Vapaus, March 30, 1926

              Siiro2 Tiistaina, maalisk. 30 p;nä—Tnes., Man 30,1926
VAPAUS
tStaadäa saomalaSsen tySvIestSn äänenkannattaja, ilme»:
SS^nSboryssa. Ont, joka tiistai, torstai ja lauaotaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. H. A. ROUVIXEN.
VAPAUS (Liberty)
The onlyorgan of Finnish Workera in Canadi^ IHib-
ItBhed In Sadbary, Ont, every Toesday, Thursday and
*'*^B^tered at the Post Office'Department, Ottawa,
aa «econd^xlaas-matter.:-/A • • •
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi-«k. ^4.00, paoli vk- *2.25. kolme kk-
'*^*^Ä.d?sätoih!!; jL^Snomeen. yksi -k. $5.50, puoli vk.
• 18.00 ja kolme kk. $1-75. „-„ss„
• Tilaaksia, joita ei searfta r«iha, ei ti»;ia läbettamäan
^»tsi asiamiesten joilla on takaukset^
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailraotukset $;.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
, Aviollittoonmenoilmotukset 50c; palstataqroa. ^
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3^ kertaa
Avioeroilmotnkset $2.00 kerta. $3.00 kaksi kertaa
Knol^manilraotnkset $2.00 kerta, $50c liaaniaksn
MltoaJanaeelta tai muistovarssyltä. ^ ^„ , _^
H^taaiitiedot ja osoteilmotnkset 50.C kerta, $1.00
Itolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttunnen on, vaa-flittnCTsa.
lähetettävä JlmotnBhinta ctpkäteen.
Tiistain lehteen aijotat ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja laaant^
lehteen tersMna kello 3.
General advertising rates 75c per coL inch. MI
simam charge for single inseftion 75c. 'Hie Vapana
la the best advertising medinmamong the Finnish
Feople in Canada.
Vapaaden konttori ja tolmltns: Liberty BIdg Lome
Bt. Poheljj 1038. PostipsQte: Box QQu Sudbary, Ont.
Joa ette milMn tahansa saa vostansta ensimaiseen
iiijeeseenne, kirjoittakaa nndelleen Ulkkeenhoitaja.-i
penoonalUsella niD>-eIlä.
J, V. KANÄ4ST0. Liikkeenhoitaja.
Lokakuun vallankumouksen
ulkoisesta ja sisäisestä
tilanteesta
.Etevä leniniläinen, J. Stalin, kirjoUaa «Lokakuun
tictfä^^ nimisen kirjan alkulauseessa seuraavaa:
: Kolme tilkoista seikkaa määräsivät sen suhteellisen
helppouden, jolla proletaarinen vaU
, luoninislui murtamaan imperialismin vallan.
Ensiksif se seildca, että Lokakuun vallankumous ai-
Icöi ^den imperialistisen pääryhmän, englanlilais-sak-saloisen
ja itävaltalais^saksalaisen epätoivonvimmaisen
[ täiatejun inkana, jolloin .näillä ryhmillä, hirvittävässä
taistelussa keskenään kun olivat, ei ollut aikaa eikä va­raa
kiinnittää vakavaa huomipta taisteluun Lokakuun
, vallankumousta vastaan. Tällä seikalla oli tavattoman
suuri merkitys Lcfkakuun vallankumoukselle, silla' se
antpi sille mohdoUisuuden käyttää hyväkseen hirvittää
'Vääi yhteentörmäys imperialismin sisallävlujittaakseen
|a järjestääkseen voimiaan.
Toisesi, se seikka, ^tä Lokakuun vallankumous ai-
:£koi imperialistisen sodan kuluja; jolloin itse asiain lor
.giikka vei sodan näännyttämät ja rauhaa kaipaavat työ-tätdcevät
massat proletaarisen vallankumouksen eteen
^ ainoana ulospääsynä sodasta, v Tällä seikalla oli mitä
vdcavin merkitys Lokdeuun vallankumoukselle, sillä se
antoi vallankumouksen käsiin mahtavan rauhan aseen;
helpotti neuvostökumouksen yhdistämistä vihatun sodan
^lopettamisen kanssa j a loi scnvuoksi massojen myötä­tunnon,
niin lännessä työväen keskuudessa, kuin idäs­säkin
»'^rrettujen kansojen keskuudessa.'
^^^^^^ K^^ työväenliike lännessä ja val­lankumouksellisen
kriisin kypsyminen lammessa ja idäs­sä^
kriisin, jonka pitkällinen imperialistinen sota oli
luonut; 'Tällä seikalla oli Venäjän vallankumoukselle
arvaamaton merkitys, sillä se takasi sille Venäjän ulko­puolella
.varmat liittolaiset taistelussa maailman impe-rialisipia
vastaan.
Mutta paitsi ulkoisia seikkoja oli Lokakuun vallan­kumouksella
kokonainen sarja sisäisiä edullisia ehtoja,
jotka helpottivat sen voittoa.
