Vapaus, December 2, 1930

              Tiistaina, jouluk. 2 p:nä — Tues., Dee. 2
A TT Q rtmrtiB noBaUiiea tjöräeacöa cioos iSoeafcunatUjx. ilmntyr Sad
^ W O bu^**^ Oat^ }ex3aöMa, pti^ »gncnnui- ja nuirättruiä iaHlapiirisl.
^oqp» ^IJaäMh^VadEcis i a Caurd^ ~VMoked «UUr «t SudboiTt Ostuio.
•-^ _ , ^ VAPAUS Oibm/)
: 1 B « M B 1 «4*efti(iag TSe per coL inch. itiaiaam chuse for «injl» i i u e i t l o D , TSe. The
HHb %Jdh« beK «4TCTtinaf oedioia Bmooy tfae FiaaJaii j>eopIe ia Cuudc.
'Teollt 9f
No. 284
j ohjeen. Siellä ^puhuja sanoi, että j itsekutakin toveria j a vii-heitä joita
^'fcjjJBnH, te^äcpippr j i päiait O B B J M ulotu Elm Streetilli.
;]KitTiy r Kmtton lOJS. — Toiaöa. 536W. — KlrJ«l»oi>p« 2S87W,
fflke 0«b wod:. «d^ ete.) 1038 -> Editor 536y. — Boofciug» aSSTV.
, ^ TOAUSHINNAT:
f j d b «CSC « kk. $2£0, 3 kk. U 1 kk. $IM. — '^'kdrmltoiUa Ja Saomeen «eU nau.,
«1%.ijjhi{««M>t.- < <fc. »faHp. » k k . 9X59 ja 1 kk. tXJ». -
• 5 M ^ T. W. Alijgtbt.
.Oiffet. B*oUlne MB4 fnatAöpi Vapina BvIIdioc Elm Street.
t (Alempana jolkaiiemroe Neuvostoläton l ^ i s t ^ UiiiÄt»» Idrjoitak-se
j o u a liiisUcllään ''tecaUfunspno laecn'^ nJW>?II« t u n n e t t m i r a i » porza-.
raU*M» tuhotyöntekijäin ryhmin t a r k o i t M p e m ä , r y h m ä n , j'oIc« • u m<
' viikolla on oUnt proietaaHsen oi feeB»i»tiMmeB ea« S « £ Ifock^nr^*»» j «
p i i l j a*tanut itsensä imperialistien k ä t y r f c i kM M^avoc^plHtoa t t t h o « m i.
• e k s i . — Toiroitu».)
, ' Ulkomaisten j a "omien" kapita-lietien
suoranaisista kätj-reistÄ
- muodostettu vastavallankumouksel-
_c *71iien' ioholaisjärjestö, jonka O G PU
1"^o np i-tiJtiäjs;.t*a.n--u,,t*, • npvyi^rVxi i jofltamaan
JTf yia ta ti» 'uiSiamai VfPfy». T-jOf S«abwy,
maksimaalisen vauhdin puojesta
esittäen 1<) n i i l j . tonnia. Todelli­suus
on osoittanut, että ineiUä on
räahdollisuils tuottaa 17 naflj. ton-nia
valurautaa o-vuotiskauden-lo-
Ttthotyäntekijät • yrittivät
tt» vi.ia sujliiio takaoM «M Taftasata. esaimäiaeeo kirieeteebne,
t»«T»oonalli««»a nimellä. J . Ahlgrirt, tiikkecBlioiUja.
o^.,, -. • — :Wän kapitalistisen orjuuden ja p u l l a . ' ^ Ttthotyöofcärijät.^^jn^Vät
Pcu ^^^,s.u r. ^ ^ . j 3 j .kJen tielle, se pyrki johta- l>uoWte ja- tyovaenluo^lte-va-mne,
köjottakaa oadeUe<i« iJikketn.) maan n„„e.,u„rv,=o:sfntoiPjTein mmaaaann upeerriikkaa-­rastaa
nainoUen 7—10 mOj. tonnia
t o o n . ' Kaikenlaiset taloudellisella
i a l a l l a suoritetut tuhotyöt olivat
i kiinteässä yhteydessä järjestön po-
! liittisten pyrkimysten kanssa. Näil-
, le porvarillisen "sivistyksen" hen­gessä
kasvatetuille intelligenteille,
- jotka olivat muka, haaveilevinaan
w,-t. -f • • • . . I 1 M - ... I'täydellisestä" vapaudesta, oli
.i^a^yaao oikeisto-ja vasenums-p kulakkien ^^ii^"^^^-\ lyHyäeniuokan diktatuuri " a l h a i -
tbäfiyc^ opportunistien aktiivisuu-1 na, oikeistolaiset ovat nyt tulleet
; s o n " diktatuuri suorastaan pama-den
/ ltsiaut>zniseD Neuvostoliiton: salaiseksi fraktioksi, odottaen suo- jäisenä
OikeistO' f a vasemmistosiipi liittoa
muodostamassa
sellaiselta teollisuutemme johtaval­ta
alalta kuin metalliteollisuus-a
l a i t a .
mitään- pahaa mitä seurakunnassa
i»pahtuu^ ei saisi levittää maaiL
malle. • Sillä yksikin tulitikku voi
saada paljon pahaa aikaan jos se
c n iiahansuovan i h i n i s ^ taskussa.
