Vapaus, July 7, 1930

              ••.::.-rt->"•,•i^«^•:'<: -i
Maanantaina, Kdnak. 7 p:nä — Mon., Jijjy 7
V A P A H S
u i » — Om SOMCUQU
I
»»•>*— SMTV.
tfJIOTUSHIJINAT VATAVDBSSAt
Kirtmikl«a^«CatMt f l M trtu*: KM ksU ftotM. r - AfioCitMM
TtMCi>H!»;YATi
^'•1 1 «fc. KJOO. • k k . j« 1 k k . <1M.
vuoden kcsluvaibeilla ja joka tänä
vuonna kokoontui kesäkuun 16
päivänä Moskovassa. Ykgilyisten
kysymystCTi käsittelyssä o n molem­pien
faallituksien yksimielisenä
haluna saada poltetuksi *ynt>7ieet
vaikeudet Kappallen sopimuksen
ja muiden näiden maiden välillä
voimassaolevien sopimusten hen­gessä,
ja eilen myöskin tulevassa
kansainvälisten suhteiden kehiljrk:
I scssä seurata sitä polilikkaa, jota
•äh*M»m.~%I-~ HimtnZmuliiZiiu^l^ 'ZöTC»tZ~iiM'%liau», — <i«w*»^«f>»*^ ! n e o\'at näiden sopintuftenmukai-
K «•» » k « - lM - j» . « i i c . i r « » a i ^ « i » < l %2M^<tU. t3M Ukti katat. — SMtMilmttmkaa , . . ^o,^:' ..I^r.
* j » •«<(.. - »:„«*««ii*«..L«t tzjK) k«t.. Ml kii««^*wwitt UI • « - « • . t o y i u u ^ : sesti ajaneet monien vuosien ajan.
. 1 . . - . > afc k « u . » i ^ i v u , . k«u-- - T^rväumuiim |. u i » « * j ^ v o i ^ e g g a mielipiteiden vaihtclus-
,t0»Hm»tum »o. «Mil»w.>e«H, '«kdcMä» iJiK.ttMli>«t» «takit*»». . * . . . . . ti
— sa o n tultu jälleen SJihen tulok­seen,
eitä periaatteellinen eroavai­suus
molempien valtiojärjestelmi­en
välillä ei saa olla' jorruna yg-tavallisten
suhteiden jatkuvalle
kehiltymiselle. Tämän yhteydessä
ovat molemmat hallitukset lähter
neet siitä, että o n pidättäydyttävä
kaikista yrityksistä vaikuttaa ak­tiivisesti
toisen maan sisäisiin asi­oihin.
Hallitukset ovat tulleet rat­kaisuun
pitää %ämän pohjalla yllä
keskinäisiä suhteita ja käsitellä
kysymyksiä, jotka voivat myöskin
tulevaisuudessa tulla niiden eteen,
tahi joitakin muita kysymyksiä,
jotka koskevat niiden %tuja. Mo­lemmat
hallitukset ovat vakuutet­tuja
siitä, että tätä tietä n e tulevat
palvelemaan sekä omien maiden­sa
etuja ja "että myöskin kansain­välisen
rauhan turvaamista."
« O M V Mmimm »m4 Friattkopt VtfM SsiUiac. Elai Su—t.
I M r>* miXUim ttkaa« «a nmaaMa «B*iaii«e«a k i i l « M M a a « . kiitMtiam mmMaam h^kmm-
Ideologinen valmistautttminen Suomessa
ja Puolassa
iybyeen harjottosatkaan j a Eatirjm-maksi
o s a k s i alkaTÖn Toimiin näli-deit,
o n n i s t u i h y v i n e AJkst j a pojat
o l i v a t järjestäneet k o l m e naatinCo-'^
rikasi^, iltaa - V a u c o u v ^ r i n yleisöt-päin
v i e m i s e k s i , n i i n e i o l e estee»
omat k o t l h a o l e t , j o t k a jokaasel-l
a työläisäidiUä Qn. T o i v o n e v a an
h y v i n o n n i s t a v a n tämän k a k s i viä-kosen
kämppäyshonmian, että s ä i -
l e , j o i t a n a u t i n n o l l a settrast i t a a l i n ! l y i s i hyvä yhteisymmärrys l a s t en
täyteinen k a t s e l i j a j o u k k d « s o i t t a e n ' / e k ä o h j a a j i e n välillä- Tämä l u o
I c i i t o l l i s u u t t a a n j u h l i e n j ä r j e s t ä j i i - j uutta i n n o s t u s t a k a i k i l l e tekemään
le. I parhaansa (nuorison kasvatukselle
Ensimäinen i l t a a i k o i r e i p p a a l l a ! j a koko köyfaälistöluokan k a l l i in
k u k k a t a n s s e i l l a , j o h o n o l i v a t akat I asian edistämiseksi. että voimme
j a p o j a t järjestäneet jännittävSn! k e r r a n v a p a u t u a k a p t t a l i s t i h i o k an
k i l p a i l u n tjrttöjen j a . i i k k o j e n ; sc^rron k a h l e i s t a j a n o s t a a p u n a i -
k a n s s a mahtavan k o m e a s t a i l l a l U s - L s c n l i p u n l i e h u m a a n,
pöydästä, j o k a päättyi a k k a i n j a i Nyt ae näjrttämökausikin o n t a as
p o i k a i n voittooni, n i i n k u i n p i t i k i n , ' päättynyt. T o v . L a p i n s a l o on t e h -
v a i k k a kyUä meillä u l k o i l l a k i n o l i • n>-t työtä a h k e r a s t i näyttelijäin
v e s i kielellä k a t s e l l e s s a niitä ko- j kanssa j a s ä i l y t t ä n y t hyvän y h t e i s -
m e i t a k a n a p a i s t e j a . O d o t t a k a a h a n , | ymmärryksen näyttelijäin sekä
t u l e e se vielä meidänkin v u o r o j a I j o u k k o j e n keskuudessa, joka on
s i l l o i n k a t s o t a a n kelle p a i s t i t k u u - y l ö s r a k e n t a v a a j a m i e l t ä i l a h d u t t a -
l u v a t . _ ^ vaa- K a i k i l l a o n riittänjrt innostus
T o i n e n i l t a o l i o h j e l m a i l t a m a , nä^^ttämökauden l o p p u u n saakka.
t a v a «TTOStelecaaau v a i n sellaisia a -
s i o i t a |a e s i t j i c d ä . j r f t » « s e käsi­tämme.
J a ' v i U n s e l l a i s i l t a a l c ^ a , J m -
t a itse ttmnemme. -
A r v o s t a n tm k a s v a t t a v a a k u n s e n
t a r k o i t u k s e n a o n k o h o t t a a yritteUjää
eSMä. a l a s p a i n a a j a h a l v e n t a a . O i k ea
firtnstelu on - t o r e r O B s t a ohjausta.