Tärkeimpinä niisiä dbdöisto on pidettävä seuraavia:
lElnsiksi, Lokakuun vallankumouksella oli takanaan
Venäjän työväenluokan valtavan enemmistön aktiivisin
tuki.'
; Toiseksi^ vallankumouksella oli rauhaa ja maata
: kaipaavain, talonpoikaisköyhälistön ja sotaväen enem­mistön
epäämätön tuki.
: Kolmanneksi, vallankumouksella oli johdossaan, joh­tavana
voimana sellainen koettu puolue kuin bolshevi-kien
puolue, joka oli voimakas ei ainoastaan kokemus­tensa
ja vuosikausia muokatun kurinalaisuutensa vuok­si,
vaan myöskin työtätekevien massojen kanssa.
Neljänneksi,.Lokakuun vallankumouksella.oli edes­sään
sellaiset suhteellisen helposti voitettavat viholliset
kuin enemmän tai vähemmän heikko Venäjän porvaris­to,
talonpoikain «kapinain» lopullisesti deraoralisoima
kaxtanonherrain luoldca ja sodan kuluessa tyyten vara-rikkoutuneet
sovittelijain puolueet (menshevikien ja
eserräin puolueet).
Viidenneksi, sillä oli käytettävissään nuoren vahion
tavattoman isot alueet, joilla se saattoi vapaasti mano-yeerat,'
perääntyä, kun tilanne sitä vaati, hengälit|ä,
kootavvoimiaan, j . n. c.
Kuudenneksi, Lokakuun vallankumous saattoi taiste­lussaan'vastavallankumousta
vastaan luottaa omaavan­sa
riittävän määrän elintarve- polttoaine- ja raaka-aine­varastoja
maan rajojen fisällu-
Näiden ulkoisien Ja sbäislen seikkojen yhteeinkjtke-mlnen
loi sen omalaatuisen tilanteen, joka määritteli
Lokakuu;n vallankumouksen voiton suhteellisen helppo­uden.'
•
Europa ja Amerika
Europan ja Amerikan keskinäistä suhdetta kuraili
Trotski äskettäin 1 uennossaan,. jonka hän Moskovassa;
piti, m.m. seuraavalla tavalla:
Aikamme yleismaailmallisella liikkeellä on kaksi
napaa >— Amerika Ja Neuvostoliitto, sanoi puhuja.-A-merikalainen
työväenliike on viimeisten 3-^ vuoden
aikana antanut erittäin harvinaisia näytteitä porvaris­ton
kanssa tehtyjen sopimusten muodoista ja roeloo-deista.
Amerikassa on tällä hetkellä laajalle kehittynyt
n.s. yhtiö-ammattiliike, s. o. muodostetaan sellaisia jär­jestöjä,
joihin kuuluvat sekä työnantajat että työläiset
ja joiden tehtävänä on huolehtia liikk.een voitosta. Tä­mä
yhteistyö menee sangen pitkälle. Tällaiset ammat­tiliitot
käyvät sangen voimakasta taistelua sosialismia
vastaan. ,-• . •.•
Tämä amerikalainensoviltelupolitiikka on kehittynyt
aito amerikalaisissa suhteissa Ja mitoissa. On suuria
työlaitoksia, joissa järjestetään tyÖläiskomiteoita kaksi-kainarijärjestelmän
mukaan ja niihin ottavat osaa työ­laitosten
hallintojen edustajat.
Miksi näin, onko tämä kapitalistille tarpeellista?
Sen takia, että sille^ei Amerika ole taistelukenttä, vaan
toimintapaikka, jc^on nojaten se voi toimia vielä pai-.
Jo laajemmassa mittakaavassa. Sille on välttämätöntä
ehdoton sisäinen rauha sen mahdollisimman laajalle
kehitykselle.
-Mitään historiassa ei voi verrata amerikalaisen ka-pitalimin
mahtiin.
Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain omaisuus lasketaan
nousevan 320 miljaardiin.: Mutta niiden puhdas vuosi­tulo
tekee 40 miljaardia vuodessa. Mutta tässäkään ei
ole kaikki. Rinnalla on vielä englantilamen siirtomaa,
Canada.: . Ulkoasiain ministerin virallisessa selostuk­sessa
Canadaa kohteliaasti kutsutaan «Pohjois-Ameri
kan Yhdysvaltain pohjoiseksi jatkoksi»» Ja< jos sattui
si niin, että puhkeaisi sota Pohjois-Amerikan Yhdys­valtain
Ja Englannin välillä, niin Canada tulisi olemaan
Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain reservivarasto ihmisten^
rahan ja raaka-aineiden hankkimista varten Englantia
vastaan.