Nyt olen huomannut, että meidän
omansa järjestötoiminnassamme on
saatu jonkun verran hajaannusta
tehdään, mutta tehtäköön se oikeas­sa
paikassa, j a oikealla tavalla. M e i ­dän
täytyy arvostella kaikkea v i r - •
heellistä itsessämme s ^ o i n k u i n to-rossammskin,
eikä suinkaan k02t-ta
peitellä sitä. Mutta u s k a l l a n sa­noa,
että j3s kaikki se energia, jo­ka
on kulutettu takana päin par jää­oloihin
verraten, oikein
suuren kannatuksen. ^ S g : ^ ij^aios-ta
onkin seuran johtoktmta alkanut
järj^tämään jäsenten kfislrisiä paJr
nikilpaituja. j o t k a muutöi ovat eri-1
simaiset seuramme hfetoriassa. K i l - *
pailut pidetään keskiviikkona jon--
hik- 3 p. kelk) g illnlja
Pifcf^PTi sellaisen agitatsionin tske- miseen, clisi käjrtetty järjsstämistyö-misellä,
joka ei ole laisinkaan s u o - ' hön j a kunnollisesp itsearvosteluun:
tavaa. Tarkoitukseni ei ole sanoa" olisivat' asiamme paremmalla talal-stteikö
saisi asiallisesti arvostella la. - 'Toveri. •
Voimistelun alalla on myös uud^sr
ti^rntyminen l ä t i s t y , sillä muiita-mina
harjoituslltoina on • vapaaliik-keitä
komamettu englanninkielellä,
ollen nämä harjotuksik kansainväli-
Kirje Cliffis^ OnL
He haaveilivat vapaudes-
Koniiunistipuolueessa, Moskovan'tuisaa tilannetta alkaakseen avoi- ta — Porvariston sotilasdiktatuu^^
;-{.Tp~^. 4 •, ir . , 1 . rista. He haaveilivat 'rauhasta
pinptiff-i BfjesUftBi lumlnva ,Kra1s - men taistelun puoluetta vastaan•,' j a "rauhallisuudesta", joka asial-njtt^
ffcsnja piiri <)n nyväcsynytJHe ipuodoUisesU tunnustavat puo-nigggt^j muodostuisi tykkien jyrinäk-
1 if__„ lueen politiikan, mutta fiarassa^si ja tukahduttaviksi kaasuiksi,
—; ,,^„t^^^ Asian-'J9tka heidän isäntänsä —• valkoi-ilmaji
» jossa luetellaan
Täältä "Kopernaumlstä" ei näe porvarit ei anna reheliZälllekaän
milloinkaan enää sanomalehdessä, , työläisille työtä. J a n i i n k a i k i n hy-kutomöteÄuusalalla
hejei » i ^ a a n tässä Vapaxpiessa min- väksyivät ssn, että Vapaus se on
vrittivät saada aikaap epäsBhtcen käänlaisia uutisia, vafidia tämä Uyypää • vallitsevaan työttömjTstilan-uusien
tehtaiden l i k e n t a i i i i s e n j a mennefasä aikoina oli huomattavim-i ^
Kuten huomaat lukija, kyllä tääl­tä
on nerojakinj vaikka ylempänä
t u l i n panneeksi ^heikäläisten herou-raaka-
ainevanistelun alalla kuin Pia^ suomalaisten sosialistien toimin-rayös
erilaisten raaka-aineiden v a - ! t a - Ja valistuspaikkoja; harva .se
rustelun alalla- Liikenteen alalla lehden numero, ettei täältä olisi ol^
tuholaiset yrittivät saada a i k a a » J o n ^ ^ ^ n ^ ^ a uutisia. Mutta s i l - ; deÄ kyseenalaiseksi
mahdollisimman pieneksi tavaran | loin täälH olikin suom.alaisUla so- Muuten, kun kävelin sieltä kotiin,
kuljetusmafadollisuadet julistaen'^iaUst^i"* anaali- ja jäseniä sima ajattelin, että ihmeellinsn kalu on
kelvolliset veturit kelvqttivnikgi. jnoin kolmerr sadan seudulle. Siltä ; tuo Vapaus, kun se voi saada niin
Eritteun suurta vahinkoä\ tuho- on xsnää historiallinen muisto j ä - ' paljon aikaan että on saanut 300,-
laiset yrittivät saada aikaan polt-j^^ä. Eipä sillä, etteikö täällä v i e - ; 000 työtöntä Canadäan ja sen kaut.
saavutukset (realipal-
1^ l^l-^ttsiniaen, .sotsentuntisen
tjropifya^ käytäntöön ottaminen,
yit^pmvainen työviikko, yleinen
jtttji^iddco' joe.) ja paätoslausel-
|]^)^ '|eroitetaa|i uueleen» että
«m^iistii^lU ' sdctoreilia neuvos
t^^IotMlessa on nyt iaikk» tär-keiiDRiSt
vipusimet käsissään» ja
| o j ^ a paqlen Neuv^^oUilto
ejMtpimut eosialismin asteelle.
Nuo saavutukset ovat olleet
^ahdollisia suunnattomista vas-töInkayznisiBtä
iuioliuiatta ('kjiilak
taistelevat sitä vastaan,
haarojen vallitessa Bucharinin ja
toisten oikeistolaisten omaksuma
;cet emigrantit, imperialistit j a i n -
' terventsionistit — suuntaava^
maamme 150-miljoonaista väestöä
hiljaisuuden taläiikka, ei ole mi-{vastaan. He valmistelivat vasta­taan
muuta kuin salaista taistelua
puolueen linjaa vastaan.
Vasemmistovinkeilijät . ovat
oniaksuneet oikeistovehkeilijäin
miniinaaliset näkökohdat taloudel­lisella
alalla ja oikeistolaiset ovat
omaksuneet trotskilaisten asenteen
pjtioiueen sisällä, tämä tehden mah-
^dollis^ksi liittoutuman näiden kah-laejTYÄstariuJa,
Jeknilliopn, Jalou-; |jeii ryJimBm väHMä. Tämän liit-
4pV^?a ja kulttuurinen tokfapa- ^ toutuman pistein usein ottaa itse-ji^
sims imperialistien kansainväli-, kritiikin muodon ja pyrkii saatta-
«jsu.Jbpikptin jäjrjestäminen jfle.).|inaan huonoon maineeseen puö-|log^en""*alentaminen, sosialistisen
l^fmbui saavululcsiin <>n päästy lueen leniniläisen jqhdon ja kes-i rakennustyön jarruttaminen, tuo-kuskomitean,
varsinkin toveri Sta-^ tantovoimien tuhoa^n^^^^ aineel.
linin. Oikeisto- ja vasemmisto-kulakkien-
^agentuurin ; vinkelijäin' tekopyhä asenne, hei-pu^
l|ij£«ssa. Oikeistosiiven oppor-^ dän liittoutumisensa puoluetta
^uiiiajbigp-lopullisena pyrkimyksenä vastaan tarkoituksella salakavalasti
vallankumoukHcUista fascistivallan-kumousta
Neuvostoliiton sisällä.
Monet heistä tietoisesti valmiste­l
i v a t tietä sotilas-monarkistiselle
hallitukselle,
Nobilen ja I^jabushinskin k i i -
hoittamana, saaden' tehtävät Pari-sista,
innoittuen omasta "omaa
voittoa pyytämättömästä" poliitti­sesta
toiminnastaan j a ulkomaises­ta
kullasta, -valmistautuivat teol-lisuustuholaiset
voimakkaasti inter-ventsioniin.