Siinä e i o l e mitään " y l e m m y y d e n " t ai
"etevämmyyden" -rfvahdusta. eivät-kä
sitä johda mitkään persocmalli-set
n ä k ö k o h d a t j a p y y t e e t , v a a n r e ­h
e l l i n e n m i e l i j a ehdottdtnasti h e n -
kilösolvauksist^ v a p a a . ' e t e e n - j a y -
löspäta johtava t a r k o i t a s . ö r ta
k a i l r k i p a n , opj>ikaamme tuntemaan
D a i l y Workerissa Idzjoittaa A r -
mando G n e r r a :.
Odotellessamme t a r k e m p i a tietoja
t a p a h t u m i s t a Boliviassa, j o t k a s e.
littävät t a r k e m m i n siellä käytyjä a -
s e e l l i s i a t a i s t e l u j a j a n i i d e n l a a j u u t ta
j o i s t a kiapitalistinen sanomalehdistö
Yiime viikkojen aikana on Puo­lassa
alettu erikoisen voimakkaas­ti
kiinnittää; huomiota vapaaehtoi
siin fäscislisten liittojen ja järjes-
(ojeÄ" työhön. Totta kyllä, ci Puo-
• lan porvaristo ole kitsastellut näi-hinkään
asti varojen myöntämisc^s-sä
näille järjestöille, mutta nyt
aina viime vuodasta asti, on alettu
kiinnittää erikoista huomiota näi­den
järjestöjen jäsenistön "laadun
paranfanusecn."
Tämän vuoden huhtikuulla oli
Lodzin kaupungissa järjestetty
fascistisen "Strclels" liiton jäse­nille
kaksiviikkoiset "kultluuri-va-
Jistustyöntekijäin" kurasit. Kurssi­en
osanottajat olivat poikkeukset­ta
kaikki opettajia. Kaikkiaan oli
kursiMrnia 32 oppilasta, joista 7
naista. Kurssien ohjelma käsitti
erilaisia aineita, mutta päähuomio
kiinnitettiin fasclstijärjestön "aat­teellisen
ohjelman" historiaan ja
järjestön jäsenten keskuudessa teh­täväin'
"kasvatustyön" metoodeihin.
Kurssien päättymisen jälkeen
tulivat kaikki kursseilla olhjct
kiinqitetyiksi "Slrelets" järjestön
klubeil^in valistustyön ohjaukseen.
^Strelets" järjestö on yksi Puo-
I«n"suurji|imista fascistisista jär­jestöistä;
Sen jäsenmäärä nousee
300.000 henkeen.
Samalla tavalla kuin Puola, val-intstautuu
myöskin Suomi ideolo-
||is(9ti so^aa^. Sot^engen kas­vattaminen
joukoissa on saanut
fielläktn fiuuria muutoksia aikaan
Stina "valistuBtyössä" jota Suomen
porvaristo tekee armeijan kcskuu-dessa.
Aikais«:mmin, aina Suomen ar­meijan
muodostumisesta lähtien,
oli kaikenlaisen valistustyön suo­ritus
Suomen armeijassa kokonaan
sotapappien käsissä. Vähitellen
kuitenkin lulliin näkemään, että
papit eivät vastaa larkoituslaan
tässä tyiissä. He eivät aina voineet
ymmärtää niitä vaatimuksia ja
tarpeita, joista sotahcngen lietso
inisessa armeijan keskuuteen olisi
tullut olla täysin perillä. Tämän
vuoksi alettiinkin "kulttuuri-valis­tustyöhön"
armeijassa kiinnittä­mään
upseereita ja sen jälkeen
myöskin eri koulujen opettajia
Piun kuitenkin tultiin huomaa­maan,
cllä upseeriston niin yleissi­vistävä,
kuin poliittinenkin tietota­so
ci vastaa vaatimuksia, jonka
vuoksi ryhdyttiin järjestämään
erikoisia "kultluuri-valistustyöil-
Ickijäin" kursseja upseereille.
Ensimäisct tällaiset kurssit oli­vat
järjestetty v. 1929 tammikuil­la,
ja oli niillä osanottajina 44
upseeria, syksyllä järjestettiin toi­set
kurssit ja viime helmikuulla
olivat kolmannet, ollen viimeisten
kurssien osanottajina 28 henkeä,
kaikki upseereita. Suurin huomio
kursseilla oli kiinnitetty Suomen
historiaan, ja opetusmetodiikkaan.
Tällaisten kurssien järjeslämi-sellä
pyrkii Suomi kasvattamaan
sellaisia upseereja, jotka voivat
varsinaisen työnsä ohella suorittaa
työtä myöskin vapaaehtoisissa suo­jeluskunnissa
ja muissa fascistisis-sa
järjestöissä, ja näin muodostaa
porvariston sotapuuhille ideologi­sesti
maaperää.
11 hallituksen iullipqlitiikka
j o s s a akat j a p o j a t myöskin k u n - f Myöskin yleisö o n s e u r a n n u t e s i -
n o s t a u t u i v a t , esittämällä s o i t t o a , | tyksiä, joita o n o l l u t j o k a s u n -
l a u l u j a , k u p l e t t e j a y - m , M r s . H e i n o • n u n t a i . k a h t a t a i k o l m e a i l t a a l u -
s a i s i l a u l a a u s e a m m i n k i n sillä, y l e i - i k u u n o t t a m a t t a . Siis t ä y t y y a h t aa
8ö näytti tykkäävän hänen laulus-1 t u n n u s t u s , että L y y l i j a JEdv, L a ­t
a a n . Pääohjelma tänä i l t a n a oli I p i n s a l o ovat mitä p a r h a i m p i a näyt-yksinäytöksinen
j huvinäytelmä; tämön o h j a a j i a - T o i v o n v a a n h e i l le
" K u n T u r k k i tulee'? Tällä s a i v a t - j h y v i n o n n i s t u n u t t a kahden k u un
k i n yleisön nauruhermot kutku-1 k i e r t u e i h a t k a a j a h a u s k a a kesää,
m a a n , j a s e l l a i n e n k a i se l i e o l l u t ' J a t a a s e n jälleen i n n o s t u n e i n a p a -
t a r k o i t u s k i n . | l a a v a t meidän k a n s s a yhdessä ylös-
Juhlanäytelmäksi o l i v a t akat j a ' r a k e n t a v a s t i työskentelemään ensi
p o j a t valinneet kolminäytöksisen; näyttämökaudeksi,
Timminsin r. ja. u.-seuran tytöt
t u l e v a t a n t a m a a n m e i l l ^ «sitysillan
k e s k i v i i k k o n a - J o k a i n en
pidämme mielessä j a täytämme
h a a l i n ääriään myöten. — V a l i t t u.
y h t e i s k u n n a l l i s e n näytelmän " Y l ä -'
l u o k a n l a p s i " , j o k a e s i t e t t i i n j u h ­l
i e n l o p c t t a j a i s i l t a n a . Näytelmän t.k. 1 6 p,
sisältö l y h y e s t i m a i n i t t u n a seuraa­v
a :
R i k a s kauppias Kahrlström on
k o u l u u t t a n u t ainoan p o i k a n s a y l i ­o
p p i l a a k s i , j o l l a o n r a k k a u s s u h de
hämen v a n h e m p a i n s a luona palve­l
e v a n O l g a H a r j a n t e e n kanssa, j o - i
k a työtätekevän l u o k a n n a i s e n a on ^y^^" ° " osastomme. Eivät n äy
täyttänyt v e l v o l l i s u u t e n s a ja opet- ^"^^^f^^ järjestymjsen^arpeelll-t
a n u t tälle r i k k a a n k a u p p i a a n p c -
Quibell, Ont.
