1929-01-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Perjantaina, tammik. 11 p;nä — Friday, Jan, 11 No. 9 — 1929^ VAPAUS I M tjSftUttSm tao» tMataiuaatxttU. Ommieff 9adfea A. VAAÄA. T O I M I T T A J A T : B. A. TENHUNEN. R. PEHKOSEN B«Vat«nd U t]i* Pot» OfCc« Depcztsiest. Olt*wa. «• »eeoiul ei«»« M n « . VAPAUS tlii-ertyj Th» oal7 o r c u of TitaiA Voikxn in C«n«d«. Pabli&ed iUUr u Soxttory. Onuno. TILAUäHlNNAT: • ,^ • I f c l t i a » ; 1 t k . $640 6 kk. «SJO. « kk. » 0 0 J . 1 kk. MJ». - ILMOTUiHINNAT VAPAUDESSA: _ PUia»«iImotnk«a keitt, »24» k«k«i kem». — AnoIUttooniD«nojlciotak»<» SOc. ptUcMooia». ^ 4l»eiiDuurtoiliaotai«« SOe. « « t * , JiJ» I kem*. — S r o l f m i ' ! » " * ' » ' ^ »2-00 3 «Se. kerta. »IJJO kolni* keru»."—-TiUpiUilioottijicn »« amoio»«eDniiarieo on, T M d i n i e M » . uneieriij» a a i o B i r t i E U etokiteea. — Tn»ak»U. j o i u ei «eor»« r»!x«. eJ t o l l . UieJUaOin, i ^ u i M.Oie»len, joiu« « • U k a o k M t . . . Leateen tio»si ilmoiLkjet piti» <,!U koattori*^ krllo 4 ip. i l=e« r J - » ? i i T i a "i'}}}^ »rk-?i»»5i«. »«paudcD toitaiiof: Huoneu.io 207. iUriitj Eaildiof, 4 Di»rb»a> St. Puheli Bo» W. SndbBTT, Oa«. • reptndeo koöttori: Ubtf.j tij-liiat.ii Loma St. PiJbelin 1038. Po«lo»w.- 0 « . e « J . d r m U i t * « t « 7fc. per eol. iocb. rfiaimno eb..-»» for tf»»:» lo^rtlon 75e- Tbo V . p . n* K B 6e« »drertiiin» medium «mon* tb» Finnitb People 1» CMMä*. ^ JO. et,e milloin fth.nM . » »c*«u«^ eoi;ma.K«i kinee«enBe. kir)olt*lx» .oodelJeen Ii;kkeenh«Uj«» aMsaniielb cimelli. i V. KANNASTO. Iiikk««nl>i«.t«i» • Virkavallan uusi hyökkäys Taantumuksellisen virkavallan ^ e-duslajat ovat tehneet uuden hyökkäyksen; ryhtyneet esittämään näytelmää numero kaksi. Näyttämönä (,n edelleen Sudbury, maailman nik-keliluolannon keskus- Syyteltyjen penkillä istuvat Sudburyn suomalaisen työväen omistaman Liberty-haalin johtomiehet ja toimitsijat, joiden tehtävänä on ollut taiteellisten y.m. valistuksellisien tilaisuuksien toimeeripaneminen paikallisen suomea puhuvan työväestön huviksi ja opiksi ja jotka ovat tehtävässään onnistuneet verraten hyvin. Kruunun valtikkaa heiluttavat samat miehet, jotka sitä heiluttivat viikko pari sitten alotetussa näy-leimassa numero yksi. Taivaan-luotsin asemasta on heillä nyt apulaisena muuan suomea puhuva vuokra-ajuri. Ja panssarinaan herran päivän säädös. Viisaat miehet ovat Sanoneet, että pelko johtuu tietämättömyydestä. Uskomme että kruunun valtikkaa käsissään pitävät miehet ovat korkeasti oppineila, sivistyneitä miehiä, erikoisesti kruiinunsyytfäjä. Siitä huolimalta näyttää han pelkäävän "Uutta Venäjgä.", Mutta oppineidenkin miesten sivistyksessä saattaa olla aukkoja. Uusi työläis-ten Venäjä on vasta väliän yli yhdentoista vuoden vanha., Siihen on vain harva kapitalistisen valtion palveluksessa oleva "sivistynyt" mies uskaltanut tutustua. Työläisetkin ovat toisinaan pelon vallassia. He eivät kyllä pelkää Uutta "Venäjää. He näet tietävät, että kun kapitalistisissa maissa pi> termetään työpäivää^ niin Neuvostoliitossa sitä. lyhennetään; kuii kapitalististen maitien työläisten elintaso alenee, niin ]^euvosloliiton työläisten elintaso ylenee. Työläiset pelkäävät nyt käynnissä ja päivä järj esi yk.^^essä olevia virkavallan hyökkäyksiä niin^ kauan, kunnes he oppivat tuntemaan niihin johtavia syitä. Näitä virkavallan hyökkäyk- .siä saatetaan ymmärtää paremmin jos emme pidä niitä eristettyinä, puhtaasti paikallista laatua olevina vainoloimina, vaan erottamattomana osana imperialistisen maail mantalouden kärjistyvistä xistirii-döi. sta, jotka väistämättömästi joh lavat uuteen maailmansotaan. Sitä värien on käynnissä kiihkeä aseis-lautumiskilpailu imperialistisissa maissa, Neuvostoliiton ystävät ja imperialistisen sodan vastustajat pyritään vaimentamaan hyvissä a-join, ettei sodan puhjetessa olisi liellä mitään vastuksia. Tämän vaimentamisen alkusoittona voidaan pitää Sudburyn suomalaisten työläisien järjestötoiminnan vainoamista. Porvarillisen maailmankatsomuksen omaava englanninkielinen työväki saattaa katsella välinpitä-mätlömänä, jopa nautinnolla ulkp-maalaissyhtyisten järjestyneiden työläisten ahdistamista. Tämän seikan ovat virkavallan ylemmät stra-tegistit varmaankin ottaneet tarkoin huomioon, olipa se pelinappuloina olevien^ alempien kersanttien tiedossa tai ei. Toverit! Valistuksellisia ja taiteellisia laitöksiamme vastaan kohdistettu virkavallan ryntäys saattaa lannistaa meitä korkeintain — väliaikaisesti, vain tuokioksi. Virkavalta saattaa lakikirjoistaan löytää säädöksiä uusia näytelmiä var-teii. Mutta millään yainotoimillaan he eivät voi saada meitä luopumaan historiallisesta tehtävästämme. Toverit! Eteenpäin tiedolla ja valistuksella aseistettuna koko Canadan ja kansainvälisen proletariaatin kera! KomlDterniD kaudenneD iongressiD teesit ja kansaiovälisen sodanyastaisen kafflppailun järjestäinisestä (Jatkoa viime joulukmm 20 i»ivän numeroon.) 24. Imperialistinen sota 1914—18 hetkinä, tappioiden sattuessa ym. ei sillä edelljrtyksellä, että' puolue on muuttui useissa Itä- ja Keski-Euro-pan maissa kansalaissodaksi; joka vei Venäjällä työväen voittoon, Lokak. vallankumouksen opetuksilla on rafcr kaiseva merkitys työväestön suhtautumisen kannalta sotaan- Ne osottavat: 1; että imperialistisissa sodissaan porvariston on itse annettava työläisten käsiin aseet, mutta että se kriitillisinä voi pitää joukkoarmeijoita kiulssa; 2) kiinteässä yhteydessä kumoukseUisten että todella Johdonmukainen taistelu työläisjoukkojen kanssa, sotaa vastaan edellyttää työtä näiden j e) Mitä tulee kapinan suorittami-sotilasjoukkojen vallankumoukselUs- 'seen, niin on pidettävä-sääntönä, et-tuttamiseksi, s.t-s. kansalaissodan val-jtä ei saa leikkiä kapinalla; kun ka-mistamiseksi. Ja 3) että kansalaisso- pinaan on noustu on välttämättömäs-dat ehdottomasti vaativat perusteellista työväen ja sen puolueen valmistusta. 3) Työväen kansalaissota porvaristoa vastaan ti kaikeUa tarmolla jatkettava hyökkäystä vihollisen lopulliseen kukistamiseen saakka. Horjuminen ja, epäröinti kapinan aikana merkitsee koko aseellisen kapinan tuhoa, päävoimat mia vastaan^ ön-pyrittävä siihen, jotta ratkaisevalla hetkeUa ja ratkaisevalla kohdalla ylivoima olisi työväen puolella, on viipymättä levitettävä kapinaa mahdollisimman laajalle alueelle. Kamiina on otettava taidon kannalta, mutta se ei'ole ainoastaan sotilaallinen, vaan ennenkaikkea poliittinen probleemi. Sitä voi johtaa vain vallankumouksellinen puolue. Kapinan hetkellä puolueen on alistettava koko toimintansa aseellisen Jätfiläissaliköaseinaa rakennetaaD DNJEPESTOI, ERÄS MAAILMAN SUURIMPIA SÄHKÖASEMIA Seuraavien vuosien kokemukset — Saksassa vuosina 1920—23, Bulgariassa — 1923, Virossa — 1924, Itävallassa (Wienin kapina) — heinäkuussa 1927 osottavat, että proletariaatin kansalaissotia eivät aiheutua ainoastaan porvariston imperialistiset sodat, vaan myöskin nykyisen kapitalismin "normaalinen" tilanne, joka äärimmilleen kärjistää luokkataistelua ja nopeasti voi viedä välittömästi vallan-kunioukselllsUn tilanteisiin. Työväen tapina Shanghaissa maallsk. 1927 ja Kantonissa jouluk. 1927 antavat tärkeitä opetuksia työläisille, varsinkin ;y^5-f^n-ettujen maiden, siirtomaiden ja puoUsiirtomaiden kansoille. Tapaukset Shanghaissa erikoisesti osottavat kuinka työväen kapinaa sovellutetaan aseena kansallisessa sodassa imperialismia ja sen lakeijoja vastaan. Tämä kokemu? velvoittaa kommu-riisteja ennenkaikkea, imperialistisia ja vastavallankumouksellisia sotia vastaan käytävän taistelun yhteydessä, avoimesti asettamaan joukoille proletaarisen kansalaissodan kysymyksiä, pohtimaan mainittujen kapinain opetuksia ja. ne omaksumaan. 