1926-01-21-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm mmm mi-mi IMIKiI m To^tsana, tamauk. 21 p;iia—Thqr^ Jan. 21, W^ No. 9 mm — Karl Kautsky r^-i^t^^y if.r.^-' UV'- m: /•<^^, ^Koskelaiset eivät aina näytä to-ddlisia'kasvojaan^ He verhoavat ne ](M3fi^iasti körosanojen-• taa^; V a r s i n kin "vaseioaBistolaiset';, Jotka jopa feikittelevät ''valIankamon8"-sanaI-laMn. Snhtaatomisessa Jfenvosto. Liittoon j a yleensä Venäjän vallan-knmonlcseen on heidän .keskatides;^ • saan v a l l a l l a periaatteeUinen:ia|]^ ' .lännollinen -sekamelska Ja tekopyhä irSvalheeMiOTuk V Sitä^^^^=TO 'tnntoo . i h a n virkistävältä lukea Kautskyn viime .kirjasta, jossa ukko •'^^^^^^^^ kaan pane kynttiläänsä vakan alle. Sen nimi o n " I n ^ ja N eu vosto-Venäjä*'. . iHtuudella «i se niySskään; ole pilattu, sillälm^ todisteluja ei kirjottaja pidä tarpeeV , lisena esittää. Hän vaan i huistö^^^ ' väitteitään.'. A l k a a Marxista — kuinkas muuten. Selittää 'kuinka Marxin Inter-f nationalen päätehtäviä' oli taistelu ''::.v Venäjän ' i t s e v a l t i u t t a .vastaan. Ja ' hänen mielestään on se yhäkin §f'Sp-- H;;; sialistisen TySväen-Internatic^ —* j o l l a nimellä II Internationafe^^ , ijyt esiintyy — päätehtävä. Lukija ' on tietysti kysymysmenkkinär-^:*^^^^ K a u t s k ^ «n asia hjrvin yksinker- .täinen: äta itsevaltiutta 'ediistiävnt': " . n y t — bolshevikit ;Nämä bplshevi4 r^tet; sk ker- , ran tovereita j a käytiin niiden kans-f' sa taistelua henkisillä aseilla prole-täriaatin sielusta." • J a silloinkinSn^^^ kyllä "yrittivät terrorisoida multa puolueita" —r Kautslqr ei 's^l^p^^ ten. J a kö|iosi .bolshevismi vallankumouksen pjrrkimysten "tarmokkaana / ja^häikaHemätt3mänä t a i s t e l i^a^ l i^ ' .^^•ajrotta'kun kapitalistit j a M i ^ l ^Iälliset' o l i v a t poisjuuritetut* |i>d|i(l| Mt Valkokaartilaiset"'lyddyt takadn,; .r osottautni, - « t t ä pelkkä' omistavien 1 ms. tvsvous; j o t a iokaiiien^^i^ rosvo . ' osaa, ^ei '«le'"mitöän-'sosiaMsifn^i|jap eittä sen rakentamiseen puuttuu bols-l i e Y t t k i — Venäjällä'kaiklci ed^l:^^ ' tuotantoorosesllil , 1 jrha, enemmän tukkeutui, ^ joiikkojeti| •'/^ knijnns kävi yhä suuremmaksi, mitä; • ' ,enem£aan' bolshevistinen .valtiöyaitef - ^ - l u j i t t u i . / ^'iPyj^väki i i o u s i / b o l s t i i p l •b- t'-^''!*> ' ^leJa vastaan.' Nämä raivosivat tyo- '4>äiro» ^'"""lalisteja S i i n a ' t s a r i s m in Kautskyn^xnut' #^w, r j Ä tulta siihen, , ^ . K ö m i n t e n » ^ 'voivat'viihtyä vain -'ittoiilej^ll^i^at^ lurjukset, IcutenmySs tietän>|i^iinit| ^ ^ ajattelemattomat haaveilijat", j 4 et- •vf^' y \{:' tä < IjFeayostoicaUan. päätehtävänä^ ny|j 0> ';;^on'^'**«'ittttt'tw " f , ; f ' j a jtyhmentaä "proletariaattia Venl|^ '-• ;\'^Jän^8iBa^ja,uikopuoletfä,' '«^p., -tehdä; f > sitä yhä kykenen^ttomSmmäksi va-- 'Irf r • ,päntfcömiiian"»*3«^n"''»Ja **sen , t o i - '-«r> *>jintk,'3ös s^'menestyisi, «i johtaisi yikei vastaani "'sosialisteja alettiin lasmönarkiat, lienee sekin vain vä^ kivallalla voitettavissa". - Kautsky ei voi- sanoa, nouseeko bolshevikkeja vastaan "demokraattinen kapina"^ jOka yhdellä ^iskulla valtaa koko valtioalueen >— j a vain -sellainen nousu voi;;Voittaa", vai t u leeko hajakapinoita, "kuten ne nyt Venäjällä ovat jokapäiväiset Jäl-kimäisesgä tappaksessa kulkee -Venäjä kohti yhä suurempaa rappiota, kuten, .viime vuosisadan Turkki! Pian on hänen mielestään saavutettu; aste, j o l l o in "jokainen demokraatti, nen liike Venäjällä on • toivoton". Mutta pieni valon pilkku kuitenkin hänelle vilkuttaa: bolshevikkien täytyy käydä kauppaa. Ja "tähän voi Internationale kaytännSlliaesti tarttua". Mutta ennenkuin tulemme Kauts-' kyrt : f'fcäytännolllseen'^ ohjelmaan, VOimme seurata häntä teoretisoimif sen alueelle. Hän sanoo: 'jBoIshe-vistlnen ajatustapa, joka ei pidä^ teoriana bstraktiorteja (ajatuskohdatt.r naisia) asiain .yksinkertaistuttamis-keinona^ i vaan todellisuuden tarkkoina kuvina, ei näe mitään ylimenokausia. Se näkee vain pääomani diktatuurin tai proletifirfaatin diktatuurin, kaikinpuolisen ' k a p i t a l i s m in tai: kailqnpuolsenVsosialismin, ei; m l ; tään plllä välillä". . ' ' .Tämän läusf e n ' johdosta' täytyy kysyä,-, onko, K^utjsky i t s ^ noin tle^ tämäton ;Vai luottaako hän toisten tietämättömyyteen., Kuka ' o n , tar-i kemn^in k u i n . L e n i n —, e s l m . ' " L u o n -; taisverosta" ^Ikiijassaan — selittänyt ne/lukuisatjtaloudelliset järjestelmät j a ; välimuodot, jorta Venäjällä -pa-' raikaa\on! .Jokaista valtiorakennetta katsovat .leniniläiset myoi^in vain analysplmalla sen. luokkaslsältdä: mikä luokka t a i mitkä luokat käyt-^: tävät valtaa? Jalämälarkka todel- Itsuns^tkimus . osottaa meille, että iUutslfflVV ja-ikunipp^^ lisenä demokratiana, luokkien ylä- |>uoli,sena "kansianvaltana" julistama 1ärjes](elmä ^ nyk. -Europan maissa y.m,^ « n huonommin' tai paremmin: yethottua porvarillista diktatuuria. , 0n lorua jutella, etteivät bolshevikit voi ^muka ajatellakaan muunlaista demokratiaa k u i n porvariston diktatuurin^ peitteenä olevaa.. Olihan L e n i n i n tuiixiusaanana 1905-17 "ty8.