Vapaus, August 11, 1926

              Keskiviikkona, elokrll p;iia--WcA, Aug. 11,1^26 No.93>~i9afi
HIIUKRUSI ON SOSIAUSTISEN VALLANKU-MOUKSEN
MYRSKYLINTU
KOMMUNISTISEN INTERNATIONALEN TEESIT ENGLANNIN lAKOSTA
(Jatkoa aroon 91)
4. SonriakoD Icnlka j« sev loppn.
8) Suturlaicon kaiku ja sen likvi«
deeraui^ ovat suorimpia opetuksia
koko kansainväliselle proletariaatilr
ie. Hahtikunn 30 päivänä esittivät
kaivostenomistsjat ' vaoritydläisiUe
txltimaattumift (tydpalkan; alentam!»
neo; 'työpäivän pidentäminen, sdpi-atnkset
piirittäia eikä kansallisessa
' mitassa). Kun vuoriySläiset hylkä*
sivät sen, alkoi sulku. Joukkojen
' painostuksesta rohkeni pääneuvosto
julistaa lakonV mutta lykkäsi sen
aOcavaksi toukokuun 8 päivänä.
Toukokuun 1 päivänä osottivat ka­laiset
mieltään valtavissa mielen-osotuksissa.
Sillä välin ryhtyi hai-
Utua tarmokkaisiin toimenpiteisiin
työväen kukistamiseksL Toukokuun
1 päivänä j u l ^ t t i i n maa sotatilaanr
Laneaehireen, Skotlantiin j a Wale
siin lähetettiin sotaväkeä, ^ t a v a l -
lankumouksen kaikki voimat mobili­soitiin.
Samaan aikaan ottavat her-
V rat Thomas, BfaeOoniild j a kumpp.
: pääneuvostossa ; johdon 'käsiinsä.
"Vaseaim&tolaiset". vetäytyvät sur­keasti
takajalalle. Thomas j a kumpp.
rukoilevat polvillaan hallitusta, mut­ta
tosiiasiassa ovat jo kokonaan
aen puolella taistelemassa lähesty­vää
UYallankumouksellista kriisiä
vastaan. Lantisburys sanojen mu­kaan/(
art. toukokuun 22 p.) pää­neuvostossa
vallitsi "kuumeinen
•r rauhattomuus, ; jopa kauhu" ' (ensi­kädessä
kauhu joukkojen edessä).
' Jos hrojen Thomasien strategiana
oli' lakon johtoon nousemisen pää*
'määränä' sen murskaaminen (ver­taa
tähän Thomasin lausuntoa v.
-; :1921 ~ lakon päätyttyä v oikeudessa,
jossa 'hän,'kiihinkaan''8alai8ena neu-
.vonantajana, puhuu - valmiudestaan
^ lalcon; murtamiseen siinä ' tapau^ses-sa;
että lakko voi palvella "vallan-
:kumöukseUisen puolueen'' p
iriä},;:niin samaa vastasi myös tak­tiikka,
joka koko ajan . o l i vastoin
herfbjen Thomasien tahtoa alkaneen
lakon- murtamistaktiikkaa; Että ta-
: 2iahtumi:i^ pelättiin j a lakon loj^etta-snista
valmisteltiin, se näkjry ennen
ikaikkea siitä, ettfi lakko julistettiin
"«'puhtaasti taloudelliseksi" taiste­luksi.
Tällä verukkeella kävi "mo­bilisointi"
niin, että pääneuvosto ei
rohjennut antaa ulos lehteään eikä
sitä julkaissut, ennenkuin oli ilmes-
''^tynyt' hallituksen. lakonrikkurilehti:
: tällä ^ verukkeella velvotettiin . .'•pou-tiikot"
olemaan esiintymättä (mikä
ei estänyt heitä toimimasta selän
takana); tällä verukkeella ei jouk­koja
kehotettu sitkeään organisa-tooriaeen
- työhön, vielä vähemmän
kaluja vallottamaan, vaon kehotet­tiin
rauhallisesti pelaamaan potku-pauoa;
tällä verukkeella käytiin
taistelua; niitä mielialaltaan vallan­kumouksellisia
työläisiä vastaan,
jotka pääneuvoston k,äskyä odotta­matta
lähtivät taisteluun; niinpä
esim. pääneuvosto pelkäsi vetää lak-kotaisteluun
tärkeimpien teoUisuus-tivat
tosiasiallisesti pääneuvostoa
Thomas ja kumpp. I^akon alussa
vastustivat eräät "vasemmistolaiset"
avoimesti. lakkoa. Lakon kestäes^
poistuivat he miltei käSkkiaOa näyt­tämöltä,
jättäytyivät Thomasin k l i ­kin
määrättäväksi; lakon käänne­kohdissa
esiintyivät he toisiinsa yh­tä
häpeällisesti kuin Thomas (esim.
