1927-08-24-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskiviikkona, elok. 24 p:nä—WeiL, Angost 24 I f f , 1 MM i i Makin opetiik^ jutusta lämme o l l a t maata sanottavaa koin eanoa, että nämä miehet tuomittaisiin elävältä kaoiemaan Tankila-maorien sisään. Joori tällä tärke- Vielä on liian aikaista arvioida Sacco-Vanzetti-jatun tuloksia ja sen merkitystä kokonaisuudessaan. (Tämä on kirjotettu sen jälkeen, kun kuvernööri F u l l e r lykkäsi Sac-eon ja Vanzettin telottamisen t-k. 22 päivään.) Lähinnä seuraavat päivät tulevat olemaan ratkaisevia. Kuitenkin on jo selvä, että yhtä hyvin Amerikan kuin koko kansainvälinen työväenliike Saccon j a V a n zettin pelastamiseksi kapitalistien kuristavista käsistä, on suuresta mer ällä hetkellä M r . Green arveli, että jo tällainen anomus hänen puoleltaan mahdollisesti tulkitaan hänen isäntiensä taholta yritykseksi pumk maissa on oHut se. joka on antanut | « t ^ ^ ^ " * - ^ ' ° ^ . j j f "^ I vaoksi hän j u l i s t i , «ttej hänellä ole I mitään yhteistoimintaa Saccon ja iskun Massan ^-aition kapitalistiselle j okeudelie Ja pidentänyt Saccon ja Vanzettin elonpäiviä. i New Y o r k i n mielenosotokset, j o i hin vähintäin on osallistunut y li viisikymmentä tuhatta työläistä, ovat mahdollisesti olleet suurimmat protestikokoukcet, mitä suurkaupungin kaduilla on milloinkaan nähty. Samoin Chicagossa on monia tuhansia työläisiä ollut liikkeellä voimak- 1 V a n z e t t i n kanssa. Araer£k*laIneo "kaoMnralta** t j ö s s i in On todetta ettS. nsnmmat saommlatset zutkiutaTat RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA Tähän heillä bn monta pätevää syytä! Näin tekemällä he menettelevät viisaasti! MINKÄTÄHDEN — : — kaasti protesteeraten näiden työ- Idtyksestä j a rikastuttaa kansainvä-< Iäisten laillista murhaa vastaan, lisen työväen kokemuksia huomat-1 Ensimäisen kerran Sitten (^eräslakon tavalla tavalla. Ipäivien on nyt Garyssä tuhannet Chicago Daily Newsin Wienin k i r - itjöläiset liikehtineet ja kokoontu-jeenvaibtaja, jolla tavallisesti on neet kadaille protesteeraamaan te hyvät tiedot tapahtumista, ilmottaa lehdelleen seuraavaa: "Että Saccon j a Vanzettin kuolemantuomion lykkäyksellä tulee olemaan kauaskantoinen poliittinen vaikutus Europas-sa sekä Amcrika«a, «c käy selville yleisestä tapahtumien suunnasta lisä-ajati myöntämisen jälkeen j a myöskin huomattavampien . t a r k k a i l i j o i den mielipiteistä, joiden kanssa k i r jeenvaihtajanne on a i k a ajottain o l lut tilaisuudessa käsittelemään kysymyksiä laajempaa taustaa vastaan." MUS UsiajaB mySatiminen m Sama kiijeenvaihtaja ilmottaa meille Europassa olevan laajalti l e vinneen käsityksen, että "Saccon ja Vanzettin kuolemantuomion käytän-töönpanon sirtäminen merkitsee suurinta voittoa punaiselle Venäjälle". Kuinka paljon tässä on totta? Kysymykseen voidaan antaa seuraa- Tsöilaatiniien vastaus puhtaasta abs- V traktisen oikenden rakkaudesta ei- ' kä sen M i o k s i , että han haluaisi Sac- - eon j a Vanzettin pelastamista sähkötuolista.^ Jos kuvemSSri F a l l e r i l la olisi tämänlaisia haluja, n i i n hän o l i s i jo aikoja sitten voinut toimia toisenlaisen roolin mukaan kuin ne telottajat, j o t k a ovat vastuunalaisia n S d e n syyttömlcitt työläisten kuole-i t t an kabletesa pitämisestä seitsemän vuoden ajan. Lisäajan myöntämiseen o l i vain. y k s i syy. J a se o l i se jonkkppainostns minkä jrhtä hyvin amerikalainen kuin kansainvälinen proletariaatti järjesti A m e r i k a n hallitsevaa luokkaa vastaan. Työväenl u o k a n kaikkein Inokkatietoisimpana ryhmittymänä voivat . kommunistit Yhdysvalloissa samoin kuin kaikissa muissakin maissa luonnollisesti vain i l o l l a tervehtiä sifö työväenluokan tietoisen vaSstustnksen laajuutta, m i kä tässä tajpauksessa on ilmennyt k a p i t a l i s m i a vastaan. kommunistit voivat o^la iloiset siitä osuudestaan, mitä he ovat esittäneet tämän suur e n luokkaliikkeen kehittämbeksi Sacco j a Vanzettin telotuksen 'estämiseksi. M u t t a kenenkään et tule antaa pettää itseään. " Tuomion täytäntöönpanon lykkäys e i merkitse vapautta Saccolle eikä y a n z e t t i l l e . M e i d ä n häikäilemätön j a keinottelee nallitseva luokkamme käyttää lisäa i k a a kaikenlaisen teeskentelyn ja " o i k e u d e n " i-viimeisen havainnon ja s a n ^ kantta lujittaakseen tarkotus-t a a n näiden kahden työväen taistel i j a n murhaamiseksi. Vaara ei siis « l e läheskään voitettu. Vaara ei myöskään ole millään t a v a l l a vähent y n y t J u u r i tämän a j a n lykkäyksen k a u t t a : on päinvastoin laajentunut Saccon ja Vanzettin telottamisen , vaara, Löytyy vain yksi k i e l i , j o t a kapitalistiset riistäjät j a sortajat jrm-märtävät j a se on lupkkavoima. Tätä kieltä ne tavallisesti puhuvat. Sen vuoksi on selvä, että kun työ^ Iäiset puhuvat hallitsevalle luokalle luokkavoimallaan, ne myöskin ymmärtävät sitä. N y t o n tarpeellisempaa kuin milloinkaan ennen jatkaa toimenpiteitä työväenluokan vastustuksen j a painostavan voiman kehit-tänuseksi Amerikan kapitalismin hallitsevaa mahtia vastaan Saccon räsparooneita j a työnteettäjien har-jottamaa murhaavaa luokkaoikeutta vastaan. New Yorkissa, Philadelphiassa, Chicagossa ja kovanhiilen a l u e i l l a ovat tuhannet työläiset lak-koutuneeL K a p i t a l i s t i t eivät pelkää mitään sen enempää kuin työläisten kokoontumista tehtaista kadulle ja niiden osallistumista joukkoprotesti-liikkeeseen riistäjien luokkaoik«ntta vastaan. Tässä yhteydessä ei meidän tule salata sitä tosiseikkaa, että jotkut Saccon ja Vanzettin puolustajiksi julistautuneet ovat ainoastaan olleet haitaksi maan työväestön suur e l l e joukkoliikkeelle j a sen kehitykselle. Se tosiseikka, että jotkut näistä pikkupoirvarillisigta liberaaleista ovat olleet Saccon j a Vanzettin puolustusliikkeessä strategisissa asemissa ja sekottuneet anarkistiseen sympatiaan ei lainkaan tee heitä vähemmän vaaralliseksi, vaan päinvaston laajentaa heidän vaarallisuuttaan luokkaperusteiselle, ainoalle oikealle pohjalle rakentuvalle vastustusliikkeelle kahden viattoman miehen pelastamiseksi hirttäjen käsistä.