25. Näihin opetuksiin kuuluu: a) Kapinan edellytyksiin nähden: On välttämätön vallankumouksellinen tilanne. s.t.s. hallitsevien luokkien pula, joka on aiheutunut esim. tappioista 'sodassa; tavaton joukko-, jen aseman huononeminen, joukkojeri' aktiivisuuden kasvaminen ja niiden kyky taistella hallituksen kukistamiseksi vallankumoukselliseri. esiintymisen kautta; on välttämätön koeteltu kommunistinen puolue, jonka vaikutus ulottuu ratkaiseviin proletariaatin kerroksiin, b) Kapinan valmistamiseen nähden: Kapinan ei ole nojauduttava ainoastaan johtavaan puolueeseen, vaan työväenluokan laajoihin joukkoihin. Ratkaiseva merkitys on tällöin ennen kapinaa tehtävällä työllä jcukkojärjes-tölssä, ennenkaikkea ammattiliitoissa, niiden aktiivisella osanotolla kapinan valmistamiseen, erikoisten joukkoja yhdistävien kapinan elimien luomisella. Kapiriakysymyksiä on avoimesti selitettävä joukoille. Kapinan on nojauduttava koko työtätekevän kansan, ennenkaikkea puol-proletaarien ja maalaisköyhälistön kumoukselliseen' nousuun. On välttämätön voimaperäinen työ porvarillisen sotaväen hajottamiseksi. Sekä kapinan järjestämisen että sotUaallisen valmistelun on oltava huomattavaUa sijalla työssä työläisjoukkojen keskuudessa, kuin myöskin siirtomaissa ja puölsiirtomiaissa. Kapinan hetken valitseminen riippuu siitä, missä määrin kaikki nämä objektiiviset ja subjektiiviset edellytykset ovat kypsyneet: lopulliset mää-' raajat voidaan oikein määrätä vain ovat keskitettävä vihoUisen paävoi- taistelun vaatimuksille. B. Proletariaatti puolustaa Neuvostoliittoa ;mia vastaan 26. Imperialistien sota Neuvostoliittoa vastaan on selvästi vastavallankumouksellinen porvariston luokkasota työväestöä vastaan. Sen päätarkoituksena on proletariaatin diktatuurin kukistaminen. Kapitalististen maiden työväestön taktiikan perustan taistelussa tätä sotaa vastaan muodostaa bolshevikkien taisteluoh-jelmä imperialistista sotaa vastaan: tämän sodan muuttaminen kansalaissodaksi. Kuitenkin on taistelutavat ja tehtävät sekä ennen sotaa että sen aikana sovellutettava sen valmistelujen konkreettisiin olosuhteisiin ja sen selvään luokkaluonteeseen. Taistelii-tavoissa tapahtuu joukko tärkeitä muutoksia silloin kun "vastustajana" el ole imperialistinen valtio, vaan proletariaatin diktatuuri. 27. "Kun on konkretisoitava kysy-seita vastaan: Kansainliittoa vastaan, -ipka tulee käjTnään sotaa Neuvostoliittoa vastsian "sivistyksen" ja "rauhan" nimessä; "realistista" pasifismia vastaan, joka näkee Neuvostoliitossa sekä proletaarisissa ja* siirtomaaval-lankumouksissa rauhan uhkan; "radikaalista" pasifismia vastaan, joka tahtoo "kaikenlaisien sotien" vastaan •taistelemisen varjolla herättää epäluuloa neuvostovallan puolustuksen välttämättömyyteen nähden. • b) Sosialidemokratia slirts^^ aktiiviseen vastavallankumoukselliseen sodan valmistamiseen Neuvostoliittoa vastaan. Sen - vuoksi on välttämätöntä kaikin tavoin tehostaa taistelua sosialidemokratian johtajia, sekä oikeistolaisia että "vasemmistolaisia" vastaan ja niiden trotskilaisia anarko-syndika-listisia kumppaneita vastaan. Ennen-mys propagandatyöstä imperialistisen ^^i^^^a on välttämätöntä paljastaa sodan yhteydessä Neuvostoliittoa vas- «mottaa oikeassa valossaan jou-taan ja tällaisen sodan valmistelujen ^»"^^ ne erilaiset tunnukset ja todls-yhteydessä. on pantava merklUe seu- t"^^*, joilla nämä ainekset koet-raavat seikat: ° ^^^^^ Puolustella sotaa Neuvostoliittoa , vastaan: "Taistelu kansanvallan puo-a) Pasifismi muuttuu sotavalmiste- lesta, diktatuuria vastaan", "poryaril-l lujen peittämisen välineestä nUden listumlnen", "kulakkisoituminen", tärkeimmäksi aseeksi. Sen vuoksi on "termidori", puheet "punaisesta i n - välttämätöntä tehostaa taistelua pa- terventlosta", "puol^iieettömuuden" sifismia ja sen erikoisia tunnuslau- tunnus sodan sattuessa j^e. jTatk) Neuvostoliiton talouselämärL vakavaa ja voimakasta kulkua sosialismia kohden todistavat muiden muassa myöskin, suuret sähkövoimalaitokset. Sellaisia sähköasemia kuin Neuvosto-Karjalan Kontupohja valmistuu kymmeniä vuosittain. Suurin kaikista rakennustöistä on kuitenkin Dnjeprstol eli Dnjepr-joen sähköaseinan rakennus. Tämä on maailman suurimpia. Ainoastaan Amerikka voi Neuvostoliiton kanssa kilpailla tässä suhteessa. Tämä rakennustyö aloitettiin viime vuoden keväällä ja Lokakuun 10- vuotispäivänä viime vuonna laskettiin jo Dnjepr-jokeen juhlallisesti i t se padon pej^skivi. Suunnaton pato tulee pakottamaan tuon 2,200 Mlom.. pitkän Dnjeprin valtavat vedet käymään koneiden läpi ja muodostamaan suunnattoman määrän voimaa, aina 650 tuhanteen hevosvoimaan asti. Tämä tavaton voimamäärä on joidenkin vuosien kuluttua käjrttävä suunnattomia tehtaita, kuljettava satoja junia, valaiseva Ukrainan talonpojan talon, käsittävä hänen puimakonettaan y.m. laitoksia. Tästä tulee maailman halvinta käyttövoimaa ja tulevat siitä osallisiksi monet suiuret Ukrainan kaupungit. Kun pitkin Dnjeprin rantoja pitää rakentaa myös pitkät padot; voidaan tavattoman laajat soiset rantaniityt tehdä pelloiksi ja niillä viljellä vaikkapa riisiä ja puuvillaa, joita Ukrainan talonpoika ei vielä ermen ole viljelijät. Miten kasvaa ja kehittyy tämä ~ Neuvostovallan jättiläislapsi? VoimalE-kaasti ja nopeasti. Koko joen ran- Mitä snomenldelistä kirjallisuulta on työväen sopivin lukea Mfttt on "f Acrmi Jor'7 Trotskilaisuutta koskevissa kirjo-luksissa käytetään usein sanaa "thermidor". Se lie sukeltautunut yleisemmin esiin Neuvostoliiton puolue-oppositsionin yhteydessä. Silä käyttivät jotkut oppositsioni-miehet luonnehtiakseen sillä tilan netta," j oka heidän mielestään kehittyy; Neuvostoliitossa.' On tar peen- ssliitää, mitä tuo sana merkitsee. Itse sana on kuukauden nimi Ranskan vallankumouskalente-rin mukaan. Siinä kuussa 1793 kukistui Robespierren johtama pikkuporvariston diktatuuri, joka oli Ranskan vallankumouksen huippukohta ja jonka voimalla pikkupor-varillis- kumouksellinen jakobini-puolue, työväen tukemana suoritti historiallisen suurtyön, lakasi pois feodalismin Ranskan maiasta, antoi maat talonpojille jä puolusti vailcnkumousta feodaalista Euro-paa ja kilpakadetta Englantia vas-tnän. Pikkuporvarillinen diktatuuri murtui historiallisista syistä, sillä pikkuporvaristo ei kyennyt to-leuttamäan yhteiskunta-ihannettaan, jonkinlaista pienomistajain "tasa-arvpn" yhteiskuntaa, vaan synnytti kehitys silloin kapitalbtisen yhteiskunnan, minkä tilalle ei enää synny pikkuporvarien ja talonpoikain paratiisia^ vaan sosialistinen yhteiskunta, joka inyös pelastaa talonpojat ja pikkuporvarit suuirpor-variston kuristuksesta ja imperialismin kauhuista. Kön nyt puhutaan thermidorista Venäjän vallankumouksen yhteydessä niin tarkotetaan sillä sitä, että bolshevikipuolue lakkaisi olemasta proletariaatin valiankumouksellinen puolue (kuten Ranskan vallankumouksen thermidori kautta jako-binien puolue meni hajalle, osan siitä petturitlisesti siirtyessä suur-porvarillisen vastakumouksen puolelle). Noskelaiset ovat tuon tuos takin' uskotelleet, että bolshevikeista, on tullut porvarillisten talonpoikain, jopa ihan porvariston puolue työväkeä vastaan. Samaa ovat vat kuttaneet eräät syndikalistit ja "va