Hicks ja "kirotut ryssän rahat").
He suorastaan rappeuttivat liikkeen
päävoimaa (vnorityoväkeä) houkutr
telemalla sitä antautumaan. Vain
joukkojen painostuksen valtava pu­ristus
sai heidät laahustamaan liik­keen
Munassa. Näin "vasemmisto­laiset"
objektiivisesti näytteUvät
vielä rikollisempaa osaa, sillä heillä-oli
enemmistö j a he antoivat vä­littömästi
vastuun - lakon johtami.
sesta.
d) Joukkoliike kehittsri valtavan
voimakkaasti. Kaikki tositiedot ku­moavat
ehdottomasti julistelut la-kpnrikknrien
suuresta j a muka yhä
kasvavasta' määrästä. Tämä legen­da,
'jota trade-unionfen' "johtajat"
ovat levittäneet j a jota sitten on
^hnuokannut" herra Otto Bauer
itävaltalaisessa \"ATbeiter Zeitun­gissa",
on todellisuudessa Englannin
proletariaatin häpeääistä parjaamis­ta,
sitäkin härnäävämpää parjaa­mista;
kun sillä peitetään todelliset
petturit. Sellaisten todistajain »kuin
Landsburyn, Bradlsfordin y j n . ker­tomukset
puhuvat kaäkialla yhä
kasvavasta joukkojen : innostukses­ta,
johtajien arvostelemisesta va.
semnialta, i työläisten astumisesta
vuorityöväen avuksi jopa -ohi pää­neuvoston,
monien joukko järjestö­jen
- muodostamisesta y;m. Ovatpa
joukot siellä täällä alkaneet vaisto-var^
sesti lähteä kaduillekin j a ryh­tyä
reformistien niin sanomatto­masti
vihaaman vallankumonkselli-seh
väkivallan otteisiin (lakonrikku-
«rien : autojen ^hoaminen, porvaril­listen
lehtien sulkeminen, sotQaiden
kehottaminen tottelemattomuuteen
j.rn.e.) Toimintakomiteain järjestö-roinen
alhaaltapäin, siirtymfnen eri.
naisten yhteiskunnallisesti tärkeiden
tehtävien (sähköenergian jako, elin­tarpeiden
y.m. jako) vaistovarai-seen
suorittamiseen työnsi lakon ke­hitystä
yhä j a r yhä enemmän liik­keen'korkeimpia
muotoja 'kohden.
e) V Toinen intematsionale ja
Amsterdam ovat tosiasiassa tuke­neet
pääneuvoston oikeistoTals-Johta-jien
politiikkaa, 8.0. saboteeranneet
Jakkea. Sos.-dem; lehdistö on järr
jestelmällises^i vaiennut lakon laa.
juudesta, ennusti *%ompromissi*'-
tulosta, pelotteli taistelun vaikeuk­silla,
painosti lakon "pelkästään ta-
/louieliista" luonnetta, jutteli suu­rista
lakonrikkurimääristä, ei repi
nyt alas Englannin porvaristoa vaan
kommunisteja (nousi niiden ''liial­lista
kiihkoa" vastaan; vert. _ likvi­daa
ttorien "lafckohasardi"); "Wor
värts" kävi kamppailua "Moskovaa"
vastaan ja ^ vaati suurlakkoa SSS-alojen
työläisiä (sähkö, kaasu y.m.) „A™ster<lamm mteniatsjona.
Yhtä kurjasti menettelivät työväen- ^^^^^^ yhte«nntaman Prof.nter-puolueen
johtajat ja sen parlament-^»? f^.^*^"^? .stuntojaan.
«edustajisto. AsiaJIisesti .kehittyi {««f^ f f ^ - " t T nf
lakko vastoin johtajien tahtoa eikäi^!^^°^ Kuljetustyovaen mternat-
V .... . i I 5:onale hylkäsi Fimmemn ehdotuk-heidan
ansiostaan. I w.. « . • ja . 1.. vsjus T > »*
' sen, etta "ei viedä ulos hiilta Kot
b) Kun työväen Johtajat tahtoi-, ^^^^^^5^ hautta"; Saksan ammatti-vat
rä laoskootnt aap, olieitttteiisvtäat lumounknae ttyam, mnäiirn- uetjtu^at Saauktstaoniv apto rvsiakräislit,o lkleu ijn. n.seii. täV aoilni
hallitus ja porvaris^p sen selvästi joukkojen painostuksesta rohkenivat
Toisen ja Amsterdamin internatsio-nalet
ottaa eräitä pikku askeieita
lakkolaisten avustemiseksi.Iiikkeien
kehittämisen kannalta oli näiden
yhtymäin politiikka sabotaashi-poli-tiikkäa.'/-;
: f) Lakko lopetettiin sentähden,
että se kasvoi, sillä sen johtajat pel­käsivät
eniten juuri sen : kasvua.