- Enemmän lakkoja, enemmän pro-testikokouksia j a suurempia lakkoja, suurempia protestikokouksia — siinä aseet, joiden kautta työväki voi herpaannuttaa telottajien kädet. J o i t a k i n "ystäviä", j o i t a täytyy t a i U a i U a Sosialistipuolueen virallinen by-rokratiai on näytellyt häpeällistä osaa Saccon j i ^ V a n z e t t i n puolustustaistelussa. Heidän propagandansa tarkoituksena on ollut kas\Tattaa työläisten luottamusta kapitalistiseen luokkaoikeuteen. Heidän propagandansa ei ole selventänyt vaan peittänyt kysymyksen : luokkaluon-netta. Tämänlainen " a p u " ainoastaan vahingoittaa Saccoa j a Vanzet-tia j a sen luokan intressejä, jonka etujen puolustajina heidät mahdollisesti murhataan. Mutta kaikkein petollisinta osaa Saccon j a Vanzettin puolustustaistelun yhteydessä on M r . Green, j a muut työväenliikkeessä toimivat Amerikan imperialismin agentit näytelleet. Silloin kuin tel o i t t a j a t olivat juuri tarttumassa sähkötuolin kampeihin polttaakseen i K a i k k i rattaat hallituksen koneistossa pyörivät täyttä vauhtia eteenpäin Saccon j a Vanzettin murhaamiseksi. Kirkot toimivat ylimääräisellä tarmolla. Sanomalehdistö tekee enemmän kuin velvollisuutensa. Sitä todistaa sekin, että n.s. liberaalinen New York World-lehti hylkää palveluksestaan yhden hno-matuimman avustajansa, Heywood Brounin, tämän julkaiseman voimakkaan vetoomuksen johdosta Saccon j a Vanzettin puolesta. Mr Coo-l i d g e l l a on l i i a n k i i r e armähtaessaan viinapetlareita j a tavallista vim-matuimpia selviä kriminaaleja voidakseen "käsitellä" Saccon j a V a n zettin juttua. Hallitsevien provokaattorit ovat kiireisessä toiminnassa valmistaakseen.' pommiräjähdyksiä tarkoituksella demoraaHsee-r a t a j a hävittää työläisten protestiliikkeen. Amerikalainen demokratia, Amerikan hallitus, on harvoin esiintynyt sellaisella petomaisella voimalla, sellaisella j u l m a l l a luokka-vallan nyrkkivoimalla ' j a tuskast u t t a v a l l a tavalla työläisiä vastaan, k u i n mitä se on osottanut toiminnassaan Saccon j a Vanzettin murr haamiseksi. JonkkoUikkeen (ahanutinen n e r - Idty». Mahtavan ja laajalle ulottuvan Saccon j a Vanzettin puolustusliik-keen pääasiallinen merkitys on: Se radikalisoi voimakkaasti Amer i k a n työväenliikkeen voimia. V a i k k a Sacco-Vanzetti asiana tähän asti onkin lakkoa käytetty raj'oitetnssa mittakaavassa, «n se kuitenkin lujittanut lakon käyttämisen käsitystä poliittisessa tarkoituksessa huomattavasti. Sacco-Vanzetti protestiliike on e-delleen hävittänyt virheellisiä kuvitelmia amerikalaisen demokratian luonteesta ei ainoastaan suhteelh. sesti luokkatietoisen europalaisen ja muiden maiden työväen vaan myöskin poliittisesti takapajuisemm&inkin amerikalaisen työväen keskuudessa. Ensimäisen kerran tällä vuosikymmenellä amerikalaisen työväen joukot ottavat osaa liikfceeseen, joka suuressa mittakaavassa kiinnostaa maailman kaikkien maiden työläisiä j a jossa kysymyksessä on työväenluokan etujen puolustaminen. K u kaan ei voi vähäksi arvioida tällaista työläisten kansainvälistä silodaa-r i s u u t t a laajentavaa sysäystä, eikä sen merkitystä. Työläiset A m e r i k a n ja muissa maissa ovat näyttäneet miten Sacco j a Vanzetti voidaan pelastaa- Nyt meidän täytyy moninkertaisesti tehostaa toimenpiteitämme pelastaaksemme Saccon j a Vanzettin kapitalistisen luokkaoikeuden kynsistä ja Saccon j a V a n z e t t i n ei meiidän pata-j suojellaksemme työväenluokan pe-vanhoillisella A . F . L a i presidentti- rusoikeuksia. — Jay ^lx)vestone. Suomalaiset tietävät että RUOTSIN m R K A N UNJA O N SUORA J A M U K A V A T IE SUOMEEN tai SUOMESTA A I N O A S T A A N 10 V U O R O K A U T T A K U M P A A K I N T I E TX E i minkäänlaisia viivytyksiä A t l a n n i n j a Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa Jos aiotte matkustaa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystäviänne Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti jos käytätte hyväksenne R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A N tarjoamaa erinomaista palvelusta j a nopeata kuljetusta. K A I K K I N Y K Y A I K A I S E N V A L T A M E R D I A T K U S T U K S EN M U K A V L T J D E T R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A N laivoilla vallitsee mitä suurin puhtaus j a ruokajärjestys on soviteltu tyyd3rttämään suomalaisten makua. Käyttäkää aina R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A A j a olkaa vakuutetut luotettavasta palveluksesta j a tunnetusta mukavuudesta. Säännöllinen Iineenne vuoden ympäri H a l i f a x i in Itäänpäin New Y o r k i s t a sekä t a i v u i n myöskin Halifaxista K O L M A N N E N L U O K A N A L I M M A T H I N N A T: SUOMEEN §110.50 — SUOMESTA $122.00 EDESTAKAINEN PILETTI $186.00 (Canadan vero $3.00 lisää) L a i v o j e n kallravnorot New Y o r k i s ta Stockholm Syysk. 1 p:nä Gripsholm .. Syysk. 10 p:nä Drottningrholm Syysk. 24 p:nä ' JOS A I J O T T E VIETTÄÄ JOULmfNE S U O M E S SA teette viisaasti matkustamalla jommallakummalla R U O T S I N A M E R I K A N L I N J AN J O U L U H U V I M A T K A - L A I V O I S T A H A L I F A X I S T A — S U O M E E N S S ''Drottningrholm'* marraskuun 28 p:nä SS "Stockholm'! joulukuun 5 p:nä (Gööteporin kautta) Ainoastaan 10 vaorokantta Suomeen saakka Matkustakaa näillä l a i v o i l l a , s i l l o i n vältätte väsyttävän p o i k k i - k u l u n Englannin kantta j a myös hankalan matkan Itämeren y l i . V o i t t e myös tehdä miellyttävimmän J O U L U H U V T R E T K E I L Y N matkustamalla kuuluisalla Moottorilaivallamme ' • **GripshoIm" New Yorkista, jou^uk. 9 p:nä Ainoastaan 10 tantta Montrealista New Y o r k i in Ainoastaan 10 vaorokantta NeW Y o r k i s t a Saomeen, . • • (Gööteporin kautta) ' Saapukaa M O N T R E A L I I N noin pari, kolme päivää-ennen laivan lähtöpäivää j a ilmoittakaa Idrjeellisesti M O N T R E A L I N K O N T T O R I I N osoitteeUa: SWEDISH A M E R I C A N L I N E , 1410 S T A N L E Y ST-, M O N T R E A L , Q U E . , miUoin j a millä junalla saavjitte, n i i n L i n j a n suomalaoset edustajat