semmistolaiset", jotka ovat niin viisaita neuvonkaan, miten Venäjän vallankumousta olisi johdettava, mutta eivät omissa maissaan kykene käymään minkäänlaista kunnollista luokkataistelua. Syytös thermidorista ei satu ollenkaan Neuvostoliiton bolsheviki-puolueeseen. Se on yhä edelleen vallankumouksellisen ' proletariaatin pöblue, joka johtaa vallankumousta sekä Neuvostoliiton että koko maailman proletariaatin etujen mukaisesti — Kommunistien on syytä tutustua Ranskan vallankumoukseen ja sen opetuksiin Voidakseen paremmin osottaa noskelaisten väitteiden ja historian väärennysten todellinen luonne. Noskelaisethan väittävät, että jakobinit diktatuurillaan ja terrorillaan turmelivat Ranskan vallankumouksen, kuten heidän selityksensä mukaan bolshevikien vallankäyttö johtaa "taantumukseen", mikä heidän mukaansa on jo alkanutkin. Marxin avulla voi jokainen naulata heidän historianselityksensä vastavallankumoukselliseksi. Ja Venäjän vallankumous todistaa heidän ennustelujensa täydellisen vararikon. Käytyämme vierailuilla työläiskodeissa ja luotuamme silmäyksen työläiskotien pikku kirjastoon, missä sellainen ön, havaitsemme, että suurin 0501 kirjoista on porvarillisen kulttuurin tuotteita. Etenkin kaunokirjalliset tuotteet, jolta työläisnuoriso mielellään lukee, ovat useinkin porvariston kirjailijain ja kustannusliikkeiden hal-pa- aryoisinta xomua, äiteliä G. Mah-lerin rakkausromaaneja, keinotekoisesti jännitettyjä salapoliisiromaaneja ja mylta niihin verrattavia teoksia. Työläiskodin pöydältä tapaamme hyvin useassa tapauksessa suimuntailuke-mlsta varten jonkun "kaunokirjallisen" tekeleen, joiden kirjallinen ja taiteellinen arvo on kaiken arvostelun alapuolella, puhumattakaan siitä ru-tivanhoillisesta pikarillisesta maailmankatsomuksesta, jota ne edustavat. Kuvaavana piirteenä mainittakoon että porvarillinen intelligentti, korkeammin sivistynyt älymystö ei suvaitse näitä oman kulttuurinsa vl-heliäisimpiä tuotteita lukea, vaan jättää ne tarkoituksellisesti työtätekevän väestön henkiseksi ooppiumiksl. työlälsvaltion, Neuvostoliiton, ystäväksi, Edellämainitut nykjdsen aikamme maailmankirjallisuuden parhaat nimet ovat takeena siitä, etä työläisilläkin on yerrättaiitt kiitollinen tilaisuus sammuttaa henkistä nälkalki^^luke^ maila heidän teoksiaan. Lisä^sTtös-sä yhteydessä emme, voi jättää inai-nitsematta erästä vanhemman polven maailmankirjallisuuden suurta n i meä. Ranskan v. 1848 vallankumouksen veteraania Victor Hugoa. Hänen teoksensa *'Kurjat". Jota valitettavasti ei ole aivan kokonaan suomenkielellä vielä julkaistu, on kaunokirjallisuuden ensimäislä merkkiteoksia, ja mikä tärkeintä, on se että Victor Hugo tässä pääteoksessaan tunnustautuu sorrettujen kansanluokkien vilpittömäksi ystäväksi, huolimatta siitä, vaikka ei hän poliittiselta maallaman-katsomukseltaan ollut mikään varei-nainen sosialisti. Ranskalaiselta satiirikblta. Anatole Prancelta on Ilmestynyt suuri joukko kaunokirjallisia teoksia, teoksia, joista mainittakoon "thals", "Jumalat ja-noovat", "Kuningatar Hanhenjalan tä ristiriidoista, joita amerikalainen vallankumouksen jälkeen, liityttyään Ei näin ollen ole mikään ihme, jos ravintola". Apotti Goignardin ajatuk-köyhälistön suuret joukot, etenkin laajan maaseudun työläisnuoriso, ovat luokkatledottomia ja valistumattomia Paljon puhutusta kansansivistyksen harrastuksesta huoliinatta poi^aristo, vallassaoleva luokka, pitää itsekkäille luokkaeduilleen tarkoituksen mukaisena, että työläisten valistumattomat joukot nielevät kaiken sen henkisen roskan, jota heidän kirjailijansa ja kustantajansa tarjoavat. Eihän ole työväestöllä omaa kaunokirjallisuutta ja omaa proletaarista kultuurla!" väittävät monet vastustajamme. Täytyy myöntää, että proletaarinen kirjallisuus on vielä vähäistä, mutta sitäkiä on olemassa, jos vain tahdomme vakavasti etsiä! On olemassa sosialistinen maailmankatsomuksen omaavia kirjailijoita, puhumattakaan eräistä maailmankirjalli-sia", "Pikku Pietari", "EnkeUen kapina" ja ennenkaikkes^ . "Pingviinien saari", joka on verratonta ivaa ja nerokasta arvostelua porvarillisen yhteiskuntajärjestelmän nurinkiuri^desta Henri Barbusse on tunnettu kommunisti, kansainvälisen kirjailijaliiton Clarten johtaja ja kuuluisa valkoisen terrori • vastustaja» Häneltä on suomenkielelle ilmestyhyf tietääksemme vain yksi teos "Tuli", joka kuvaa maailmansodan aiheuttamia kärsi- Oletko muSstanut tilaDkslsi? suudeh mestareista, jotka ovat timte-neet suurta lämpöä köyhäl. luokkataistelua ja sivlstysharrastuksia kohtaan. Sosialistisen maailmankatsomuksen o-inaavista kirjailijoista voimme ensikädessä mainita suuren ranskalaisen satiirikon Anatole Francen ja Clarte-lUton johtafan Henri Barbussen ja Romain RoUandin, amerikalaiset Jack London'in ja Upton Sinclairen, venäläiset Maksim Gorki, Pjodor Glad-kov ja Aleksei Tolstoi, saksalainen Ernst Toller, tanskalainen Martin Anderesn-Nexö, joista useimmat ovat jo saavuttaneet kansainvälisen maineen. Lisäksi viime tiedot kertovat, että romanialainen kirjailija Panait Istrati, joka on saantit kunnianimen "Balkanin Gorki" on julkisesti siirr tyn3?t porvarillisen maailman suureksi mieliharmiksi proletariaatin > leiriin, tunnustautuen maailman ensfiiiäisen myksiä. Siinä on erinomaisia psygo-logisia kuvauksia juoksuhaudoissa taistelevien työläisten suunnattomasta kurjuudesta kaikkinielevän miUtaris-min uhrina. Jack London meille useimmallekin on varmasti tuttu nimi. Hän on monien reippaiden seikkailuromaanien tekijä, mutta on samalla kirjoitellut vakavia yhteiskunnallisia romaaneja. Hänen teoksistaan on ennenkaikkea mainittava "Rauta|;orko", Joka on nerokas kuvaus kapitalistisen oUgarki-an ja vallankumouksellisen proletariaatin välisestä valtataistelusta ja "Kadotuksen kansa", jossa London kuvaa Englannin maailmanvallan pääkaupungin, Lontoon iSast Endin kurjaliston elämää. Jack London oli sosialisti ja erikoisesti hänen kunniakseen mainittakoon, että kun Amerikan sosialistipuolue muuttui pikkuporvarilliseksi reformipuolueeksi nykyajan sosialidemokratian malliin, nun London erosi siitä sentähden, että se oli menettänyt marxilaisen luokkatals-teluUianteensa. Upton Sinclair on meidän päi-dem-me kuuluisin amerikalainen työväen-kirjailija Hänen romaaninsa ovat melkein poikkeuksetta kuvauksia niis-dollarivalta aiheuttaa. "Chic^o", "Jimmie Higgins", "Kuningas Kivlhii- U", ja "Urkkija", muista hänen teoksistaan mainitsemattakaan. Sinclair on rohkeasti paljastanut amerikalais-ten kapitalistien konnatöltä etenkin kivihiilika^IvoksiUa ja siten osaltaä^ selventänyt työläisten luokkakäsitteltä. Venäläisen kaunokirjallisuuden nykypäivien mestari Maxim Gorki on ille työläiselle tunnettu; Hänen nsa "Pohjalla" ja "Nuoruuden yliopiitot", ovat suomenkielellä huomattavimmat. Parhaillaan Gorki kirjoittaa suurteosta työväenvaltiosta;,. Neuvostoliitosta, jota suurella jännityksellä odotetaan. Pjodor Gladkov, jonka romaani "Sedlentti", on nyt myöskin suomennettu, on antanut aivan erikoislaatuisen lisän proletaariselle kirjallisuudelle. "Sementti" on voimsdias kuvaus Neuvostoliitosta, sen sjmnystä ja suurista taisteluista' ympärysvaltain saartoa ja vastavallankumouksellista juonittelua vastaan. Bolshevikeista, Neuvostoliiton johtavista kansalaisista antaa Gladkov erinomaisen psykologisen kuvan. Jokaisen työläisen on luettava Gladkovln "Sementti", voidakseen oikealla tavalla ymmärtää Neuvostoliittoa ja sen elämää. Viime päivinä on "Työväenjärjestöjen Tiedonantajan" kustannuksella ilmestynyt taas uuden venäläisen kirjailijan Aleksei Tolstoin "Kuoleman säteen salaisuus" iiiminen toimlntaromaani. Saksalainen työväenkirjailija Ernst Toller on kirjoittanut kuulu>rat näytelmät "Koneiden murskaajat" sekä "Hinkeman". Tanskalainen Martin Andersen-Nexöltä on suomenkielellä ilmestynyt ainoastaan novellikokoelma "Tyhjien paikkojen matkustajat". Toller ja Andersen-Nexö ovat kirjoitta-. "Suomen Työmiehen" toimitukseen. Hänen muistonsa Suomen työväenluokalle on erikoisesti ääri tähden pyhä, että hän uhrasi elämänsä aatteensa puolesta valkoisen salamurhaajan ampumana, toi^^ Rantamaan, pääteokset ovat /^Mart^ Harhama" ja ^TuUtikkuja iainaam^sa::^Äskettäin alle_ memJyt Köm^aatra on viime vuosieiTSacaBsraQsiokkaalla tavalla uurtanutAjraat^suomalaiselle pro-letaarirunoudelle. "Punaiset ja valkoiset" ja "Äiti ja poika", ovat huomattava perintö Kaatralta suomalaiselle työväeriklrjallisuudelle.. V. Proletaarinen kaimokirjäiiisuus iiio pohjaa uudelle proletaariselle kiilt-tuurUle. Etonkin työläisnuoriso tuntee suurta mielenkiintoa luokkamme elämää kuvaavaa kaunokirjallisuutta kohtaan. Meidän ei tairvitse välttämättä vapaahetkiemme iloksi etsiä porvarillista kaunokirjallisuutta, siUä henkisen nälkäriune voi tyydyttää työväenluokan maailmankatsomusta kuvaava kirjallisuuskin. On vain pyritr tävä valitsemaan kultaa kuonan keskeltä, t.s. on valittava rajattomiin kasvavasta kaunokirjallisuuden paljou-nat näillä seuduin ovat aiyan toisiksi muuttuneet. Kitshkasiin on muodostunut suuri, vilkas kaupunki uusine, amerikkalaiseen malliin tehtyine asu-moineen. Vuoden kuluessa on siitä tullut täydellinen teollisuuskeskus, jossa on sahalaitokset, puunjalostustehtaat, purlstotun ja nestemäisen i l man valmistustehtaat, väliaikaiset sähkötehtaat, suuri tehtaan tapainen keittiö, joka valmistaa ruuan .8,000 hengelle. Dnjeprin'. rakennus on ikäänkuin tasavalta tasavallassa kaikkine naine laitoksineen, asutuksineen, jokilaivas-toineen, teatterelneen. radioasemlneen, klubineen j.n.e. AJuksl oli Dnjeprin rakennuksilla ISiOÖo'työläistä. - Nyt on 5,000 heistä siirtynyt Kaukaaslaan rakentamaan siellä toisia sähköasemia. Näin tuhannet ja sadat tuhannet ahkerat ihmiskädet rakentavat Neuvostoliittoa uudeksi maailmaksi. Mu tta ei yksin ihmiskädet. Niiden l i säksi on työssä jättiläi3koneet. nosto-kiirjet,. jotka kohottavat kallionlohka^ reltä, -porakoneet,' joilla ] lävistetään kalliot ja suuret pumput, jotka imevät veden pois rakentajain .tieltä. Kalkki koneet ovat uusinta amerikkalaista ja saksalaista mallia. Kitshkasissa on alinomainen paiike ikäänkuin sodassa, mutta se el ole — niinkuin joitakin vuosia sitten — valkokaartilaisten tykkien jyskettä, vaan se on-räjähtävlen kallioiden ryskettä, ryskettä, jota. työläiset aikaansaavat n.s. "vetelän ^Itoian" avulla kallioita ampuessaan. Vielä vähän padosta, joka sulkee Dnjeprin koskien viilin voiman. Pato tulee 37 metrin korkeaksi, nostaa samassa suhteessa veden. pinnan ja upottaa veden alle Dnjeprin suuret kosket, jotka tuhansia vuosia ovat häiriameet liikennettä joessa. Nyt tehdään padon, sivuitse kanava sulkul-neen. Siitä pääsevät suuretkin laivat padon yläpuolelle, jonne ne koskaan ennen eivät ole päässeet. ,. Näin täällä Dnjeprin suuren joen desta vain sellaiset teokset, jotka suo- I varsilla tuntuu erikoisen voimakkaasti * a t no.«vaa pro.etaarl.te .=ult.u«.: i - r a t e H ^ e n ' " " r a i ^ t y ö l " ^^ valtimon sykintä. Taistelusta barhasinmtia ja Eiihin näden^sovit-televalla kannalla olevia vastaan (Jatkoa - edelliseen numeroon.) Siellä (sosialidemokratian keskuudessa) oli toinen puolueen luokkape-neet kaimokirjallisia kuvauksia leh- rusta. Täällä (kommunisteilla) on tiin, mjn. "Vapaudessakin" on niitä tämän tästä julkaistu. Suomalaisessa kaunokirjallisuudessa ovat arvokkaimmat Aleksis Kiven ja Mirma Canthih teokset. Aleksis Kivi oh suomalaisen kaunokirjallisuuden varsinainen luoja ja voittamaton mestari. Hänen pääteoksensa "Seitsemän veljestä" ja "Nummisuutarit" o-vat suomalaisen tomaanin. ja näsrtel-män kulmakiviä. Työläinenkin mielihyvin lukee niitä ja nauttU' Kiven verrattomasta humoorista ja realistisesta ihmissielun kuvauksesta. Minna Canth näytelmillä^ "Työmiehen vaimo", "Köyhää kansaa" ja "Kovan onnen lapsia" arvostelee vallassaolevaa luokkaa siitä vääryydestä j a som)sta jota se osoittaa yhteiskunnan kovaosaisia kohtaan. Siksi Minna Canthia voidaan pitää työväen näytelmäkirjallisuuden mranuurtajana suomenkielellä. Varsinaisia työväenkirjaiUjoita Suomassa ovat Konrad Lehtimäki, Irmari itamala ja Kössi Kaatra, muita pieneöipiä-Hbunokirjallisia kynälHjöita mainitsematta. Konrad Lehtimäen "Ylös Helvetistä" ja "Talstdija" ovat tsröväei^feirjallisuutemme parhaita te<*- sla. Irmari Rantamalasta tuli työväenluokan kirjailija Venäjän suuren tykkänään toinen puolueen perusta Siellä (soslalldemqkratien keskuudessa) oli kesknstaläisuus luonnollinen ilmiö, koska eriiaisteii etujen liittopuolue ei voi tulla toimeen ilman kustalaisla ja bolshevikit olivat velvolliset noudattamaan • hajoituslinjaa. Täällä (kommunisteilla) on keskus-talaisuus epäoleellinen sekä soveltumaton leniniläiseeh puoluekäsitteeseeDr koska kommunistinen puolue on proletariaatin yhteiiMnen jraqlue, mtttta ei erilaisten luokkä-äiiiesten: liittopuolue. Ja koska meidän puolueemme hallitsevana voimana on maailman työväenliikkeen enimmän. vasemmalla oleva virtaus (leniniläiset), niin häjoi-tuspolitUkka meidän puolueessamme ei^ ole eikä voi olla tnfflfifin tavoin oikeutettua )or>tp<'^^» nRknlfi^titiaTta Ääni: — Onko mieQlä mahdollinen puolueen hajaannus vaiko ei? Stalin: — Kysymys ei''ole hajaan-tumlsmahdollisuudesta, vaan siitä, että hajottamispolitiikka meidän ' yhtenäi-sessä^ Sniläisesisä puolueessamme el voi olla oikeutettu leninismin näkökannalta Joka ei ymmärrä tätä periaatteellista eroavaisuutta, se asettuu leninismiä vastaan ' ja eroaa leninismistä. Kas tämän takia minä luulen, et tä ainoastaan henkilöt, jotka ovat menneet järjiltään ja menettäneet: viimeisetkin marxilaisuuden 'jätteet, voivat vakavasti väittää, että meidän puolueemme politiikka, kahdella rintamalla taistelun politiikka, olisi keskustalaispolitiikkaa. Lenin, kävi sdati taistelua kahdella rintaoialla puolueessamme sekä "i^mmlstolölMa" että selvästi menshevistisiä harhasiiuiitia vastaan. Katsokaa Leninin kirjasta "Vasemmistolaisuus lastentautiiia kommuhlsmls-sa", katsokaamme puolueemme historiaa, iriin te ymmärrette. että meidän puolueemme on kasvanut Ja vahvistunut taistelussa- kumpaakin. harha-smmtaa vastaan sekä oikeistolaista ^että ''vasenimistolaista''. Taistelut "ot-sovisteja" Ja *Srasenunisto'' kommunisteja vastaan yhdeltä: puolen ja toiselta puolen taistelu avoimesti oppor- 'amlstisia harhasuuntia vastaan ennen Lokakuun -^vallankumousta, LokakttoB vallankumouksen aikana Ja sen jälkeen, — kas sellaisten kehitysvaiheitten kautta on puolueemme kulkenut. Elaikki tuntevat LenininV sanat siitä, että meidän on käytävä taistelua sekä opportunismia vastaan että '^rasem-xnistölaisla'* doktrinäärejä vastaan. Mei*itseek5 tämä sitä, että Lenin cfli keskustalainen, että hän harjoitti : keskustalaispolitiittaa? On selvää, että ei merkitse. : iSi& ovat tässä tapauksessa meidän/^ dkestoteinen Ja "vasemmisto-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 11, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-01-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290111 |
