Vapaus, July 13, 1927

              Keskiviih&ona, heinafc. 13 p:iia-~Wed^ My U 80 — 1027
I f t i Ammatillinen liike
MINKÄTÄHDEN PAPEBIPUUNKATKA.
SUAT JÄRJiSTYVÄT?
MetsissS, samaten icoin ^ metsämies, pavnstoon, käyt-
: seliä tilapäistöissä tjrGsIcentelevien
' ~ tySläisten järjestäminen nnioon on
' ollnt seHainen asia, mitä «n aina
pidetty joko mahdottomana tahi ai-
. nakin hyvin vaikeana tehtävänä.
Nyt koitenkin, kan metsätyöläisten
järjestäytyminen ja metsätyoläistet:
tinio ovat menneet ihmeteltävän
peasti eteenpäin, berää kysymys,
- e l l e i maun niin nteliaisaadenldn
tähden, että mitä aasia vaikuttimia
on ilmestynyt tehdäkseen kaiken
tämän mahdoIliseksL Olisiko met­sämiesten
ke^adessa tapahtonnt
joko ihmeellinen herääminen, tahi
mn odostanut joitain aasia teki joi tä,
mitkä tekevät taon ennen mahdot­tomana
pidetyn jäijestämistyön
J^aomattavan helpoksi?
Viimesyksyisen Thander Bayn l a ­kon
aikana havaittiin eräs omitai-sen
ilmiS. Lnkaanottamatta mua-tamia
aattamattomasti patavanhoil-lisia^
ikaikki paikalliset pikkaliike-niehei
olivat-myotätontoisia lakos­sa
oleville paperipnnnkatkasijoille.
Tämä ei missään tapauksessa joh­tunut
mistään lältlmäisen rakkau­desta
tahi myStätunnost» ahtaissa
ja sietämättömissä «loissa eläviä
metsätyöläisiä kohtaan. Kauppiaat
katselivat asiaa aivan vain oman
etunsa kannalta, sillä useammat
heistä olivat rakentaneet liildceensä
aneCsämiesten kannatukselle, metsä-miehillä
kun joku vuosi takaisin­päin
oli sellaiset ansiomahdollisua-det,
että he kykenivät ostamaan
Jtanppiaata yhtä ja toista. VUme:-
dnä vuosina nämä ansiomahdoHi-euodet
poljettiin niin «las, että mct-
«ätyöläiset eivät pystyneet mitSän
ostamaan ja tämä yhfäkkinen osto-
Icyvynputoaniinen saattoi useam­man
pienyrittäjistä seinää vasten.
Metsämiesten palkankorotuspuuhis-sa
näkivät he ainoan pelastuksen­sa
ja siksi katselivatldn he Thander
Bayn lakkoa suopeilla silmäiUä. Tar-vitaanko
parempaa todistasta sii­hen,
että paperipnunkatfcasijoider.
: ansiomahdoUisuuksicn jatkuva ale­neminen
on yhtenä tekijänä slibeu
^ voimakkaaseen järjestäytymispyrl;i<
jnykse^n, mikä «n-haomattävissi
;«nttäin]dn Ontarion maatcanfiassa.
"-Riutta tämä ei kuitenkaan ole ai-
3toa ^kijä nnion rakentamistyön
onnistumisessa.' ITksi ehkäpä kaik-iceih
vaikuttavampia sjritä on siinä,
että paperipunnkatloistt on maodos-
: tanut vuosi vuodelta aina enem*
anän taitoa, kokemusta ja vissejä
ruumiillisia edellytyksiä vaativaksi
ammatiksi, samalla kertaa kuin its9
~ paperipuunkatkasn on oseimmtUa
Ontarion tne^mailla muodostunut
kaikkein tärkeämmäksi esaksi puu-
- tavaratuotannossa. Tästä huolimat­ta
ovat ansiomahdolUsnudet sään­nöllisesti
j a jatkuvasti alentuneet.
