Vapaus, July 22, 1922

              r
I
l i
Sini 2 Lauantaina, heinäk. 22 p. Satnrday, July 22.
Vaataan enomaleisea työväestön äänenkanpattajs, ilmes-tfS
Sudburyssa, Dat., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO, J. W.SLUP .
yastaava toimittaja. Toimitussihtcen.
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Workera in Canada. Pub
Mslied in Sndbury, Ont,, every Töesday, Tiiursday and
SMorday.
Advcrtising Mtes 40c per col. inch, Minimnm cnarge
ior sinple insertion 75c. Discount on standing advertise»
anent The Vapaus is the best advertising medium among
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta kerran
palstatuumalta. Suurista i
ulaistuista, ilmotuksista 40c
motuksista sekä ilmotuksista
joiden teskstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus, Kuoloilmötukset $2.00 kerta ja oOc. Iisaa
jokaiselta niujstovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta
$3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha^
Intaantieto- ja oaoteilmotukset 60t. kerta, $1.00 kolme-iertaa.
— TilapäisUmotuksista pitää raha seurata mu
kana. ^
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
'$1.60,ja yksi kk. 75c. \ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoh vk
93.0J jajrolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämään
^ q j ^ asiflJBiesten joillg on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
home St., Puhelin 1038. Postiosote:
BoxtW- • Sudbury, Ont.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
fleeond dass matter. . '
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen-torstaina kello 3. .
Toverin johtokunnaii kolcoulcsessa lieinäk. 2 p. va­littiin
Toverin vastaavaksi toJraittajaksi toveri Eemeli
Parras.v^änp^^^^^ ryhtynyl toimeensa. Siamassa ko-kouksesä^^
jjtihtokunta valitsi Toverin aputoimittajaksi
toveritar^ I^^^^ kuukauden päivät on
ollut vSIiaik^sena aputoimittajana Toverissa, K|um*
pasestakin valinnasta lopullisesti paältää järjestön^ne
toimeenpaneva komitea. »— Toveri.
Se kesti kauheimmankin kriisin
Lähes vuosi sitten alkoivat viestit kertoa lähesty­västä
kauhistuttavasta — ehkä mailman historian suu­rimmasta
— nälänhädästä Venäjän viljaviromilla seu­duilla,
johtuen äärettömästä kuivuudesta. Tämän vuo­den
ajan on Venäjän työläis- ja talonpoikaismassat
eläneet kauhean kuoleman pelon keskellä, sadat tuhan­net
ovat eläneet puolikuolleina nälän nääntymyksestä,
ja sadaltuhannet ovat kuolleet. Mutta Venäjän ja sa-maila
mailman proletariaatin etujoukkoon tämänkin
suunnattoman kriisin ja kauhun keskellä luonut elä
män toivoa, uskallusta ja kestävyyttä suuriin raataja-massoihin,
samalla. pannen viimeinenkin enerkiapisa-ransa
liikkeelle tilanteen lieventämiseksi. Se on uh­rannut
kaiken tarmonsa, kaikki omat etunsa, antaak­seen
ravintoa nääntyville miljoonille. Samalla kun
mailman luokkatietoisin proletariaatti on kaikkialla
rientänyt Venäjän miljoonien apuun, pannen toimeen
jatkuvasti keräyksiä, antaen vähistä rovoistaan, agi-teeraten
ja työskennellen väsymättömästi venäläisten
työläis- ja talonpoikaisveljiensä pelastamiseksi hirvittä­västä
nälkäkuolemasta. Mutta yltäkylläinen kapitalis-timailma
on iloinnut vahingoniloaan täysinäisten jyvä-aittainsa
ääressä, joissa viljaa on suuret määrät mä­dännyt,
ainoastaan niukkoja pikkuannoksia on kapi
talistien hallitsemista viljapaljouksista nakattu mu­ruina
Venäjän nälkiintyneille miljoonille, jotta voitai
siin jossain määrin välttää proletariaatin luokkavihan
a koston nousua ja pestä kätensä miljoonien kuole­maan
vikapäinä.
Mutta kapitalistinen mailroa ei voi milloinkaan
>eittää ääretöntä, mailmair historian mustinta rikosta
iprröletÄarimailmalta, sen suhtautuminen Venäjän nä-änhäiääh
pysyy ikuisena tahrapilkkuna ihmiskunnan
historiassa.
