1930-08-28-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, elok. 28 p;iia — Thur., Äug. 28 buTMi. Onu kaiUiaa. pastai attuatal. M aObiXtriU l^h»>ltM. VAPAUS aa>«rty> I « i ^ •< riBsIA Vofcaa i a Canaaa. PaUUbW daUr M ' at tka F OM OUiea Ifq^aitaMat. Ottawa, a* aaeaod «haa aatMT. taa UDperiali4inln pakokauhun ja hämmästyksen valtaan. Meidän aikakautemme tärkein poliittinen Urmtiäat tatM. 7S« par «oi. l»ek. Uiaiaua ckoya te ),]• Aa iMat adtaztiaiac aMdiaa aa<»« tha rUoSak »««la ia Cfafc a*, n* köMUci. Uziakaappa ]a paio» laloaM Ela SMadSL 1 V^aaa. Boa Sf. Smibnrr. OaU .1 Kmmari 1038. — Toiadtaa S36». — Kiiiakaappa »STV. t OfOca 0«i> adTcrtiaaoaata. «u.) I0»-ti0tm M6W^ l i ah lUfOTUSHINNAT VAPAUDESSA i XbJaaatktellaMtatait «14)0 kettä. tZJ» kakat kotaa. — ArioUttaw i l M b t t t a n M . — CbaatuBBsnoiloKitakaet SOe kerta. «IJOO S kanaa. — SyatylthaofVai» VU» JMMTSS » U«aa. - AiB»«««»aii«*ak«t,l3JlO kerta. «3J)0 kakii kattaa. - K U t q i l y ha | j § ^ M a . iraiiiiiainirmntiitiri fZJOO kerta, S O UKAakaa Hrtnaliaaaatu <ai » a i a f T t o y M . ~ tladat ia oaoteUsotukact^ SOe keita. tl.00 kohu kaitaa. — TiliplUIa •8. «aaiCttacaaa, >i]>ctcia*i ilnuitsdii^ta atakilaaa. ; raAUSHINNATi ' g ikMJ», * hi- HJSa. t kk. il.n ia l kk. tlXO. — TkirmbaiUB > V attMMtOar I vk. «JOO^ tf kk. DJO i< 1 kk. tixo. aUBtaiji'/; W. AUiirlal. n i. W. AUoTiM. MBcai, Boekalara aad Priatakopi Vapaaa BalldJa*. Klm ftraat. 4P aiaU «• «Jdraatidi Vcpaaa, PX>. Bos 69, Ssatbair. Ou. IM alDola ttkaaia aaa muaau aatlalliaaa Hr) iraa, ktijattaka* ia»aft<««niaa»a aiaalUt J. V. AUq*Sat, lUkkaeatoitiia. Kapitalistien hyökkäys Neuvostoliiton hiilen-vientiä vastaan Netivostohiilen ilmaantuminen kansainvälisille markkinoille on saanut aikaan levottomuutta im-perialbtien leirissä. Neuvostolii-ton liiilenviennin lisääntyminen oo ZDuka se syy, johon perustuu vii-m^ iBin kansainvälinen parjausryn-täys ja sodan valmistelut Neuvostoliittoa vastaan. Tätä parjaustul-vaa ja vihamielisyyden"^ kehittämistä Neuvostolittoa vastaan johtavat kapitalistiset hallitukset, kaivospa-roohit ja sosialifascistiset ammatillisen, liikkeen "johtajat" suloisessa sopusoinnussa. i »'«jil , Yhdysvaltain kovanhiilen kaivantojen omistajat ovat pakokauhun, vallassa. Heidän keltaiset sano nalehtensä ovat täpö täynnään valheita ja parjauksia Neuvostoliiton f-hjilenviennistä. Kovanhiilen alueilta .valitut kongressimiehet, jotka ovat hiiliparoonien lakeijoita, ;.. ovat alottaneet kongressissa ryntäyksen lakisäädöksen laatimi- Beksi, jonka avulla heti ehkäistäisiin, ;netivostohiilen tuonti Yhdys-vahoihin. Yhdysvailaip rf|hami teri ja hiiliparooni, Mellon,, on!, lu^- vannut- tehdä "sen kuin • suinkin voL**., mainitunlaisen lakisäädöksen' puolesta. Työsihteeri James J. Din^is, joka samalla on mahtava ter&magnaatti ja hiiliparooni, jul-k a i ^ parjauksia Neuvostoliittoa ja sen hiilenviehtiä vastaan. Ja hiiliparoonien uskollinen kätyri, Aj^^man Hiileftkaivaj^ii^jintoii {tridentti, Lewis, yhtyy imperialis tif!»*!» ulvontaan, hyväksyy päätÖd-lattselmia,; jpillä yaa^itM» kpn-nej^ Btohulen maasta sulkemiseksi M k ä tekee mitä hävyttömimpia sy^käiä Neuvostoliittoa vastaan. !|^tä neuvostovastaista ryntäystä tuk|^ samalla tavalla "vasemmis-tö'^ M)8iälifasci8tien Howatin ja Fifnvickin uusi järjestö. Joka taan-nof^ erösi Lewisin järjestöstä. Leh-te^ l^ lainaavat he kaikkia yksi-ty^ ikkoja myöten kaikki Neu-voHoliiton hiilenvientiä vastustavat ju£^au8umat. Washingtonissa ole-v4a^ kongressiedustajat 'levittävät ve^^muksia, vaatien n^vostohii- U^maahah tunnin ehkäisemistä. ovat laatineet lakiesityksen ISÖi^l alahuoneelle esitettäväksi ja Iät kaikkena sen läpäisemi- Tamän lakisäädöksen avul-laj^ oivoyat he voivansa elikäistä Jieoffiostöhiilen tuonnin, koiska se Juoteltu "pakkotyöllä". Ala- |een päiväjärjeslys-k<nriitea' on kä^tillyt tätä esitystä moneen kertaan^ ja hiiliparoonien agentit, hal-li^^ iranonuiiset, lewisit, howaitit? fi^ift^ikit y.m. .oyat purkaneet vi: Isa Neuvostoliittoa' vastaan näfMä käsittelyissä. lanlainen taantumulraeii mus-taikavoimain yhteinen rintama on hilöttiattavissa myös Canadassa. Ti^Iä kapitalistinen lehdistö syy-taS- sv myrkkyään "neuvbstohiilen täiiii^kaatamisesta" (Toronto Star). Säl^^an