Vapaus, February 15, 1930

              VAPAUS
Lauantaina, helmik. 15 pmä — Sat., Feb. 15 N o . 39
. VAPAfS. Oiirn?/
AcfnUnd w Fo« Oifice Dey«niacDC> OtUwa, aa accusd clua u K c r .
Ttveutok, koaUbri. Jufjaiuipitä ja
Vcpsns. Box 6», SwiWr. O»».
rcoaea: Office .(Job irork, a d i c t t i a c B e o U , e*t.> 1038—Eaitor 536W.—Boc/ln«e 22a7W.
>iin<rr; J . W. AhiqviM.
OfHce. Botkatoie tai FruUabop: Vspasa Buldiaf. £1» SttMt.
AuVxrsil to t>« aiMrvMMi: Va|>a«a. PX>. Bos « « , Sadbuir, Oat.
• l A i i ^ . ; ^ k k . i s 2 J 0 . S U . S1.7S Ja 2 M - tlM. — Ykdyaraltoihlo j a Sc»ae«a a « U mso
lUiOTUSHUOCAT VAPAUDESSAt
CirievaikloiUbolitkaet $1J» kerta, t3X0 kakai keltaa. — AnoIiittooB nannailU uaaeatosTotak«-.
M jMlaUMcaia. — NimsaanianoilaMtakaeCSOe kata, f t i » 3 kertaa. — SrmTBiibHitiikaet tl.(/.
tefta, «ZJ» 3 kertaa. — AMUKueroilBotakaet "13.00 k « U . t3iX>. kakai kertaa. — Kiitoaiimotakac:
'IM karta. — KsalttunUMWBk<et 0 4 0 kerta. SO luantakai kiitoalanaeiriM toi maaaarinjltM. -
siataaa tieiot > oKiteilmotiikAt SOe kelta. ftXO kolae kiitta. — TilapiiailDettaJies Ja Omoto*
«leattastie» oa, T»a<iiMietai. UhatetUTl timomrfihm «totäfeen.
Cenczal «dtCTtiaiac ratea, 7Se p«i eol. iaeb. Uioiaam ekarga for afafla iaaartloa. » e . Tbr
vajao» ia the beat adTertiaing nedlBBi amosc «fcr K a o J * yeopU ia Canada.
f M o t t ^ oino^ takiaaa « a e m i i n i iaaa» ld^ee»iiWi». Urfottakaa utfelleM liikkan-
«««ijHi jMKMMiMtaiiell* stealia» l. AU4f*i#. K^McatioitaJav - .
Sosialidemdkraticih ^-saamtttksef'
Saksassa
Sosialidemokratia kautta maailman oh joutunut pelaamaan en­tista
häikaiiemattoniairtpiä öodiatiffecismin osaa. Jo vuosia on se
avustanut porvaristoa ponkiöiunällä läppe^^ kapitalistista talo­utta-
Sos. dem. löiUituksia on ollut useissa maissa. Nytkin on sel-lairieir
vallassa Eöglännissä ja Saksassa. Mitä ovat ne kyenneet tar­joamaan
koyhalist6ll6? paras esiAerlcki "saavutuksista" oh hähtä
vä&ä Saksassa.
Keisarivalta fcukiÄteltiin Saksasää maailmansodan loppuselvitte-lyssä.
Työtätekevät kaifsäak€frtok«et olivit vällaökmhoukselirseh
kuohunnan vallassa. Söy.dctoit tä««ä tilanteessa astuivat johtoon ja
pelastivat aseman — ei fyovaentuökaJIe* vaan porvaristolle. Siten syn-
^ tyi Ebertin tasavalta j a noskien; ja schetdemanriien hallitus.
Kymmeiiett vuotta on kniuiriit. Samäf riistolaokÄt, jotka ajoivat
Sakdan koyhSl&tSh täppötäntiB*feiHe, ov^^ Sama hfäikäil6ipä-tön
riisto kukoistaa. Työvä^hluokan elintaso on poljettu ällö sota-ajaA
tason. TalöudeilineB etäma on arveltittavassa krimissä, jost?
tySläiset enimmän ovat jotitimeet kärsimään. Y l i kdbimilJoonaa työ­läistä
oK työttömänä vuoden löppuurt nrennessa,' tJrottömyyÄhumeroi-den
edEellten paisuessa. KäiVös-, teräs- ja kutöiftot66nisuus on lamaan­nuksissa
ja tilanne ^ i k k n o n kurjistumistaan kurjistunut.
' Safcdas«a on^yticin vftllasda *^tyäy5en'' hallitus, mikä tekee kaik­kensa
y!(9pitääk$«eri **ji^j«if^dtä'V rauhoittaakseen levotonta lyöv-väenluokkaa.
Miiellerui hift^^ Ittpitä "reformeja" sosialivakuutus-alalla.
Ed. talfcovvski kirjoittaa F^derat^ Preasille, että "sosialiva-kuntosta"
Sdötesa öi voida pitää yksinomaan "yleisjiyödyllisenä".
vaan vahiOA pnotustu^iijridnpittf^ffä, keinona työläisten vallankumouk­sen
torjumi^kdi. ItädäsiasSa >^dt^iiisreforniihankkegt tähtäävät tällä
kertaa ^^4^e^väiayy|teen"» pifeApien odotusaikojen säätärpiseen ja
vustuspudcsujen pienentämiseen. ^ .... ; .i
\^föon i ^ i i ^ i ^ m a ^ on «efi ohädsa: vaKvistettu jä sen aseisttiäta
pardttti6tfu, 46!^ saisivat paremmat takeet
työläisten :kiäi>9)ii^ Sos,d?m, politijkk^ ei<_ole
millään tavalla 1^ Entisestä keisarista
saaldlttir jok» Oh> e^lie^^tt^ pienempiin
porhoilnir aäti k<^odva< KM^iräli^if UhÄ^^iä voittoja. Tekosilkkiyhty-ma
Uml^ 6löA^öfif^ä$m6n Julisti i3;^&,(J6& markan nettovoiton
viimevuodelta. Voittoa osakepäaömBtle on Jaettu ^ 1 8 prosenttiin.
