Vapaus, July 31, 1930

              -1930 Torstaina, heinälc 31 p:nä ~ - TKiir., July 31
..-.'•v^
istps Ipteroatioiele Tradi^ Co.
DoefivaosKokraksesta
j Co-op. Trading
sikokoos pidettiin b e i -
Kokoofcsoi avasi liik.
inan -esimies, tov.. M .
rksellä, josko kenellä-jaUa
on mitään miiis-lOkouksen
laillisautta
elläkään e i ollut muis-a
kokous julistettiin
neeksL
jaksi kokoukselle va-
Niemi j a kirjuriksi
ilainen j a pulieenvuo-
Ijäksi T. Niemi. Osa.
hoitajana tbimi Arvt)
lii saatu aluksi välttä-
•kaUijat, luettiin ' ko-okunnan
lBa.tima työ-hyväkssrttiin
j a jon-jlittiin
kokouksen tar-lilijat.
Kielenkääntä.
tov. H. Mynttl, pöy.
astajilJsi L. Puittinen^
Sanomalehtiraportte-lolen.
a vallinnan jälkeen
rtomuksen luki koko-iisliikkeenlioitaja
tov.
Tilikertomuksen kuul-li
Keskusosuuskimnan
n tekemä, hyväksyt-ilman
muistutuksia j a
irtyi Fort Williamin
1 arvosteluksi, koska
äyttl, että Williamin
eenkin tuottanut tap­in
tappion aJlieuttama
uitenkaan päässyt a n .
Itaan, sillä • useat pu-käyttäjät
osoittivat
tappion syitä. Johto-luolestaan,
että se uu-joka
on toimitettu
sa sekä yleisessä va-
, antaa ainakin Joh-yvät
toiveet liikkeen
'anemisesta. Elidotus,
ään • tiliraportti lopuL
rvostellaan Williamin
iloa tuonnempana ko-la,
hyväksyttiin j a t i -
I kokonaisuudessaan,
ustannuksella on l i i k -
tilanne voittoa tuotta,
a, joskin molemmat
(vat vielä tuottaneet
ppio sivumyymälöissä
niin paljon pienempi,
eiliseen kuuden kuu.
ätökscen nähden, että
a tilaisuuden olettaa,
lan ollaan menossa,
haaraliikkeiden tap.
kkeen kokonalsvoitok-tns.
Komitea oli aikaisemmin hsn-kilökunnan
kokouksessb käsitellyt
tarkasti kysymystä ja asettunut
lujjisti velvoittavan vaatimuksen
taak^, joka ei ole kuitenkaan juu­r
i työpaikkansa menettämisen eh.
tona. Kuitenkin merkiten sellai­set
j a järjestöjä kiertävät liikkeen
palvelijat aikakirjoihinsa, historian
varalta. Edelleenkin alusti-^csessa
suositeltiin jäsenistön hyväksyttä­väksi
samaa ohjelmaa, tehostaen,
että valistuskomitean oh kiristet­tävä
tässä suhteessa valistustyö­tään
j a n i i n ollen melko läheinen
tulevaisuus toteaa, kuinka monta
liikkeemme ; palveluksessa on sel­laista,
kutka todella eivät tahdo
liittyä esim. Suom. järjestöön, yleiseen
puolust?usliittoon taikka unioon
kuin myöskin puolueeseen. Mihin
tahansa näihin järjestöihin kuulu­minen
kohottaisi luokkamoraalinsa
kysymyksenä kuultiin
raportti, jonka luki
htokunan kirjuri, tov.
iportista kävi selvUle
uksia, mikäli on ky-lohtokuniian
jäsenten
uksiin. Ukrainalaiset
jäsenet ovat lyöneet
iiän ' velvollisuutensa
sa. Raportti muussa
isti että johtokunta
seka' kyennyt seuraa-okouksen
määrääänlä
Raportti hyväksyttiin
5lua, sinä kenelläkään
n muistuttamista joh.
heidän ahtamaansa
iden.
enholtaija, Matson,
rtteefasi uuden häa-olan.
liikkeen yhdistä-,
•national liikkeeseen,
vlsi Intolan liikkeen
rjestelypuolet. kulhka
tämtnen on tapahtu-ttiin
Ilman keskuste-an
kysymys vuosiko-tty
johtokunnan h a r .
ivaiseksi.
luettiin liikkeen valis-raportti.
Valistusko-
;i oli s(5lvä j a aslalll-ti,
että valistuskoml-nut
aika rivakkiaan,
si osuustoiminnallisia
kustantanut ja levit-titisiä
ei ainoastaan
reissä vaan myöskin
lä. Viettäneet alueen
kanssa erikoisen
likon. ja yhdistäen
iminnallisen propagan
ille.- Raportista sel-että
valistuskomitea
lvisessa työssä saada
lehdessä säännölllses-iikossa
julkaistavaksi
m taholta osoitettiin
tä sellainen osasto on
idessa vallitsevaksi ja
aan lehden toimesta
aivan lähltulcvaisuu-iävl
myöskin selville
mta ole ottcinut täy-syydellä
osaa palve.
itokunnan ja valistiis-iisiin
kokouksiin, jöi-säännöllisesti
kerran
Tässä suhteessa jätti
• ratkatsun jäsenko-oittaen
jäsenistön s a .
iseyan vaatimuksensa
1 nähden. Järonistö
slisesti j a a n k a r a s ti
kannalla siihen l a i -
ihden j a vaati pää-tnkilökunnah
täyttä-vaatimuksen.
edeOyt-nkUö.
ken lyöpi ko-aamisen
laimin, on
tai sivuuttanut jo-tämän
liikkeen pal-
< mu
raportin johdoö-
Palvelusfctnman kuu­takin
vasemmistolai.
Tämä ky^mys
^ a n läoimlttäyäksL
ivust! valiÄiiskcMniter
Korholcn, metka-'
^ssaan; että ajatus
^ - j o t a - ^safisitjiEkotai:^
out, on alustuksessa
»t«m keskeisin aja.
puolesta liikkeen jäsenistön mieles.
tä palveluskunnan kokonaisuudes­saan.
Kokouksen suuri vähem­mistö
ei " o l l u t tähän tyytyväinen,
vaan vaati tiukennettava!^! vaati­musta,
että johonkin joukko järjes­töön,
joka on vasemmistolaislilk-keelle
myötämielinen taikka sitä
suoranaisesti, kuulumisvaatimus t u ­lee
olla ehdoton eikä ehdonalainen.