'Mooren & Gom hyökkäys puolnet^
I- tamra© YmUm ...^ ^
^^r-- .,, •. , , ••• -
, Ganadiaö Congress Journal -r; Trades & Labor
Congressin virallinen äänenkannattaja sisältää^ heiniä''
kuun numerossaan räävittömän hyökkäylcsen Wörker8^
puoluetta vastaan. Samalla kun tämän hyökkäyksen
yhteydessä Mr. Moore v^rou^a, tiedqttötnia lyöläi§joukv
koja olemaan varuillaan, etteivät nämä punalgel saa
johta^ heitä kapitalismin tohdoUoniasta ja
Surkuteltavinta on, että eräissä työläisryhmissä on
annettu mielihyvällä apua kapitalistiselle riistäjämail-malle,
sen pyrkiessä nöyryyttämään ja nälänhädällä
cukistamaaii Venäjän työläisten sosialistinen tasavalta,
iarhaanjohdetuille,^ tietämättömille työläisjoukoille
me voimme antaa tämän., suuren rikoksen anteeksi,
mutta heidän paatuhdlle,! edesvastuuttomille, tietoisille
lurjusjohtajilleen me emme voi milloinkaan antaa an­teeksi
tStä mustinta rikosta työväenluokan vallanku­mouksellista
luokkataistelua vastaan. He ovat ikuisesti
jääpiä petturejy, feijfjifesi rikollisiksi ja tulevat saa­maan
Bflisltun fftngajnuksensa. ^ : 7^
Vjsi.imanlcuulu iWj8ystäyä^ «orjal^itien tohtori
Nansen,-.joka pani,kaikkensa liikkeelle Vpajän nä­länhädän
avustamieeksiv. lausui, «iteiyäti sg^Jj fiuu»
rimriiätkaai^ kauhot'öll^t mitään Vehäjäii'nälänhädän
öynn)rttämnh k Jä 'tällaisen kauhun
Vain poliittista tukea­ko
Neuvosto-Venä
jälle?
Venäjän proletaarisen ulkomaan-avustuksen
tarmokas pääjärjestäjä,
toveri, 3Iunzenberg, kirjontaa Rote
Fahnessa: ^
Taloudellinen sota, jota paraikaa
käydäin Venäjän ja imperialistisen
lännen välillä, ei ole vähemmän ras­kas,
julma ja uhrauksia kysyvä kuin
tavallinen sota, Häikäilemättömästi
ja tietoisesti käyttää imperialismi
hyväkseen l u o n n o n katastrooffia,
suurinta vuosikymmeniin, taistelus­saan
Neuvosto-Venäjää vastaan ja
täten kohonneet ruumiskasat Volgal­la
eivät ole pienemmät kuin kone­kiväärien
verisesti silpomat ruumis-pyramiidit
Verdunin edustalla, tai
Pohjois-Ranskan tasangoilla.
Kommunistisina puolueina, prole­taarisen
vallankumouksen etujouk-
Tcoina on meidän velvollisuutenam­me
luonnollisesti uudelleen ja yhä
uudelleen yrittää johtaa taisteluun
monimiljoonaisten ei-kommunististen
työläisten joukot ja koettaa käyt­tää
kunkin maan proletariaatin po­liittista
voimaa kestävän ja kasva­van
painostuksen aikaansaamiseksi
porvarillis-kapifalistisiin hallituksiin
estääksemme näiden rosvoretket
Neuvosto-Venäjää vastaan, ja mikäli
mahdollista korvata kapitalistiset
hallitukset työväenhallituksilla saat-taekserame
porvarillisen mailman
aselepoon..Ja lispsi on meille kai­kille
selvää: tähän suuntaan työs­kentelee
ja syystä kylläkin Kpminu-nistinen
Internationale ja kaikki sen
puolueet.
välinen työväenluokka on kansainvä­lisen
ammattiyhdistysliiton, nlko-maankpraitean
ja eräiden pienempi»
en järjestöjen kautta yksistään ke­räyksillä
koonnut yli puolen mil-jaardia
saksanmarkkaa '^nälkäänäke­vien
avustamiseksi Tällä ei tosin
rakenneta Venäjän taloutta, mutta
osa siitä voidaan sillä kyllä pelas­taa
ja parantaa. Ja sitä täytyy ky­symyksen
koÄea ensi tilassa nyt,
jolloin ei lopullinen yhteenotto kapi­taalin
ja työn välillä ole ainakaan
välittömästi käsillä. Kapitalistisen
vaikutuksen heikentäminen,' lieven­täminen,
pidättäminen — siihen on
kaikin keinoin pyrittävä. Jokainen
tehdas, joka Venäjällä saadaan i l ­man
kapitalistien apua käyntiin ja
vauhtiin, on valli kapitalistisia val-loituspyrkimyksiä
vastaan. . ^
Amerikassa hankkiutuu 5^000 työ­läistä
matkustamaan omine konei­neen,
työkaluineen ja elintarpeineen
Uraalille, missä he tulevat amerik­kalaisten
insinöörien avulla pane­maan
käyntiin vuorikaivoksia. Sveit­sissä
suunnittelevat eräät ammatilli­set
ryhmät 50 henkeä käsittävän
remonttijoukon järjestämistä ja va-rustapiista,
mikä työkaluilla, raäka-aineilla
ym. varustettuna tulee mat­kustamaan
Moskovaan korjaamaan
vahingoittuneita taloja. Salzburgis­sa
muodostaa muudan työväenyhdis­tys
paraikaa ryhmiä venäläisten to-verilirkeyritysten
käyntiinpanemista
varten.
