Vapaus, August 31, 1927

              S»ni2 Keskiviikfania, dok. 31 p;iiä—WeA, Agg: 31 No. 101 — i 9 gT
Bittfliffl Hpria&DD Kiinassa
K i r j - Scott Nearing.
Brita-niiian ensmSisex talooiieUi-set
edst Kiinassa keskittTivät opia-
XEukaoppaaii. Opinznia taotettiin I n ­tiassa
j a Kiinaan sitä ktzljetti brit-fäläJTSfen
East India Company, ei
JnritenJcaaa Tälittöm^**', vaan Kan­tosin
kiinalaisen kanppiasklnbin vä*
BtykseliK.
184Ö—4i2 —- Enrimäfnen opjomi-sota.
Britannia anastaa Hongk<m-gin
ja avaa viisi kiinalaista sata­maa
brittiläiselle kaupalle.
1857—^50 — Toinen opiamisota.
Saa 2 ! k a n i i M , kan kiinalaiset takava-nkoivat
Britannian lipun alla sala-kuljetettoa
opiamia. Banikkokaa-
Opiumla kuljetus lisääntsry no-• punkeja pommitetaan- Englantilais-peastL
Ensimäiset tilastot, -raodel-1 ranskalaiset joukot valtaavat ja
ta 1729, asettavat sen 200 laati-j ryöstävät Pekingin- Lisää avonai-koksi,
joka määrä kaksinkertaistui' sla satamia j a puolueellisia sopi-
T V . 1820—1828 väiaiä j a v. 1839'
brittiläiset kauppiaat kuljettrv-at
set eivät pejipjaöUlsesti o!e yitääs
enempi imperialisteja kuin jatkut
toiset. He ainoastaan saapoivat Eoi-aaan
ensimäiseksi ja., saivat par^
haimman saalrfn. Heidän menette­lytapansa
olivat samoja kuin im­perialistien
kautta maailTnan. Joh'
tavat tekijät, nyt tässä tapauksessa,
sattuivat olemaan brittiläisiä.
Kiinaan 3^23,000 pannaa opiumia.
Se es noin sata kertaa enempi kuin
T . 1729.
Tälläväiin kiinalaiset viranomai­set"
tekivät parhaansa ehkäistäkseen
opiomlkauppaa, joka ahkasi rap­peuttaa
koko Kiinan kansan. V .
1800 laadittiin useita keisarillisia
.säädöksiä, jotka kielsivät opiumin
Iculjetoksen Kiinaan j a opiumin val-znistcksen
Kiinassa. Siitä hno;^mat-ta
oprszadkauppa yhä kasvoi.
V. 1839 Kiinan hallitus teki päät­täväisiä
yrityksiä opinmikanpan l o ­pettamiseksi.
Suuret määrät opiu­m
i a takavarikoitiin luvattomana t a -
varaz» j a hävitettiin. Brittiläisiltä
laivoilta kiellettiin oikeus purjehtia
Kantonin vesillä. Tuloksena c l i «.k.
opiumisota {w. 1840—1842). H y ­vä
kuvaus tästä sodasta on löydet­tävissä
kirjassa "China and the
Nations", kirjottanut Wong Chin-
Wai (r. 1927 kustantanut Stokes,
New York).
Toinen kiinalainen oppinut J . C.
Yn, kirjottaa ensimäisestä opiumi-sodasta:
^Ktina kielsi Englannin
importeeraamasta opiumia. Englan­t
i jatkoi importeeransta voiman o i ­keudella;
oliko se oikein tai väärin,
se ei kaivanne selostuksia."
Ensimaisessä oplnmisodassa Kiina
pakotettiin Inovuttamaaa Hongkong
Britannialle. Tämä satama ou opiu-mia
salakuljetuksen keskus aina t o i ­seen
opiumisotaan esti (vi 1856),
joVoinka opinmikanppa brittiläisten
painostuksesta laiUlstotettiin.
.1 B tuotti
muitakin etuisuuksia brittiläisten
taloudelliselle asemalle Kiinassa.
Britannia yhdistää A l a -
m uksia.
1862
Burman Kiinaan.
188S — Britannia yhdistää Ylä-
Burman Kiinaan.
