Vapaus, April 25, 1930

              Ir A P A u s
TARAUS (Libcitr)
1 «* dU P M t Omem D»p«ftMcat, Otta««, •• aaeoad cUai mtam.
V«««ifc M «f. S«Iin>7. Oat.
4a —a f fc» >44reite4i VtitMt. tJd. Box » . S^Umty, OM.
> i TOAUSUVmXTi
. S,«4«J»k C «MOk > U . « 1 , » i« 1 kk- tl-OP. - ykämtbaOti» U S M M M M U M S
V »toMlIhi 1 Tt. « J O . < fck. tJM Ji* 1 Mu U J O .
f OUOTUSHINNAT VAPAUDESSA!
^ KfalmataflMtakMt flXO k«tl«. IZ.00 k a U kertaa. ATJfoIiittooB mtua^SSlt «mMttofTofskae*
«te MiitaTBMaa. •WHiiWiBiMiiiyoU>mn«fatt SOe kerta. 1149 S fc«t«(. — SjatTniitmotokMt f l A )
i « t t , CSi» 9 k«.t«k. — AMUitoeroiWakM( kerta. U i » kakat kotaa. — KiltoaUmotokaei
*IM km*., — rnr>ltlinttninta>in IZJXt kettt. SO IkinuUcn kiUo«IwM»lM tai anuatOTänTitS' "
Itoio* Ja otetallauitakaet SOe kerta, «IX» kalma kertaa. — TilapSuflaMttaliaa Ja ilsoM»
7«Mta«i(a onj,'nadlnaeata. 'ihetetarl Omotsdilato «tnkZtaea. »
• .Cf^R^ «4««nS*^ »le*.. 75e pe* eol. taeh. Ulnimius ebänp tor ä t a ^ laaanlMi. TSa. Tka
' I M eMe BtBoia tahaaaa aas T M U U U eaaimsiaeea kirjeeaeenaa. Urjottaikäa «adcOaa UUikaea
4»»ta;m petaoonaniaelto alneiar J. W. AMiprlir, lilkkeaahoitafa.
O n mnäkin ''tanhanruhtinaan''
Pemntaina. Ktthl3K. :^'p:nä — FrL, April 25
sanomista, on nain hienoa porva­rin
Jklelta:
"Mr. Kosienko |9 hänen ka­verinsa
vain hukkaavat iäikaän-sa,
jos tuo (nim. heidän aikan­sa)
on itiistään arvosta ijoiail-^
man menolle. Sillä jos semraoi^
nen kauh^onnettomuus kyin
'onnistunut' mailman-vallanku-loista
mailmaamine, niin eihän;
toa käivättqiisi, käiM»&in yi^kjm
män klassillista latinalaista.
Piii$kanvinkupa, pistimet, ja
kuulat yhtäällä, kuolaa j a "sa­nomaton
lurjuus toisaalla
(Jatkoa etlelliseen numeroon)
'l^odfllfset talstelnt ja. kasvava
ijSfi&aajTf»
Joukkottyöttdins^den sminnatto-niiain
suuri 'i:t»«aa}fBei^ jOm <m sen-i^
us uiidesta, talouspulasta, ja alai­silloin
enää mitään kirjaimis- ykn .tfövOtnkn 'itiservijotfkion suuri
Canterburyn arkkipiispa, Englan
ftiq valtiokirkon korkein prelaatti
{oka Rooman paavin kintereillä
ensimäiseksi lahti ristiretkelle
Neuvostoliittoa vastaan, on taas
osottanut olevansa niitä Jeesuksen
Seuraajia, joka on unhottanut lem
peSn mestarinsa varotuksen, että
"joka miekkaan tarttuu, se miek
kaan bu|^kuu'^ Nyt hän on he­rättänyt
huomiota rupeamalla ää-
/ndUEaästi puolustamaan ns. kädet
ti-touhua koulm'ssa ja erikoisest
*^kirkon-potkain prikaatia" (Church
Lada' Brigade).
Juttu johtui siitä, että viime hel­mikuulla
julaistun ensimäisen hai
lituksen kulunkiarvioon sisältyi ar
meijamenojen joukkoon, niinkuin
aina ennenkin, 10,700 punnan mää­räraha
mainittuja tarkotuksia var
ten, siitä noin 4,000 puntaa " k ir
V kon^poikain prikaatille", mutta
myöhemmin oli hallitus pakotettu
poistamaan budjetista tuon mää*
rärahan niiden monien vastalausei­den
johdosta, joita sen omat kan­nattajat
parlamentin alahuoneessa
tekivät ja joita opettajien yhdis»
tykset kautta maanvponteVasti tur
kivat. Ilmottaessa^n tuon in||,ä;^af
rahan lakkauttamisesta,, Mttfitipj0^
din "työväen" hallUua söF^ii tefi
neensä aep "siveelKsiätä jtt hasva-tulwellisist^
syistä". Tuotfr^eifus-telua
vastaan sitte taad ^IHpr äf-^
taa vastalauseita niin sdkeaani, $t-tä
ha1KttiI6eft^^fäyty^'«ni«d(»ilaar
perusteluaanj selittämällä kuin­ka
epäjohdonmukaista sotilasope-
Jtuksen antaminen kouluissa, olisi
tänä "Kansainliiton ja Kellbg-sopi
muksen ukakautena pojille, joista
suuri osa oli alle 16 vuoden ikäi­siä.
Mutta näin lievennettykään, seli­tys-
ei tyydyttänyt lemmoista sa­tapäisiä
kuin Canterburyn arkki­piispaa.
Hallituksen alkuperäisea-tä
lausunnosta oU jäänyt kärki
kirvelemään tämän herranpalveli-jan
nahan alle. Senjohdosta hän
nyt pmrkaa sisuaan "sitä arvoton­ta
hiMksenhalkonusla" vastaan mil­lä
hallitus on kohdellut Kirkon-poikain
prikaatia, ^'ollenkaan ot­tamatta
huomioon asiaanvaikutta-via
todellisia olosuhteita". Jos
prikaatille takavuosina myöpinetyt
4,000 puntaa nyt välttämättä tar>
viltii» muihin tarkotuksiin, olisi
prikaati ottanut tuon tiedotnksen
vastaan sille ominaisella isänmaal­lisuudella
ja kuuliaisuudella, hän
vakuutti. Mutta sitä sotasihteerin
väitettä, että tuo ^ptiraha oli Jak-kautettava
mistään "siveellisistä
ja kasvatuksellbista" syistä, sitä
hän jyrkästi paheksui. "Tarkotti-ko
tuo arvon herra sitä, että eikö
olisi siveellisellä kannalta tärkeä­tä
opettaa pojat ruuraiilliaestivir-a!
tä, että sellaisten järjestöjen kuin
koululaiskadettien, partiopoikxen
tai kirkon-pöikain keskuudessa
olisi muka militarismin haisua­kaan.