Toiset satityhtyöiät ö v a l ^ ^ ^ v a s t a a v a s s a määrässä. Saksan
väritrustin 40 .|<Ä^ isäavat köfcih "palkkaa"
i^kkaft;v]F)iä^V^äiSlt^tä5^^ ;^kiiiti:työläiSet saavat hilu­jansa
ovat perustaneet uuden lehden, "Suomen Työmies'', osoittaa, että
menettelytapaerimielisyj-det ovat johtaneet molenimat. rylänat avra-meen
taisteluun toisiaan vastaan. Ammatillinen .liike Suomessa on
siis vakavassa krii.^is.s,ä. Tämän mantereen suomalaiset työläiset eivä!
voi muuta toivoa, koin eitä tämä mahtava lnokkataistelujärj«to «ai-1 j^tkailija vii«!otnkin saa hetkeksi
lyisi mahdollisimman eheänä, mutta myöskin taistelukykyiseni, sÖlä pysähtyä, l e v ä h ^ ja luoda silmä-siihen
keskittyy tällä kerralla Suomen työväenliikkeen järjestynyt jyksen ympärilleen kulkeuduttuaan
joukkovoima. Suomen työväestöllä ei olisi varaa heikenfM fälöudel-1 ^ ^ ' " ' ^ " ^ ^ ' * historialliseen Suuren
iistä luokkataistelujärjestöään, joka viime vuosien taisteluissa on kas-iXf^^^ suurimpaan kaupunkiin.
. 1-t. TA/^n/vn-" • T . Moskovaan. Kaupungissa asustaa la-vanul
lahes 100,000-jaseniseksi. . . jhes kolme mUjoonaa ihmistä.-Elä-
C " —— jmä tavattoman vilkasta "aamusta
U .'-^ - - - • m (tm . varhain iltaan myöhään. Jokaisella rorvanston naiset vaattvat tasa-atvmsuaiia «näyttää oieva» tavaton kare, voima.
" , ^ , kas pyriimys päästä eteenikin. Ka-
Melkoisia huomiola annettiin sille porvarisnaisten ajanialle vaa- jdut ahdinkoon asti täynnä eteenpäin
umukselle, että naisille on myönnettävä oikeus tulla nnnitetyfcsi se- P^'^""^ väestöä, vanhoja ja «loria
suoden rakentamisen koneellistutta-misen
ja maanvOjeiyksen koUektivi.
soimisen kautta hankitaan maalle
iClir^llsiti? arvioidaan 290,^0{|q^^si mar-ilrAfbeihEih
omaisuus on'2TO]dMöää'^'9rl^^^
217 ina^kkaft; .
kandeisa. ^fe^si^
J c ^ i ; | ftegensk^ÄÄiii
k8a;yrouval ^Berlha^ Kriuppin omaisuus v200,000,0(M)} teräskuninga»
Tbysseiiin l#,O0a,O^ marlckaa'J 4n.e.
Kifteit ttiä^yy hallitsievin valta^^ huomat­tavan
osan midu^ tikkäiikisistt^^^^^ ovat Ibänneet tulojaan
työläisten naliciessä työt^myytta j a nälkSa. Tiissä on lueteltu muu­tamia
esimerkkejä sosialidetiiolcratfan sfätt\fö(uksiäta Saksassa. Tähiän
periE^eellta V^Aaiiidi tiQj&öiti ^tla silloin, kah vällänl::mndus^ puhkeaa
uudäijtaan Sa^st^ai, tul^iit gos.id^M^^ sivuun samalla ta­v
a l l a kui^n sdsialiVallankttniöukselfi^^ mensh^ikit Venäjällä vuon­na
1917.
liilbiiildlmm Suomessa
Suomesta saapiiuieet thiddf kertovat, etta sielläkin eletään tätä
nykyä vaikean taloudellisen kriisin kourissa. Teollismis on lamassa,
työttöäiyy» «atiri. Tyytymättömyys olevim oloihin jatkuvasti kasvaa.
PorvärilKsta vah(lkofn«n«oä koetetäu) ^ fäscistisin väkivaltai-sitt
keitfoin.
Ol4»Mie lukfineeV ovat tehneet lopun työväen-
-ludcankansaiaisvapauksi^tay Perustuslain t d ^ yhdistymisvapaus
on viistetty yhd^tyslaini^l pykälää tn^ut^ katitta. Painolakia
on "korjattu" siten, että työväen kirjaipäinot voidaan sulkea milloin
virkavalta katsoo tjMpeeHise Avoin Tascistinen terrori riehuu useil­l
a p»kkdcttnnil)a. Puncduniha niin pisloittaa porvaristoa, että se pa-
' nee vl#kttvaUaln vainoamaan iltfnisiii ykslnpS pukeutumisensa takia.
KaikJcia maassa toinrivia vaäehäilistolaisia järjestöjä ahdistetaan.
Työväen ja pienviljdijäiii känsäitedöstajm vangittu. Työ-väai
ammattijärjestöt joutuvat entbtä häikäilemättömimpien hyökkä­ysten
kohteeksi.
Sosiäliditaitokraiatit 6vät liiHoutoneet fascismin apureihin. Hei­dän
myötävaikutuksella onnistui hallittdcsen ajaa eduskunnassa lä­vitse
yhdistymislain huononnuksen. Sos.ä^niit ovat myöskin ryhty­neet
hajoittamaan Suomen työväen voimakkainta taloudellista järjes­töä:
Suomen ^Emmattijärjestöä, perustainalla työnantajain suosiota naut­tivan
hajoitusjärjestön.