1890 — Chefoo-konventsionL Vai-kutusraltanza
tueksi Britannia anas­taa
kontrollin Jangtse-laaksossa.
1899—1001 — lioxerikapina.
Keljä Kiinan satamaa "aukaistun"
brittiläisille kauppiaille: T$mä
''avaaminen" tarkotti, etta kauppa-monoppli
ei enää kuulunut kiinalai-laEie
kauppiasyhdistyksille. Osan
kanppaoikeukslstastt ne ' joutuivat
Juovuttamaan ulkomaalaisille kaup­piaille.
Tämä toimenpide aukusi
brittiläisille tien Kiinan markkinoil­le.
Se myöskin loi perustan talou­dellisten
etujen ristiriidalle, joka
V. 1911 aiheutti vallankumouksen
'''Kiinassa."-"'-'''
' V i i m e vuosisadan puolivälissä
Britannian kauppa Kiinassa alkoi
kasvaa nopeasti. Vv. 1851—1855.
oli sen kauppavaihto Jceskimäärin
10.4 miljoonaa puntaa vuodessa;
w . 1861—65 jo 16.8 milj> puntaa
j a w . 1871—75 noin 22.5 milj. pun­taa.
' Kauppabalanssissa j a kaupan
luonteessa kuitenkin tapahtui muu­toksia.
Aikaisempina vuosina Bri­tannian
vienti Kiinaan paljon ylitti
tuonnin Kiinasta; Viime vuosisadan
lopulla kauppasuhde oli käynyt päin­vastaiseksi.
Samoin brittiläiset en­nen
olivat kuljettaneet Kiinaan val­miita
tavaroita, mutta myöhemmin
sinne alettiin Imljettaa koneita, j o i ­den
avulla tavaroita Kiinan mark­kinoille
kyettiin tuottamaan Kiinas­sa,
r Tästä tuotannollisesta piirtees­tä
antaa Elinor Burns hyvän selos­tuksen
kirtjassaan "British Imperia-lism
i n China". Brittiläisiä koneita
kuljetettiin Kiinaan $235,000 a r -
vosta V . 1875; 91,475.000 arvosta
• V . 1895 j a $2,630,000 arvosta v.
1910.
Tehdäkseen kiinalaiset kykeneviksi
ostamaan näin suuret määrät, ulko-maantuotteita,
lainasivat Britannian
pankkiirit suuria summia Kiinaan.
Brittiläisten lainat Kiinan vanhalle
hamtakselle nousevat $200,000,000.
Kun siihen lisätään Britannian ka-,
pitalistien yksityiset sijotukset, saa­daan
brittiläisten sij otusten yleis-summaksi
Kiinassa 1,500 miljoonaa
dollaria..''-'
Tässä, lyhyesti esitettynä, on
brittiläisten taloudellisten etujen
perusta Kiinassa. Se nojautuu kaup­paan
j a sijotuksiin. Päämääränä
oli suurien voittojen saanti britti­läisille
kauppiaille j a sijottajille.
HaHittts turvaa sijotnkseC
Taloudellisten etujen hankinta
Kiinassa on ollut hyvin yksinkertai­nen
asia. Se on tapahtunut Britan­nian
diplomatian turvaamana; mo­nissa
tapaxilsissa on täytynyt käyt­tää
Britannian kanuunavenheitä en­nen
kuin on j voitu selvittää prob-
Jeenoit, joita brittiläisten imperialis­tien
vvaltauspuuhat Kiinassa ovat
synnyttäneet. .
; Britannian valtakunnanlipun ja
'sUotusten sopusointu on ilmennyt
seuraavissa historiallisissa tapauk-
Britannian j a muiden -i;altojen jou­kot
ryöstävät Pekingin ja asettavat
kiinalaisten maksettavaksi raskaita
veroja-
Laajempi selostus imperialistien
vehkeilystä Kiinassa löytyy H. H .
Gleason*in j a Josef HaU*in julkai­semassa
idrjassa, " A n Outline His-tory
of China", kustantanut Apple-ton,
v. 1926. Kirjan sisältö päät­tyy
yhteenvetoon, jonka mukaan
brittiläiset imperialistit olivat johta­vina
tekijöinä Kiinassa aina vuoteen
1914 astL
Japaala ja YUycvaltaia kUpaila
Ennen v. 1914 alkanutta maail­mansotaa
Englanti huomasi Kiinas­sa
itsellään olevim kolme uhkaavaa
kilpailijaa: Saksa, Japani j a Y h ­dysvallat.