ovat vastassa asemalliin j a auttavat Teitä avuliaasti, nopeasti ja maksutta k a i kissa matkaa koskevissa asioissa, passin kuntoon saami-• sessa j . n . e. Halutessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista kysymyksistä kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tahi k i r j o i t t a k a a suoraan: j - SWEDISH AMERICAN LINE 1410 S T A N L E Y S T R E E T . MONTREAL, Q U E . J . V . K A N N A S T O , B O X 69, S U D B U R Y , ONT. hansien dollarien arvosta, pääasiassa maanviljeljrstuotteita yhdestä osuuskaupasta toiseen. Asiasta synt y i pitkänpuoleinen keskustelu. Toinen : kokouspäivä Edustajiei™ nimihuudon jälkeen otettiin käsiteltäväksi l i i t o n t i l i n t a r - kastustyö, mutta siitä ei syntynyt suurtakaan keskustelua. OSUUSTOIMINTA Yhdysvaltain pohjoisvaltioiden osuustoiminta-liiton VI vuosikongressi Ensunainen kokouspäivä Pohjoisvaltioiden Osuustoiminta-l i i t o n vuosikokous, järjestyksessään kuudes;'" pidettiin sunnuntaina ja maanantaina heinäk. 17 j a 18 p. MinneapoUssa F r a n k l i n osuusmeij"e-rien juhlasalissa.' Kokouksen avasi l i i t o n j p r e s i d e n t t i H . I. Nardhy. Sen jälkeen luettiin kokoukselle saapuneet tervehdyskirjelmät ja -sähkösanomat, joita o l i m. m. Amerikan Osuustoimintaliiton virkailijoilta, j a Vanzettin pelastamiseksi kuole- ^es^^altioiden Osuustoimint^iitol-ta ja erailta toisilta veljesjarjes-töiltä. Mieskohtaisen tervehdyksen anasta. Talctiikkamme ja tehtävämme Mainitsimme jo Jcommunistien osuudesta Sacco-Vanzetti kamppailussa. Meidän tulee edelleen painostaa luokloitietoisten työläisten järjestön merkitystä, järjestön, joka luokkamme intressien mukaisesti puolustaa työläismiehiä j a työläisn a i s i a kapitalismin vainolta. Tämä järjestö on International Lahor D e f e r i s ö . ' T ä m ä järjestö on esiint y n y t kaikkein m i l i t a n t t i s i m p a n a ja tarmokkaimpana taistelijana Saccon j a Vsmzettin puolesta. Se on toiminut kaikkien päättävimpien j a t a r - mokkaimpien yhdistävänä keskuksena taistelussa Massan valtion telottajia j a heidän j u l m i a liittolaisiaan vas- ^l^läisten ^liddto- j a joui&opro-i k e^iY^ ja muissa esittivät myöskin Keskivaltioiden Osuustoimintaliiton edustaja Hautala ja Minnesotan Työväenliiton ja Lahor Review nimisen lehden edustajat. Seurasi sitten lyhyitä esit-telypnheita useilta edustajilta. Sen jälkeen hyväksyttiin liiton toimeenpanevan komitean esittämä työohjelma. » . V a l t a k i r j a i n tarkastajat, joiksi puheenjohtaja nimitti E . E . Branch-in, Halosen j a Alanteen, ilmoittivat että kokouksessa on 65 täysivalt a i s t a edustajaa, edustaen yhtätoista osuuskuntaa. Sen lisäksi oli kokouksessa toistakymmentä veljes-edustajaa, joille annettiin puheoikeus, mutta ei äänestysoikeutta. Keskusosunskuntaa oli edustamassa 27 edustigaa, • F r a n k l i n i n osuusmeijeriä 17 j a N e w E r a henkivakuutus-yhdis^^ sta 5. Kokouksen puheenjohtajana toimi H . I. Nordby j a sihteerinä V . S. Alanne. V i r k a i l i j a i n ja toimikuntien valinnan jälkeen l i i t o n sihteeri Alanne esitti kokoukselle toimintakertomuksen kuluneen vuoden toiminnasta-- H. V. Nurmi esitti l i i t o n t i l i k e r - tomuksen ja tilintarkastajain lausunnon, jotka hyväksyttiin ilman pitempää keskustelua! Työjärjestyksen mukaan seara&i l i i t on äänenkannattajan arvostelu, mikä kuitenkin supistui hyvin väh i i n . L i i t o n \Tiosikirjan arvostelu oli työohjelmassa seuraava. Sen sisältöön nähden ei ollut kenelläkään -muistuttamista. ^ Jonkun verran keskustelua -yntyi j Amerikan maista, sutä tulisiko Uiton toimesta järjes- [ Osanottoonsa nähden oli tämä kotaa ensi syksynä englanninkieliset 1 i,oas onnistunein ^liiton historiassa. Seuraava kysymys oli hyökkäys-työ ulospäin. Sihteeri selosti niitä toimenpiteitä mihin l i i t o n toimitsij a t ovat ryhtyneet viime vuonna Duluthissa pidetyn vuosikokouksen jälkeen ja siellä annettujen evästyksien perusteella. Kasvatustyö o l i settraavä kysymys mikä tuli käsiteltäväksi. Siitä syntyikin pari tuntia kestävä keskustelu. Johtokunnan valitseminen. EnsiT asetettiin seitsemäntoista ehdokasta joista äänestettii^ lippuäänestyksellä., Valituiksi tulivat seuraavat yksitoista: H. L Nordby, H . V . Nurmi, Eskel Rönn, A . A . Siegler, E . E. Branch, F . F . Rurandt, George Halonen, E. H . Anderson, P. F . De M a r e , O s c a r Corgan, David Leucho-vius. Ppnsivalibkunnan taholta esitettiin useampiakin ponsia. Ponsi v a listustyöstä hyväksjrttiin yksimielisesti. Samoin hyväksyttiin ponsi,, jossa kehoitetaan osuuskuntia antamaan enemmän huomiota liiton äänenkannattajan, Northern States Co-operator'in levittämiselle j a kannattamiselle. Ponsi, jossa vaaditaan \-apautusta Massan valtiossa tuomituille työyäenmiehille Saccolle j a VanzettiHe, t u l i n i i n ikään yksimielisesti hyväksyttyä. Samoin hyväksyttiin ponsi, l^ssa vaaditaan Yhdysvaltain hallituksen poistamaan jSotavoimansa Kiinasta j a Keskipuitteissa edistettävä. Sitä osoitti num. edellämainittu konventsioonin päätös lähettää veljesedustajansa v a l t i on Työväenliiton konventsioo-n i i n . osuustoimintakurssih Johtokunnan taholta esitettiin, että englanninkie^ liset osuustbimintakurssit pidetään heti sen jälkeen kun Keskusoscus-kunnan toimeenpanemat suomealäe-liset kurssit ovat päättyneet, etiä niillä oppilailla, j o t k a haluavat opiskella osuustoimintaa myöskin englanninkielellä on siihen tilaisuus. Hyväksyttiin. Kurss^ySymyksen jälkeen esitett i i n kokoukselle raportti l i i t o n kaupallisesta toiminnasta. Vuoden k u luessa oli l i i t o n toimesta välitetty osuuskaupoille tavaraa aseiden t u - Joissakin e d e l l i s i s ^ kokouksissa on tapahtunut l a i y a i t a K n väittelyjä osuustoiminnan periaatekysymyksistä, nyt sitä ~ v a s t o in ei ollut havaittavissa mitään erikojsta väittelyha-lua. Kokous o l i , kuten Franklinin osuuskunnan edustaja Burandt lo-pettajaispuheessaan. sanoikin, milteipä l i i a n hiljainen. -Mitään vakavampaa väittelyä e i tapahtunut. Periaatekysymyskään:' ;«^^ erikoisesti t u l l u t tällä kerralla ^ s i