
kuulustelujen» aikana tullut umpisokeaiksii,- Muutoin
ovat kaikki tuomitut ammattillisesti järjestyneitä am­mattityöntekijöitä,
jotka ovat nauttineet sikäläisten
työväenjoukkojen luottamusta. v
keutui kerran erään ^5IäisM?W9
kanssa. Keskustelumme kirjoitan
tässä juuri sellaisena kuin se tapah­tui:
— Oletko i.w.v7.-läinen?
— Olen. .
— Minkälaisessa kunnossa on
korttisi? . '
— Mikä kortti?
— I. W. W.Ti kortti?
— Ei ole sitä.
— Mutta juurihan sanoit olevasi
L w; vfT.-läinen?
-r- Niin sanoin ja sen myös koe­tan
todistaa. Englanninkieliset sa­nat:
Industrial -Workers of the
World, nehän tarkoittavat suomek­si:
maailmanteollisuustyöläiset Mi­nä
olen työläinen, joka teen teolli­suudessa,
työtä; olen siis teollisuus-työläinen,
eli i . w. w.-läinen, silla
nämä kolme kirjainta,. X W. W.
ovat niiden kolmen ; sanan etukir-jaimet,
• jotka tarkoittavat samaa
kuin edellä jo kerroin.' ^
— Aivan niin, : mutta minulla
olikin tarkoitus kysyä^ että oletko
jo yhtynyt I. W.W. järjestöön.
— En ole.» ', ,
-Haastateltava nähtävästi' ajatteli,
että on paljon reilumpaa olla valis­tuneista
työläisistä ulkona ilman,
Venäjän ammattiliitto*
jen lehdet
Iski naulan päähän
Kun maistraatti Hill oli juuri lu­kemassa
n.fc " kapinalakia lakkolai­sille
Whitney • Pierissä, Nova Sco­tiassa,
niin eikös joku ottanutkin
uomarin kapinajulistusta nil^ va­kavalta
kannalta, että ' antoi iuo-marin
heti maifitab käytännöllistä
kapinalalkia vitlkaamalla kiven ar­voisaa
lain lukijaa kohti sillä tu-oksella^
että kivi tärskähti tuoma-i
rin päähän. Maistraatti keikahti,
tajuttomana maahan, joten kapinan
ulistamihen ' lakkolaisia vastaan jäi
ietystiUn ke^k^n. Vasta pari päi-vää^
myöhemmin ilmestyi taas. lakkor
aisteiii': eteen:toinen maistraatti, lu­kien
ihuik^naani'tuomien pistinmies-
;en turvissa kapinalakinsa ja sen lu-ettuaaii
aiiftoi sotilaille määräyksen
hyökätä lakkolaisten kimppuuur j'b-ka
sitten tehtiinkin aivankuin jota­kin
aseellista maan vihollista vas­aan.
\ • ' '
Maan vihollista-'vastaan se tapah-luikin
kun ymmärretään, että «maa»
on meille jo niönestaesivaltaisesta
oimenpiteestä tunnettu British Em­pire
teräsyhtiö ja viholjisena esiin-
;yy vanha .tuttttv«vihoUinen», järjes­tynyt
työväestö.
Köyhälistön puolue
Köyhälistön voitto ei ole mEdidollinen pelkästään i
teliikeinollla, sillä kapitalistit käyttävät taistelussa -"^'^^
valhetta, vääryyttä, petosta, ja väkivaltaa aina uusJailS^^
ja myjkkykaasuihin asti Ja nämä yhdessä palkattoj V?
muodostava^- sellaisen mahditj, 'ettei niitä voiteta ~^«-?'