!remä luonnollisestikin on synnyttä­nyt
sellaisen ristiriitojen p^ouden,
että niiden selvittäminen ei mlten-
- Scään muuten ole mahdollista, pait­si
voimakkaan ja laajakantoisen
jäxjestäyl^isen avulla. Tätä aja­tusta
vielä sekin tie-
; : to, että paperipuunkatkasijoita'^ on
.riistämässä yksi tämän maan suu-
: .rimmista ja julQceimmista pääoma»
yhtymistä, ^ joka öitäkin huolimatta
vaikka tämän tySn teko vaatiikin
aina enemnsän voimaa ja taitoa on
kyennyt polkemaan palkat nälkä-palkkojen
tasolle. Yhä selvenet
tietoisuus kaikesta tästä on saatta­nut
tuhatlokuisen katkasijajoukon
antomaan apuaan Lumber
Workers Industrial Union of Ca­tnadalle,
joka viimeisen parin vuo-
V den aikana onkin kyennyt järjestä­mään
metsämiehiä uniöon suuritu-i
Icnisimpana joukkona kum mitä
: .koskaan tiedetään tapahtuneeksi
Ontarion puutavarateollisuuden his-f
toriassa. Euiteokin, Oraten aina ta-
V : ! ^ ^ tapauksissa - ovat
työnantftjst valmiit selittämään, et-tärvallitseva
tyytymättömsrys ja huo-inatta^
metsä­n
i keskuudessa on vain palkat­tujen
agitaattoreiden aikaan saa-
^maa. Todetaksemme näiden juttu­jen
perättömyyden ja samalla ker­taa
paljasta^ksemme ne sietämät-
> ;4dmät olosuhteet, missä paperipuun»
ykatkasijat nykyisin elävät on psf-hainta,
että syvennymme «tarkaste»
niitä ansiomahdoUisuuk^
snitS tSBä työalalla on olemassa.
Tavallisesti ne ihmiset, mitkä ei-
:~. V ^
. wSn alan l^oläisten kanssa, käät'
,.4avat heitä jon3ninlais!na ala-arvoi-
- £3na- olioina, enemmän eli vähem­män
yhteiskunnan hylkylnokkaan
icuuluvina, jotka eivät osaa vaatia,
^ .eivätkä ansaltsekaan:parempaa palk-
. kaa siitä fyosta, mitä he tekevät.
Tämä^ väärä ja kexrassaan oikeu­deton
kädääkmta -^kuitenkin kn-aaoutuu
hetil, jfos joudutaan niiUe
isendallle^' niisa ^pap^pnankatfcasd-
, J a t kuluttavat pakollisen jontenolo-
.aikantMU n^^cyai-täjrtymiseensä
ja yleissivistykseensä
nähden on jokaisessa tapauksessa
ainakin työväenluokas' keskitason
tasalla ellei korkeammallakin ja mi­tä
taas terveydellisiin sekä ruamill-lisiin
edellytyksiin tulee, niin siinä
tapaukse£S9 he ainakin ovat kansal­lista
keskitasoa korkeammalla, siUä
sairaat ja heikot miehet eivät kesiä
tässä ankarassa-'työssä, "vaan ovat
ps^kotettnja hakemaan ansiomahdol­lisuutensa
muualta. Näin ollen on
ymmärrettävä, «ttä kaikki'se, mitä
tämän selostuksen yhteydessä tulee
Qmi, el ole -missään tapauksessa
johtunut metsätyölälsille ominaisis­ta
pnutteellisunksista, vaan yksin-omattain
vain voimakkaiden paperi-ja
massayhtymien rajattomasta voi­tonhimosta.
'
Alkukatsannolla voivat paperi-puunkatkasijoiden
palkat näyttää
kohtalaisen lupaavilta, mutta kun
lähemmin tarkastellaan asiaa, niin
nähdään, että heidän vuotuiset an­siomahdollisuutensa
kutistuvatkin
mitättömän pieneen.