• - i > ' > ' •
S. J . osasto o n t o i m i n n a s s a , vaan
a l a , j o t a mielinune a r v o s t e l l a j a e n ­n
e n k a i k k e a ajatelkaamme, jos m i e ­l
i m m e l i i t t y ä öaiklfesemattomien J a
v a h i n g o l l i s t e n arvostelujemme a i h e ­u
t t a m i s t a , tovereltteinme vieraantu-m
i s l s t a ' e r i l a i s i s t a h a r r a s t e l u r y h m i s -
Se e i k u i t e n k a a n saa millään muo^
t o a o l l a esteenä j o a i v a n alkeellisen
esittäjäi&in thikimiättömän anka
r a s t i arvostelemiselle, koska vain
k a i k k e i n paras o n k e l v o l l i s t a työväes­tönkin
nautittavaksL V a r s i n k i n k y ­näilijöille
o n s u u r t a apua ohjaavas­t
a arvostelusta! S e n j o h d o s t a o n
myös syytä o l l a k i i t o l l i n e n jokaises.
o n antanut h a r h a a n j o h t a v i a tietoja,
teemme seuraavassa l y h y e n yleisisil.
mäyksen a s i o i h i n , j o t k a ovat j o h t a ­neet
n y k y i s i i n t a i s t e l u i h i n . • -
K o u l u l a i s t e n l a k o n yhteydessä, j o ­k
a p u h k e a kaksi k u u k a u t t a sitten,
m u o d o s t e t t i i n - l a k k o k o m l t e a . johon
k u u l u i kolme op^ä&tsta - ja ' k a k s i työ-'
iäistä, v i i m e k s i m a i n i t t u j e n edustaes­s
a ammattijärjestöjen keskinäisten
s u h t e i d e n komiteaa.
s i t t e n hä
t n Komj
seoraaiha
Ylemirä
a k o n jäi
leislakko.
t i S i t e in
j a sotam
jossa m u
Ilmoitettu
nuelenoso
d e n t t i ' S i
n u t " vira
d e n l a l l l ij
s i , mutta
t a hän s;
O r u r o .
noissa, on
T o i n e n työläisistä o l i intiaanJkai-jpääkaupui
j a l l e s o s i a l i s m i n aakkoset, josta
k e h i t t y y työtätekevän l u o k a n e t u -
suutta ihmiset.
E i tctontta Saisi tuoda I l m i , vaan
olkoon sanottu, että 'ön- t e h t y n a i -
Uutispoimintojja
N e e k e r i T o l a n on a n t a n u t v a l ­k
o i h o i s i l l e p o r v a r i u r h e i l i j o i l l e taa­sen
k i u k u t t c l e m i s e n a i h e t t a , j u o k ­s
e m a l l a Vancouverissa' pidetyissä
k i l p a i l u i s s a 100 m . a j a s s a 10.2, j o ­k
a o n 0.2 s e k . p a r e m p i k u i n T o l a n mennyt j o n i i n pitkälle, että hän
o n ostanut jo k i h l a t k i n v a l m i i k si
j o i l l a p o i k a k u i t e n k i n omavaltai­s
e s t i k i h l a a oman v a l i t t u n s a . K a u p ­p
i a s KahrlströraiUä oh myöskin
r a k k a u s s u h d e n u o r u u t e n s a jiäiviltä
r i v i n mies j a hän v o i j o esiintyä i™^^^a"PPoia- E n t i s e t I . W .W m k a n -
p u h u j a n a työväen . järjestämissä Inatusrenkaalaiset j a Suomesta t u l -
kesäjuhlissa. Pojan rakkaussuh-j^^^* ^ a l k a s i j a t ovat lyöneet tuuman-töistä
e i v a n h e m m a t tiedä mitään, s a y h t e e n j a ruvenneet p i i t t a a m a an
v a a n tahtoo hänen isänsä pojan
m i e h e k s i t u l t u a n a i t t a a , vastoin
p o j a n ' t a h t o a , r i k k a a n Josefiitia
Rönqvistin ka-nssa. Jä o n p a isä
Saksan hallitus on ottanut käy­täntöön
uuden tullitariffin maahan
tuotavalle rukiille. Saksan eano-xhalehdistö
kirjottacssaan tämän
uuden tariffin käytäntöön otosta
ttmnustaa avoimesti, että tämän
suojelustulUn käytäntöön otto on
suunnattu ennenkaikkea Neuvosto­liitosta
luotavaa .viljaa vastaan,
v^sianlaidan tällainen totcaniincn
on aivan oikea, sillä samaan ai­kaan
kuin Saksa tekee sopimuksia
muiden sellaisten inniden kanssa,
jptka tuovat ruista maahan, niin
samalla se asettaa Neuvostoliiton
huonompaan asemaan, kuin ' mitä
Ovat toiset raaat.
" "TullihintojiBn korottaminen va­pauttaa
Saksan niaaporhojen kä'
dei hintojen asetteluun nähdeii.
luonnollista, että ne tulevat
käyttämään tilaisuutta hyväkseen
koroittaakseen hinnat inahdolli-siraman
korkeiksi talle suurten
työläisjoukkojen kaikkein tärkeim­mälle
ravintoaineelle. Uudet tulli-hinnat
ovat huomattava lahja SaSf-san
maaporhoille työläisjoukkojen
kustannuksella.
Neuvostoliitto kulkee nopea«li
viljaproblcemin ratkaisemisen tie­tä.
Neuvosta- ja kollektiiviset ta­loudet
tulevat aivan lähinmiässä
tufevaisuudessa antamaan sellaisen
määrän viljaa, että so et ainoas­taan
tule täydellisesti tyydytlä-mään
kotimaisia tarpeita, vaan
antaa myöskin mahdollisuuden
jättiläismäiseen -.viljan ulosviert-tiln.
'""Ottaen huomioon ne pää­määrät,
joihin Saksan ja Neuvos-t
«)liiton väliset kauppasuhteet täh­täävät,
on aivan selvää, että uuden
tullitariffin käytäntöön otto ei
voi johtaa mihinkään myönteisiin
tuloksiin. Jos kerran Saksassa toi­votaan,
eitä Neuvostoliitto ostaisi
tavaroita •^saksasta, niin on välttä­mätöntä,
että luodaan mahdolli­suudet
myöskin Neuvostoliiton ta­varoiden
realisoimiselle Saksan ta­varamarkkinoilla.