l l e , joskin yleisenä käsityksenä t a n t n i olevan se että osiaQstoiminta ^on osa työväenliikkeestä jar että 3itä on näissä Osuu s toiminnallinen valistustyö Neuvosto- Venäjänä w. 1925-26 E r i maissa aletaan yhä selvemmin käsittää, että osuuskauppaliikkeen tulevaisuus riippuu mitä suurimmassa määrässä osuuskauppojen toimihenkilöiden valistnneisuudesta samoinkuin osuuskauppojen jäsenistön kehitystasosta. Neuvosto-Venäjän osuuskauppal i i k e tekee mitä suurisuuntaisinta ja monipuolisinta valistustyötä. Paitsi sitä, että on harjoitettu suoranaista osuuskauppapropagandaa ja j u l k a i s tu suuret määrät osuustoiminnallista kirjallisuutta j a perustettu varsin monenmoisia osuustoiminta-kouluja joissa on anijettu kursseja. Sellaisia ovat esim. Moskovan o-suuskauppa- teknillinen koulu, K e s k i - Äasialainen osuuskauppakoulu eri kansallisuuksia varten, Pohjöis-Kau-kaasialainen osuuskauppakoulu, Sentrosojusen suuret kirjakurssit tuhansine o^nottajineen, opetusa-siain kansankomisariaatin osuustoiminnalliset kurssit, kurssit konttori-henkilöille, teollisnuskurssit j a kurssit taloustieteessä. EdeDeeh on Moskovan j a Pietarin taloustieteellisissä korkeakouluissa osuustoiminn a l l i s i a k u r s s e j a . ' Kaiken kaikkiaan on pantu toimeen, 490 eri kurssit, joissa on ollut yhteensä 18 tuhatta osanottajaa. ^ * Osuustoiminnallinen kirjakauppa-l i i k e k i n on nimä parina vuotena, j o i n a sitä on Venäjällä harjoitettu, voimakkaasti kehittynyt. Sentrosor jusen Idrjamyymälöiden liikevaihto nousi vuosina 1925—26 2,330,000 ruplaan- 149 esuusl^kkeellä on erikoiset kirjakauppaosastonsa. O-suuskauppojen myyntipaikoissa on kaikkiaan 3,300 kirjamyymälää. L i säksi tulee 103 erikoista kirjakaugr paa ja 49 kesfaisjärjestöjen k i r j a - mjrymälää, — Junan kuljettaja j a lämmittäjä saivat junarikossa surmansa, k u n Mitwankeen pikajuna ajoi a-voinna olevaan vaihteeseen. Veturi j a , useita vaunuja suistui pois kisk o i l t a , mutta k u n janassa «li vain pakaasia, ei onneksi muita henkilöitä knonnt. * , No. 9 8 ^ 1 9^ Matkustakaa äanfavian-Afflerikan Linjalla j o k a on suorin tie SUOMEEN ja SUOMESTA Linjallamme on 48 vuotinen kokemus kohdella matkn<;t •• on ensimäinen skandinavialainen l i n j a säännöllisellä lair^tif t?* Canadaan. Linjamme on yhdistys Suomen ja C a n a S n ^ jS j o l l a rasittava junamatka Euroopan mantereella voi v ä l t t v s ^^ l a n t i n j a Pohjanmeren ylitse samalla suurella valtamerilaivan - Köpenhaminasta uusilla ajanmukaisilla j a muka\illa «^uomoT?-^ laivoiUa. Skandinavian-Amerikan L j n j a on tunnetSi t^Ä^ voistaan, mainiosta ruu'asta j a palvelusknnnan kohteliaasta i tavallisesta kohtelusta. Matkustaja joka kerran on kävt?-^ meidän laivaamme matkustaa myöhemmin aina linjallammp^ Säännöllinen laivakulkuyhteys ^ o d e n ympäri Euroopaste w lifax^iin j a itaänjräin New Y o r k ' i s t a sekä talvisin H a l i f a x ' i s^ Suomeen $108.50 Ostamalla edestakainen niUu^ SaomesU $120.00 SÄÄSTÄTTE $45.50 ja Ä Edestakainen pUetU $183.00 on voimassa 12:sta k u u l l a^ Lähettäkää sukulaisillenne tai tuttavillenne Suomessa Ph, maksupiletin. Me takaamme nopean, hauskan j a mukavan mati^J j a parasta avustusta Canadaan saapuessa. ^au^i % Laivojen Iralknvaorot New Yorldcta: Lokak. 13 p. HeUig Olav Lokak. i25 p. Frederik Vffl Marrask. 3 p. United States Marrask. 17 p. .....Oscar n J o i l l u k . 1 p. Hellig Olav Syysk, 1 p HeUig Olav Syysk. 13 p. Frederik V I II Syysk. 22 p ...United States Lokak- 6 p Oscar II Muistakaa Skandinavian-Amerikan L i n j a n hauskan jouluret-ken H a l i f a x ' i s t a Suomeen, laivastomme lippulaivalla, suurella ja mukavalla Frederik V H I , j o k a lähtee H a l i f a z ' i s t a joulukuun 9 päi. vänä, sieltä ottaen kaikki jouluksi kotimaahan lähtevät vieraOn-matkustajat. ' . Jos ilmoitatte allamainitulla osoitteella koska j a millä junalla te saavutte Montrealiin n i i n lähetämme linjan suomalaisen edus. t a j a n ottamaan Teitä vastaan asemalle j a autamme Teitä maksutta j a mielihyvällä kaikissa matkaa koskevissa asioissa ja annamme johdatusta passi- j a leimausanomuksiin nähden j.n.e. Halutessanne lähempiä tietoja kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tai k i r j o i t t a k a a suoraan meUle osoitteella: SCANDINAVIAN AMERICAN LINE 1410 S T A N L E Y S T R E E T MONTREAL, QUEBEC J U O K A A Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale,vyjn. hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia. Tilaukset toimitetaan nopeaxm j a huolella. ORANGE ^MASH BOTTLING WORKS Box 1749, 61 B i r c h S t , N . , Timmins, Ont.—^Telef 646 J . —K. A . Meribffio Peter ja Richmond Sts. kulmassa TORONTO. rv Käydessänne Engrlehartissa tulkaa IC. I l I M I y Sons kauppaan [Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa, lihaa, y.m. K a h v i a , 5 Ib. erissä 45c l b ; . - T u o r e i t a Yeast Cakeja. Kaademnmmaa. P E R U N A J A U H O J A . S O K E R I A . L A R D I A Y . M . »mmmmmm Jack Seppälän Sauna A v o i n n a 4 kertaa viikossa: T i i s t a i n a , keskiviikkona, perjanUii»> lanaataina kello 1 j.p.p. kello 12:ta TöHi. Spraee St. — PuheUn 1107 — Sudbarr, Ost Lähellä Vapauden konttoria. • ' _ Box 1028 K - V . N U R M I . omUUja - Sudbury, Ont. — Phone?46 K O V A A J A PEHMESÄ K O L I A _ K O K S I A — KOVAA JA PEHMEÄÄ P U U TA 202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbuiy. V A R A S T O P A I K K A _ LORNR S T R E E T — — P U H E L D f^ ALGOMA STEAM BATH AND BOTTLING WOBKS 146 Algdma St, South. — Port Arthur, Ont . S a o s i t e l l a a a ' HÖYRY-/ S U l H K U s A l f i H E - J A HÖYRYKAAPPIKYLPTJ* A B k i jok^ a d i r i ä v l kella^^ 1 ^^ V i r v o t u s j i i o r a a t i U i i k a e l l i i e t e t i S n koliin tiUtt«e«» P U H E U N 2400 N . LABERGE LOffiER COMPANY Täydellinen varasto rakennustarpeita C ARNaoAkDaaI Aj aN i ^C^ A^ pFgJ ^ 210 Mintb S t . S ^ ^ _ ^ lähellä C P . ^-^fjfil 1862 J O H N _ « * ^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 24, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-08-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270824 |