Siis, että vain järjestyneet työläi.
set ovat kelvollisia Internationale
liikkeen palvelukseen. Tämä kyl­läkin
on ainoa oikea vaatimus, mut­ta
.koska valistuskomitean mennyt
ohjelma ei paljonkaan poikkea v i i .
meksi mainitusta, tuli se hyväksy­tyksi
äänestyksellä kymmenen ää-nen
enmmistöllä. Siis raskaana
toivomuksena on henkilökunnan
kuuluminen johonkin näihin jo
edellä mainittuihin jöukkojärjestöi-hin.
Valistuskomitean mennyt oh­jelma
tuli vairt hyväicsytylisi sillä
ehdolla, että se tämän vaatimuksen
kanssa on aina varjona palvelus-kuntaan
kuuluvien ei järjestynei­den
kantapäillä.
Tästä kysymyksestä keskusteltaes­sa,
toveri Allikkala, Intolan liik­keenhoitaja,
varoitti liiallisesta pu­naisuudesta.
"Korholenia vastaan
el ole Williamlssa mitään muuta,
kuin että Kor4iölen on Moskovasta
tulleiden määräysten noudattaja",
Ifuului Olllkkalan sanat. "Muuten
k a i k i l t a pidetty."
K e l l on ehdittyä jo puoli yhteen­toista,
otettiin kahviloma, jonka
jälkeen keskusteltiin vielä Willia.
min kaupan tilanteesta. Koska
tov. Ollikkala oli mätnhinut ennen
kahvilomaa käyttämässään puheen-vuorossa,
että "Korholenin punai­suus-'
on karkoittanut Williamin os­tajia",
palautti Korholen kysymyk­sen
tarkastettavaksL
Korholen vakuutti ettei ole " l i i k ­keessä
kummaltakaan puolen tis­kin
puhuttu Moskovan puolesta el.
kä vastaan. Idlkkeessä on puhut­tu
vain yksinomaan liikeasioista,
paitsi muita yleisiä asioita, Joten
liikehuoneusto "ei ole ollut hätien
puhujalavanaan.
"Mikäli tules kysymykseen se, et­tä
^-ulkona liikkeestä,' Jolloin olen
vapaa-ajoillani, olen puhunut avoi.
mestl yleispolitiikasta j a siihen r i n -
nastanut paikallisetkin työlälspyr-kimykset,
pidän tietysti vapautena,
nt puhua vakaumuksienl mukaises­ti.
Ollikkala sanoi, että sitä- on
pidetty pahana eräiden willlamllais-ten
taholta, kun Korholeri on sa.
nonut julkisessa puheessaan että
csuustoiminhan tulee olla vasem:
mistotyöläisten kontrollissa. En
suinkaan muista millä sanoilla tuon
ajatuksen olen tulkinnut, mutta
perusajatuksesta pidän vieläkin
kiinni. Ja \'leläkin vakuutan, että
n i in pian, kuin osuustoiminta alkaa
o l l a ' vasemmistoa vastaan Jä tais­tella
sitä vastaan sen kaikissa tais­teluissa
kapitalismin riistoa j a fas.
clstisortoa vastaan, tulen taistele­maan
silloin työläisjoukkojen puo­lesta
sellaista "osusutolmihtaa" vas­taan,
sillä se on lakannut olemasta
työväen osuustoimintaa. Se on por-varillisuudella
ratsastamista tjröläis-teh
kustannuksella.
Yes, kaksi ostajaa olemme menet­täneet
sen jälkeen kun olen tullut
sen. liikkeen asioista huolehtimaan.
Mutta epäilen myöskin, ettei niitä
ole menetetty minun punaisuuteni
tähden. Ensimmäisen menetimme
kolme päivää liikkeeseen "saapuml.
^•enl jälkeen, jolloin ei ollut tietoa
heillä minim uiko- eikä sisävarlstä-hL
Toisen menetimme siksi, etten
ollut seurannut "heidän kutsuaan
kahvipöytään ja olkoon mainittu
ettei sitä kutsua sivuutettu tahalli­sesti,
vaan huomaainattomuuden ja
kiireen tähden. Tämä viimeinen
" s y n t i n i " on sovittu asianomaisessa
paikassa. Sen sijaan, että olisimme
menettäneet ostajia menettämällä
sen oikeassa mielessä, olemme olleet
paköitettuja lopettamaan ' muuta.,
miltä ostajilta luoton, koska saata­vat
ovat näyttäneet epävarmoilta.
Tämäkin on tapahtunut johtokun­nan
tukemana Ja osaksi velvoitta­mana.
Menetettyjen ostajien l u ­kumäärä
lienee yhteensä joten­kin
sama kuin on samalla ajalla
uusien ostajfeaT luku. Kuusi uutta
ostajaa olemme saaneet ja lakan-nut
j a neljältä on lopetettu luotto
siksi kun suorittavat vanhat las­kunsa.
TäUaiiien on tosiasia täl­tä
"ostajien menettämisen" puoIeL
ta. .Vakaumukseni on, että mikäli
on tullut, syjrtöksiä liiallisesta p u ­naisuudesta,
ovat ne tulleet vain
rmratamien poliittisten vihamlesten
taholta aina unsiintuneina, joka on
yksilöllistä laatua, sillä Joukkojen
sfelnn tunnen.
Minua cm kiikutettu puhujalaval­le
täällä liiaksi usein, toistakym-jnentä-
-jdlkista puhetta - kolmen
kuukauden aikana, asettaa miehen
poliittisten vlhamiestcn maalitau­luksi
ja sitten jos otetaan huomioon
se vihamiesten arvostelu, niin tan-tuuhaa
lUMUMrilisesti että se "kar-koittaa
liikkeestä ostajia", ^ i l l l a -
min liikkeen kannatus on aikoinaan
rakennettu porvarillisuuteen perus­tuvalle
persoonamsaudelle- Kun
persoonallisuus katoaa, n i i n ei jää­kään
mitään jälelle ja - kannatus
on muutamien aatteellisten kannat.'
täjien varassa; Me emme pyri
enään rakentamaan liOtkeen kian-natusta
persoonakannatuksesta riip­puvaksi,
- sillä se kiirastulessa ei
kestä Ja edessä on aina uusiintu­vat
kaimatuksen pulakaudet. R a .
kennamme liikkeen kanhatuksen h i ­taammin,
muttft.iTpkennamme sen
aatteellisesti Ja _ se o n Joka takaa
liikkeelle tuleväistiuden. Valistus-komitealla
ja käikii]^" aatteellisilla
liikkeemme ystävillä on: täsä s u h .
teessä paljon työtä edessään", l o ­petti
"punaisuudesta" syytetty. K o ­kous
hyväksyi luokkahenklsen ja
avohnen esiintymisen. Jota tukee
kokouksessa muutkin tehdyt päätök­set:
Seuraavana kohtana valistusko­mitean
raportin Johdosta alustet­tiin
kysymys'^ osuustoimintaosaston
toimittamisen rahallinen avustus
Vapaudelle. Komitean puolesta se-lostettlta,
"että osa Uikkeen myön.
tämästä valistusrahastosta^ käytet­täisiin
osuustoimintaosaston avusta­miseksi.