Heidän tarkoitukse­naan
o l i kaikinpuolinen maan puo-lustuskuntoiauuden
heikentäminen
työväenluokan työponnistusten tu-sella
pohjalla, j o i ^ juiäcspa cn
myös toiskielisiä voimailun harrasta­jia,
joita Y3eis-canadalai£sn liitpa
järjestäjä
nieh av
tämääa työväen urheiluliikkeen r i ­veihin.
Canadan Suomalaisen jär^
kifrtavä puhuja toveri John
lähtee koko Ontarion
järjestämis- j^a puleja
pysähtyen seuraavilla paii
Ia: .
JOULUKUULLA
NtdaUl
rjstamäna, o n onnisiamut Ve- jjoialu ^
Pirie R i v e r ".
Joulupäivän iilaS jar;::::^ää " V i ­sa"
iltaman, jossa ohjelmassa mm. tu
lee olemaan voimisteluesityksiä, ny­kyisten
tietojen mukaan neljältä
voimistelujoukkiiegilta. Siis pitäkää-pä
mielessä j a saapukaa joukolla
seuraamaan, mihjn ypipaistjlijjumae
pjstyvät. ,>,
Visan jäsenet älkää unhottako
seuran yleistä kpkou&ta maanar|tai •.
na jouluk. 15 p:nä kello 8 iilalia.
— Frank.
tehdä suuimitelmaMista tietä, ^esit
taen -SDunnittelueUmiUe vääriä ta-pois
omistama sanomalehti
Fort William .
Conmee ;.
Mat)ella
M i l l ar
Fort William .
Sioux Lookout
Quibell . . . . . ..
Sioux I,ookcut
Port Arthur .
Nipigon ...
Schreiber . . . ..
Nemegos
Levack
Sudbury
^^Eri lipun alla"
taistelemalla oikeiBtosiiven syrjä-pi^
ldjiiyksiä vastaan, jotka ttiuo-
^^QStavat'
•op. iuipitalismia palauttamineii*
kuten J^yi selville oikebtolaistjsn
jä yjB^^ävalljauk^ |Con-dpijl^
ip rybipan» yäliUä yalilmiees-
!ta; yhtdbymiparryisestS.
^ösiali^isen offensiivin (hyök:
^y^csen) e^efteen Iceluttyinijnen,
lj^^4^bt^st^u]»:iM^yipine^^ ja ials-
^tiy|ifcTOite>v gyjrt lisänneet «ppor-luttisU^
en ainesten vastustusta puo-lueön
ohjelmaa vastaanv He pyr
kivljt |e*i8o|maan (?*korja^maan**)
välisesti. Hävinnetuä ja
y^ngqittaa sosialistista tiyÖk-käysla
kapitalistisia voimia vas­taan,
ja laajentaa fraktionalismia
puolueessa, vaatii puolueen jokai-,
•seo jäsenen oleniaan valppaan ja
|;atsouiaan> et^ä K^mmupisUpuo-liieen
-ViWenij^oista ja Kuuden-laisten
aatteiden soveltumattö-zhtmtta
jatkuvan jäsenyyden kans­sa
kommunistipuolueessa tulee
päaUäyäisesti noudatetuksi, selite­tään
päätöslauselmassa.
T , . •• , •, • j. ...... työläisten
loudellisia aatteita ja haayeiUen oliTli^V°S^XT^n""^^^'''''''^'^ ihmeellinen taiU,:-
siitä, että sellaiset tärkeät ja rat-^^g'^^^^.^^^^^^ että se järkyttää koko por-kaisevat
suunnittelutyön eMmel drnitS r^stvssä a - yhteiskunta ruumista, niin
kuin V a l t i o i . suunnittelukomitea ja I g j . e S n ' ^ S voimako osasto • ^«^-tamme jokaista työläistä t i l a a - ^
K o r k e i n Kansantalousneuvosto i T T l , " "•^^ ^ maan ja myoskm lukemaan tata
muuSuisivat S n työkon^istok- gg^^^^^ ^ ^ i ^ ^ m a ^ " Shhen Totm ^ ^^"^ ^^^^ -'^^^ t u l e t - . e s i t t i S. J , Port Arthurin osastoa
«teollisuuspuolue;:3al^^ ia . siltä johtuvaap -g^^ftppaleessa olevia her-sa
ja teossa näyttää, etta merta • s'jmialllc;ell» 1 ' En lähde kappaleessa olevia nen-varten
on t i l a t t u korkean kehitys, ^ ^ f ^ ^ ^ ^ ^ ^ v a S S a ' ^yöttömyyskirous on ^ fäällä ku-|-ci?öitä arvostdemaan osansa hyvui
vauhdin tiet.- Objektiivisesti tu- J ^ " * ^ muuaUakin. Nykyisen ylösoto.n ! t a i hucnosti viemisestä, vaan erastii
livat he tässä kysymyksessä hyvin T ,i mukaan nousee • työttömäin l,ului ikohtaa kappaleen juonessa, joka l i e -
lähelle puoTueemV^^^ olevia ^„,SSLr^Tntt,%S^^^ tervetullut selc^us. Nimittäin
oikeistolaisia aineksia.. Sellainen' IvS. nrni.f^ JSf^^ltn ^^^^^ ii^ääntyy. kun kesätyöt lopete - i Jääkärien helläsydämisyi-destä m-objektiivinen
hengen yhdennmkai- " ^ f, - ,taan, — kuten • Sudburyn välinen ' himillisyyden nimsss^. Mainitsen
suus,oikeistolaisten objektiivisfista miljä loppuu kai viikon : muutamia omia kolcemuksiani ja nä-
, m noOT, p «,T.ar.« i.i, Q i-n. p^g^jg uusia töitä cl paljon olfi < ^^emyksiäiji _ Äkä varmoja tietoja
6
7.
B
r
10
a
12
13
M
15
16
17
18-19
21
22
23
24-25
P
Osastoja j a tovereita niillä
kakunnilla missä tov.Wirta
pysähtymään kehoitetaan tek
parhaansa matkan onnistumL
järjestämällä huoneustojen kä
j a ilmottamalla tilaisuuksista
/loensä olemalla hänelle
osastojen toiminnan järjesteJ
C.S.J. t p . komit
k: l l a G. Sundijviä.
halusta huolimatta, syntyi m^ata- j . ^ ^ ^ ^ tähän kylään.
louskysynjyksepUxn alalla,^ a ^ a j ^
Ram^mit, Ifnts^yit ja F e d o r a v i t ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ . , , ^ ^ ^ ^ ^^
olivat samoin kum Cromamt ja
KoödratJeyit suurten ' k u l a k k i t a -
jöuksien kehittämisen kauhalla.