^ väen j a talonpoikain demokraattinen d i k t s l u i i r i " j a määritteli !hän<^ t a r koin, mitä sillä tarkotti. Kautskyn tukemaa j a E b e r t i n edustama Saksan, "d^emökratia" sen^jaan on osottau-, -tunnt "ail^Ik miksi me kommunistit' sen a l u n alkaen leiraäsii^me — porvariston diktatuuriksi;' Ja'mitä dikt a t u u r i i n tulee, on sen käsitettä ; ( a b s t r a k t i o n i a ) . K a u t s k y koettanut määritellä/' mutta tehnyt sen> hu^nos- - kuten . L e n i n pn icirjassaan " P r o - i i i - i - , - lä^etkell^, työväen ^ousiip, votmak- "^i^"'^ • .-.loan « s t e m ^ i l m W s a , " j o p a pahempi ' kuinV H o r t h y h '\pahamalnetrien ko-l inento';Vttkarissä t a i Mussolinin I t a - 1 . liassa,^*jotka sentään eivät tee. k a i k - ' '.jflcea•^proletariaatin ' oppbsitionin , i l - 'i-*!'' • ' ' / » « ^ ^ - "-niin täysin , mahdottomaksi S ^ v ' , - \f,kuiä,neuvqstokomento"/ N^iivcbto-iiC'' /';r**Mitu«-<)n-. k a u t s k y n käsityksen mu- " kaan - " p r o l ^ a r i a a t i n vaairallisin vi«; \ l i o l H n e h " ja ' s e n ' voittaminen on ''sosialistisen ' ' työväen-intetnationa- . Ien tärkeimpiä >htäviä".. Ja "tas- ^tä^ tehtävästä pitäisi' meidän ^|1^tc.. k i e n olla yksimielltot. Nyt on vain v;n.ky8ymysi>kuinkarse.' ratkaistaan". ' " R a u h a l l i s i n tie on &ina';;(pua^ ' vähimmän- uhreja kysyvä", i ;a^^ '-Stautaky,/'jos^ se,vie perille!'' N i l n - ^ i n se^ onkin. jMutta hän tietää, , « t t ä ' ihmisten teitä eivät määrää ~heidan toivomuksensa. Ja bolshe- , v i s m i n tapainen "hirmuvalta" ^ e i - '-Irakista^ muutoin kuin väkivallalla. ;^:;o>KcH>mlUiaella'tekopyhjrydellä :h : hän, että muka " e i mikään olisi ' o l l u t Bianampaa kuin jos me bols-l e v i s m i n - . arvostelijat olisimme : o i - . leet väärässä".. M u t U ei, "enem- ^':':mänjknin-anw3telijainsa h a u k k u^ ryöppyjä e i ae ole kyennyt tnotta- -v.:maan'fv '^Kautsky selittää nuuskavii-saasti, että jos bolshevikit voisivat antaa* vähänkin vapautta, n i i n vielä olisi toivoa..»ratta nyt täytyy: niiden yhä enemmän turvata pistimiin ja^ pyoveleihin. ' . ^ J a hänellä on hyvä .vertauskohta^ k i n ; "Amerikassa on lukuisia m i li :s.jonäärejä; Ajotka nuo vat köyhimpiä proletaareja. Niiden proleiiaarmen alkuperä ei «stä niitä myöhemmin tulemasta proletariaatin: ^ekailemattomiksi f j a koväsydäini- ' mkai .riistäjiksi. , ' Saman näeinnie ; bolsheväeJllaV, j o t k a Eroavat mujUtta 1!^^ rvaltalnokuta v a i n 'fer&oben r ' "alen jaJiapeämättomyyden' Riitta''. ' J a '.u joiilalUsesti. julistaa Karl Kantskys- " K n t e n jokainen mntf so-tilasdespotismi, .Icnten Homanbvieh;' i Hal>8l>nrgien,i Hoh«n»»Uernien^^^^ m mi II - Mm kissamaissakäyvät oikein ajojahtia kommunisteja vastaan j a niiden l eh distd kiihkeästi agitceraa bolshevikk e j a vastaan, uskottelee Kautsky, «ttä V "maailmanvallanknm<>tiksen peikko lakkaa pelottamasta hallltufc sia Venäjän ulkopuolella". — Entä silminnäkijäin kuvaukset Venäjältä? — Kautsky ymmärtää, että näin -voi joku hänelle huomauttaa, kun hän juUstelee Venäjän talouden olevan toivottomasti rappiolla. Siksi seUttää hän, että " 3 /4 isiltä mitajjmaailmalle Venäjältä kerrotaan, on valetta". J a hän määrittelee tarkemminkin: <. selostuksissa, joissa Venäjän olot maalataan mustiksi,;on toinen puoli t o t t a ; . t o i nen valetta", j a "kutakuinkin k a i k ki ön väärää silminnäkijäin ruusuis^sa K u v a u k s i s s a " ;— K u i n k a ihmeen ykr sinkertaista j a selvää: eivät vain bolshevikit ole "valehtelijoita j a v a lapattoja", vaan kaikki Venäjällä käyneet ; sos.-dem. työläiset,^ ammatilliset johtajat j a p'orvärit — kaik 21>^''\,v^*;^TianaainvaUsi^ proletariaattia. ^„ ' . t ^ ^ K ^ ^ - 'v:<r?\:" ^ ' natevästi osottannt, . ä^^.f, ' SitfceÄ Jaukasee ikautaky «uurpa- ^letaarinen vallankumous ja luopio ff>~:-»/ tiolssensa: «Se lbola|ievisml) on täi. Kautsky". ' . . . . -.^ . ^ Mutta^'*palatkaamme* Kkutstcyii ^'käytännölliseen'^ (asiaUisesti: mielikuvitukselliseen) " a n a l y y s i i n " . Hän ; ^ r t t ä p [ : ^ v ^ ; ^ qvjBty syönee^ n i i n . e i heillä, ole icnuuta, i>el.astusta kuin 'rosvota' paljoa: rikkaampi'^ Län-vat he : sitä .m^ t a ! Mutta k u n sitä ei ole kuulunut, ovat bolshevikit ruvenneet pyrki- •«nään rauhaan. j a kanssak^3rmisiin kapitalististen hallitusten kanssa. Kautskyn järjen mukaan, "sulkee tämä päämäärä pois maailmanvallan- ;kisimotiksen". Bolshevikit ovat k u i tenkin epäjohdonmukaisia: käy^mt kauppaa j a uskovat samaan aikaan maailmanvallankumoukseen. Tämmöinen ön ''bolshevismin johtaville päiile sitä vähemmän vaikea, k u n he alkujaankaan eivät ole pyrkineet s i i hen, että • proletariaatti vapauttaisi itaensä. He pitävät prpletariaattia siihen kykenemättömänä". — Tämä väite, kuten muutkin, on Kautskystä niin itsestään selvä, «ttei hän y r i täkään, sitä millään perustella. Nyt ymmärtää Kautsky — höpe-ryydestään huolimatta — että hänelle -tallaan mnistuttamasin, että täytjry niissä bolshevikeissa sentään JQtain kapitalismin ' vastaista olla, kun kaiken maailman porvarit niitä! n i i n vihaavat j a pelkäävät. Hän i sanoo sen t a k i a : "Mutta tämän kautta ei heistä ole tullut pääomalle ys. tavallinen v a l t a " , he —- nuo kavalat bplshevikit — ''eivät halua luovuttaa asemaansa ("työväen riistäji-nä;!) kapitalistnuokalle";; Ja.,"8iksi ovat: l\e nyt proletariaatin j a pääoman yläpuolella, yrittävät käyttää niin toista kuin- toistakin välikappa- Icenaan"^ — Kas siinä oikea "marad-laisuuden" mestarinäyte: on valta joka..ei ole työväen.eikä porvarien! biperialisteiUe' mieliksi tqistaa JKautskjr, että "näniä herrat yhtä' lailla komentavat III Internatlona<- lea k u i n neuvostodiplomatiaakin.". J a samaan aikaan kun kapitalistit k a i - ff/l \ kien .silmät ovat nuo kavalat bolshev i k i t kääntäneet. Kautskyn mielestä on selvää, että bolshevikit: eivät tahdo kansan valistamista, vaan sitä pimittävät! Tietenkään 6i noin sanojaan passaa selittää, että bolshevi-^ kit -julkaisevat valtavina - painoksina ei vain Marxin j a Engelsin, vaan myös Plehanovin^ samoin k u i n K a u t s - kynkin.teoksia. • Taitaa pitää. K a u t s ky jo omaakin aikaisempaa tuotantoaan vaarallisena. .yr Y k s i keino olisi Kautskyn mukaan j o t a in aikaansaada: lainat. Ne ovat häneh tietojensa, mukaan "kapitalismin alusta, alkaen olleet voimakas keino joko helpottaa tai vaikeuttaa vapauksien- isaavuttamista".' - M u t t a ' hän pelkää, että sekään keino .ei pysty bolshevikkeihin.' J a n i i n ollen niille' lainein antaminen vain . l u j i t taisi niiden "hirmuvaltaa". Hän siis pikemmin varottaa ikuln kehottaa ka^ p i t a l l s t e j a a n t a m & t a . j a i n o j a . Mutta armollisesti hän myös selittää, ettei "kansainvälisellä sosialismilla" ole asiaa vaatia, bolshevikkeja maksa, maan. tsaarin> velkoja. Hän huomauttaa, että onhan se Saksankin hallitus setelitulvan avulla Vakko-iuovuttantjt-.' omaisuuksia. Kautsky vakuuttaa, että 80s.-dem. ovat k u m - mankinlalsen pakkoluovutuksen vastustajia, emutta k u n se 'nyt on tehty, n i i n mikä sitä* menee muuttamaan. ^Pääasia on tässä se, että Kautslcy ei näel j u u r i mitääii mahdollisuuksia "rauhalliseen kehitykseen" Venäjät lä, vaan panee kaiken toivonsa bolshevikkien väkivaltaiseen kukistamiseen. "Se häikäilemätön ryöstö-viljelys, jota -bolshevismi harjottaa' Venäjän taloudellisiin voimiini nähden; tekee sellaisen lopun hyvin to. dennäköiseksi". ^ i l u t t a nyt - tulee eteen vaikeus: jos pitää kapinaa bolshevikkeja vastaan .'^välttämättömänä, niin eikö siitä seuraa,, että menshevikit tulevat aseellisen kapinan puolueeksi Venäjällä? — Kautsk y on-olevinaan hyvin ovela, kun selittää, ettei suinkaan sitä tarkota. Hän ihan "teoreettisesti" selittää, k u i n k a . aseellisen kapinan, valndsta-^ minen nykyisellä kehityksen asteella muka on toivoton yleensäkin. Ja erikoisen toivoton se on bolshevikkien maassa, sillä näillä oh maailman kurinalaisin a r m e i j a " j a "tshe-ka'', jolla ei o l e nykymaailmassa ei*- kä .historiassa vertaistasi^! i.ix-j'^:'- .'•^v.'"'-.,''''-^'cV''•'iV'"^''-•"" • •^^^•'''•"^.'J'--^ ri-^ Kautsky on keksinyt huvittavan teorian, jonka mukaan heikäläiset — S.O. kaiken maailman menshevikit —. eivät alussa tunnustaneet kapinaa bolshevikkeja vastaan oikeutetuksi; koska nämä silloin vielä "nojautuivat proletariaatin ja talonpoikain vahvoihin kerroksiin". Tosin nuo nos. ket — Kautskyn mukaan — tiesivät silloinkin, "että heidän (bolshevikkien) keinonsa eivät tulisi viemään perille", jopa ne "lykkäisivät-kin pr<^letariaatin vapautusta". Mutta silloin o l i vielä (!) pelko, että/ bolshevikkien kukistaminen auttaid valtaan valkokaartilaisia. Geor^as-sa ainoastaan ei sellaista vaaraa ole ollutkaan. Nirt tietää Jokainen, että tätä Kautskyn historiankirjotusta on r o i masti oikaistava: ensiksikin ovat menshevikit tapelleet aseilla neuvostovaltaa vastaan, jai j u u r i «illoin kun se taistelu — Kautskynkin todistuksen mukaan auttoi valko-kaartilaisia. , Toiseksi on bolshevik. kien kannatus nykyisin koko. joukon laajempi, k u i n noina kovien koettelemusten aikoina.. Ja kolmanneksi ovat menshevikkien kaikki ennustukset -— että "huomenna ne kukistuv a t " — osottautuneet tuulen pieksemiseksi Mutta, mistään viisastumatta hosuu Kautsky entistä hur-* Jenimin.' : : J a hänen.johtopääl^ksenäl on, et-tä nyt bn kailckinainen -kapina, bpls-.. hevikkeja vastaan oikeutettu. ° M i tään taantumuksen pelkoa el ole. Siitä yksinkertaisesta syystä, että siellä ovat bolshevadt panneet käytäntöön k a i k k i , mitä vaan oH mahdollista taantumusta Venäjäflä".. Kukaan e i v o i enää suurempaa taantumusta panna toimeksi. Jokainen hallitus, j o k a t u l i s i bolshevkkien t i lalle, o l i s i edullisempL Ja yksi sen uuden, vastakumonksellisen hallituksen eduista" olisi Kautskyn mielest ä se,, että se olisi — älkää naura- — heikko! .Hänen mielestään on se hallitus paras, joka ei ole yhtenäinen!