Ei sinnepäinkään! Vallat­tomia
pojankurikoita niissä vJain
kasvatetaan kiltiksi mamraanpojik-si
ja jumalan valtakunnan sotu­reiksi,
joita sitte pyhä henki in
nostaa lähtemään vaikka Neuvosto­liittoa
vastaan, niinkuin innosti vii­me
sotaankin murtamaan jumalan
valtakunnan rajaile kaivettua
"liindenbnrgin linjaa". Näin us
kottavalta ja johdonmukaiselta —
yhtä johdonmukaiselta kuin itse
Athahasiuksen uskontunnustus —
kuuluvalla lausunnollaan piispa
saavutti tarketuksensa: sen itin-nus^
uksen prikaateilleen, mitä hän
oli vailla.
Vastatessaan arkkipiispalle so-tasihteeri
tosin edelleen on halli­tuksen
kannalla siinä, eil^i ole
suotavaa hallituksen ottaa opet­taakseen
aseidenkäyttämisen taitoa
niin vaikutuksille-alttiissa ijässä
oleville poikasille, mutta lisää et­tä
hallitus. Hyllä tunnustaa kadet­tien
;Su0ijUq yJiteiskun-
>ji<l^^;^:flirt^^ 'on "täl-i
aisfcenyyjirjiMioje^ tulta-
^teiskunnäl-isinäj
jär|e^öinä, niiiikuih partio­pojat,
;jq|lli^^ ön saä^anlaiset teh-'
iäv% "suöanlettayan
Nämä niljakkaat tekopyhät nayt-ymmär^
ävät hyvin toisenisa.
'Työväen"-hallitU3 täydelleen oi­valtaa
kadettien, partiöpoikain ja
sirkotipolka-prikaätieai niii^cuin
(aikkien muidenkin Iqkbnrildcuri-a
pyssyhurttaköulujen tärkeyden
käpitalisiieh: turvaksi tnisteluha-uista
työväenliikettä vastqan
muttai djehgi nietu, ei «le rahaa!
ikä meidän äänestyskär
siinä koko se kieK^mitä tarvi­taan.
Eikö inokcmiisäa oloissa
pärjättäisi Hman mutita kirjai­mistoa
kuin ruumiinliikkeitä ja
hampaitten kiristelyä? Mitä
keskustelukieltä siinä kaivataan,
j okapäiväisea, rosvous-, ryöstö-,
murha- ja vainotouhussa? —
E i ! Jos neuvostolaiset luulevat
tarvitsevansa kirjaimistoa, jota
leoko mäilma voiäi ymmärtää»
menkööt ottamaan herätteitä
susilta — mutta varokoot, et­tei
susi opi enemmän heittä^
säälimättömiltä elukoilta, jäil-i
la vielä riittää i»ö)^dceyttä pitä«
itseaan ihmisinä.
Kumpiko teistä nyt enemmäo:
kuulostaa "suden kieleltä'', tuö-ko
tov. Kostenkpn lyhyt asiallinen
lauselma, vaiko tämän, porvarilli­nen
Canadan julkisen sanon, edust
täjan sen johdoäta ulostama mifiK
telmä?
lisääntynilÄen. polcottitt Vaöaidcu.
mQUkse^fBen a^matilUsen liikkeen
titgpgi^ iqn(ä||^Sts!v]ä inuutoksla
toiminnan vaulidlssa, suunnittelus­sa
Ja suorituksessa, ^öttömäin kes-kiiudieissA.
Jos Punaisen ammauiu-sen
kansamvälls^n seuraajat eivät
k^itä sitä suuxenmoiata poliittista
merkitystä, mikä on yhtämittaisesti
iasjentuvan t^ött^näih lEtmeijan
jirMämiseHä tällä hefkeBä. tulee
se iodennäkdiaestl synnyttämään
Eoeaeöisia v^ettksia vallankumouk-selUseSe
ammatilliselte liikkeelle,
ib^öttömls^ j^Oee suuri, tehokas yal-laiänmoukleUiiien
maliti, mutta M'
tä maht£Ei saattaa 'fiascfsiat käyttää
Presidentti Ilooverin toimen
himittäessään tuoniari John J.. Pfir-.
kerin Yhdysvaltain ylioikeuden
tuomariksi, on herättänyt viime ai­koina
huomattavaa vastenmieli­syyttä
Amerikan vapaamieli^mrl
män porvariston keskuttdessa.
l^uh eririäisel seurat ovat ryhtyneet
vastustamaan tätä nimitystä, ÖR
iloyös Amerijtan työväenKiton pre­sidentti
WillisTO Green yhtj^^ si­tä
vastustamaan. Hänen sanotaan:
oikein tykkää siitä, että me työläi­siltä
kiristelyillä Veroilla niin
avoimesti rahastomme ihan j u l k i ­sia
lakonrikkurien ja pyssyhurt-tien
valmistuslaitoksia.
Mutta kirkkoruhtinas ei Välitä
muusta, kurihan saa "tunnustuk­sen".
Rahoista kyllä tullaan a i ­taan
kirkon ikivanhalla keinolla,
I ieritsemäilä lampaitaan, joita vie­lä
on säälittävän paljon ja surku­teltavan
sokeita.
U
keiksi ja sielullisesti va
alttiiksi tottelemaan ja kelvolli­siksi
johtamaan? Semmoinen väi­te,
että nuo prikaatit lietsoisivat
pojissa hereille hurjaa militaris-'
min henkeä, tuntuu hulhirikurisel-ta
niille, jotka tuntevat pr|kaaMen
sisäistä ^ämää, eikä sellaista olisi
koskaan pitänyt väittää. Prikaatit
lietsoivat ainoastaan niin ihailtaviit
ominaisuuksia kuin tottelevaisuut­ta,
kuria ja kuuliaisuutta johdolle,
ja koko. Kirkon-'poikain prikaatin
iozkotttksenU on ohjata poikia
kaikista k<»^impaan sotapalveluk-
' 4iSe|i -^tulemaan jumalan valta^
ktumän uskollisiksi sotureiksi. To-distulcseksi
he voivat vedota sii-hä
»,-että -250,000 prikaatin poikaa
loisteli mailmansodassa fa 22 heis­tä:
sai Victorian urheusristin. To­tisesti
olisi poistettava kaikki sel­laiset;
epäluulot, että prikaatien
henigeissa tai johdossa olisi mitää:*
j^rvel^ttavaa^ ja" annettava timnus-ius
niistä erinomaisista palveluk­sista
mitä ne ovat yhteiskunnalle
tehneet."