Description
Title | 1927-08-24-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Keskiviikkona, elok. 24 p:nä—WeiL, Angost 24 I f f , 1 MM i i Makin opetiik^ jutusta lämme o l l a t maata sanottavaa koin eanoa, että nämä miehet tuomittaisiin elävältä kaoiemaan Tankila-maorien sisään. Joori tällä tärke- Vielä on liian aikaista arvioida Sacco-Vanzetti-jatun tuloksia ja sen merkitystä kokonaisuudessaan. (Tämä on kirjotettu sen jälkeen, kun kuvernööri F u l l e r lykkäsi Sac-eon ja Vanzettin telottamisen t-k. 22 päivään.) Lähinnä seuraavat päivät tulevat olemaan ratkaisevia. Kuitenkin on jo selvä, että yhtä hyvin Amerikan kuin koko kansainvälinen työväenliike Saccon j a V a n zettin pelastamiseksi kapitalistien kuristavista käsistä, on suuresta mer ällä hetkellä M r . Green arveli, että jo tällainen anomus hänen puoleltaan mahdollisesti tulkitaan hänen isäntiensä taholta yritykseksi pumk maissa on oHut se. joka on antanut | « t ^ ^ ^ " * - ^ ' ° ^ . j j f "^ I vaoksi hän j u l i s t i , «ttej hänellä ole I mitään yhteistoimintaa Saccon ja iskun Massan ^-aition kapitalistiselle j okeudelie Ja pidentänyt Saccon ja Vanzettin elonpäiviä. i New Y o r k i n mielenosotokset, j o i hin vähintäin on osallistunut y li viisikymmentä tuhatta työläistä, ovat mahdollisesti olleet suurimmat protestikokoukcet, mitä suurkaupungin kaduilla on milloinkaan nähty. Samoin Chicagossa on monia tuhansia työläisiä ollut liikkeellä voimak- 1 V a n z e t t i n kanssa. Araer£k*laIneo "kaoMnralta** t j ö s s i in On todetta ettS. nsnmmat saommlatset zutkiutaTat RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA Tähän heillä bn monta pätevää syytä! Näin tekemällä he menettelevät viisaasti! MINKÄTÄHDEN — : — kaasti protesteeraten näiden työ- Idtyksestä j a rikastuttaa kansainvä-< Iäisten laillista murhaa vastaan, lisen työväen kokemuksia huomat-1 Ensimäisen kerran Sitten (^eräslakon tavalla tavalla. Ipäivien on nyt Garyssä tuhannet Chicago Daily Newsin Wienin k i r - itjöläiset liikehtineet ja kokoontu-jeenvaibtaja, jolla tavallisesti on neet kadaille protesteeraamaan te hyvät tiedot tapahtumista, ilmottaa lehdelleen seuraavaa: "Että Saccon j a Vanzettin kuolemantuomion lykkäyksellä tulee olemaan kauaskantoinen poliittinen vaikutus Europas-sa sekä Amcrika«a, «c käy selville yleisestä tapahtumien suunnasta lisä-ajati myöntämisen jälkeen j a myöskin huomattavampien . t a r k k a i l i j o i den mielipiteistä, joiden kanssa k i r jeenvaihtajanne on a i k a ajottain o l lut tilaisuudessa käsittelemään kysymyksiä laajempaa taustaa vastaan." MUS UsiajaB mySatiminen m Sama kiijeenvaihtaja ilmottaa meille Europassa olevan laajalti l e vinneen käsityksen, että "Saccon ja Vanzettin kuolemantuomion käytän-töönpanon sirtäminen merkitsee suurinta voittoa punaiselle Venäjälle". Kuinka paljon tässä on totta? Kysymykseen voidaan antaa seuraa- Tsöilaatiniien vastaus puhtaasta abs- V traktisen oikenden rakkaudesta ei- ' kä sen M i o k s i , että han haluaisi Sac- - eon j a Vanzettin pelastamista sähkötuolista.^ Jos kuvemSSri F a l l e r i l la olisi tämänlaisia haluja, n i i n hän o l i s i jo aikoja sitten voinut toimia toisenlaisen roolin mukaan kuin ne telottajat, j o t k a ovat vastuunalaisia n S d e n syyttömlcitt työläisten kuole-i t t an kabletesa pitämisestä seitsemän vuoden ajan. Lisäajan myöntämiseen o l i vain. y k s i syy. J a se o l i se jonkkppainostns minkä jrhtä hyvin amerikalainen kuin kansainvälinen proletariaatti järjesti A m e r i k a n hallitsevaa luokkaa vastaan. Työväenl u o k a n kaikkein Inokkatietoisimpana ryhmittymänä voivat . kommunistit Yhdysvalloissa samoin kuin kaikissa muissakin maissa luonnollisesti vain i l o l l a tervehtiä sifö työväenluokan tietoisen vaSstustnksen laajuutta, m i kä tässä tajpauksessa on ilmennyt k a p i t a l i s m i a vastaan. kommunistit voivat o^la iloiset siitä osuudestaan, mitä he ovat esittäneet tämän suur e n luokkaliikkeen kehittämbeksi Sacco j a Vanzettin telotuksen 'estämiseksi. M u t t a kenenkään et tule antaa pettää itseään. " Tuomion täytäntöönpanon lykkäys e i merkitse vapautta Saccolle eikä y a n z e t t i l l e . M e i d ä n häikäilemätön j a keinottelee nallitseva luokkamme käyttää lisäa i k a a kaikenlaisen teeskentelyn ja " o i k e u d e n " i-viimeisen havainnon ja s a n ^ kantta lujittaakseen tarkotus-t a a n näiden kahden työväen taistel i j a n murhaamiseksi. Vaara ei siis « l e läheskään voitettu. Vaara ei myöskään ole millään t a v a l l a vähent y n y t J u u r i tämän a j a n lykkäyksen k a u t t a : on päinvastoin laajentunut Saccon ja Vanzettin telottamisen , vaara, Löytyy vain yksi k i e l i , j o t a kapitalistiset riistäjät j a sortajat jrm-märtävät j a se on lupkkavoima. Tätä kieltä ne tavallisesti puhuvat. Sen vuoksi on selvä, että kun työ^ Iäiset puhuvat hallitsevalle luokalle luokkavoimallaan, ne myöskin ymmärtävät sitä. N y t o n tarpeellisempaa kuin milloinkaan ennen jatkaa toimenpiteitä työväenluokan vastustuksen j a painostavan voiman kehit-tänuseksi Amerikan kapitalismin hallitsevaa mahtia vastaan Saccon räsparooneita j a työnteettäjien har-jottamaa murhaavaa luokkaoikeutta vastaan. New Yorkissa, Philadelphiassa, Chicagossa ja kovanhiilen a l u e i l l a ovat tuhannet työläiset lak-koutuneeL K a p i t a l i s t i t eivät pelkää mitään sen enempää kuin työläisten kokoontumista tehtaista kadulle ja niiden osallistumista joukkoprotesti-liikkeeseen riistäjien luokkaoik«ntta vastaan. Tässä yhteydessä ei meidän tule salata sitä tosiseikkaa, että jotkut Saccon ja Vanzettin puolustajiksi julistautuneet ovat ainoastaan olleet haitaksi maan työväestön suur e l l e joukkoliikkeelle j a sen kehitykselle. Se tosiseikka, että jotkut näistä pikkupoirvarillisigta liberaaleista ovat olleet Saccon j a Vanzettin puolustusliikkeessä strategisissa asemissa ja sekottuneet anarkistiseen sympatiaan ei lainkaan tee heitä vähemmän vaaralliseksi, vaan päinvaston laajentaa heidän vaarallisuuttaan luokkaperusteiselle, ainoalle oikealle pohjalle rakentuvalle vastustusliikkeelle kahden viattoman miehen pelastamiseksi hirttäjen käsistä.