Description
Title | 1929-01-11-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Perjantaina, tammik. 11 p;nä — Friday, Jan, 11 No. 9 — 1929^ VAPAUS I M tjSftUttSm tao» tMataiuaatxttU. Ommieff 9adfea A. VAAÄA. T O I M I T T A J A T : B. A. TENHUNEN. R. PEHKOSEN B«Vat«nd U t]i* Pot» OfCc« Depcztsiest. Olt*wa. «• »eeoiul ei«»« M n « . VAPAUS tlii-ertyj Th» oal7 o r c u of TitaiA Voikxn in C«n«d«. Pabli&ed iUUr u Soxttory. Onuno. TILAUäHlNNAT: • ,^ • I f c l t i a » ; 1 t k . $640 6 kk. «SJO. « kk. » 0 0 J . 1 kk. MJ». - ILMOTUiHINNAT VAPAUDESSA: _ PUia»«iImotnk«a keitt, »24» k«k«i kem». — AnoIUttooniD«nojlciotak»<» SOc. ptUcMooia». ^ 4l»eiiDuurtoiliaotai«« SOe. « « t * , JiJ» I kem*. — S r o l f m i ' ! » " * ' » ' ^ »2-00 3 «Se. kerta. »IJJO kolni* keru»."—-TiUpiUilioottijicn »« amoio»«eDniiarieo on, T M d i n i e M » . uneieriij» a a i o B i r t i E U etokiteea. — Tn»ak»U. j o i u ei «eor»« r»!x«. eJ t o l l . UieJUaOin, i ^ u i M.Oie»len, joiu« « • U k a o k M t . . . Leateen tio»si ilmoiLkjet piti» <,!U koattori*^ krllo 4 ip. i l=e« r J - » ? i i T i a "i'}}}^ »rk-?i»»5i«. »«paudcD toitaiiof: Huoneu.io 207. iUriitj Eaildiof, 4 Di»rb»a> St. Puheli Bo» W. SndbBTT, Oa«. • reptndeo koöttori: Ubtf.j tij-liiat.ii Loma St. PiJbelin 1038. Po«lo»w.- 0 « . e « J . d r m U i t * « t « 7fc. per eol. iocb. rfiaimno eb..-»» for tf»»:» lo^rtlon 75e- Tbo V . p . n* K B 6e« »drertiiin» medium «mon* tb» Finnitb People 1» CMMä*. ^ JO. et,e milloin fth.nM . » »c*«u«^ eoi;ma.K«i kinee«enBe. kir)olt*lx» .oodelJeen Ii;kkeenh«Uj«» aMsaniielb cimelli. i V. KANNASTO. Iiikk««nl>i«.t«i» • Virkavallan uusi hyökkäys Taantumuksellisen virkavallan ^ e-duslajat ovat tehneet uuden hyökkäyksen; ryhtyneet esittämään näytelmää numero kaksi. Näyttämönä (,n edelleen Sudbury, maailman nik-keliluolannon keskus- Syyteltyjen penkillä istuvat Sudburyn suomalaisen työväen omistaman Liberty-haalin johtomiehet ja toimitsijat, joiden tehtävänä on ollut taiteellisten y.m. valistuksellisien tilaisuuksien toimeeripaneminen paikallisen suomea puhuvan työväestön huviksi ja opiksi ja jotka ovat tehtävässään onnistuneet verraten hyvin. Kruunun valtikkaa heiluttavat samat miehet, jotka sitä heiluttivat viikko pari sitten alotetussa näy-leimassa numero yksi. Taivaan-luotsin asemasta on heillä nyt apulaisena muuan suomea puhuva vuokra-ajuri. Ja panssarinaan herran päivän säädös. Viisaat miehet ovat Sanoneet, että pelko johtuu tietämättömyydestä. Uskomme että kruunun valtikkaa käsissään pitävät miehet ovat korkeasti oppineila, sivistyneitä miehiä, erikoisesti kruiinunsyytfäjä. Siitä huolimalta näyttää han pelkäävän "Uutta Venäjgä.", Mutta oppineidenkin miesten sivistyksessä saattaa olla aukkoja. Uusi työläis-ten Venäjä on vasta väliän yli yhdentoista vuoden vanha., Siihen on vain harva kapitalistisen valtion palveluksessa oleva "sivistynyt" mies uskaltanut tutustua. Työläisetkin ovat toisinaan pelon vallassia. He eivät kyllä pelkää Uutta "Venäjää. He näet tietävät, että kun kapitalistisissa maissa pi> termetään työpäivää^ niin Neuvostoliitossa sitä. lyhennetään; kuii kapitalististen maitien työläisten elintaso alenee, niin ]^euvosloliiton työläisten elintaso ylenee. Työläiset pelkäävät nyt käynnissä ja päivä järj esi yk.^^essä olevia virkavallan hyökkäyksiä niin^ kauan, kunnes he oppivat tuntemaan niihin johtavia syitä. Näitä virkavallan hyökkäyk- .siä saatetaan ymmärtää paremmin jos emme pidä niitä eristettyinä, puhtaasti paikallista laatua olevina vainoloimina, vaan erottamattomana osana imperialistisen maail mantalouden kärjistyvistä xistirii-döi. sta, jotka väistämättömästi joh lavat uuteen maailmansotaan. Sitä värien on käynnissä kiihkeä aseis-lautumiskilpailu imperialistisissa maissa, Neuvostoliiton ystävät ja imperialistisen sodan vastustajat pyritään vaimentamaan hyvissä a-join, ettei sodan puhjetessa olisi liellä mitään vastuksia. Tämän vaimentamisen alkusoittona voidaan pitää Sudburyn suomalaisten työläisien järjestötoiminnan vainoamista. Porvarillisen maailmankatsomuksen omaava englanninkielinen työväki saattaa katsella välinpitä-mätlömänä, jopa nautinnolla ulkp-maalaissyhtyisten järjestyneiden työläisten ahdistamista. Tämän seikan ovat virkavallan ylemmät stra-tegistit varmaankin ottaneet tarkoin huomioon, olipa se pelinappuloina olevien^ alempien kersanttien tiedossa tai ei. Toverit! Valistuksellisia ja taiteellisia laitöksiamme vastaan kohdistettu virkavallan ryntäys saattaa lannistaa meitä korkeintain — väliaikaisesti, vain tuokioksi. Virkavalta saattaa lakikirjoistaan löytää säädöksiä uusia näytelmiä var-teii. Mutta millään yainotoimillaan he eivät voi saada meitä luopumaan historiallisesta tehtävästämme. Toverit! Eteenpäin tiedolla ja valistuksella aseistettuna koko Canadan ja kansainvälisen proletariaatin kera! KomlDterniD kaudenneD iongressiD teesit ja kansaiovälisen sodanyastaisen kafflppailun järjestäinisestä (Jatkoa viime joulukmm 20 i»ivän numeroon.) 24. Imperialistinen sota 1914—18 hetkinä, tappioiden sattuessa ym. ei sillä edelljrtyksellä, että' puolue on muuttui useissa Itä- ja Keski-Euro-pan maissa kansalaissodaksi; joka vei Venäjällä työväen voittoon, Lokak. vallankumouksen opetuksilla on rafcr kaiseva merkitys työväestön suhtautumisen kannalta sotaan- Ne osottavat: 1; että imperialistisissa sodissaan porvariston on itse annettava työläisten käsiin aseet, mutta että se kriitillisinä voi pitää joukkoarmeijoita kiulssa; 2) kiinteässä yhteydessä kumoukseUisten että todella Johdonmukainen taistelu työläisjoukkojen kanssa, sotaa vastaan edellyttää työtä näiden j e) Mitä tulee kapinan suorittami-sotilasjoukkojen vallankumoukselUs- 'seen, niin on pidettävä-sääntönä, et-tuttamiseksi, s.t-s. kansalaissodan val-jtä ei saa leikkiä kapinalla; kun ka-mistamiseksi. Ja 3) että kansalaisso- pinaan on noustu on välttämättömäs-dat ehdottomasti vaativat perusteellista työväen ja sen puolueen valmistusta. 3) Työväen kansalaissota porvaristoa vastaan ti kaikeUa tarmolla jatkettava hyökkäystä vihollisen lopulliseen kukistamiseen saakka. Horjuminen ja, epäröinti kapinan aikana merkitsee koko aseellisen kapinan tuhoa, päävoimat mia vastaan^ ön-pyrittävä siihen, jotta ratkaisevalla hetkeUa ja ratkaisevalla kohdalla ylivoima olisi työväen puolella, on viipymättä levitettävä kapinaa mahdollisimman laajalle alueelle. Kamiina on otettava taidon kannalta, mutta se ei'ole ainoastaan sotilaallinen, vaan ennenkaikkea poliittinen probleemi. Sitä voi johtaa vain vallankumouksellinen puolue. Kapinan hetkellä puolueen on alistettava koko toimintansa aseellisen Jätfiläissaliköaseinaa rakennetaaD DNJEPESTOI, ERÄS MAAILMAN SUURIMPIA SÄHKÖASEMIA Seuraavien vuosien kokemukset — Saksassa vuosina 1920—23, Bulgariassa — 1923, Virossa — 1924, Itävallassa (Wienin kapina) — heinäkuussa 1927 osottavat, että proletariaatin kansalaissotia eivät aiheutua ainoastaan porvariston imperialistiset sodat, vaan myöskin nykyisen kapitalismin "normaalinen" tilanne, joka äärimmilleen kärjistää luokkataistelua ja nopeasti voi viedä välittömästi vallan-kunioukselllsUn tilanteisiin. Työväen tapina Shanghaissa maallsk. 1927 ja Kantonissa jouluk. 