*
Saksan sanomalehdistö ja saksa­laiset
politiikot ovat viimeaikoina
puhuneet jatkuvasti siitä, että
Neuvostoliitossa muka olisi asetet­tu
Saksalle huonompia ehtoja kuin
joillekin toisille maille. Tämä ei
ole totta, silla Neuvostoliitolla ci
ole mitään erikoisia toimenpiteitä
tullipoltitkan alalla, jotka olisivat
tuhdutyt Saksaa vastaan. Se seikka,
että toiset valtiot saattavat nopeas­ti
kehittää kauppasuhteitaan Neu­vostoliiton
kanssa johtuu siitä, et­tä
ne tarjoavat edullisia ehtoja
kaupan ja luoton alalla. Tullihin-tojen
koroiltaminen rukiille Sak­sassa,
samanaikaisesti kuin teh­dään
erikoisia sopimuksia toisien
viljan Uiollajien kanssa, ei voi ol­la
mitään muuta kuin erikoistoi­menpide
joka on tähdätty Neuvos-toliitioa
vastaan — Eteenpäin.
j a P a d d o c k i n nimissä o l e v a m a a i l ­manennätys.
M a i n i t t u T o l a n o l i
toistcm a m e r i k a l a i s t e n u r h e i l i j a in
m u k a n a v i i m e kesänä E u r o p a n -
k i e r t u e e l l a , mutta s a i a i n a mat.-
k u s t a a yksinään, sillä tähtilipun
maan "ylevät j a vapaamieliset"
p o r v a r i u r h e i l i j a t eivät huolineet
j o u k k o o n s a t u m m a i h o i s t a . T o l a n i s -
s a lienee hyvä annos perintönä o r -
j a n v ^ r t a , k o s k a p a ' kärsii itseään
t u o l l a t a v o i n k o h d e l t a v a n.
S u o m a l a i s i a f a s c i s t i u r h e i l i j o i ta
01} o n n i s t a n u t huonosti Europan
n y r k k e i l y m e s t a r u u s k i l p a i l u i s s a . E i ­v
ä t ' siellä pärjänneet edes työläis­t
e n riveistä lähteneet r i n t a m a k a r ­k
u r i t k a a n , jlötka muuten eivät
Suomen työläisurheilijoiden par­h
a i t a olleetkaatfr ' — I h m e , ' k u n e i ­vät
muistaneet ottaa' mukaansa
k a u h a v a l a i s i a p u u k k o j a a n ; niillä
o l i s i pbistichensä iratkonut muuta­m
i a " m e s t a r u u k s i a ."
E n s i t i i s t a i n a , s i i s huomenna/'
pitäisi s u u n n i t e l m i e n mukaan K i ­s
a n D e t r o i t i i n v a l i t t u j e n u r h e i l i ­j
o i d e n lähteä täältä matkalle.
J o u k k u e e s e e n kuuluvat I. Järne­f
e l t , P a u l Ja<nsson j a M a u n o Passi,
sekä ikämiehistä J a c k Seppälä j a
H e i s k a n e n . B l a t k a l l e lähtevät he
a u t o i l l a . Toivotamme p o j i l l e m me
menestystä n i i n m a t k a l l a k u i n k i l ­p
a i l u i s s a k i n .
Työväen U r h e i l u l e h d e n Canadan
numero o n j o saapunut " r a n t o i ­h
i n ' ' . K o m e a se o n k i n , o l l e n siinä
p a l j o n k i r j o i t u k s i a ' j a k u v i a C a n a -
d a s t o . Kenelle e i sitä o l e t i l a u k ­s
e n k a u t t a t u l l u t , sen s o p i i h a n k ­k
i a s e m y y j i l t ä , sillä tietääksemme
ön sitä m u u t a m i l l e p a i k k a k u n n i l le
t i l a t t u . • .
, *
C a n a d a n T U L : n suom. jaoston
A - s a r j a n m e s t a r u u s k i l p a i l u t ovat
t . k . 19 j a 2 0 p : n ä , k u t e n l a u a n ­t
a i n lehdessä olleesta k u t s u s t a i l ­m
e n i . Pitäkäähän seurat mielessän­ne
nämä k i l p a i l u t.
tänne Itselleen i a n s s i h a a l i a . J a o n ­pa
heidän joukkoonsa ^ h t y h y t osas­t
o n viime k e l i s i ä perustajiakin,
jäätyään pois osastosta. J a k u n h e i l ­lä,
r a u k o i l l a e l o l e itsellään raha»
( v a i k k a e i köyhyys ole h ä p e ä ) , n h n
ovat ruvenneet vängällä käyttämään
osaston h a a l l a . Pitävät siellä koko.
u k s i a j a t a n s s i a j a o v a t p a kehasseet
että se e i o l e o s a s t on h a a h ; v a i k ka
t a asiallisesta ohjeesta s e l l a i s e n a n ­t
a j a l l e . " "
Pääasiallisin huomio ennen v i i ­meistä
lausuntoa o n t i e t e n k i n k i m -
nitettävä siihen mitä esitys o n k o s -
kenut j a mikä sisällön suhde o n o l ­l
u t työväestön a j a t t e l u t a v a n k a n n a l ­t
a katsottuna. Onko siinä todella-k
h i ollut j o t a k i n työväen m a a i l m a n ­katsomusta
avartavaa tai jon­k
u n l a i n e n luokkanmie taisteluhenkeä
selventävä objektL O n nimittäin k e -
h o i t u k s i s s a , jopa v a a t i m u k s i l l a k in
pyrittävä kokoamaan sitä, tällä het­kellä
v e r r a t t a i n h a j a n a i s t a voimaa,
j o k a voi t o t e u t t a a luokkamme suu­r
e n tehtävän, eikä siinä ole v a r a a a -
U a r v i o i d a työläisjoukkojen taidetta
h a r r a s t a v i e n j ä s e n i n k ä ä n rehellistä
apua.
Edelläesitetyt
vosmies Chumadero, maan i » ä k a u.
p u n g i s t a L a P a z i s t a . Tämä s a m a t o ­v
e r i o l i e d u s t a j a n a L a t i n a l a i s e n A -
t n e r i k a n työväenliiton perustuslakt-kongressissa,
joka p i d e t t i i n M o n t e v i -
deossa, Uruguayssa toulcokuulla 1927,
j o l l o i n A l x i u l i o Saaverda, L a t i n a l a i -
sen A m e r i k a n kommunistien kong-ressissa,
j o k a p i d e t t i i n , v i i m e vucmna
Buenos Aireksissa. Njrt lähetetyissä
tiedonannoissa m a i n i t a a n " B l a n c o " -
nimlsestä henkilöstä; j o k a myöskin
o l i edustajana Montevideon kong­ressissa
j a t o i m i i tälläkertaa B o l i ­v
i a n Työväenlhton presldentthiä, j o ­k
a k u u l u u L a t i n a l a i s e n Amorikan
Työväenliittoon.