Un
puolisten menettelytapojen avulla. Se vaatii tehokkaampi V ^
tä joustavampia niin teloudelliserkuin valtiollisenkin
muotoja mahdollisuuksien ja • välltämättöntyyfeiai mu^^ •
Ilman vallankumouksellisten valtiollista puoluetta^^
vapautuminen kapitalismin ikeiKta mAdoton. Vallankn °" v^^^
lue on mahtava voimakeino taustelevaui köyhälistön k i - " ^ ^ ^
tiellistä puoluetta ei työvä^tö kykene %ttämäan siiä
täväänsä, mikä sen eteen on langennut.; Vall^
koko köyhälistöluokan taisteleva etujoukko. Puolue on k"""^--^'''--^
sä se vipusin, jonka kautta koko työväenluokan joukot , 'ft
tää Jaistelukannalle. ja saada- työväestön monihaisrt «^'"^^ ^
maan. _ ^ V ; " ' ' " ^ ^ V v a gl
Vallioliigen puolueen ja yleisen luokkataistelun mtx]d\
vapaustaistelussa :0iL.saaI§Y^ kaikille työiläisille tunnetuksi Ka'-
politiikan kieiyyksiä 'ja-fVÄmakein^ff-^^ästdari''^^^
qti köyhälistölle^yhtä välttämätön kuin ilma keuhkoille tai 1
rtirsHtä^plSHla^^Tn ;;ioP^Ue. Seon^iuyöskinrmTtä^^ke^^^^^ luokkavoimanl?
nen koYtti todistuksena. ' fiM^^^ ,?i,:;iyÄYäest<i..kykene öVpfösaiJlifit*ii'öhempää aatWi;-'
Ubtil»!'
ilinotU» Tov.
Tove"»
Vaiaojten tl»
konti
suoraan
Tilatkaa
tiUtt
noP«
järjestöllisestikään ja ilman-vallkrikiihiouksellista'^ valtiolS^-^^
työväestö .lopputingassa seisoo" hajanaisena taantumuksen, - '^'^-^'^
t Vapauder
\Uen rakennet
Uaiaan »aw<»'
jMimilla «an
iryila.
lerryksen keskellä.
" r r
V
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Ganadassa on kaikkiaan 23
yliopistoa. ^
— Montrealin ja Helsitigin väli­sen,
matkan pituuden voi määritellä
monella eri tavalla, riippuen mitä
teitä*^ ttjon matkan laskee. Keski­määräisten'
reittien kautta on mai­nittu
välimatka hoin 4,800 mailia.
•— Canada on toisella sijalla-^o-ko
maailmassa sähkön käytössä asu­kaslukuun
verraten. Ensimäisellä
sijalla on Sveitsi. Ifolmannella'si­jalla
on Norja ja vasta neljännellä
s?jalla >Yhdyävallat. Sähkön koko­naismäärään
nähden on kuitenkin
Yhdysvallat ensimäisellä sijalla. -
Keskimääräinen vehnäsato vii­meisen
kymmeneri vuoden ajalla
oli Canadassa 15.75 bushelia eekke­riä
kohti. Kaurasato nousi ~ 32
busheliin .eekkeriltä ja ruis 24.75
busheliin.
Uusia kysymyksiä
— Kuinika monta ihmistä Cana­dassa
asuu neliömailia kohti Ja
kuinka . monta^ Yhdysvalloissa?
— Kuinka suureksi nousevat Ca­nadan
farmiomaisuudet dollareiksi
laskettuina? -
— Mikä on maailman korkein
-vuori?
—-Onko kertomus Robinson Cru-sosta
pelkkä mielikuvituksen tuote,
vai perustuuko se tuon teoJksen
juonta lastaavaan tosipermseen ai­heeseen?
— Kuinka mont^ «sikurettia»
tuodaan Canada&n vuosittain ulko­mailta?
. ' '
Venäjän ammatillisten liittojen
keskusneuvoston toisen täysi-lslun-ndn
jälkeen perus^ttiin sanotun
keskusneuvbston yhteyteen cSano-malehtitoimisto
» varustamaan artik­keleja
ja yleiskatsauksia y.m. aineis­toa
ainmattiliittojen julkaisemille
sanomalehdille antamaan ohjeita,
neuvoja ja opastusta niiden julkai­semisessa
, seicä ylipäänsä tarkoin
valvomaan näiden sanomalehtien ja
julkaisujen asua'' ja"8isältoä hiin,
ettälie-pysyvat ätn^^^
viensä •tasolla'ja'ent||Bestääu
parantajat' ^^"kaikih ' 'poolin'!';^ Taraä
toimenpide ^'öamdiiilcuin ilTiimatiiiis-.
ten järjest5jM'-lfcaiffl-'melkoisessa
määrin lisääntynyt huomionkiinnit-.