Min liukkaasti tuo ankeriainen
luikertelee siitä ilkeästä syytokses-
Winnipegissä ilmestyy T.he Nev»
Canadian niminen kuukausijulkai­su,
jöhön kootaan ukrainan-, puo­lan-
y.m. kielisten porvarillisten
lehtien väkeviinmät ulostukset
Neuyostoiiittoa vastaan ja sitte
engl. kielelle, käännettyinä, mah­dollisesti
myös hieman siistittyi-hä,
tarjoitaan canadäläisen yleisön
nautittavaksi. , Olettamamme siisti-nusenkin
jälestä ovat annokset niin
väkeviä,- että pitää olla porvarin
sisuskalut: voidakseen niitä siila-iellai
Näytteeksi, siitä, kuinka pi
lalla porvarin maku- y.m. aistimet
jo ovat —- ainakin lehden toimi­tus
otaksuu olevan—käännämmie
tähän pätkän tuon lehden viime
n:on ensimäisestä toimitusartikke-iista.
Kirjotuksen otsakkeena on "Su­den
kidlä" ja tekstinä Neuvosto­liiton
Opetuskpmisariaatissa palve­levan
i^rainaloisen tov. Kosien-kon
näin kuuluva lausunto:
"Kun maUman-vallankumous
tulee — ja marksilaisina me
olemme vakuutetut siitä, että se
on tuleva — on yhtäläinen kan­sainvälinen
kirjaimisto ilmeisesf-tikin
tarpeen vaatima."
Lausuntonsa antoi tov. Kosienko
sen vireillepannim ehdotuksen joh­dosta,
että kaikki Neuvostoliiton
alueella olevat kielet ottaisivat
käytäntöön latinalaisen kirjaimis­ton.
Tuo yksinkertainen lausunto
siis on sitä "suden kiellä".
Mutta se, njilä lehden toimituk­sella
tuon ehdotuksen johdosta on
ilmoittaneen, että Aöierifcan työ-yäenliitto
tulee pohemaSn yästä-lauseensa
tuomarin nimityksen vah­vistamista
vastaan, koska tuomai^
bn osoittanut vihamielisyyttä työ^;
väerijärjestöjä kohtaan, erifcoisesÄ
^'punarpuserpiden" jutussa-, Ta?8a|
pikeusjuilUMa tuoriM Paiker,:jdkoi
oli silloin nöUäfliBen alueen piiri-dikeudeh
jäsen, kannatti sellaista
esjitystä, eitä esletuomion aViilla
Meilettaisiiii JUnited^ 3^
järjestQ ottamasta y josi^nyyti^ns^;
ielläisia mamareiiai jotka cfv&t
allekirjoittaneet n.S. "keltaisen'koi-»
raii'*- kontrahdin. Tällä **Köitais€!n
koiran'V kontrahdilla
Sellaista : sopimusta, missä typläi-;
»en sitoutuu pysymään poissa
ynioista.
Korisallineh inustaihoisten edi»«
^ysyhdistys pn mypsMn. _ vaajSiiut
tuomari Parkerin tilille vihamieli­sestä
suhtautumisestaan heeKeri-äänestäjiä
kohtaan.
Pbhjois-Karoliriäri valtion
höörilöi, sänptäaja hätien vaaHtais-telunsa
aikana iasketellecn sutJs-taan
kaikenlaisia arvosteluja Etelä*
Valtipiden mustaihoisten poliitilli?
seen toimintaan osallistumisista.
Hänen lausuntoii.sa kerratsiM ra
että '-neekerit luokkftna eivät hil­lua
ottaa osaa poKtiiidsaan ja että,
Pphjpis-Karolihan republikaanii^en
ipuolue ei halua heidSm ^liek^än
sitä, sillä neekerien Psallisiuminen
politiikkaan pHsi kaiken pahuuden
jalku ja vaaraksi molemmille ro­duille."
Nyt odotetaan iaielenJläinnQlla,
miten tuomari Parker ttilee stih'
tautmnäan näihin syytÖfoiin, joita
on aseteltu esteel^Si hänen kelpöv
suudelleen tähän loimeen, missä
ainakin näennäisesti pitäisi
"ennakkoluulottoman luonteen jä
puolueettomat mielipiteet"
Green sekä mui^t Amerikan tyo-väenltiton
johtajat haluavat aina
meitä vastsaii, jos me edelleen o-
IfJoaaoR yhtä passiivisia ^dttömiin
iiähiien kuin ennenkin. Haloudellis-ten
tatotehijen terveeseen johtoon
kuiihm myäs se seiltka, että saadaan
työttömät osallistumaan näihin tais-teluihm.
ja tatsteliithin rfkkiiruutta
^ft^si:i^p, Puiiaisen äilnmatillisen kan.
»invättsen kannattajaln on ryhdyt­t
ä ä työttömäin Järjestämlstyöhön,
^ t a v a heidät yht^rteen työs^ ole­vien
kanssa j a käytettävä taloudel­lisen
taistelujen valmlstiisaikaa pe­r
u a ^ laSkeisiiseksi sohtiiEiarlsuustoi-minnalle.