R o b e r t o HInojosa, josta myöskin
o n m a i n i t t u uutisissa, o l i vuonna
1927, J o l l o i n A b d u l l o - S a a v e r d a , E n g ­l
a n n i n i m p e r i a l i s m i n agentti, piti
v a l t a a käsissään, B o l i v i a n k o n s u l i na
R i o de J a n e i r o s s a , B r a s i l i a s s a . N i i d en
hyökkäysten Johdosta, j o i t a H i h o j o -
saa vastaan t e h t i i n , hänen hyötätes-sään
Y h d y s v a l t a i n imperialismia
vastaan, tarkoituksella puolustaa
brittiläistä i m p e r i a l i s m i a , hän erosi
toimestaan (jälkeenpäin hän s e l i t t i
a j a t u k s e t saanevat | B r a s i l i a n kommunisteille, että hän
o l l a vaatimattomina, m u t t a n o u d a - o l l u t siihen saakka ymmärtänyt
t e t t a v t o a ohjetoa n i i l l e t o v e r e i l l e , ' t a i s t e l u a h n p e r i a l i s m i a v a s t a a n kom-j
o t k a joutuvat, arvostelijoina, v a i k - unistiselta näkökannalta). Hän y h -
k a p a vain vaatimattomampinakin,
k h - j a l l l s e n täi suulUseh "esittäjän"
yrityksiä eteenpäin auttamaan.
V . H . P .
erään nykyjään pesijättärenä o l e - s e n ovat osastolle rakentaneet. O l i -
v a n K a i s a s t i i n a n k a n s s a , j o s t a on h a n tänne jÄrustettu a i k o i n a a n X
W. W : n kannatusrengas, v a a n e i s i i ­nä
kauan yksimielisyys riittänyt.
J o k u vuosi t a k a p e r i n tänne perustet­t
i i n Parmers klubi; e l siinäkään
k a u a n sovittu. Eikä ne k a u a n ole
yksimielisiä tässäkään hommassa, —
niillä o n s e l l a i n e n päämäärä että j o -
oUut s e u r a u k s e n a lapsi, j o k a on
s a l a t t u . Totuus tulee k u i t e n k i n i l ­m
i j a - k a u p p i a s kuolee sydänhal-v
a u k s e e n . N u o r u k a i s e t s a a v a F ^öi­sensä
v a s t u k s i s t a huolimatta ja
päättävät k e v e i n m i e l i n a l k a a u u ­den
y h t e i s k u n n a n rakentamistyön.
Y k s i t y i s e t esittäjät onnistuivat) k a l n e n "hälppää" itseään eikä kie-s
e u r t f a v a s t i : A . V i r t a Kahrlströ- tään muita. Eivät perusta muiden
Saksan ja Neuvostoliiton suhteet
Neuvostoliiton tietotoimisto on diplomaattisissa
4Saanut Ulkoasiain kansankomissa­riaatilta
seuraavan tiedonannon:
""N^euvosloliiton ja Saksan välisis­sä
"Iceskinäisissä suhteissa on viime
aikoina tullut esille joukko kysy­myksiä,
jotka vaativat selvitystä
ys^vällisten suhteiden edelleen
kehittymisen kannalta katsottuna.
Molempien maiden Jiallitukset
ovat ottaneet sen tähden nämä kv-symjiiset
käsiteltäviksi erikoisissa
PAINIKILPAILUT SUD.
BURYSSA
E n s i p e r j a n t a i n a j a l a u a n t a i na
t . k . 11 j a 12 p . o n S u d b u r y n K i sa
taas ottanut sellaisen uskaliaan
y r i t y k s e n , että järjestää p a i n i k i l -
p a i l u t tähän a i k a a n vuodesta. K u ­k
a p a ei m u i s t a i s i vielä keväällisiä
p a i n i o t t e l u j a , jotka saivat p a i n i -
jaJmme p u o l e l t a s e l l a i s e n huomion,
että niistä muodostui parhaat k i l ­p
a i l u t koko l i i t o s s a j a Camadassa.
V a a n näistä k i l p a i l u i s t a t u l e e vielä
komeammat, sillä' Kisasta ottaa
osaa j o e n e m p i p a i n i j o i t a k u i n k e -
väällisissä o l i yhteensä o s a n o t t a j i a,
p u h u m a t t a k a a n m u i s t a . Kisa on
lähettänyt tänä keväänä h u o m a t t a ­v
a n määrän osanottajia toisten
s e u r o j e n k i l p a i l u i h i n , joten n y t
toivomme v a s t a p a l v e l u s t a Toron­t
o s t a , Port - A r t h u r i s t a , S o o s t a j a
L e y a c k i s t a . L o p p u v i i k o l l a annam­me
tietää lähemmin keitä tulee.
T o i v o m m e , että yleisö pitää nämä
mielessään, ettei painijaimme j a
t o i m e e n p a n e v a n seuran y r i t y k s et
m e n i s i hukkaan. E n n a k k o l i p p u ja
myymään L e h t o - K a s s un
keskusteluissa,
Joita viimeisten viikkojen aikana
on käyty Horliinissä ja Mosko­vassa.
^äi^sa keskusteluissa on nyt tullaan
pääsl\ vissiin ratkaisuun. Osa k v - l^aupassa j a Seppiilän saunalla. —
syniyksistä tuli jo kt-skustcluis.^a i Y"""^"^^"^^"-
tvvdvllävästi selitellvä. Muut kv-symyksrl
tullaan ' käsitlelenniän VanCOUVenil UUtisia
vuoden 1929 tammikuun 2?» pai- r
vän sopimuksen mukaan muodos- A*^** poikajuMat, j o i t a v i e -
. •.. j 1 • lettiin täällä kesäk. 2 7 — 2 8 j a 2 9
tettavassa sovjttelukomiteassa. lon- „ = : „ ; „ s *• ^ • — t i j - .
, . . . , , . . ' . paivma, ohvat ensimaiset laadul-ka
tulisi kokoontua joka vuosi taan j a mainita sopu, että juhlat
minä> o n n i s t u i ' k o k o l a i l l a h y v i n,
s u u t t u m i s k o h t a u k s e t ollBivat:. ,saa^
n e e t - o l l a hiukarn voimakkaammat.
Hänen vaimonsa M r s . B l o m tyy­dyttävä,
l i i k k u m i s e e n vain enem­män-
v a r m u u t t a . Bruno, heidän
p o i k a n s a , Y r j ö T a m m i n e n , o l i päät­tävä
j a v a r m a tehtävässään j a l o i
hän yleisöön näyttelemisellään u s ­k
o t t a v a n v a i k u t u k s e n . Johannes
Rönqvist, Skinnari, o l i i l l a n e h -
j e m p i t y y p p i , o l i s i s a a n u t o l l a v a in
p i t e m p i osa. T o i v o n , että S k i n n a ri
e s i i n t y y useammin Vancouverin
näyttämöllä. K a r o l i i n a , edellisen
v a i m o , M r s . M u t t a , o l i tyydyttävä.