Kokous yksimielisesti hy­väksyi
valistuskomitean esityksen
ja myönnettiin $15,00 kuukausittain
Vapaudelle osuustoimintaosaston
toimituksen avustamiseen.
Seuraavana alusti Korholen va­listuskomitean
palveluskunnan Ja
johtokunnan Jäsenten yhteisen ko­kouksen
velvoittamana . kokoukselle
kysymyksen: mitä on liikkeemme
taholta sanottava Keskusosuuskun-nan
osuustoiminnan taannuttajien
• menettelystä, koska ovat alkaneet
poistamaan jo kauan tunnetun t a -
varalelmaii. Liikkeeseemme oli t i ­lattu
"Red S t a r " kahvia j a sen st.
jaan, että olisimme saaneet slrppl-ja
vasaralelma-kahvia, olemme saa­neet
kahvia Argo, Joka selitetään
vain "Red S t a r " kahviksi.' Alusta­ja
osoitti lyhyesti, että tällä vain
tahdotaan kokeilla mitä osuustol.
mintayäkl sanoo j a ellei sitä käydä
estämään ,on vain lyh|en ajan ky­symys
kun kalkista K.O, tavarois­ta
on poistettu tuo työläisten liiton
merkki. Johtokunta oli käsitellyt
myöskin k3rsymystä ja suositellut
jäsenkokoukselle, että sellaiset Kes^
kuaosuuskunnan tavarat. Joista lei­ma
on poistettu, asetetaan boikotin
alaisiksi, kokous yksimielisesti hy­väksyi
johtokunnan ehdotuksen Ja
vaati sen .lisäksi, että Julkaistaaii
Jyrkkft paheksumlsiause sitä OSUUB-toimiiman
taannuttamista vastaan.
Jota kesfcusosuuskuntaah pesiytynyt
porvarillisuus harjoittaa. Halos,
lalsuus ön paljastanut todellisen
karvansa. On siis toteutunut se,
josta Työmies useita, kertoja on va­roittanut
Halosen seuraajia.
Tämän Jälkeen liikkeen president-ti,
tov. M . k o s k i , Umoitti että Art­hurista
on loppunut Johtokunnan
varajäsenet Ja keholtti kokousta
valitsemaan kakfei varajäsentä. Joh­tokunnan
varajäseniksi valittiin tov.
Mrs. J . Koski j a K . Lehto.
kokous vielä velvoitti vallstusko-mlteah
laatimaan tämän kokouksen
nimessä protestin Suomen valkoisen;
f ascistiporvarlston terroritekoja
vastaan, joilla se tahtoisi tyrmistyt*
tää j a masentaa kokonaisuudessaan
Suomen työväenluokan luokkäpyrki,
mykset.
Intolan liike velvoitettiin valitse­maan
kaksi Jäsentä mymäläkomi-teastaan
olemaan äind. liikkeensä
puolesta" edustamassa Intolaa Inter-natlonal-
lllkkeen Johtokunnassa. Tä-niä
siksi, että säännöt elVät myön­nä
tilaisuutta leuijentaa Johtokun­taa
laajemmaksi kiihi yksitoista j a
nykyisin kuultiu johtokuntaan yksi­toista
jäsentä.
Tov. Kölander alusti kysymyksen
Upsalan haärakaupen perustamises­ta.
Väitti Ja todisteli ölevari hyvät
mahdollisuudet Siihen. Kokous hy.
väksyl keskustelematta ehdot»iksen.
että velvoitetaan valistuskomitea
Ja johtokunta järjestäihään asiat
siten, että sieltä saadaan palkän-päältä
tohnltsijat, jotka alkavat ke­räämään
siellä aisujilta itseltään
pääomaluovutuksia j a Jos saadaan
pääomaa kokoon Ja Innostusta • ko.
hctetuksi palkallisissa asukkaissa,
on Johtokunnalla oikeus toimia k u ­ten
kysymys edellyttää.
Vielä herätettilin kysymys Thun.
der Bay Osuusmeijerin kohtalosta,
kokoukselle KorhöKh raportteerasi
Alueemme osuustoiminta väen suur-ovella
Työläisenä shiulle kuuluu ottaa
paikkasi juhlayleisön Joukossa. Huo.
limatta siitä, raadatko maalla taik.
ka kaupungissa, myllyissä taikka
pelloilla, ota osaa Juhliimme!
Juhlaohjelmamme on Julkaistu
toisessa palkassa tätä lehtefi, varsi­naisessa
juhlailmoltuksessa. Tämä
vain lisäkeholtus sinulle j a muille
persoonakohtaisestL \
Nämä juhlat eivät ole rahaUlsta
keinottelua varten laitetta. Nämii c
vat soUdarisuuden juhlat, Joilla tar­koitetaan
selostaa niitä syltä h a .
vainnolilsemmln. Jotka pakdttaa
työläistä j a kyntömiestä yhtymäSn
osuiistoimintarintamalla taloudelli­seen
puolustuskamppailuun ellntar.
pelUakln keinottelua vastaan!
OSALLISTUKAA JUHLAKULKtT.
EESEEN L A U A N T A I - I L T Ä NA
T . K . 9 P Ä I V Ä NÄ
Kulkue lähtee liikkeelle autoka­ravaanina
klo 6 Fort WilllaThto
suomalaisen järjestön haalin edestä.
Kulkueeseen pyydetään, keholtetaan
Ja velvoitetaan osalllsturaaan kalkki
Joilla oh "käslUnlkärryt" iautp>.
Haalin edessä Järjestetään ihmiset
autoihin Ja Jaetaan kalkille juhl4-
v l ^ l U e Juhlanapit vapaasti:
Soittokunta soittelee kulkueen
keulaan 'järjestetyn soittolavan pääl.
lä, pitäen kulkuetta musikaalisella
ja häusaklla tuulella. Osuustoii«ln4
nallisla julistuksia kiinnitetään k u L
kueen myötä. Liikkeen ajoautot ovat
kulkueen etupäässä. Jotka täytetään
iloisesti leikkivällä nuorisolla.
Tämä kaikki on Uta-ajelua. haus-ka
a, agitatsloonla osuustolmlnnaa
puolesta. Jolta etsimme huojennusta
tänä raskaana aikana ahtaissa ta­loudellisissa
llikekysymykslssä.
Työläinen, kansalainen. Ihminen
— 'järjestä asiasi yhtenä Iltana, ker.
ran vuodessa niin, että voit olla
mukana, myöhästymättä!