Tilanne Suomen taloudelUsella luokkatlästelurintamä^Ia on ehdot­tomasti
kriitillinen. Se ei « l e kriitillinen äinpastaan sos.demien ha-joitustoiminnan
johdosta, vaan. hankausta näyttää esiintyvän vasem­mistolaisen
liikkeen sisälläkin. Mikäli tänne saakka voidaan asioita
seurata, koskevat vasemmistolaisen Hädkeen sisällä olevat erimielisyy­det
menettetytaps^symyksiä. Osa jöhtajfeiosfa — luottaen joUkko-j
e a valmiuteen —k&iittää falöudelli^n kriisin ja kriitillisen valtiol-
' l i s en tilanteen edellyttävän entistä jyrkempää vallankumouksellista
^kiintymistä, arvostellen opportimistidksi niitä ainmatilHse^ liikkeen
jobtäjia, jotka päiävastöin uskotat että ammatillinen liike voidaan
pelastaa vakavalta hajaannukselta ainoastaan harkitulla maltillisella
taktiikalla, jonka kautta voidaan pitää sos.dem. työläisainekset am­mattijärjestössä
seka erillään noskelah^ta hajoitusjärjestöstä. ^g^n väliaikaisen toimeenpanevan
Useissa ammattiliitoissa on painostettu tätä kantaa ja viimeiset komitean Torontosta lähettämää
tiedot kertovat, että on pidetty liittotoimikuntieh neuvottelukokous, jos-!englanninkielistä kiertokirjettä kos-naaltoriksi,
jonka jutun kuninkaan salanPuvo.sto ratkai.si naisille edul
Jisella tavalla. Por\'arisnaiset ovat ajaneet tällaisia vaatimuksiaan
sukupuolen tasa-arvoisuu^en nime5«ä, .samoin kiiin yuo.-»i -toisensa jäl­keen
tekevät Quebecin maakunnassa vaatimuksia äänioikeuden ulotta­misesta
naisille.
Mitkä vaikuttimet määräävät tässä porvarisnai.sten touhuilussa?
Jotkut voi.sivat vastata niissä esiintyvän kehittyvää itsetuntoa j a edis­tysmielisyyttä.
Mutta voisimme tähän lisätä: sitä enemmän perso-nallista
itserakkautta Ja kunnianhimoa.. ^
Porvarisnaisten "emanssipatsioniliike" on yhteiskunnallisesti mer­kityksetön
ilmiö työväenluokkaan nähden. Porvarisnaiset eivät suin­kaan
aja äänioikeasvaatimuksiaan sentähden, eitä voitaisiin tehok­kaammin
taistella oikeuksien .saavuttamiseksi naisille siellä, missä
niitä kaikkein kiroluimmalld tavalla puuttuu: tehtai.ssa ja hikipajois-sa.
Työläisnaiset he kernaasti jättävät äänioikeuslepertelynsä har­rastuspiirin
ulkopuolelle. Vieläpä haluavat asetettavaksi tarkat rajat
"säädyllisten" naisten ja työläisnaisten välille-
Porvariston naisten äänioikeustaislelulla ei ole siis mitään teke­mistä
luokkataistelun kanssa. Quebecissa maksetaan työläistytöille
6—10 dollaria viikolla liikelaitoksissa, Icaupoissa, ravintoloissa ja
tehtaissa. Pääoman harjoittama riisto kohdistuu heihin vieläpä anka­rammin,
kuin miehiin. Jos niin sanottuja porvarillisia äänioikeus-naisia
todella kiinnostaisi naisten tasa-arvoisuuden saavuttaminen,
vaatisivfi he naisille samaa palkkaa samasta työstä. He kiinnittäisivät
edelleen huomiota siihen, että kapitalismi pirstoo työläiskodit ja ha­joittaa
perhe-elämän, ja vaalisivat naisille valtiollisia oikeuksia tältä
pohjalta. Mutta tätä he eivät luonnollisestikaan tee, sillä koko hei­dän
hommansa on vain joutilaan seura-elämän vöuhottelua.
TyÖläisnaisliikkeemme Sensijaan pyrkii luokkapohjalla järjestä­mään
työläisnaisia teollisuudessa, kauppaliikkeissä, työläiskodeissa ja
farmeilla luokkataisteluun i^uun työväenliikkeen mukaan. Sikäli
kuin työläisnaisten liike vaatii naisille valtiollisia oifcetiksia, vaatii se
niitä siinä merkityksessä, että voisi käyttää saavutettuja valtiollisia oi­keuksia
keinoina taistellessaan riiistäjäluokkaa vastaan. 'Se muuten
käsittää, ettei yalfiollisen äänioikeuden käytöllä voida vapauttaa työ­väenluokkaa
sortajistaan, vaan työväen joukkovoimalla. Työläisnai-ailla
ei voi olla mitään yhteistä porvarisnaisten ääriioiketisilveilyn
kanssa. ' •
Kulkijain jotdcossa on verrattain vä-hän
lapsia, josta vieras saa ikään­kuin
käsityksen, että heidän liikun,
tansa on kaduilla kielletty, tai sitte
varma taloudellinen perustaa Vain a-nEtarvojen
välttämättömien uusien
liiketalojen rakentaminen on otettu
tällä kaudella toteutettavalssi.
Moskovassa on muun muassa Ien.
nätin- ja po^Haitos uudessa kome­assa
amerikalaismallisessa juuri val-mistunsessa
'/kuusikerroksisessa ra.
keimuksessa. Samoin jiiiiri rakeime-
HoDtrealm oDliaa
Sen sijaan öri työläisnaisten yksi täi^eimpiä tehtäviä onMin' työläis^-
^jslMpttpns^ lubkkävälistustyöiisä 'jä
taistelunsa edistamiseile. ' ••- i > -
" E i mikään filosofien laiisuntb
taan uutta Neuvostojen hallitusraken.
nusta, loka valmiiksi tultuaan ^
kaksitoistakerroksinen uustmallinen
rakennus.
Osuusliikkeet Itöyryjyrän tavoin
hävittävät kailddälla yksityiset liik­keet.
Moskovassa sijaitsevan Keskus­osuusliikkeen
kautta johdetaan yhä
uusien osuustohninnalllsten nikkei.
den perustamista eri kulutustarpei­den
alalle. Sen toimesta on pystytet­ty
Moskovaankin suuria amerikalals.
mallisia lemmolta, jotka tuottavat
valmista leipää päivittäin kynune-niätuham^
p a u ^ a . Samoin ravin­toloita,
jotka tMjtölevat tuhansille
ihmisöle ruokaa päivittäin. Allekh'-
joSttaneella oM tilaisuus nähdä ykst
tällainen, jossa yhdellä kertaa istui
syömässä kaksituhatta ihmistä. Se
oli kaikin puolin järjestetty uusilla
AVOIN KIRJE CANADA.