Saksan toiveet murs­kaantuivat
nmailmansodassa, mutta
Japani j a Yhdysvallat ovat yha var­mistaneet
^maansa. V. 1913 K i i ­nan
sisääntuonnista 16.5 pros. lan­kesi
Britannian Osalle; 20.3 pros.
Japanin j a 6 pros. Yhdysvaltain
osalle. Kun sota o l i päättjmyt ja
kulungit laskettu (v. 1925), merkit­tiin
Kiinan sisääntuonnista 9.6
pros. Britannialle, 31 pros. Japanil­le
j a 14.7 proö. Yhdysvalloille;
Shangfaain verilöyly j a lYahnsienin
pommitus nostattivat yleisen mieli­piteen
Kiinassa brittiläisiä vastaan,
saaden boikotin muodon y. 1925.
Brittiläisiä imiterialisteja vastaan
olivat ; Kiinassa nousseet myöskin
japsmilioiset, V j tälpudellisen
S^eamnsaf^^^ oU
saatava raaka-aineita jä markkinoi­ta
Kiinasta sekä yhdysvaltalaiset,
jotka suurille käyttämättömiUe pää­omilleen
etsivät sijötusmahdoUisuuk-sia
Kiinassa samoin kiun kaikkialla
vanhiassa maailmaasa.
Britanniaa alamaiset olivat teh­neet
huikeita ^jotuksia Kiinassa ja
Britannian hallitus o l i uhzanntit
työläisyerta j a rahaa näiden sijotus-ten
siiojaamiseksL Nyt sen on koh­dattava
Imperialistiset kilpai-lyat
» jotka V. 1927 ovat liuvojen
j a siittomaiden Työs^miseen^^^^^^^^
valmut kuin Britannia oli oUut val­mis
anastamaan v saksalaisten omai­suuksia
edellisellä vuosikymmenellä.
Mutta tämä ei ollut ainoa vaara
brittiläisille gijotuksille Kiinassa.
Bxittiläiset Imperialistit huomasivat,
että heitä vastaan olivat nousseet
myöskin ' kiinalaiset: ensiksi kiina­laiset
liikemiehet j a myöheminin
KUnan työläiset j a talonpojat.
Kanaa porvarilliaeii vallaaknmoas
Kauppamonopoljt ovat sangen
vanhoja Kiinassa,, Jo ensimäisisisä
kauppatoimeni>iteis,sään brittiläiset
huomasivat, että heidän oli oltava
yhteistoiminnassa kiinalaisten kaup-piasyhdcstysten
kanssa, hiillä ollen
kauppamonopolit kaikkialla Kiinas­sa.
Sellainen tuntui sietämättömäl­tä.
/ J a niin Tientsin kauppasopi­muksesta
(v. 1842) lähtien britti­läiset
anastivat 'kauppakeskuksen
toisensa jälkeen; avasivat omia teh­taitaan
j a katipassa sivuuttivat k i i ­nalaiset
kauppiaat ja heidän perin­näiset
kauppamonopoiinsa.
Brittiläiset menivät vieläkin kau­emmaksi.
He eivät ainoastaan otta­neet
haltuunsa kiinalaiset tullilai­tokset,
tietysti muiden valtojen
myötävaikutuksella, vaan asettivat
tulliniaksun korkeimmaksi rajaksi
viisi prosenttia. Silloin Britannian
kapitalistit kykenivät Kiinassa myy­mään
tehdästuötteisia tavaroitaan
alle kiinalaisten käsityötuotteiden
hintojen.