täminen sanomalehtiinsä y.m. jul­kaisuihinsa
ovatkin varsin huomat­tavassa
j ä ä r i n parantaneet, ja ko­hottaneet
eten'kin paikallisten am-'
matillisten julkaisujen'' asua ja si­sältöä;
niinj , että kaikin puolinen
nousukausi tällä Venäjän sanoma^
lehtialalla-, nykyisin^r^on-v-rfaavaittav^a-ti
vallitsemassa. Ammattiliittojen
lehdet ;0V^\ ^^^l^päÖenki|ftioisem-miksi
ja todellisiksi työläisjoukko'!
jen sanomäleUdiksl ja suuret joukot
työläisiä y.m. rä&kaad''%ön"^ raatajia
on kiinnitetty niiden toimituksiin
toimittajina, kirjeenvaihtajina y.m.
vai^inaisina avustajina. iSamalla on
myös paljon, mitättömiksi' havaittu­ja
«ammattilehtiä» y.m.s. lakkautet­tu.
Tätänykyä, mikäli on ehditty; sel­ville
saada, nousee Venäjän ammat­tiliittojen
äänenkannatta jäin luku­määrä
94 puhtaasti ammattiliikepo-litiikkaa
ajaviin sanomalehtiin ja
ammattiliittojen ja maataloudellis­ten
elimien ja järjestöjen yhdessä
julkaisemiin 22 sanomalehteen. L i ­säksi
puolue*--ja neuvDstojärjestöt
yhdessä ammattijärjestöjen kanssa
julkaisevat 30 julkaisua, Joista 24
on jokapäiväistä,sanomalehteä. Tä­ten
nousee-' Venäjän ammatillisten
järjestöjen ^sanomalehtien y.m., ai-
"kalkautisten•^julkaisujen lukumäärä
tätänykyä 146, ilmestyen enin eli
28 julkaisua Moskovassa.
Venäjän sanomalehtien muutut­tua
uuteen talouspolitiikkaan siir-ryttyä
maksullisiksi, pienenivät en­sialussa
sanomalehtien painokset,
mutta ennehpitkä ilahduttava kään­ne
parempaan tapahtui ja nyt pai­noksia
on täytynyt säännöllisesti
lisätä. Mainiona esimerkkinä täs­tä
tosiasiasta on-Moskovassa ilmes­tyvä
«Hudob (Tehtaanvihellin),
jonka painos on vähässä ajassa nous
sut 24,500 kappaleesta 98,000 kap-paleeksi.
Maiksuttomana aikakau­tena
levisi sitä 60,000 kappaletta.
Yksistään Moskovassa leviää näitä
ammattiliittojen julkaisuja tätäny­kyä
74,000 kpl. joka kuukausi, 58,-
500 kpl. joka kahden viikon pääs­tä,
56,000 kpl. joka viikko ja 130,-
000 kpl. joka päivä. Maaseuduilla­kin
Neuvosto-Venäjällä on m.m. i l ­mestymässä
sdlainenldn lehti, ku­ten
Bakussa cTrud» (Työ) j jonka
painos nousee 17,000 kappaleeseen,
ja Nikolajevia piirilehti tVlast Tru-da>.
(Työnvalta), jonka painos nou­see
5,000 kappaleeseen.
•iätä ; jö' huomaamaan^iii^jtil^
kuin'senkin, että'sielfi k y i ä i | l
tapellaan. Suomesta tulleina t i ^
me myös senkin söikäSrä^?
telistit: eivät siellä lorvea^ II
neet joten \ työläisten, y0M
yat Itqrve^akin, pitäisi:<^^^
känahassMn tuntea' 8eif4ioti||
missä-Selavät» sillä tieKäisg
tniticään" hiakianleivän pättät
Suomen salomaan ; asukkailla ^
koskaan olleet, .että^niitä'oiiäJ^
nytjias^iden kanssa Qähfeä prt '
ma^n.r.; Seit piti jo .-möukeinn,
panevan komitean jäsenet j a öih^ huomata, kuni kylään:''.saipui,v;
Pöytäkirja
tehty Can.Työläispuolueeh SI'
Järj. toimeenp. komitean yli­määräisestä-
kokoukaesta--kesänä
kuun 23 p.^im • •' ' ' t
Saapuvilla'olivM -iTäikki toimeen-;
tee^rU ;\j'BuhfiJ;ta joUx ttqv. J^atva
f.uettiii|,.v:liai^d^r:, iLaktf, Qqt. ja'
Cfminerfti,.>'Alt(^ fqverieu kirjeljnät,v
tiedottaen. . osaston < perustamisesta
paikkakunnilleenr-i ja -pyytäbn lupa-:
kirjaa. Sihteeri ilmoitti lähettä-.
