Vapaus, May 13, 1926

              mm Wmmi
SS
y^FAUS
W :'«RT Atdbittyna, Out, Joka tiistai, torstai ja laoantaL
8^ 6.inBIU AEVO VAABA
mm
VAPAUS. <Uli«rty)
n» OBly organ of Hnnisli WoTken i n Cana^ Pob-
& iSadbaty, Ontr every Toesday, Thnraday a&d
at fhe Post 0£fiee Department, Ottava,
ceeönd class matter.
TILAUSHIMNAT:
Canadaan ykri vk. $4.00, pnoli vk. 12.25, kolme kk^
.'/'v"'- > 4tJB9ia yksi
< TOyavaltolhin ja Saomeeo, yksi ^ f 5.60, pnoli yk.
•S.<H> ia kolmä kk. S1.76.
v^^Dankäa, Jotta el neurtji r*ba, el.tttSa ISbettarnSan
yaltsf asiamfesten JaJHa on takaokset.
ILUOirOSHINNAT VAPAUDESSA:
, Nidmailmotoksct %1.Ö0 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
' Avioiiittoonmenoilmotnkset ,50c palstatuama:
Mimenmatttodlmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
S^tymaOmotakset $1.00. kerta. $2.00 8 kertaa.
, Avioecoilmotaksei $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
. XooIemanOmotakset $2.00 kerta, $60c ilsSmaksa
»tpsIiBiiseena tai maistovarssyltä. »
Halöfoantiedot ja osoteilpiotnlcset 50e kert%, $1.00
lEofanekerSaa.
' , TilapSisilmottajien ja flmotusalcenttaurien on, vaa-flittaessa,'
lähetettävä ilmotoshinta etakäteen. /
Ml
Iiii
~ ^ Tiistain lehteen aijotnt ilmoitakset pltSS olla kont­torissa
lanantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen tfirstaina keljo 3. >
GeheraVadvertising; rates 76c per eol. inch. Mi-nlmom
eharge for single Insertion 76c. The Vapaus
,1a „the best advertlsing medium among, the''nnnisb
Ihsonle in Canada. ' :
'Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
, Bti Puhelin 1038. Postiosote; Box- Oft. Sudbury, Ont.
, S ' * ^ Jos < ette mllNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
' icitleeSeenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.^
^ ^'-ptfioonallisella ninjellä. -
!. . : X. V. TgiWf\STa Liikkeenhoitaiai
.mm
^ ^ ' «Ammattiunioiden ja Stmrbritannian hallituksen vä-
^ ' liaten neuvottelujen tulölcseton katkeaminen», kirjottaa
' johtava ranskalainen kapitalistilehti «Matin»,' «anlaa
jDierlun;'vaarallisimman yhteiskunnallisen l i i
misesta^-tonikä' pni^ maailmansodan.»
V «M4tin»' tietenkin tarkottao, että^ liike on vaarsfllinen
'' :Kapita]ismil|ie.'::^^^^^^
olivat nousuja voitetun vallan taloudellistp^a ja poliit-
'' t i s ^ a elämässä. Yleislakko SuUrbritanniassa on jär-»
' " ^ jestetty ammattiunioiden toimesta ja tapahtuu yhdessä
voitfajamaisla. «Matin:^ vihdoin lopettaa sanoen, etlä
< «tämä jtai^eiu, jota tull/ian' kautta maailman seuraa-r,
c%tfliaan/mitä':suUTinunallavmielenkii
^ laajeinpaa aluetta kuin .Britqnnian rajain sisäpuolella
oleva on, sill^'sen tulos voi hyvin helposti vakavalla
tavalla-ivaikuttaa paliittiseeuxj ke­hitykseen
muissa huomattavissa maissa.»