Braylsford kirjotti, että (joukko.
näkivät ja vastaavalla tavalla toi
mivat. "Manchester Guardian"
määritteli hallituksen politiikan
"taisteluksi voitokkaaseen loppuun
asti'.'. Englannin proletariaatin liik­keen
päämuodon^ ammattiliittojen,
murskaaminen asetettiin tällöin päi­vän
päätehtäväksi. "Times" kir­jotti
siitä, kuinka välttämätöntä on
''murtaa ammattiliittojen diktatuu­r
i " . "DaUy Telegraf!' (3/5) luon-|jen) "puristus oli wMn voimakas,
nehtl taistelun taisteluksi pääneu-' «ttä kysymys ei ollut mobilisoimisen
voston ja "maan perustuslaillisen, vaikeudesta, vaan vaikeudesta pi-balliti^
ksen välillä". "Lauantaiyönä
julkaistu memorandum" — kirjotti
dättää lakosta". Lakko saattoi voit­taa
vain kehittymiillä pitemmälle,
lehti — "jossa julistetaan toimeen- s.o. ehdolla, että luokkataistelu
panevien komiteain päätös kehottaa' edelleen kärjistyy. Ratkaiseva kään-suurlakkoon,
on todellisuudessa ne oli selvä jo silloin, kun "johta-usurpaattorien
(vallänanastajien)
vallan julistus . . . . Tosiaan on pää­neuvosto
usurpaattorien elin, jolle
ei ole paikkaa perustuslaissamme..."
Tätä vastaavasti porvaristo toimi
kaikella tarpeellisella tarmolla. M i ­tä
enemmän "työväen johtajat"
mankuivat j a huojuivat,: sitä tar­mokkaammin
ajoi hallitus "lujan
käden" politiikkaansa (vertaa esim.
niitä halveksivia potkuja, joita Bald-vm
antoi Thomas j a kuthppaneille).
c) Pääneuvoston "vasemmistolai­set"
johtomiehet, jotka olivat enem-
•mistdnä, puhumattakaan siitä että
olisivat ; torjuneet pois Thomasin
tyyppiset tietoiset petturit, kulki­vat
koko ajan oikeistolaisten ko­mennon
alla Koko lakon ojan job.
jat" kieltäytyivät ottamasta vas­taan
raha-apua Neuvostovallan am­mattiliitoilta,
joiden kanssa yhdeis-sä
olivat muodostaneet renäläis-eng.
lantUaisen komitean, perustellen
kieltäytymistään siDä, että rahojen
vastaanottaminen käsitetään väärin
ja tulkitaan väärin. Peitellen sit­ten
tätä "kieltäytymistään, kieltäy­tymällä
ulkomaisesta avusta yleen­sä,
he samalla eristivät Englannin
ty*Öväen kansainvälisestä 'proletari­aatista.
Ja heti 'kun levisi huhu
uusien hyökkäyksien valmisteluista
hallituksen puolesta • (pääneuvoston
vangitseminen; reserviarmeian. kut­suminen
aseisiin, lidd trade-unioneja
vastaan, ammattiliittojen rahastojeik
takavarikointi), heti "johtajat" ka­valsivat
lakon käyttäen hyveeseen
herra. Samuelin toistunutta esiinty­mistä.
Paitsi vuorityöläisiä ja eri.
näisiä työväenliikkeen joukko-osas­toja
eivät työväen joukot, jotka jo
olivat astuneet vallankumouksen
tielle, odottaneet tällaista petosta
ja ryhtyivät työhön pääneuvoston
kehotuksesta, .johon ne vielä luotti­vat.
Luottamus vaihtui kiukun
puuskaan. «Rautatieläisten y.m. hä-peällisimmät
irvi^opimukset solmit­tiin
Thomasin ja kumpp. välittömäs­ti
""johtaessa". Herra Thomasin
y.m. petturiosuuden on Englannin
porvarilehdistö julldsesti todennut.
Niinpä esim. vaikavin porvarilehti
"Economist" 15—5—26 kirjottaa:
"Lakko kärsi tappion siksi, että
suurin osa sen organisaattoreista ei
sitä tahtonnt eikä ajatellut, että se
voi päättyä menestyksellä. Pääneu­voston
puheenjohltaja on rauhan
mies (is man of peace)". Entinen
Stinnesin äänenkannatfaEija "I>euts-che
AU^meine Zeitung" kirjotti
rautatieläisten- sopimuksesta "am-mattiliittojen
hämmästyttävimpänä
antautumisena, mitä oli ajateltavis^
sakaan tällaisen lakon jälkeen"
("die erstaunlieste Kapitulation der
Geverkschaften, 'die nach einem
derartigen Streik denkbar ist). Hal­lituksen
ja porvariston taktiikka oli
päättävän ja harkitun hyökkäyksen
taktiikkaa. Ammattiliittojen "joh-tajain"^
taktiikka 4^1 petturien jä
antautumisen taktiikkaa. Kieltäyty­minen
ohjaamasta -lakkoa poliittisfl-le
raiteille oli asiallisesti isku voi^
mien sisäistä mobilisoimista vas­taan.