J o s e f i i n a , heidän tyttärensä, M r s .
O i n o n e n , öli m u k i i n menevä, i t ku
k o h t a u s o l i s i saanut v a i k u t t a a t o ­d
e l l i s e m m a l t a . O s v a l d , heidän poi­k
a n s a , U u n o B o r g , o n näyttämöllä
r e i p a s j a miellyttävän näköinen,
p u h e t a p a olisi saanut olla hiukan
h a t t e t i i p i . Olga H a r j a n n e , p a l v e l i ­j
a Kahrlströmillä, o l i M r s . Sevan-d
e r i n t o t t u n e i s s a käsissä j a n i in
o l l e n e i o l l u t epäilemistäkää n e t ­tä
osa o l i s i jäänyt t u l k i n t a a v a i l l e.
M r s . S e v a n d e r o n k i n p a r h a i t a a m a -
t ö ö r i n ä y t t e l i j o i t ä j a löytjrypä huo­n
o m p i a t u l k i t s i j o i t a ammattinäyt­telijöidenkin
keskuudessa. M r s . S e -
v a h d e r i n esiihyminen näyttämöllä
o n miellyttävää j a hänen soinnu­kas
leinpeä ' äänensä saa j ö r ö i m -
mänkin k a t s e l i j a n ' k y y n e l e i h i n , j o s
KäheiT esitettävä osansa ahtaa h ä ­n
e l l e tarpeeksi toimintavaltaa.
U s e a m m i n pitäisi v a i n näyttäytyä
r a m p p i V a l o n takaa. Kaisastiina,
pesijätär, o l i M r s . Pitkäsen hoidet­t
a v a , j o k a ei myöskään jäänyt t u l ­k
i n t a a v a i l l e . Mrs Pitkänen on
myöskin v a n h o j a näyttelijöitä, j o ­k
a voi s u o r i u t u a v a i k e i s t a k i n teh­tävistä.
Muutamat tunnekohtauk-set
o l i s i v a t tässä osassa saaneet o l ­l
a syvällisemmät. R a h i k a i n e n , Sep­pänen,
V i g e l i u s j a K a l l i o lyhyissä
osissaan täydensivät kappaleen k o ­k
o n a i s u u t t a . Näytelmän loppukoh­taus
h u o m a t t a v a s t i kohosi, j o t en
v o i unohtaa pienet heikkoudet. —
V — o N — g .
p u u t t e i s t a eikä kärsimyksistä. K u n
osasto l a i t t a a "joskus tansöit, n i i n se
heidän k a n k i l a i t t a a samaksi i l l a k si
n u r k k a t a n s s i t j a ovat p i t k i n tienslu
vujä agiteeraamassa että t u l k a a tän­ne
tanssilA, e i osaston h a a l i l l a o le
tanssia. V i i m e k s i k i n k u n osastolla o l i
tanssit, n i i n käännyttivät k a k i i k a a -
rälastia kielisiä takasin, k i m s a n o i ­vat
että e i h a a l i l l a ole; tanssia, mut­t
a ne eivät menneet heidänkään
n u r k k a t a n s s e i h i n : — Y k s i joukosta.
Lukijoilta
A V O I M I A KYSYMYKSIÄ
P A U D E L L E
V A .
Kirkland Lake
Pioneeritkin ovat kesäkämppa-ykscMa
Räund L a k e l l a . Lähtivät
k e s k i v i i k k o n a t. k. 3 p. Haalista
heitä Vei M . S e l l a n i n k a k s i t r o k i a.
T o i n e n o l i täjrtetty l a p s i l l a j a t o i ­n
e n k i r r a n d l a k e l a i s i l l a . Kyllä he
Menlettääkö. Msnkilö kansalaisoi-keutensa
kieltäytyessään äänestä­mästä
maakuntavaaleissa? '
. V a s t a u s : E i menetä.
M i t e n tulee menetellä rehellisen
työläisen s i l l o i n k tm e i ole työväen­puolueen
ehdokasta v a a l i l i s t a l l a?
' V a s t a u s : LUokkatletoInen työläinen
käyttää k a i k i s s a tapauksissa äänioi­keutensa
n i i n , ettei se hyödytä por­v
a r e i t a . — Toimitus.
Vehnänviljel^ksiä li-s^
töän ja iiälkä
jätkuii
Arvostelusta
E s i t y k s i e n arvostelulla on h y v in
s u u r i merkitys, jos a r v o s t e l u tapah­t
u u kasvattavassa, innostavassaV o h ­jaavassa,
j a eteenpäin Johtavassa
mielessä. M u t t a sitä ei ^ v o i lähes­kään
a i n a todeta, kuullessaan arvos-t
e l u j a n i i n yksilöiden k u i n joukko,
r y h m i e n k i n "esiintjrmisistä" e r i l a i s i s ­s
a työväen yhteisissä tilaisuiiföissa.
S u o r a a n sanoen meillä e i o le o i k e a ta
arvostelupohjaa johon voisimme n o ­j
a u t u a , emmekä a i n a ymmärrä m i n ­kälaista
arvostelun tulisr o l l a . vas­tatakseen
sitä mitä a r v o s t e l u l l a t o ­d
e l l a t a r k o i t e t a a n . O n nimittäin ole­massa
vissejä m i t t a s u h t e i t a arvostel­taessa
esim. tilapäistä esiintyjää,
amatööriä, t a i t e i l i j a a , t a i taideteos­t
a . J a s i l l o i n o n otetta-va huomioon
myöskin: ^ h e mahdollisuudet, mitkä
k.o. heiikilöUä t a i ryhmällä yhteisen
a s i a n eteenpäin -viemiseksi ovat. T o i ­s
e l t a puolen o n h u o m a t t a v a e t t a a r ­vostelu
o n s a n g e n v a s t u u n a l a i s t a teh­tävää
koska sen t a r k o i t u k s e n a on
o h j a t a j a k a s v a t t a a.
M o n e n monet toverimme joutuvat
v a r s i n useastikin, esittämään s e l l a i s ­t
a , m i h i n eivät ole saaneet edes a l ­keellisempaakaan
ohjausta. T o s m he
o l i v a t i n n o s t a v a i s t a j o u k k o a j a t a - eivät tuosta "työstään" odota k i i t o s -
v a r a a k i n heille o l i kerääntynyt **^' ^^^^ ""^^^^ ^ ä ' * ' " * *
v a i k k a minkälaista
P i k k u p o j i l l a o l i isommat
puntclia".
pääksä-k
i t " k u i n itse kantajat, vain e i
näyttänyt painavan taakat pikku
m a t k a i l i j o i l l a . N a i s l i i t o n n a i s i l ta
m e n i j o a a m u l l a v a r h a i n tekemään
puhdistustyötä. K i i t o s heille suu­r
e s t a i i h r j i u f u V a i s u u d e s t a a n , sillä
j o k a i s e l l a heistäkin o n omat t a ­loustyönsä.