LAISILLE
Täältä suur-Montrealista tekisi
mieli vähän pakista sellaista, josta
ei kaikilla elikä ole aavistustakaan,
että mitä täällä tapahtuu. Työt­tömyys
se vaan on sellainen kysy-mys,
jonka meinasin sivuuttaa,-sik­si,
kun se on yleinen ja kaikille
hyvin tunnettu, varsinldn meille
jätkille, mutta kun tätä kirjettä
ei saa muuten alkuun niin sanon
pari sanaa. Työttömyys on täällä
hniitava, sillä vähintään 40 tuhat­ta
viluissaan kärsii nälkää, ilman
vähintäkään aavistusta, että mistä
seuraavan suupalan saa, mutt^ kär-jistyneempää
luonnetta se ei ole
vielä saanut, kun tämän kaujrnn-gin
ja ympäristön suurilla työ­maihin
pääsyn ktpauksilla bn on-ni.
stuttu tähän asti näjikäisiä ravit­semaan
ja rauhoittamaan. Mutta
töiden alkaminen viipyy viikko vii­kolta.
Jos se on katkeraa meille
työläisUle, mutta tiulmlle se'ottaa
monen herran kekkulinkin, varsin­kin
meidän suomalaisten keskuu­dessa
olevien. Usea suomalainen
"kreivi", "parooni", "kenraali",
"majuri", "tehtailija", "tukku-flbräs
Hendricksai
Can. Suom. ^jestön puhajn
gsmiseeraajan, tov. Martin
sonm' maticaohjelmä j a t k u u ^^
vasu.
Osastojen ja tovereiden sean»
la jialfrkakimnllhi pyydetään lai
Mmaan'tilaisuus haaleille aDaa.
kittjtoä päivinä ja . ilmoittanu,
niistä ~ hyvlh.
18 p. helmik.
19 p.
20 p. helmik.
(Sisula).
22 p. helmik.
23, 24 p. hehnik.
25 p. helmik.
51. 37 p. helmik.
South Porcajj
Potfeta
l*yne Tomusi,
Ckjcijnu
äeao
KaktB
Port ArQa
kauppias" y.m., joka punakapinan
amerikalaisr ja saksalaisrnallisUla j aikana rypi ja hekumoi työväestön
cvat niin taricoin koulussa, ettei hei.
tä sen vuoksi näe liikkuvan ihnjis-meren
joukossa.
Miten saattaiäkaan oila katseli,
jasta mielenkiintoista tänään katsel­lessa
tämän uuden Venäjän^ neavos-tovallaaä,
pääkaupungin väestön elä­mää,
jos olisi ollut tilaisuudessa al-kaisanmin
näkemään vanhan tsa.
rismin itsevaltiudella hallittua Mos-kovaa.
Nyt katselija saa ohikulke­vasta
yleisöstä käsityksen, että i -
käänkuin ajattelevat jokainen "eläm.
me ja rakennamme sosialistista Neu-vosto-
Venäjää".
Jokaisen ohikulkijan kasvoilla on
lion ja eteenpäin pyrklE^Jsen ter­veet
merkit. Kaikkialla " kajahtelee
tavantakaa iloiset kansallis- ja vaL
lankumouslaulut, jotka ilmoille nos­tattaa
kulkevat Isommat ja pienem­mät
ihmisjoukot, ja tavan takaa ohi.
kulkevat punasoturipatrullijoukot.
Järjestys kadulla on yleensä malli­kelpoista,
huolimatta kaupungin
vanhanaikaisesta ahtaasta rakennus­tavasta.
Kaupunki on rakennettu ta.
vattoman tiheään ja kadut jätetty
soukiksi solik^si^ joita myöten miljoo.
nien ihmisten kulkeminen on aika
vaikeaa, mutta siitä huolimatta on
kulkemisessa järjestys mallikelpoi.
nen. Vahx harvoissa paikoissa näkee
järjestyksen pitäjän keskikadulla,
johtavan liikuntaa.
VälJijuomien turmelemaa pälhty- Tiedossa oli, fettä kymmeniä tuhan-nyttä
ei aUekhrjoittanut ole vielä ta- i^j^ nauloja enemmän <»l valmistettu
vannut oUenkaan. Vakijuomakaup^ , ,,. . „ ,
poja kylläkin on tilaisuus nahda i .. ...j. i , „ n i » , „ f l * * o ^.oo vosvoi i ™yksella- maaraa sairaallensa tau- „, ^ . ^„
kaiulla kulkiessl mutta juopuneita ^ ^ n ^ ^ ^ ^ ^ S S L S t u l o S ' ^ nimen ja lakdun sekä antaa 1^rj^^^^_'^Ji^T^^J^'^,,f^
ei näe, johon- lienee syjrnä ankaran
puoleinen rangaistus päihtyneenä e- ^
sUntymisestä.^^^^^ ; gelssa, johtuen siitä, että nämä* yk. Jca sata jalkaa pieniä punikeita.
keitto- ja miUlla välineUlä, jotka
nopeudessaan ovat ensiluokkaisia."
Kaikkea tätä katsellessa huomaa
katselija nhn suurenmoisia saavutuk­sia
kaikHIa aloilla, että ik^tokuln it­sestään
tulee huulille, miten voima­kas
onkaan Neuvöstolitto, miten i h -
hurmeessa, on elättäjänsä lahdat-tuaan
joutunut plykimään Suomen
hirmuhallitusjta pakoon päätsseiden
punifckiriepujen perään tälle puo=-
len rapakon. Mutta ovat 'tänne
tultuaan h'uomanneet ettei sitä
saakaan |ioin vaan suoraapäätä
meellisellä tavalla se on jo Päässyt: j.2y^g ryöstöhommiin. Ja kun tääl-toteuttamaan
kansan hyvinvoitla e-distäviä
suunnitehnia, miten tark-'
kaavaisesti ja huolella on sen jokai,
sen neuvoston toimittava.
Sitä kuvaa vuosi sitten oUut lei-päpula.
Leipää sai ostaa jokaineii
kaupoista mielensä mukaan, ja leipä
on kokoamia halpaa tänäänkin Ve­näjällä,
halvempaa kuhx Amerikassa.