Europan: orjuuttamistoimenpide — maailman sota
— tuotti Amerikalle 25 miljaardia dollaria. Mutta se
on vähäinen summa siihen verraten^ mitä on sen pan­keissa,
sitäkin enemmän kun ottaif huomioonj että on
menetetty vain 15 miljaardia, mutta samalla annettu
Europalle lainoina 10 miljaardia, jotta se voisi niillä
maksaa hävityksensä ja alasl^öntinsä hinnan korkoja.
Sotaan asti Europa i oliomaailman ensimäinen tehdas,
maailman paras tavaravarasto ja sen paras pankki.
Nämä kolme osuuttaan Ja oikeuttaan se on nyt koko­naan
menettänyt. Ne kaildci ovat siirtyneet Amerikalle.
Mutta mitä sitten on nykyisessä Europassa, mikä
sillä on lujaa ja vakiintunutta? Työttömyys. Pohjois-
Amerikan täytyy laajentua ja paisua, mutta Europan
on kukistuttava. Tässä on koko nykyisen kehityksen si­sältö.
' Mutta tämä ristiriita ajaa otteluun, mihin kapita­lismin
ja imperialismin ristiriidat yleensä ajavat, huof
mauttaa puhuja lopuksi. Ja kysymykseen, pystyykö val­lankumouksellinen
Europa pitämään puoliaan, vastaa
puhuja myöntävästi.\ Europan proletariaatin ja Aasian
siirtomaakansain välinen liitto on voimakkaampi, , sa­noo
hän. > ' -
Aioniatiisesla ekydestä käylävä
ankaraa taistelua
LosoVskin puhe Kominternin laajennetun toi­meenpanevan
komitean istunnossa
Muuan Jyrgenin uhri vapau­tunut
Casselista ilmotetaan, että Casselin kommunistiosas-ton
ent. sihteeri,, Wollweber, on vapautettu, istuttuaan
telkien takana 20 kuukautta. Wollweber vangittiin
joukkopetkuttaja Jyrgenin määräyksestä, ja vapautet­tiin
hänett kun havaittiin, että vangitsemismääräys oli
ollut laiton.
, Wollweberin otti vankilanportilla vastaan riemuit­seva
kansanjoukko, joka saattoi syyttömästi kärsineen
toverinsa juhlasaatossa kotiin. '
— Porvarillisen politiikan silmäillummetta painat^
laa demokraattinen New York World-lehti. Lehden
toimituskirj^tuksessa luetellaan kaikki ulkomaalaisia
vastaan suunnitellut lakiehdotukset ja selostetaan niiden
sisältöä ja lausutaan lopuksi, että kaikki nämät lakieh­dotukset
olisi hylättävä. Niiden säädökset ovat liian
ankarat ija perusteettomat, ne rikkovat parhaita ameri-kalaisia
perinnäistapoja. — Näin mainittu lehti, mutta
se ei estä mainitun puolueen edustajia esittämästä Jo'
kannattamasta lakiehdotuksia' ulkomaalaisten luokittele­miseksi
ja regis^eröimiseksi. ,
Kapitalististen puolueitten lehdet Ja edustajat hosu­vat
yksi yhtäällä ja toinen toisaalla. Olisi, jo aika ra­kentaa
Laborpuolue, joka noudattaisi yhtenäistä poli­tiikkaa
työläisten ja farmareitten etujen puolesta, niin
lyvin edustajien toiminnassa, kuin sanomalehdistössä­kin,
lausuu yhdysvaltalainen toverilehtcmme.
Meillä, täällä Canadassa, on jo Canadan Työväen-puolneessa
hyvä sellaisen puolueen alku, jollaisesta
puolueesta toverilehtemmc mainitsee, ja jollaisen ra­kentamiselle
Yhdysvalloissa se sanoo jo olevan «kor-k
«?ari ajan». Työväenpuolueemme Ontarion ja Alber-tan
jaostot pitävät pitkänäperjantaina vuotuiset kon-ventsioninsa,
edellinen Londonissa, Ont. ja viimeksi
mainittu Edmontonissa, Alta. Kiinnittäkäämme jär-estyneiden
ja järjestjTnättömien työläisten huomiota
näihin kokouksiin ja niiden päätöksiin maamme työläi­siä
koskevista tärkeistä päivänkysymyksistä, heidän työ-väctipubluecmme
riveihin ja sen kannattajiksi voittami-,
sen mielessä. "
— Lehtemme paino- ja latomopuolella sattuneiden
sa'isairaustapausten takia ilmestyy tämän viikon torstai-numero
lehteämme A'ain nelisivuisena.
Maailmansodan jälkeisen ajan työ­väenliike
eroaa kapitalismin orgaa­nisen
ikehityksen kauden .'työväen­liikkeestä
toisen toistaan seuraavan
tapauksen nopean tahdin. kautta.
Ennen oli ; satojatuhansia työläisiä
käsittävä lakko harvinainen kansain­välinen
tapahtuma, mutta nyt ovat
jonkkolakot 'jokapäiväisiä ilmiöitä.