Vaan k u n o n t i e t o i ­n
e n siitä, e t t ä tekee mitä p a r h a i m ­man
a v u n yhteisen a s i a n etcen-t
e t t a k a a n . Tällaisen yrltteUjän a r ­vosteleminen
se useimmiten onkin
s e l l a i s t a että siltä on enemmän v a ­h
i n k o a k u i n hjrötyä. Sillä j u u r i t u o l ­laisessa
tapauksessa saattaa y l i m i e l i ­n
e n "arvosteUja"^ k a t k a i s t a kehitys­m
a h d o l l i s u u k s i a omaavan toverin y -
rits^csen heti alkuunsa. J a yleensä
k a i k k i hedelmäföin arvostelu v o i h e l -
p a s t l h a a v c l t t a a sitä, j o t a se koskee.
Emme v o i yleezisä a r v o s t e l l a k a i k ­k
e a . S e n v u o k s i meidän o h r a j o i t u t -
Y h d y s v a l t a i n l i i t t o h a l l i t u k s en
f a r m i l a u t a k u n t a on kehottanut
pienentämään vehnäviljelysalaa
Y h d y s v a l l o i s s a , k o s k a muuteon veh­nän
h i n t a menee n i i n alas, että sitä
p i a n v o i d a a n ostaa karjanrehun
h i n n a l l a , k u t e n itse asiassa j ö o n ­k
i n l a i t a , k u n ' f a r m a r i t myyvät
vehnäänsä r i k k a u k s i a k e i n o t t e l e ­v
i l l e f i n n o i l l e .
Jälkeen m a a i l m a n s o d a n on Y h ­d
y s v a l l o i s s a vehnän v i l j e l y s a l a p y ­s
y n y t n . 17 m i l j . eekkeriä s u u r e m ­p
a n a k u i n ennen maailmansotaa.
Vehnällä o n - v i i m e v u o s i i n a s t i o l ­l
u t j o n k u n m o i s e t m a r k k i n a t , m u t ta
n y t oyat h i n n a t p u d o n n e e t f a r m a ­r
e i t a huolestuttavam alhaiselle t a ­s
o l l e .
S a m a l l a a i k a a k u n Y h d y s v a l t a in
f a r m i l a u t a k u n t a k e h o t t a a farma­r
e i t a k o r j a a m a a n v a l l i t s e v a a k r i i ­siä
v i l j e l y s a l a n pienentämisellä,
u s e i s s a toisissa maissa lisätään
vehnäkylvöjä. A u s t r a a l i a o n n i in
lähellä v a r a r i k k o a , että m a a n pää­m
i n i s t e r i o n selittänyt o l e v a n vält­tämätöntä
lisätä v e h n ä i ^ y l v ö j ^,
o l i v a t p a h i n n a t minkälaisia t a h a n ­s
a . Niinpä s e u r a a v a sato A u s t r a a -
l i a s s a t u l e e o l e m a a n edellistä satuta
s u u r e m p i . V i c t o r i a n makaunnassa
yksistään o n vehnäkylvöala lisään­t
y n y t j h d e l l ä m i l j o o n a l l a e e k k e r i l ­lä.*'
Vehnäkylvöt ovat h u o m a t t a v a s ti
lisääntyneet A r g e n t i i n a s s a . P a r a ­g
u a y , jossa tähän a s t i e i o l e y r i ­t
e t t y viljellä vehnää, tulee tänä
v u o n n a viljelemään sitä omiksi
t a r p e i k s i . B r a s i l i a , 100 m i l j o o n an
d o l l a r i n p a n k k i i r e i l t a s a a m a n s a l a i ­n
a n peruisteella, k o r j a a kahvinme-netyksiään
viljelemällä vehnää
k a h v i - i s t u t u s t e n s a välissä.
R a n s k a nykyään lähettää vehnää
u l k o m a i l l e . I t a l i a v i l j e l e e vehnää
m a k a r o o n i e n v a l m i s t u s t a v a r t e n j a
m u u t a k i n vehnää. Vuonna 1 9 29
I t a l i a a n ^ p e r u s t e t t i i n t e h t a i t a k e i ­n
o t e k o i s e n lannan valmistamista
v a r t e n j a I t a l i a l l a o n n y t enem­män
maata vehnällä k u i n o n m o ­l
e m m i l l a D a k o t a n valtioäla, M o n ­t
a n a l l a j a M i n n e s o t a l l a yhteensä,
j a I t a l i a s s a saadaan "neljä bushe-l
i a enemmän eekkeriltä k u i n m a i ­n
i t u i s s a v a l t i o i s s a . I t a l i a n s a n o t a an
o l e v a n n y t itsenäinen, mikäli veh­nä
o h kysymyksessä, t u o n t i t u l l i o l ­l
e n siellä 61 senttiä b u s h e l i l t a -
E d e l l e e n , E s p a n j a j a P o r t u g a li
lähettää vehnää u l k o m a i l l e , t u l l i -
t a k s a maahan t u o t a v a l l e vehnälle
o l l e n 61—64 senttiä bushelilta.
Vehnätulli o h m y ö s käytännössä
R a n s k a s s a - Saksa- o n m e l k e i n i t s e ­näinen
t o i s i i n ' m a i h i n nähden v e h -
näkysymyksessä, tuUitaksa ollen
9 7 senttiä- E n g l a n n i n k u l u t t a m a s ­t
a -viljasta 15 p r o s e n t t i a k a i k i s ta
j a u h o i s t a jauhetaan Englannin
o m a s t a ^vefahasta- E n g l a n n i s s a s a a ­d
a a n ' keskimäärin 32 b u s h e l ia
eekkeriltä vehnää j a s e n k y l v ö ­a
l a o n 1,700,000 eekkeriä
N e u v o s t o l i i t t o o h lisännyt 1 7 , -
006 t r a k t o r i a s u u r i l l e vehnänvilje-'
I j r s a l u e i l l e e n . Ja N e u v o s t o l i i t to
s e u r a a v a s t a sadostaan k y k e n e e l ä ­hettämään
p a l j o a enemmän vehnää
t y i Imperlalistivastaiseen l i i t t o o n j a
myöskin yhtyi j u u r i perustettavaan
B o l i v i a n kommunistipuolueeseen.
K u n A r g e n t i i n a n , B r a s i l i a n j a P a ­r
a g u a y n oppilaiden lähetystö vuonna
1927 meni B o l i v i a a n , protesteera-
-takseen työläisten Ja i n t i a a n i e n kes­kuudessa
presidentti S i l s e i n h i r m u -
] v a l t a a vastaan, HInojosa karkoitet-t
i i n muiden mukana.