Siitä ehkä
täkäläisille-,
e.
S i t t e n aikojen kuluessa on täältä
luokkatietoinen aines muuttanut t o i -
Yij|;i^|pian y<^lti9 on District of^luayan myydä viljaa. Jos ostaa
ColtuoDian — jossa sijaitsee Vii-^ Jbaluat, niin se maksaa $1.35 bus-jdj^
valtain pääkaupunki Washing- Jbeli.
-taa ^.kanssa raji^ain- iK^as-j Tällä tavalla suhtaudutaan kaik-
Ingg^pisga, kutep. t[edet$än, on kiin farmareihin Yhdysvaltain pää-
JflttQtlMlituksen kaildki paäviras-. kaupungin liepeillä, oli tuo nuori
^i^ta asuu p ja liä;
|ic^ .&a|>mettinsa. Mutta aivan
|||kgiipiingui liepeillä «suyat far-mfiip^-^^
)nHä «ydäinettömimmän
xiiBtinnaa alai^a.
Oaily Woricerissa muuan- kir-jpUfff)^
her^o, ^adiingtpnis-iif
:<^ii4n päio sijaitsevassa Vir-
^ioi^D Triossa ovat farmarit ehkä
vlgläua suuremmassa määrässä
Kuiin toisissa valtioissa, rii^susio)
xi^A^lttpaiia.
' Mollan nuori farmari oli kerto-iput,
Id^gjoittajalle siitä kohtelusta
J^jikft a|i|iaina farmarit ai^lla ovat
T%n| .^ffurpuui on «rioliilpssa ja
ht^US on kofane lasta. Hän asuu
.p«]^ns^ kanssa pienellä maa­palalla,
jonka hän oli vuokrannut
^ia^irftS ' Washingt{mia, Virginian
y^pstfl.
^^Eraalä' päivänä hän oli saapu-
^||t l^lungtoplin ostaakseen bus-
JMIn yiljaa, kun hänen viljelyk-fpnsa
^ime Icpsänä eivät tuotta­neet
juuri mitään kuivuuden täh-fairmarl
kertonut kirjoittajalle. Ja
hän oli lisännyt, että kun hänen
kaivonsa oli kuivunut toista kuu­kautta
sitten, niin sen jälkeen hän
on joutunut maksamaan vedestä
yhden sentin gallonalta.
Taudit, köyhtyys ja lähes nälän­hätää
muistuttava tilanne ahdista;)
farmareita
listen arvojen hävittämii^en,- teol-l
i f u u d e n tuotannollisen . p e r u s t an
hajoittaminen, epäauhteidien, re­peämien
j a hajaannusten aikaan­saaminen
koko taloudellisessa elä­mässämme.
Siinä työssä 'he käyt­tivät
hyväkseen kaikki mahdolliset
keinot, jotta maahime pysyisi a l ­haisella
teknillisellä tasolla j a j o t ta
saataisiin halvautumaan kaikki ne
valtavat sosialistiset edellytykset,
j o t k a meillä ovat olepiassa.
He koettivat omien "objektiivis­t
e n " eimustelujensa ja arvostelu-jensa
avulla saada puolueen; ja
tyoväeifluökair väknntetuksi- siitä,
että korkeiden vauhtien toteuttä-minen
on ylivoimaista. Tultuaan
tuntemaan sen, että tällä alalla
he tulevat lyödyiksi yhdessä puor
lueemme sisällä olevien oikeisto-l(
ii£t]eij ' k a n s s a , .— jotka k a i k i n kei­noin
heitii tukivat, ymmärtämättä
sitä, fnille tujion tielle heitä por­varilliset
spesialistit vetävät,—-
tuhotyöntekijät ponnistivat, kaikki
voitavansa. Niinpä esim. kansan­taloutemme
S-vuotissuunnitelmaa
laadittaessa Neuvostoliiton V a l t i o n -
suunnittelukomiteassa toimineet t u ­hotyöntekijät
. K a l i n n i k o v , Laritsev
Huolimatta tuholaisten kaikista sille paikkakunnille, joten. tämä on
J a .l^Jkjpqjaisista pt§i?kplyistä, huo­l
i m a t t a siitä, että monella alalla
he onnistuivat ipeille aikaansaa-p)
a$n tqdeiHsia vahinkoa saatta­malla
aikiaah epäsuhteita, ^ !ceskey-tyksiä
ja repeäniiä, kaikesta tästä
hiipliniatta ksuisanfalputemme ke­h
i t t y y eteenpäin sellaisella vauh­d
i l l a joka mpnenkeEtaisesti ylittää
kaiken sen, mitä kapitalistinen
maailma on milloinkaian häimyt.
On täysin selvää, että jos meillä ei
olisi tuhotyönteltijöitä, jos kaiklt"
porvariiliset spesialistit tekisivät
tunnoUisesM tyStä' antamalja;-tie­tonsa
j a taitonsa sosialistisen : r a - '
kennustyön palvelukseen, olisi
meillä tällä l;efckellä paljoa enem--
ipän määrällisiä j a laadullisia saa­vutuksia.
• N y t , tuhotyöntekijäryhmien pal-jastiiksen
jälkeen, heidän toimin­tansa
selvilietulon -jälkeen, tulee:
työväenluol^an sankarillisuus j a in­nokkuus
sosialistisen rakennustyöh,
a l a l l a antamaan vielä korkeampia
saavutuksia.
Yhdessä tunnoUisimpien, etu­maisten
spesialistien kanssa, jotka
t a a n t u m u k s e l l l s ^ p i a suomalaisten
asutusseutuja tällä mantereella.
AUskirjoittanut . on joskus näin
työttömänä ollessa, kun on oirat
hyvää aikaa, tehnyt jonkunmoista
anal5rysiä täkäläisten työläisten hen.
kisestä tasosta. Se kuva, minkä
olen siitä saanut, on peittelemättä
sanottuna äärimmäisen synkkä la
kammottava. Työväen sanomalehtiä
tulee ani harvoille." Suurimmaksi
Ööaksi' työläiset loma-aikansa viet­tävät
kaikessa jonnijoutavassa tou­hussa
— mitkä vkortinpeluussa^ m i t ­kä
koiratorpissB, uhraten: kovalla
tyÖiecitieriatUt- 6enttinSä"'-^Äalakapit:-
kcitsloille, kirotun tuliliemen ostoon.