Tästä johtut että Moskovassa Ja Le.
ningradissa''alkoi syntyä leipäpula.
lä noita kuuluisuuksia eivät huo-maa
kutsua hyväpalkkaisiin virköi-hirf,
niin mikäpäs muu kuin ota
vastaan se yhteinen vieras — näl­kä.
Ja; se se onkin joka panee mo­nen
valkoherrah poukkoilemaan,
niinkuin ennen poukkoili rotta tyh­jässä
tynnyrissä. Ei ole täällä ih­me
eikä kumma jps Suomen kun­nioitettava
lahtari itänään on jon­kun
mojakkäsapan '.. tiskari ja
huomenna herra apteekkari, joka
syynää, j a nuuskii ja ymmärtä-
Toverit! Ylläolevat huomautuia
asemille vastaantulosta eräiQäm
fcafcunniila ei ole siksi, että tartaj
taisimme sillä jotakin kunnisscs
tuksen tapaista, vaa nslksi, etl
Martti ön Jo vanha mies ]a annin;
tarponut säälimättä itseään rajia
koissa Ja kinoksissa, joten on ain
paikallaan, että vapautamme häu
kyyditsijän etsimisestä ja tien ij
Belemisestä, milloin se suinkin o
mahdolliste.
Can. Suom. Järjestön T. p. Kcöae
John Wirta, sat
Port Arthirin HDlis
ole siinä määrih aiheuttanut kiitok*
sia iahdaömiejisten hallitusten taholta ja toiselta puolen kiukkua yhtä
ahdasmielisten Vapaamielisten taholta, kuin HegelVi kuuluisa läusurito:
'Kaikki, mikä on todellista, on järjellistä ja kaikki mifcS «ii- j ä r j e l l i s i ä M ^ ^ S ^ ^ ^ l K T ^ - ^^
on todellista». Tämä oli ehdottomasti kaiken oleinassaotevan siuna^ntisf
tJa,'se oli filosofinen siunaus despolisinille, poliisihallitukselle, luokka-oikeudelle
ja sensuurille." ^ Friedrick Engel^ "Sosialistisen filoso-fiian'';
fBiiret"f'--'^*'^-'-' • ' : ; « r i y - . •
'"Köhömiinistiii velvollisuus on ensimäistiin^^ j o i i k o ^ ottaa, osaa
työläisten työ- ja palkkaehtojeii parantämisyrityksiih. Sitä varten on
tutustuttava palkkaliikkeisiin yleensä ja yksityistapauksissa koeteltava
arvioida niitä taloudellis-hisforiallisia tekijöitä, jotka palkankoroitus-pyrintöihin
vaikuttavat. Se on tarpeellista senkin takia, että voi me­nestyksellä
torjua sekä porvarillisen että syndifcalistisen johdon tyrkyt-^:
tämät turmiolliset käsitykset ja ohjeet." -— J . Lumivuokko: "Köm-munisti
ammatillisessa liikkeessä".
le ja seuraavana aamuna annettin
Osuuskaupan voosikokous, kutei
aikaisemmin tässä lehdessä olleesli
ilmotuksesta selviää, tullaan i^i,
mään helmikuun 20:nnen päivän ii<
tana Port' Arthurin osaston haalia
Kokouksessa ' ei»lilemättä tulee t
ja muille elukoille näissä kaupun-i Pillereita, jotka voisi tappaa v a i k - i ' * " _ ims.
Rangalstt^paa,::fcuvaa seuraavan-^^gityiset huomasivat; .tämän .tulevan - • n t ä Ä i i ä nn c:'noi«fl,T*»i«hA ^iftAinuiJ
slsältöfaien-^filffll-ioka.olli^t^tbi.pariar
päivää enneii 'jbUlua -1929^., Slliiä" esi­tetään
pjtrahtola jossa oli;kuusi; vfc.;
kljuomapotllasta, Jotka'jokataen oli
asetettu kylpyammeeseen, jossa h&
tekivät epätoivoisia yrityksiä pois
päästäkseen. Jokaista potilasta holta
massa erikoinen vairtlja. Potkittuaan;
kin ynäipärlstöUä toimivien osuuänp^
tien Int. Go-Op. Trading Coa M,
tämis.en kautta, j a uusien myyäiiji
piankin tietysti ^ ^ U t u k s e n . ^ o - ;j;^r j ; ; ^ ; ^ ^ ^ j ^ o v ^ ^ ^ Joita jäsenistön tulisi harkiti jo
ieripidon" alainen. Mutta: ne, jotka ' ~ — nen kokousta. Täten vältyU5isfii
eivät ole työssä, tai ovat kauppiaita
eivät saa leliÄkorttia ollenkaan vaan
saavat ostaa leipänsä ilman-^^kortlia,
josta joutuvat -maksamaan kahden­kertaisen
hinnan. Leipä alkoi riittä-itilalsuus
puolustautua, ja selittäSiiiijjggjj taasen entiseen.tapaan ja vie­mistä
ja minkätähden olivat, nautti-jjg tuotantoa sai >suuresti supistaa.
heet väkijuomia siinä määrin^ että
eivät voineet .esiirrtgrä MMtsemättä
4ylelstä liikennettä.? T^tkimiia^^^^^
vat viikon päiväi/jbnk5ft:fj83kee^^ hei-'
dät vasta i^sfetttm^ldiilln, varotukjj
silla ja tiödbtuksilla* uudesta seuraa-^v
vasta suturemmasta rangaistuksesta.
Kadulla kulkeva yleisö suurelta; o-saltaan
on sUstistl Puettua.^ Repa-^jj^inonteiun kokonaan näillä yhtei-
Sama korttiäyäteemi - on käynnissä
uselili tärviatetdön alallft; tällä-vält^
taakseen turhasi - ktilutustarpifeidBn:
haiiskaanflsta;!«llkS ktwtoiaiga&ett&ä:f^
teehkään muuta ^ kuäv-Ulalia'' seuraa,
van päivän tarvikkeet, joten tämä­kin
muoto puhuu suuresta järjestyk­sestä,
ja samalla estää yksityisen
Porvarilehdissä huudetaan, miten neuvostojärjestelmä hävittää yk­silöllisyyden.