Kulkue lopettaa kulkunsa Port
Arthurin haallUe siksi ajoissa, että
ehdimme Juuri julilanäytelmää kat-selemaan.
Juhlanäytelmän on ohjannut Väi­nö
Kääriäinen' ja vakuuttaa hän
että kappale esitetään melkehi par­haimman
mahdollisuuden mukaan.
Sunniintaina on varsinainen kent.
täjuhla hyväjti j a monipuolisen oh­jelman
hauskuuttamana Isonjocn
kentällä. Tilaisuuteen tulee soitto­kunta.
Juhlapuhujaksi tulee Työ­miehen
osuustoimintaosaston toimit,
taja tov. Leo Mattson.
Ohjelma kentällä alkaa klo 1 jäl­keen
puolen päivän, mutta se ai-kaa
myöhästymättä. Kilpailuja on
ainoastaan juoksuissa. 'Ulkkcenhol-tajllle
on valistuskomitea järjestä-nyt
puolen mallin JuokSpn. Henki­lökunta,
valistuskomitea Ja johto,
kunta juoksee viestiä Joukkueltten-sa
välillä.
Tervetuloa kalkki! Suurimmat
Juhlat! — Juhlakömltea.
on
sanotun m e i j e r i < jäsenkokouksista,
sillä hän o l i ollut JteaSidestl Intema.
tional-llikkeen Johtokunnan velvoit­tamana
liikkeemme e d a ^ j a n a Tco-koulKessa.
Kokous velvoitti kalk­kia
yksityisiä jäseniä^; 'Suhtautu­maan
kysymykseen varovaisesti,
seuraamaan asioita sikäli kuin edes'
vastihjlliselle henkilölle on thahdol-lista
j a sen kautta koettaa' pelastaa
liike iJerikadosta. v ^ ' v ' "
Kokous lopetettiin klo 1,30 a ai
muyöllä,
Raportterj.
''Osuuskaupasta kuit­taa
ostajia"
Eräät liikkeemme todellista h3rvää
harrastavat' bvät selittäneet, että on
paikkakunnallamme ineHlekhi t u n -
neftiita henkilöitä, joilla on tapa
puhella vastaantulijoilleen että: " o -
suuskaupaista ktättaa ofttajia." '
yksltyskauppojen etuja ajavat yk­silöt
Ja ne yksilötkin ovat hyvin
CMkoon heti aluksi isanottu. että
tämän tehtävän--<Hiotta9eetki^eti|-tnem ostajiemme jaxykfl-harvat.
Teko on Jokatapauksessa
luihujen teko, olkoon sen edusta-
Jana kuka kullohiklh.
Yes, meiltä on kuitannut vihnel.
sen kolmen kuukauden ajalla kdlntie
ostajaa omasta tahdostaan, mutta
oletettavasti todelta näyttävien syi-den
tähden. Siis nämä kolme " k i i l -
tannutta" ostajaa merkitsemme syi-nensä,
jotka näyttää vaikuttaneen
liiketuttavuuden katkeamiseen tällä
kertaa. :••!.; , . . • •• •.
Yksi, joka oli ensimäinen lopet­tamassa
liikkeensä, omistaa talon,
'Jonka yläkerrassa, asuu yksltyfa-kauppiaan
pidelty ajuri. Talonomls,
täja asuu alakerrassa Ja hän'oli
silloin kuhi tulin liikkeeseen llOt-keemme
ostaja, mutta Jo samaan ^äl.
kaan hän Ilnioittl.ettei tarvitse käy4;
dä tavaratilauksilla. Siis on tiud-mattava,
että tämä yksltyiskaup-piaan
ajuri oll valkuttamaissa, että
sai hänet sen liikkeen' kanna<tta-jaksl,
jolta hän saa palkan työs.
tään. Saattaa helposti käsittää niin­kin,
että oli lllkkeemnte entinen
kannattaja menettänyt vakituisessa
työssä käyvän, vuokiralai^^sa Ja si­tähän
ei saiiiijaanhaiuä talojen-'
kaan omistaja't tehdär' Tämä on'
käsityksemme tämän pstajaii kuit-taamlsen
syistä.
Toisen ostajan menetimme siksi,
omien selitykslensä mukaan, ettei
osuuskaupan isännöitsijä ole tullut
kutsun mukaan . kahville. Tätä me-hetystä
emme vielä kuitenkaan pidä
vakavana, sillä olemme jutelleet sen
jutun yli uudelleen j a uskomme et­tei
se ole vakavaa laatua.
Kolmannen ostajan olemme me.
nettäneet nyt juiirl; Selitykseksi o-hsmme
saaneet, että meillä on " t a -
vat-a liian kahista." Totta on kui­tenkin
se, että ylimalkaan hintam­me
kestää kilpailun paikkakunnan
JäUeenmyyntlkllpailulssa. Emme va­kuuta,
etteikö satu Joskus joku la)l
myöliästymään päivän hintojen
vaihtuessa., ellei satu tilaamaan
muuttuvlien hintojen tavaraa Juuri
lilnnan liikkuessa... Kuitenkaan se e!
öie vallitseva ilmiö, vaan poikkeus.
Me haluanime tämän asettaa kokel-
Itdle kalkkien luöttokauiqK)>Jen kans­sa
ja Joillakin tavaralajeilla vielä
n.k. cash an carry kauppojen kans­sa,'.
Yes, kun näin on asia, onkohan
sitten todellinen syy kuittaamiseen
että tavaramme ovat kalliit? E l se
ole syynä j a siksipä katsommekin
nyt todellista- ^ytä s i l m i in ja an­namme
sen tiedoksi nillJe kaikille
Jotka näitä juoruja kuulevat j a tu­levat
kyselemään, ettÄ onko se tot­ta
että menetätte ostajanne.
Kolmannen ostajamme menetyk­sen
todellinen syy on siinä, että hei-,
dän tyttärensä on yksityiskauppiaan
palveluksessa, työssä yksltyislilkk«es-sä.
Onhan luonnollista että yksityLs-kauppiaaUe
merkitsee suurta iloa
ja tulevaisuus näyttää lupaavalla
kvn saa osuuskaunalta vhdcnkään
ostajan valloitettua. Siis näyttää
taaskin jnltä luonnollisemmalta et­tä
yksitylskaupplas vaati työläL^tään
vaikuttamaan kotiinsa nähden siten,
ettS saadaan lieldät ostamaan sieltä
tavaransakin. Siis on melkein ole­tettavissa
että yksitylska«ppiaan
tahto oli -velvoittamassa työläisen­sä
ehkäpä työpallckansa menettä­misen
uhalla hankkimaan kotivä-,
aensä ostajafc^en. Näin on kysy.
mys j a kukahan tahtoisi välttää et­tei
tämä ole hyvin mahdollista. E m ­me
suinkaan sano että tämä on
meille todistettavissa, mutta tälle d
tarvitse todistusta ctsiäkään, us­komme
sen ilman todistustakin.