Kieltäytyminen : kansainväli­sestä
avusta oli^isku proletariaatin
ulkoisten voimien mobilisointia vas­taan.'
Iiakon : lopettamismääräys
kruunasi työn. Johtajainsa demo.
bilisoima työväenluokka hävisi his»
toriansa ensimäisen snurtaistelun.
5. \Vaorityovien laldko j» tuievai-tauden
perapektuvit
a) Nykyistä tilannetta (touko­kuun
lopulla 1926) luonnehtii por­variston
asemien suhteellinen lujit­tuminen,
tilapäinen hajaannu? työ.
väenluokan huoniattavan osan kes­kuudessa,
työväenluokan vallanku­mouksellisten
voimien kerääntymi­nen
vuorityöväen. lakon ympärille
samalla,kun porvaristo ryht}^ edel-
Jeen hyökkäämään. Porvarilehdistö
käy V kiukkuista kamppailua SSS-R
:ää vastaan. Yhdessä : ammatillis­ten
johtajain osan kanssa se :^uo-rittaa
samoin vuorityöväen ajojah­tia.
; Kaivosten omistajat: yrittävät
solmia vuorityöläisten kanssa sopi­muksia
piirittäin. Parlamenttiin esi.
tetään ehdotus, että kumottaisiin
laki ammattiliitoista ja valmistel­laan
niiden oikeuksien rajottamista.
Kapitalistit yrittävät käyttää hy­väkseen
tappiota edellee^i kuristaak-seen.
Näissä oloissa on vuorityö­väen
lakolla, sen kululla ja sen
päättymisellä ratkaiseva merkitsrs
Englannin (eikä ainoastaan Eng­lannin)
työväenliikkeen koko' lä­himmän
ajanjakson kehitykselle. E i
ole lainkaan pois suljettu ensiksi-kään
vuorityöväen voiton mahdolli­suus,
liikkeen jatkuvan kasvun mah-dollisuus
uusilla perusteilla, ' työ­väenluokan
uusien osastojen lak­koon
yhtymisen mahdollisuus, j.n.e.
Toisaalta on välttämättä otettava
lukuun myöskin tappion tai kom­promissin
mahdollisuus, joiden jäl­keen
seuraa hallituksen, porvaris­ton
Ja oikeistolaisten "työväen"-
johtajien yhtyneiden voimien rinta­mahyökkäys
proletariaattia vastaan
kaikkine siitä johtuvine seurauksi­neen
: eristämispolitiikka, kommunis­tien
Ja "vasemmistoliikkeen" kan.
nattajien. polkeminen ja erottami­nen
ammattiliitoista, eräiden am­matillisten
johtajaryhmien. jyrkkä
kääntjrminen Amerikan , työväenlii-ton
'iA. F. of L:n) ja Amsterda­min
puoleen, suhteiden katkeami­nen
SSSR:n ammattiliittojen kans­sa
j.n.e.
b) Siksi täytyy Englannin prole­tariaatin
kaikkien todellisten ystä­väin.
voimat nyt suunnata tarmok­kaasti
tukemaan vuorityöläisiä.
Kommunistipuolueiden, vähemmistö-liikkeen,
Profin ternin y.m. taktiikka
pitää orienteerata mitä rohkeimmin
ja päättävänimin tukemaan vuori-työläisiä
niin itse Englannissa kuin
kansainvälisessäkin mitassa. Kaikki­alla
pitää kaksinkertaisella, kol­minkertaisella
tarmolla suorittaa
keräyksiä vuorityöläisten hsrväksi,
boikoteerata kivihiilen kuljetusta,
kehittää solidaarisuuslakkoja j.n.e.
Oh välttämättä organisoitava prole­taaristen
joukkojen laaja mobili­sointi
vuorityöväen -lakon ympärille.
Kommunistit (paitsi työttömät)
ovat kaikissa maissa velvolliset sään­nöllisesti
luovuttamaan vissin pro­sentin
lakkolaisten hyväksi. Ilman
tällaista sekaantumista ja ilman
tällaista. apna voi vuorityöväen lak­ko
päättyä tappioon^ mikä olisi ras­kas
isku koko vallankumoukselliselle
proletaariselle liikkeelle. Komiur
ternin kaikki sektdat- ovat velvolli­set
suoritt^unaanaazjan aivan poik­keuksellisia
toimenpiteitä, jotta tä-mä~-<
dir«ktivi tulisi toteutetuksi.
e) Tällaiaiasa taisteluoloissa on
kaikissa tapauksissa^ j a kaikissa t i .
lanteissa välttämättä päättävästi
vastustettava oikeistolaisten kaik­kia
yrityksiä työntää vähemmistö-liikkeen
ja «kommunistien kannatta­jat
pois heidän hallussaan olevista
asemista ammattiliikkeen sisällä.