1927 antavat tärkeitä opetuksia työläisille, varsinkin ;y^5-f^n-ettujen maiden, siirtomaiden ja puoUsiirtomaiden kansoille. Tapaukset Shanghaissa erikoisesti osottavat kuinka työväen kapinaa sovellutetaan aseena kansallisessa sodassa imperialismia ja sen lakeijoja vastaan. Tämä kokemu? velvoittaa kommu-riisteja ennenkaikkea, imperialistisia ja vastavallankumouksellisia sotia vastaan käytävän taistelun yhteydessä, avoimesti asettamaan joukoille proletaarisen kansalaissodan kysymyksiä, pohtimaan mainittujen kapinain opetuksia ja. ne omaksumaan. 25. Näihin opetuksiin kuuluu: a) Kapinan edellytyksiin nähden: On välttämätön vallankumouksellinen tilanne. s.t.s. hallitsevien luokkien pula, joka on aiheutunut esim. tappioista 'sodassa; tavaton joukko-, jen aseman huononeminen, joukkojeri' aktiivisuuden kasvaminen ja niiden kyky taistella hallituksen kukistamiseksi vallankumoukselliseri. esiintymisen kautta; on välttämätön koeteltu kommunistinen puolue, jonka vaikutus ulottuu ratkaiseviin proletariaatin kerroksiin, b) Kapinan valmistamiseen nähden: Kapinan ei ole nojauduttava ainoastaan johtavaan puolueeseen, vaan työväenluokan laajoihin joukkoihin. Ratkaiseva merkitys on tällöin ennen kapinaa tehtävällä työllä jcukkojärjes-tölssä, ennenkaikkea ammattiliitoissa, niiden aktiivisella osanotolla kapinan valmistamiseen, erikoisten joukkoja yhdistävien kapinan elimien luomisella. Kapiriakysymyksiä on avoimesti selitettävä joukoille. Kapinan on nojauduttava koko työtätekevän kansan, ennenkaikkea puol-proletaarien ja maalaisköyhälistön kumoukselliseen' nousuun. On välttämätön voimaperäinen työ porvarillisen sotaväen hajottamiseksi. Sekä kapinan järjestämisen että sotUaallisen valmistelun on oltava huomattavaUa sijalla työssä työläisjoukkojen keskuudessa, kuin myöskin siirtomaissa ja puölsiirtomiaissa. Kapinan hetken valitseminen riippuu siitä, missä määrin kaikki nämä objektiiviset ja subjektiiviset edellytykset ovat kypsyneet: lopulliset mää-' raajat voidaan oikein määrätä vain ovat keskitettävä vihoUisen paävoi- taistelun vaatimuksille. B. Proletariaatti puolustaa Neuvostoliittoa ;mia vastaan 26. Imperialistien sota Neuvostoliittoa vastaan on selvästi vastavallankumouksellinen porvariston luokkasota työväestöä vastaan. Sen päätarkoituksena on proletariaatin diktatuurin kukistaminen. Kapitalististen maiden työväestön taktiikan perustan taistelussa tätä sotaa vastaan muodostaa bolshevikkien taisteluoh-jelmä imperialistista sotaa vastaan: tämän sodan muuttaminen kansalaissodaksi. Kuitenkin on taistelutavat ja tehtävät sekä ennen sotaa että sen aikana sovellutettava sen valmistelujen konkreettisiin olosuhteisiin ja sen selvään luokkaluonteeseen. Taistelii-tavoissa tapahtuu joukko tärkeitä muutoksia silloin kun "vastustajana" el ole imperialistinen valtio, vaan proletariaatin diktatuuri. 27. "Kun on konkretisoitava kysy-seita vastaan: Kansainliittoa vastaan, -ipka tulee käjTnään sotaa Neuvostoliittoa vastsian "sivistyksen" ja "rauhan" nimessä; "realistista" pasifismia vastaan, joka näkee Neuvostoliitossa sekä proletaarisissa ja* siirtomaaval-lankumouksissa rauhan uhkan; "radikaalista" pasifismia vastaan, joka tahtoo "kaikenlaisien sotien" vastaan •taistelemisen varjolla herättää epäluuloa neuvostovallan puolustuksen välttämättömyyteen nähden. • b) Sosialidemokratia slirts^^ aktiiviseen vastavallankumoukselliseen sodan valmistamiseen Neuvostoliittoa vastaan. Sen - vuoksi on välttämätöntä kaikin tavoin tehostaa taistelua sosialidemokratian johtajia, sekä oikeistolaisia että "vasemmistolaisia" vastaan ja niiden trotskilaisia anarko-syndika-listisia kumppaneita vastaan. Ennen-mys propagandatyöstä imperialistisen ^^i^^^a on välttämätöntä paljastaa sodan yhteydessä Neuvostoliittoa vas- «mottaa oikeassa valossaan jou-taan ja tällaisen sodan valmistelujen ^»"^^ ne erilaiset tunnukset ja todls-yhteydessä. on pantava merklUe seu- t"^^*, joilla nämä ainekset koet-raavat seikat: ° ^^^^^ Puolustella sotaa Neuvostoliittoa , vastaan: "Taistelu kansanvallan puo-a) Pasifismi muuttuu sotavalmiste- lesta, diktatuuria vastaan", "poryaril-l lujen peittämisen välineestä nUden listumlnen", "kulakkisoituminen", tärkeimmäksi aseeksi. Sen vuoksi on "termidori", puheet "punaisesta i n - välttämätöntä tehostaa taistelua pa- terventlosta", "puol^iieettömuuden" sifismia ja sen erikoisia tunnuslau- tunnus sodan sattuessa j^e. jTatk) Neuvostoliiton talouselämärL vakavaa ja voimakasta kulkua sosialismia kohden todistavat muiden muassa myöskin, suuret sähkövoimalaitokset. Sellaisia sähköasemia kuin Neuvosto-Karjalan Kontupohja valmistuu kymmeniä vuosittain. Suurin kaikista rakennustöistä on kuitenkin Dnjeprstol eli Dnjepr-joen sähköaseinan rakennus. Tämä on maailman suurimpia. Ainoastaan Amerikka voi Neuvostoliiton kanssa kilpailla tässä suhteessa. Tämä rakennustyö aloitettiin viime vuoden keväällä ja Lokakuun 10- vuotispäivänä viime vuonna laskettiin jo Dnjepr-jokeen juhlallisesti i t se padon pej^skivi. Suunnaton pato tulee pakottamaan tuon 2,200 Mlom.. pitkän Dnjeprin valtavat vedet käymään koneiden läpi ja muodostamaan suunnattoman määrän voimaa, aina 650 tuhanteen hevosvoimaan asti. Tämä tavaton voimamäärä on joidenkin vuosien kuluttua käjrttävä suunnattomia tehtaita, kuljettava satoja junia, valaiseva Ukrainan talonpojan talon, käsittävä hänen puimakonettaan y.m. laitoksia. Tästä tulee maailman halvinta käyttövoimaa ja tulevat siitä osallisiksi monet suiuret Ukrainan kaupungit. Kun pitkin Dnjeprin rantoja pitää rakentaa myös pitkät padot; voidaan tavattoman laajat soiset rantaniityt tehdä pelloiksi ja niillä viljellä vaikkapa riisiä ja puuvillaa, joita Ukrainan talonpoika ei vielä ermen ole viljelijät. Miten kasvaa ja kehittyy tämä ~ Neuvostovallan jättiläislapsi? VoimalE-kaasti ja nopeasti. Koko joen ran- Mitä snomenldelistä kirjallisuulta on työväen sopivin lukea Mfttt on "f Acrmi Jor'7 Trotskilaisuutta koskevissa kirjo-luksissa käytetään usein sanaa "thermidor". Se lie sukeltautunut yleisemmin esiin Neuvostoliiton puolue-oppositsionin yhteydessä. Silä käyttivät jotkut oppositsioni-miehet luonnehtiakseen sillä tilan netta," j oka heidän mielestään kehittyy; Neuvostoliitossa.' On tar peen- ssliitää, mitä tuo sana merkitsee. Itse sana on kuukauden nimi Ranskan vallankumouskalente-rin mukaan. Siinä kuussa 1793 kukistui Robespierren johtama pikkuporvariston diktatuuri, joka oli Ranskan vallankumouksen huippukohta ja jonka voimalla pikkupor-varillis- kumouksellinen jakobini-puolue, työväen tukemana suoritti historiallisen suurtyön, lakasi pois feodalismin Ranskan maiasta, antoi maat talonpojille jä puolusti vailcnkumousta feodaalista Euro-paa ja kilpakadetta Englantia vas-tnän. Pikkuporvarillinen diktatuuri murtui historiallisista syistä, sillä pikkuporvaristo ei kyennyt to-leuttamäan yhteiskunta-ihannettaan, jonkinlaista pienomistajain "tasa-arvpn" yhteiskuntaa, vaan synnytti kehitys silloin kapitalbtisen yhteiskunnan, minkä tilalle ei enää synny pikkuporvarien ja talonpoikain paratiisia^ vaan sosialistinen yhteiskunta, joka inyös pelastaa talonpojat ja pikkuporvarit suuirpor-variston kuristuksesta ja imperialismin kauhuista. Kön nyt puhutaan thermidorista Venäjän vallankumouksen yhteydessä niin tarkotetaan sillä sitä, että bolshevikipuolue lakkaisi olemasta proletariaatin valiankumouksellinen puolue (kuten Ranskan vallankumouksen thermidori kautta jako-binien puolue meni hajalle, osan siitä petturitlisesti siirtyessä suur-porvarillisen vastakumouksen puolelle). Noskelaiset ovat tuon tuos takin' uskotelleet, että bolshevikeista, on tullut porvarillisten talonpoikain, jopa ihan porvariston puolue työväkeä