Viidennen maailmankongressin jäl­keen
ova( .seuraavat kansainvälisen
ammatillisen liikkeen ilmiöt panta­vana
merkilleV työläisten poliittisten
oikeuksien riistäminen, työtäteker
Väin joukkojen, palkkatason alenta­minen,
yhteistoimintapolitiikan uu­det
muodot (porvarien ja reformis­tien
kesken), yhdysvaltain ammatti-järjfstön
kasvava vaikutus europa-laiseen
reformismiin, ammattiyhdis­tysliikkeen
nopea kehitys siirto- ja'
puolisiirtomaissa, vasemmistosiiven;
muodostuminen; useimmissa refor­mistisissa
ammattiyhdistyksissä, Neu­vostoliiton
ammattiyhdistysten kasr
vava vaikutus ^• kansainvälisen r anji
mattiyhdistysliikkeeseen, englanti-lais-
venäläisen eheyskomitean kitey­tyminen,
taistelun- -kärjistyminen
Amsterdamin r internatiorialissa ja
joukkojen kasvavat eheysvaatimuk-set.
Tämä riippuu toiselta puolen
Neuvostoliiton, toiselta 'puolen Arne-"
rikan kapitalismin' maailmanpolitii­kan
painopisteen kasvusta. Kapita­lismin
offensiivi jatkuu. Yhä ~ use­ammissa
maissa omaksutaan taantu­mukselliset
hallitusmuodot. Yksin-pä
Englannissakin vaaditaan fascis-.
ti- ja rikkurijoukkojen organisoimis­ta.
Bolshevismin pelko kartuttaa
Europan ; porvariston myötätuntoa
Italian fascismin menettelytapoja
kohtaan. Saman aikaisesti on por­varisto
ryhtynyt suureen yleishySk-käykseen.
painaakseen alas reaali­palkkoja'
ja lisätäkseen työaikaa,
luopuakseen sosialipolitiikasta ja:
kohottaakseen ' tuotantoa eri "ame-:
rikalaistumismetodeilla", kohottaak­seen
elintarvekustannuksia, 'vuokria
varsinkin, samoin kohottaaiJcseen ve­roja
j.n.e; Elintaso on Neuvosto-,
liitossa alituiseen kohoamassa. ^ Työ­läisten
asema on, huonoin Puolassa
ja sen jälkeen Saksassa. Maailman-'
talouden - kansainvälinen yhteenkuu­luvaisuus
ei ole koskaan esiintynsrt
niin selvästi, mitä tulee eri maiden
työväenluokkaan, Jcuin Davressiiun-nitelman
seurauksissa, mikä tuntuu
vaiinituksessaan ei ainoastaan. Sak­san,
vaan myös Englannin työläis­ten
asemassa. Amerikalaistuminen
ei ilmene ainoastaan: tuottaviiudes-sa,
vaan myös työyhteisyyden uusis­sa
muodoissa Europassa, kuten am­mattiyhdistysten
ja työnantajain vä­lisissä
.sopimuksissa-.-tuotannon ko­hottamiseksi,
mistä ammattiyhdis­tykset
ottavat vastatakseen (n.k.
Baltimore-Ohio-suunnitelma), • työva-enpankkien
: perustamisessa, "jotka
hyödyttävät vain anrmattiyhdistys-byrokratiaa
ja jotka repostelun ja
juonittelun avulla saadaan vältty­mään
joukkojen kontrollilta, edel­leen
työläisten osakehankinnoissa
j.n.e. Europalaiset ammattiyhdistys­johtajat
alkavat puolustaa näitä i l ­miöitä
"märxistisesti".' "Saksalaiset
reformistit ovat antaneet tunnuksen
"taloudellisesta demokratiasta".' Re-formismin
aatteellinen :':*rämettymi-nen
on niin sj^vä, että reformisti
Karl Zwing kirjottaa: "Työväen­luokka
muodostaa osan kapitalisti­sesta
systeemistä; kapitalismin lasku
on sen vuoksi myös "työväenluokan
laskua."
AmmAtilUnen liike siirtomaissa
Viimeiselle 1% vuodelle on luon­teenomaista
ammatillisen • liikkeen
voimakas kehittyminen siirtomaissa
j a puolisiirtomaissa. Kiinan vallan­kumous
on saanut erikoisleimansa
työväen ammatillisten järjestöjen
esiintymisen kautta, jotka järjestöt
suunnattomasta vainosta ja ^amma-tillisten
johtajain telotuksista huoli­matta
ovat yhtäkaikki kasvaneet ta­vattoman
nopeasti; Kiinalaisissa am­mattiyhdistyksissä
oli joitakin vuor
sia sitten kaikkiaan joitakin kym­meniätuhansia
jäseniä, mutta nyt
lasketaan näiden lukumäärä miljoo­naksi.