II
m
Maailman työläisillä on täysi syy iloita tämän Suur-
^ hritanniah. työväenluokan solidaarisuudenosotuksen joh-
^ " ao^«,/Tässä'bn^läydellinentodi siitä, että työläi­sille
"oli yhdentekevää, vdittivatko' heidän maansa ka­pitalistit
«taistelun kansanvallan piiolesta», tai Saksan
Icapitalistit «sodan sivistyksen puplesta». Brittiläinen
r kapitalismi sai sodassa voiton saksalaisesta 'kilpailijas-
' josta brittiläinen kapitalismi sanoi brittrläiseUe tyo>
iäiselle, että se vaarantaa'hänen elintasoaan. Mutta
kunin-
--^'ylcaan, jumalan^^^^ ja
-voitot, odotetaan nyt ^hyväksyvän'alemman elintason
kuin se, mikä hänellä > oli ennen sotaa. Suurbritan-nian
> anonattijärjestön tilastot kuudelta jcuukaudeltä
viime vuokna osott^at, että kaiv^työläisen korkein
mahdollhien vlikkopalkka tällä ajalla oli 54 shillingiä
/ (noin $13, mutta todelliset ansiot'olivat vain noin
; $12). Eräillä työaloilla maksettiin niinkin,vähä kuin
40 shillingiä viikolla. Kaivostyöläinen sai tehdä työtä
I, keskimäärin viisi päivää viikossa, mikä merkitsi sitä,
että hänen ansionsa alenivat edellämainittuakin pie-
-ttemmäksi.' Mutta maaloordit ja kapitalistit, j^^iden
/ \ pelastamiseksi kaivostyöläiset, taistelivat maailmansö-dassa,
kieltäytyivät ^luovuttamasta shillingiakään palk­kio-""
(roya'lty)'ja voilto-osinkom^ljoonistiian.
' S e kuuden kuukauden välirauha, minkä hallitus sai
^aikaan^rahastamalla kaivoskapi^alisteja, ei ollut sen
taholta tarkotettu mitään ^uuta tarketusta varten kuin
~i voimain' kokoamiseksi .kaivostygläisten vastarinnan
mm^skaamiseksi. Samaan a^aan, kt^n hallitukseh muo-
' dostama hiillkomissioni keräsi todistuksia, antoi halli-tW
siveellistä, cfllei todellista kannatusta «Organizaiion
f< i';'::.^;::.for^^
, ' fen amiraalien ja kenraalien johtama lakonrikkuri*
järjestö. '
\ . , ' Kysymys leivästä väliosia'
«Tämä on lakko ,eikä vallankumous», qj^/at sellaiset
f johtajat kuin Tiiomiis julistaneet moneen kertaan sitten
. lakon dkamisen. Me tietämme mitä Thomas tarkottaa
, suuteen. Me käsitämme, että Thomas mieluummin
' , rikkoisi,lakon kuin antaisi sen kehittyä vallankumouk-l
selliseksi tai^Iuksi. Mutta Thomasin lausunnot ovat
^ J /, tarpeettomia /osottamaon, että lakko Britanniassa alet-
- ^ tiin ^elinkysymyksistä. Kysymys on siitä, antaako kai-vosten
omistajia suojeleva kapitalistinen hallitus sen
jäädä taisteluksi vöi- ja leipäkysymyksistä?^ Eikö Bald-i^:.-
M;-'^';vimm' hallitus oIe>.jö julistanut, että «lakko on tähdätty
'f- .Britannian perustuslakia vastaan»? Eivätkö sen-ää-
' ', nenkannattajat^ ole julistaneet, että ammattijärjeslön
,'yleiäneövosto'on kilpaileva hallitus? Eikö armeija ja
^^.y; vp:'1^ mobilisoitu, kuten sodanaikanakin, ku-
'iusiamaan vihollista — tällä kerralla työväenluokkaa
^ satnalla julmjiudella kuin mita^käytettäisiin ulkovaltaa
'\ ' , yääfäiiiib,' On totta, että Suurbritanuian kaivostyöläiset
' ia Jieita tukevat uäiot taistelevat-taloudellista tabtelua.