Jos neljän jalan paperipuukoor-tin
hintana pidetään kolme dollaria
ja lasketaan, että mies voi katkais­ta
jokaista työpäivää kohden puoli­toista
koortia, niin ollaan otettu
kaikki mahdollisuudet tämän päi­väistä
keskitasoa korkeammalta, jo­ten
ei ole mitään mahdollisuutta,
että mustaisimme Jcurjuuskuvaa lii­an
mustaksi ja mitä taas työmää­rän
suuruuteen tulee, niin riittää
Metsämies on pakotettu käyttä­mään
seuraavat summat vuosittain
välttämättömiin tarpeisiinsa:
Työvälineisiin « $7.00
Työvaatteisiin (alus- ja pääl'
iysvaatteisiin sekä kenkim,
käsineiiSln, sokkiin ynnä
muihin sellaisiin) . . . . . . . 60.00
Tupakkaan, tulitikkuihin y.m. 30.00
Pyhävaatteisiin (alusvaattei­siin,
pyfaäpaitolhin, kau­luksiin
kenkiin, vaatteiden
korjaukseen y.m.) SO.OO
KIrjevaibtoon, sanomalehtiin
kirjallisuateen y.m. — 12.'S0
Kyyteihin työpaikoille ja ta­kaisin
kaupungin . — . . . 15.00
kuin sanomme, että vain aniharvas-ta
löytää metsätöihin perehtymä-töintä,
joka kykeneisi katkasemaan
edes yhtä koorila jokaista työpäi­vää
kohden, puhumattakaan puoles­tatoista
koortista. Tämä kaikki on
tarpeellista tietää vain sen tähden,;
että todellinen ansiomahdollisuus
tulisi asiaan perehtymättömällekin
täysin selväksi.
Talvinen Jcatkasukausi kestää ta­vallisesti*
Ontarion maakunnassa
noin viisi kuukautta ja laillisia työ­päiviä
kertyy tällä ajalla 129 päi­vää.
Jos mies katJcasee koortin ja
puoli päivässä saa hän talviseksi
anriosummaksi $580.50; tästä: sum­masta
el kuitenkaan ole vielä vä­hennetty
pois niitä menoja, jotka
työn suoritukseen nähden ovat vält­tämättömiä
j a joita ei voida mis­sään
tapauksessa välttää. Viidessä
kuukaudessa on kaikkiaan 153 päi­vää^
miltä ajalta on maksettava
ruokaan yksi dollari päivässä; v.8iis
^158.00. Jäännös $427.50. Viiden
kuukauden aikana menee lääkärin-maksuina
$5.00, ja huonojen ilmo­jen,
. sairaustapauksien ja maiden
esteiden vuoksi on vähennettävä
ainakin 20 päivää pois, mikä nel­jän
ja. puolen dollarin ansion mu­kaan
tekee $100.00. Tämän lisäksi
ei ole ensinkään palj<in, jos laskem­me,
että työnantajat karsivat 194
koortista ainakin -riisi koortia pois
kelpaamattomina. Tässä tapaukses­sa
olemme liiankin varovaisia, sillä
tämä karsiminen on usean Nonan­tajan
käsissä muodostunut oikein
todelliseksi varastamisen . taidoksi.;
Oli miten hyvänsä, niin tämä .^sumr
ma kaikkein alhaisimman arvion
mukaan on $15.00. Yhteensä siis
$120.00. Jäännös nyt $307.50.
Jokainen kevät on metsämiehellä
vähintäin kolmen kuukauden pa­kollinen
työttömyys, minkä ajan
hän joutuu kuluttamaan kaupunki-paikoissa,
ja kaikkein vähimmässä-kln
tapauksessa menee häneltä täl­lä
ajalla asuntoon ja ruokaän$91.0P,
joteh talvisesta ansiomäärästä ei
enään ole jälellä kuin $216.50.
Kolme, neljä kuukautta kesta-vbtä
ansiotöistä, olivatpa ne'sitten
uitto-, metsänhakkaus-, tahi tavaF
lisiä sekatoitä, el metsämies voi
saada ylijäämäksi enempää kuin sa­ta
dollaria ja useissa tapauksissa
ei sitäkään, sillä 35c. tuntipaU^a
on nykj^sin korkeimpia, mitä.mak­setaan,
ja siitä ci suuriakaan sääs­tetä.
Jos kuitenkin pitäisimme, tä­män
sata dollaria mahdollisena, niin
siinäkään tapauksessa ei metsämie-helle
koko vuoden työstä, työajan
ollessa siinä 8—9 kuukautta, jää
muuta kuin 316.50 dollaria. Täs­täkin
summasta olisi vähennettävä
pois se aika, milm kuluu työpaikoil­le
kulkiessa ja työpaitdcoja hakies­sa
kuin myöskin huonojen ilmojen
ja .sairaustapausten tähden -kulutet-:
tava aika, joka kaikissa, tapauksissa
tekee ainakin 30 päivää, mutta väH-taaksemme
sitä, että epäOtäisiin l i i -
oittelua,' unohdamme kaiken tämän
ja pidämme tämän $316.50 sinä
mahdollisen^ ^ylijäämänä, nukä tä­hän
mennessä on mahdollistaa
. j . ^ " - • "" ' ^ \ . . • • ••. •
Asiat eivät vielä olisi ensh^lrään
hullusti, ellei met^miesten, kuten
muidenkin knolev^steni: täytyid
vaatettaa itseään kesää ja talvea
vatten j a muutoinian täyttää vaik­kapa
vain alhaisempiakin inhimilli­syyden
vaatämnksia.