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiimiiiuimiiiiiiiiiufiniiiiiiiiiiiiiiuii '""""IIIIIHIIHIII
LÄHETYSKUSTANNUKSETs
Canadan
doUarist
5 Postissa 15c kaikiHa aummitta. Sähk8sanomalla $3.50 kaijdita
- Kysykää erikoiskurssia sunrille summille.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T ' Hill q=;- x> ,
s view AAvvee. . / . ' Sroad-
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
s BOX 69,
SUDBURY, ONT.
kriisin on voinut
orjuudesta Ä l U f l tielle. Klrjoitulcsessa lausuiaan; f^^'"' rajatiomlinjiHrauksjin, p.qgpistufeim; itse^^^^^^^
tämiseen ja ylitsepääsemättömien valkeuksien ja vaa-rojeukin
ylitsekin ponnisteluyalmiin kommunistisen
että näidfeHi '{liiiiiaisteh tärMtus oji saada valta käsiinsä
t^^^ JPundseert Ta-l
» i u d * ! ! l l Ä [ j i f e SM liitossa käyl^-
töön vailankiinioukselliset meiiettelytavat^
, Arvan oikein herra Mööre. Ja sen jällfkn voisit;
että sinun ja ItiUtnaimiesi koh^o tulee olemaan
eangett sujricedi joudut siHoin Ä t ä c e s
kap^li^tjääii !^ilv|l f nään tarvitee simia.
£ ä j k ^ | | | | S | g B ä n a^ikkeltssa United Mine
'^ot\äSti^M(h^n&i^^ J. B. Mdiohlania ja Joe
Knigltti«/>f^^lä»b, jotka Moore sanoo olevan Punaisen
Intero^tiimt^len lä^^^^
1^ Tämä kirjotus on Canadan ammatillisen liikkeen
petturien hätähuuto, nShtlfessaah asemansa uhattuna.
Muitfii tfillaisrt hätähuudot eivät pelaista Mooi^Sn ja
hänw Ji^lla^^ra^^ järjes-
. lyn^itUii työläisten johdosta. Canadan työläiset tulevat
heidät pudottamaan alas «nnemmio tai myöhemmin.
Härdin uhkaukset
fMiljoonalukiiisen amerikalaisen Ifaalaja-armeijan
jätfinousu sortajiaan vastaan Milenkaiväjain ja rauta^
tieiyöläisten lakkojen muodossa on saanut raha» ja te-oUisuusoHg^
rgian pois suunniltaan. He eivät'voi. sie­tää;
että nuo alhaiset orjalaumat kieltäytyvät raata.
mastänälkapalkoilla heille rajattomia rikkauksia. He
ovat lähettäneet sekä yksityiset että valtioitten pyssy-
-hurtat- provoseeraamaan ja särkemään työläisten rin-taiiiaa,
saadakseen sen kaaokseen ja siilon hajoamaan.
Mutta kun he ovat tässä epäonnistuneet, uhkaa heidän
juoksupoikansa presidentti Harding nyt käyttää enl.
Ranskan pääministerin, sosialistiluopion Briandin esi­merkkiä
ja kutsua raulatietyöläiset sotaväkeen ja soti­laina
pakottaa'heidät murskaamaan oma lakkonsa, ja
ne jotka eivät siihen alistu, asetetaan syytteeseen val­tiopetoksesta.
Samalla kertaa annetaan hiilikaivosten
omistajille määräys «panna kaivokset käyntiin», halli­tus
luvaten antaa kaiken suojeluksensa lakonrikkureille,
ja ellei tämäkään onijistu särkemään hiilenkaivajaih
lakkoa, ottaa hallitus kaivokset haltuunsa ja tullenee
menettelemään samom hiilenkaivajiin nähden kuin rau-tatietyöläisiinkin,
nimittäin kutsumaan heidät sotavä­keen
ja työntämään kaivoksiin raatamaan oman lah­konsa
rikkureina.