Siis ne, j o i h in nämä juorut vai­kuttavat
, hälyyttävästi, saavat täs­tä
tosiasian nähdäkseen, minkälai­set
homaaiiiset seikat ovat niiden
Osuusliikkeen ajurit
A j u r i t sekatavarakaupassa (var
sinkin ruokatavaraosastolla), sa­moin
kuin leipomossakin ovat yks
tärkein palveluskunnan osa osuus­liikkeissä,
koska ajurit ovat yhtii-niittai.^
esti kosketuksissa ostajien
kanssa. Tämän tähden on j u u ri
tarpeellista, että ajurit ovat sään-nöliisiä
j a tarkoin tietoisia tch
tavastaan. Mutta ei myöskään r i i
tä osuustoiminnallisen kauppalai-toksen
ajureille pelkkä se, että he
ovat tarkkaavaisia työssään. Hei­dän
on pyrittävä kohottamaan
Tnyöskln luokkatietoisuuttaan» k uu
l i i i t a v a toimivina jäseninä johonkin
työväenjäi'jestöön, tarkoitetaan tie-tenkiti'
jotakin kommunistiselle liik­keelle
myötämielistä vasemmisto-järjestöä,
eikä ainoastaan palkan
edestä oäuusHikkeeseen. Tämä sik*
öi, että osuustoihiinnallinen liike on
siksi tärkeä osa työväenliikkeestä,
,ett& sen palveluskunnan kokonai­suudessaan
tulee sen tärkeys tun­tea.
A j u r i t usein kyllä tulevat kuor­mitettua
liikaa, koska on liikkeis­sänne
se paha vika, että kaikki
se työ, j o k a liikkeen toisilta työ­läisiltä,
joko huolimattomuudessa
taikka huomaamattomuudcssa jääpi
tekemättä, tulee ajurien tehtäväksi
koska ajurit ovat viimeisiä tava-f
o i t a käsittelemässä. (Tämän koh
dan todenperäisyyttä korjauskirjojt-taja
epäilee, siliä ajurit eivät tee
HikkeiBsämme niinkään pitkiä päiviä
Icuin Jotkut muut liikkeen työläi-
Biet. Tarkistettava kohta ajattelus­sa
j a tulkinnassa.) Tällaiset sei­kat
usein tahtovat saada ajurien
mielet rauhttomiksi.
Yhteen asiaan pyytäisin kiinnit­tää
ostaijieh huomiota vielä, joka
suurimmalta osalta koskee leipo-mö'amhie.
Usein kuulee moititta­van
• leipomotuotteita, vaari siitä
huolimatta varsinaista vikaa ei tah­dota
sanoa. Ajurit kyllä ottaisival
viat mielihyvällä huomioon j a toi
mittaa niistä tiedot määräpaik­kaansa,
jös.sa ne epäilemättä kor­jataan.
Tästä pn se hyöty, että
een sijaan, että kun todistamatta
hiitään seikkaa tuotteiden huonou­desta,
juoruina ne leviää liikcttäm-me
valiingoittavaksi, tulisi ne kor­j
a t u i k s i , kuluttajat tyydytetyiksi
eikä olisi liikettä jäytäviä Juoruja
liikkectlä asiattomasti.
Koettakaahan .-jaattaa epäkohdat
tietoon asiallista tietä j a se on
meidän kaikkien ösuu.skuntaan jär­jestyneiden
yhteinen hyöty.
A j u r i .
tyiskauppiaan välillä. Me emme
suinkaan pyri muuhun kuin s e l i t t i.
mään' kysymyksen. Nyt olemme sen
tehneet j a tyydymme osaamme.
. Osuustolmlntaväen kuitenkin tu­l
i s i selittää asiat täten aina sellal-sille
juorujen edustajilte. että Jiike-
Cuttaviemme menetys olisi yJci';tä,
Tällä Juorulla tahdotaan vain saa.
da aikaan kaikenlaista kaaosta, hyp.
notiseerata liikkeemme kannattajia,
että tuossa pyörremyrskyn huuma,
nkfee^tsa s l l r t j l s l mahdollisimman u .
«Jita yksitylseh kauppiaan onnelan
rakentajiksi.
Tietoinen osuustoiralntalhminsn ei
anna tällaisten seikkojen vaJUiuttaa
itseensä,, vaan ostaa, j a maksaa o-
Iniuskauppaan j a rakentaa siten i t ­selleen
entistän voimakkaampaa o-suiisX£
Utetta Fort WIlJ.IaniIssai
Liikkeenhoitaja.
i
Nykyaikainen proletariaatti on
antanut lausuntonsa Jo iiseita ker­toja,
että työväen osuustoimlnt^Uks
on luokkalilkettä. K u n saÄöYnme
luokkalUkettä. ymmärrämme sillä Ja
ttu-koitetaan sillä, että se on synty­nyt
taisteluaseeksl riistetyn luokan
puoliustusrintamalle. ^ämän tutkin,
nan tukena on tlnkimlittömästi
maailman proletarlsen tatsteluUik-kcen
johtokin, kolmas kansainväli­nen
j a enemmän kuin koskaan en­nen,
on meidän nyt Jo luottaminen
sen Julistuksihi.
Todellakin hiukan huomiota an­saitsee
kiinnittää niidenkin monten
osuusliikkeiden synnyn liistorlaan,
joiden alkukehitys on tapahtunht
meidän. omien silmiemme edessä.
Ne ovat melkein polkkeliksetla saa­neet
alkunsa aina yhteiskunnallisten
puristuksien vaikutuksesta.' Ne ovat
saaneet alkunsa Joko kaupplasp5r-variston
häikäilemättömästä kaup.
parilstosta taikka sitten tcolllsuo-den,
tuotannonomlstajlcn ahrieiiden
aiheuttaman mielivallan pakosta,
jollaa he pakoiltavat työläiset taiste­luun
etujensa puolesta. TyÖtalsteluI-dcn
keskellä taikka sen Jälkelshiä
aikoina on kasvanut työläisten' mie­lissä
käsitys osuustoimintaliikkeen
järjestämisestä paikkakunnalleen.
Siis sillä on ollut alkuperäinen tar­koitus
tukea työläisten taistelulta,
sikäli ktm se kykenee apua anta­maan.