virteen yhtj'vät mustat ja keliset kaivosmiesten "johtajat", joiäen lehdet ovat täynnä myrkyllisin kirjoituksia Neuvostoliittoa v^^ani ja heitä tukee tarmol^d;a> tip|!eiscanadalainen Työväenliitto. joi»; on _yhta! katkera Neuvostolii-t< W^ vastustaja kuin imperialistit kc^panäan. Yleiscanadalaisen Tjroyäenliiton Jehden toimittaja on k^ttänyt omituisen teorian; tä-nifan teorian mukaan se militantti-neiattaistelu, jota Canadan maina-käyvät kommunistisen puo- Itifen ja Työläisten Yhtenäisyys^ liiton johdolla työnteettäjiä ja van-h^ jfiri aimnattiliittojen sosialifas-c i ^ i a ' johtajia vastaan, on "Mos-kei »n'*; johtama ja rahastama sa-li^ öni; Canadan hiiliteöHisuuden nujertamiseksi ja markkinain hankkimiseksi neuvostohiilelle. Suurbritanniassa veisaavat konservatiivit samaa virttä- He ovat ottaneet asian esille Parlamentin alahuoneessa sen jälkeen, kun maan kapitalistinen lehdistö p!i pitkän aikaa ylläpitänyt rietasta hyökkäystä nettvostohiiltä vastaan» — Minkälaisia väitteitä heillä on? 1) Että neuvostohiili on laadultaan parempaa; että se sisältää enemmän lämpöä ja omaa paremmat mahdollisuudet sivutuotteiden tuottamiselle sekä on parhainta lajia kovaahiihä; että se on halutumpaa kuin wel8hiläinen tahi penn-sylvanialainen kovahiili; että ajan ollen Itämä mainio neuvostohiljli tulee valtaamaan kaikki heidän (kapitalistien) markkinapaikat; ja että Neuvostoliitto myy hiiltään halvemmalla kuin sen kapitalistiset kilpailijat, y.m. 2) Että neu-vostohiili on tuotettu "pakko- ja vankityöllä ja mitä kurjin^paih työehtojen alaisena", yhdysvaltain työthinisteri Davis on väittänyt, että'Neuvostoliitossa mainarit saavat päiväpalkkaa vain 17 senttiä. Roderock Stephens, joka on hiilen jälleenmyyjäin kansallisen yhdistyksen erään komitean puheen* johtaja, lausui Yhdysvaltain kongressin päiväjärjestyskomitealle, että'^ 'Hikimaärin 127,000 tonnia venäläisiä hiiltä tuotiin... viime vuöderi:kuluesi(i.Yh4yjsvaltoihin..'. Itsekukin maahan tuotu hiilitonni ottaa yhdysvaltalaisen hiilitonnin paikan ,joka hiili ön vapaan yh-d^ rfoUalaisen työväen kaivamaa, t^ndläiselle kovanhiilen kaivajaU 'Teliiäksetäan 17 isentin päiväpalkkaa, jota vastoin Yhdysvaltain hii-lenkaivajille maksetaan keskimaa' rm $5.00 päivällä. Jos Yhdys-tain työläisten palkka- ja elintasoa aiotaan pitää nykyisessä tasossaan, on neuvostohiilen tähän maahan tuonti ehkäistävä.** (Tämän lausunnon julkaisi Howat-— Fishwickin lehti toukok. 10 p:n numerossaan.) Todellakin,;'Srapaa yhdysvaltalainen työväki"! Tarkastakaamme ."vapaan" yhdysvaltalaisen työväen olosuhteita ja verratkaamme niitä "kurjiin venäläisen työväen olosuhteisiin", nähdäksemme missä on "pakkotyötä ja sortoa". Neuvostohiilen tuonti Yhdysvaltoihin tekee keskimäärin noin 0.7 % Yhdysvaltain kovanhiilen tuo tannosta. Neuvostoliitolle vihamieliset ainekset ottavat tämän kyllä huomioonsa, mutta "he pelkäävät tulevaisuutta".. Kun imperialismi lakeijoineen tekee hyökkäyksiä venäläbiä tyS Iäisiä vaataan venäläisten työläis' ten kurjain olosuhteiden perus teellä, turvautuu se hataraan, paikkaansa pitämättömään väitteeseen. Se onkin vain veruke, jolla kapitalististen maitten työläiset pyritään mobilisoimaan Neuvostoliittoa vastaan. Tämä uusi parjaus-ryntäys ei olekaan, mitään muuta kuin imperialistii-usk^nnöllis-so-sialifascististen , juonittelujen ja salaliittojen sekä > sodan valmiste- Uj^ j l Ä ^ B§Är03töiiitt6«i 1^ taan. Työläisten on tapeltava näitä salaliittoja vastaaii; Maailman työläiset hyvin ymmärtävät syyn, minkä tähden imperialistit nyt niin äkillisesti "kiinnittävät" huomiotaan Venäjän kaivosmiesten olosuhteisiin . Neuvostoliiton voitokas kehittyminen vallankumouksen mahtavana etuvartiona, joka kehittyminen ta pahtuu työläisten ja talonpoikain kontrollin alaisena sekä kansainvälisen työväenluokan j a . työtäte keväin farmarien tukemana,' saat-tosiseikka on näet juuri se, elta samalla kun maailman kapitalismi syöksyy yhä syvemmälle talous-kribin pyörteisiin, niin sosialismin rakentaminen Neuvostoliitossa edistyy harppa-aäkelein, ja Neuvostoliiton kaivosteollisuus ai van etupäässä. Yhdysvallat rehentelee "kukoistuksestaan" ja rikkauksistaan. Mut- .ta minkä verran kaivosmiehet siitä hyötyvät?" Ken hyvään vertaa Neu