Mutta ryhtyköönpä Yhdysvaltain oligargia näihin
toimenpiteisiin, niin eiköhän vihdoin gompetsilaisten
-talutusnijorassa tähän asti roikkunut Amerikan työläis-massakin
lopulta herää, ja jos se kerfän herää, tulee
se näyttämään amerikalaisille dollarikuninkaille, että
he ovat antautuneet vaaralliseen leikkiin, ärsyttämällä
työnjältiläistä liian pitkälle. Ja silloin saamme nähdä
sellaisen taistelun, jota Amerikan mantere ei ole luok-kataisteluhisloriassaan
vielä tuntenut.
^ Jotain tällaisia äärimmäisiä toimenpiteitä ehkä tar­vitaankin,
jotta se surkutelta\'a hajanaisuus ja taiste­lun
hengen puute, mikä Amerikan järjestynyttä työv
väkea/vaivaa, vihdoinkin häviäisi ja tilalle astuisi luja
luokkayhtenäisyys ja vallankumouksellinen taistelu-tarmo.'.
• ...
etujoukon johdon ja nhuolenpidpn alaisena. Se on
juuri tämä joukko, .jokaf-muissa maissa lyösken-feleväh
v^^^ VgiiajSn
maan majlinän historian suuriii^ näläiih^dän aika*
aa, isäilyttäen sonjali^ tämän,suuren "inaän halliluS'
johdon horjumattomana .omis% kösissääAr'; jonkalaisen
jcriisin vallitessa el lujinkaan kapitalislihallitus Misi
voinut pysyä paikoillaan. Ikuinen» ktiolematorii kun­nia
tälle joukolle! Ja ihmisku^;^ ftViurin siunaus niil­le
työläisjoukoille kautta aäiailfödu, jotka riensivät
letaafisen Venäjän aVuk^t^n suurimman koett^^iUk-sen
hetkellä.''.rV/i-tj;!^^ t^*" , i i ^ 3 ^ i ^ l * ''
Nyt on p?^iÄ kriisi jo ohi. IIoi«l vi^«\ brtovat
jo, että Venäjä saa, huolimatta sieftk^AXriljtm, maanvil-jelyskaluston
y.m, vaikeuttavista ^'^ikoista huolimatta
huomattavan hyvän viljasadon^ foiinka suuri onkaan
kaikkien maitten rehellisten V^llankumouksellisteri työ-jäisten
ilo tämän viestin k«il|)t-aaan. Ile ovat auttaneet
proletaarinen Venäjän pe^Siiista työssä ja nyt on pa­hin
vaara taas ohi, , r : l-iv^^.. . ,
Multa ori MvMett^v^a, että yksi hyväkään sato ei
voi poistaa suunnatonta puutetta, minkä kahdek»
saVuotintii %'b'la, sisällissota, vastavallankuiitoUs j ^ lo­puksi
käuliea nälänhätä, saarto ja naidei^' äikjedVama
tsk>wde!llinen kaaos on aikaan saanut. 'ehimesiis
ole oikeutettuja lopettamaan apuammd Vklakään. Mei
dän on edelleen avustettava VeUajaä Uudestaanrakenta-mistyötä.
On muisteltava, feltS kymmenet tuhannet ja
ehkä miljoonat ovat vielä liUönosti ruokittuja ja vaa
tetettuja sekä tarvitsevat lääkkeitä ji?e. Vasta kun Ve­näjä
saa riilläväsli työkaluja ja tottunutta työvoimaa,
vasta silloin nälkä ^lakenee sen laajoilta tanhuilta.
Neuvosto-Venäjän kanadalainen ja Amerikalainen Ys­tävien
Liillo o"ft pannut toimeen työkalujen keräyksen.
Venäjälle 0'n lähetettävä traktoreita ja kaikenlaisia
maanviljelyä-, teollisuus- ja kotitalouskaluja, silta
puu'&(iu kaikkea. Kun se saa näitä, alkaa nälkä väis­tyä,
^ teollisuus ja maanviljelys kukoistua, ja sil
loin '^6 voi ottaa myöskin vastaan suuremmassa määrin
siirtolaisia, sikäli kuin eri maista haluavat työläiset
YiäUtää sinne auttamaan sen uudeslaanrakentamisla.
— Saksan riippumattomat, sosialistit ovat liittyneet
yhdessä sosialidemokraattisten petturien kanssa tuke­maan
Saksan luhistuvaa pörvarijärjeslelmää, samalla
tavalla kuin liittyivät Venäjän menshevikit ja sosia-livallankumoukselliset.