neensä Larder:^Laken :Osa9tolle, tai'^
peet ja jättäneensä lupakirjan pyynT
non puolueen Keskustoimeenpane
valle komitealle. Toimenpide hy
väksyttiin'' ja päätettiin lausua kum^;
pikih.' osasto : tervetiilleiksi vallan-;
kumouksellisen' puoleen rintamaan,,'
Veikä velvoiyHiin " ,^hteeri • esittö^^
maan Canmorenlosastoh. lupakirjan
pyyntö ja lähettämään. muut tar­peet.
Piiri 3 piiritoimikunnan pyytäes­sä
Järjestön varoista korvaamaan
puolet piiriinsä hankkimansa puhu-jati
palkka- ja kyytikuluista, pfiär
tettiin suostua''siihen.
Vapäteden liikkeenhoitajan; kirje,
esityksenä lasten kesken Vapauden
levityskilpailun järjestämisestä, lu­ettiin
.ja keskusteltiinj - sekä valit­tiin
sihteeri, Latva ja Jokela kes­kustelun
pohjalla laatimaan suun-hitelma
"lähetettäväksi Vapauden
johtokunnalle pikaisia toimenpitei­tä
varten. .Samoin velvoitettiin'ko­mitea
tekemään eri piireihin ^näh-den
muita suunnitelmia lehtien >ja
kirjallisuuden levittämiseksi.'
; Poyjl^kirjan, tarkastajiksi valittiin
tov. Käiila ja Rajala..
Kokous .lopetettiin, •\- -
- . .Vakuudeksi,. •. ;
Ai. T. Hill, sihteeri;'-
Olemme tankastaneet edelläole-van
pöytäkirjan ja .hyväksynnmeiäen
sellaisenaan.
John Kahila - John Rajala.
Pöytäkirjan taricastajat."
Heidän omasta suus-
Indnstri&Iisii valaisee tvaHankn-mouksellisten*...?
seuralaistensa aine­pitoisuutta
•seuraavalla keskustelul­la:
^ .
«Seuraavanlainen ^kustelu su-
Köpenhanrina. — hansan käräjät
hyväksyivät 105 hänellä 21 vastaan
toisessa ja viimeisessä käsittelyssä
Venäjän kanssa tehdyn kauppasopi­muksen
ratifioimista kosk'evan so­pimuksen.
Ehdotus ^ menee tämän
jälkeen maakäräjille. -
\
puolue on . työläisten • ja' imkä- ^j, 1
värien. Olihan niillä merkit, ji^i
pidämme asian olevan sit«!i,i^i
tietämättömyyden syyksi ei-isitä ta '
sanoa, että Suomen-iisällissijdasa
valkoisten puolelle on ,mennjt'^i>j
on pitänyt asioista rtieoisjna^fe^-l
tpa. Ja,niinollen sellaiset,teidSji |
anteeksipyynnöllä eikä injllään f!e
kelvollisia pääsemään reheffijtei'-
työläisten puolueisiin. Sillä he OTjtv.
kerran iehneet liika Buuien liiok-
,5^?^, juodattpmaUa veljesverta, i i . J
teeksipyynnöV voi pian nnhoitiaa '
ja sama temppu tapahtua uuielleeii^
s^pj^U):-tilaisuuden sattuesaa,-!
Toivoisimme että suomalajsen jSi-jestön
Tlp. komitea ottaisi näiS vi
asioita harkitaksieen ja sanoisi mjfe 5|
ratkaisevan sanansa.
St. Catharinen w/ F. S. 0. |^
Komitea:
•Victor Pajuniemi '
V.. Rosander
• H. Parker
Toisiakin puoluelehtiä pyydetää •
ottamaan tämä palstoilleen, . .'^
TonjarjeslojeB
äsmita
Viimeaikoina on • Vapaus lehdes^
sä ollut anteeksipyyntöjä Suomen
valkoisilta, .joilla jotkut WoA€r8
Partyn osastot ovat myöntäneet tay-den
toveriluoton jaf jäsenoikeudet
sellaisille henkilöille, jotka ovat ol­leet
täysi-ikäisiä suomen sisällisso­taan
ottaessaan oäaa.