lyött&miä ön otettava
Ibkkokömifeain ja niiden mubdosta-tham
kpmlsslonien - jäsenlksL On
julistettava sota i^ialldcia semmoisia
f&scistisla yrityksiä Tastaam, jolUa
p y r l t p n työttöinlä käyttämään työ-,
väerillikkeen, kasvavan etenemisaal-
Ifan heikentämiseksi ja hajottaml-
* k s L . • " •
Itolsiaäita, työttömyyden lie-veritääiiseksi
ic&yttyn taistelun
(iäy^ tulla myös talkkien työs-j^
bleyäln työläisten asiaksi. ,Ha-
Jjaannus työssäoievain j a työttömälsj
^esken, täitÄn päivän työttönaien
Öreyttämlnen JiuomlsiÄIvän työttö­miä
viastaan, dn mitil vaarallisinta
iheininklä. Näin. ollen on Punaisen
ammsftiihä kansamVälisen kan-n
a i t ä i ^ keskitettävä huomionsa
%Ö!iitevaIh ja tyiättömäin järjes-tMmlseSn
yhteistp^miritaän, r vllme-ma|
tidttiijeh esitt^tnäin.. vaatimusten
j^uolusiamfeeksl. Meidän on voima-Öei^^
iS^stl vastustettava työttränäln
Hit^ettaä)iista s t i ^ j a alosmalhln,
Sillä iriöisiien asutus- ja joukkosiir-t^
laisuiissuunnitelmäin päämääränä
(|nt, i^rbon j^äksemlheh levottomista
äln^lsiat. Us^^sm t^fövbiman varaa­man
i^uam porvaristolle
konkreettisista taisteluista ja'saat­taa
heidät odottamaan '^tk^sevaa
taistelua". On näet täysin ilmeis­tä,
että elleivät tyääisjoi&ot kulj@
iäpi osittaistaistelttittei^—«ivat—-he
milloinkaan pysty kukistamaan k a -
pitaliskiia ja penistamaan jaroleta^
riaatin diktatuuria.
Kaikilla näUIä eri alkuperää ole­villa,
laajuuteensa ja tärkeyteensä
nähden erilaisilla virtauksilla on
yksi yhteinen piirre — ne vastus^
vat Punaisen ammatillisen kansain­välisen
vallankumouksellista taktiik­kaa,
ne vastustavat taistelun kärjis.
tämistä sosialirelormlsmia vastaan
Ja ne vastustavat taloudellisten tais-teluiten
riippumatonta johtoa; sa­malla
ne kannattavat ybtenäisyyt-.
tä ammattiliittojen johdossa olevan
sostalitascistisefi. harvainvallan kans­sa.
Kaikki ne koettavat raahata
vallankumoiiksdlllsta ammatillista
Ollessani viime kesänä S. amma­tillisesti
järjestyneen työv. edustaja­na
- Neuvostoliitossa taitustumass^
liikettä Amsterdamin kansainvälisen ensimäisen työläisvaJtion tatoudelll-man
täxa&u epäsuhteen hävittämis-^
IS, ilman '^t54TrintaMft t^Tff^^^hia.
kaikkia heikköukäamme ja vaja.
vuuksiamme vastaan, on taloudellis­ten
taistehiitten todelhnrai johta­minen
mahdotODta. T&oa beikkou-f
den vbittamisrm enna^kbehtona on
anicara Itsearn^lo. ITusi tilanne
vaata loiknta PoEaSsm ammatllll.
sen kansainvälisen jaostoilta tmsia
^ömuotoja. tmsia työtapoja j a uut­ta
työnopeutta. Kypsyväin luckka-t^
steluien_^rfcän poliittinen teh­tävä
on vallankumouksellisen ami
matillisen liikkeen järjestöllinen l\x-i
jittaminen. -
Ammatfflnieii fi^
Rationalisoiminen
Neuvostoliitossa
ta. kun s&n sijaan nyt el kfnpnkään
tarvinnut omata ammattitaitoa. £ -
sim. vuoksi mainitsen palkoista vär*:
tallan vuoksi, miten ne ovat kehite
tyneet: v. 1913. tsaarivallah 4|sn
teoUisuodra knkkehnmiTTaBn ollen
oli tehtaassa t\lwlripalkka UQff isL^
kun se v. 1929.Qli 4 ^ rpl, j ^ i v ä s^
Ennen työaika oli W t., n y t ? t. jäi­sen
lisäksi vielä 10 min. tupakkatun­ti
Soi& tunnille. I^män mo­nia
muita etuja, kuten epsterveelli*
sissä osastoissa annettHn" 1 puDO:
Mmtm to?.
maitoa (^litr.) ja 1 kk. kesäloma
sekä työvaatetus yjn. Mut. l£po-lootien
vapaa käyttö. lääkärit ja
lääkkeet, sairausajalta tSysi palkka
jji.e.
Tämä esimerkki on mitä selvto
kuva kapitalistisen, ja työläisvalUbn
välisestä -ratsionalisoixuispyrkimyk-sestä.
Sensijaan kun kaidtaUstlvaltL
öiden talouden ratsionalisolhtl, j<^.
taa'työväenhiokan elämän kurjistut-^
tamiseen, johtaa se Neuvostoliitossa
yöläisten hyvinvointiin ja elämän
lammastarhaan, maailman reformisr
min leiriin. Muuttamia oikeistolai.
sia on jo potkittu pois punaisen
aaimiatillisen kansainvälisen riveis­tä;
toisia on vielä jäsenyydessämme.
Mutta olivatpa oikeistoainekset täl­lä
hetkellä siellä tai täällä, on kan­sainvälisen
vallankumouksellisen am­matillisen
liikkeen taisteltava päät­täväisesti
kaikkia niitä vastaan, jot­ka
turmelevat meidän vallankumo­uksellista
politiiklcaamme sekä peh­mentävät
vallatikumoukselltsen am­matillisen
liikkeen ja sosialifascis-min
välistä taistelua ynnä tylslsig^t-tävät
luokkataistelun terää ja y-leeiisä
luokkaristiriitoja, Keskusneu-vosto
paheksuu syvästi henkilöitä,
jotka vasemmlstofraaseilla peittävät
sen elämän kehitykseen ja sen sosi^
alistiseen rakennustyöhön, jolla mat.
kalla olimme tilaisuudessa tutustu?
maan monim eri elämän aloihin ja
josta lähet^tö antoi ylimalkaisen
kuvauksen. Kun p^vän keskeisim?
pänä kysymyksenä on tällä. kertasf
kajtitalistisessa maailmassa ratsiona-i
llsoimiskysymys. ja on paljon puhut­tu
sen turmiollisuudesta työväen­luokalle,
nlta lienee paikallaan lyy
hyesti kajota Neuvostoliitossa käytä­vään
ratsionalisoimiskysymykseen,
mihin siellä ratsionallspimiskysy-myksellä,
pyritään. NeuvostoUitccsä
tapahtuva ratsionalisoiti on luon­teeltaan
eli periaatteeltaan koko.