Bolshevikit paijasivat nämä
venäläisten työläisten petturit ja viskasivat heidät yh
de^ä porvariston ja tsaarilaisten kanssa alas vallasta,
ottaen sen proletaarien käsiin. Saksassa jää kommu­nistien
suoritettavaksi se minkä bolshevikit tekivät Ve-
^ —- ^dysvaltain kansallisrikkaus lasketaan 350,-
000,000,000 dollariksi, joka on suutempi kuin viimei­sessä
sodassa olleiden liittokansojen yhteensä, lukuun-ottamalta
Venäjää.
Mutta kysymys, jonka tällä haa­vaa
asetamme, kuuluu:, onko työvä-enliiokalla
vain yksi malidollisuus M-taa
'Neuvosto-Venäjän eduksi osaa
taloudelliseen sotaan, nim. keräys­ten,
mielenosoitusten;' pariamenttaa-risten
toimintojen, lakkojen ja yh­teisten
kansainvälisten kongressiert
muodossa, sts. vain poliittista tietä?
Työväenluokalla on toinenkin
mahdollisuus, ja se on koko ta­loudellisen
mahdin mobilisointi. On
totta, että tämä mahti on kapita-listisissa
rnaJssayvtelä varsin 'vähäi­nen.
Ratkaisevat taloudelliset mähti-
Välineet, tehtaat,. maaperä^ tflbtan-tovälineet
ovat vi6lä^tiukasti _ kiljui*
talistien käsissä./ÄIuttW täfetäi^^
matta on t/öväestöllä käytössään'
vissimääFi,, taloudellista, valtaa;
.minkä se on usein porvarien ja pik­kuporvarien
kauhuksi mobilisoinut
poliittisen taistelun' tueksi, • •
Lyhyesti sanoalij^jjime el ole ky;:;
symy^.,^1lT»laaÄtl. taloudellisen toi-mlhnan
poliittisesta tukeniiE[Ös{a
vaan poliittisen taitteluii tukeia^eit''
ta taloudellisilla, toiminnaUfti Työ­väenluokan
riyeig^ä., on suuri mää­rä
aramftititftUftlila työläisiä, spesii
aliateja, jotka Venäjällä olisivat
völttämftttfimän tarpeellisia. Ven^-.
jän teollisuus kärsisi suuresti nyky-,
alkäiäten työmetoodien puutteesta,
tknnen työläiset saattavat itse/Ve*
näjällä noudattaa länsimaisia työta­poja
ja vähitellen totuuttaa . vea4-
läisetkin työläiset niihin. / Kansain-
Niinikään on proletaariavustuk-sen
ulkomaankomitea. ryhtjmyt hoi­tamaan
maatalouksia' ja teollisuus­laitoksia
Venäjällä, joissa yrityk­sissä
työskentelee 15 -— 20, työläis­tä
mitä parhaimmalla menestyksel­lä.
Niinpä otti ulkomaankomitea
tammikuussa huoltoonsa erään säk-kitehtaan
Nishni-Novgorodissa. Täl­löin
valmistettiin tehtaassa 15,000
säkkiä, mutta helmikuussa nousi
tuotanto jo 60,000 ja maaliskuussa
100,000 säkkiin. Niinikään on ui
VAPAUS S,
Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaaton nimessä.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiniiHiiiiiiiiiiiiiiirm
joittaneilla oikeistopuolueiden edus­tajilla
ole aikomuksenakaan täyt­tää
täten antamaansa sitoumusta.
^03 nämä ovat suurella epäluulolla
kommunisteja vastaaa kirjoittaneet
yhteisvaatimusten alle, ovat kom­munistit
tehneet seji yieläkin suu­remmalla
epäluuloUa heitä kohtaani
Ja' kaikkein .,suuri'mpanä vaatia
musten täyttämisen' esteertä on kö-ko,
omuspölitiikka. Keskusta ja de­mokraatit
tulevat tekemään kaik­kensa
saboteeratakseen sitä ja vie­läkin
suurempaa vastarintaa on
odotettavissa Stinneksen puolueelta.
Kansanpuolue, yerokompromissien"
ja taloudellisen sekä poliittisen
taantumuksen puolue, jonka jäse­nistöön
lukeutuu luokkatuomarien
ja monarkististen virkamiesten suuri
enemmistö, puolue, jonka jäsenet
komaankomitea berliniläisten jalkU i^}^n 9y.at r^astanee^ monarkistiset
netyöläisten ^yöävaikutuksellä "p-i'a^^ PUoIue ei kos-"
rustanut Moskovassa kenkätehtaan, kaan tule hyväksymään, näitä sen
minkä päivittäinen valmistus on
700 paria.