Toisaalta on myönnettävä äärimäi-sen
vaarallisekri se tendenssi, joka
jo on k y l l i n räikeänä ilmennyt Eng­lannin
työväenluokan keskuudessa,
nim. ammattiliitoista eroamispyrki-mys
("Workers Weekly" 21/5,
MacManurin kirjotus eroamisia vas­taan).
Vaildca onkin ymmärrettä-vi
edistyneimpain työläisten kiuk­ku,
vaikka onkin ymmärrettävä hei­dän
oSceutettu suuttumuksensa trar
de-unionien virallisten johtajain pet­turuuden
ja btkonrikkuriuden.'joh­dosta,
niin toiselta puolen, poliitti­sen
tarkotnksenmukaisuuden kan­nalta,
pitää päättävästi tuomita am­mattiliitoista
eroamisen taktiikka,
peiteltäköönpä sitä kuinka houkut­televilla
ja häkövallankumoukselli-stlla
fraaseina "uusista järjestöistä"
j.n.e. tahansa (katso Lenin: "Va- •
semmistolaisuus"). Maailman työ­väenliikkeen
kokemus, eritoten Sak­san
liikkeen kokemus viime vuosilta
On hämmästyttävän selrästi osotta-hut,
että "itsensä erottamisen'' t ^ -
tiikkä on objektiivisesti niiden suunJ
nitelmien tukemista, joita oikeisto­laiset
johtajat porvÄriston täydel­leen
hyväksyessä ovat .laatineet.
Tämä taktiifc!ia«vie eroon joukoista;
liikkeen -vallankumouksellisten a i ­neksien
eristymiseen ja tekee mah­dottomaksi
perusprobleemin, jouk­kojen
vaHottamisprobleemin ratkai­sun.
Sunä tapauksessa, että lakko
kehittyisi voitokkaaksi, hidästVttaisi
eroamistaktiikka tavattomasti am­mattiliittojen
' valtaamisprosessia;
siinä itapanksessä, että taantumus
voittaisi, veiä • - se .työväenluokan
p^haiden osastojen eristämiseen.
d) Suurlakon j a siihen liittyvien
ilmiöiden päätuloksena tulee ole­maan
pikaisempi erilaistumisproses-si
työväenluokan sisällä; Jos on
varsin todennäköinen, jopa kiertä­mätön
(niin trade-unionien kuin
työväenpuolueenkin) korkeimpien
johtajaryhmien jyrkkä yhä oikealle
kehittjrmisprosbssi, niin toisaalta
yhtä kiertämätön on joukkojen edel­leen
Vallankumouksellistumisproses-si.
Reformismin taloudelLinen pph-ja
Englannissa on ainiaaksi kadon­nut.
Parlamentaarisista , ja perus­tuslaillisista
harhoista ' vapautumi­nen,
valtion paljastuminen luokka-voimaksii
kiertämätön vapautumi­nen
vanhojen reformististen johto-herrain
j a reformististen metodien
lum oista, - yhä kirkkaampi valta­kysymyksen
asettaminen — nämä
pakostakin kasvattavat työläisten
luokka-itsetunnon. -Englannin ka-pitalistisen
järjestelmän kohtalon­omaisen
rappeutumisen taustalla vie
se Vuorostaan kiertämättömiin val­lankumouksellisiin
taisteluihin. • Sik­si
on Englannin kommunistipuolu­een
lähimpänä tehtävänä voimien
kokoamispolitiikan ja yhteisrintama-politiikan
tarmokas jatkaminen yal-mentaen
työväenluokkaa torjumaan
pääoman ehdottoman hyökkäyksen
ja muuttamaan tämän torjumisen
laajaksi proletariaatin vallankumo­ukselliseksi
hyökkäysliikkeeksi pää.
omaa vastaan. ^ ^
(Jatk.)
Kaivosmiesten unio
aiotaan murskata'
mieluinen. . Hän vaati nnion Ehei-sempää
yhteistoimintaa biilikapita-
'listien kanssa ja koneiden käytön
hyväksymistä. r ;
SyyttSa nniota taotamum vahea-
Kaivoskoneiden lisäämistä on häi.
rinnyt nnion . toiminta^ sanoi tämä
tyypillinen hiilikapitalistL Hän se­litti,
että Jacksonvillen sopimuksen
aikana, huhtikuun 1 päivästä läh­tien
V. 1924 on nnion kaivosmiesten
tuotanto ; pehmeänhiilen alalla: vä­hentynyt
78 prosentista 30 prosent­tiin
maan/kokonaismäärästä.