Tämänlaisten toiminta pakotti k i i ­nalaiset
kauppiaat ja tehtailijat
avoimeen kamppailuun brittiläisten
imperialistien kanssa. Kun vielä
mainitsemme, että brittiläiset liike-
Monet vuodet kiinalaiset liikemie­het
pakotettiin olemaan alistetussa
asemassa. Samalla aikaa he omak­suivat
uudenaikaisen liikesysteemin. ^
Monet h e i ^ rnenivät laliomaille, |
kuten Englantiin j a Yhdysvaltoain, |
j a perustivat menestyksellisiä liike-f
laitoksia. Kiinalaiset liikemiehet j
saavuttivat vaikutusvaltaa myöskin-
Singaporessa, Manilassa j a muissa
Aasian satamakaupungeissa. Itse
Kinassakin he oppivat uudenaikai­sia
kauppa- j a teolKsuusmetodeja,
sfjottaen omia pääomiasn j a k i l ­paillen
länsimaalaisten kanssa.
Tekstiiliteollisuus on Kiinassa ke­hittynyt
tehdastuotannoka aikai­semmin
kuin muut teollisuudet.
Kiinalaiset kontrolloivat 73 uuden­aikaista
puuvillatehdasta, niissä o l ­len
yhteensä 2,112,154 värttinää;
brittiläiset vain viisi tehdasta, värt­tinöitä
250,516 j a japanilaiset 46
tehdasta, 1,218,544 värttinää. MuU-la
teollisuusaloilla eivät kiinalaiset
ole niin edustavassa asemassa, mut­ta
tämä kuitenkin osottaa, että k i i ­nalaiset
— samoin kuin japanilai­set
— kykenevät omaksumaan län­simaalaisia
tuotantotapoja.
Tässä on brittiläisten imperialis­tien
uusi kilpailija Kiinassa. Kiina-laiset
liikemiehet myöskin haluavat
riistää Kiinan työläisiä, raaka-aine-lähteitä
jä hyötyä Kiinan markki­noista.
Kuitenkin he huomaavat,
että joka puolelta heitä ympäröi
ulkomaalaisten imperialistien eri­koisoikeudet
ja monopolit. Se oli
tämä kiinaTainen liikemiesluokka,
joka rahasti ja edistyi johtavana
Kiinan vallankumouksessa v. 1911.
Varmuudeksi mainittakoon kui­tenkin,
että ylläolevassa tilanteessa
0& to^ctts citS ^9T^tnTtiMt yTP?TTyiT^*Tff' fn-fft1rvT?>Tgt'
RUOTSIN AMERIKAN IJNJAIJLA
Tlhaa heOlä on monta pätevää syytä!
Xäin tekemällä he menettelevät viisaasti!
•—— MISKÄTÄHDES'
Suomalaiset tietävät että
RUOTSIN iUeiKAN UNJÄ
ON SUORA JA MUKAVA TIE
SUOMEEN tai SUOMESTA
löytyi muitakin tekijöitä kuin op­positio
ulkomaalaisten taloudellisille
«duille. Kiinan nouseva porvaristo
halusi vapautua puolifeodalisesta
Manchu-hanitussnvusta. Mutta tun­nuslause,
joka heidät parhaiten y h -
disti; oli yhteinen taistelu ulko­maalaisten
valtaa ja taloudellisia
etuja vastaan.
Kohtaavat Kiiaaa fyotiusee
Brittiläisillä imperialisteilla oli
Kiinassa toinenkin pähkinä purta­vana,
pähkinä, jonka: tarjosivat K i i ­nan
työläiset. Kiinalaiset knKt' oli­vat,
vuodattaneet hikeään lastauslai-tureilla
j a kiinalaiset naiset j a lap­set
raataneet tehtaissa, raataneet
alhaistakin elintasoa ^ vastaamatto­malla
palkalla j a paisuttaneet brit­tiläisten
sijottajain voitto-osuuksia.
Heidän työsuhteensa ovat olleet us­komattoman
. sietämättömät.
Monet työnjohtajat olivat ulko­maalaisia.
He eivät tunteneet ms^-
tätuntoa, eivät hemmotelleet työ-
Iäisiä.' ,
Palkka oli kurjan alhainen. Evers-ti
Malone on äskettäin' kirjottanut
raportin British Independent Labor
Partyile- Se on julkaistu otsikolla
"The New China". Sen osassa No.
II sangen selvätäjui?esti käsitellään
palkkoja, työpäivän pituutta j a työ­suhteita.
Myötäsenraa selostus päi­väpalkoista,
jotka Yhdysvaltain r a ­hassa
ovat:
Puuvillateollisuudessa (miehillä),
15-—20 senttiin.