- Enemmän lakkoja, enemmän pro-testikokouksia j a suurempia lakkoja, suurempia protestikokouksia — siinä aseet, joiden kautta työväki voi herpaannuttaa telottajien kädet. J o i t a k i n "ystäviä", j o i t a täytyy t a i U a i U a Sosialistipuolueen virallinen by-rokratiai on näytellyt häpeällistä osaa Saccon j i ^ V a n z e t t i n puolustustaistelussa. Heidän propagandansa tarkoituksena on ollut kas\Tattaa työläisten luottamusta kapitalistiseen luokkaoikeuteen. Heidän propagandansa ei ole selventänyt vaan peittänyt kysymyksen : luokkaluon-netta. Tämänlainen " a p u " ainoastaan vahingoittaa Saccoa j a Vanzet-tia j a sen luokan intressejä, jonka etujen puolustajina heidät mahdollisesti murhataan. Mutta kaikkein petollisinta osaa Saccon j a Vanzettin puolustustaistelun yhteydessä on M r . Green, j a muut työväenliikkeessä toimivat Amerikan imperialismin agentit näytelleet. Silloin kuin tel o i t t a j a t olivat juuri tarttumassa sähkötuolin kampeihin polttaakseen i K a i k k i rattaat hallituksen koneistossa pyörivät täyttä vauhtia eteenpäin Saccon j a Vanzettin murhaamiseksi. Kirkot toimivat ylimääräisellä tarmolla. Sanomalehdistö tekee enemmän kuin velvollisuutensa. Sitä todistaa sekin, että n.s. liberaalinen New York World-lehti hylkää palveluksestaan yhden hno-matuimman avustajansa, Heywood Brounin, tämän julkaiseman voimakkaan vetoomuksen johdosta Saccon j a Vanzettin puolesta. Mr Coo-l i d g e l l a on l i i a n k i i r e armähtaessaan viinapetlareita j a tavallista vim-matuimpia selviä kriminaaleja voidakseen "käsitellä" Saccon j a V a n zettin juttua. Hallitsevien provokaattorit ovat kiireisessä toiminnassa valmistaakseen.' pommiräjähdyksiä tarkoituksella demoraaHsee-r a t a j a hävittää työläisten protestiliikkeen. Amerikalainen demokratia, Amerikan hallitus, on harvoin esiintynyt sellaisella petomaisella voimalla, sellaisella j u l m a l l a luokka-vallan nyrkkivoimalla ' j a tuskast u t t a v a l l a tavalla työläisiä vastaan, k u i n mitä se on osottanut toiminnassaan Saccon j a Vanzettin murr haamiseksi. JonkkoUikkeen (ahanutinen n e r - Idty». Mahtavan ja laajalle ulottuvan Saccon j a Vanzettin puolustusliik-keen pääasiallinen merkitys on: Se radikalisoi voimakkaasti Amer i k a n työväenliikkeen voimia. V a i k k a Sacco-Vanzetti asiana tähän asti onkin lakkoa käytetty raj'oitetnssa mittakaavassa, «n se kuitenkin lujittanut lakon käyttämisen käsitystä poliittisessa tarkoituksessa huomattavasti. Sacco-Vanzetti protestiliike on e-delleen hävittänyt virheellisiä kuvitelmia amerikalaisen demokratian luonteesta ei ainoastaan suhteelh. sesti luokkatietoisen europalaisen ja muiden maiden työväen vaan myöskin poliittisesti takapajuisemm&inkin amerikalaisen työväen keskuudessa. Ensimäisen kerran tällä vuosikymmenellä amerikalaisen työväen joukot ottavat osaa liikfceeseen, joka suuressa mittakaavassa kiinnostaa maailman kaikkien maiden työläisiä j a jossa kysymyksessä on työväenluokan etujen puolustaminen. K u kaan ei voi vähäksi arvioida tällaista työläisten kansainvälistä silodaa-r i s u u t t a laajentavaa sysäystä, eikä sen merkitystä. Työläiset A m e r i k a n ja muissa maissa ovat näyttäneet miten Sacco j a Vanzetti voidaan pelastaa- Nyt meidän täytyy moninkertaisesti tehostaa toimenpiteitämme pelastaaksemme Saccon j a Vanzettin kapitalistisen luokkaoikeuden kynsistä ja Saccon j a V a n z e t t i n ei meiidän pata-j suojellaksemme työväenluokan pe-vanhoillisella A . F . L a i presidentti- rusoikeuksia. — Jay ^lx)vestone. Suomalaiset tietävät että RUOTSIN m R K A N UNJA O N SUORA J A M U K A V A T IE SUOMEEN tai SUOMESTA A I N O A S T A A N 10 V U O R O K A U T T A K U M P A A K I N T I E TX E i minkäänlaisia viivytyksiä A t l a n n i n j a Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa Jos aiotte matkustaa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystäviänne Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti jos käytätte hyväksenne R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A N tarjoamaa erinomaista palvelusta j a nopeata kuljetusta. K A I K K I N Y K Y A I K A I S E N V A L T A M E R D I A T K U S T U K S EN M U K A V L T J D E T R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A N laivoilla vallitsee mitä suurin puhtaus j a ruokajärjestys on soviteltu tyyd3rttämään suomalaisten makua. Käyttäkää aina R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A A j a olkaa vakuutetut luotettavasta palveluksesta j a tunnetusta mukavuudesta. Säännöllinen Iineenne vuoden ympäri H a l i f a x i in Itäänpäin New Y o r k i s t a sekä t a i v u i n myöskin Halifaxista K O L M A N N E N L U O K A N A L I M M A T H I N N A T: SUOMEEN §110.50 — SUOMESTA $122.00 EDESTAKAINEN PILETTI $186.00 (Canadan vero $3.00 lisää) L a i v o j e n kallravnorot New Y o r k i s ta Stockholm Syysk. 1 p:nä Gripsholm .. Syysk. 10 p:nä Drottningrholm Syysk. 24 p:nä ' JOS A I J O T T E VIETTÄÄ JOULmfNE S U O M E S SA teette viisaasti matkustamalla jommallakummalla R U O T S I N A M E R I K A N L I N J AN J O U L U H U V I M A T K A - L A I V O I S T A H A L I F A X I S T A — S U O M E E N S S ''Drottningrholm'* marraskuun 28 p:nä SS "Stockholm'! joulukuun 5 p:nä (Gööteporin kautta) Ainoastaan 10 vaorokantta Suomeen saakka Matkustakaa näillä l a i v o i l l a , s i l l o i n vältätte väsyttävän p o i k k i - k u l u n Englannin kantta j a myös hankalan matkan Itämeren y l i . V o i t t e myös tehdä miellyttävimmän J O U L U H U V T R E T K E I L Y N matkustamalla kuuluisalla Moottorilaivallamme ' • **GripshoIm" New Yorkista, jou^uk. 9 p:nä Ainoastaan 10 tantta Montrealista New Y o r k i in Ainoastaan 10 vaorokantta NeW Y o r k i s t a Saomeen, . • • (Gööteporin kautta) ' Saapukaa M O N T R E A L I I N noin pari, kolme päivää-ennen laivan lähtöpäivää j a ilmoittakaa Idrjeellisesti M O N T R E A L I N K O N T T O R I I N osoitteeUa: SWEDISH A M E R I C A N L I N E , 1410 S T A N L E Y ST-, M O N T R E A L , Q U E . , miUoin