Apu," ft\]nkä jokin työläisryhmä
tät4n Vöfläjallfl. joudutlaa,,.on
liäaVfiä taloussodan merkeissä ^'Wä-
'hinitfiinkin ^ yhtä.- 5Uuren, :arVoipen
icuin ne monet kjrajm^net myötätur-toisuusadressit,
v j t i ^ ^ ;l^ommunisti-nen
puoluosasto vuoclen kuluessa
tavallisesti Neuvbstd-VeitiSjaile bsoit'
taa. Tästä sodasta riippuu paljon,
niin jopa kaikki, ja sen vuoksi on
kansainvälisen työväenluokan mobi­lisoitava
tähän tarkoitukseen ,ja vis­kattava
^ftakalaudalle^.kaikki mahti-keinonsa
jn .kojiö;, voin^aiisa.., .'V,
AseeHlsi^äsa • äöd&s^,,.^,emwie/.olJe
voineet Venäjäfffe,.lähettää ainoata
}caan sotilastl, lähettäkäämme nyt
taloudtellisessft sodassa , .teknillisesti
päteviä, kouluuntaneita työläisiä!
Asefellisessa sodassa- emme voineet
lahottaa ainoatakaan tykkiä, kivää-tiä
taikka taistelulaivaa, lähettä­käämme
nyt työkaluja, ^koneita, ja
laivoja lastattuina täyteen leipää ja
apukeimoja Neuvosto-Venäjän ta­loudellista
rakentamista varten!
omia suojattia vastaan tähdättyjä
uhkavaatimuksia. Ja yhden kokoo
ta ja päämäärää ja sen 03u^^ta
mi^kunnan historiallisessa k^it,
sessä. Hänelle on kysymykset ter
tulleita ]a niitä heitetään häne
joka taholta ja useilla eri kieli]
Hän vastaa niihin kaikkiin hämm
tyttävästä ajatusvarastosta ja
della^ laajoista kirjatiedoista. Aj
televien. ranskalaisten hammasti
seksi hän yhdistää Venäjän valli
kumouksen 150 vuotta sitten tap!
tuneeseen Ranskan vallankumoi
seen ja osottaa että sen pafaimn
erehdykset ovat jäljiteltyjä Ransi
esimerkkejä, sen hyveet ollen i
omia. Venäläiset ovat vapauttan-itsensä
kaikista etuoikeutetuista Ii
kista kun taas ranskalaiset oli
tyjrtyväisiä päästessäärf- eroon pei
nöllisestä ihallitsijasta ja hänen
telistostaan, ja missä Ranskan ;
.lankumous soti ja anasti maa-a
eifia, '^övät neuvostot vain puoi
taneet itseään hyökkäyksiä vasti
ja ovat tdineet rauhan aina ei
maisessa - tilaisuudessa, osoittaaksi
musryhmän, sosia l i dembkratisenj siten olevansa innokkaammat ar
maan kuin ottamaan. '
': Ja tämä oli ainoastaan alkeita
puolueen ofi lähi päivinä ratkaista­va);
pitMkö^';|e^"kiinhf
Soilaan antamastaan'"Whää^^^ tulee yhä
Saksan
eiden vajavaisuus
'Kuten tunnettanee, ovat Sstksatoi
kölifte'"-työväenpuoluetta ja ammat­tiliitot-
eittäneet hallitolw.Be ja
valtiopäiville yhteiset vaatima^.
Ne-tähtäävät kuitenkin vain •tasa­vallan
eikä työväenluokan suojeluk­seen,
paitsi mitä tulee vaaitinöikseen
kaikkien proletaaristen poliittisten
vankien vapauttamisesta. Mitä kom­munistipuolueeseen
tulee, merkitse­vät
ne sille kaikkein vähintä ohjel­maa.
Kommunistit ovat pitäneet
välttämättöminä paljon pitemmälle
meneviä vaatimuksia ja yhteisissä
neuvotteluissa pitäneet niistä tiu­kasti
kiinni. Paitsi pakottavia ta­loudellispoliittisia
toimenpiteitä sie­tämättömän
veropainostuksen ja
hirvittävän hintainkalleuden lieven­tämiseksi,
puuttuu, niistä työväen-puolustui-
ja työväen kontroUibr-gaanivaatimukset
monarkisteja vas­taan
säädettyjen suojeluslakien käy-täntöönsaattamiseksi
ja niiden so*
velluttamisen valvomiseksi. • Niin
kauan kuin vastavallankumoukselli­set
virkamiehet vielä ovat ohjaksls^
sa, niin kauaa koin monarkistiset
tuomarit vielä ovat viroissaan ja
sitä tulevat ne olemaan vielä kau­an,
vaikkapa hallitus- ja oikeuslai­tosten
puhdistus pantaisiin heti pai­kallakin-
käyntiin — niin kauan on
työväestön neuvostokongrcssissaan
vapaasti valitsemainsa eltnten kaat-ta
valvottava poikkeussäädöksiä,^
jotta ei niitä murhaporvariston si­jasta
sovelluteta työväestöä vas­taan
.kuten nyt jo on ennättänjrt
sattua. Kommunisteista onkin näi­den
vaatimusten puute yhteisesti
esitetyissä kaikkein ammottavin
aukko.