Rautatietyöläisillä, 25 sienttiä.
Biilenkaivajflla, 12—25 senttiin.
Tulitikkutehtaissa (naisilla)- 5
25 senttiin; lapSHla 5—10 senttiin;
S i l k k i k u t o m o i ^ (naisilla 20 sent­tiä;
lapsilla 10 senttiä.
Työpäfrä on pitkä. .12-tunönen
työpäivä ja 7-päiväinen työviikko
ovat aivan yleisiä. Monta lakkoa
on julistettu työpäivän lyhentämi­seksi
12-tutitiseksi, sillä monessa
tapauksessa se on ollut, 16-tunti-nenkin.
Ruokailuaika on lyhyt. Tä­mänlaisten
työsuhteiden alaisena
työskentelee, paitsi miehiä ja nat­sia,
myöskin niinkin huoria kuin 8-
\niotiaita lapsia.
Työpaikat ovait epäterveellisiä,
tomuisia. Koneista puuttuu suoje-luslaitteet
j a puhtaudelle ei kiinni­tetä
mitään liuomiota. Lyhyesti sa-^
noen työläisten riisto on Kiinassa
nykyään räikeämpää kuin Englan­nissa
viime vuosisadan alkuaikoina^.
Tämä riisto tapahtuu ulkomaalaisen
pääcman avulla j a hyyäksL
AINOASTAAN 10 VUOROKAUTTA KUMPAAKIN TIETÄ
- E i TnfT-käänTyjs-a viivytyksiä
Atlannin j a Pöhjarmeren poikki .saTnaya komeassa valtamerilaivassa
Jos aiotte matkustaa Suomeen tafkka taottaa omaisianne tai ystä­viänne'S
nomesta Canadaan, menettelette viisaasti jos käytätte
hyväksenne RUOTSIN A M E R I K A N U X J A N tarjoamaa erin­omaista
palvelusta j a nopeata kuljetusta.
K.4IKKI X Y K Y A I K A I S E N V.\LTAMERIMATSUSTUKSEX
MUKA\X'UDET
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN laivoSla vallitsee mitä suurin
puhtaus ja ruokajärjestys on soviteltu tyydyttämään suoma-
. laisten makua.
Käyttäkää aina RUOTSIN A M E R I K A N LINJ.AA j a olkaa vakuu­tetut
luotettavasta palveluksesta j a tunnetusta mukavuudesta.
Säännöllinen IxSceaae vnbdea ympäri Halifaxila
Itiäapiin New Yorkista sekä talvisin myöskxa Halif ax Is ta
KOLMANNEN £UOK.4N ALHIMAT HINNAT:
SUOMEEN $110.50 — SUOMESTA §122.00
EDESTAKAINEN PILETTI $186.00
(Canadan vero $5.00 lisää)
Laivojen ImlkaTaorot New Yorldsta
Stockholm . . . . . . . . . . . . . . . . Syysk. 1 pinä
Gripsholm Syysk. 10 pinä
Drottningrholm .. . . . . . . . Syysk. 24 p:nä
JOS AUOTTE ^TETTÄÄ JOULL^NN^E SUOMESSA
teette i-itsaasti matkustamalla
jommallakummalla RUOTSIN A M E R I K A N LINJ.\N
JOULUHUVmATKA-LAIVOISTA
H A L I F A X I S T A — S U O M E EN
S S ^^Drottningrholm" marraskuim 28 pmä
SS "Stockholm" joulukuun 5 p:nä
(C^ööteporin kautta)
Ainoastaaa 10 vnorokautta Soomeea saakka
Matkustakaa näillä laivoilla, silloin vältätte väsyttävän poikki-knlun
Eng^nnin kautta ja myös hankalan matkan Itämeren y lL
Voitte myös tehdä miellyttävimmän
JOULUHUVIRETKEILYN matkustamalla kuuluisalla
Moottorilaivallanune
"Gripsholm" New Yorkista, jou'uk. 9 pmä
Ainoastaaa 10 taatia Moatrealista Ne«f Yorkiia
iUsoastaaa 10 vvorokaatta New Yorldsta Saomeea
(Gööteporin kautta)
Saapukaa 3I0NTREALIIN noin pari, kolme päivää ennen laivan
lähtöpäivää j a ilmoittakaa kirjeellisesti MONTREALIN KONT­TORIIN
osoitteella: SWEDISH AMERICAN LINE, 1410
STANLEY ST.V M O N T R E A L , QUE., miUoin j a millä junalla
saavutte, nun Linjan suomalaiset edustajat ovat vastassa ase­malla
ja auttavat Teitä avuliaasti^, nopeasti j a maksutta kai­kissa
matkaa koskevissa asioissa, passin kuntoon saami­sessa
j . n. e.