Kiinan proletariaatti käyttää
uusia taistelumenettelytapoja. Si­tähän
asti. Jokaiselle on tunnettua,
että » amstferdamilaiset jarruttavat
Kiinan lakkojen tukemista. Se tu­kee
tosin -kutomatyöläislakkoa Bom-bäyssä;-
mutta- siellä onkin johto re­formistien
käsissä; • Reformistit pu­huvat
. "europalaisen sivistyksen Kii­nassa
olevain edustajain" sekaantu-misvälttämättömyydeptä,
mikä on
, samaa ikuin' imperialistien tukemi­nen.
Amsterdamilla ei ole Marokon
ja Sysrrian kyS3rwyksi$sä mitään kat-san^
kantaa. .y^ Sitä vastoin on rans­kalainen
Jouhaux ottanut osaa val­lankumouksellisen
ammattiyhdistys­liikkeen
^kuristamiseen Tunisissa.
ten siirtjn Hongkon^n lakon aika­na
• satoj atuhansia työläisiä ^ Hong­kongista
Kantoniin, mikä . ineii^l^
ankaraa iskua Englannin imperial.
keskukselle Kiinassa.. 1 Kiinan ,am-mattiyhdjstysten
taistelu on suurin
maailmanhistoriallinen tapahtumaa
sitten marraskuun vallankumouteen
Venäjällä. Samoina osottavat jätti-lakot
Intiansa, taistelu vallanknmo-,
uksellisten ammattilirttojeii;'luomi­seksi
Tunisissa, 'amimattiyhdistysteri
muodostaminen Syyriassa j a ^atkeä'
kamppailu ammatillisesta eheydestä
Indonesiassa kehityksen kulkua siir­tomaissa.
Lehdistömme on osotet-tava
tälle suurempaa huomiota koin
Eheyttamistoiminta
Amsterdamin , intemationalen uu­delle
oppositionille on -luonteen­omaista
seuraava: Amsterdamin van­han
linjan hedelmättömyys tunnus­tetaan,
toivotaan yhteisrintamaa
Venäjän ammatillisten järjestöjen
kanssa, pyritään pysyttämään am­matillista
eheyttä kansallisissa ja
kansainvälisissä puitteissa, eikä olla
tyytyväisiä kokoomuspolitiikkaan ja
työyhteisy^en työnantajain kans­sa.
Oppositionin'. epäselvjrydestä
huolimatta eivät_Jcommunis€it saa^
-kohdella. sitft vastustajana, :vaan on
näiden kaikin voimin tuettava tätä.
He,eivät saa työntää sitä pois täyt­tämättömin
vaatimuksin, vaan saat­tavat
he muodostaa sen kanssa blo-
.kin konikreettisen työohjelman jä
konkreettisten tarkotusten pohjalla.
Oppositionille on tunnusomaista sen
suuri mielenkiinto - Neuvostoliittoa
kohtaan, 'mikä on ^antanut aiheen
'työväenvaltuuskuntien virtaainiseen
tänne. Amsterdamin herrat jarrut­tavat
Venäjän-valtuuskuntia. Mut­ta
sosialidemokraattisten työväen-valtuuskuntien
: raportit, osottavat^
kuitenkin, että; ne, 'vaikka mielivät­kin
pysyä sosialidemokraattisella
katsantokannallaan, ' ovat pakotetut,
myöntämään Venäjän vallankumouk­sen
ansiot. Kansainvälinen - ref or-mismi
harjottaa suunnatonta ajo­jahtia
englantilais-^venäläistä ammar
tillistä yhteistoimintayritystä vas-.
taan. Fritz Adler, on nimittänyt^
englantilaisen valtuuskunnan^ ensi­mäistä
raporttia: epärehelliseksi' kir­jaksi
ja "Vorwärts" .mainiisi eng-lantilais-
venäläisen: eheyskomitean
julistusta "häpeäasiakirjana". Eng-^
lantilais-venäläisen komitean muo^
dostaminen on herättänyt suurta in­nostusta
työtätekeväin 'joukkojen
keskuudessa. Useat ammattijärjes­töt
ovat; antaneet, sille kannatuk-^
sensa, -joskaan ei;muodollisesti, ku­ten
Norjan ja Suomen. Komitean
takana on 13 miljoonaa englantilais­ta
ja venäläistä työläistä, ja sitä
paitsi on muiden maiden voimak­kaat
vähemmistöt lausuneet kannat­tavanpa
,sen tarkotusta. On aivan
selvää, että maailman organisoitu-,
jen työläisten enemmistö on komi­tean
puolella. Amsterdamin inter-nationalessaT
on käymässä ankara
kamppailu seuraavista kysjrmyksis-tä:
1. suhteesta Neuvosto-Venäjän
ammatillisiin järiestöihin; 2. suh­teesta
Kansainliittoon ja kansainvä­liseen
työtoimistoon; 3. yhteisrinta­ma
porvariston vaiko kommunistien
kanssa? 4. suhteesta'• siirtomaakan­sain
vapaustaisteluun; Vastakkai­suudet
ovat niin ankarat, että Ams­terdamin
intemationaten sihteeri
Oudegeest on uhannut sen puheen­johtajaa
Purcellia - välien . rikkomi­sella.