O l l e s s a a n k a r k o i t e t t u n a Argentl-nassa,
HInojosa r y h t y i t a i s t e l u u n s e ­kä
a m e r i k a l a i s t a että brittiläistä i m -
Iierialismlä vastaan koko m a a n etu­j
e n puolesta. Nohi kaksi k u u k a u t ta
linallisi
ei'*ble olli
Iäisten ei
s i e n k a n s ;
t i n e n ryh]
rapresiden
r i a l i s m in
veljeä. Ba
M u t t a i
sijaitsevat
v a s t o i n v<
sä o n o l li
maakuntat
tunnetut
josa, Blar
epämääräi
tistolmisto,
perusteella
B o l i v i a n t
m i n t e m i n
sasto on ai
siellä.
S i l e s . j o i
v a a n Bras
m e r i k a n i
t a e n määri
t a New Y
hyväksyttii
"oppositio",
mistä kem
lännin im]
taen natsic
t en tarkoil
Tämä oi
k u i n Orun
neet kon
Viimeaikais
että Bolivi
vielä l i i an
sään valtas
l i v a t . Jotka
antoivat, n
v a sadon. ;
e n kerrotaa
n a , merkits
n e n imperli
l i o t t a en ar
mistä.
u l k o m a i t t e n markkimoille " k u in
edellisestä vehnäsadostaan.
Tästä nähdään, minkälaiset u l ­k
o m a i s e t m a r k k i n a t o v a t a m e r i k k a ­l
a i s e l l e vehnälle. Näihin t o s i a s i o i ­h
i n v i i t a t e n o n Y h d y s v a l t a i n f a r ­m
i l a u t a k u n t a kehoittahut ' f a r m a ­r
e i t a pienentämään vehnän v i l j e -
lysalaav M u t t a tuoko se f a r m a ­r
e i l l e lisää h y v i n v o i n t i a ? E i t u o.
F a r m i l a u t a k u n t a k u i t e n k i n jättää
s a n o m a t t a , mitä m u u t a f a r m a r i en
pitäisi yrittää tehdä, että supistet­t
a v a s t a v i l j e l y s a l a s t a k o i t u v a m e -
n?>-;s t u l i s i k o r v a t u k s i.
Se e i h a l u a t u n n u s t a a , että k o ko
y h t e i s k u n n a l l i n e n järjestelmä olisi
m u u t e t t a v a , k o s k a pysyvää p a r a n ­n
u s t a ei mikään m u u v o i s a a t t aa
a i k a a n . M u t t a työtätekeville f a r ­m
a r e i l l e n y k y i s e n k r i i s i n j a t k u e s sa
a l k a a vähin e r i n selvitä että r i i s t o -
j ä r j e s t e l m ä n p o i s t a m i n e n o n a i n oa
p a r a n n u s k e i n o . '
KELLONKQRJAVS
V u o s i a r e h e l l i s e s t i j a ' p a l k k a ^
pyytämättä p a l v e l l u t t a s k u k e l l o ni
r y h t y i j o k u a i k a s i t t e n s a b o t e e r a a -
m a a n . Lähdin sen k a n s s a kellose­pälle
j a t i e d u s t e l i n mitä t a u t ia
v a n h a p a l v e l i j a n i s a i r a s t i . -
— P u h d i s t e t t a v a —- -vastasi k e l ­loseppä,
a v a t t u a a n k e l l o n j a t a r k a s ­t
e l t u a a n sitä h e t k i s e n . •
— Hyvä j u t t u ! P a l j o n k o h a n se
m a k s a i s i ?
— Kuusikymmentä markkaa.
N o u t a k a a se - k a h d e n v i i k o n k u l u t ­t
u a .
S o v i t u n ajan k u l u t t u a lähetin
p o i k a n i n o u t a m a a n k e l l o a . Hän p a ­l
a s i k u i t e n k i n t y h j i n t o i m i n j a se­l
i t t i :
— Kelloseppä sanoi v a s t a myö­h
e m m i n h u o m a n n e e n s ^ v i e t e r i n - v i ­a
l l i s e k s i j a t i e d u s t e l i pannaanko
u u s i t i l a l l e . M i n a p u o l e s t a n i käs­k
i n l a i t t a m a a n.
—- Hyvä j u t t u ! Tiedustelitko
h i n t a a ?
— P u h d i s t u s j a v i e t e r i yhteensä
110 m a r k k a a . V i i k o n k u l u t t u a s a a
h a k e a .
K u n v i i k k o o l i k u l u n u t lähetin
v a i m o n i n o u t a m a a n k e l l o a . Hänkin
p a l a s i t y h j i n t o i m i n j a s e l i t tL
— Ryhtyessään -vieteriä asetta­m
a a n ba-vaitsi. kelloseppä erään
likkinäiseh r a t t a a n . N y t ^ h ä n t i e ­d
u s t e l i m i n u l t a p a n n a a n k o sen t i ­l
a l l e UUSI. "' ~
— J a sinä t i e t y s t i vastasit
m y ö n t ä v ä ^
—- L u o n n o l l i s e s t i . Eihän kello
v o i käydä j o s s i i nä o n rikkinäinen
r a t a s .
— Eipä tietenkään. Kysyitkö
h i n t a a ?
— Puhdistus, v i e t e r i j a r a t as
yhteensä 160 Tok. V i i k o n k u l u t t ua
s a a hakea.
S e u r a a v a l l a kerrallB lähdin itse.
— J a a h a ! s a n o i kelloseppä- K e l ­l
o n n e p i t i kyUä o l l a " valmis-tänään,
m u t t a n y t ovat asi»t h i i n r h a l l e s t i .
että ryhtyf
t a huomas
—;.N0 P
m u t t a tehl
sen kelloni
K e r n
pä, poistue
Neljänne
p a l a s i j a n
kunnossa, J
t e l i n . A s ia
epäillyt, et
e i o l l u t ase
k u i n ratasi
k a i k k i o l i
kyllä o l i sv
— Puhd:
r a t a s 50 j a
mk. vas
A i o i n o t i
m u t t a huoi
jääneen ko
k u i s t a j a n
— Mitäs
— Ainal
kelloseppä,
k a a n n e .
Hän s a i
K u l u i p a
n a saapui
esittäen ma
k a n laskun.
— Jaaha
s i t t e n talvip
mäsin raho,
V o i s i t t e ko
k u l u t t u a -
A s i a p o i ka
— Tosia
l a s k u . N y t
miin hullust
äsken kaikki
l e e n v i i k on
— Viikoi
kelloseppä,
l a j i s s a raho;
— Kylläh
mitä olette
L a s k e t a a n pa
_ Mitä
i h m e t t e l i ke
ö n lopulUnei
—'• .Asia i
nen. E n s i n 1
l e j a n y t te
t o i s e n s a . S
j a p o i k a n i ti
k a k s i kertaa
k u i t t a a v a t t(
k e l l o n i j a sa
o n siis selv;
j o u h t a ette
näkään en
enkä antanu
Jälleen selv:
s i t e i n mini
j a sen t e oi
n a n sen k n i t
että lakkaai
k a i t a n n e .
Puhuessari
t y n y t ovea j :
suessani hän
mästi k u i n ]