Halutessanne yksityi^ohtaiaa tietoja kaikista matkaa koskevista
kysymyksistä kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tahi
kurjoittakaa suoraan:
SWEMSH AMEIUCAN U NE
1410 STANLEY STREET. MONTREAL, QUE.
J. V . KANNASTO. BOX 69, SUDBURY, ONT.
vostoliitto- Sellaista vaaraa ei tun­nettu
ennön vuotta 1917,« niutta
sen jälkeen on tämä vaara käynyt
yhdeksi kaikkein uhkaavammaksi
brittiläisille" imperialisteille Kiinas­sa..
1. _ Soviettijärjestelmä esittää
yhteiskunnallisen ^ elämänmuodon,
joka on Kiinan; kyläkuntien "asuk­kaille
kokemusperäisesti tuttu. He
ymmärtävät sanan ''komiteahalli-tiis",
koska he ovat itse ylläpitä­neet
jotakuinkin satnallaisia.
2. Soviettijärjestelmä tarjoaa
Kiinan sorretuille massoille keinon,
jonka avulla he voivat pelastaa y h -
sityiskapitalismin kaikkein räikeim-män
riiston alaisuudesta. Ja kapi­talistisen
järjestelmän sietämättö*
myydestä he ovat vaijnasti tulleet
vakuutetuiksi.
3- —- Soviettijärjestelmä kiinnos­taa
alistumista j a liehakoimista vaa­tivan
yhteiskuänan sitä yhteiskun­taluokkaa,
joka toivoo palkkiota
vain tu<mavasta työstä ja hyödylli­sestä
yrittelisäisyydestä. Valtava
osa Kiinan suurista massoista on
työläiskansaa, jotka vallitsevissa
olosuhteissa ovat omaksuneet juuri
tämänlaisen ajatuskannan.
4. — Sovietit painostavat itse-päättäväisyyden
tarpeellisuutta asi­oiden
ratkaisussa j a toimivat siten
kä3rt5.nnössä. Myöskin vastakohta­na
imperialisteille Neuvostoliitto on
vaatmut sorronalaisille kansoille
täyttä vapautta kulttuurielämässä.
Siten soviettijärjestelmä soveltuu
kiinalaisille, kykenee vastaamaan
kokemuksien kehittämiin ihanteisiin
luonteensa vuoksi, vallankin kun s i ­tä
tarjotaan aikana, joka pn kypsä.
Soviettijärjestelmällä on j o oUnt
Hongkongin merimiesten lakosta, j ^ ^ ' ^ ^ ^ - ^ ^ ^^ v. 1922, lähtien on työläisten jär-| l ^ e e n muovailussa^ Imperialistit
jestäytyminen nopeasti laajennut! vedonneet kiinalaisiin kannu-k-
autta Kiinan. Juuri tämä on se I " ^ ^ « ^ " l l ä . Neuvostoliitto tarjou­toinen
vaara, jonka brittiläiset k a ­tumalla
-yhteistnimintaaa j a huo-^
pitalistit kohtaavat Kiinassa.
S. A. GALDBICE
Lalcitoimlsto
Commerce pankin rakennuksessa.
TIIMMINS. ONT. (^
Tunmmsin
Suomalainen Poika­talo
valmistaa ruokaa aterioittain j a päi­vittäin.
Järjestyneet voivat jäse­nyyteen
liittyä.
Box 520 .
59 Balsam St. - Timralas. Oat.
SUsteJä huoneita saatavana.
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lane
SUDBURY. ONTABI'
LäheDi C. N . R. asemaa
Telafooni 632
Hammaslääkäri
Hnone T.Clinie Blk.
MeCartaejr^a Ja Bark«*n ylapaolella
Victoria Av. ja Brodi« St. Icnimass.