He taistelevat tyopäiyänsa piientamista vastaan seitse­mästä
kahdeksaan tuntiin; he taistelevat palkkojen
aleiUamista vastaa»^ Koko Brilaimian'työväestö, käsit­täen,
että kaivostyöläisten tappio olisi merkkinä Suur
faritannian: kapitalistiluokaBe yldsen hyökkäyksen al-^
kamiseksr kaäkiem teollisuusalojen työläisten eKnta^
polkemiseksijv taistelee säilyttääkseen nykyisen elinta­sonsa,
jolta sekin on perin alhainen. Mutta mitä, on
smottavaBaldvinin hallituksesta?;/
jen ajan oli Baldwin kaivosten omistajain äänitorvena.
Tämä vtekopyhimys, joka aina lavertelee fraaseja kris­tillisyydestä,'
teollisesta rauhasta, Locamosta, j.n.e.,
l^ttautui'^ uskolliseksi itsepintaiselle vaatimukselleen,
että 1 kaivostyöläisten olisi hyväksyttävä kai^'osten omis-tajain;
tarjoamat ehdot tai tulla suletuiksi työstä. Rai-vosti^
öläiset pyysivät aikaa; he pyysivät, että työnsulon
julistamista - lykättäisiin. 'Mutta vaikka kapital^^^^
distö'kirjotti «kaivostyöläisten lakosta», olivat kaivosr
työläiset automaattisesti suletut työstä useita päiviä en­nen
yleislakon alkamista^' Kun jopa< Thomas, Hender­son
ja MacDonald, jotka aina niin kovasti pelkäävät
työläisten -miiitanttisuuttai ^ katsoivat ; olevansa - pakotet­tuja,
puhumaan/Baldivinin hallituksen mctoodeja vas­taan,
niin on ilman muuta selvää, että Englannin kon-slervatiivinen
hallitus mielii;' ei vaih alentaa työläisten
'elintasoa^ vaan -murskata anunattiunioliikkeen keinolla
tai toisella sovelluttaakseen _ käytäntöön Britanniassa
samoja menettelytapoja kuin Mussolini Italiassa ja
Henry Ford Yhdysvalloissa.
Yldslakko alkoi, taloudellisten voi- ja leipäkysymys-ten
tähden, mutta se muuttuu poliittiseksi taistelluksi,
koska se on kapitalisteja suojelevan kapitalistisen hal­lituksen
tahto. 'Baldwinin haliitus on julistanut maan
poikkeustilanteeseen j a tuonut esille armeijan ja lai­vaston
'sentähilen, että se on julistanut sodan^työväen­luokkaa
vaataan. Britannian työväenluokka on suuresti
kehittynyt 'luokkatietoisuudessa ja ammatillisessa jär
estäytyneisyydessä viimeisen vuosikymmenen ^ aikana
Tös ammattij ärjestön yleisneuvosto osottaa käsittävänsä
lallituksen^otajulistuksen merkityksen; niin se ottaa
vastaan 'haasteen poliittisesta taistelusta. Baldwinin
ultimatumi on: «Neuvotteluja' ei aleta uudelle^, en-uettkun
te lopetatte yleislakon, ennenkun te aptaudutfe,
cpnenkun te riisutte aseista, samalla kun minä «'Ien täy­dellisemmin
asesleltu kuin milloinkaan ennen.» Nä­mä
ovat- ehdotjoita ranskalaiset; ja espanjalaiset -im:,
perialistit tarjoavat Abdel Krimille Marokossa.; Teem­me
jauhan senjälkeeni kun te olette riisuneet: itsenne
aseista ja antaneet .meidän mfehittää maanne. :Britti-äisen
kapitalismin voitto tänäpäivänä merkitsee am-mattiunioliikkeen
hävittämistä. Jos Britannian työläi
set mielivät riittävästi puolustaa itseään, ei heidän pidä
pelätä poliittista taistelua,— taistelua vallasta. Am
matlijäijestön yleisneuvosto julkasee jo omaa lehteään,
«British W<»Tker». Työläiset ovat jo kieltäytyneet an­tamasta
kapitalistilehdistöHe täyttä vapautta valehtele­miseen.