^ , Että heikko hallJtus t e k i s i maan imperialistien astinlaudaksi, että s i säisesti ristiriitainen hallitus tekisi kaiken undistustoiminnan mahdottomaksi — nämä alkeelliset totuudet eivät mahdu Kautskyn kalloon. Hän tahtoo saada* Venäjälle heikon ja hajanaisen hallituksen. Ja Icapinan kautta. .."Meidän .ei - enää tarvitse pelätä aseellisella nousulla edistävämme taantumusta", vakuuttaa hän .yhä uudelleen.:- Jokainen muutos Venäjällä edistäisi hänen mielestään — vapautta. Kautskyn; mielestä pitäisi senkin t a k i a kiiruhtaa bolshevikkien Jcukis-tamista, että ne "yrittävät kÄcissa Idän valtioissa' saada aikaan tulen, pesiä; sopivana hetkenä pannakseen maailman liekkeihin j a rosvotakseen sen pulitaaksi". Siinä Kautskjm y k sinkertainen' käsitys Aasian kansoj e n vapautustaisteluista. Ja hän j u l i s t a a juhlallisesti, että " e i tule k y symykseenkään, ~ että - sosialidemora-tit koettaisivat .pelastaa bolshevistis-r ta järjestelmää". Puolueettomuus sellaisessa tilaisuudessa olisi " p o l i i t tinen i t s e m l i r h a ", — Missä:tilaisuudessa? — No, s i i nä yleisessä kansan kapinassa, joka Kautskyn mukaan pian nousee bolshevikkeja vastaan. Mutta j o t a Menshevikit eivät saa valmistaa. Mutta johon heidän pitää mennä joukolla ^ n k a a n . "Olot Neuvosto-Venäjällä ovat niin kauheat, huudahtaa hän, 9en hallituksen politiikka on niin hirveää>«ttä on otettava lukuun sellaisen kapinan : mahdollisuus". ; Ja "Internationale ei - voi tuomita osanottoa tällaisiin nousuihin". Vielä käsittelee Kautsky kysymystä interventiosta. Venäjän <|loi. hin ulkoa sekaantumisesta. -Hän--tietää, että aseelliset yritykset ulkoa päin ovat osottautuneet ''epätarko-tuksenmukaisiksi j a vahingollisiksi". Kokonaan hän ei hylkää sellaista puuttumista. Myöntääpa sen Inter-nationalen velvollisuudeksikin. Mutt a on sillä haittansakin, j.n.e. Mutta riittäköön Kautskyn k i r j a sesta; ^Ensi katsauksella tuntuu k u in .olisi koko k i r j a pelkkää vanhuksen hupsutnsta; siksi »flxielettjomät -ovat sen ylimalkaiset^ väitteet j a ennustukset. Mutta tarkemmin aatelien on kuitenkin todettava, että tällainen kirjanen tulee kuin: tilauksesta imperialistien . j u u r i rakentaessa - yhteisrintamaa J j a . harkitessa, miteht sen saisi käännetyksi Sos. Neuvostoliittoa vastaan. ' S e ei näet ole aivan help^poa. Maailman työväen sympatiat ovat niin selvästi Nei}vostovaIlan puolella. Täällä käy^ neet lähetyskunnat ovat. tuoneet luokkatovereilleen niin epäämättömiä terveisiä, että vanhoillisimmis- EaWn työläispiireissä harkitaan näin: taitaa siellä neuvostomaassa sittenkin tapahtua jotain,, jokai kuuluu meille kaikille. Epäämätöntä on, että suurthotanto. liikenne j a kauppa oyat valtion k a s i s i rr- siis k a n - sallistntetut, iota kaikkien^ maiden työväki vaatii. - Selvää on myös, että Venäjällä ovat edjstykseUisun-mät työväensuojeluslait: : 8 . ' t u n n in työpäiträ y.m. Palkat nousevat ja maan talous k o ^ o . Niin myös k u l t t u u r i . Työväellä on ainakin laaja osanotto talous, y.m. asiain hoitoon. Kansa yleensä on' opiskeluhommissa n i i n k u i n ei koskaan (lukutaito, koulut, kurssit, tiede, k i r j a l l i s u u s ) . . ' V : Työväen käsitys on, että tuon pitää saada kehittyä - edelleen; Mo.r nissa maissa (Saksassa, Ehiglannissa): ön työväen välittömänä etuna, että Venäjälle -viedään teollisuustuotteita: i a sieltä tuodaan raaka-aineita ja leiväksiä. Ja jos he o-rat ylipäänsä 'vastaan kaikenlaisia- sotia, niin ai- •van ehdottomasti sotapuuhiaVenä-ian vastaan. — Miksi sotaa? kysyvät he. Mitä syytä olisi ?> Ja vastaus on selvä: kapitalistit vihaavat Neuvostovaltaa. ^ Mutta' sellaisen syyn perusteella ei kansa voi lähteä sotiniaan. • TO-Näin ollen on imnerialisteille e r i t täin tervetullut seHainen"todi9telu", pttä Venäjällä ovat. n i i n hirveät olot i a sellainen työväen ^ r t o , että jokainen toimenpide mokomaa valtaa vastaan on oikeutettu. Ja jos he saisivat aikaan sotansa, niin m i l - .ioonaisissa painoksissa lorfttäisivät he Kautskyn kirjasta. Se on sen ensimäinen merkitys. . Toinen on se, että se pn Toisen Intemationalen johtajien sisäinen ajatus, jota kyllä ei joka maassa voi noin julkeasti julki lausua. Nuo so!«ialistipetturit eivät kyllä ylipään-sakään paljoa teoretisoi.