Lisäksi ovat monet yhteisistä
vaatimuksista epäselviä. Niinpä vaa-tiraiOs
Valtakunnan kriminaalipolii-siltät^
ksen asettamisesta. 'Mitä esim,'
BaJjöriin tulee, ei tällaista ppikke-
^aapoliisilaitosta siellä koskaan käy-tt^
äisin muita kuin vallankumöuk
setfeia proletaareja vastaan. Täl-laiÄlle
asetukselle , on proletariaa­tin
taistelninnon taattava 'sellainen
selvä sisältö, etteii^ sitä voida vään­nellä
muodottomaksi ja että se sat­tuu
vain- vastavallankumoukseen.
Nämä yhteisten vaatimusten vaja­vaisuudet
ovat suuresti arvelutta­neet
kommunistipuoluetta. Kun se
kuitenkin on kirjoittanut niiden al­le,
johtuu tämä siitä, että niihin
yhtäkaikki sulkeutuu työväellekin
varsin tärkeitä vaatimuksia. Paitsi
vaatimuksia monarkististen ja vas­tavallankumouksellisten
järjestöjen
ja propagandan lakkauttamisesta ja
hallitus- ja oikeuslaitoksen pubdis-tamisesta:,
koskee työväestöä ehnen
kaikkea vaatimus amnestiasta. Mut­ta
juuri tämä vaatimusten ktäita on
mitä kiireimmin ajettava läpi, jotta
proletariaatin vallankumoukselliset,
paljonkärsineet esitaistelijat vih­doinkin
pääsisivät vankilain -ja ku­ritushuoneiden
luolista, jonne heidät
on laokkaoikeus viskannut Kommu­nistinen
Puolue vannottaa koko pro-letariaatia
pitämään -iHiolta, ettei
ainoakaan .proletaarinen poliittinen
vanki jää telkein, taakse minkään
«rikoksen» varjolla;"" tämä koskee
esitaistelijoita sellaisia kuin «sim.
Höltz. " ^
«Rote -Tahne» toteaa, -että nämä
yhteisesti «sitetyt vaatimukset tois­taiseksi
ovat proletariaatille vain
«päla :papöria>. Ja mitä tutee näi­den
vaatimusten toteultamiseen, ei
siitä tällä haavaa vielä ole olemas­sa
pienintäkään makuutta. Ja Sak­san
kommunisteilla on ohtisten ko­kemustensa
nojalla täysi syy epäillä,
ettei yhteisten vaatimusten allekir-töUko
se työväen vaiko sen vihollis­ten
.puolelle.^ 7 . "
'Lisäksi" 'bsoittavät kommunistit
proletariaatille, ettei edellämainit­tuja
vaatimuksia muuten koskaan
saada ajetuksi läpi pelkästään par-lamenttaarisella
toiminnalla!' Niitä
käsiteltäessä valtiopäiviilä on työ­väenpuolueiden
ja, amttVattiliittojen
harjotettaya .tehokasta ulkaparla-menttaarist^
a.painostustp. . Jos ko;
koomuspplitiikka, on sosialidemokra-tisen
puolueen koetuskivi, on joiik-
•koene»'gi«kn;;,,;yalloii.^en,, laskeminen
ammatillisen johdon koetuskivi.
Yksistään Yleisen ammattiliiton
voimilla voitaisiin saada yhteisvaa-timukset
ratkaisuun. Siliä on käy­tössään
ä miljoonaa järjestettyä kä­si-
ja aivotyöläistä, joukkovoima,
jota mikään mahti Saksassa ei voisi
vastustaa. Nyt on vain kysymys sii­tä,
tahtovatko ammatilliset johdot
tätä mahtiaan käyttää.
Mutta loppujen lopuksi riippuu
kaikki suurista työtätekevistä kan­sankerroksista.
Aivan ojkein huo­mauttavat
kommunistit, että yhteis­vaatimusten
läpiajamisen voivat
taata vam joukot, jos 1 ^ kaikki
voimansa yhteiseen iskuun kerää-mSlIä
auttavat ja pakottavat joh­tonsa
valtaamaan vastavallankumo­ukselta
' yhteisissä ' vaatimuksissa
määritellyt ensimäiset, pienet valta-asemat.