Kokonaissumma . . . . . . .$204^0
Jäännös $112.00
Sata ja kaksitoista dollaria koko-,
vuotisesta raskaasta raadannasta ja
vielä päälliseksi sellaisessa työssä,
missä vain valitat miehet kykene­vät
ansaitsemaan edes jokapäiväi^
sen leipänsä, ja päällepäätteeksi
sellaisissa olosuhteissa, missä taval­lisiin
työläisoloihinkin tottunut työ-jäinen
ei viihtyisi edes pävääkään.
On muistettava, että paperipuun-katkasi
ja on ehdottomasti terve ja
kaikkein parhaimmassa nuoruuden
iässä oleva mies ja että hän jokai­nen
vuosi joutuu viettämään vähin­täin
3—4 kuukautta pakollisessa
työttömyydessä, joutilaana jossain
kaupunkipaikassa. Olisiko siis mi­kään
ihme, jos tuo $112.00 ansio-jäännös
tulisikin 'kulutettua huvit­teluun
> tahi muuhun sellaiseen, mi­hin
köyhällä palkkatyöläiselläkin pi­täisi
olla oikeus. Mutta miten sil­loin
käy perheen elättämisen kans­sa?
Sanokaapa nyt vakavasti, mi­ten
yleensä uskotte metsätyöläisen
voivan elättää vaimoaan ' ja lapsi­aan?/
" Rikkaassa Canadassa on suori
joukko terveitä ja vounakkaita mie­hiä,
jotka työaLentelevät suurta voi­maa
ja huomattavaa ammattitaitoa
vaativassa työssä, Canadan. rikkaim-man
teollisuuden palveluksessa, jot­ka
parhaalla tahdollaan ja par­haalla
taidollakaan eivät voi onsaita
niin paljoa, että he voisivat elättää
perhettä, pnhuinattakaan säästöistä
sairaus- ja muita vahlngontapauk-sia
varten.
Tämän seikan pitäisi olla erittäin
mielenkiintoisen Port Arthurin, P t
Willlamin, Sault Ste. Marien ja mo­nien
muiden kaupunkien veronmak­sajille,
jotka ovat - hyväntahtoisuu­dessaan
äänestelleet arvokkaita
maakappalefta ja edukkaita verova-pausmyönnyl^
ksiä - kumminlahjaksi
rikkaille paperi— ja massayhtiöUle^
Kaupunkien työläisjoukoiKe olisi
eduksi pitää tämä seikka muistis­saan
silloin, kun nämä mOjoonayh-tiOt
ruikuttr.vat. uusia maa- ja met-sälnovutuksia
kunnallisilta ja maa-kantahalHtoksilta
tahi pyytelevät
j a t ^ v i a verovapauksia ^itselleen,
tahi silloin, kun ne lähettelevät
aseistettuja hurtta joukkojaan : lak-koiterien
metsämiesten niskaan.'-
Ei ole olemassa mitään mahdolli­suuksia
ymmärtämään tätä kaikkea
sillä tavalla, että tässä olisi tah^^
dottu liioitella j a tehdS paperipuun-katkasijoiden
asema huonommaksi
kuin mitä se. todellisuudessa on.
Yksi esimerkki riittää toteamaan
aivan päinvistaista: Tähän men­nessä
ei vielä -missään, pieniä poik­keuksia
lukuunottamatta, ole mak­settu
kolmea dollaria neljän jalan
paperipuukoortista, vaan sen sijaan
maksut ovat olleet $2.25—$2.75
koortl. Kaikesta haolimatta on täs­sä
selostuksessa asetettu kolme dol­laria
-alimmaksi maksuksi, joten to-de^
uudessa snetsämiesten tilanne
on jialjoa huonompi siitä mitä tässä
on tuotu eiäOe. Jos joku kaiken
tämän lisäksi yhä edelleenkin epäi­lisi,
että tilanne ei ole näin haono,
olemme valmiit / toteamaan, että
ja eaojelemlnea Hikevoictoa hake­vien
k^titalistiyhtjizuen tannotoin-ta
riistoa vastaan.