j a millä junalla saavjitte, n i i n L i n j a n suomalaoset edustajat ovat vastassa asemalliin j a auttavat Teitä avuliaasti, nopeasti ja maksutta k a i kissa matkaa koskevissa asioissa, passin kuntoon saami-• sessa j . n . e. Halutessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista kysymyksistä kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tahi k i r j o i t t a k a a suoraan: j - SWEDISH AMERICAN LINE 1410 S T A N L E Y S T R E E T . MONTREAL, Q U E . J . V . K A N N A S T O , B O X 69, S U D B U R Y , ONT. hansien dollarien arvosta, pääasiassa maanviljeljrstuotteita yhdestä osuuskaupasta toiseen. Asiasta synt y i pitkänpuoleinen keskustelu. Toinen : kokouspäivä Edustajiei™ nimihuudon jälkeen otettiin käsiteltäväksi l i i t o n t i l i n t a r - kastustyö, mutta siitä ei syntynyt suurtakaan keskustelua. OSUUSTOIMINTA Yhdysvaltain pohjoisvaltioiden osuustoiminta-liiton VI vuosikongressi Ensunainen kokouspäivä Pohjoisvaltioiden Osuustoiminta-l i i t o n vuosikokous, järjestyksessään kuudes;'" pidettiin sunnuntaina ja maanantaina heinäk. 17 j a 18 p. MinneapoUssa F r a n k l i n osuusmeij"e-rien juhlasalissa.' Kokouksen avasi l i i t o n j p r e s i d e n t t i H . I. Nardhy. Sen jälkeen luettiin kokoukselle saapuneet tervehdyskirjelmät ja -sähkösanomat, joita o l i m. m. Amerikan Osuustoimintaliiton virkailijoilta, j a Vanzettin pelastamiseksi kuole- ^es^^altioiden Osuustoimint^iitol-ta ja erailta toisilta veljesjarjes-töiltä. Mieskohtaisen tervehdyksen anasta. Talctiikkamme ja tehtävämme Mainitsimme jo Jcommunistien osuudesta Sacco-Vanzetti kamppailussa. Meidän tulee edelleen painostaa luokloitietoisten työläisten järjestön merkitystä, järjestön, joka luokkamme intressien mukaisesti puolustaa työläismiehiä j a työläisn a i s i a kapitalismin vainolta. Tämä järjestö on International Lahor D e f e r i s ö . ' T ä m ä järjestö on esiint y n y t kaikkein m i l i t a n t t i s i m p a n a ja tarmokkaimpana taistelijana Saccon j a Vsmzettin puolesta. Se on toiminut kaikkien päättävimpien j a t a r - mokkaimpien yhdistävänä keskuksena taistelussa Massan valtion telottajia j a heidän j u l m i a liittolaisiaan vas- ^l^läisten ^liddto- j a joui&opro-i k e^iY^ ja muissa esittivät myöskin Keskivaltioiden Osuustoimintaliiton edustaja Hautala ja Minnesotan Työväenliiton ja Lahor Review nimisen lehden edustajat. Seurasi sitten lyhyitä esit-telypnheita useilta edustajilta. Sen jälkeen hyväksyttiin liiton toimeenpanevan komitean esittämä työohjelma. » . V a l t a k i r j a i n tarkastajat, joiksi puheenjohtaja nimitti E . E . Branch-in, Halosen j a Alanteen, ilmoittivat että kokouksessa on 65 täysivalt a i s t a edustajaa, edustaen yhtätoista osuuskuntaa. Sen lisäksi oli kokouksessa toistakymmentä veljes-edustajaa, joille annettiin puheoikeus, mutta ei äänestysoikeutta. Keskusosunskuntaa oli edustamassa 27 edustigaa, • F r a n k l i n i n osuusmeijeriä 17 j a N e w E r a henkivakuutus-yhdis^^ sta 5. Kokouksen puheenjohtajana toimi H . I. Nordby j a sihteerinä V . S. Alanne. V i r k a i l i j a i n ja toimikuntien valinnan jälkeen l i i t o n sihteeri Alanne esitti kokoukselle toimintakertomuksen kuluneen vuoden toiminnasta-- H. V. Nurmi esitti l i i t o n t i l i k e r - tomuksen ja tilintarkastajain lausunnon, jotka hyväksyttiin ilman pitempää keskustelua! Työjärjestyksen mukaan seara&i l i i t on äänenkannattajan arvostelu, mikä kuitenkin supistui hyvin väh i i n . L i i t o n \Tiosikirjan arvostelu oli työohjelmassa seuraava. Sen sisältöön nähden ei ollut kenelläkään -muistuttamista. ^ Jonkun verran keskustelua -yntyi j Amerikan maista, sutä tulisiko Uiton toimesta järjes- [ Osanottoonsa nähden oli tämä kotaa ensi syksynä englanninkieliset 1 i,oas onnistunein ^liiton historiassa. Seuraava kysymys oli hyökkäys-työ ulospäin. Sihteeri selosti niitä toimenpiteitä mihin l i i t o n toimitsij a t ovat ryhtyneet viime vuonna Duluthissa pidetyn vuosikokouksen jälkeen ja siellä annettujen evästyksien perusteella. Kasvatustyö o l i settraavä kysymys mikä tuli käsiteltäväksi. Siitä syntyikin pari tuntia kestävä keskustelu. Johtokunnan valitseminen. EnsiT asetettiin seitsemäntoista ehdokasta joista äänestettii^ lippuäänestyksellä., Valituiksi tulivat seuraavat yksitoista: H. L Nordby, H . V . Nurmi, Eskel Rönn, A . A . Siegler, E . E. Branch, F . F . Rurandt, George Halonen, E. H . Anderson, P. F . De M a r e , O s c a r Corgan, David Leucho-vius. Ppnsivalibkunnan taholta esitettiin useampiakin ponsia. Ponsi v a listustyöstä hyväksjrttiin yksimielisesti. Samoin hyväksyttiin ponsi,, jossa kehoitetaan osuuskuntia antamaan enemmän huomiota liiton äänenkannattajan, Northern States Co-operator'in levittämiselle j a kannattamiselle. Ponsi, jossa vaaditaan \-apautusta Massan valtiossa tuomituille työyäenmiehille Saccolle j a VanzettiHe, t u l i n i i n ikään yksimielisesti hyväksyttyä. Samoin hyväksyttiin ponsi, l^ssa vaaditaan Yhdysvaltain hallituksen poistamaan jSotavoimansa Kiinasta j a Keskipuitteissa edistettävä. Sitä osoitti num. edellämainittu konventsioonin päätös lähettää veljesedustajansa v a l t i on Työväenliiton konventsioo-n i i n . osuustoimintakurssih Johtokunnan taholta esitettiin, että englanninkie^ liset osuustbimintakurssit pidetään heti sen jälkeen kun Keskusoscus-kunnan toimeenpanemat suomealäe-liset kurssit ovat päättyneet, etiä niillä oppilailla, j o t k a haluavat opiskella osuustoimintaa myöskin englanninkielellä on siihen tilaisuus. Hyväksyttiin. Kurss^ySymyksen jälkeen esitett i i n kokoukselle raportti l i i t o n kaupallisesta toiminnasta. Vuoden k u luessa oli l i i t o n toimesta välitetty osuuskaupoille tavaraa aseiden t u - Joissakin e d e l l i s i s ^ kokouksissa on tapahtunut l a i y a i t a K n väittelyjä osuustoiminnan periaatekysymyksistä, nyt sitä ~ v a s t o in ei ollut havaittavissa mitään erikojsta väittelyha-lua. Kokous o l i , kuten Franklinin osuuskunnan edustaja Burandt lo-pettajaispuheessaan. sanoikin, milteipä l i i a n hiljainen. -Mitään vakavampaa väittelyä e i