Useat toiset MilikapitaHstit hyök-käsivät
Jacksonvillen sopimusta vas­taan;
William W. Tracy, Springfiel-distä,
.Hf, selitti,. että haUituleen
painostus oli pakottanut pehmeän-
^ i l e n kaivoakapitalistit allekirjotta-maan
Jacksonvillen sopimuksen.
"PoHtikoitsijat pelkäsivät lakkoa
vuoden 1924 vaalitaistelun aikana",
selitti hän "ja. he painostivat hiili-kapitalisteja
allekbjottamaan sopi.
muksen."
Katsoo ^ n i o n hetkeatyneen
McXuliffe selitti union jäsenmää­rän
vähentyneen huomattavasti ja
sanoi union olevan nyt.heikomman
kuin ennen. Sentähden ennustaa
hän tammikuussa pidettäväsi neu­vottelussa
nnion edustajien; suh-taantnvan.
paljon "rakentavammasr
sa" hengessä: kuin ennen.
McAuKffen oli kuitenkin myön­nettävä,
että kaivostyöläisten kuu­kautinen
ja vuosipalkka on ollut
pienii selittäen tähän syyksi työt­tömyyden.
Palkkojen selitti hän ol­leen
korkeat^ :
^TJnfo oh pitänyt kansakuntaa
kurkusta useat kerrat viimeisten
vuosien aikana; sen virkailijat ovat
toiistamiseen uhmanneet hallitusta.
Tämä et tule loppumaan, ennenknin
tilanne on tehty tunnetuksi ja en­nenkuin
työläisten enemmistö hyl­kää
nykyisen kielteisen kantansa/'
Puheista .selviää, että hiilikapita-listit
tulevat yrittämään kaikkensa
saadakseen Jcaivostyöläisten union
murskatuksi, voidakseen - aiten pa­remmin
alistaa työläiset kuristuk­sensa
alle Jacksonvillen sopimuksen
päättjressä.
Komitea selvittämään
Passaicin lakkoa
Osastojen Ja Järjestö­jen
osoteilmotukset
Williamstown, Mass. — Ameri­kan
kaivoskapitalistit ovat jälleen
paljastaneet kiukkunsa ; kaivostyö­läisten
uniota kohtaan. Eugene
McAuliffe, Omahasta, Union Paci­fic
Coal Companyn presidentti, se­litti
poliittisessa instituutissa pitä­mässään
puheessa, että jollei United
M^ne Workers of America alistu
suosiolliseen sopimukseen neuvotel­lessaan,
tammikuussa pehmeänhiilen
kaivosomistajien kanssa uudesta so­pimuksesta
huhtikuussa umpeenku-luvan
Jacksonvillen sopimuksen t i ­lalle,
niin tullaa^ unio murskaa­maan.
•
' UcAuIiff e, huomatuimpia hiilika-pltalisteja
koko .maassa, vakuutti
että uniosta riippumatta toimivien
kaivosten lisääntyminen tulisi joh­tamaan
union murskaamiseen, ellei
järjestö alistu uuteen politiikkaan,
joka on hiilikapitalisteille enemmän
New York. — Uusi yritys Pas­saicin
lakossa olevien kutomatyö-läisten
pitkäaikaisen taistelun lopet­tamisiksi'
on tehty. Lakkolaisten
valtuuttama kansalaisten komitea
on esittänyt suunnitelmia lakkolais­ten
liittämiseksi American Federa­tion
of Laboriin ja lopullisen rau­han
solmlamiseksi kutomoiden omis­tajien
kanssa.
Lakkolaisten joukkokokouksessa
heinäkuun 31 p:nä tehdyn päätös­lauselman
mukaan ilmotettiin, että
komitea on pyytänyt työsihteeri
Davisia nimittämään Hugh S. Han­nan,
j sota-aikuisen työlautakunnan
entisen tarkastajan, toimittamaan
uudelleen järjestetyn union virkai­lijain
ja komitean jäsenten vaalin.
/Neuvottelujen alkamiseksi United
Textile Workers union kanssa on
komitea United Teicäle-Worker3
union sihteerin Sarah Conboyn väli­tyksellä
järjestänyt union toimeen­panevan
komitean, kokouksen maa­nantaiksi.
Muodollisia • neuvotteluja" tehtai­den
omistajien kanssa- lakon sovit­tamisesta
ei tilliä tekemään ennen­kuin
uusi järjestö on täydellisesti
muodostettu.
Asioita hoitavan komitean kokoon­pano
on seuraava: puheenjohtaja
W. Jett Lauck, varapuheenjohtaja,
Henry T. Hunt;; sihteeri, Helen
Todd. Frank P. Walsh on myös
komitean jäsenenä.
Neuvotteluja 'Borahin kanssa
Washington. — Kansalaisten ko­mitean
puheenjohtaja Lauck ja se­naattori
Borah ovat käyneet neu.
votteluja Passaicin lakon selvittä­misestä.