Alf. HautamäkL
Kuka hyvänsä tuntee mielenkiin­toa
meti^työläisten i>yrkimyksiä
kohtaan, voi saada lähempiä tietoja
kiijottamalla Jjamber Workers In­dustrial
Union of Canadan itäisen
piirin sihteerille, r
AH. Hautamäki,
223 Seeord S t , Port Arthur, Ont.
JUOKSUABANSA
^ l l d a ^ n valtion kuvernööri lä­hetti
viime marraskaan 7 päivänä
kaksi miestä viemään kirjettä Mek­sikon
pääkaupunkiin. Matka Patc-hugan
kaupungista Hildagon valti­ossa
Meksikon kaupunkiin on 62^
mailia eli hiukan runsaasti 100 ki­lometriä.
Miehet — Tarahumara-intiaanit
Tuomas Zafiro ja Leo-nicio~
San Miguel — jaosta höUcöt-tellvät
tuon välin 9 tunnissa ja SV
minuutissa eivätkä pitäneet minään,
erikoisena-ennätyksenä. Mutta kun
he saapuivat Meksikon kaupun^n
Atleettilduhin juoksuradalle, pan­tiin
kohta sähkölangat soimaan, ja
muutamaln. tuntien kuluttaa oli tie­to
lähetetty kaikkialle tästä ennen-r
kuulumattomasta Juoksuennätyksss-tä.
Entisistä pitkäin matkojen ennä­tyksistä
voi tähän verrata vain kah­ta
V. 1882 saavutettua. Sinoln
juoksi J . Sunders 120 mailia 175
jaardia (noin 193 1/5 kilometriä)
22 :tnnnissa ja 49 minuutissa; ensi-mäiset
62 uiallia iiän juoksi 10 tun­nissa
10 minuutissa ja 50 sekunissx
Samana vuonna suoritti W. C. Da-wie3
54 mailin (noin 86 yksi kol­masosa
kilometriä) 8 tunnissa 28
minuutissa. Nämä molenunat kuu­luisuudet
olivat juoksunsa päätty­mässä
puolHcaoUeina väsymyksestä,
mutta kun' nuo tarahumarat peril­le
tullessaan ottivat vastaan palkin­tonsa,^
punaiset silkkinenäliinat, 'ei­vät-
he edes olleet hengästyneet,
vaan cdisivat näköjään kyenneet
jatkamaan juoksuaan ties ''kuinka
kauan. ",
. Verraton kestävyys on tarahu-maraln
vahrin puoIL Jos nuo kaksi
intiaania tolisivat ottamaan osaa
maratfaonknpailaun ensitulevissa ö-lympialaisissa,
ei olisi mikään ihme,
jos he parantaisivat H. Kolehmaisen
ennätystä vuodelta 1920, jolloin
hän suoritti 26 mallin 385 jaardin
intiaanit sitävastoin ovat, n:ielkein
(noin 42 1/5 kilometrin nmtkah 2
tunnissa 32: minuutissa 35 4/5 se­kunnissa.
—Viimeisten tietojen, mukaan oli­sivat
yllämainitut Zafiro ja toinen
tar^umara, Jose Torres, myöhem­min
juosseet 100 kilometrin matkan
7 tunnissa. S5 minuutissa. Tämä
tulos saavutettiin Teksasin yliopis­ton
toimeenpanemia juoksukilpai­luja
varten toimeenpannussa kar-sintakilpstHussa.
Noihin kilpailui­hin
aikoo Meksikon hallitus lähet­tää
kolme tarahumara-miestä juok­semaan
85 mailin mAtkalle ja neljä
saman heimon naista marathon-mat-kalle.
Ennen ei naisia ole ollut
niin pitkän matkan juoksukilpai­luissa.
y:n 1928 olympialaisia
varten, sanotaan' kjrmmenhenkisen
tarahumara-joukkueen jo olevan
treenattavana. Olympialaisiin men­nessä
voi heille karttua vauhtia,
niin että muiden on turha srrittää-kään.
Siihen heillä on kaikki edel­lytykset.