Saman aikaisesti, kasvaa jouk­kojen
myötätunto Venäjän amma­tillisia
järjestöjä kohtaan ja refor­mistien
lähentyminen gompersilaisiin
ammattiyhdistyksiin. Yhtymisen ti­lalle
venäläisten ammatillisten jär­jestöjen
Icanssa asettavat reformis­tit,
varsinkin Saksassa, yhdistymi­sen
Yhdysvaltain ^ ammattijärjestön
"kanssa.
Italian opetukset
laista on Amsterdamin intemationa-
Isn kamppailu fasrismia vastaan.
Kysymys Amsterdamin intematio­nalen
suhteesta Venäjän ammatti­yhdistyksiin
ei ole yksinomaan ve­näläinen
-kysymys, vaan kysymys
vallankumouksellinen ammattiyhdis­tysliikkeen
ja Amsterdamin intema­tionalen
välisestä suhteesta. Viiden­nen
kongressin tunnuksena oli mo­lempien
ammatillisten internationa-lien
yhdistäminen kansainvälisen
eheyskongressin kautta' periaatteel­lisen
edustuksbn pohjalla. Refor­mistit
vaativat sen sijaan Venäjän
ammattijrhdistysten liittymistä Ams­terdamiin-
ilman ehtoja. ^ Viedäkseen
harhaan työläiset levittävät refor­mistit
erinäisiä legendoja, kuten
esim-: Venäjän ammatilliset järjes­töt
mielivät luopua Profintemtstä,
ne mielivät vapautua Venäjä» kom­munistipuolueen
vaikutuksen alai-;
suudesta j.n.e. Tämä on tietysti
mieletöntä ja naurettavaa. päähän­pistoa,
jota ei edes m^csa vaivaa
oikaista.
No. 38
VenHjan ammattiyhdislykset muo­dostavat
Profinternin eli­mellisen
osan
ja neuvottelevat — Profinternin si­jasta
— Amsterdamin kanssa vain
sen vuoksi, ettemme eheyden edun
Vuoksi takerru muodollisuuksiin.
Venäjän ammattiyhdistykset eivät
harjota, eivätkä tule koskaan har-j
ottamaan mitään muuta politiildca
kuin Kominternin ja. Profinternin
politiikkaa. Amsterdamin johtajat
mielivät tehdä uskottavaksi, että
heidän intemationalensa on ainoa
maailmanjärjestö. Todellisuudessa
€> se ole edes europalainen järjestö,
koska Neuvostoliiton ammattiyhdis­tykset,
neljännes Tshekkoslovakian,
puolet Ranskan ja suuri osa Hollan­nin
ammatillisesti järjestyneistä työ­läisistä
• lukeutuvat Profinterniin, ja
sen lisäksi,ovat Norjan ja Suomen
ammattijärjestöt molempien intema-tkmalien
ulkopuolella, ja melkein
kaikissa ammattiyhdistyksissä , on
huomattavia vallankumouksellisia
vähemmistöjä. Balkanilla kannatti
90 pros.". järjestyneistä työläisistä
Profinterniä, ja vain poliittisten vai­nojen
avulla on- siellä voitu muodos­taa
amsterdamilaisia järjestöjä. Eu­ropan
ulkopuolella on; Amsterdamin
intemationalen.asema romahdusmai­nen.
Koko Kiinan ammatillinen l i i '
ke lukeutuu Profinterniin. Samoin
ammatilliset järjestöt Indonesiassa,
Persiassa ja joukossa muita siirto^
maita.' Japanin ammatillinen va­semmisto
on niinQcään, joskaan ei
muodollisesti; liittynyt Prof inter
niin; Amsterdamin herroista,; jotka
yliarvioivat Europan ammatillisen
liikkeen,' on feiirtomaiden ammatilli­nen
liike vain pikku juttu, mutta
meille on se uusi lehti kansainväli­sen
ammattiyhdistysliikkeen histori­assa.
Pian tulevat sokeatldn näke-mään,
että Amsterdam liikkuu las­kevaa
linjaa, kun taas Profintern
on kohoamassa.
Uusien maailmanosien työläisten
aktiivisuus lisääntyy. Japanin re­formistit
' koettavat saada koolle
yleis-aasialaisen ^* ammattiyhdistys-ieongressin
saadakseen aikaan vä­rillisen
äntemationälen Profintemiä
vastaan. Japanilainen reformistijoh-taia
Susuki on koettanut taivuttaa
Shanghain työläisiä' tämän -ajatuksen
puolelle, mutta on saanut ansaitse­mansa
vastauksen. Kiinan työläi­set
eivät halua mitään erikoista in-temationalea
värillisiä rotuja var­ten,
vaan- todellista maailmaninter-nationalea.