naan vastakohta kapitalististen maiH
den ratsion^iUsoimispyrkimyksille)
oikeistokantansa. kehottaen kaikkia Kapituleissa a ^ a , ratfeion-aU-lUttoiärlestölään
kävmä-änlennvmä- sP^ti johtaa työväenluokan ^olemas­saolon
entistäänkin tukalampaan
jjäiii lähettäminen alusmaiden kan­sallisen
jHoletariaatin rllstämis^lcsL
iiCoko proletariaa.tti.oa herätettävä'
ijaisteluim seltsentuntlsen työpäivän
^vutti^mii^ksl 6 ^ työttömäin Tii-*
'^pitaints^k^i Jy^^^ ja vai-myyden
hopeaan kasvamiseen ja:
lui^atäistetun -kärjistyir^ näh-
'^v»t -iä^ Punaisen anunatilli-sen
l^aiisalhväHs^ seuraajam tär-
IfeimiBÄt tehtävät työttömäm jär-jesfömiiiMi
Hip^abhjelman perustai­si
tjöttömäln j a työssäblevain yh-teäölittämihfin;
työttömäin etujen
järkähtämätön puolustaminen sekä
tyjHtömäin vbittaimi^^ taloudellis-ifeo
jä pölUttistien taistelujen ak-tUvi&
ieii VftlBiIsteluun.
7. ^ÖlkeistbEtiEd» soViibnonhieroli»
vastaan
liUbklcätaisteluB tärjistymmen, t a -
ibud^^teh iaii^elujen riippumaton
johlb), f Ja niiden aiheuttama väittä--
'mätläE&yta taiisteluh edelleen kärjisr
itämiseliäsl sostCtlMascistlsta ammatil-jisbn
Uikkeea t>yrbkratiaa vastasm,
ön esiiiäbihtlnut. horjumisia eräissä
iPunaislRi eanmatiUisen kansainväli-
^ jjEiostb^sa. Saksassa ase^ul
inuuän 'a^mnattllilttoIaisryluDä (Wal-cher,
Ääderle kumppanit) vasr
tustSmaiBiain Puniaisen ammatillisen
kaiäsälixvällsen ndjännoi kongres.
sln JiÄMökJslä ja. erikoisesti, talou-ileiystätk
taistettUen riippumatonta
johtaflii^ta. >E^ekko^vsddassa kä-
Vtiirl^ Hats, Boden ja toiset syste­maattista
taistelua Punaisen am­matillisen
kansamväUsen politiik­kaa
vast$an, käyttäen kansaayUyt-tävlä
f r « ^ j ä u^ollisnudestaan P u -
haisen mximatilUseh kiansamvähsen
päätöksiin nähden, ja kaappasivat,
pt^isiii avust£unana, sikäläisen am-miB^
läilisen järjestön (OLB.U.) omai.
s^iden^ sekä sitivai mukaansa osan
ijoskus tällaisen Hlmileen sattuessa j g j j e i ^ ^ Yhft^svaUolssa teki
iosoi.t.t. aa ajavansa t««yx%öv^ää<e>nn ^acs$iaäaa., iniiiniB niin1tK>lAlstensa kera, vrifri^-
vmkka he itse aslass^ tlydellis^ö
ipatvelevatlmt pprvgriston etuja.
tJusi viinäsaläkttöetus-
CfirTÄWA. hiihtft. 22. — VäkijUb-mien
danädas*a T?hdysyifltolWn
Vientiä kbskeva löfiie^tJss astu
ralllsesti voimaan Jeesäkuim äusö^
lakiesitys on' hyväksytty parla­mentissa
sekä »enÄtissa. mÖÄ «te
on ollut esUIS käiieli&tti Iftflmiifea j t e -
jestys mubdoissäaäi. IXytaa äSljeffil
ainoastaan viimeinen *« v^^Sinas l u ­keminen
parimaMaitlssi, jolHoin Jei
enään tavallianti lalddsitn^ksista syii>»
ny mitään väittelySi. Söi bäefisa ta^;
vallaan vaiti muodblMsoUS.
Mutta lakiesitys e l astu voimaan
ennenkuin se tm saanut, k^ramH-kuvernöörin
hyvSk«MflS«B, TäÖ* ^t^^
lee ti^Mhtuman tbUkdkirä&^^^^^l^^
jolloin hän tulee JäiädrlattiämaaB
hyväksytty jä lakiteketeltä.
iQiäoiv publaelaistensa kera y r i t^
sen uuiäcA vallankumouksellisten
ammsittQiittojen ptcstomisäcsi. Rans­kassa
ei^t satamatyömtsten, opet­tajain
ja ravmtotyömisten liittojäi
jbhtäjat Vastustivat Punaisen am-matiitlsen
kansainvälisen politiikkaa
ja ^tdämstvät -pirstoa miitaariset am-imattitUtot.
fiumanlassa, Jugosla-^
viassa,. Suiisariääa ja Kreikassa Von
ttiliiit esUn Ukvidberaavla aineksia.
Jotka ovat yrittäneet syrjäyttää amr-misttfliitot
niideit poliittisista tehä-vistä.
«rbtd«mana taloudelliset asisit
pcÄtilkscsta ja yrittämällä pirstt»
tmitaaxiset ammattiUitot. Efikc^aa
opportunismin edustaja paljastan
sammassa. Joka vasemmlstofraiasei-hi&
verhbntuiMena vastustaa osit^
t^^atstetuita sillä verukkeella.- et­tä
ngr^irSftn on kaO^i idkku tais­telut
mtäca tuomittu epäonnista-maa^
vjötoi hfefidSn mleleslään kaik­k
i bn :iä*^VS viimeiset), ratkai^
acitaim tidstelmm.' Tämä kanta bn
ääclmäisen vahingollinen ja vaaral-lintm,
se tmimelee t3rölä!sten
tafetblurivit. objaa työläiset
liittojärjestöjään käymään leppymä
töntä taistelua kaikkia oikelstohai-rahduksiin
nähden sovittelevia suun­tia
vastaan. TodelllseHe työväebluo-kan
kansanvallan periaatteelle r a -
kemiettu yallankumbukselUnen am­matillinen
liike sallii laajan mieli,
pidevapauden järjestön sisällä, sa­malla
kuitenkin vaatien mitä anka­rinta
kuria proletariaatin luoklca-taistelussa
kapitalisteja vastaan.