Näihin asti ovat tarahumarat ol­leet
niin vähän tunnettuja, ettei
niiden nimeä ole edes tietosanakir­joissa.
He ovat luola-asukkaita,
kulttuurin koskenmttomia maaemon
poikasia. Asuvat Hildagon ylän­göllä,
missä lämposuhteet ovat perin
-vaihtelevat, mutta aina heillä on
verhonaan samanlainen peitto, ke­sät,
talvet. Lasten voi: nähdä ke­säisin
nukkuvan paahtavimmassa
päivänpaistee'-^, jav miesten talvi-sydännä,
alastomana vain peitto
lanteille, käärittynä, ^ juoksevan jä­niksen
jälessä^ pitkin jäätyneitä lu­mikenttiä.
Heimon nimen sano­Fort
Williaroissa j a Port Arthurissa taan johtuvan "jooksijaa" merkitse-on
ainakin 8 tahi 9 paperipuu-ura- j västä intiaanisanääta, jolle espanja-köitrijaa,
joiden kvsä«m.«p:iilTläs v^ii^i^m e tal­laiset
vallottajatv antoivat nykyisen^
vena työskennelleistä keski-europa-laisi5ta~
useampi sata joutui kevääl­lä
lähtemään- pois ilman, 'että saivat
senttiäkään palkakseen koko talvi­sesta
työstään, samaten ~ olemme
valmiit todistamaan, «ttä hallituk­sen
lupakirjalla ja hallituksen val­vonnan
alaimna toimineet työnväli­tystoimistot
lähettelivät satoja mie­hiä
näille' tunnottomille. työnanta­jille
Winnipegistä, -pitkin talvea.
Tänään kirjotuksen tarkotuksena
ei kuitenkaan ole ollut, erikoisten
paljastusten tekeminen ja siksi tyy-dj^
täänkin vain näjrttämään sfkä
todistamaan metsätyöläisten elä-mänmahdoSlisuuksien
- alhaisuus ja
siten-:my5skzn~ tuomaan esille ne to­delliset
v 5 3 : y t , i m i tM ajavat heitä
tuhaUo^isina joukkoina hs&emaan
apua unionistisesta liikkeestä.
Lambej WorlDers Industrial Union
of Canadan . tarkotuksena on pa­rantaa
metsätyöläisten asemaa mah­dollisemman
nopeasti ja mahdolli­semman
suuressa määrässä. Tämän
ovat suuret metsämiesjöukot käsit­täneetkin
ja; sika he ovatlan liitty­neet
tähän umoon suurissa joukois^
sa. Lumber -.Workers Industrial
Union of Canadan ainoana ja Icor-keimpana
tarkotusperänä on työ^
Iäisten elämäntason kohottaminen
muodon. Perimätiedon mukaan- o-yat
tarahumarain esi-isät:. palvelleet
mahtaväin azteki-hallitsijain kurii­reina.
Koko heimo, naiset niinkuin
miehetkin, on rjuoksijoita. Tarahu­mara
voi helposti juosta 170 mai­lia
(noin 273^ kilometriä) yhteen
menoon, pysähtymättä; tiedetäänpä
joidenkin heistä, juosseen yli 200
mailia (lähes 322 kilometrin) mat­kan
yhtä painoai He. ovat myös
tavattoman kestäviä kuormankanta-jina.
Meksikolaiset käyttävät näitä
intiaaneja juoksemalla ahdistamaan
villibevosia niille varattuun aitauk­seen.
Heila voi siihen mennä kak­si
taj kolme -päivää,: mutta hevoset
ajetaan aitaukseen lopen: väsyneinä;
yhtä reippaita kuin lähtiessäankin.
Samalla tavoin he juoksemalla uu­vuttavat
peuroja. Viestinkuljetta-jlna
ollessaan he juosta hölkkäse-vät
tasaista hitaanlusta vauhtiaL
ruumis hieman etunojassa, astuen
koko jalkapohjalla varpaat sisään­päin.
Joskus he pysähtyvät muuta­maksi
siekunniksi, Hmastaakseen
appehdinin tai . ottaakseen tuikun
kotitekoi5ta"tesvino—oluttaan.