- Australian ammattiyh-distysjoht'ajat
ovat koettaneet tehdä
Reformistit väittivät varhemmin
voivansa voittaa fascismin reformis­tisin
menettelytavoin. Italian re­formistit
. eivät kuitenkaan voineet
pelastaa edes omia järjestö jään ha­joamiselta.
Monet reformistiset joh­tajat
sopeutuivat fascismiin ja mo­net
ovat suoraan siirtjmeet niiden
leiriin. Italian kirjaltajaliiton sih­teeri,
Tommaso Bruno, on perustel­lut
tällaista , askelta "apukassojen
pe 1 a s t a m isväittämät1»myydellä".
Mutta ref onnistit ovat samitlla ker­taa
harjottaneet mitä ankarinta
poissulkemispolitaikkäa kommuniste­ja
vastaan ja erottaneet paikalliset
'•työtoverit'^ Kun Prpfintiern ke­hotti
Amsterdamia; ryhtymään yhtei­seen
kamppailuun Italian vainottu­jen
j ammatillisten järjestöjein tur­vaksi,
«Amsterdam vastannut lain­kaan
tähän vetoumukseen, ' löutta
käänfyi, sen sijaan Geneyen työtoi-miston
puoleen, joka lupasi armolli­sesti
ottaa tämän kysymyksen päi­väjärjestykseen
vuonna 1927!, Täl-samallaisen
yrityksen Tyynenmeren
maita koskevan - ammattiyhdistys­kongressin
kutsumiseksi^ samoin Yh­dysvaltain
ammattiyhdistyspaavit:
jotka mielivät luoda amerikalaisen
intemationalen gompersiläisjärjestö-jen
vallan . alaisuudessa. Voimak­kaan
• työväenliikkeen esiintyminen
Intiassa, Kuubassa ja Filippineillä
j.n.e. osottaa, että eheyskysymys ei
ole mikään europalainen, vaan maa-ilmankysymys.
Me ehdotamme kan­sainvälistä
työväenkongressia kaik­kien
ammattiyhdistysten yhdistämi­seksi
ja sitoudumme näin tapahtu­essa
purkamaan Profinternin ja
alistumaan kuriin, mikäli^ joudumme
vähemmistöksi. Pidätämme itsellem­me
vain oikeuden vapaaseen agita-tioniin
ja propagandaan uuden jär­jestön
sisäpuolella ja ehdotamme
samaa sosialidemokraateille. Mikä
tässä icaikessa on sellaista, mitä ei­vät
voisi hyväksyä ihmiset, -jotka
väittävät olevansa demokratian esi-taist€
flijoita? Ja kuitenkin välttää
Amsterdam antamasta selvää vas­tausta
koettaen sen sijaan saada
aikaan hämmennystä; '
Ankaraa luunppailna eheydestä
Kaikkien Kominternin osastojen
on käytävä mitä ankarinta kamp­pailua
kansainvälisen yhdistymis-ikongressih
ja yhden^ ainoan, kaikkia
maita, maanosia ja rotuja koskevan
intemationalen aikaansaamiseksi.
Mutta, siihen: mennessä ön meidän
tehtävänämme työ -vaikutuksemme:
lujittamiseksi, ja kiinteässä yhtey­dessä
Kominternin kanssa toimivan
Profinternin vahvistamiseksi ja ra-
Komintem ja Profintera ovat.
pikemmin tulemme me saavo^jT^!
eheyden. Amsterdam v ä i t S ^
vansa itsenäinen, internationale
ka pitää yhteisiä istuntoja II
nationalen toimiston kanssa j ä ^ ^^
on <;eneven työtoimiston jäsen Sf^
kä kautta se. sitoutuu velvolllS^
siin, jotka pohjaavat porvarillisfji
haUitustep päätöksiin. TäDai^Sr
senäisyys on tietysti löysää Jave-J"
lua- " ' -
Me' olemme eheyskysymyisessä i
saavuttaneet suurta menestys^-
koska yhä suurempi määrä osasS'^
ja on oppinut taitavasti lähestvl
mään puolueettomia ja soaalid."
mokraattisia työläisiä. EngJannjS'
kommunistjipuolue' sovelluttaa isit^^
teisrintamataktiikkaa kaikkein
nestyksellisemmin. Tällä pilcknpiioi"
lueella on vaikutusvaltaa satoaiin:
tuhansiin mpan työläisiin, lieael
tyksellisestö: : yhteisrintamatakfökaa^
sovelluttamisesta oYi niinikään esi-merkkinä
Ruotsin eheyskonferens^ ?
Göteborgissa,mikä konferenssi
disti kolmannen osan kaikista Bnötl
sin ammatillisesti järjestyneistä työ.
Iäisistä keskinäisellä luokkataistelu:
pohjalla ja-antoi eri puolueiden jaC
suuntien edustajille yhteisen lähim;-:
päin tehtäväin ratkaisutannpiseit^
Italian- kommunistipuolue «n jous.
tavalla bolshevistisella aktiivisuadeV
laan älynnyt tehdä itsestään fascis^;
tivastaisen -liikkeen johtajan.