Punaiseen ammatilliseen kahsaihvä.
liseen liittyminen asettaa ehdotto­man
velvollisuuden sen kongressien
päätösten toteuttamiseksi. Näin oH
Ien taloudellisten taistelujen riippu-mattoöiän
johdon vastustaminen,
tahi sosialifascäsmiia. vastaan käytä­västä
taistelusta luopuminen tallaa
vallankumouksellisten ammattlUitto-jett
pirstomlsyritykset^ t a i ' niiden
Mliariaeeraamlnen vainojen pelossa,
tiali uusite "riippumattomien" a m ­mattiliittojen
perustaminen olemas­saolevien
vaUankumoukselllsten am­mattiliittojen"-
vastapotoctoi, H.^ •tulee
saattamaan semmoisten mehetel-mäta
alQttaJat ja johtajat punair
sen anamatillisen kansainvälisen ri-.;
viMi ulkopuolelle*
libppulanstiiito
Lähenevät taistelut vaativat kai-^
•ilta Punaiseen ammatilliseen kan-;
samväUseen liittyneiltä järJestöUtä
suurempaa aktiivisuutta j a ponte­vampaa
työtö voimainsa uudelleeij!^
järjestämiseksi ja tiivistämiseksi se­kä
vallankumouksellisten ammatti­liittojen,
ja reformistisissa ammatti­liitoissa
tbimivain toppositsioniryh-mien,
voimistuttamiseksl.
Perustehtävänämme on lujan ase­man
saavuttaminen tärkeimmissä
teölUsuuksissa (metallurginen, kai­vos-,
kuljetus-, kemiallinen teolli­suus)
ja yleishyödyllisissä laitoksis­sa
(sähkö, kaasu, y.m.), käytän,
nöllisenä, konkreetisena tehtävä-nänuue
ollen työväenluokan ratkai­sevan
enemmistön voittaminen puo­lellemme.
KansatoväUsen vallanku­mouksellisen
liikkeen edessä ole-vato
jättiläismäisten tehtäväin suo­rittamiseksi
on välttämätöntä tehdä
täydellisiä muutoksia toimmtamme
muodoissa ja menettelytavoissa; on
välttämätöntä ottaa käytäntöön,
melkoisesti nopeamman vauhdin
kaikessa joukkotoiminhassamme.
B:aikki voimamme on mobilisoitava.
Uudet työläi^errpkset — miehet,
naiset, • nuoret työläiset — on saa­tava
vallankumouksellisen ammatll-
Ilsen 'lifldceen yleiseen vaikutuspii-rita.
Se vaatii aktiivista työtä jok*-
amoalta vallankumouksellisen am­matillisen
liikkeen kannattajalta,
kuulukoot he vallankumouksellisito
ammattiliittoihin tai refOnnisten
asemaan. Ratsionalisoimisesta tulen
va hyöty lankeaa yksityisen pussim;
työv. joutuessa enemmän' aseetto­maksi
(ammattitaidon tarpeettomak­si
laiymisellä) ja suurempina jouk-koma
työttöm3?yteen, joten yicsityis-kapitalistille
avautuu tilaisuus palk­kojen
poljentaan ja siten yhäti suu-renipaan
työläisten riistoon.
Neuvostoliitossa sen sijaan ratslo^
nalisoiminen Johtaa työläisten ole-inassaolpn
taistelun helpoittamiseksi,
sillä ratsionalisoimisesta tuleva hyö­ty
käytetöän koko työväenluokan
hyväksL Pätovastoin kuin kapitalis­tisissa
maissa, Joissa ratsionaUsoiml-sen
avulla palkat poljetaan alas,
työpäivä pidermetään, NeuvostolUtos-sa
palkat korotetaan ja työpäivää
lyhennetään,, asimto-oloja, lastenko­teja,
lepoJjioteja* kouluja ja yliopis-:;
toja perustetaan, terveyden hoitoa
tehostetaan, sekä maataloutta ko-'
.hotetaan. Ja uusia tehtaita rakenne­taan.
Viisivuotissuunnitelma Ja sen
toteuttaminen on selvä todistus siitä.
Samoin 5-päiväiseen työviikkoon ja
7-tuntlseen työpäivään silrtj^minen.;
Ammattitaito, Joka Venäjällä on, p l - [
lut tavattoman alhairien, on iiiiöen
elämän elpymisen Ja talqiiiselaiaa^!
kohoamisen tä'hden tuottanut suuria:
vaikeuksia. Kaikkialla, jossa kuljhn-ine,
valitettiin ammä^ltaitoistän
tyctatekijäin^utetta, joten ratsiona-lisbintl
'avaa uusia Ja suurempia
mahdolUsuoksia työläisten sijoitta­miseksi
työpaikkoihin. Erikoisen
suurta huomiota Neuvostoliitossa
siksi kiinnltetäärikhi ratsionalisoi­miskysymykseen.
Vanhanaikaisissa
tsaarivallah tehtaissa oU toteutettu
mullistavia uudistuksia tässä suh­teessa.
Esim. käymässämme Moskö.
van kumitehtaassa, Krasnyi Bogattr
(Punainen lurho) nimisessä. Joka on
alkujaan perustettu 50 v. sitten. K a ­lossia
-kootessa tarvittiin etmen vain
yksi ainoa henkilö, kun se nykyään
kävi valinlstuakseen kokoon 53 eri
henkilön käsissä.' Ennen ^ tietenkin
kysyttita henkilöltä suurta taitavuut-arkisuuden
pyhäpäiväistyttämiseen.
Moskovaan on perustettu nlinkut-suttu-
työn instituutti, joka on ainut.,
laatuinen maailmassa, jossa tutki­taan
ja kokeillaan koneilla saadak~
seen niillä suurempia työntuloksia ja
lyhyemmässä ajassa mitä pienim­mällä
energiana, voiman kulutuk­sella.
Samoin täällä opiskelee eri ammat­tialojen
työläisiä kehittääkseen liise-änsä
vähönpään työvoiman tuiilaa-miseen.
Myöskin muualle eri tehtaL
den yhteyteen oli perustettu saman­suuntaisia
ja systeemiä käyttäviä
kouluja -> työläisille, itsensä kehittä-miseksL
Käsitykseni mukaan Neuvostolii­tossa
tapahtuva ratsionalisoimihen
koituu työtätekevän kaiisan hyvin-'
voinnin kohottamiseksi, sensijaan
kun ise kapitalistisissa maissa päm-vastoin.