'
Veiäjan sieioii
tulkitsijs
Kirj. Frank Harris.
Suom. A. I. K.
Rakoxvski on Ukranän president<'
ti ja hallitsee hän Kharkovissa nel-jäl^
mmentä «niljoonaa i h m i ^ joil­la
on itsellään neuvostohallitus jo­ka
on täydelleen sopusoinnussa Mos­kovan
neuvostojen kanssa. .
Rakowski on amerikalaisen nä-k-
Öineni Hän .on pitempi keskikokoa,
laiim, tamma, kaitakasvoinen, hy­vä
onuotoinen ja pxAtaaksi ajeltu.
Hymyily «i vieraile hänen kasfvoil-laan
j^leen hävitäkseen kuten on
laita Tshitserinin, matta faänen kas­vonsa,
tyynet levossa, säteilevät
usein minuutteja kerrallaan. HäiKoli
kommunisti ennenkuin Lenin ja ensi
rivin kansantalondentutkija, jotain
enempi kuin pelkkä Marrin opetus­lapsi.
Hetkellä jona hän saapui Ge-noaan,
tuli hänestä neuvoston sielun
tulkitsija. "Yliöpi^on johtomiäiet
täällä antoivat h ä n e n käytettä­väkseen
yliopiston suuren iuentosa-
Un ja siellä, musta taulu lähetty-villään,
seisoo Rakowski ja vinhalla
murteellisella. Ranskan kielelE opet­taa
hän joillekin sadoille taitavim^
pia sanomalehtimiehiä mailmassa
Venäjän vallankumouksen tarkoitus-täkiinnittävämmäksi
hänen jatk;
saan. . ,
Miten Venäjä joutui rappiotiii
Hän kertoo mitä sota teki \.V(
jälle, kuinka se men^dytti sen
lolähteitä'jä vähensi ei ainoast
vain sen alueita ja sen asukkai:
lukumäärää, vaan myös sen tuo
tokuntoisuutta.
Käsitellen maanviljelystä Veni
jiääasiallisempana t e o 11 i suut
osoittaa Rakowski että viljava
Ukrainan ulkopuolella on vä?ie
nyt 160,000,000 eekkeristä alle 1
000,000 eekkerin ja eekkerin
tantoVoima on myöskin lask
enempi kuin 25 prosenttia.
Ennen sotaa, vahingoitti vi
tuloa aina suunnaton myönte;
paljous; sodan jälkeen on vali
kohonnut tavattomassa määi
johtuen hyönteisten leviämisen
käisyn mahdottomuudesta. E
sotaa vietiin Venäjältä ulos
sittain noin 70,000,000 tonnia
jaa; tänäpäivänä ei se tuota
liksi omiksi tarpeikseenkaan; 1
ja hevoset ovat vähentyneet me
20 prosenttia, kun taas pienei
eläimet, kuten lampaat ja siat,
vähentyneet puolella.
; Sodan vaikutus teollisuuteei
ollut paljian vakayampiluonto
1920 tuotettiin ainoastaan yksi
jännes siitä määrästä kivihiiltä
tuotettiin v. 1913; mutta
neuvostoillfe, on tämän tuo
lisääntynyt kaksinkerroin v.
v. 1920 oli öljytuotanto vai
pro^nttia siitä mitä se oli v.
jälleen V. 1921 tapahtui v
vaikka yähäinen, parannus,
tavaran, nahan ja paperin ti
not, kaikki putosivat neljä)
mutta tänä viime vuotena !
osoittavat huomattavaa kehi
Jos ei olisi tapahtunut katoa
gan seuduilla, kato jonka ai
pitkäaikainen-kuivuus, olisi 'V'
voinut itse hiljalleen ryömiä
kuopasta.
Pahinta on että kaikki ki
mahdollisuudet ovat vähen
harvinaisella tavalla;: rauta
kulkuvälineet ovat menneet hi
ta pahempaan, kuten myös t
set kärryt ja maanviljelysli
Venäjän täytyy käyttää 25,01
puntaa sterlingiä maanviljelvi
toon päästäkseen ennen sota;
linneeseen tilanteeseen.
MltS. neuvostot ovat lehne
Rakowski tuo esille nuir
jotka todentavat että liit"
sodat Venäjää vastaan ja
peällinen saarto ovat syynä
rempaan määrään hävitystä
edelliset kolme, sotavuotta.
«Ottakaamme vain yksi ^'
hän sanoo, cv. 1918 meidä
tamme ja tiemme olivat tav
hyvät) sen! jälkeen ovat 1»!*
ja heidän lähettinsä hävnttan)
000'sill8a; neuvostot ovat
tuneet viima puolentoista '