Meillä on.' myös heikot puolemme^
jotka käsittävät ensi kädessä yhteis."
rintamakysymyksen muodollista kä­sittelyä.
Näitä virheitä ovat: ij;
omain voimain yliarvioiminen ja
vastustajain^ voimain aliarvJoimiB€n'
2. vastustajain voimain aliarvioimi.
nen; 3. epäluottamus työväenlnokarj
kykyihin; 4. sellaisten vaatimusten
esittäminen yhteisille toiminnoille,
j'oita ei voida ajaa läpi; 5. johtaja--
alotteita ilman joukkojenmobilisoiur
tia; 6. eheys mihin hintaan h3rvänsä;
jopa omien periaatteidenkin knstan-'
nuksella^ kuten on monessa tapaok-sessa
_ollut^ laita Jugoslaviassa |ja
Rumaniassa. 7. > passiivinen kanta
kommunistien: erottamisen johdosta -
ammattiyhdistyksistä, kuten esim.?
toveri Lutenin - erottamisen suhteen:
Belgian bronssityöläisliitosta; 8.-rät-tämätön
puolueettomain ja sosialide-mokraattisten
työläisten vetäminen
eheys järjestöihin; 9. vihamielinen;
suhde kommunististen ja sosialide-.
mokraattisten'työläisten välillä; 10.
liian verkka yhteisrintamapäätösten
toteuttaminen; niinpä alkaa Tabek-;
koslovakian puolue vasta nyt aovel-luttaa
> yhteisrintamapäätöstä, ja
Saksassa on vasemmistosiiven luomi­nen
vasta alkuasteessaan; 11. yh-.
teisrintama vain kommunistien eri
järjestöjen välillä , eikä puolueetto^,
main ja sosialidemokraattisten iyö-
Iäisten kera; 12. eheyahermostunei-
«uus; liian nopea itsenäisten järjes­töjen
purkaminen, kuten esim. Sak­sassa
itsenäisen maa- ja rakennus-työläisliiton
hajottaminen; ,13. ySsi;
puolinen yhteenliittymisajan mää- ;
rääminen; 14. riittämätön eheyseh-dotusten
yhdistäminen työväenjouk-kojen
päiväntarpeisiin; 15. Profin-ternin
ja Amsterdamin yhdistäinis-kysymyksen
korvaaminen kysymyk- ^
sillä venäläisten ammatillisten jär­jestöjen
liittymisestä Amsterdamiin;
täten oli esim. Englannin konunn-nistipuolueen
laajennetun eksekuti-vikokouksen
päätöslauselman laita.
Toivon, 'ettei' Venäjän kommunisti- ,vi
puolueen informationikirjeen jäl­keen
«nää ole mitään epäselvyyttä
tässä kysymyksessä; 16. uusien^ jä­senten
värvääminen ' reformistisiin
liittoihin, vaikka vallankumoukselli­set
ammattiyhdistykset ovat kansal­lisesti
yhteenliittyneet, kuten esim. ;
Tshekkoslovakiassa; 47. lopettamis-mieliala
Profinternin ja siihen lu-keutuvain
järjestöjen suhteen; 18.
vaikeuksien väheksyminen taistelus­sa
"yhteisrintaman hyväksi, ja siitä
johtunut pettymys ja epäluulo ehey­den
suhteen; 19. ei mitään syste­maattista
kamppailua eheyden hy­väksi
; 20. oppositioliikkeen riittä­mättömän
joustava käsittely; 21. sa­mojen
väittfelymetodien käyttäminen
yhteisrintamaan liittymisen edellä
kuin yhteisten toimintojen aikana;
22. kyvyttömyys lakkojen yhteM"-
taman muodostamisessa, aktiivim-man
aineksen yhdistämisessä ja su-nä,
ettef osoteta, että puolue tekee
kaikkensa voiton suorittamiseksi.
Täten tapahtui esim. yhdysvaltalai­sessa
puolueessa antrasiittilakon, ai­kana.
• •
Me emme pelkää myöntää vir­heitämme.
Naurakoon vain Ams­terdam
ja n intemationalen herrat,
jotka lUexnaflevat vesilleen, mn^
eivät saa aikaan mitään kollektiivis­ta
kansainvälistä elämää...
ReformlsUt jatleavat bajotastyötis^
tosovsHosotti tämän jälkeen^ ,
maista ottamillaan esimerkeillä, etta
reforaistiset:johtajat jatkavat eddr:
leen hajotusiiplitiikkajinsa.
mistelevät^ Suomen iammattiyhdistys-liikkeeii
suririsuuntaista hajottamis­ta,
missä he odottavat poliisien apoa-
Mutta me toivomme, etta Siionien^
proletariaatti iantaa Amsterdamin
hajottajiUe näiden ansaitseman vas-kentamiseksi.
Mitä voimakkaampia jtaUkÄen. Asia, minkä puolesta mei-