Maan teollisuus oa halvaanlimut. Tehdäk­seen
yleislakon täydelliseksi ja suojellakseen työläisiä,
on: yleisneuvoston; annettava täysi huomio sillctt: miten;
hallitus käyttää hyväkseen armeijaa ja laivastoa.' ,Nyt,
parenimin kuin milloinkaan ennen, selviää kommuiriis-ien
vetoomuksen oikeutus — vetooimiksen, jolla velr
espuölueemmevEnglanpissa 'korosti 'työväenpuolueelle'
a ammattijärjestölle työläisten puolustuskaaitien pe­rustamisen
ja veljeilyn tärkeyttä armeijassa ja l^/iyas-tossa
olevien työväenluokan jäsenten kanssa.
Kansainvälinen, solidaai-isuus
i Nekin työläiset, jotka jo ovat tottuneet Tom; Mooren
luokkayhteistoimintä-temppuihin, varmaan^ hämmästyi­vät,
kun lukivat hänen haastattelunsa «Globe»-lehde8tä,
jossa hänen kerrottiin sanoiieen, että «Britannian yleis-
Iddcooa kaulana minun vrtoimintapiiristäni, ja minä
uskon, että minun on parasta rajottua canadalabiin
asioihin.» Viimeisempi ja virallinen ammattijärjestön
toimesta'- julkastu lausunto kieltää tämän haastattelun
paildcansapitäväisyyden Ja selittääHCanääan ^matti-unionismin
solidaariseksrbritliläisten työläisten kanssa.
-Me emme tiedä, oliko'Tom Moorea kerrattu väärin
vai puhuiko hän vain «väärällä vuorolla», mutta tuon-loinen
lausunto, antoipa sill^e julkisuujla kuka työväen-johtaja
tahansa; on työläisten asian pettämistä ja hei­dän
kansainvälisyyjtensä törkeää kieltämistä. Me olem­me
näih ollen iloisia siitä, että, ammattijärjestö on se­littänyt
lehdissä julkastun.: Tom Mooren lausunnon «il­man
valtuijfaia» annetuksi ja sähköteitse tiedottanut
Suurbritannian iyöläisille, että Canadan työväestö antoa
heille täyden siveellisen kannatuksensa. Ollessaan
osasto: Amsterdamin kansainvälisestä, johon brittiläiset­kin-
ammaltiuniot kuuluvat; oli tämä _kaifckein vähim­män,
mitä ammattijärjestö voi tehdä.
Canadan' työväestö Atietää omasta kokemuksestaan,
mistä Britannian yleislakossa 'taistellaan. Meidän kai­vostyöläisemme
Nova Scotiassa j a länsi-Canadassa ovat
taistelleet samanlaisia palkkojen alentamisia vastaan
kuin brittiläiset kaivostyöläiset tänään. Meidän työ­läisemme
ovat saaneet kokea valtion j a sotavoimain se­kaantumisia
pallckataisteluihin kapitalistien eduksi; heti
niiden puhjettua/ aivan samaten kuin armeija ja laivas­to
•Suutbritannii:^a on mobilisoitu brittUäisiä työläisiä
vastaan. Yleislakko Suurbrilanniassa on Winnipegin
lakko suuremmassa mittakaavassa.. Winnipegin lakko
rikottiin kapitalistisen valtion voimilla. Canadan työ­läiset
toivovat, että Suurbritannian työläiset -teisovat
Jujina taloudellisten vaatimuksiensa puolesta ja kiel­täytyvät
ottamasta vastaan poliittista terr'oriaJcapitalis-tiselta
hallitukselta. - Me toivomme heille täydellistä
menestystä taistelussaan.