vastaan. Samaa ovat vat kuttaneet eräät syndikalistit ja "va semmistolaiset", jotka ovat niin viisaita neuvonkaan, miten Venäjän vallankumousta olisi johdettava, mutta eivät omissa maissaan kykene käymään minkäänlaista kunnollista luokkataistelua. Syytös thermidorista ei satu ollenkaan Neuvostoliiton bolsheviki-puolueeseen. Se on yhä edelleen vallankumouksellisen ' proletariaatin pöblue, joka johtaa vallankumousta sekä Neuvostoliiton että koko maailman proletariaatin etujen mukaisesti — Kommunistien on syytä tutustua Ranskan vallankumoukseen ja sen opetuksiin Voidakseen paremmin osottaa noskelaisten väitteiden ja historian väärennysten todellinen luonne. Noskelaisethan väittävät, että jakobinit diktatuurillaan ja terrorillaan turmelivat Ranskan vallankumouksen, kuten heidän selityksensä mukaan bolshevikien vallankäyttö johtaa "taantumukseen", mikä heidän mukaansa on jo alkanutkin. Marxin avulla voi jokainen naulata heidän historianselityksensä vastavallankumoukselliseksi. Ja Venäjän vallankumous todistaa heidän ennustelujensa täydellisen vararikon. Käytyämme vierailuilla työläiskodeissa ja luotuamme silmäyksen työläiskotien pikku kirjastoon, missä sellainen ön, havaitsemme, että suurin 0501 kirjoista on porvarillisen kulttuurin tuotteita. Etenkin kaunokirjalliset tuotteet, jolta työläisnuoriso mielellään lukee, ovat useinkin porvariston kirjailijain ja kustannusliikkeiden hal-pa- aryoisinta xomua, äiteliä G. Mah-lerin rakkausromaaneja, keinotekoisesti jännitettyjä salapoliisiromaaneja ja mylta niihin verrattavia teoksia. Työläiskodin pöydältä tapaamme hyvin useassa tapauksessa suimuntailuke-mlsta varten jonkun "kaunokirjallisen" tekeleen, joiden kirjallinen ja taiteellinen arvo on kaiken arvostelun alapuolella, puhumattakaan siitä ru-tivanhoillisesta pikarillisesta maailmankatsomuksesta, jota ne edustavat. Kuvaavana piirteenä mainittakoon että porvarillinen intelligentti, korkeammin sivistynyt älymystö ei suvaitse näitä oman kulttuurinsa vl-heliäisimpiä tuotteita lukea, vaan jättää ne tarkoituksellisesti työtätekevän väestön henkiseksi ooppiumiksl. työlälsvaltion, Neuvostoliiton, ystäväksi, Edellämainitut nykjdsen aikamme maailmankirjallisuuden parhaat nimet ovat takeena siitä, etä työläisilläkin on yerrättaiitt kiitollinen tilaisuus sammuttaa henkistä nälkalki^^luke^ maila heidän teoksiaan. Lisä^sTtös-sä yhteydessä emme, voi jättää inai-nitsematta erästä vanhemman polven maailmankirjallisuuden suurta n i meä. Ranskan v. 1848 vallankumouksen veteraania Victor Hugoa. Hänen teoksensa *'Kurjat". Jota valitettavasti ei ole aivan kokonaan suomenkielellä vielä julkaistu, on kaunokirjallisuuden ensimäislä merkkiteoksia, ja mikä tärkeintä, on se että Victor Hugo tässä pääteoksessaan tunnustautuu sorrettujen kansanluokkien vilpittömäksi ystäväksi, huolimatta siitä, vaikka ei hän poliittiselta maallaman-katsomukseltaan ollut mikään varei-nainen sosialisti. Ranskalaiselta satiirikblta. Anatole Prancelta on Ilmestynyt suuri joukko kaunokirjallisia teoksia, teoksia, joista mainittakoon "thals", "Jumalat ja-noovat", "Kuningatar Hanhenjalan tä ristiriidoista, joita amerikalainen vallankumouksen jälkeen, liityttyään Ei näin ollen ole mikään ihme, jos ravintola". Apotti Goignardin ajatuk-köyhälistön suuret joukot, etenkin laajan maaseudun työläisnuoriso, ovat luokkatledottomia ja valistumattomia Paljon puhutusta kansansivistyksen harrastuksesta huoliinatta poi^aristo, vallassaoleva luokka, pitää itsekkäille luokkaeduilleen tarkoituksen mukaisena, että työläisten valistumattomat joukot nielevät kaiken sen henkisen roskan, jota heidän kirjailijansa ja kustantajansa tarjoavat. Eihän ole työväestöllä omaa kaunokirjallisuutta ja omaa proletaarista kultuurla!" väittävät monet vastustajamme. Täytyy myöntää, että proletaarinen kirjallisuus on vielä vähäistä, mutta sitäkiä on olemassa, jos vain tahdomme vakavasti etsiä! On olemassa sosialistinen maailmankatsomuksen omaavia kirjailijoita, puhumattakaan eräistä maailmankirjalli-sia", "Pikku Pietari", "EnkeUen kapina" ja ennenkaikkes^ . "Pingviinien saari", joka on verratonta ivaa ja nerokasta arvostelua porvarillisen yhteiskuntajärjestelmän nurinkiuri^desta Henri Barbusse on tunnettu kommunisti, kansainvälisen kirjailijaliiton Clarten johtaja ja kuuluisa valkoisen terrori • vastustaja» Häneltä on suomenkielelle ilmestyhyf tietääksemme vain yksi teos "Tuli", joka kuvaa maailmansodan aiheuttamia kärsi- Oletko muSstanut tilaDkslsi? suudeh mestareista, jotka ovat timte-neet suurta lämpöä köyhäl. luokkataistelua ja sivlstysharrastuksia kohtaan. Sosialistisen maailmankatsomuksen o-inaavista kirjailijoista voimme ensikädessä mainita suuren ranskalaisen satiirikon Anatole Francen ja Clarte-lUton johtafan Henri Barbussen ja Romain RoUandin, amerikalaiset Jack London'in ja Upton Sinclairen, venäläiset Maksim Gorki, Pjodor Glad-kov ja Aleksei Tolstoi, saksalainen Ernst Toller, tanskalainen Martin Anderesn-Nexö, joista useimmat ovat jo saavuttaneet kansainvälisen maineen. Lisäksi viime tiedot kertovat, että romanialainen kirjailija Panait Istrati, joka on saantit kunnianimen "Balkanin Gorki" on julkisesti siirr tyn3?t porvarillisen maailman suureksi mieliharmiksi proletariaatin > leiriin, tunnustautuen maailman ensfiiiäisen myksiä. Siinä on erinomaisia psygo-logisia kuvauksia juoksuhaudoissa taistelevien työläisten suunnattomasta kurjuudesta kaikkinielevän miUtaris-min uhrina. Jack London meille useimmallekin on varmasti tuttu nimi. Hän on monien reippaiden seikkailuromaanien tekijä, mutta on samalla kirjoitellut vakavia yhteiskunnallisia romaaneja. Hänen teoksistaan on ennenkaikkea mainittava "Rauta|;orko", Joka on nerokas kuvaus kapitalistisen oUgarki-an ja vallankumouksellisen proletariaatin välisestä valtataistelusta ja "Kadotuksen kansa", jossa London kuvaa Englannin maailmanvallan pääkaupungin, Lontoon iSast Endin kurjaliston elämää. Jack London oli sosialisti ja erikoisesti hänen kunniakseen mainittakoon, että kun Amerikan sosialistipuolue muuttui pikkuporvarilliseksi reformipuolueeksi nykyajan sosialidemokratian malliin, nun London erosi siitä sentähden, että se oli menettänyt marxilaisen luokkatals-teluUianteensa. Upton Sinclair on meidän päi-dem-me kuuluisin amerikalainen työväen-kirjailija Hänen romaaninsa ovat melkein poikkeuksetta kuvauksia niis-dollarivalta aiheuttaa. "Chic^o", "Jimmie Higgins", "Kuningas Kivlhii- U", ja "Urkkija", muista hänen teoksistaan mainitsemattakaan. Sinclair on rohkeasti paljastanut amerikalais-ten kapitalistien konnatöltä etenkin kivihiilika^IvoksiUa ja siten osaltaä^ selventänyt työläisten luokkakäsitteltä. Venäläisen kaunokirjallisuuden nykypäivien mestari Maxim Gorki on ille työläiselle tunnettu; Hänen nsa "Pohjalla" ja "Nuoruuden yliopiitot", ovat suomenkielellä huomattavimmat. Parhaillaan Gorki kirjoittaa suurteosta työväenvaltiosta;,. Neuvostoliitosta, jota suurella jännityksellä odotetaan. Pjodor Gladkov, jonka romaani "Sedlentti", on nyt myöskin suomennettu, on antanut aivan erikoislaatuisen lisän proletaariselle kirjallisuudelle. "Sementti" on voimsdias kuvaus Neuvostoliitosta, sen sjmnystä ja suurista taisteluista' ympärysvaltain saartoa ja vastavallankumouksellista juonittelua vastaan. Bolshevikeista, Neuvostoliiton johtavista kansalaisista antaa Gladkov erinomaisen psykologisen kuvan. Jokaisen työläisen on luettava Gladkovln "Sementti", voidakseen oikealla tavalla