FORT WiLLIAH
Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.n
—-6 l p . ntasin: 7—^9. Puhdin
1008 S.
Toimisto tyttö puhun snomea ja
nian johdolla. Heidän'sotahuutonsa
mautuksilla. että Venäjä j a K i i na
Kiinan työläisten nousu. Työläiset I^'''^^^^^'^*^!..""^.^^
ovat nousseet liikehtimään , hirveit-ten
työ- j a elinsuhteitten pakotuk-miehet
kieltäytyivät makAmasta ye-j i.3.r-»-f3«,ss
roa kiinalaiselle hallitukselle ja että °
brittiläiset pankkiirit hallitsivat
maailman luottoa, ön meillä yleis­käsitys
siitä, että Kiinan liikemies­luokka
oli joutunut imperialistien
armoille. .
" M u t t a " , voinee joku l^syä, " e i ­vätkö
muiden valtojen imperialistit
tehneet "samoin?"
Luonnollisesti tekivät. Brittiläi­sestä.
He ovat ryhtyneet aseinaan
käyttämään . lakkoa ja . boikottia.
Seuraukset ovat olleet vakavat.
Brittiläisten johtaman imperialistien
joukon aikaansaaniat kärsimykset
j a halveksittu asetoa ; ovat Kiinan
työläisistä tehneet ulkonsaaldsten
vihollisia.
Neavoatolntto alifaiaa
Brittiläisiä imperialisteja uhkaa
vielä yksi vaara Kiinassa — Neu-man
imperialistien sortoa vastaan,
Kiini taistdakeattaaa
Neuvostoliiton astuttua näjrttä-mölle
tuli Kiinasta taistelukenttä,
jossa oteltiin muutamia kaikkein
merkityksellisempiä " ei-nnKtsaistisia
otteluita. MiUita^stisialdm taistelui­ta
käytiin, m u ^ ; n e i ^ laadul­taan
toisarvoisia. ta­pahtui
eri 5^it4^skantaihuodoista.
Kolme johtavaa' vninma on tais-teUnt
ylivallasta Kiinassa:
1. — Imperialistit; Sunfbriian-
J
)
oli " l a k i j a järjestys", joka tässä
tapauksessa tökötti ptiolueellisten
sopimusten voimassapitoa. Kiinan
tullilaitosten j a konsulaatti-tuomio­istuimien
imperiaalista kontrollia ja
ulkomaalaisten tuotantolaitoksille va­paata
oikeutta kiinalaisten työläis­ten
riistoon. Tämä ajauj^cso alkoi
virallisesti ensimäisestä opiumiso-dastai
1840-^2. Se jatkui Kiinan
nudemmanajan Inkkeen
alkamiseen asti eli boxarikapinaazk.
V . 1900.
y-2.'.—- Kiinan kansallisU&e pu-keatni
. jyrkknn ilmaisumuotoihin v.
(Jatkoa 7dlä sivuBa) •
MatJmstakaa
Skan&avian-AmeiftaD Lioi Saositta, ntakava ja aopea tie .
suorin tie SUOMEEN ja SUOMISTA
Linjallamme on 48 vuotinen kokemus kohdella matkustajia «
on ensimamen skandinavialamen linja »ännöHisellä laivaini n
Canadaan- linjamme on jhdistys Suomen ja Canadan^^Kir
jolla rasittava junamatka Euroopan mantereella voi välttvä. A+
lantin j a Pohjanmeren ylifse samalla suurella valtamerilaivalla •
Köpenhaminasta uusilla ajanmukaisilla j a mukavilla «=uomalakni*
laivoilla. Skandinavian-Amerikan Linja on tunnettu hyvistä j j^
voistaan, mainiosta ruu'asta j a palveluskunnan kohteliaasta ia irJ
tavallisesta kohtelusta. Matkustaja joka kerran on kävttänS
meidän laivaamme matkustaa myöhemmin aina linjallamnie
Säännöllinen laivakulkuyhteys vuoden ympäri Euroopasta Ha
lifax'iin j a itäänpäin New York'ista sekä talvisin Halifax'ista-
Saomeea $108.50 Ostamalla edestakainen piletti
Soomesta $120.00 SÄÄSTÄTTE $45.50 ja piletti
Edestakaiaea piletti $183^00 on voimassa 12,:sta kuukautta.