J a ^ keskustelu,, mikä iisidän
välillään vallitsee, on — merkilUstä.
Mitkä puhuvat ja kerskuvat sillä, •
mitenkä he 1918 Suomessa kapinan
aikana punikkeja a.nipulvat sora­kuoppaan,
mikä enempi mikä vä­hempi.
Mitenkä he siellä ja siellä
lakonrikkurina ollessa tienasivat hy­vin
jne." Edellä esitetyrilaista on
heikäläisten valistuskeskustelu. E i -
Isös Olekin "Jcasvattavaa"? — Vaik­ka
eipä sillä, kyllä ne keskustelee
tiedossa. Sooriojia on alettu tällä 'nliistä siniharmaapukiiisista olioista,
viikolla vkaivtta, mutta sekin on 1 Porin kaupungin punaisen ensipa-n
i i n pientä j a siihen olisi ollut pyr- "taljoonan töinen komppania majaili
kijötä vaikka olisi a^etattu miehet lähellä Perin kaup;jnkia. Harjakan-neljälle
vuorolle. — A. E. M .
kulkevat yhtä jalkaa puolueen .i^'joskiis syvällisempiäkin asioita, joka
työväenluokan kanssa, tulemme nie
y.m. esiintyivät miniminumeroiden-, juurineen poistamaan tuholaisjili-puolesta:
vain 6—7 milj. tonnia den j a siihep sovittelevan suhtaii-valurautaa
5-vuotiskauden loppuun' tumisen tähteet j a luomme sellai-mennessä,
mutta Korkeimmassa! set olosuhteet, joiden vallitessa ei
Kansantalöusneuvostossa työsken-| ole minkäänlaista mahdollisuutta
n e l l y t j Hrennikov esiintyi muka sen uudelleen syntymiselle.
Eräs kirkossa käynd TorQ!rta§$9
H I P OU ensin menu}! väkirehu-
Ja Vfljflu^ppaany Cfeorgetovvni^sa,
joka kuuluu District of Kolum­biaan.
Hän tapasi väkirehu- ja
siJlia|u[|ippiaan laitokseqsa edus­talla.
* , ' - )
— Mikä on viljan hinta? kysyi
nmifi' farmari liyvin syoueen nä-
JkSiselfa viljakauppiaalta.
muutamilla alueilla
iassa. Yltäkylläisyydessä
mässaäväin kapitalistien agentit
kynivät farmareita ihan säälimät-töniästi,
käyttäen hyväkseen niitä­kin
ko^telemuksia joita kuivuus
on farmareille aiheuttanut. Ne
maksavat farmareille nautakarjas­ta
ja lampaista aivan pilkkahinto
ja kun farmareilla hädässään ei
•f^ muuta keinoa kuin myydä ne
millä hinnalla tahansa.
Pitkällinen kuivuus ja sydämet­tömät
riistosudet ovat jättäneel
farmareille vain kaksi ehtoa: joko
antaa eläimeosä kuolla nälkään,
jossa tapauksessa he eivät niistä
hyödy xoitään, tai sitten myydä ka-
:pitalistien e^enteill!: pilkkahinnas­ta.
Farmarit ovat valinneet vii­meksimainitun
ehdon jä 'joiittlcfelet
luopumaan^ niistä.'^^^
ta eivät kyenneet elättäm.9änj -ipel-kein
ilman kolausta. Dfiänpa on
heille esim. lampaista mdksettu ko^
konaista — 50 senttiä päätä koh­den.
Täällä Torontossa on lukuisasti
suomalaisia asukkaita. Ja kuten
tiedämme ovat suomalaiset edustet­tuina
kaikilla aloilla aina rauhaiir
tuomarista pahimpaan puukkptap-pelijaan
sa"akka. Myöskin on täällä
suomalaisilla ainakin kaksi eilei
useamiJia kirk|:okiJntia. Eivät ole
•vielä kyllästyneet kansalaisemme
elättämään sielunsa paimenia. Yhä
vielä he tyytyvät olemaan lampaita,
joita karjapaimenet saavat johtaa
j a petkuttaa mielensä mukaan. Tyy­tyen
kaikkeen napisematta^ uskoen
peeksi sisaria Sudburyssa. Puheessa
oli "etiko^isesti mainittavaa se, että
hän ei kuluttanut n i i n paljon voi-niiaan
haukkuakseen järjestyneitä
työläisiä. Vaan moitti sensijaan
toisia, erittäinkin lutherilaista seu­rakuntaa.
Sanoen muun muassa,
että luthenlaisessa seurfUcunnassai
esimerkiksi Suomessa samoin kuin
muuallakin on pelkkää roskaa ja
moskaa. Varkaita, ryöväreitä, juop­poja,
korttipeiareita j a kaiken k a l ­taisia
roistoja. Muuten saama eli
puhe oli paljon humoristisetopi kuha
että he saavat psriä taivaan kuol- mitä lutherilaisten pappien saamat
tuansa, ehkä vielä oikein nume­roidut
paikat ensilattialla. K i i s t e l ­len
vaan siitä mitkä kirkkokunnat
parhaimmat paikat saavat
Kävin eräänä iltana Saint Baptist
kirkossa, jossa jumalansa palveluk­sia
pitää hellxmtai-uskolaistaa seu­ra,
niinkuin sitä täällä nimitetään.
Siellä ei oUtii seurakimtaa koolla
k u i n jotain parikymmentä henkilöä,
joista suurin- osa oli naisia j a kaksi
pappia. Kokouksensa he alkoivat
laululla, mutta ssnsijasm, että lau­lajien,
jotka sivumennen sanoen
kaikki näyttivät keskinkertaisilta
työläisiltä,' •; h u u l i l t a olisi kaikunut
•jQku rreipas' ^ j a " innostava "työläis-
Jten .marssi," tiiJi sieltä suruvoittoi-äeni
:pitkävetsls8n virreh' sanat. V i r ­ien,^
jossa he sanoivat olevansa vain
tyhjiä astioita j a jossa he pyysivät
Jesuksan itsensä taitamaan. Ja
luulen, että^ he tyhjiä olivatkin; s a i ­vatko
he itsensä täytettyä e n tiedä.
ovat. E§imerkifcsi ^räs kohta cai
kuulijakunnan sydämmelUs^ti nau­ramaan.