Tesrino cn maissista valmistettua
oluen 'tapaista päihdyttävää: juomaa^-
Sitä käytetään lääkkeeksi ja jon­kunlaisena
sakramenttina. -Vasta-synt3meelle
lapselle sitä annetaan
tautien torjumiseksi, ; ja kun hei­mon
poppamies saapuu lasta "kas­tamaan",
ruiskuttaa hän tesvinoa
lapsen ruumiille, että lapsesta tulisi
terve ja voimakas. Avioliitto ei
myöskään ole laillinen, elleivät yh­teiselämään
aikovat nuorikot ja hei­dän
vieraansa ota pitkiä siemauksia
.tesvinoa.
Tarahumarain keskuudessa on
kosinta alettava naisen puolelta.
Heimo juhlissa nuori "tyttö tanssia
lekkasee mielitiettynsä edessä, kui­tenkin'
kainostellen, selin häneen.
Kosinnan toimittaa tyttö heittämäl­lä
lemmittyään pienillä kivillä. Jos
polkat heittää vastaan, pudottaa tyt­tö
peittonsa ja juoksee metsään.
Pojan on;hänet sieltä tavotettava;
jos poika ei; Jähde jälkeen, meni ty­tön
kpsinta hukkaan.
Tämän juoksljahelmon ruokajär-jestelmästä
mainittakoon, että ras­va-
aineet, oerunat, mtmat ja ma­keiset,
ovat kiellettyjä, mutta jä­niksiä,
peuroja, rottia ja kalkku­noita
pidetään terveellisenä i avln-tona.
Minkään lihahsyöjäeluks n l i ­haa,
ei koskaan syödä.
Heimon: keskuudessa ovat juoksu­kilpailut
käjmnlssä kaiken äikäa,
vuodet läpeensä, silloinkin kun'ra­vinnonsaanti
on niukkaa ja osan­ottajat
nälän heikentäzniä. KO^if
lut eivät heillä Ole urheÖua,,jraön
intohimoa, sillä mielenkiinto kes^
kittyy niihin liittyvään yedohlyön-tiin.
Pitkienkin matkojen takaa ko­koonnutaan
seuraamaan kilpailuja.
Kilpailu on , kahden eri paikka­kunnan
väineii; :kumpaakln puolta
edustaa ;4--T^20': juoksijaa. . :Turito-merkkinä
ovat pään-^ ympäri : kietas-tun
nenäliinan eri värit. Juostaan
paljain jaloin. Erotuksena valkoi­sen
miehen kilpajuoksusta on kum­mallakin
joukkueella potkittavana
edellään pallo, 2 tuumaa läpimita-ten,
tanunen juuresta vuoltu. Jouk­kueen
etumaisin juoksija lennättää
sitä varpaillaan potkasemalla sata­kunta
metriä eteenpäin,: ja taas
juosta jolkotellaan niinkuin ennen­kin.
Senjälkeen kun pallo on !äh-töriivalle
asetettu, ei siihen saa kä­sin-
koskettaa, paitsi jos se tarttuu
kivien rakoon tai muahun semmoi­seen
paikkaan, josta se ei potkase­malla
irtaannu. Kilpailu alkaa sy­dänyöllä
ja kestää tavallisesti an-muun;
Kilpailijain rinnalla juokse­vat
soihdunkantajat,^ joten saattue
näyttää ^kummallisen aavemaiselta,
kun tulisoihdut ja tummat hahmot
vilahtelevat puiden välistä.
Carichicin luona oleva juoksura­ta
esim,^on 14 mailia pitkä, ja se
on tavallisesti juostava 12 kertaan,
pysähtymättä. Juostava matka oa
siis 168 mailia (noin 270 kilomet­riä).
Thmekö sitte, että Zafiro ja
San Miguel eivät hengästsrneetkään
vielä 100 kilometrin matkalla. Sen-vertainen:
taival oli heille turhan
lyhyt.
~ Tarahumarat eivät usko siil-.cn,
että "parempi juoksija voittaa".
Heidän järkähtämätön vakauanlc-sensa;
on, että voittava puoli jailla-
Mn taikakeinoilla saattaa kilpaili­jansa
tappiolle. A. B. M.
Ostakaa parhäifnmat
Ruotsalaiset viikatteet
- Ovat taattuja leikkaTisterän 'kestä
täydellisesti taattuja tehjaa» tekovijollta.^^ ^ ^ - _ Ovat
No. 5
SCYTHIS
Leveä leikkuuterä j a tukeva selkä,
tavalliset viikatteet. ; 7
HEDEMCmA MALU
^Katkaisee alempaa kan
No, 11 — DUTCHMAN MALLI
Suohon ja rikkaruohon katkaisua varten. Varustettu tuke­valla
selällä joka kestää raskasta työtä.