Siis ero on ratsionalisolmi-ssn
ja ratslonalisoimisen välillä.
Se likainen parjaustulva, joka-on
kohdistettu Neuvostoliittoa vastaan.
J*« J - L * t v « inatkaol.iel«?r
»y»yl nuiattaa tmnMtMt^^
l i ^ e 27 p,
Garson Mine 28 n,
WiiMfeor30]ji,
PäbetnaUäadet olUi
vtvkul! joiden koetettar^
maJulol^nu« fcyrin.
oltavj» Yhd. >iplella-3ä ^
ne osastot Jotka nyt on A,
«iTnnttaa. toiTotaai voila»4'
4yttai läj^immStt^ tnler»;».^
TOlMjSENP.
tulkoon se sitten kenen taholta t a ­hansa,
on vain kapitalistisen talous­elämän
kurjuusseurausten puoltamlSrr
ta ja tällaisena ailcana, ^Uom ka.
pitalistinen talouselämä on joutunut
ylltseiMäsemätliimään pulaan, maa­perän
muokkausta sotaretken vai-niistämiseksi
I4teuvastolUttoa vas­taan.
Nykjrtsestä tilanteesta, johon
kapitalistinen maailma on joutunut,
ei sitä pelasta minkäänlaiset ratslo-nalisoimissrrltykset,
ne pämvastoin
vain jouduttavat sen perikatoa. Työ--
Iäisten tuleekin siksi olla varuillaan
Ja koota voimiaan vastatalcseen pro-muodostavat
valtavimman osa,,
^salaisen T . U . alalla, on
vissa hyvää poliittista
Sen pohjalta nousseisa ^
sa on vaUankmnouksellisten
kokonaisuus valistustyön
asteikossaan aina näkyYiasi'
antaakin vakuutuksen, ettei i « 5
pelkoa että unlotyön teli
aiheuttaisi poJUttlsta raR.v
taikka että täkäläinen L ! W I ^
si kehittymässä Canadan
ja Btomiotemille vastusta^S^
jestöksL Ei, sen tahdonune^
tämän havainnon yhteydesäfT
•t
letaarisella iskuUa historiallisen het­ken
koittaessa, työläisvaltion , puo*-Jbsuustoimintajärjestö ei ole
lesta.:
. . . i . .'Matti Anttojien.
Kirje Fort Wil-liamista
- Sellaisen silmään, Joka -aina tatu.
too tirkistellä, pistää useita äkki-huomioitä
seudun elementistä. Var­sinkin,
Jos tahtoisi olla tarkkavai­nuinen,
olisi tilaisuus ihelkem itseur
sä hämmästyttämiselle, jos katselee*
asioita kommunistina. •
Huolimatta siitä että puoluetyö ei
ole parhaalla tavalla jäi^tyhyt, on
havaittavissa hyvää proletaarista
mielialaa ja huomattavat teollisuus,
joukot ilmaisevat Ikään kum itses­tään
myötätuntoaan kommimlsmil-le.
Helposti saattaa huomata, että
ämmattiuniotyö on päässyt poliitti­sen
valistustyön edelle. Tämä el
suinkaan ole paheksuttavaa, mutta
sen rinnalla ikäänkuin joutuu moit­timaan
poiattisen työtehon heikko­utta.
Uniotyötä kyllä johdetaan ja
tehostetaan oikeassa suunta Tuomas­saan,
mutta koska aina, kuten luon-hollista,
kohdistetaan päähuomiot
unlojärjestämlselle, jää siinä poliit­tinen
edist3miinen sattuman varaan.
Asiat eivät ole siitä huoUmatta
taantumuksen pelossa käsiteltävä.
Metsämiesten keskuudessa, jotka
oUlemme tiettäväksi
Osuustoiminta täällä on
muutaman vuoden aikana
kuin uuden sysäyksen. Se m a
laajempien joukkojen baaoiL
nykyisen luokkataisteluSio^
tessa^ on se kyennyt seuraa
työläiskuluttajille kuuluvaa Ä8
Täkälätoen osuus
jaksanut juureennuttaa
luokkatyöläisten luokkaetti
sen eUjä ole viettynyt
"puolueettomuus" lipun
viimeisen puoUvuotta erikol^eäS^
molla tännekin koetettu
Kaikki tässä edellä
perustuva kaiketi siihen, et» i
Iäisen osuustolmintajärjestäi
tajakunta on suurinunalta ot_
raskaamman teollisuuden aftMf ^
pärahansa hankkivaa miPE
mukana kaupunkilaista soun^
talaisjoukkoa, on se luokksti^
dessaan siksi valveutunutta eti|i
tovat tukea joljetuimmaa
kerroksen proletaarisia etui% «
toiminnankin alalla. TäqiiqV"
livoitte
koskemattomaksi •haloslaisiB»':'
tyksiltä. Kolmisen fcuukaiitt»'<^1
hetetty "Osuustoimintalebdeii' ä
tenumeroita", ja. sitten j i ^ i ^ f
detty sitä tilaamaan. Monfe"^-l§
monet ovat kieltäneet aik(^iiS
lähettämisenkin, mutta'ien;^
jät ovat olleet uppinlskai^»?'^'
. Ki|n .ottaa huomiopa.
kimnan vuosikokouksen
päätökset, tietäen sen^^jt
paulat puolueettoman ,.(^n^
nan puolesta on vkiie^tly t l ^ ^
monelle muulle paf" '
tuu myöntämään että ^
alueen osuuskunta on
muodostaneensa osaustolxpi
teiden (Siibralttarin prolet"
suustoimintaliikkeen puc^o
Tämän liikkeen varsiniais^
kon kuimiaksi on se luetta9>|
tä ei maaliman kSyhäli^.,^
Se on mancilais-leniniläincn i
Ja kanta. Se on kanta jola^|
puolueettomuuden pup' ' ""^
hyökkäykset Ja lannisiaft
kykenemättömjryteensä
Mtitta vaikka näin cxil^4
toiminnan yleinen suuata
fy vuosikokouksessa, qi ole i
tava osuustoiminnallisesss
työssä levolle Ei ole
vaan päinvastoin on
suustolminta työläisten
ase t3*väenluokkaa vastaao'
sttav
i.suuni
Sao
,m
a
Diada:
"A$.emainme on pelottava'
sanoo snurporvari
ammattiliittojen oppositsionkyhmiln.