Kumpikin luottavat siihen,
että lakkolaisten liittyminen A. F.
of L:iin tulee tapahtumaan ja ett^
sitä seuraa union ja tehtailijain vä­linen
sopimus. ' *
Komitealle annetut ohjeet ovat:
1) i Sovittaa lakko senaattori Bo­rahin
tai jonkun muun välityselimen
kautta.
2) Liittää lakossa olevien kuto-matyöläisten
~union A. F. of- L:iin
U. T. W. of A :n kautta. ' r
Tjröläiatea asettamat ehdot
Lakon lopettamiseksi ovat työläi­set
esittäneet seuraavat ehdot:
. 2. Union ja tehtaiden omistajien
edustajien välinen neuvottelu käsit­telemään
lakkoon johtaneen palkan­alennuksen
peruuttamista ja asian
jättäminen soviteltavaksi siinä ta­pauksessa,
että syntyy erimielisyyt­tä.
' 3. Muiden riitakysymysten sovit*
taminen union ja tehtaiden edusta­jien
välisissä neuvotteluissa.
Kommaout^HieiXaeeB^
- sihteeriB .•, oaotK. -•
Kommunistipuolueelle lähetettävä
kirjevaihto on osotettava aHaoleval-la
osotteella: Mr. J . MacDonald,
Boom. 1304„ 95 King St., E., To­ronto
2, Ontario. ,
Bowi*'a S. S. o:ton kokonkaiet ^«
detään Imen ja 8:maa snnnnntai
kanssa. Kirjevaihto-osote on: Bo­wie,
via Solsqna, R C
Beaver Lakea s. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai kellö 1
päivällä osaston talolla. Osaston
dsoieV Box 87,'W<nfthington," Ont.
Voimisteluseura Jehun osote . on
sama.
Caww4^ti Snomalauea Järjestöä.
laillistetun, sihteerin osote on:
A. T. HiU, 957 Broadriew Ave.,
Toronto, Ont.
Caaadaa Snemalaistea. TySiiisteä
Uriieilaliitto. Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Caaadaa KammuaistipaoIoeeB piiri
B:O S:aaea <K.-0.) tp. piirikomir
teaa ja Sttdburya kaapuaicikoml-teaa
odotteet ovat: Box 754,
Sudbury, Ontario. r
CebaHia a.a. osaston osote on: Box
810 Cobalt. Ont.
K. P. S. J . Cotean HSIia «Mstoa
työkokoukset, pidetään jctfansen
knnkanden. ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päiväUä. K r j e -
vaihto-osote on: *J. E. Koskin
Dinsmore, P. O., Sask., Canada.
5. J . & e i ^ t o a osastoa kokous on
joka kuukauden 4:jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. Box 92.
Cola ••«in aj. osaston kokonksst pi­detään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai Uo 1 i.p; Kirjeenvaih-to^
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
Ceaaaaylit Kommunistipuolueen o-saston
kokous pidetään joka kuu-,
kauden en^mäinen sunnuntai, a l ­kaen
kello puoli 10 aamupäivällä.
Kaikki osastolle aiotut kirjeet on
lähetettävä osotteella: Connaught
Ststion/ Box 35, Ont., Canada..
Uaio-osastoa kokous pidetään joka
kuukauden ensimäinen sunnuntai
alkaen kello I iltapäivällä. Kaik­ki
unio-osastolle: aiotut. kirjeet on
lähetettävä osotteella: Connaught
Station, Box 36, Ont. Canada. ,
Fort Williamia kommnaistlpaolaeea
osaston kokoukset joka kuukao-
' den koInla8^ sunnuntai ja ; johto-
V kunnan kokoukset työkokouksiai
edellisinä tiistaina.
Snomalaisea järjestön Fialandia
osaston kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa. Osote on: S. osas­to,
Finland, via Barwick, Ont;
Foi^jt Fraaces Kommunistipuolueen
> suomalaisen kieli järjestön osaston
kirjeenvaihtajan osote-^on: Henry
Mäki, Box 681; ,Fort Frances,
Ont., Canada.
IKTOLAN s.s. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola, Ont. .
Kirkland Lakea S. osaston osote on
' Box 240, Kirkland Lake, Ont.
Caaadaa Suomalaisea järjestöä L a ­ke
Cotean osastoa ao. 41 kokouk­set
pidetään osaston haulilla joka
kuun toinen sjinnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dunblane, Sask.
Ladysmitfaia S. S. osastoa kokoUiC-set
pidetään joka toinen sunnu:!-
tai, alkaen ~~ kello 7 :män illalla.
Kirjeenvaihtoosote on Box 2ti3,
Ladysmith, B. C
Loog Lakea K.P.S. osaston kirjeen­vaihtajan
osote on: Wm. Martti­nen,
Box 237 Copper Cliff, Ont.
Kokoukset on jokainen ensimäi­nen
sunnuntai kuussa klo 2 i.p.