-— he ovat '^käytännön miehiä". Tekevät ruo-kottomuuksiaan^ niifö-sen syvemmin perustelematta, kuiii «tt» n y t on.tä. mä".; välttämätöntä ^'tilanteen pelas; tamiseksi" t a i "työväen ^etujen vuoks i " t m A Mutta e i heillä o1^ m i tään, vaataan, J09 nyt' K a u t s k y — j o k a ' heitä on ennen maradlaiselta kannalta arvostellut — jos hän n yt Ihan "mandlaisesti" todistaa, että k a i k i n voimin on' tmsteltava bolshe^ v i k k e j a vastaan. Se on heille e r i t täin mieluista, sillä, bolkbevikit ovat heille tehneet n i i n paljon pahaa: villinneet työväen heitä^vastaan, j ä r kyttäneet heidän, byroloratlansa auktoriteettia; Heillä on pahat aavistukset, että sutä koituu vielä ikä-' vämpää: eivät ienää valitse virkoihin eikä valtiopäiville. Siksi kommunis. tit hiiteen. - M u t t a aäalla <m nos-kelaisille n u r j a n puolensa. Ja sen ymmärtävät "vasemmi8to"-nosket. Tuollaisella puheella menetetään joukkojen kannatus, r N e eivät, h y vin yksinkertaisesti, usko sitä. Niil-' le pitää sanoa, «ttä kyllä o l i s i hyvä se mitä - bolshevikit sanovat hommaavansa, mutta ne eivät osaa. Me teemme tuon kaiken paremmin. K u n han sopiva hetki tulee. Nyt ei ole. — J a vielä taitavammat nosket sanovat: - kyllä se mitä Venäjällä on tapaljtunut. on: ollut suuri j a välttämätön vallankumous. Ja kyllä se' on bolshevikkien ansio,;että se on h i i n haikailematta' suoritettu. H u t ta se' on ollut talonpoikainen j a porvarillinen vallankumous. Bolshevikkien virhe on, että yrittävät siitä t e h . , dä sosialistista. Se e i menesty. E i voi menestyä. On > l i i a n aikaista. Siksi — kaikki kunnia bolshevikeille. Mutta heidän aikansa on hävitä. J a he tulevatkin häviämään. Mutta me emme auta heitä kukistamaan. Tehkööt sen porvajit j a talonpojat. N i i n syntyvässä - v a l t i o s s a— millainen s^,sitten tuleekin <—ovat menshevikit työväen: puolue, oppo^tionis^' sa porvareita vastaan. Jä sosialismia voidaan Venäjällä yrittää .Vasta^ paljoa myöhen^min' k u i n länsimalssa.1 J o k a tapauksessa on nyt sotain j ai kumousten aika ohi. Ei s i i s pidä hosua. Pitää vain käydä "luokkat a i s t e l u a " . Vanhaan kautskylaiseen m a l l i i n . Näin haastavat vasennosket. Eikä niillp Kautskyn k i r j a ole ollenkaan tervetullut.." P i l a a hyvän pelin. Siksi nousevat he sitä vastaan. Lehdissä i a MarselDenV kongressissa selittää itävaltalainen iasennoske O. Bauer; niiden pääteoreetikko, että " b o l s h e v i k i t ovat epäilemättä Venäjän proletariaatin erään osan. kannattama, epäilemättä vallankumouksellinen ja epäilemättä sosialistinen puolue"; J a siksi ei niiden kukistumista' saa edistää. Niitä vastaan pitää vaan muuten, mielipiteillä, " t a i s t e l l a ". i Tästä asiasta, suhteesta Venäjään, y r i t t i : t u l l a -Marseillessa umpiperä. Mutta noskelaiset ovat tottuneita diplomaatt>eja. Kuten porvarilliset mestarinsa, n i i n hekin keksivät sopivan ' " f o r m u l a n " , sanontatavan. S. o., kun eivät voi jostain asiasta sopia,' lykkäävät he kannanoton Ja hyväksyvät lausunnon, joka ei sano; mitään. Marseillen kokoukselle, o l i . vat leräät p u o l u e e t— Suomen j u l - : kean. vastavallankumouksellinen so-^ sialidemokratla mukana — esittäneet, että Neuvosto-Venäjä on johdoton vaara rauhalle. Englantilaiset y.m. nousivat jsrrkästi tällaista vastaan. Ja n i i n tehtiin kiero päätös, jossa kehutaan, että SSSR on saa-. nut tunnustuksen porvarillisilta v a l l o i l t a etupäässä heidän . i - noskein! — avulla. J a tämä antaa heille o i keuden (!) kehottaa Venäjän kansaa pyrkimään demokratiaan j a v a . pauteen sekä vastustamaan hallituksensa . hyökkäävää . vallotuspolitiik-kaa! — Ja tällaiseen suostuivat ''vasen"-nosketkin; j .Niiden omatun-^^^^^^ to o n tyydytetty. Ja .nyt. saavat he* selittää työväelle, että ei he ole h y väksyneet Venäjän oloihin l a a n tumista. Mutta Kautsky saa selittää,- että eipäs j u l i s t e t tu Marseillessa joka kapinaa bolshevikkeja vastaan vastavallankumoukselliseksi. Hän bn näet Itävallan noskelaises> sa aikakauskirjassaa julaissut. pari kirjotusta, joissa vatkuttaa väitteitään j a lisää muutamia - u u s i a Ruokottomuuksia. , K u n venäläinen mens-hevikki D&n'kin on esittänsrt hänen kirjaansa , vastaan -samantapaisia väitteitä kuin B a i i e r * ) , sanoo Kautsky, että nämä toverit ovat Martov-vainaan.. kannalla, mutta. häh taas luottaa Axelrodiin. Ja:hänen mielestään tuollaisen "mielipide-eroavaisuuden" ei mitenkään - tarvitse "häfa-itä Häytännöllistä yhtenäisyyttä". Yhtä arvokas todistus kuin koomillinen toteaminen: Toisessa Intemationalessa 'saavat toiset pitää bolshevikkeja rosvoina ja taantumuksellisina, ioiden kukistamiseen osanotto on jokaisen rehellisen .ihmi. sen velvollisuus, ja. toiset taas saavat uskoa, että ne ovat sosialisteja; joiden kanssa on kyllä " e r i m i e l i syyksiä", mutta ioiden kukistumuien edistäisi vastakumousta. v K u i n k a he •^molemmat: v o i v a t k u u l u a samaan "Intemationaleen" — sen saavat he selittää niille työläisille, jbita moiset arvotukset vielä huvittavat. Meille riittää kun .voimme todeta, että K a r l Kautsky, joka jo enhen SQtaa yhä pahemmin alkoi poikkeilla pois marxilaisuudesta j a sodan -^ka- / : ? ) Hauskinta on. että Venäjän vastaknmonksellisen porvariston joht a j a Miljukovkin b n s e l i t t l n yt Kautskyn väitteitä pätemättömikaL I ^ A D A S T A SUOMEESI OSLON T A I KaOPENHAMINAN K A U T TA ^. _ ^.Ybä Jisälntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen reittimme osaksi' ön\ t u l l n t on-.yhtiö lisännyt .-seuraavan-mat-kavuoron Halifaxista «aoi^aan Skandlnaaviaaiu > Porjehdnloet Halifaxuta, K- S. S. S. H E L L I G O L ^ V , Joälakaan S p. ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN «distalcaistea natkain fcinnat ' S?Syfii»f^iy' $45.50 j a Ostakaa" edestakainen piletti T o r k a nn Hankoon, Helsinkiin t a i Maarianhaminaan ^183.00. i Erinomaiset' jnokavmidet kolmannessa luokassa. Hyttejä 2 j a 4 hengelle. Varatkaa byttipaildca paikalliselta asiamielusltS • n i i n aikaisin k u i n mahdollista. CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta varten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. Lähempiä tietoja saadaksenne kä^tykää pokallisen asiamiehen puoleen tai k i r j o i t t a k a a yhtiön Canadan Pääkonttoriin: SCANDmAVIAN-AMERICAN tiNE 461 filasn St. WiniupeK.Can. SI Upper Water St.. Halifax, Can. EUGEN W. ELFVENGREN, ^ No. 338 A. St. James Street, Montreal, Qae.' - J - V. KANNASTO ERICH J . KORTE. Box 69, Sadbary. Ont., Can,., . Port Artliar, Out., Cao. TEHKÄÄ BrtT SUOlja-IMLATK^^ mm mm UNJALLA Halifaxuta Suomeen (Goteporin kantta) 8—-9 vnorokaadessa. Y L I ATLANNIN JO POHJ A N MEREN , samassa laivassa ilmani muuttoa. -Matica alkaa; j a loppuu hyvissä .Ruotsin American L i n j a n laivoissa. : E i passin leimausta eäcä tullitarkastusta, . eikä ;' m i n käänlaisia viivytyksiä matk a l l a Rubtsin läpi. . Huom.I- Eärikoisia mukavuuk- ; sia .Suomeen . matkustajille ERIKOISHljNTÖJA 3:nnen iluokan' matkustajilla. S U O J f f i E N ja 'jakaisin A M E R I K A A N " G R I P S H O L M " $190 $186 Knlkuvnorot; New Yorkista Halifazbta Gripsholm tammik. 20 Drottningholm helmik. 6 Helmik. 8 Gripsholm helmik. 27 Stockholm maalisk. 10 Maalitk. 12 Drottningholm maalis. 27 Maalisk. 29 Stockholm > huhtik. 13 Hahtik. IS Gripsholm h u h ^ . 20 < Kolmas luokka itäänkäsin $110.^0 j a länteenkäsin $122.00. ' Enempiä tietoja antaa, lipputilauksia ottaa vastan sekä auttaa asioiden järjestämisessä L i n j a n lähin asiamies tai SWiE6lSH AMERICAN LINE 470 MAIN STREET, WINN1PEG, MAN. " S18 ST. CATHERINE STREET, WEST. MONTREAL, QUE. 71 Upper Street, Halifax, N . S. Temple BnUding, Detroit, Mich. " S T O C K H O L M " . " D R O T T N I N G H O L M " Cabin £in«a $167.50 j a toisen luokaln $172^50 • vähintäin ja siitä ylöspäin , kumpaanlrin suuntaani J. V. KANNASTO, Box 69 Sadbary, Ont., Can. ERICK J . KORTE. Port Arthur,. Ont. SUDBURY BJUGNC COMPANY Valmla^taa; kaikkia leipnriaiaanknalnvia tuotteita. E r i k o i s e n . hyvien^vk^ nyt alettu. — . Ulkolähetyks^t täytetään nopeasti ja huolella, j SUDBURY BAkiNG CO. 27 Onrham St. — Bpx 429 — Sadbtäry, Ont. — Telephone 1854 Asialaii & Seppälän S A U NA : Avoinna 4. kertaa •iiboMa:^ Tiistain^ > ketSdviikkona,: perjantaina ja ) .lauantaina kello ,1 .j.p.p. kello 12ita v o l l i. Sprace St. , Puhelin 1107 ' Sadbary,; Otet. Lähellä Vapauden, konttoria. ' A. O JA ENSILUOKAN RX&TALILUKE Tekee kaikkea räätälialaan. kuuluvaa työtä. ' 187 S. Algoma St. Port Arthur, Ont. LABER6E L U ] V I D BW COMPANY Täydellinen varasto ra- Vpmin5?tame!ta-na tuli noskelaisten parhaaksi apur i k s i selittämällä, että Internationale ei olekaan. sodan ajan vaan rauhan ase (sodassa pitää -tappaa toisiaan eikä veljeillä), j a j o k a sitten Venäjän vallankumoukseen T T - kuten S a k - san vallankumoukseonkin —- suhtau-tumisessaan osottautui täydelliseksi luopioksi, on nyt johdonmukaisesti osottannt,. että luopuruudesta käy tie petfuruuteen, ja..vastavaOanku-mouksen . epäsuorasta auttamisesta sen suoranaiseen el vain tukemiseen, vaan saarnaamiseen. J a se on hyvin merkille pantava saavutus. Kputsky'..,on repipyt r i k k i npskelai-rsuuden naamarin j a iosottannt, että 5'v9semnilstolaisetkin'^ sen naamarin t a k l ^ : p e l a a v a t .aivan" samakfpelia j u l k e l t t e n porvariston l a k e i j a i n k a n s. sa* ollen vain; näit». ;Taukkaitt'iäsem« mat, kierommat j a inliottatnammat. Y . s; RUOKAA SAATAVANA at^rioiitain ja ' viikottain. A u k i klo 6:ata a.p. — kloT 2d:eeD yöllä. . NEW WASHINGTON' CAFE Elm- St.^ < . Sudbnry,'^ Oat. Copper Ciiffilaiseji Pistäytykää puotiin jowt ' on kaikenlaista -'ensiluokan ; ruokatavaraa päivän halvimpiin ' U n t o i hin: . . --'ä-f^^^^ A.PELKOLA 7 Finland S t Phöne 104 V. A H ON PARTURILIIKE. PALLOtlAALt JA TUPAKKAKAUPPA ^äijaitsee" ' ^ • 7a LANG S^r^lCOBALt; OMTI Sämaaaä "pagcaaaa rnoluui «uitavana ateriolttain. j « viikottain: , - r - Hnoneita vuekrataan. . , Tovei^minen kohtein. ; ~ Mr*. Kerfceaea.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 21, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-01-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260121 |
Description
Title | 1926-01-21-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm
mmm mi-mi
IMIKiI m
To^tsana, tamauk. 21 p;iia—Thqr^ Jan. 21, W^ No. 9
mm — Karl Kautsky
r^-i^t^^y if.r.^-'
UV'-
m:
/•<^^,
^Koskelaiset eivät aina näytä to-ddlisia'kasvojaan^
He verhoavat ne
](M3fi^iasti körosanojen-• taa^; V a r s i n kin
"vaseioaBistolaiset';, Jotka jopa
feikittelevät ''valIankamon8"-sanaI-laMn.