vöstoliiU^a.kaivosmiesten olosuhteita Yhdysvaltain, Englannin ja Canadan kaivosmiesten olosuhteisiin, huomaa niiden välillä yhtä suuren eron kuin päivän ja yön välillä. Jos vallankumouk-selJi-nen työläinen tai vallankumouksellinen sanomalehti koettaisi kuvata Yhdysvaltain ja muitten kapitalististen maitten olosuhteita, sanottaisiin sitä "punaben propagandan harjottamiseksi", "Hiotteluksi" y.m. Näin ollen käytämme pata-vanhoillisen Lewisin kuvausta Yhdysvaltain mainarien olosuhteista. Kas näin kirjoittaa Lewi3 Yhdysvaltain mainareista: *^He työskentelevät liiaksi kehitetyssä ja ankaraa kilpailua käyvässä teollisuudessa; heidän vuotuiset tienestinsä ovat mitättömän pienet ja välttämättömät tarpeensa jäävät tyydyttämättä; heitä vaanii yhtämittaa maanalaisen työn kaameat kauhut, ja heidän lukumääränsä vähenee päivittäin maan vyöry-misten, räjähtäväin kaasujen; ammattitautien ja taloudellisen puutteen aiheuttamain kuole-main takia; he elävät eristetyillä kämpiköillä, ilman nykyaikaisia terveydellisiä laitoksia ja elämän mukavuuksia, ilman seura-, valistus- ja henkisiä (?) mahdollisuuksia . . . he ovat lain avulla ehkäistyt -.. yhteisten työsopimusten,, tekemisestä . . . ja liittymästä'^semmoisiin ammattiliittoihin, • kuin he itse tahtoisivat." (Yhdysvaltain Hii-lenkaivajain Liiton äänenkan: nattajan viime toukok. numerosta.) mituspalstoillaan lukubiin mainarien kirjeisiin, kuvaten heidän asemaansa seuraavasti: "Mainarien kirjeet kertovat hirveitä kertomuksia maijiarien puutteista ja. kärsimyksistä . .. Useissa saamissamme kirjeissä on sanoilla eteemme maaltzttu kuva köyhyydestä, nälästä ja kärsimyksestä . . . perheet ovat nälässä, lapset alastomia, sillä heillä ei ole vaatteita, kenkiä, ruokaa tahi, kirjoja, että Vpisi; vat käydä koulua." "Mainarlt ovat joutuneet maistamaan alennuksen pohjasakkaa, luodakseen paljon puJiulun kukoistuksen! Heidän palkkojaan on alennettu moneen otteeseen, niin että nykyään — he työskentelevät miltei samoilla palkoilla ja samanlaisten hirveäin , olosuhteiden vallitessa kuin 40 vuotta talMperin- Jos alhaiset palkat ja pitkät työpäivät ovat välttämättömät hiiliteöHisuuden kukoistukselle, niin siinä' tapauksessa hiiliteöHisuuden pitäisi olla yksi kaikkein kukoistavampia teollisuuksia maassa." (Samasta lehdestä kuin edellinen lainaus.) Tämmöinen on siis "vapaan yhdysvaltalaisen työväen" asema! Mutta lainaamamme lehti jättää mainitsematta ,että Lewis ja hänen fascisti.set kanssaveljensä ovat, vilpillisyytensä ja petoslensa takiaj' vastuunalaisia moisista olosuhteista. Parhain mitä Yhdysvaltain Hii-lenkaivajain Lfiton West Virginian piirin "konventsioni" voi tehdä puutteessa olevain mainarien puolesta oli — valituskirjeen lähettäminen presidentti Hooverille, jossa kirjeessä sanottiin, että kai-vosherrat ovdt hyljänneet turvallisuus j a muut säädökset, ja että '^^mainani menevät työhön ilman eiäskannuja, koska heillä ei ole milään. panemista niihin; erään koulun 42 oppilaasta lähetti opettaja kotiin 28 sen takia, että nämä olivat kehnosti ravittuja." \'iime toukok. 28 p. pidettiin kaikissa kirkoissa Yhdysvaltain laajalla kovanhiilen . alueella rukouksia työsuhteiden parantambek-si. Rukousliikkeen alotti alueen Cooperative Association. Mutta vi ei a tähän mennessä heidän iu-malansa' ei ole öllähut" fiikousta luioniioonsa, sillä työttortryyS ja kurjjjus oh käynyt entistään pa- Jit-iiimaksi. ' • < • • Äskettäin pidetyssä Amerikan C<j!legen; kirurgien konferenssissa lausui kuuluisa kirurgi, toht. Fnderick L. Besley, käsitellessään liiili- ja öljykenttäin olosuhteita ja niissä tapahtuvia tapaturmaisia kuolemia, seuraavaa: "Olosuhteet West Virginiassa ovat kehnot. Eräillä Oklahoman kentillä ovat olosuhteet niin kurjat, ettei semmoisia enää luulisi löytyvän sivistyneessä maassa." Alhaisista palkoista, järjestöjen murskaamisista, lakkoja murskaavasta, hallituksesta, poliisin, oikeuslaitosten, sotilaitten ja valtion taholta työläisiin kohdistetusta sorrosta, hirveista olosuhteista, häpeällisistä työsopimuksista, vanki-lyölä käyttävistä kaivoksista, y.m. olisi paljo sanottavaa, mutta ylläoleva antaa jo riittävän hyvän käsityksen "vapaan amerikalaisen työväen palkoista ja elintasosta." Entä Neuvpstoliiton mainarien palkka »työpäivä, «olosuhteet ja järjestäytyminen? Missä määrin ne eroavat Yhdysvaltain y.m. kapitalististen maitten loihtimista kurjuuskuvista? Näitä asioita tulemme käsittelemään -lehtemme jossakin seuraavassa numerossa. Etelä-Ontarion osastoa estaytynunen Etelä-Ontariossa Tämän etelä- Ontarion alueen miltei jokaisessa nurkassa on suurempia ja pienempiä teollisuuslaitoksia, joten alueen työyäestc muodostuu suurelta osalta teolli-suustyöväestöstä, niia^aais- kuin mies-puolisista työläisistä. Tällä hin ja palkkain alennuksiin, kään ja kehnoon ravintoon, häikäilemättömiin . t{|0JUisuu8murhiiä, kuolemaan ja tautömin, orjan; olosuhteisiin erisf^yilla, feodaalisilla kämpiköillä, ilmän-^köulQjäf, ilman virkistys- tai kulturellisia mahdollisuuksia, ehkäistyinä järjestymäs-*. tä, y.m Työläisten osuustoiminnallisten leipomojen ja muiden liikkeiden menestymisen ehto Nykyisenä kautena, jolloin kapi- ,talismin kehitys on kulkenut viimeiseen vaiheeseensa, on leipomo-tuolteitten valmistamisessa, samoi^ kuin muussakin tuotannossa, päs^ omat keskittyneet. Niinpä "askel- Selvällä kielellä sanottuna Le- - viittaa: "kapitalidtisen pulan pyörteissä olevaan teollisuuteen. .. ^ z - j » i-- • i - - , .. - — . . ,r .'.. 111 ... .sessa ,. Canadan . tehtaili!am. iulte ^ottomyyt^n^:;^amm palkk^ ^i^^^^ tilanteen" kirioitukkessf "Useita kaivantoja on suljettuina, toiset tehden työtä vain yhdestä kolmeen , päivään . .. miehille maksetaan isiinkin vähän kuin $1.20 päivältä. Heidän tavallinen palkkansa on $1.50-2.00 päivältä, kahtena tai kölmeiM päivänä viikossa . . . ^Koettakaahan laskea miten mai-nari voi elää ja elättää perheensä $1-25—2.50 päiväpalkalla, jonka hän saa vain kahtena tai kolmena päivänä viikossa .... Köyhyys, nälkä ja kurjuus rehottaa." .. (Yhdysvaltain Hiilen-kaivajain Liiton ' äänenkannattajan viime heinäkuun ^nume- ' rosta.) Tahi kuunnelkaamme miten mainarit itse kirjottavat Lewisin lehdessä: "Mainarit työskentelevät täällä nälkäpalkoilla . .. 12- jopa 14-tuntisia päiviä." (YHLrn äänenkannattajan viime helmikuun numerosta.) "Hiiliparoonit alentavat palkkoja miltei joka päivä. Me saamme hiilivaunun täyttämisestä 25c [aikaisempi, järjestön hyväksymä taksa oli 79 senttiä). Meidän täytyy tehdä ostoksemme yhtiön kaupasta ja maksaa kaksinkertaisen hinnan ) ...( Palkkansa pienuuden takia ^"Mh Mhilhoi käyttää t6fito-ria. Työehdot ovat nykyään ; f^ehnommai kuin mitä ne ovat olleet milloinkaan ennen sen 35 vuoden aikana, minkä olen ollut • mainarina. Ne ovat pahemmat kuin orjuusaikana. Miehet eivät uskalla sanoa mitään, sillä he pelkäävät työpaikkansa menettämistä." (Samasta. lehdestä kuin edellinen lainaus.) Yhdysvaltain Hiilenkaivajain liiton lehti, joka oli pakotettu tunnustamaan mainarien keskuudessa vallitsevan r kurjuudeHj vastasi toi-ni njainittu Maple Leaf Milling ;Co.^ jonkai V(^itto-osingot olivat V. 1928 $513,292.00 ja v. 1929 jo.; $l,2Cli9,326.00, osoittautuu olevan vain,.keskeisin lenkki suuresta ra| hapääoman yhtymästä, joiden jo^^ kaisen taholle lankeaa suunnattov mat voitto-osingot. Sen omistaa samat osakkeenomistajat, jotka o* mistavat Alberta Pacific Grairj Corn. Sillä on Maple Leaf leipoi: moja yli Canadan ja sillä on kont-^ rolleeraavat osakkeet Canada: Bread Coista ,Canadian Bakeries^'; Ltd., ja Dominion Bakeries Ltd? Nämä leipomoliikkeet ja neljä my| lyä muodostavat ketjun, joka ulotf tuu Vancouverin saarelta Atlanniif, rannikkomaakuntiin saakka. Toista^ vuotta sitten tapahtuneen yhdeki sän viljasäiliöyhtymän sulautumi-; sen seurauksena keskittäytymispro-f sessi veli sainain rahapääomain'' kontrolliin suuren yhtymän, joka; tunnetaan nimellä Federal Grainsi Ltd. Tämän suunnattoman leiponii-| selittää samassa hengenvedossa, ja sen, jauhattamisen ja viljan kasit-; telyä kontrolloivan verkon päänä on Montrealin pankin johtaja Ja-- mes Slewart, joka myöskin on ja-: senenä C.P.Rrn ja muiden ralia-\ pääoman yhtymien johtokunnissa,- ja J- C. Cage, Standard Trust Co:n: johtaja ja samanaikaisesti ollen johtavalta jäsenenä vakuutusyhliöi-, den, kiinnityslainayhtiöiden, metsäyhtiöiden, öljy-yhtyniisn, ja viii-doin "Old Grow"-nimisen "mies-oman yhtymä on yksi niistä, jotka kuristavat työläisiä ja farmareita. Ryhtyykö osuustoimintaliike "liikemenetelmillä" kilpailörrfä'a^ .tällaista pääoman yhtymää ja monopolia Vastaa^n ja pyrkien "liike-"' keskittymisellä" voittamaan een? IHankkiiko osuustoimintaliike - pääomia ja ansaitsee niin paljon, että kykenee voittamaan tämän suurep ;,yhtymän ja siinä ohessa. vetämään -sen kannattajat "liikeystäviksi"? ^Jöo, tämä pn Canadan osuustoimin- ^JCaljiton herrojen ajatuskanta osuustoiminnasta. On vielä pyrittävä olemaan niin "puolueettomia" ettei konservatiivit ja liberaalit loukkaannu. Sitten päälle päätteeksi pitää. herra presidentti kauniin puheen, jossa osoittaa, että osuustoi- ^•Tninnallinen kansainyhteys voidaan saavuttaa "kansanyaltaistuttamalla •monopolia" — mitä ikinä sillä •-tarkoitettaneekin. Me oletainme että se tarkoittaa juuri sitä osuustoimintaliikkeen mukana olon ;"kansanvaltaistuttavaa monopolia", ^'samalla kun työläisiä houkutellaan ostamaan kapitalististen yhtymäin osakkeita. ' Meidän käsityksemme mukaan - tällä tapetaan osuustoiminnallisten liikkeitten jäsenistön kansanvaltaisen hallinnon perusteetkin. Mutta herra persidentti täväkevämmän" valmistuslehtaiden johtokunnissa. Tämä osoittaa sen hirvittävän kcskittynuisen mikä on tapahtunut ja missä suunnaton määrä pienempiä yhtymiä on ; su-lautumit'^' htfefeii, ja niiden hallin?; to yhden hallinnon käsiin, jota-kontrolleeraavat , pankkipääoinart voimat. ."Canadian Co-operator" ylistää Saimalla tavalla,. sitä Britannian osuustoimintaliikkeen saavutusta että sen johtaja on brittiläisen sotalaivaston päänä, Alexanderi ensimmäinen laivaston amiraali. Tältä itietä saavutetaan osuustoiminnallinen "kansainyhteys", vaikka pa sen tuloksena yhdessä ammu-taankin tuhansia Kiinan ,Int»an ja Egyptin työläisiä ja talonpoikia; ,sekä nälkiinnytetään ja ajetaan työttömät maasta pois j.n.ci.. Tällaisetko ainekset osiiusloimin-nallista , vali$t.M$ta tärjq^yat? He • tarvitsebivatvperinpohjaisen annok-, li^en ' itse-.-^ -Hef 'salaavat' ensiksikin % Isen todellisen jakaariViilnisen mikä ^ ltai)a|i>iiu,v,1«ap^aiist^ järjestel-fmässä, .v. jakaantumisen toisilleen Mitä tämä sellaisenaan todistaa? Tämä osoittaa kapitalistista monopolia, jossa pankki ja eri teollis suuksieji pääomat yhtyvät, ja, joka esim. ei ainoastaan valmista leipomotuotteita ja ohrasta "Old Crow'la" ,y.m., mutta joka määrittelee tuolteitten hinnat myöskin-näiden ketjujen kautta kontrolloi-^, mansa ostajapiirin voimasuhteii-kahteen vastakkaiseen luokkaan. joilla ovat vastakkaiset intressit, työväenluokkaan ja kapitalistiluok-kaan. Karvain kapitalistien pyr-, -kicjyksenä on keskittäytymisensä ja pääomasijöituksiensa kautta lujittaa . monopolivoimiaan kyetäkseen tehokkaammin riistämään. ; määrittelemään palkat ja hinnat ja kohottamaan voilto-osinkojaan jTyöväenluokan jäsenten tehtävä on ten pohjalla, tällainen rahapää-,'järjestyneellä tabtelulla, työtab-perusteella pitäisi* 'hJjaoskin olla tällä alueella enemm^tö; poliittises-. tikin ;.i valveutunutta työväestöä. OnJiOi'asianlaita niin. sitä ei allekirjoittanut numerollisesti' voi ainakaan tätä kirjoittaessa toteennäyttää. Ammatillisesti järjestynyttä työväestöä epäilemättä on tällä alueella enemmän ikuin missäär muualla, mutta ammatillinen työväestö enimmäkseen on vielä tällä alueella, kuten koko maassakin yksipuolista, he eivät edes anna min-käännäkölistä tunnustusta poliitti selle puolueelle, puhumasttakaar siitä, että he Mkisivät sen väittä mättömyyden. Työväenliikkeer historia e^äämättömästi toteennäyttää, ettei ammatillinen Hiki yksin kykene voitokkaasti ratkai semaan edes^ reformistisia palkka ja työpäiväasetuksia, puhumatta kaarf siitä tosiasiasta, jonka jo jo kaisen teollisuustyöläisen tänäär pitäisi nälidä, ettei kapitalistinen järjestelmä enää voi tarjota muuta kuin yhä - Ijsäänta^vää puutettr ja hätää, jonka vuoksi koko järjestelmä on hävitettävä ja siihen, sen hävitystyöhön, ^ i ainakaan ryhdy Amerikan Federation of La-bor- järjestS, joka on johtava ammatillisen järjestyneen työväestön keskusliitto, jonka eri ammatti-kuntaosaatoihin jäseninä lukeutuu tämänkin alueen suurin osa ammatillisesti järjestyneestä työväestöstä. . Kaikkea sellaista poliittista toimintaa tämän liiton taholta vierotaan, joka on selvällä luokkataistelun kannalla. Sen jäsenistö täydellisesti .kannattaa maassa olevia porvaripuolueita. Tämän alueen suurimmassa teollisuuskeskuk-se. ssa Torontossakin hyvin huomat ammatillisesti järjestyneen työväestön välinpitämättömyyden poliittiseen toimintaan. Poliittiseen puo- Iuees,e^n,i;iä^enenä kuuluu harva-lukui^ fiipj.