Katsokaamme, mitä Marx sanoo yksilöllisyydestä porva­rillisessa
yhteiskunnassa: ;"Porva;rillisessa yhteiäkunrässa menneisyys
vallitsee nykyisyyttä; kommunistisessa yhteiskunnassa nykyiäyys val­litsee
menneisyyttä. Porvarillisessa yhteiskunnassa kapitaali on itse­näinen
ja sillä ön yksilöllisyyttä, kun taas elävä henkilö on riippuvai­nen
ja vailla yksilöllisyyttä.
" J a täniän asiaintilan poistamista porvarfeto sanoo yksilöllisyyden
j a vapauden poistamiseksi! Ja aivan oikeinhan se sanoo. Porvarilli-senf
yksilöllisyyden, porvarillisen itsenäisyyden ja porvarillisen va
panden poistamista epäilemättä tarkoitetaan." — T U o v ^ . " K - ^ n , ™ , ™ ; .,
tinen manifesti".
leista el näe Moskovassa millta kuta
(Ijoitakln yksityisiä paperossien yimä
muiden pikkuesineiden kaupusteli­joita,
sekä kh-kköjen ^mDärillä ja si.
säilä, esiintyviä keirjäläisia, jotka o-vat
sellaista väKeä, että eivät tee
työtä, vaan tällä tavalla koettavat
viedä eläniäänsä eteenpäin.
Myös näkee fcaduliä maialsväestön
yksinkertaisempaan kuluneeseen pu­kuun
puettuja. Nämä cvat utisia tu­lokkaita
kaupunkiin, jotka ovat syys­tä
tai toisesta kyllästyneet maalais-sesti
tarvittavilla tarvikkeilla. Kor­tin
saa jokainen sieltä missä asuu,
talon isännöitsijä on korttien Jaöstä
vastuussa.
Teatterielämä Moskovassa on epäL
lemattä suurenmoista kuten Jokai-sfessa
neuvostöTmllan ihmiskesku*^-
sessa. Teatterit ovat Iltasin seitse­mästä
yhteentoista tupaten täynnä.
Mahtavan suuret odotushuoneet on
laitettu jokaiseen teatterim. Niissä
tuharinet Uimiset istuvat ja lukevat
e,l.a. m_aa„n j, a l.ä.h..t.e n„e e„t. työn etsintään ^sl-ellfi olevia lehtiä ja aikakauskh-jo-kaupunkifii,
jatka Moskovassakin l i - ' *
Marx: "Kommunis-
"Komraunislinen ylimielisyys, se on sitä, että ihminen, jolca on
kommunistipuolueen jäsen j a jota ei vielä ole puhdistettu siitä, kuvit­telee
voivansa suorittaa -kaikki tehtävänsä antamalla kommunistisia
dekreettejä." — Leninin puheesta poliittisen valistusfyöntekijäin ko­kouksessa.
"Vallankumouksellisen sanahelinän vastakohdaksi Lenin tavallisesti
asetti yksinkertaiset ja arkipäiväiset asiat ja alleviivasi tällä, ejttä "val­lankumouksellinen
sepillely" on todellisen leninismin sekä henkeä että
kirjainta vastaan." — Stalin: "Lenin ja leninisrni". i
toimeenpanevan komitean Toron­toon,
on siitä syrjSyttänyt k(&onaan
suomalaiset toverittaret (eli eikö
Torontossa löydy suomea puhuvaa
työläisnaisliittooh kuuluvaa 'toveri,
tarta joka voisi täyttää paikkansa
t.p. komiteassa?).
2) vaadimme yleistä koko maata
käsittävää Can. TIN. liiton kansallis.
konventsiobnia,- toiminnan kokoaml.
seksi Ja asiain eteehp&in ViemiseksL
d) varain keräämistä tähän tarr
koitukseen sekä Wbma Workerin et.
tä suomalaisen, naisten lehden limes,
tymisen Canadassa avustamiseksi,
sekä
4) että ei mitään lähetystöä N.-Ve-näjälle,
ennenkuin olemme saaneet
Pöytäkirja
tehty Long Laken T J ^
osaston ylimääräisessä
mton
koko­uksessa
helmik. 12 p. 1930.
1. Kokoukselle valittiin puheenjoh­tajaksi
Anna; Mäkhien ja pöytäkir-juriksi
Tilda Hänninen.
2. Piirimme sihteeri Lyyli Toivonen
oli pysranöstämme tullut selosta-kaupunklhi
säävät. vallankin talviseen aikaan,
työttömien lukua. Nämä ovat Järjes­tään
ammattitaidottomia, kaupungiin
oloja tuntemattomia, ja nähi ollen
lyöttäytyvät työttömien armeijaan,
tullen tämän'kautta hallituksen huo.
lehdlttavaksl, koska työttömille käu.
pungissa varataan vapaa asunto, se­kä
määrätty avustus rahallisesti
kuukausittahi.
; Tämän maalta Tcaupunkiin muiit-taniisen
estämiselrsi valmistaa hal­litus
uutta määräyistä, jonka kautta
tullaan kieltämään maalaisväestön
kaupunkiin muutto, koska Neuvosto,
hallitus viisivuotissuunnitelman to­teuttamiseksi
on alkanut suuren
maialsväestön kollektivisoimisen, jon.
ka kautta moninkertaistutetaan tuo.
tanto maanviljelyksessä.
Maanviljelyksen kollektivisöiniinen
onkin nykyhetken tärkeimpiä kysy­myksiä.
Hallitus jokaisessa maalais­kunnassa
hankkii koneita, ja kaikin
keinoin edistää fcylä^imtain kollek.
tlvisointia, antaen kaikenlaisen tar.
vittavan avun. On siis itsestään sel­vää,
että maalaisväestö tarvitaan
maalla toteuttamassa tätä tärkeää
Ilahduttava näky kirkkaana pStää
sihnään vieraista Oloista tuUjalle jo­nain.
(Vaikka • naisten välitystoimls-tot
on' y^ityisiltä kielletty, lukuis­ten
petkutusten takia,/niin niitä on
salaa useita suomalaisten keskuu­dessa,
ja se kai paras tulolähde
nykyisin onkin meidän valkoista
taiitia; sairasitai^alle 'Iniehigiensiire.