EI koskaan ole työläiset pc.
rustancet osuustoiminnallisia laitok­sia
omien taistclujcnsa- esteeksi
taikka vasluslajiksl, 'vaikkakin vii­meaikoina
on koetettu huomattavia
osuustoimlntajärjcstöjä Johtaa suoi
ranalsestl porvariston apujärjes.
töiksi.
Toiselta puolen ne ovat syntyneet
aseeksi taistella yksltylskaäpplatta
pientä yhtcl.skunnalllsta nllviälslublr.
kaa vastaan, mutta nykyisyydessä
ne Joutuvat taistelemaan voimak­kaimmin
kctjukauppajärjestöjä väs.
taan, joilla on miljoonat käytcttÄ'-
vänään.
K U n huomaamme ne vaikeudet,
jolta osuustoiminnan tiellä on, o-lemme
vakuuteltuja heti, että liik­keen
luonteeltaan j a pyrklmykseUi-icltä
päämäärältään tulee olla iubk-kalilkcltä
Ja säilyttää se sellaise­naan,
on työläisomalsella osuustol.
mlntarahvaalla syytä olla ama vaU
veiUaan, ettei sitä voida siirtää pik­kuporvarillisten
pyrkimyksien palvc»
luksecn. Osuustolmlnnalltsct lattok-set,
niistä muodostuvat kokonalsjär-lestölkbi,
pysyvät työväenluokan
taistcluaseena ainoastaan joukkojen
valppauden kautta.
Nykyiset, pääoman voimalla hyOk,
kaltevien trustien kaupi|'aIaitoki9et
ovat niin hypnotiseeraavlat ctlÄ e l ­lei
lyöläisomaista osuustoimintaa
rakenneta, viedä eteenpäin luokka-liikkeenä,
sen taisteluiden tukena
n i in ilmeisesti cttä^ sen työIälsjpU-kot
huomaavat selvästi, on . sellai­nen
liike häviävä niin pian kuin
36 on menettänyt Joukkojen luotta­muksen.
Koska on selvää sfe, ettei
osuustoiminta voi kuitenkaan ke-hittyä
kapitalistista yhtelskuntajär.
jestelmää Järkyttäväksi, el suorittaa
kumousta, eikä voi olla edes luok­kataistelun
poliittisena johtajana,
koska se on vain Kauppaliikettä, ön
sen tehtävä vain mukautua taistclU-Ilikkeen
tueksi, llnjautua sen r i n ­nalle
Ja silloin, kun s ch kulku ön
tällainen^ ansaitsee sille kalliiclcn
työläisten antaa tinkimätön kan­natuksensa.
Osuustolmlntälaitokslcn
)a Järjestön c l tarvitse pyrkiä luo»-
kataistelullpun kantajaksi, vaan ön
sen py.-jyttävä r.en suunnan .seuraa-
Jana niin lähclsej.tl, että milloin
edelläkävijänsä on tarpeellisen avun
tarpeessa, on se sitä valmis anta.
maan. — K , H . K .
Kysymys jota ei voida
sivuuttaa
Onko osu.ustolminnalllscj. Järjestöt
yksinomaan rahantekolaltoksla, fa-hantekeml-^
konelta'?
Co.operätUvIscn liikkeen tarkoitus
on a-iialliÄCstl yhdeltäpuolcn hänb-;
kJa Jäsenineen j a kalkille kulutta­jille
mahdollisimman hyVää tava­raa
mahdolltelmman kohtuullWllla
hinnoilla. ToLsln sanoen: parhainta
saatavina olevaa tavaraa kustan­nuksia
vastaavilla hinnoilla.
Monet 03ua"iliikkect unohtavat
tiiman yhden peruskysymyksen Jä
joutuvat ajautumaan pelkkään kaup.
pakiihkolluun, jos.sa unohdetaan kn>
luttajlen edut, Intcmatlonal-lIIke
pyrkii ;:>ällyttämään kulqttajien
edim o}jjc!mas.saan.
Tämä hintojen alhaisuus-kilpailu
johtaa _osua'>llikkcct ostamaan Ja
myymään halpalaatuista tavara*,
jonka ravintopitolsuu» bn niin a l ­hainen,
että fetaja Joutuu ma3isa-maan
favinho-itaan enemmän jo os-taL'isaankin.
On paljon' emäntiä,
työläteemantiä, jotka kiinnittää huo
mUmzdi paäa-jlalllsesti aina alhaisiin
hintoihin. T^mä yhdeltäpuölcn
on allright, mutta vuoden kuluttua
kuitenkin, jolloin osuusliikkeet p a ­lauttaa
o.';tovoittoja, tuteo osuus,
liikkeiden ostajat saamaan ylimää-rälscn
halvcrinuksen vuoden var­rella
ostamilleen tavaroille, vaikka
on ostanutkin ensiluokkaista' t a .
varaa laadultaan, '
Toiseksi vastauksekM otsikkona
olevaan kysymykseen' ähnamJne, et­tä
osuustohnlnnatlisten IilKS:eid«n
on avustaminen. vasenunbftolatsta
työväenliikettä • Icaikella - {»rhaeilA
kyvyllään. Liikettä sellaista, J<fta
toimii, työskentelee >Ja taistelee työ-
Thunder Bayn osuusmeijeri on d -
lut toiminnassa noin ' Viiden kuu.
kauden ajan. Parhaassa tapauk­sessakaan
se ei olisi ehtinyt suu­riin
hyötyjä tuottamaan, mutta o l i .
si sille ollut suotavaa parempi me.
nestyksen alku kuin mitä on tehdyt
tarkastukset osoittaneet. • .
Tarkoitus on t&llä ösuusmeljerll.
lä olla täysin osuustoiihinnatlinen.
Sille penislalle se on Järjestetty
ja laillistettu. Meijeri on saanut
myOädn liyv&n ha(»illon' hajiOlsan
asuvilta maidon tuottajilta. Ha^li.
tus on avustanut laitosta äliiksl
myöskin korottomalla j a pitkäaikal-sella
lainalla. Siis saattoi olla hy­vin
optimistinen, että laitos tulee
hyvän ' Järjestelyn ja tarkan vaf.
vonhan öJftTSeria täyitfihiällh alku-pt*
rälseh • tiarttoHuicsfen: tuöttamaah
kannattajinetii helpotusta, maksa,
molla kt>htuutUBcn' markkinahinnan
maidosta Ja jakelemaan sitä taals
köhtuullisUla hinnoilla' kuluttajille.