Pappi sanoi, etta ei teidän
pidä vartoa mitään näkyväistä i l ­mestystä
eikä odottaa mitään s i ­vultapäin
tulevaa tuuppausta (teh­den
samalla kuvaavan eleen), sillä
ei Jesus tule teidän päätänne t a ­puttamaan
eikä teitä tukasta tai­vaaseen
kiskomaan, vaan psrkelfe
teitä s i i l o in taputtelee j a teidät t u ­kasta
helvettiin kiskoo. Heti sen
jälkeen hypähti hän hieman ko­holle
ilmaan, löi käsiänsä yhteen ja
k i r k a s i : Hallelujah, eikö olekla-sslviää
seuraavfeta: Oltiin jonotta­massa
yhtiön tehtaan portilla työn­haussa.
S i l l o i n jonkun* kolmikon vä-liUe
syntyi keskustelu työttömyyskj'-
symykse^tä. Siinä ukkelit arvailivat
j a kirosivat, mikä on syy nykyiseen
työttöQiyyteen Canadassa, ja yksi
kaikessa - viisaudessaan tokasi, -että
syy an sanomalehti Vapauden; kun
se aina haukkuu porvareita, - n i in
kaalia eräässä talossa (Olin itse
mainitun komppanian miehiä). O-limme
olleet jo jonkun aikaa yllä-mainitusi^
paikassa, kun prääni
t;äiv.^P3 saapui koipppaniamn^e muo-nitusmSstarin
jniikana eräs jääkäri,
kehui tulleensa petetyksi ja niin
poispäin, sekä-oli halukas astumaan
joukkoomme ja qpettamaan meille
sotilaallisia msnetit^lytapöja lahta-reita
vastaan. ,
Jonkun ajan kuluttua saimme k u l -
Canadan suomalaisten työläisur- tenkin tietoomme, tämän .auttajam-heilijain
julkaisu "Työlälsurheili- perkeleellisen fuonen, . juonen
jäin Joulu" alkaa olla kohtapuoleen j jQka oli hieiJosU punottu teurassil-valmis.
Sen olisi pitänyt .valmistua'mukäksi'-mei«Jän" mitättömään ole-t.
k. 1 päivään, mutta painossa vai- ^jjju^eejjyjjo Samalla saimme seT-
''Työläisurl
Joulu"
ilinnfiideru;.kijkeelli^sbeh, tpiöen j p o ] ^ .
on julkaisun painaminen hieman
•viivästynyt, joten sifä aletaan pos-
• vyyden. - . - J • > mubnitusmestaristammG.
M a i n i t t u muonitusmestari. alkoi kp-
Iceilsmaan myrkyn käyttämistä koi-tittaa
tllaajiUe vasta ensi viikolla, j-iin nähden, sekoittamalla voima-
T i l a a jierame taholta tulleiden tie- ! kasta myrkkyä koiriPe antamaansa
dustelujen johdosta saa .julkaisun
kcnttori i l m o i t t ^ , että niiden t i l a ­ukset,
jotka orat kyselleet, ovat saa-puneet
ja lähetetään heti k im j u l ­kaisu
tulee •valmiiksi. Kenenkään ei
muuten -tervitse hätäillä, sillä lehti
ehtii hyvin kaukaisemmillekin pai­koille
jouluksi.
Kuulumisia East Wind-soriri*
Visasta
Viime aikoina on Visan toiminta
cUut melko vilkasta kaikin puolin,
n i i n että seuran harjoitusajat oh
täydelleen ylösotettu, arieläpä mie­het
"hsrvästä ajasta päuttien" käy­vät
.-viifckopäivinäkin painimassa ja
voimistelemassa. Paini on saanut,
ruokaan. — Tämä k o i r a i n myrkytys-juttu^
valkeni meiUe vasta myöhem­min,
mutta tästä juoni alkoi.
Eräänä - päivänä oli mupnitusmes.
tarimme jää]särin avustamana lait­tanut
komppaniamme hernekeittoon
myrkkyä ja täliä tavoin aikoivat
tappaa meidät, toistasataa iniestä.
Laskelmissaan .olivat kuitenkin nämä
herrat tehneet sellais:sn %ehdyk-sen,
että koko komppania tuii aino­astaan
ripuliin ja siitä huolimatta
pystyivät tekemään -Kahtipalveluk-sensa
määrättynä aikana. Jos ruoka
olisi ollut tarpeeksi myrkyliistä, niin
silloin olisi lahtarit voineet hyökätä
yöllä meidän kirnppuuinm^ j a tap­paa
meidät muutamassa minuutissa.
Nämä herrat olivat myös varaii-neet
itsensä toisella tavalla ja vie- dataan jääkäri nastaa ylos suta
!ä katalammalla. Kuiv he Imaii;
myrkyn vaikutuksen liian piei
sen varalta heillä oli yksit^äskaot,
saan sängyn alla helvetinkoae,
oli aikomus pistää sen huoneai
jossa me kaikki majailimme ja
jäyttää meidät ilmaan. Xom:
amme joukkuepäälliköitä meni
mana iltana näiden •herrojen y"
tyishuonee.seen mitään pahaa aa
tamatta ja näinDlen liäirjtävät
taiat juonittelijat l.vöstään ja
gitsivat heidät. Tutkimutisessa
selville tämän jä-äkärin ja muonl
mestarimme juoni täyäelliseöti.