^JQi^kko eri ammattikun nista,'ja'n|iii" j ä ä poliittisen proletaarisen! p]iolueen vaikutus myöskin hyvin heikosti edustetuksi noissa vanhoillisen ammatillisen liikkeen eri., osastoissa. Tämä, ^i ol( vallalla yksinomaan noiden niin-kutsuttujen "kielisten" 'keskuudes r s p , i^inytta^hyyiB. .feuom^ttavana _nä , kee tämän saman ilmiön suomalais-, tenkin keskuudessa. Ammatillista liikettä vierotaan ensinnä sen vuoksi, että, se pn perin vanhoillista Ja meille vieraan maan ihmisille o.utpa, joten siellä ei mi tään voi .rvaikuttaa, ja jos taas olemme;; ammattikunnassa mukanr unio-osastossa,. vieromme poliittista, toimintaa; emme monetkaan otr jäsenpaikkaamme puolueessa, huo' limatta vaikka Icerskumme olevamme poliittisesti valveutunutta vä keä. Ja mennäänpä jo niinkin pit källe, että jäsenpaikkaamme e? meillä monilla, vuosia järjestyneet työväestön 'riveissä kulkevilla olf muuta kuin joukkojärjestön osas toissa. Siellä kyllä monetkin osaa vat olla sataprosenttisesti valveutunutta väkeä, puhutaan suurisui-sesti poliittisen puolueen puolesta sen ^ffenestymisma^hdollisuuksista jr taas toisessa tapauksessa arvostellaan poliittisen puolueen toimintaa itse panematta tikkua ristiin. Jos kus, ikäänkuin vahingossa, ova joutuneet monet poliittisen puolueen jäsenyyteen, mutta ovat oi leet mahdottomia sen riveissä. Tä mä tällainen saattaa monebti joh taa ajattelemaan, ettei tämänkäär alueen monissa teollisuushelveteis sä 'ole olo?t vielä kiristyneet sill< tasolle, jotta ne käskevinä ajaisi vat teollisuustyöväestöä poliittiset puolueen jäseneksi,, militanttiseks* työntekijäksi- 'i)roletaaripuolueen ri veissä, vapäätuakseen siitä orjuu de^ta, jonka kapitalistinen järjes telmä aiheuttaa. Pitäisi huornatr nyt jo ainakin, ettemme ikinä vo vapautua' kapitalistisen järjestel män kahleista ellemme ryhdy se-hävitystyöhön, ja sen hävitystyös sä olemme vasta alussa siiloi? kun liitymme puolueen jäseneksi jonka päämääränä on hävittää ka nitalistinen iärjestelmä. Vaikka oli simme sata vuotta jonkun nnior eli joukkojärjestön jäsenenä, jonka tehtävät ovat uniossa pa&an ylennykset ja työpäivän lyhennys jouk-kojärjestössä ja ne kultturitehtä-vät, jotka ovat sen järjestön jokapäiväisiä tehtäviä, niin huolimatta siitä, että se tai tuo järjestö on myötämielinen Järjestö puolueelle ei se myötämieUsyys ole riittävt todbte toteamaan, että puolue vo' Ikäyttää ja luottaa sekä uskoa tärkeät. puoluetehtävät tälle puolueelle myötamielbeen joukkojärjestoon kuuluvalle, huolimatta siitäkin, vaikka tämä'joukkojärjestön jäsen-yksilö puheillaan vakuuttabi kannatustaan. Sattua kuulemaan niin hihhulin itapabia huudatuksia, kuii on seuraava: "Meidän pojat kun tuli kaupunkiin, sanoivat, että nyi on asiat menneet pirun kaulalU puolueen etuun nähden siinä jouk-kojärjestössä".' Mitä etua nämi "meidän pojat" antaa puolueelle Näistä ei saata kuulua jos (korkeintaan kaksi, kolme prosenttia puolueeseen, myötamielbeen joukkojärjestoon tuskin sen enempää. Siitä huolimatta "vaalivat" puolueen etuja. Tuollainen on turhaa' uskottelaa. Ollakseen vakavinaan' •onkuii.asian ajaja, pitää-fhdott»r masti muodostaa iits^llesen .pohja peruste, yhdysside sen ja sen puo lueen kanssa. Sib/vaan liittymällä puolueen jäseneksi, antautumalla puoluetyöhön kaikella innolla ja tarmolla, siitä alkaa vakavissaaf puoluetoiminnan militanttisen työntekijän ura, silloin häntä voidaan pitää sen puolueen vilpittömänä asianajajana. Ontario, ollen eteläiseltä alueeltaan, kuten alussa sanottiin etupäässä teollisuuslaitoksista muodostuneita kyliä ja kaupunkeja, ^e-ollbuustyöväestö on myöskin kapitalistisen sorron raateleman? valmiimpaa - ymmärtämään poliittisen puolueen, tarpeellisuus. Meillä täällä etelä-Ontariossa ei' ole . siis muuta «steenä' poliittisen puolueemme jäsenmäärän.!lisäämiselle kuin velttous ja väärät päätelmät. Ottakaamme ja joukolla itehkaämme agitatsionia näiden .virheellisten kai sitteiden selyentämiseksi ja kohottakaamme puolueemme jäsenmäärää etelä-Ontarion