Äskeii;täin eras seUainejnnaistenr vä­littäjä'
painoi rhiljasa Qffiisi3ttS8i\ oved
.Min^i,! kun .onnistui. suuuillaohMvillä
ijtipjaiiksilla^.-BaamaBn ruaealta; ^työtr
Jj^maltiäi••'Palvelustytöltä . viiiaeiset
doilarit ..välityspalkkioina etukä­teen.
: ... • • • •,.:
Niin että.'- Canadan työläiset,
huomio! Täällä on valkoinen ar­meija"
valmiina, joka on tullut itei-dän
vertaiseksi ja on ottanut työ­läisen
ilmeen naamalleen ja lähes­tyy
teitä' makia hymy huulilla,
salkku kainalossa (kuuläruiskuit ja
kunniamerkit on viety panttiläi-nastoon)
tunnusteleihaan että oli­sikohan
teidän arkkunne pohjalle
jotain säästynyt. Kuulkaapas Ca­nadan
työläiset, kun tuollaisia hy­myileviä
"business"-immeisiä alkaa
liehiä ympärillänne, niin ottakaa
selvä" heidän entisyydestään, niin
voipi tapahtua sekin ihme, että
olette vastatusten äitinne, isänne,
siskonne, veljenne eli jonkun muun
omaisenne rääkkääjän ja murl\aa-jan
kanssa. ' •
Kun meillä Canadassa alkaa olla.
pikkoseikkoihm takertumasta kdtl-uksessa
.ja.ööstettäisiin sen tySsSä.
telyä. Liikkeen jcdito. ja palvejit
kunnan arvostelu olisi myöskin täi^
taVa mahdollisimnlän asialliseksi |
rakentavaksi. Ei siksi että mahdGL
lisesti jlöytyviä heOckouksia ja pUS^
teellisuuksia' olisi pyrittävä pM^
inään, tuo^koon ne esille mikMtä
tä löytOT^*. Vt«n siksi että ne.ipi^
siinrparhaiten.poistaa ja oppä;f|
tä vastaisuudessa välttämääa 6$
pärusteeUa myöskin voidaan häpsB.;
n^n laatia suunnitelmat tulem
toimintaan nähden ja määritelSo-suuskunnan
kanta muihin tySvI»:
järjestöihin nähden.
Tämän yhteydessä olisi jäsenMiii
vifelä otettava-huoniloön, että oÄ;
kuntamme nyt kokoontuu vuösikiiL;
ukseen ensimäiseh kerran Kanssfr"
kaisesai teatteirissa, olkoon fHmi- eli
henkilöteatterL Kaikkialla sama nä.
ky, tuhannet ihmiset mitä suurim- ^ ^ ^
niaUa tledbnJanoUa tutldvat klrjal-f työläisten kontrollissa kaikellaisia
liikkeitä, niin antakaamme ensi ti­lassa
täydellinen kannatus niille,
eikä kaikenkarvaisille petkuttajille.
Omien liikkeittemme kannattami­nen
ön samalla mainio ase vihol­lisiamme
vastaan.
ja sanomalehdistöä, var-vuorbaan
lÄästä katso-
88 o l i felity useitakin eri chdötufeiä vastaisen politiikan suhteen. Ko-'^^™ lähetystön lähettämistä N.-Ve-kous
oli päättynyt siihen, että 61 äänellä 13 vastaan oli päätelty aset- g^g^,;^^^ keräämistä tähän
'tW valiokunta valmistamaan esityksoj^^^^ -vaatimista toimen-: Kuultuaan sihteerin selostuksen a -
piteista. Siitä päättäen, että tämä valioki^^ sittemmin tehnyt eh,siasta ja sitä seuranneesta keskuste-dotuksen
ammattijärjestön ylimääräisen edustajakokouksen koolle-^"s** P ^ * ^ J^o^o"^ yksimielisesti
initsmnisesta, öritä Härmä yjn. "olivat ajandet, on tilannetta pidettä-^^^S" , • ^ ^
vS erittäin vakavana. P «a 3^ Lausumme jyrkän paheksumis-
T a ^ t t a i n vakavana. . lauseen sille koplakunnalle joka va-
Myoskm se, etla ammaU^iliittojen jobiajal jä heidän kannatta- Utessaan tämän NJilton väliaikaisen
|ä)llektlylsointia, jonka vuoksi heidät
Kaupunkfin saapuessa palautetaan
takaisin, ja. kielletään registeeraa.
masta.työttömien joukkoon. Tämä e-jpäiiemätfö
tulee vähentämään työt.
iömien joukkoa suuressa määrässä-.
Kollektivisoinnin kaiftta on jo
päästy niin maalla kuin kaupunkien
tuotannon kohottamisessa niin suu-ri
askel eteenpäin, että vuoden ku­luttua
ntäärätj^tä viidestä vastasi
saavutus hiukan yli kahden vuoden
Usuutta,
toessaan
moon.
Esitykset poikkeuksetta, nihi fil-mls^
kuin hienfcilöteattereissakln, o-vat
realistisia Ja kasvattavia, joko
entisen historian kertomista, tämän­päiväisestä
kasva;tustyöstä tahi es­teistä,
jotka ovat kasvatuksen tiellä.
Näissä merkeissä kulkee teatterielä-mä
tänään Venäjällä. Se suorittaa
arvaamattoman- suuren ^ osan siltä
lakasta kaävatustyösuunnitelmastä,
mikä parhaillaan maassa on käyn­nissä.
Teatterit ovat yleensä hyviä, mah­tavia
palatseja, toiset vanhoja, tar­koitusta
varten tehtyjä, teattereita,
joissa esiintyjät ovat myöskin van­hoja
koulmmtuneita näyttelijöitä.
Tolsia taasen on muodostettu tarkoi­tukseen
sopivista -entisistä -porvaris­ton
klupeista. Mainio järjestys jo­kaisessa
tratterissa käynnissä, ei mi­tään
epäjärjestystä huolimatta vaik­ka
tuhansia ihmisiä kulkee katso­molla
yhtenä ainoana iltana.