St., Catherinen Wopker8 Partyn
S. Osasto pitämässään kokoukses­sa
kesäk, 10 p. päätti kirjoittaa Va­pauteen,
vieläx kerran terästäen
muistiin niitä tihutöitä, mitä nämä
urhot tekivät Suomessa, Virossa ja
Karjalassa, On mielestämme liika
helpolla saatu toveritila tyoläispuo-
Ineessa anteeksipyynnöllä, nimittäin
sellaisille henkilöille, jotka olivat
täysi-ikäisiä. Suurin osa heistä yhty'
lahtarijoukkoihin toivossa rikastua,
saadessaan ryöstää mitä saatavissa
on ja samalla murhamiclessä (ab-ikäisille
annamme armoa).
Ei kelpaa puolustukseksi että ei
ole tietänyt työväenliikkefestä ja
tarpeista, vaikka olisikin syrjässä
salolla asunut Sillä Suomessa on
tehty työväenliikettä tunnetuksi jo
siksi kauan aikaa, et\jä tieto siitä
oli tunkeutunut jo jokaiseen salo-pirttiin,
että sen. olisi pitänyt ;he-
P. 10, piirijärjettön aiioita.
>";-'Pi" 0 . ' piiritoimikunnan toimest» *j
pidetyt' yhteiset -kesäjuhlat Tiwr-minsiny
Soutli Porcupinen ja Potts-villen
osastojen kesken kesät 11
päivä, onnistuivat .odottamattoman
hyvih.':.Puhdas tulo piirijärjeätöi
kassaan oli juhlista ?173.15.
Juhlatöimilkuhnalle ja juhla vie­raille
kiitokset. Tupa-agitaattorin
ja; kirjallisuusasiamiehen toimi jäl­jestetään
'piiriimme noin kahden
kuukauden ajaksi, niin pian kni^
saadaan tuohon tehtävään kykenevä
mies. y I
Toverillisesti,
P. O. 'Kiritoimikunnan puolesti, ' ;
J. Oksanen.
Anfeeksipyynto:
Minä allekirjoittanut pyydänjs-teeksi
Suomen ja tämän maan jär- :
jäätyneiltä työläisiltä, että olea .
ajatteliBinattomuudessani ottanut o- ;
saa Suomen- dahtarien» toimiin L»p- :
pajärven s Lotta-yhdistyksessä, i ^ ' ;
däjj täSt4des saada kuulua järjes;
tyneiden riveihin ja ottaa vointiji
mukaan esaa heidän toimintaarsa- ,^
^Timi^ina, kesäk. 28 p. 1923.
Sanelma Orava-
P.S. Pyydän ^Vaasassa 'i^':
van Vapaa Sanan ottamaan
van i>ai8toilleem.
, Lähe
40c. lähetyi
50c lähet
$59.99 asö,
|60.00r-?9iä
kilta ?100.^H
j^mmilta )ä
ganomal^tj
$3.50.
Torontossa
tyisiä vasta
:957'Broadvi
Laivapiiett
Tiedastaka
' f\
Bot 69.
PcrtÄm
Ensi lauantai
etat Sankarit»
lä. On palje
Dtka eivät ollee
tyt on viimeir
?illiami8sa tuo
ukumousnäytel
ti sanoen on h
Dosien elämää
ei siinä esitt
Sloistoa pukui,
Isetnkseen nähdi
pistävää ollut^ i
in elämäkään .
musvuonna.
On nimittäin
, «ttä mainittu
Iloin olisi hiiemat
Ikirjoittanut; usl
asiasta. Kun
|än sisältöä tu
ökannalta, niin
an sanaa Iiii
na osaltaan v
van siitä amr
; tänäpäiväni
välillä. Suoi
villi petoma
;i. Toiselta pn
sankarien, tj
8 luodaan näl
saavatkin kat
it sittenkin ihn
voitettuinakin
sittenkin a
ikkana pääsee
he eivät
«akostoa edes
nkään koht!
lun ja inuka
tuntuu sella:
oudolta, näy
pitkäveteiselti
sehriUä oi
se löytää i
aina edel
On luokan
Jnenemme taj
:olla Fort Wii]
n 8itä_ mitö
Suomessa ÖVE
edelleen kärs
ia etukäten on
suomahusisi
ja WilliamiB8i
mennen olk
tanssita kappj
tarvitse vaivat