alueella tuhan: silla, ei vaan yksinomaan suomalaisista, mutta niistä kaiken ' kieli-sistä ja etupäässä ."eanadaläisis-ta", .jotka: useampia tuhansia käsittävinä joukkoina raatavat alueellamme olevilla tehtailla. ' Suomalaisina käsitämme' sen,. että vaali osamme : teemme: puolueen kansainvälbestä järjestämis-; ja he rätystyöstä ollessamme sen^ puolueen jäsertinä, ' sillä onhan meille selvä vanha suomalainen sananlasku: "Puulla toinen toisen asian ajaa." Siis mekään joukkojärjes-tömme kautta emme koskaan vo? tehdä sitä työtä, mitä on itse puo lueen jäsenen teihtävä. Me -voimme valmistaa, tehdä itunnetuks' puolueen menettelytapoja, periaatteita ja vieläpä, puolueen olemassaolon välttämättömyyttäkin jotik-kojärjestön osastoissa, mutta puolue tarvitsee varmat jäsenensä joista se saa työntekijöitä silk rintamalle, missä puolueen jäsen- ..^^^^l^^^,^"!^^ työ on tehtävissä. Siis viipymättä nämä esillä sanotut puoluetoimin taa jo ymmärtävät jäsenet, kautte etelä-Ontarion alueen, oh saatava Kommunistipuolueen jäseneksi jt niideii avulla uniossa sekä joukko järjestössä tehtävä tunnetuksi puo-l lueemme pyrkimykset ja .hankitta Kuten yleensä tämia^ kai«>ungit. on T b r S S i nuori. Vielä noin äa^tL.. f Yonge 8t. k o l o S ä .^ tiaanit kuDdvit S ^ i Ä^ ™«tia turkiksillaT^S^ ;W. vuosisadan alussa.>^ifli;^ kalaiset aikoivat t S S" ta^ Canadaa, oli nrtjli£. Ontario pää^iauisesä^ Uaaniheiiiion asuma, io^- huronlt. petulnit ja i i i ^ Etelä- Ja Itäpuolella onti,- asuivat huroneille vlhamidlÄ sotaisat iroquoislt -•ST kalla ja paikan önilstukBaii: aikoinaan punanahat'tS^^ kettään. Sitten taisteli;»»^ nainen ja valkoiiien. hemmin raoskaU^t ja '-^^ set., ja lopulta täytyi ~ teii pitSä piioUaan- iL. veljiään vastaan .tolsfelh- 4aa, ja vielä senkin, mäa^' tat .pienempiä. b^olta'*]*' '5yystalsteluyrit3?ksli ' Ain*i»? räxi. palkan vielä ölles»' laisten halltiäsa, on se BÄH-hävitetty jtiaah. tasalle.'- Etäs: Canadan. Tansläiidiii,. vapäln^n ja kovanyrkS^ täjä Ja ,utanaukidisi3a,-ptt^-j rontön paikalle aituiniiksai^ Koska hän el tiennyt päfltin nimitti hän sen Roiilll^' jjii^ erään sen aikuisen nmda!^ nadalalsen ministerin nimj-"^ mihin hän pystytUtehtani. kaupunki, ja miime lälttäl tysmajoja, levisi iniaakmita. . menen vuotta rikastui, toveretaeen palkalla, kumles go'ssa majailevat englatatfli^r koivat, kadehtimaan. Ja;; täsfc" " heitä vastaan, is^ieaJa^ käykserisä. lopulta . ' ^ ? lettä.. ränskaiajsten -: to'•; kylänsä'. ja;-lähtei: j > p £& .yuotta. myöhemsitni.-,; englantilaiset' p^dirä^T» Jäänni^kslllä, ja :ei4ii";Ä tapasi; paikalla'' y^täTaipJ(; Ja: sehä 'iiifetsät t5yH^;-r miiuta. riistaa; JaVyläi^^ sataa eeklcerla. p^l^^^i Jossa ranskalajset'"] (illyaiyit kauppaansa luirjölttj^Mi^ nöitus i:ak^ettll|\-Ja^';:- iilnV kutsumaan riRD# menJestyi':Engli^^ ttlih- hyvin, 'että >eils«il^;f kuluttua "kokeneet iauili^ halukkaat inaksaiÄaän^iOM^ vuoden kaiippanMmo^^".;^ Eversti Slmcoe v{^W''." ensikerran y. 17M ji.sliöjftsl daan kaupungin vaisliialnm;; ria katsoa alkavaksi. > NÄ' hhi muutettiin, psöiiui^ilÄii^ toksi, Joka on pälian tnltjra ja merkitsee' paikkaa. Enfelmälrien.vlBU nltelma isanotaan . teMyn^ vuonna, käsittäen kblm* !W kevaksl idästä länteen'jr|^ . loisesta etelään. Suuiinlfcto' ka sijaitsi nykyisen' (ÄtiftoT Don Joen välinä •.efeUih;,; 'Streetista, mutta kasvu ä .v teluilla, lakoilla, y.m. pyrkiä tais telemaan palkanalennuksia vas: jta^ii^, ja palkankorotuksien, 'lyhem- ItnänTtyöpäivän ja parempien olo: suhteitten puolesta. Nämänratkai-sevat ostokyvyn;'' '•'Heidän*' 'täyijhy' järjestäytyä täistelujärji^fphm tässä tarkoituks^sa. . ijOsuugliik: keitten täytyy käsittää, että ne ovat samanlaisia työväenluokan taistelujärjeslöjä. " Taistelu hinta monopoleja vastaan ei käy mah-dollbeksi hankkimalla "liikeystä-viä", mutta saattamalla työväenluokan joukot oivaltamaan luokkaetunsa ja sen pohjalla järjestäytymällä osuustoimintajärj estoihin kiinteänä osana työväenluokan vallankumouksellisesta taisteluliik-keestä kokonaisuudessaan. • KESKUS. va yhä kasvavaa, kannatusta puo luetoiminnalle. Näin tehden olemme lähteneet varmasti sille rivi miehen linjalle, jonka linjan työn tekijöitä k.-puolue Canadassa'kir tarvitsee, saadakseen k.