Jouduttuani to-zerieni kanssa m
hemmin vankileirille RjiJ
pakkctyölaitoksene, jääkärien jä
tarien kidutettavaksi, silloin t
Piellä huomaamaan epäinl
den meitä vangituita kohtaan,
vangit, saimme näiltä kurjim-ta-
täyden kuvan heidän* om
"sielukkuudestaan" ihmisinä,
saattoivat mitättömän anno
ruokaa antaa meille jos saat
luopua vaatteistamme. Usein tap
tui niin, että jos me menimms
yottaftiaan meille tarjottua ED
niin silloin teinen jääkäri maisä
hitse kuin vihainen leijona,
ri, kädessä huutain ja kiljuen:
sormet aidalta taikka paukah
En kertaakaan nähnyt tämän sd
män kuukauden vankilassaoloai
ni inhimillisyyttä sen paremmin
kareissa kuin muissakaan lahtai
sa. Loppujen lopuksi en tahdo
tää, josko kaikki jääkärit oli
jQllest ihan viimeisirapiä ihmispe
Kappaleessa "Eri lipun alla"
hosi räikeän korkealle inhir
den tunne jääkäreistä. Ei
paleessa tehnyt niinkään hu
vaikutusta, jos edes se toinen
.kari olisi ollut todellinen ve^
moinen leijona oikeassa ha'
saan.
l^tsepuclestani en Jaksa sula
tällaista n ä y t e l m ä ä t y"
näyttämöllä, sillä sellaisenaan
näkeminen repii (varsinkin knn
mm- •« ^ I , I J 11* • • • I. I I. • 11 käävät vaikeuksia reformististen työ-
Maailman pula> taloudellisei 1^^^ ja vallan- I iläeimstmene jyao itpteeimttiäsvesästa pe«l^k^^u^r^u^u tensa ja
bimouksellisen anunatillisen liikkeen tehtäv-täTlt. tiJutävinKiiican yhteisTintamtyaötlaäJikstteUn-
(Profinternin Vmnen kongressin hyväksymä
yleinen-päätöslauselma) .
<j;atkoa edelliseen numeroon)
kanssa meluisilla yasemmistpfraa-seiUa
muka näiden työläisten täy-deUisestä
fascistisoitumlsesta.
3) . f^pfinterjiin kannattajiep täyr
tyy mitä aktiivisinimalia tavalla ve­tää
järjestöön Järjestymättöniiä työ.
läisiäiVminkm'nuoria työläisiä Ja
naisia, jötkä muodostavat yhdeksän
; „. • • - i i s ^ik WywmmTn«iiref»nriePt<t-.tääcn<s;a3Äa t+y.vöÖvBänefn>lnullolokkaässttaa ,jlaa
B. yaUankumouksellisen änunatiUi- taantumuksellisten- hittojen sisalLH, . J ^ t u v ^ ' • - ' n y t a ^ n t a v a U i s t a " nopfe-sekä
käyt.täÄ hyväkseen näiden taan- ^mmin - lualöi|a4stelun pyörteisiin
, -tumuk^ellisten ammattiluttojen le- „roiofQT5aa> i T * i *.«Wfnt:nn hiinnVmpmi-y
1. ;Eäellytyksenä vallankumouksel- g^^Hsta toimintaa meikäläisen t y ö n ^ l ? ^ ^ . ^ g ^ ^ ^ W ^ ^ - terveelle
Ilsen • ammaäliisen liikkeen l u j i t t a - J^^^jt^amiseksi jouldcoje - •
miselle on: reippaampi taistelu jäse- sa. Meidän toimintamme näissä 'jär-nistön
lisäämiseksi j a joukkoväikutuk jegtöissä saa erikoisen tärkeän mer-smläajentaniiseksi
kaikkialla, niissä selläisisös maissa, missä
bn legaalisia, puoli-legaalisia ja i l - j meiUä ei ole mitään vaUank
maissa, missä ei mitään,valli
moukselUsia ammaitiUittokss^
(Saksa, Itävalta. Suur-Bnt?
Buotsi)- Ottaen huomioon
kumouksellisen opposition h:
det, jotka jolitu\-at sen hoU
sattuman varassa olevista ja
muodoista < väliemmisloliike
lännissä), ja sen käytännoUisea
kemuksen, minkä Saksan va_,
moukseUinen anmiattilutto-o^
tio on saavuttanut jarjss
dostamisessa, tulee Profintero»
nattajien näissä maissa ryitp,
maan oppositioryhmiä t y f l^
lujittaa vallankumouksella
mattiiiitto-oppo.5ition paikaiBs-.
keskusehmiä kaikin tavoin,
tjslo-adellisellc
legaalisia punaisia ammattiliittoja
(Ranska, TsekkoJSlov-, Yhdysv., I t a ­l
i a , Japani,, K i i n a , Mexiko, Brasi­lia
j.n.e.) jd kaikkien heikkouskoin
siiöteen j a passiivisuuteen johtavien
taipmousten vastustaminen. V a l -
lankunjoiiksellisten ammattiliittojen
p ^ t t i n e n ja-organisatoorinen lujit-hauskaa;
Ja "naurettavalta ' s-"' • rii- jf^t^irton /vnidaan näissä maissa Saa­n
a k i n minusta t u n t u i / •' ' )
> M l m t e i hy­v
ä ] ^ -jäseniensä -c^anottamista m i -
hiiii^än muuhun lilkdnaiseen seiira-,
toimintagn." Eipten siinäkin koh-1
dassa sumesti lutherilaisista kirkoisr
da-i. aikan: oifainri .pohjajärjestöjen u u -
"döleenjärjestämisen ;*kautta työ-päiisfcapsrustalla
j a laajalla joukko-värväyksellä.
,.2>. P^ kannattajien oa
slöreästl ja huolella käytävä tais-j
a - k a p i t a l i s t i e n >3iiönäi^ jäsenmaksujen ja. ^ ^ a a .
aiheuttaneet. HanfcÖen heille mah-Uuqritusten avuna ja
doilisuuden osallistua lakicoihin .la vo^nattaiien re^s .-,
iimi^:,» ""^."^ I puolustaen järkkymättä näiden jär-
. . v - . . y ^ " ^ " ™ ' * " ' ' - jestymättömien, etupäässä anmiatti-sellisia
ammattihittokeskuksia re- | t a s o t t o m i e n ^ puoliksi ammatti-formististenkeskus^
n rinnalla (Nor- J ^ J ^ ' työmiesten ja t y ö l ä i s ^ -
jassa, * Itävallassa,- Ruotsissa ja i ' -
Saksassa) samoinkuin maissa, mis-_!
sä v a l l a n kumoukselliset liitot
ovat illegaalisia. On senvuoksi
välttämätöntä' laajalti kehittää^ y h -
, teisrintanaataktiikkaa alhaalta % a i -
lankumouksellisena mefopdlna jbuk-
'^kojen mobilisoimiseksi lieidatt-jeUti--
vaatimustensa puolesta jäfkeihoha.
jonka avulla me tunkeuäuiiime ~sy-'
välle työväenluokan keskuuteen, sär.