Suomalaisiakin on osa myös täs-
^Ikin kylässä; vaikka ei heitä' ole
No' jo se nyt hajuin lykkäsi!
huudahti kaverini ihmeissään kun
sai viimeisen Punikin. Mikä niin?
ennätin kysjrmään, kun kaverini
tikkujen välisi Punikkia 'kiikutti
viäsiin paikkahan, siinä mennessään
siunaillen, että' onkohan se mei­dän
rakas vanha Tossumme saanut
kannutetusta ruuasta jonkunmoisen
myrkytyksen, kun se raukka on tul­lut
mielen häiriöön, j a siinä tilassa
ollessaan meni kurkkimaan Aineen
peräsuoleen, järt;täen omansa auki,
ja nyt se raukka on liannut itsen­s
ä . . . Seurasin jälestä, aikomuk­sella
ilvehtiä, mutta tapasin kave-
..rini käsiään pesemässä ja hänen
Jiaamasta näki, ettei nyt ole sopi­va
ilvehtiä. Kun en ehtinyt (tuota
Punikkia Tuomaan tavoin koetta­maan,
enempää kiiin haistamaan­kaan,
niin päätin kysyä, että jos
tooin, neijä-vlisikymmentä kaikkineen^ joku on nähnj^t helmik. 1 p. Pu^'
varoja kootuksi edellämainittuihin [ajalle asetettua määrää, joten on
taTkotuksiin ja nalsliittotyön vankaL i miltei ehdottoman varma, että tämä
Ie pohjalle, sitten vasta lähettä-1 huikea taloudellinen uudistus täydel-käfimme,
mutfca ix^rösli^ suomalaisia, f^iisesti saavutetaan Neuvostovallassa,
koska kerran meiltä siihen rahatkin jonka Jälkeen hallitus vasta ryhtyy
kerätään.
Kokouksen- valtuuttamana.
Tilda HfJnniifipnFi^ khrjuri.
T&aä, pöytäkirja päätettiin jul­kaista
Vapaudessa ja Daily Work-erissä.
toteuttflOBaan asuntojen ja liil^talo-jext
Jatton ja yleensä seUaistin pa.^
tannuspuuhiin jotka eivät Ole tä-mSn
-hetken tärkeimpiä.
'tenään on niin maalla kuin kau_
pungisakin tunnuslauseena: Tieblli-vahnohieen
lapsineen. He ovat niitä;
manpakoon joutuneita Suomen pro-letariatin
parhaimmistoa, joka 1918
NeuvostoSuomea rakensivat. Nyt in­nolla
jok£unen rakentavat Neuvosto.
Venäjää, miltei jokainen työntekijä,
nä hallituksen tärteia^ tehtävissä.
Iltasin kokoontuva? nämä paljon ko,
keneet proletaarisen Suoroen puoles­ta
taistäleet punasc^kmrit yhteen.
Muistellaanpa entisyyttäkin. mflcäU
t 3 ^ ja toiminnan lomassa joude.
välisenä järjestönä, käytännössä, 4
hän asti se on ollut sitä alnoasftft;
nimeltään, todellisuudessa se ön 4
lut siiomalalisten osuuskunta,
viime vuosikokouksen on osuudctt
taamme kuitenkin liittsmyt huoiro-taVa
määrä muunkielisiä työlälsiä|
sehUcsl, pääasiassa ukrainalaisia, $•
si myymälä ollen melfciin yteH»
maan heidän palveluksessaan. *
tämä edellyttää X sitä, että tulev»»
kokouksessa el enään pärjätä y i*
tään suomenkielellä, vaan
lä asiat käsitellä useammalla
lellä. Siis jo pelkästään kokouöf
ajan säästämiseksi olisi suotava*,*
tä esUletnlevat kysymykset kä^
lään mahdollisimman asiallisesti
IsoMbko uhkaa näiden kato*
kaupunkien asukkaita. Paikalliäa
sanomalehdissä on jo jonkun^
aina toisinaan ilineimyt uutisia
että tulirokko raivoaa YhdysraB»
rajalla ja on sieltä leviämässä^
päin. Nyt Umotetaan tämän toaj
taudin jo^htmeen tänne. Porti»
hurissa el sitä tietääksemme
ole mutt» Fort Williamissa m»
taan joitakin sairastumistapa*»
tähän tautUn. Tämä^ johdosta
kummassakin kaupungfcsa scn^
määräys yle&estä rokotoksesla. Ö
kien kaupungin asukkaiden, joit»?
ole viime^seit seitsemän vuodea^
kana onnistuneesti rokotettu, ö
hikkia, niin onko se tullut sellai­seksi
kuin kaven sanoi? .-
Öänen kaveri.
siitä vilpittömyydestä. Joka kannus^
taa Jokaista Su<«>en proletaarista
punasoturia taisteluun Neuvosto-Suo.
men puolesta, ja saa myös varmuu-'
tlnm. Laulellaan talstehilauluja: "Pu-naveri
värjäsi FoliJoIan hangeo, mut­ta
värjäsi lahtarienkin". Näitä sä-|pitää J O . » » o<
keitä kuullessa tulee vakuutetuksi jseen. — Kulkija.
den, että he atna ovat vahnöna kut­sun
siBkatuaan jatlsamaan työtään,
joka jäi kesken 1918.
Paljcm olisi kertomista . Moskovan
näkemistä, joka tällä kertaa taasen
jättää seuraa vatyn katsak-mennä
rokotettavaksi 25. dollarfn 1
kon uhalla. Rokotus toimitetaan'
paastl kaupunght terveydenholt»*
kaolijain toimesta. Maaliskuun
maisesta päivästä alkaen iJitäT
kiila koulussa kulkevilla lap
Olla rokotustodistus.
Sar^kjoldista taitaa täällä * ^
Tisia#tänä ievääna tulla eri
Metsämiehet jättivät osaston w * «
kokouksessa kaupunkilaisille^^
teen, yrittää josko pärjäävät tt»
miehille. Ja mikäU nyt VHTB^
nä olen katsellut kaupuid^
hommia, niin näyttää vähän rf»^
he itsekin epäilisivät. että tnBP
tässä pärJättyä-Mutta toiselt^
heidän hömmimsa osoittaa, W
ovait ryhtyneet n i i n perui
toimenplteisiih juhliensa subte^
tä yrittää siinä saavat metsaiB»^
kin jos meinaavat puolensa
K^kesta päättäen ottelu ttdasj
maan kuuma. "Jälestäi»iis
sanoo torventekijä. — S.