-puolueell( noiden tietämättönayydessä. uinu vien tuhansien kannatuksen, jotkr täällä etelä-Ontarion alueen teoUi suushelveteissäkin orjina raatavat Sillofn kiin ne voidaan herättää kasvaa myös puolueemme voima jr kannatus. Sillä vaan työläisistä rehellisistä j>l>öletaareista, miiodos-tuu Canadassakin Kommunbtipuo '.ue. Olisimmeko me suomalaise tässä tärkeässä tehtävässä jäless? muita, puolueen vaurastuttambes sa, puolueen joka kuitenkin ker ran johdollaan hävittää Canadai .'kapitalistisen järjestelmän. Ei, pyr 'cikäämme etumaisten riviin, sUl? utä vaatii sorrettu olomme ja elä ' nämme Canadassa. — J.. L. Toronton uutisia Toronton työväen näyttämö on iärjestänyt kuutamotanssit Don haa-ille .syyskuun 1 päivä keUo 8 lllal- 'a. Toivottavasti tanssihaluiset sU- .'oin muistavat tämän tilaisuuden HyVä soitto ja Uukas 'lattia. Pääsy-' rnaksu kosistaan 25 senttiä. *tJosi. Pörrianen". on sen huvinäytelmän nimi joka tulee osastom-nae näyttämöltä uuden Johtajamme Väinö Kä&^isen aikana. Kovalla höyryUä, siellä näyttelijät näyttävät olevankin hommassa Ja lupasivat ?nsi-illassa el tulevan kenellekään Ikävän. "Pörriäisen'* ensi-Uta on lauantaina syyskuun 6 päivä kello 8.15 illalla. Lähemmin tuoimeiniKi-na. Uusia näytteUJöitä on tilaisuudessa tulemaan näyttämälle mukaan, samoin avustajajoukkoa .joka ön yhtä tärkeä tekijä näytelmän kokonaisuudessa kuin varsinaiset näyt-teUjät. - Op. '/»Ssvsnänööreriai' kuq^^ ruvetaan ensiviikolla horjcdttele-maaif. lähempiä tietoja saa Johtajalta. — L — — L vuotta myöhemmin' 'oli. ., vain 12 taloa tai asumusU.;.. matkailija kertoo, ettäMtoll T. el sillä ollut edes. kyBtt_,7 Ei olliit mitään "siytetjfoaj kejä. Ei ollut kiitt6ai>ä: vain yksi puoti. Ei öDut: Jos vieras. tiiUpailttlle',:»». ollut tuutivia, teltan ja asua siöä^^^y lut mitään. Suniiys^^^ Parkia, eikä edes TT" Mutta jo vuonna IMSj tyä "sivistyksen", fellloin rakennettiin klla. Joka otti paU Front Ja BerkeleySL;. oU hyvin vaatimaton - teripölkkyjä taottu ni&; siaan Ja sidottu J h » ^ * ; , . lut ; jonkinlaista kawaW., na vuonpa laltetöln ri. Joka r a J o i t t u r ^ ? n^ St. ja Market St^tmmr ,uus viisi Ja puoli ,«*l?ei.l»-,:^ Enslmäisen ^^I^ mukaan, Jol'» P^^S Ä -orontossa 474 a s u k ^ B g! .uolet lapsia. V u d h ^ ^: lessä oll väkiluku l i ä l ^ -a oUen hilloin 1 c « u ^ - -iilirakennustakin, ^alot oUvat huoDOlarJ» Voidaan mainita, eHft jr S Pe"»=tettiin T M « ^ ^en työläisten "ff^',. w klrjaltajain 5tkäfoi aikaa iSi>^^,:^ ^a V. 1837. Vuosien 1834 j a : ^ l ^ "^ väkiluku 8,00(H10^^.^ 1834 sai ToronM^ lurlÄ Ja ' ^ » " P ^ j M t* ,U väkiluku J o ^ ^ B * talossa. K a u p H ^ J ; ^ '' touppaa, 21 k l r » » / ^ UntiJaisia ^.MJ toisia 7.997, C a f l S ^^ 122. e n g l a n t i l j ^ ^ ^. lalda 1605. Yhdypnöi^ 763, Saksasta ja .. muista Jt^^ piihin aikoihin saapni» sihläiset snomala«et>-r ^ o l -asukasiako^:»'^ na. vuonna taa T tie. vuonna^ W^^7ie*' taunsa High rin hinnasta. oU High PaA tua. K y r a n i e ^ - - -^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 28, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-08-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300828 |
Description
Title | 1930-08-28-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, elok. 28 p;iia — Thur., Äug. 28
buTMi. Onu kaiUiaa. pastai attuatal. M aObiXtriU l^h»>ltM.
VAPAUS aa>«rty>
I « i ^ •< riBsIA Vofcaa i a Canaaa. PaUUbW daUr M
' at tka F OM OUiea Ifq^aitaMat. Ottawa, a* aaeaod «haa aatMT.
taa UDperiali4inln pakokauhun ja
hämmästyksen valtaan. Meidän
aikakautemme tärkein poliittinen
Urmtiäat tatM. 7S« par «oi. l»ek. Uiaiaua ckoya te
),]• Aa iMat adtaztiaiac aMdiaa aa<»« tha rUoSak »««la ia Cfafc
a*, n*
köMUci. Uziakaappa ]a paio» laloaM Ela SMadSL
1 V^aaa. Boa Sf. Smibnrr. OaU
.1 Kmmari 1038. — Toiadtaa S36». — Kiiiakaappa »STV.
t OfOca 0«i> adTcrtiaaoaata. «u.) I0»-ti0tm M6W^ l i ah
lUfOTUSHINNAT VAPAUDESSA i
XbJaaatktellaMtatait «14)0 kettä. tZJ» kakat kotaa. — ArioUttaw
i l M b t t t a n M . — CbaatuBBsnoiloKitakaet SOe kerta. «IJOO S kanaa. — SyatylthaofVai» VU»
JMMTSS » U«aa. - AiB»«««»aii«*ak«t,l3JlO kerta. «3J)0 kakii kattaa. - K U t q i l y ha
| j § ^ M a . iraiiiiiainirmntiitiri fZJOO kerta, S O UKAakaa Hrtnaliaaaatu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-08-28-04