Lumber Workers ladustrial Uaioa
of Canadan, itäisen piiriviraston
kirjevaihto ja rahalähetykset on
tehtävä seuraavalla osoitteella:
Alf. Hautamäki, 966 Gerrard St.,
East, Toronto 8, Ont
*-Vir. JL U»ioa ©f Caaada -Port « -
ftimn osaston
^ ^ A ä i Ä st
Larfer Lake C. K. P. Suomalaisen
o ^ n ^ t e on: Box 2arSS
S., S. 0:toa kirjeenv«ih>
tajan osote on: S. S. Osasto. hL
vaek Mine. Ont. Box 72.
K. P . S. J . Naamolaa osaston osote
on Box 29, Shaunavan, Sask.
S. J . Nolalaa osaston kokoukset on
jokaisen kuukauden 2äien suo-nuntai
keHo 2 j . pp. Kirjevaihto-osote:
Frank Nurmi, Nolain T
A. D., Ont.
W»5*«???f-;«»a8tpn työkokoukset ui.
detaän.joka kuun 2 ja 4 sunnunä
j a kirjeenvaihtOHtsote on: S A n!
sasto,. Box 11, Nipigon, Qnt
K. P. S. J . North Braadua ossstM
osote on: Sanna Kannasto.^S
430 Port Arthur, Ont.
C S. J . PotUvillea osasto No. 1^
Porcupine, Ont.
Port Artharia osaston kokoukset «.
wat joka toinen sunnuntai kdl»
8 illalla, omalla talolla 316 Bay
St., sekä naisjaoston kokoukset
joka toinen torstaL KiijeenTaib.
to-osote: 316 Bay St., Port Ar­thur,
Ont.
P i i n knndea T. P. Komitean tibtee-rin
osote on: 191 Secord St,
Port Arthur,, Ont.
Rose Grovea suom. K. P. osaston
kokoukset pidetään joka koon
toinen sunnuntai klo 1 j.pp. Kir.
jeenvaihto-osote: Peter Hfltonen,
Kose Grove, P. O., Ont.
Saidt Ste. Mariea S. J . o. n:o 5 työ­kokoukset
pidetään joka toinra
sunnuntai' ja ohjelmakokoakset
• toisina, alkaen kello 8 i.p. Osote:
126 Thompson St., Sault Ste.
Marie, Ont. '
Seiatulaa osasto, osote: Sointala,
B. C. ;^ Työkokoukset kuukandoi
1 j a 3 Isunnui^tai kello 1. Ohjel-makokoukset
samoina päirinä kel­lo
3 Lp.
Saaäi Porcnpiaea K. P. S. oiastm
työkokoukset pidetään joka kuo-kauden
v kolmantena sunnuntaina,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Box
528.
fiaiBuasia ^C. T. P. Suom. osastoa
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 1090, Tim-min^
Ont. Paikkakunnalla on
edist3rmä8sä järjestäytyminen kai­vanto-
ia metsätyöläisten järjes-toör
K . S. J : a Toroaton Osaston työko­koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustolla,
957 °Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957 Broadview Ave.
K.P.S.J. Websters' Cornerin osas-ton
kokoukset pidetään ensimäi-
. nen ja kolmas sunnuntai kuukau­dessa
kello 7.30 illalla. Kirje­vaihto-
osote on O. Salmi, Web3.
ters' Corners, B. C.
K. P. S. J . Wanapin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään .3o«a
kuukauden 3:mas sunnuntai klo
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont
Vancouverin The Finnish Societyn
kokoukset pidetään joka toinen
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der
St., E . , Vancouver, B. C.
Amerikan Workerspuolueen Suoma­laisen
Toimiston, Suomalais£en
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyttämöliiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
Washington St., Chicago, l U .—
Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähe­tykset
on tehtävä yllämainitulla
osotteella.
Työläistoveri! Oletko jo tilannut Vapauden?
Adalan & Seppälän S A U NA
Avoinaa 4 kertaa viikossa: Tiistaioa. keskiviikkona, perjantain* ja
lanaataiaa kello 1 j.p.p. kello 12:ta roUi.
Spraco St. —— 'Puhelin 1107 — Sudbary. Ont.
Lähellä Vapauden konttoria.
w w w * »
Vapauden kurjakauppaan on juuri Suomesta saapunut Työ­väenjärjestöjen
Tiedonantajan 'kustantama,' Edo Fimmen kirjot-tama
kirja, nimeltä
Osakeyhtiö Europa vai Europan
Yhdysvallat
Tämä kirja on 'sellainen jonka jokaisen kommunistin pitäisi ]
lukea ja-oikeastaan odotammekin !miten • monta kommunistia on, ]
jotka tällaisen oman'kirjansa tilaavaL Kirjan hinta on 75 sent- j
tiä. Tilatkaa Osotteella: VAPAUS, Box 69, Sodbary, Oat.
mm