tapahtunut. Periaatekysymyskään:' ;«^^ erikoisesti t u l l u t tällä kerralla ^ s i l l e , joskin yleisenä käsityksenä t a n t n i olevan se että osiaQstoiminta ^on osa työväenliikkeestä jar että 3itä on näissä Osuu s toiminnallinen valistustyö Neuvosto- Venäjänä w. 1925-26 E r i maissa aletaan yhä selvemmin käsittää, että osuuskauppaliikkeen tulevaisuus riippuu mitä suurimmassa määrässä osuuskauppojen toimihenkilöiden valistnneisuudesta samoinkuin osuuskauppojen jäsenistön kehitystasosta. Neuvosto-Venäjän osuuskauppal i i k e tekee mitä suurisuuntaisinta ja monipuolisinta valistustyötä. Paitsi sitä, että on harjoitettu suoranaista osuuskauppapropagandaa ja j u l k a i s tu suuret määrät osuustoiminnallista kirjallisuutta j a perustettu varsin monenmoisia osuustoiminta-kouluja joissa on anijettu kursseja. Sellaisia ovat esim. Moskovan o-suuskauppa- teknillinen koulu, K e s k i - Äasialainen osuuskauppakoulu eri kansallisuuksia varten, Pohjöis-Kau-kaasialainen osuuskauppakoulu, Sentrosojusen suuret kirjakurssit tuhansine o^nottajineen, opetusa-siain kansankomisariaatin osuustoiminnalliset kurssit, kurssit konttori-henkilöille, teollisnuskurssit j a kurssit taloustieteessä. EdeDeeh on Moskovan j a Pietarin taloustieteellisissä korkeakouluissa osuustoiminn a l l i s i a k u r s s e j a . ' Kaiken kaikkiaan on pantu toimeen, 490 eri kurssit, joissa on ollut yhteensä 18 tuhatta osanottajaa. ^ * Osuustoiminnallinen kirjakauppa-l i i k e k i n on nimä parina vuotena, j o i n a sitä on Venäjällä harjoitettu, voimakkaasti kehittynyt. Sentrosor jusen Idrjamyymälöiden liikevaihto nousi vuosina 1925—26 2,330,000 ruplaan- 149 esuusl^kkeellä on erikoiset kirjakauppaosastonsa. O-suuskauppojen myyntipaikoissa on kaikkiaan 3,300 kirjamyymälää. L i säksi tulee 103 erikoista kirjakaugr paa ja 49 kesfaisjärjestöjen k i r j a - mjrymälää, — Junan kuljettaja j a lämmittäjä saivat junarikossa surmansa, k u n Mitwankeen pikajuna ajoi a-voinna olevaan vaihteeseen. Veturi j a , useita vaunuja suistui pois kisk o i l t a , mutta k u n janassa «li vain pakaasia, ei onneksi muita henkilöitä knonnt. * , No. 9 8 ^ 1 9^ Matkustakaa äanfavian-Afflerikan Linjalla j o k a on suorin tie SUOMEEN ja SUOMESTA Linjallamme on 48 vuotinen kokemus kohdella matkn<;t •• on ensimäinen skandinavialainen l i n j a säännöllisellä lair^tif t?* Canadaan. Linjamme on yhdistys Suomen ja C a n a S n ^ jS j o l l a rasittava junamatka Euroopan mantereella voi v ä l t t v s ^^ l a n t i n j a Pohjanmeren ylitse samalla suurella valtamerilaivan - Köpenhaminasta uusilla ajanmukaisilla j a muka\illa «^uomoT?-^ laivoiUa. Skandinavian-Amerikan L j n j a on tunnetSi t^Ä^ voistaan, mainiosta ruu'asta j a palvelusknnnan kohteliaasta i tavallisesta kohtelusta. Matkustaja joka kerran on kävt?-^ meidän laivaamme matkustaa myöhemmin aina linjallammp^ Säännöllinen laivakulkuyhteys ^ o d e n ympäri Euroopaste w lifax^iin j a itaänjräin New Y o r k ' i s t a sekä talvisin H a l i f a x ' i s^ Suomeen $108.50 Ostamalla edestakainen niUu^ SaomesU $120.00 SÄÄSTÄTTE $45.50 ja Ä Edestakainen pUetU $183.00 on voimassa 12:sta k u u l l a^ Lähettäkää sukulaisillenne tai tuttavillenne Suomessa Ph, maksupiletin. Me takaamme nopean, hauskan j a mukavan mati^J j a parasta avustusta Canadaan saapuessa. ^au^i % Laivojen Iralknvaorot New Yorldcta: Lokak. 13 p. HeUig Olav Lokak. i25 p. Frederik Vffl Marrask. 3 p. United States Marrask. 17 p. .....Oscar n J o i l l u k . 1 p. Hellig Olav Syysk, 1 p HeUig Olav Syysk. 13 p. Frederik V I II Syysk. 22 p ...United States Lokak- 6 p Oscar II Muistakaa Skandinavian-Amerikan L i n j a n hauskan jouluret-ken H a l i f a x ' i s t a Suomeen, laivastomme lippulaivalla, suurella ja mukavalla Frederik V H I , j o k a lähtee H a l i f a z ' i s t a joulukuun 9 päi. vänä, sieltä ottaen kaikki jouluksi kotimaahan lähtevät vieraOn-matkustajat. ' . Jos ilmoitatte allamainitulla osoitteella koska j a millä junalla te saavutte Montrealiin n i i n lähetämme linjan suomalaisen edus. t a j a n ottamaan Teitä vastaan asemalle j a autamme Teitä maksutta j a mielihyvällä kaikissa matkaa koskevissa asioissa ja annamme johdatusta passi- j a leimausanomuksiin nähden j.n.e. Halutessanne lähempiä tietoja kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tai k i r j o i t t a k a a suoraan meUle osoitteella: SCANDINAVIAN AMERICAN LINE 1410 S T A N L E Y S T R E E T MONTREAL, QUEBEC J U O K A A Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale,vyjn. hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia. Tilaukset toimitetaan nopeaxm j a huolella. ORANGE ^MASH BOTTLING WORKS Box 1749, 61 B i r c h S t , N . , Timmins, Ont.—^Telef 646 J . —K. A . Meribffio Peter ja Richmond Sts. kulmassa TORONTO. rv Käydessänne Engrlehartissa tulkaa IC. I l I M I y Sons kauppaan [Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa, lihaa, y.m. K a h v i a , 5 Ib. erissä 45c l b ; . - T u o r e i t a Yeast Cakeja. Kaademnmmaa. P E R U N A J A U H O J A . S O K E R I A . L A R D I A Y . M . »mmmmmm Jack Seppälän Sauna A v o i n n a 4 kertaa viikossa: T i i s t a i n a , keskiviikkona, perjanUii»> lanaataina kello 1 j.p.p. kello 12:ta TöHi. Spraee St. — PuheUn 1107 — Sudbarr, Ost Lähellä Vapauden konttoria. • ' _ Box 1028 K - V . N U R M I . omUUja - Sudbury, Ont. — Phone?46 K O V A A J A PEHMESÄ K O L I A _ K O K S I A — KOVAA JA PEHMEÄÄ P U U TA 202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbuiy. V A R A S T O P A I K K A _ LORNR S T R E E T — — P U H E L D f^ ALGOMA STEAM BATH AND BOTTLING WOBKS 146 Algdma St, South. — Port Arthur, Ont . S a o s i t e l l a a a ' HÖYRY-/ S U l H K U s A l f i H E - J A HÖYRYKAAPPIKYLPTJ* A B k i jok^ a d i r i ä v l kella^^ 1 ^^ V i r v o t u s j i i o r a a t i U i i k a e l l i i e t e t i S n koliin tiUtt«e«» P U H E U N 2400 N . LABERGE LOffiER COMPANY Täydellinen varasto rakennustarpeita C ARNaoAkDaaI Aj aN i ^C^ A^ pFgJ ^ 210 Mintb S t . S ^ ^ _ ^ lähellä C P . ^-^fjfil 1862 J O H N _ « * ^^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-08-24-02