Lähettäkää sukulaisillenne tai tuttavillenne Suomessa etn
maksupiletin. Me takaamme nopean, hauskan ja mukavan matkan
j a parasta avustusta Canadaan saapuessa.
Larrojea knilcavaorot New Yorldsta:
Syysk. 1 p. Hellig Olav Lokak. 13 p. Hellig Olav
Syysk. 13 p. Frederik V I H Lokak. 25 p Frederik VIH
-Syysk. 22 p ..United States Hf^^J^ ^ P ^ ' " ^ ^ ^ d States
ixarrask. 17 p -Oscar n
Lokak. 6 p. Oscar n Jouluk. 1 p ...Hellig Olav
I l u c o i s s c lij>p3l#itsUa, »ooreU» ja nalurrUU Froärrac VHI, jet» lihie- Hiiif»,!»,
JooJ»kBcn 9 j > i i T l n ä , » t lU oUirn louUci jonJukiJ kotirailun lifcte-.ir vifT»:la=aiki;sUi»t
Jos ilmoitatte allamainitulla osoitteella ko^ca ja millä junalla
te saavutte Montrealiin niin lähetämme linjan suomalaisen edus­tajan
ottamaan Teitä vastaan asemalle j a autamme Teitä mak­sutta
j a mielihyvällä kaiMssa matkaa koskevissa asioissa ja annam­me
johdatusta passi- j a leimansanomuksiin nähden j.n.e.
Halutessanne lähempiä tietoja kääntykää lähimmän asiamie­hemme
puoleen tai kirjoittakaa suoraan meille osoitteella-
SCANDINAVIAN AMERICAN LINjE
1410 STANLEY STREET MONTREAL, QUEBEC
J U O K A A
Lemon and Oismge Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale ym,
hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia, " ' '
Tilaukset toimitetaan nopeaan 3a huolella.
ORANGE SMASH BOTTLING WORKS
Box 1749, 61 Birch St., N . , Tlmmlns, Ont—^Telef 646 J.—-K. A. Merikallio
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
•MMMä
iwwaww,wwi ww w w www*ww<iwww
! Käydessänne En^lehartissa tulkaa
I Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa,
j lihaa, y.m.
I Kahvia, 5 Ih. erissä 45e Ib. Tuoreita Yeast Cakeja. Kaademnmmaa.
PERIINAJAUHOJA, SOKERIA. LARDIA Y . M.
(
Jack Seppälän Sauna
Avoiaaa 4 lurtaa viikossa: Tiistaiaa, keskivi&koaa, perjantaina ja
iaoaataiaa kello 1 j.p.p. kello 12:ta yöUi.
Spraee St. • —— Puhelin 1107 —— Sndbnry, Oat.
. -Läh^ä Vapauden konttoria.
Box 1028
K. V. NURMI, omistaja
Sudbury,Ont. Phone 946
> VALMISTAA PARHAAT JUOMAT . SUDBURYN FHRISSl.
• •
NORTHERN COilL & W(I09 CO.
KOVAA JA PEHME7Ä KOLIA — KOKSIA — KOVAA JA
PEHMEÄS PUUTA
202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbury. j!
VAR.\STOPAIKKA — _ L O R N E S T R E E T — — PLTSEtiN 86.
iftaaiaai
ALGOMA STEAM BATH
AND BOTTLING WORKS
146 Algöma St, South. — Port Arthur, Ont
• SaositeUaaa •
HÖYRY-, SUIHKU-, AMME- JA HÖYRYKAAPPIKYLPYJÄ
Auki joka arkigÄivä keUo 1—12 yöUä
Virvotasinomatilanfcifft lihetetaän k o ^ tilattaes»»
PUHELIN 2400 N .
LABERGE LUMBER
COMPANY >
Täydellinen varasto
rakennustarpeita
Raokaa ja K ^ » » ^ -
C A N A D I A N CAFE
210 Minto S t . Sodbmyv
laiellä C. P. » - , ^ ^ ^ 6 9
•Hlaa ySvleraffle. — ^ ^ ^ - T V
B.«,,862 JOHNLEHTÖ^