1 teoihin, taindintakomltebUiin j a ky-kenevimpiä
• häistä* ammattiliittojen
johtaviin elimiin, •< tulee Profinternm
kannattajien: a) värvätä näitä työ­läisiä
r v a l l a n k i m i a i ^ e l l i s im iuittpi-
:hin, kflijfekiajla^ ..missä sellaisia ..on:
lj)Vvärvätä}!heitä, l e f q ^ liit­toihin
.^iellä^ missä ei o l e , vallaaiku-m
o u k s e l l i ^ . l i i t t o j a j a s i t e n lujittaa
Profinternin . kaimattajien asemia
keäksemms sen semän, nuka «-ojt-j ^j^j^^- j ^ ^ ^ ^ järjestämällä .heidät
Mutta meneppä ostamaan noit-
-rrKliusikymmpntä viisi sentlm ' ten samojen ' eläinten lihaa liha-j polvilleen lattialle rukoillen siimaus-liush^
ii, oli vastaus. »kaupoista, niin hinta on korkea. 11^- y^den lukiessa ääneen ja tmsten
ilaluan bushelii:, sa- " * - - ' "
Inttotitunut työläisiä ja farmareita
.vastaan, ja ne ovat saattaneet huu­tavan
kpfhj^^en ja kurjuuden
ihan Yhdysvaltain pääkaupunkia
myöten. — Kenenkahän .onnek?^
Yhdysvaltoja hallitaan?
ta. He pitävät syntiim kaikkea «^teltta. taantumuksellisissa ammatti-muuta
seiUBtoiiiuntaa ja tästä kait-.• liitoissa varsinkin' reformistisissa.
Sen jälkeen he kaikki laskeutuivat j johtuu, että heldäji kaimatusjouk-• niutta fascisr
^ o i intpri famari.
i^P^e- ira^aniselle väkir^u- j§
vjij^fe^pia^ alkoi hfmyiU». Vii-
-01^ jj^fxekSA^ nfHi:amaan..
- r s r - P U iiln iaat»}/Hlliten nau-maan.
r — Minä luulin sinun 'ha-
Koko riistosusien lauma on sala- luikatessa sekaan. Sel­laisesta,
joka ei vähintäkään henr
gen vaikutpsta tuntenut, tuntui ko­ko
näytelmä hyvin koomilliselta. Sitr
fen puhui sudbiu-ylainen pappi, joka
oli tullut tänne uskonsisarien luok­se
lämmittelemään, kylmästä po.*!-
konsa gn n i i n p i e n i . Toiset kirkkoa,
kunnat cvat muk^uUinset ajan vaa­timuksiin
«eitfaelämän suhteen, toi­mien
kJ^keniälste kefckeneitä ja U--
suuren. iQUkqn nuorempaakin väkeä
kjonnattAjapUriinsä, esim. suomalai­sia
palyelusiö?1*öjä^
Miittia usein käy siten, että sie^-
josesta niinkuin hän itse sanoi pu-'täkin, mistä sHä kaikkein vähem-heensa
alussa. E i tainnut saada tar-fnaän vartoo saa jonkunlaisen hyVäa-tislssa
ammattiliitoissa, mikäli ne o-vat
jöukkbjärjestöjä, -näissä järjes-
-töissä ^ e v i e n työläisten voittamisek­si-
luokkataistelun puolelle ja heidän
lanviettoja, siten saaden melkoisen-^-saattanusekseen järjestettjrinä r y h -
jninä' --punaisiin ammattiliittoihin.
ivnilolh « e ei käy päinsä, tulee m e i -
: 4dän piioldlemme voitettujen työlSij-tea:'^
iixjittaa vallankumouksellista
'ammattiliitto-oppositiota ja luoda
luotettava järjestöpohj^ näiden
taa raformististen ammat^iittojen
työläisiä Profintemin kannattajista.'
Tämä on luotettavin keino jonka a -
yuUa me voimme tfehdä lopun, p u^
naisten ammattiliittojen jässnlnvua
j a -vallankumouksellisen ammattiliit­to-
opposition kannattajien lukumää­rän
paikallaan pysymisestä j a vähe­nemisestä.
On' käytävä taukoamaton­ta
taistelua niitä Vastaan, jotka -val-lanknmouksellisen
ammatillisen l i i k ­keen
sisällä keholttavat ahtautumaan
reformismin -edessä, samoinkuin sel­laista
"vasemmistolaista" opportunis­mia
vastaan, jonka kannattajat pel-vallankumpuksellisUn
oppositioryli-m
i l n ; j a c) m ^ a , kuten esin^ Sak­sa
ja PuoI^ inissä on olemassa
vallankumouksellisia oppositloryh-
^miä, värvätä heitä n i i h i j i j a hyljä­tä,
iesim. Saksassa,, timnus:, -"liitty­kää
lefoimistisiin iMttoihin,'V
ta samanaikaisesti heidän tules vas­tustaa
sellaista Aulkintaa, että ta.k-t
i i k k a , merkitsse eroamista - refor­mistisista
Ihtoista.
4> yallankinponfciellisen ammat-tniitto-
cpposiöon tiilee luoda i t ­selleen
selvät järjestömuodot niissä
kien kannattajien
siellä, missä sellaiselle J O E»
jaa. Tämä ammattiliitto-o.. .
järjestön säännöstely on
tavissa vain sen aktiivisen t^,.
jaUa, mikä opposition kaiig
taholta on suoritettu. _ j a _ ^
kaa kuin, heidän aloit2iy£5i^
fcojen johtamisessa
.dän vaikutusvaliansa s j r^
Jäistenetujen puol-asta jin^ -,.
sopimuksista n s u v c t e l t a ^ .,
dellisten selkkausten aikana,
tornien puolustamisessa JB?;
'tehtäviä- suoritettaessa &
muotoa pidä antaa r e l o_
ammattilutoissa heikentyä *»-
jota tehdään työläisten v ^ .
seksi soaalifascistisiea jOKWi^
kutiisvallasta. Eikä näisä^,,
visrf suorittaminen sza
pauksassa oUa pualust;^.:
koutumistendeasseills
sista ammattiliitoista kars
• 5> Takeena siitä, e'^^*.^'
l i s t a - sekä johtaa tyolais^^
mainittuihin taisteluilun
manaikaisesti suorittaa
•tä työtä ammattiliitoi^.
Ijmkumouksellien
keen vanhojen to-^^
osa ja vielä suuremnja»»^