Meidän on tapeltava riveissämme i l ­menevää
saamattomuutta, passiivi­suutta
ja refca?mistisia traditsioneja
vastaan; on tsdsteltava kaikkea sem­moista
vastaan, mikä heikentää y h ­teyksiämme
joukkojen kanssa ja h i ­dastuttaa
vallankumoufeMlUsen am-matilliseh
liikkeen kasvamista. Mei­dän
on uudelleen järjestettäTO ^öm-me
kaikkia niitä vaatimuksia vas)
taävlksi. Jotka ovat edessämme työn
ja päämnan jättiläismäisten yhteen­törmäyksien
uudessa vaiheessa. P u ­naisen
ammatillisen kansainvälisen
neljännen ktmgressto tunnus —
<9ehtaIsuBl Työpaikkbihhi! Sosisr
fcojen tao!" pitää n y t paikkansa yhtä
hjrvm kum milloinkaan ennen. Tä.
män tiumuksen toteuttanolnen on
oleva tärkeimpiä tehtäviä kaikissa
Pmiusen ammatillisen kansainväli-soa
jaostoissa, sillä vtdn ^ t ^ saa.
tetaan vallankumoukselliset - amma-<
tOhset järjestöt muuttaa noahtavik.
si taisteluaseifcsi parvarisvältion yh
eistä rintamaa, työnfedttäjiä j a so^ kaannumme
siallfascisteja vastaan.
Ejpäsuhde 1 järjestö'jemme pbhUti-sen
vaikutusvallan ja sitä vastaa,
van :plrjestöllisen hijittumisen välB-jä,
e l cie vielälaun ^^lentynyt.
IV
f jälle. Täteä tie bn nyt tukossa
Ruotsi ei osta juuri mitään, i u -
kunnottamatta raakaa puuta-raraa,
joka olisi edullisempi jalostaa
omassa maassa.
Useimmat exporttimaistamme ko-roittelevat
parhaillaan tuontitulle
jaan ja viennissään harjoittavat
dumpingia. — Me olemme verrat­tain
tiiviisti saarretut. Englanti
tekee edelleen poikkeuksen. (Muo­to
syistä?)
Meidän paperi-, faneeri- j a sel-laioosatehtaamme
«ivat -vielä pit­kään
ailsaan kykene täjrttamään bf-lanssissamme
olevaa aukkoa.
Nykyinen tullipolitiikkamme ei
pysty riittävästi pienentämään
tuontia. Teollisuute'mme j a maan­viljelyksemme
lapsengissä kävely
ei myöskään voi estää tuonnin jat­kumista,
j a Suomen kansa ei näy­tä
ole-van edes halukas järjestä­mään
näitä talouselämämme aak-koffla.
Kaikesta tästä on seurauksena
yleinen työttömyys, nälkä ja köy­hyys.
Se, joka «n tänään rikas,
voi uskomattoman pian olla köy­hä."
Näin vakuuttelee kokoomukselai­nen
ministeri. . ^
SurkeaCa kannalla ovat porva­rin
asiat. Paha tauti jäytää her­rain
komentoa. Todistuksena sil­tä,
että tuon '^lottavEOi^'* mäi-
Annamme tällä kertaa ilman
muuta sananvuoron porvarille.
Lauleinme, että seuraavat suurka­pitalistin,
ministeri Saastamoisen
sanomalehdille antamat tiedot Suo­men
kapitalismin j a valkoisen -val­lan
pulasta ja vaikeuksista sopii
muistaa tälläkin puolen. Mainittu
kokoomusherra sanoo:
/'Taloudellinen asemamme on
enemmän kuin vakava- Se - on pe-loittava,
että ihmiset (lue kapi­talistit)
tuskin uskaltavat ajatella
sen. loppuseurauksia, ne nimittäin,
jotka sen tajuavat. Ja tähän me
olemme syylliset itse. (Tarkoittaa
"me" sanalla kapitalisteja.)
— Me saimme perinnöksi viime
vuodelta noin 2 mUjaardin vienti-vajauksen
tälle vuodelle, joka lisää
sitä yhä edeUeen — siis jatlruvaa
alaspäin menoa. Puutavaraikaup-pamme
on koko vuoden tuottanut
suuria tappioita sahojen omistajil­le.
Venäjän kilpailu tekee s-nbauk-sen
jatkuvasti mahdottomaksi; en­si
vuoden bilanssi on vieli huo­nompi
.kuin tämän vnodeo; me vel-ulkomaille
edelleen
vielä ensi vuonnakin. Vuosi 1931
on todennäköisesti kriitillisin, tä­hänastinen
on -vasta alkusoittoa.
Ennen maailmansotaa sunnfautnl
noin 60 pros. viennistämme Venä-jnitsemansa tosiasian kiitäjä bn
vaa porvaristoa vastaan
musta porvari voimme
hen, että Saastamoinen,_i|
lääkkeeksi tulli- ja
kansalle ja vapautuksia,sof
talisteille. Mutta mitäiä
muuta. Muutoin mitä fcjp
tuskiin tulee, niin jokaineili
rillinen talousmies, jo^ « 1
nut .asian vakavasti, eikä #j
tänyt kuitata koko ij^m
pahintaisella agitatslor^J"
salaiskokousten ponsilsJisf
tullut siihen samaan bjlp
tä nykyinen pulakausi onm
kava, ettei porvari vmki
loppuun asti ajateD^cMn.;
suorastaan peloittavia. POl^
J * syypäitä tähän
me me (porvarit) itse
semme herra ministeri
sen avointa synnint
ta. — Näm se siis
syyllinen löytyy.
»nto
aan
ryalkeen
t^Jover
ja o
toii
aessa,
> vaik
»eiliin.
Kommunisteista, komi»»
puhuta näiden lauswh^»|
dessä mitään, Saatt»
lossa kommunismin
kummitella. Mutta
mamme on pelottav»'
kapitalisti.
Mutta porvarien
narraama talonpoika
ne Moskovan kyaaetj
pelaavat?"
Hm. "Moskovan
laavathan nekin,
totta. Mutta «ähdä
vat peräti toisella tsv»»
tä talonpojille on
myöskin sosialide»»
rojen taholta sehletö^.
seuraavassa vähän ^
ne "Moskovan kyaB*^^
laavat. Mitähän ^jos_
käsittelyssämme
kovan vastakkain _
Lapuan päivillään
p o i ^ n kannatfcU^
Vini
m li
Johtav
.«Uivat
tule*