ymmärtää Neuvostoliittoa ja sen elämää. Viime päivinä on "Työväenjärjestöjen Tiedonantajan" kustannuksella ilmestynyt taas uuden venäläisen kirjailijan Aleksei Tolstoin "Kuoleman säteen salaisuus" iiiminen toimlntaromaani. Saksalainen työväenkirjailija Ernst Toller on kirjoittanut kuulu>rat näytelmät "Koneiden murskaajat" sekä "Hinkeman". Tanskalainen Martin Andersen-Nexöltä on suomenkielellä ilmestynyt ainoastaan novellikokoelma "Tyhjien paikkojen matkustajat". Toller ja Andersen-Nexö ovat kirjoitta-. "Suomen Työmiehen" toimitukseen. Hänen muistonsa Suomen työväenluokalle on erikoisesti ääri tähden pyhä, että hän uhrasi elämänsä aatteensa puolesta valkoisen salamurhaajan ampumana, toi^^ Rantamaan, pääteokset ovat /^Mart^ Harhama" ja ^TuUtikkuja iainaam^sa::^Äskettäin alle_ memJyt Köm^aatra on viime vuosieiTSacaBsraQsiokkaalla tavalla uurtanutAjraat^suomalaiselle pro-letaarirunoudelle. "Punaiset ja valkoiset" ja "Äiti ja poika", ovat huomattava perintö Kaatralta suomalaiselle työväeriklrjallisuudelle.. V. Proletaarinen kaimokirjäiiisuus iiio pohjaa uudelle proletaariselle kiilt-tuurUle. Etonkin työläisnuoriso tuntee suurta mielenkiintoa luokkamme elämää kuvaavaa kaunokirjallisuutta kohtaan. Meidän ei tairvitse välttämättä vapaahetkiemme iloksi etsiä porvarillista kaunokirjallisuutta, siUä henkisen nälkäriune voi tyydyttää työväenluokan maailmankatsomusta kuvaava kirjallisuuskin. On vain pyritr tävä valitsemaan kultaa kuonan keskeltä, t.s. on valittava rajattomiin kasvavasta kaunokirjallisuuden paljou-nat näillä seuduin ovat aiyan toisiksi muuttuneet. Kitshkasiin on muodostunut suuri, vilkas kaupunki uusine, amerikkalaiseen malliin tehtyine asu-moineen. Vuoden kuluessa on siitä tullut täydellinen teollisuuskeskus, jossa on sahalaitokset, puunjalostustehtaat, purlstotun ja nestemäisen i l man valmistustehtaat, väliaikaiset sähkötehtaat, suuri tehtaan tapainen keittiö, joka valmistaa ruuan .8,000 hengelle. Dnjeprin'. rakennus on ikäänkuin tasavalta tasavallassa kaikkine naine laitoksineen, asutuksineen, jokilaivas-toineen, teatterelneen. radioasemlneen, klubineen j.n.e. AJuksl oli Dnjeprin rakennuksilla ISiOÖo'työläistä. - Nyt on 5,000 heistä siirtynyt Kaukaaslaan rakentamaan siellä toisia sähköasemia. Näin tuhannet ja sadat tuhannet ahkerat ihmiskädet rakentavat Neuvostoliittoa uudeksi maailmaksi. Mu tta ei yksin ihmiskädet. Niiden l i säksi on työssä jättiläi3koneet. nosto-kiirjet,. jotka kohottavat kallionlohka^ reltä, -porakoneet,' joilla ] lävistetään kalliot ja suuret pumput, jotka imevät veden pois rakentajain .tieltä. Kalkki koneet ovat uusinta amerikkalaista ja saksalaista mallia. Kitshkasissa on alinomainen paiike ikäänkuin sodassa, mutta se el ole — niinkuin joitakin vuosia sitten — valkokaartilaisten tykkien jyskettä, vaan se on-räjähtävlen kallioiden ryskettä, ryskettä, jota. työläiset aikaansaavat n.s. "vetelän ^Itoian" avulla kallioita ampuessaan. Vielä vähän padosta, joka sulkee Dnjeprin koskien viilin voiman. Pato tulee 37 metrin korkeaksi, nostaa samassa suhteessa veden. pinnan ja upottaa veden alle Dnjeprin suuret kosket, jotka tuhansia vuosia ovat häiriameet liikennettä joessa. Nyt tehdään padon, sivuitse kanava sulkul-neen. Siitä pääsevät suuretkin laivat padon yläpuolelle, jonne ne koskaan ennen eivät ole päässeet. ,. Näin täällä Dnjeprin suuren joen desta vain sellaiset teokset, jotka suo- I varsilla tuntuu erikoisen voimakkaasti * a t no.«vaa pro.etaarl.te .=ult.u«.: i - r a t e H ^ e n ' " " r a i ^ t y ö l " ^^ valtimon sykintä. Taistelusta barhasinmtia ja Eiihin näden^sovit-televalla kannalla olevia vastaan (Jatkoa - edelliseen numeroon.) Siellä (sosialidemokratian keskuudessa) oli toinen puolueen luokkape-neet kaimokirjallisia kuvauksia leh- rusta. Täällä (kommunisteilla) on tiin, mjn. "Vapaudessakin" on niitä tämän tästä julkaistu. Suomalaisessa kaunokirjallisuudessa ovat arvokkaimmat Aleksis Kiven ja Mirma Canthih teokset. Aleksis Kivi oh suomalaisen kaunokirjallisuuden varsinainen luoja ja voittamaton mestari. Hänen pääteoksensa "Seitsemän veljestä" ja "Nummisuutarit" o-vat suomalaisen tomaanin. ja näsrtel-män kulmakiviä. Työläinenkin mielihyvin lukee niitä ja nauttU' Kiven verrattomasta humoorista ja realistisesta ihmissielun kuvauksesta. Minna Canth näytelmillä^ "Työmiehen vaimo", "Köyhää kansaa" ja "Kovan onnen lapsia" arvostelee vallassaolevaa luokkaa siitä vääryydestä j a som)sta jota se osoittaa yhteiskunnan kovaosaisia kohtaan. Siksi Minna Canthia voidaan pitää työväen näytelmäkirjallisuuden mranuurtajana suomenkielellä. Varsinaisia työväenkirjaiUjoita Suomassa ovat Konrad Lehtimäki, Irmari itamala ja Kössi Kaatra, muita pieneöipiä-Hbunokirjallisia kynälHjöita mainitsematta. Konrad Lehtimäen "Ylös Helvetistä" ja "Talstdija" ovat tsröväei^feirjallisuutemme parhaita te<*- sla. Irmari Rantamalasta tuli työväenluokan kirjailija Venäjän suuren tykkänään toinen puolueen perusta Siellä (soslalldemqkratien keskuudessa) oli kesknstaläisuus luonnollinen ilmiö, koska eriiaisteii etujen liittopuolue ei voi tulla toimeen ilman kustalaisla ja bolshevikit olivat velvolliset noudattamaan • hajoituslinjaa. Täällä (kommunisteilla) on keskus-talaisuus epäoleellinen sekä soveltumaton leniniläiseeh puoluekäsitteeseeDr koska kommunistinen puolue on proletariaatin yhteiiMnen jraqlue, mtttta ei erilaisten luokkä-äiiiesten: liittopuolue. Ja koska meidän puolueemme hallitsevana voimana on maailman työväenliikkeen enimmän. vasemmalla oleva virtaus (leniniläiset), niin häjoi-tuspolitUkka meidän puolueessamme ei^ ole eikä voi olla tnfflfifin tavoin oikeutettua )or>tp<'^^» nRknlfi^titiaTta Ääni: — Onko mieQlä mahdollinen puolueen hajaannus vaiko ei? Stalin: — Kysymys ei''ole hajaan-tumlsmahdollisuudesta, vaan siitä, että hajottamispolitiikka meidän ' yhtenäi-sessä^ Sniläisesisä puolueessamme el voi olla oikeutettu leninismin näkökannalta Joka ei ymmärrä tätä periaatteellista eroavaisuutta, se asettuu leninismiä vastaan ' ja eroaa leninismistä. Kas tämän takia minä luulen, et tä ainoastaan henkilöt, jotka ovat menneet järjiltään ja menettäneet: viimeisetkin marxilaisuuden 'jätteet, voivat vakavasti väittää, että meidän puolueemme politiikka, kahdella rintamalla taistelun politiikka, olisi keskustalaispolitiikkaa. Lenin, kävi sdati taistelua kahdella rintaoialla puolueessamme sekä "i^mmlstolölMa" että selvästi menshevistisiä harhasiiuiitia vastaan. Katsokaa Leninin kirjasta "Vasemmistolaisuus lastentautiiia kommuhlsmls-sa", katsokaamme puolueemme historiaa, iriin te ymmärrette. että meidän puolueemme on kasvanut Ja vahvistunut taistelussa- kumpaakin. harha-smmtaa vastaan sekä oikeistolaista ^että ''vasenimistolaista''. Taistelut "ot-sovisteja" Ja *Srasenunisto'' kommunisteja vastaan yhdeltä: puolen ja toiselta puolen taistelu avoimesti oppor- 'amlstisia harhasuuntia vastaan ennen Lokakuun -^vallankumousta, LokakttoB vallankumouksen aikana Ja sen jälkeen, — kas sellaisten kehitysvaiheitten kautta on puolueemme kulkenut. Elaikki tuntevat LenininV sanat siitä, että meidän on käytävä taistelua sekä opportunismia vastaan että '^rasem-xnistölaisla'* doktrinäärejä vastaan. Mei*itseek5 tämä sitä, että Lenin cfli keskustalainen, että hän harjoitti : keskustalaispolitiittaa? On selvää, että ei merkitse. : iSi& ovat tässä tapauksessa meidän/^ dkestoteinen Ja "vasemmisto- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-01-11-02