Emme vältä ensinkään sitä. et.
telkö osuusmeijeri olisi maksaniJt
tuottajiUe nJc, kohtuullista hlntai^
emmekä myöskään sitä. etteikö
maidon kuluttajat' ole saaneet pa-itmman
Jisivbluksen' kuta yksltyi-alit
» ' maidort villtttäjtltä. Onhah
kuluttajatkin' saaneet kymmenem
(10) quantia maitoa dollarista, JÖ.
ta tuskin on»' yksikään maid<*i
muista välittäjistä antanut.- I ^ s ^
puciassa el dlls ole mitään tlltta
suuremmille toiveille ahtakoap aluk.
si; Ja ellei oUsl Ulkkocn taloudet,
imen puoil kulkenut n i i n nopeassa
tahdissa i:>erlkaloa kohti, saattat-slmmfr-
oUa' alvaft tflyjflh tyytyväi.
«läkin nicljertlalt(4ucn toimintaan.
Nykyhien tilanne on kuitenkin
siinä määrin vakava uhkaavan fi.
hahsslpulah" tährfeh, ctl^V tftllÄ het.
Kellii' b n ' Valkea sanoa mlk» tuWc
oldmaan: sen' kohtdlö aivan Iähil4*
levaisuudessa. Tällä; ^ tarkoiteta
haiyyttää. mutta pikemminkin har-kltsemaah
miten bn mcncteuftv^;
Liike, 'jolla öh Meni nanomn Ja to
tuottaa VMM kiikikauden toimin^
tainsa ajalla tappiota' $9^,000 taikka
yli siltäkin, on •'melkein tolvottöi
malta nftyttävil. kun'fi<cn rinnalla
et völda'eil(cs^ pertistcetllsestt osolt,.»
taa, mihin' on tUo äumnia ratma
kitjrtetty, taikka .ettU mika on k6.
konalstappion ' saanut niin suur^k.
sl. /
Tilanne on spllalhen, ettei Johto­kunta
<>ie yht&äri • kertaa pyrklnyt-
Uftän osoittamaan Jääcnlatölle mikä
olisi heidän mielestiiftn tuon tat>-
plon aiheuitanut' Ja 'sen rinnalla
saamme hälidä jäsenistön tieäöh-hftliiun
vastattavan'' Istlnhistön - pub.
ie«ta röyhkeydellä, jonka rinnalla:
Johtokunta vaikcmce. 6e on omiaan
nostattamaan jäsenistössä Iiapinott.
seiräa 'MtlialsM,Uils^ Joh.
tökuntaia' ii-Johta;jäktlhnah- takaha
olevaa' Jftsentetaäkin' kohtaan luot­tamuksensa
menettäneen - Jä^enlsttfn
taholla.
K u n liikkeen kolmikuukautloen
toiminnan Jälkeen oli jäsenistön ko­kous,
oh liike ^ siihen mennessä
ttiotlanut. tai^iota sleVblsen mää^'
rän yli $7,000. SjUoIh Jäsenistö
päätti pitäii kuukauslkoi^oukset j i ^ -
jestykscSsti ' siksi kiihhies' 'liikkeen
tilanne näyttää paranevan J» tilk:
kcen tila pn turvattu; Kuukauden
kuluttua' pidetyssä jft8<*nkbk<^iiJk-sessa
b.'50ltll liikkeen tappio' ölev«>rt
Jo yli yhdeksän ; tuhatta doiltli-iaJ
Liikkeen utisl kirjanpitäjä kyllä
osoitti, että liike ei ole viimefBelia^
kuulla fuottariut. ertäa .täJ>lJlOfco',
vaan slltS huölhhatta on lilkklBen
taiJtrfo nlfh Buutt Tällaisen tilani
teen jteskj^llä; on> lum^polllr^takin,
että Jäsenistö alkaa vaatimaan llik-kecnhollajalta
Ja Johtokuhriälta' jb-takiri
pätcv^mpäft selostusta ja'kun
flitär-ei saada; Vatatlt Jäsehtetd'eroi.
tettavaksi isähniin Ja osan Jbhtbw
kunnasta; O n syytä Jo epilllä. on,
kb jotakin Jäsenistöltä salaEtua t a r .
kblitistft, jot*" ei ^/oidk. epäillä muuk.
si kuin tahiitlljsuudekfli jjohtaai otuur,^
ffloljdrin asiat 'väraflkfcptllaah Jä
poistaa se yksityisten, meijcrilaltoki.
slcn tieltä. Nämä ajätiikset tulivat
selvästi * i l m i Jäsenkdköuksefisa ; ja
lopiiftliSbnö'tuloksena- oH, ett* tlir-kasti
vaadittlitt' Isännän cifoltta-mistii>
vai-ten / kutsuttavaksi kokous
kuukautfen kuluttua.
Arvbsl^ltllh johtokuntaa. ankaras.
t l . ' Johtokunta el'- ar^tcitmkaafe
keskeltä • Uycniiyt" osöittahiiian. et­tä
ho' bUslvÄt tehneet niUään tap­pion
poistamiseksi, paitsi järjestä­neet
lUkkech työt- departementtcl.'
hm, jollia • kaikilla oh "vastuunalai­nen"
joht3i'ärtsa.
• Totta on »e, ettei kukaan muut
olo niin tiukasti vastuunalaLsia jä;'
scnistölle kuin Jbhtbkunla. Liik­keenjohtaja'oh
yasluuhalainen j o h .
tbkuhttalie Ja- Johtökunta>bn jä täy­tyy
oHa Vastuunalainen jäsenistölle.
Tämäri. tähden jä.Wnl«töllä on tfai-kimätön
oikeus arvostella johtokun.
taähsa n i i n raskaasti; Icuin iito yhr
dcksäntuhannen dollarin tappio'
Johtokunta ci ole yrittänytkään*
VSriesmk minkäänlaista itfd^agah^
datyötä. Ei„ o]e vaatmut Jäsenkö-,
luiuksUsakaan mint^äanlaiista- valiak.
tuskomltbJA vaJlttavÄfesij' bikä ett^-
smkään ole alkeellistakaan käsitysl^
Joukkolltlckeen ^ johtamisessa tar­vittavan
liiidkeen psykbUjifi^Ista iMio-lista:
Et ole kert a kaikkiaan kykyS
ottaa a^ticelbita. Joilla se saattaisi
kasvattaa luottamakaan Joukkojen
edessä Ja tämSa tibdea
lolttaja w b ( ( t ^ : ) c^
tft ankarasttvfcutti
kbt. LUkkeenftii)d«n^
s&mme henkilöt, io/B^,
sen" tuomXbtt ' pttbfsii^
Jtmka iouimt « l » '
se ei tunne ,
Johdossa- t^rviti&yM?