Snhtaatomisessa Jfenvosto.
Liittoon j a yleensä Venäjän vallan-knmonlcseen
on heidän .keskatides;^
• saan v a l l a l l a periaatteeUinen:ia|]^
' .lännollinen -sekamelska Ja tekopyhä
irSvalheeMiOTuk V Sitä^^^^=TO 'tnntoo
. i h a n virkistävältä lukea Kautskyn
viime .kirjasta, jossa ukko •'^^^^^^^^
kaan pane kynttiläänsä vakan alle.
Sen nimi o n " I n ^ ja N eu
vosto-Venäjä*'. . iHtuudella «i se
niySskään; ole pilattu, sillälm^
todisteluja ei kirjottaja pidä tarpeeV
, lisena esittää. Hän vaan i huistö^^^
' väitteitään.'.
A l k a a Marxista — kuinkas muuten.
Selittää 'kuinka Marxin Inter-f
nationalen päätehtäviä' oli taistelu
''::.v Venäjän ' i t s e v a l t i u t t a .vastaan. Ja
' hänen mielestään on se yhäkin §f'Sp--
H;;; sialistisen TySväen-Internatic^
—* j o l l a nimellä II Internationafe^^
, ijyt esiintyy — päätehtävä. Lukija
' on tietysti kysymysmenkkinär-^:*^^^^
K a u t s k ^ «n asia hjrvin yksinker-
.täinen: äta itsevaltiutta 'ediistiävnt':
" . n y t — bolshevikit ;Nämä bplshevi4
r^tet; sk ker-
, ran tovereita j a käytiin niiden kans-f'
sa taistelua henkisillä aseilla prole-täriaatin
sielusta." • J a silloinkinSn^^^
kyllä "yrittivät terrorisoida multa
puolueita" —r Kautslqr ei 's^l^p^^
ten. J a kö|iosi .bolshevismi vallankumouksen
pjrrkimysten "tarmokkaana
/ ja^häikaHemätt3mänä t a i s t e l i^a^ l i^
' .^^•ajrotta'kun kapitalistit j a M i ^ l
^Iälliset' o l i v a t poisjuuritetut* |i>d|i(l|
Mt Valkokaartilaiset"'lyddyt takadn,;
.r osottautni, - « t t ä pelkkä' omistavien
1
ms.
tvsvous; j o t a iokaiiien^^i^ rosvo
. ' osaa, ^ei '«le'"mitöän-'sosiaMsifn^i|jap
eittä sen rakentamiseen puuttuu bols-l
i e Y t t k i — Venäjällä'kaiklci ed^l:^^
' tuotantoorosesllil
, 1 jrha, enemmän tukkeutui, ^ joiikkojeti|
•'/^ knijnns kävi yhä suuremmaksi, mitä;
• ' ,enem£aan' bolshevistinen .valtiöyaitef
- ^ - l u j i t t u i . / ^'iPyj^väki i i o u s i / b o l s t i i p l
•b- t'-^''!*> ' ^leJa vastaan.' Nämä raivosivat tyo-
'4>äiro» ^'"""lalisteja S i i n a ' t s a r i s m in
Kautskyn^xnut'
#^w, r j Ä tulta siihen, , ^ . K ö m i n t e n » ^
'voivat'viihtyä vain -'ittoiilej^ll^i^at^
lurjukset, IcutenmySs tietän>|i^iinit|
^ ^ ajattelemattomat haaveilijat", j 4 et-
•vf^' y \{:' tä < IjFeayostoicaUan. päätehtävänä^ ny|j
0> ';;^on'^'**«'ittttt'tw " f , ; f ' j a jtyhmentaä "proletariaattia Venl|^
'-• ;\'^Jän^8iBa^ja,uikopuoletfä,' '«^p., -tehdä;
f > sitä yhä kykenen^ttomSmmäksi va--
'Irf r • ,päntfcömiiian"»*3«^n"''»Ja **sen , t o i -
'-«r> *>jintk,'3ös s^'menestyisi, «i johtaisi
yikei vastaani "'sosialisteja alettiin
lasmönarkiat, lienee sekin vain vä^
kivallalla voitettavissa".
- Kautsky ei voi- sanoa, nouseeko
bolshevikkeja vastaan "demokraattinen
kapina"^ jOka yhdellä ^iskulla
valtaa koko valtioalueen >— j a vain
-sellainen nousu voi;;Voittaa", vai t u leeko
hajakapinoita, "kuten ne nyt
Venäjällä ovat jokapäiväiset Jäl-kimäisesgä
tappaksessa kulkee -Venäjä
kohti yhä suurempaa rappiota,
kuten, .viime vuosisadan Turkki!
Pian on hänen mielestään saavutettu;
aste, j o l l o in "jokainen demokraatti,
nen liike Venäjällä on • toivoton".
Mutta pieni valon pilkku kuitenkin
hänelle vilkuttaa: bolshevikkien täytyy
käydä kauppaa. Ja "tähän voi
Internationale kaytännSlliaesti tarttua".
Mutta ennenkuin tulemme Kauts-'
kyrt : f'fcäytännolllseen'^ ohjelmaan,
VOimme seurata häntä teoretisoimif
sen alueelle. Hän sanoo: 'jBoIshe-vistlnen
ajatustapa, joka ei pidä^
teoriana bstraktiorteja (ajatuskohdatt.r
naisia) asiain .yksinkertaistuttamis-keinona^
i vaan todellisuuden tarkkoina
kuvina, ei näe mitään ylimenokausia.