"BANKO" viikatteet ovat tehdyt kolmesta eri teräks^tä,
kaksi pehmeää ja keskellä kova, jonka voi teroittaa kun parta-veitsen.
• .. • • ''.^ •:••'-••;-:•••••. '
; "BANKO" viikatteet ovat parhaat Ruotsin viikatteet. Mark­kinoilla
on jäljennöksiä, joten olkaa ostaessanne huolellisia saa­daksenne
kuuluisia Banko v i i k a t t e i t a . .
Ostakaa kauppiaaltanne taikka kirjoittakaa asiamiehelle Ca-nadaa
varten. •
^ 2Ö s r NICHOLAS sy^MONT^^
Lemon and Orange "Smash, Ctoldfield Pale , Dr^ Ale, y.m.
hyviksi tunnettuja, pehmeitä juomia, L
Tflaukset toiniitetaan nopeaan ja faadleUa.
ORAITCffi S M A ^ WORKS
Box 1749, 61 Birch St, N . , Timmins, Önt^-—Telef 646 J.—K. A. Merikallio
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO. j
Kedessänne En^rlehartissa tulkaa
i C. H. PoweH and Sons kaopps^o
Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa, <
lihaa, y.m.
Kahvia, 5 Ib. erissä 45c Ib. Tuordta Yeast Cakeja. Kaademuramaa- |
' PERUNAJAUHOJA. SOKERIA, L A R D I A Y . M.
Jack Seppälän Sauna
Avoinna 4 kertaa vuköMa: lustauu^ keakiviäkona. perjantaina ja
lauantaina k e l l o / I - i . p . p . : k e l l o 12:tayöila.
Sproce St. Puhelin 1107 Sudbnry. Ont
_ Lähenä_.Vai»uden^k^
STM BffnUNG fORKS
K. V. NURMI, omUtaja
Box 1028 Sudbu]ry,Ont Phone 946 |
VAMIISTAA PARHAAT JUOMAT- SUDBUEYN PIIRISSÄ. |
TT n • 1 r - ' "^ = —' ^ ^ ^ ^ ^ m . . ^ • • • I II • I "
Aaron Linder ^
Hjrvin tunnettu chicagolaisen va­lokuvien
taidemaalaus ja Isonnus-iiikkeen
edustaja ' tulee olemaan
Port Arthurissa ja ympäristöllä jon­kun
aikaa ottaen valokurien suu-renc-
ustyötä : vastaan. Postin kaut­ta
voidaan myöskin lähettää ison-nustyötä,
osotteella Box 393, Port
Arthur, Ont. Huom.! Kuvat val­mistetaan
siten vaatteenpäälle, etV^i
ne voi kääriä rullalle Suomeen lä­hetystä
varten. Kaikki työ taa­taan.-"'
TIMMINSIN NEW BAKING COMPANY
- V a l m i s t a a —
KovaaIapM.;:Kon9a^ fcaikgnlania leirofciia.
V Kä^ valmistamia tuotteita.
BAKING CO.
2 BIRCH STREET. Box 130& tUnilNS, ONTARIO.
NORn COAL & WOOD CO.
KOVAA JA PEHMETÄ KOLIA i - KOKSIA — KOVAA JA
PEHMEXÄ PUUTA
202 Mackey BIdg. — PuheKn 744, Sudbury.
VARASTOPAIKKA LOBNE STREET ^ PUHELIN 86. ]
ALGOMÄ STEÄÄI BÄTH
AND BOTTLING WORKS
146 Algoma St, Souflu-^ Port Arthur, Ont
HÖYRY-, SUIHKU-, ABUIE. i A «ÖYRYKAAPPIKYLPYJ*
Auki joka «ridpiivä^ fceOo 1—-12 yöllä
Virvotasjnomatilankset ULhetefiM kotSn tUattae»-
P U H E L I N 2400N.
Tyolaistoveri! Oletko jo t2an!iDt]fep^
LABERGE LIBIBSR
COMPANY
Tayddlinenvärja^
rakennustarpeita
C A N A D I A N C A F E^
Box 1862.