Euiittar ' ' . •^••»''••'^''•^•-• --vn*^
Va»kkaavv» , san», .,¥aiBali*||l..^v>tI<-::*
Iäisten Ja köyhien tarmarelden
ylcl»etwjcn : puolcstac. Ja - «KUUBtiik-l
a c n työläiset j a farmarit tietävät
tämän Ja tkmä se on. Jonka tälttien
he övat- JärJtestjmeet osihistbimih.
nailiseh Uikkeen irfmen kautta y h .
tcisekft' nmgtÄsf Js^klitos. että TilKn,
k i n hyvhi täälläkhi Jo tajutaitn
osuustoiminnan tarkoitas!
Tästä '\\\äA\jek^
keeii' kaosB»-ttbuJBta;
t>äfttl&iy'&is«Ilfi tarmbl^iraaeäFi
saatava kbkbuksen . jbhto'
U n sellainen; että': jMbsiihf
tbn 'tahe4ta^^)tciton .^efMT^'
tMooft > >»idtetei^
päätettäviksi;.^• ' fi
Vihnelsessä Jäsehto*"
tiln'*sIiyiiiIÄ. «yttiÄä ^
Qttheenjotttajii f «V^^beAtöi^s;
tehtyä' «iljetä, 'liuä ' ' * '
keen presi^^tittl ;<H»t
laajemman kbkcmks«|i..
Jaksi.' slimwtxi«ar;^€i'.1 ,
tömyytchsä lisiiiiiftt "MfiMfiii:^
tcävi 'selville^^'mjäiisA '.iSmvi ,
JOS siis Jäsenistöni o|»Atfla^
kavattl korftta'1" »^-^ -
sen' kbrjaaOTh^n'
JäiienfcbköäkseUe ^ l A l i h .'
pulieenjbhtftji ^Ja.si
memmalla'«yyUä, läsks^'
jäsenkolcoiuksässa tbhttih
efblttaa -Ulkkjeeit -'V0mk
ja aittaa tilaUelie^tijibl
Johtajan täyiöTr «ttii»^;"
tehdyt vlräUl^bt <
mibbhsa jä esitilä ti^ä^'
ffttkoiSuun: ' ,
' ö » Ittithka bli; väfttlkto
vassä jäs8Bkbl(0iik(«^^t
tajft^-'.van^v^'^''^j^tii)
kosta. Keskiutblbui - ttil^'v
'tolltämattööyydytä-. -
mennetsyyiä^V halitSnmdneo^^^
suiä ei^tule^4M»Ji^t»Ailr^
ka sen käutt« ^ l ^ i i
eikä ' Jää ^ jÖi^cslepMIe-.ti
m. Olkaa? r^inÖUpÖij^jL^
keattft vaätlvlÄf^enSblB^l^
ei^idtttmttnbft nithmtr^jiH^tC
kum Jöhtbkuitiia^ tittil<^^^|
Joka kykeiieb: ^Itt^däfajV^I
'^alsbissaa^?*^' Kätkilyl^
Nykyisin, laajtovfeMukar'^--'"-
suit WitaAa. bii''TMDaftr^tipi
mehett&h«et. "HsaM^ntiltitttt^j
kct5äkaU|]bUIe.t '^^"^^'M
ole välttämätön ;ib«itttl^^vl(
sä kuluttajat-aiift«ii^:f>tfl
mMUtahilaMä|t> ^iX/mi^^S?0^aM
';«l*äi^
nä'^mlbfcn6ä;- että''! '^mi^^]^
täytyy myösJciri tehdä^-xfipl?^
elleivät ' teb rahaa/retvät^fJeV
jolttalsl liikettä;'vwni^Mtä|^
sen rahRnsa''^bhoAldh^fimi'^^^ 'm-
OsuustolmiritÄläktemrAvt»^^^^' '
Ja välittää
j*arasta tayafa*.!. il»'/ Jö»/:?
%tSlsi ^Itl Mtitft liiliae
tää, että ;^^'|iyvi;;.'j^v|
kutje sam^M' lu0c(iitew(A-;
ösuiiiitoiminniälitt iiiltf'
iinaeiiftäit itatf "
i ä f t « ; = ' « ii»ft
menettäUJif > loätia^jlittik^l
•: Ötammo yhden ; esfar*'*''^'
voitte' ostiaa ^litiblBtojii''-!
häivemmiiiia' läikin^^-liiftiir
rojä;' ' irto;^-Vifewi«Ä-.riÖ^;t
hubnpjft melfeefii yft»»!^ltii^
hyvinkin, miitfc» «b • s|» Ä
pbljbh ehemtiiän "kM-^im
r?ja. Jos taas äntiat^-'!.
kätirbja somÄrt 'inääiAtt iiiftlV
ei heväsetme* eaätrutti^
mäftiää, etkä Vot'
työtä.'/TSm& ifl
jaarlin arVtlnta'j
destä.'
Yl!äi>ley» esimcxijdrt '«Äiet^^
kaljeen ihmMihiiibii n^ä^^^^^i^
äterta hähöi VyÄ^;"
Msettpirdrtteia^i* "1^^
ntäah >'i«lv!ftyöitr' "^'y'^^¥^m:0:M
tki^mAea, •Jb*:,kuiti«iei|;l'im. ^
«elelal-^ ^•My*mm^i?^
korkealta; 'njMi teWät£te.'1l
liai^räkfen;^^ Atamiöii^ 4ir"
laatulstii' iaVitfei:''^-!ön- ?iL,
"V&ncfy irthitta tisä^lfl
filssa tämätt '. litöjÖHi''; tM
niäksjh .kaiiheudteS"-''
t«i«ä tälideii'.'fc'i^afc :
riioksaa' • ''eii«teSiiÄn^« i
afäcäev»a tähdm^-jhtt^ift^
PM
^lfäblev»tfhdm^ - jfm^
ostatte U i ^ a » . ' - et^ttji^'^jbi
'Jtii' kiuQintitä^äftai %iilfiMl|iiiictii'.'olti.:
mctkitfcjr^«Öifto'?fiyttrf^
dultapa «alvtefa, jeÄi^ t " ^ " - ^ " ^"
h^putidessa -on^
mdcshnainittmi meiHclntää;/i^^^pl^^
totuuden''makaatt t^^iftilflijil^ii^
kestä merklmtän rihhalMi. '''brot;^^
tavarat pian hatlitimaefc \ n a t ^ ^
noUti^ Jo- «tfiäktir oBääipi^^
. 'OsutisUikkeetUäft-etvit^
varätt lss4ia^'äinA ^ i«ft!|P$i|f'"' ~
sä perille- TÖlÄ tattiaai
et ric keu^ttiyiiyf 1
voivat tiälii
mariatin8b|««r<^^
haat. HmäiiA}'iBmi^!9ril^
•Iftt&' latuTuli^ < i i i l v l n i ^^
haiaaait liäÄftl;'-'''^"^
käsittelee aitta.
PM:P ' ••:pmpmm^m^Mm