Se näkee vain pääomani
diktatuurin tai proletifirfaatin diktatuurin,
kaikinpuolisen ' k a p i t a l i s m in
tai: kailqnpuolsenVsosialismin, ei; m l ;
tään plllä välillä". . ' '
.Tämän läusf e n ' johdosta' täytyy
kysyä,-, onko, K^utjsky i t s ^ noin tle^
tämäton ;Vai luottaako hän toisten
tietämättömyyteen., Kuka ' o n , tar-i
kemn^in k u i n . L e n i n —, e s l m . ' " L u o n -;
taisverosta" ^Ikiijassaan — selittänyt
ne/lukuisatjtaloudelliset järjestelmät
j a ; välimuodot, jorta Venäjällä -pa-'
raikaa\on! .Jokaista valtiorakennetta
katsovat .leniniläiset myoi^in vain
analysplmalla sen. luokkaslsältdä:
mikä luokka t a i mitkä luokat käyt-^:
tävät valtaa? Jalämälarkka todel-
Itsuns^tkimus . osottaa meille, että
iUutslfflVV ja-ikunipp^^
lisenä demokratiana, luokkien ylä-
|>uoli,sena "kansianvaltana" julistama
1ärjes](elmä ^ nyk. -Europan maissa
y.m,^ « n huonommin' tai paremmin:
yethottua porvarillista diktatuuria.
, 0n lorua jutella, etteivät bolshevikit
voi ^muka ajatellakaan muunlaista
demokratiaa k u i n porvariston
diktatuurin^ peitteenä olevaa.. Olihan
L e n i n i n tuiixiusaanana 1905-17 "ty8.^
väen j a talonpoikain demokraattinen
d i k t s l u i i r i " j a määritteli !hän<^ t a r koin,
mitä sillä tarkotti. Kautskyn
tukemaa j a E b e r t i n edustama Saksan,
"d^emökratia" sen^jaan on osottau-,
-tunnt "ail^Ik miksi me kommunistit'
sen a l u n alkaen leiraäsii^me — porvariston
diktatuuriksi;' Ja'mitä dikt
a t u u r i i n tulee, on sen käsitettä
; ( a b s t r a k t i o n i a ) . K a u t s k y koettanut
määritellä/' mutta tehnyt sen> hu^nos- -
kuten . L e n i n pn
icirjassaan " P r o -
i i i
- i - , - lä^etkell^, työväen ^ousiip, votmak-
"^i^"'^ • .-.loan « s t e m ^ i l m W s a , " j o p a pahempi
' kuinV H o r t h y h '\pahamalnetrien ko-l
inento';Vttkarissä t a i Mussolinin I t a -
1 . liassa,^*jotka sentään eivät tee. k a i k -
' '.jflcea•^proletariaatin ' oppbsitionin , i l -
'i-*!'' • ' ' / » « ^ ^ - "-niin täysin , mahdottomaksi
S ^ v ' , - \f,kuiä,neuvqstokomento"/ N^iivcbto-iiC''
/';r**Mitu«-<)n-. k a u t s k y n käsityksen mu-
" kaan - " p r o l ^ a r i a a t i n vaairallisin vi«;
\ l i o l H n e h " ja ' s e n ' voittaminen on
''sosialistisen ' ' työväen-intetnationa-
. Ien tärkeimpiä >htäviä".. Ja "tas-
^tä^ tehtävästä pitäisi' meidän ^|1^tc..
k i e n olla yksimielltot. Nyt on vain
v;n.ky8ymysi>kuinkarse.' ratkaistaan". '
" R a u h a l l i s i n tie on &ina';;(pua^
' vähimmän- uhreja kysyvä", i ;a^^
'-Stautaky,/'jos^ se,vie perille!'' N i l n -
^ i n se^ onkin. jMutta hän tietää,
, « t t ä ' ihmisten teitä eivät määrää
~heidan toivomuksensa. Ja bolshe-
, v i s m i n tapainen "hirmuvalta" ^ e i
- '-Irakista^ muutoin kuin väkivallalla.
;^:;o>KcH>mlUiaella'tekopyhjrydellä :h
: hän, että muka " e i mikään olisi
' o l l u t Bianampaa kuin jos me bols-l
e v i s m i n - . arvostelijat olisimme : o i -
. leet väärässä".. M u t U ei, "enem-
^':':mänjknin-anw3telijainsa h a u k k u^
ryöppyjä e i ae ole kyennyt tnotta-
-v.:maan'fv '^Kautsky selittää nuuskavii-saasti,
että jos bolshevikit voisivat
antaa* vähänkin vapautta, n i i n vielä
olisi toivoa..»ratta nyt täytyy: niiden
yhä enemmän turvata pistimiin ja^
pyoveleihin.
' . ^ J a hänellä on hyvä .vertauskohta^
k i n ; "Amerikassa on lukuisia m i li
:s.jonäärejä; Ajotka nuo
vat köyhimpiä proletaareja. Niiden
proleiiaarmen alkuperä ei «stä niitä
myöhemmin tulemasta proletariaatin:
^ekailemattomiksi f j a koväsydäini-
' mkai .riistäjiksi. , ' Saman näeinnie
; bolsheväeJllaV, j o t k a Eroavat mujUtta
1!^^ rvaltalnokuta v a i n 'fer&oben r
' "alen jaJiapeämättomyyden' Riitta''.
' J a '.u joiilalUsesti. julistaa Karl
Kantskys- " K n t e n jokainen mntf so-tilasdespotismi,
.Icnten Homanbvieh;'
i Hal>8l>nrgien,i Hoh«n»»Uernien^^^^
m
mi
II -
Mm
kissamaissakäyvät oikein ajojahtia
kommunisteja vastaan j a niiden l eh
distd kiihkeästi agitceraa bolshevikk
e j a vastaan, uskottelee Kautsky,
«ttä V "maailmanvallanknm<>tiksen
peikko lakkaa pelottamasta hallltufc
sia Venäjän ulkopuolella".
— Entä silminnäkijäin kuvaukset
Venäjältä? — Kautsky ymmärtää,
että näin -voi joku hänelle huomauttaa,
kun hän juUstelee Venäjän
talouden olevan toivottomasti rappiolla.
Siksi seUttää hän, että " 3 /4
isiltä mitajjmaailmalle Venäjältä kerrotaan,
on valetta". J a hän määrittelee
tarkemminkin: <. selostuksissa,
joissa Venäjän olot maalataan
mustiksi,;on toinen puoli t o t t a ; . t o i nen
valetta", j a "kutakuinkin k a i k ki
ön väärää silminnäkijäin ruusuis^sa
K u v a u k s i s s a " ;— K u i n k a ihmeen ykr
sinkertaista j a selvää: eivät vain
bolshevikit ole "valehtelijoita j a v a lapattoja",
vaan kaikki Venäjällä
käyneet ; sos.-dem. työläiset,^ ammatilliset
johtajat j a p'orvärit — kaik
21>^''\,v^*;^TianaainvaUsi^ proletariaattia. ^„
' . t ^ ^ K ^ ^ - 'v: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-01-21-02