Samalla me toivomjne, että ammattijärjestömme toi­meenpaneva
komitea antaa vetoomuksen pikaisen ra­hallisen
avustuksen ja siveellisen kannatuksen hankki­miseksi
brittiläisille työläisille. ^ ^
Suurbritannian yleislakon tuktea pitäisi olla täydel­linen:
yhteisrintama. , Punaiheh taloudellinen kansain­välinen
on ehdottanut Amsterdamin kansainväliselle /yh­teistoimintaan
' Tvhtymistä ja vedonnut maailman kul-
Rnotsafai mii a
.Bnotsin kommunistipuolueen rvap^rt^^
pujulistuksessa lausuttiin, että kan- ;toinen • intemationale, jonka herrat
sainvälinen-nylkyriluokka tekee yhä johtajat ovat taistetteet,^^^^
haikäilemättdinämpi^ < hyöldcäyksiä
kansainvälistä iySväenlnokkäa; vas­taan;
i^män-«Iintasoa;vastaan.^^^T^
mä on tuonut .tullessaan jonkkonäl»
kääj ja joukkotyöttömyyttä. Porva-rislnokka
koettaa kokonaan / nujer­taa
työväenluokan turvautuen 'ftSsaä
terroriin,: raakoihin vanldlarangais-tuksjin
ja^ käyttäen välineSnä ases-tettuja
fascistiaxmeijoja.
^ Myös Bubtsin porvaristo .koettaa
tehdä maan, työväenluokasta^' paari-olta.
:' Ruotsin . joorvarislnokka - on
omaksunut •'Äscfsmin. "Se koettaa
; estää ; työläisten liikuntävapantta ja
vaatii tehostettuja vainotoimia . työ-^
väenUlkettäv:
kraattinen hallitus on "vallassa"
työväenluokaiTv nojalla.: . Proletari-aattir
>toivo;; että' se ottaisi varteen
työväenluokan V edut. Bttotsissa^on
:jo kohnas :>"työväenliallitus"j'; mutta
työväenluokan :^aunnaton taakka ei
ole - lainkaan? ^keventynsrt. ;•: • Tämä;
johtuu siitä,; että sosialidemokraat­tinen
hallitus' pitää itseään kaik­kien
luokkien -r-^ ei. työväenluokan
hallitujk^ena,' >ja lyö laimin ; mobili-soidaHProletariaatin;
tai8telunn; 'tär­keimmistä,
eduistaan. ; Työväenluok­ka
vaatii siltä aktiivista reformipo-^
litukkaa.. Mutta "työväenhallitus";
on ummistanut T korvansa reformK
vaatimuksille.:, ^Työväenluokan hätä-;;
tilanne, käy ,;yhä'' vakavamn^aksi. >Sen
sijap; että tyydytettäisiin työväen­luokan,
yleisiä vaatimuksiai tehdään
ehdotuksia -lakkokiellosta, t.s. koete­taan
estää: ;työväenluokkaa puolusta­masta
näyistäkin alhaista elintaso^
aan. : Sosialidemokraattiset johtajat
menevät niin :pitkälle,;että ikannat-tavat
-viija-; ja muita tulleja; Työ­väen'
sijasta ; "tuetaan" suurpankke­ja
ja "painuksissa olevaa teollisuut­ta";
samaan aikaan kun'käydään
asestettujen.rikkurikaartiep. ja- polii­sivoimien-
avulla nälkäsotaakunnan-y;
m. työläisiä '^yastaan.' Hallitus .ei:
ole; edes • taipunut vapauttamaan:
Kalmarin 3cunnanty51äisten .lakon
aikaisia. Juokkaoikeuden uhreja. U1-.
kopolitiikka on ^ samansuuntaista.
Ruotsi on V vpittajavaltain liitossa
suorittanut surBeata ; entente^^pi-vastaan.-
kapitalististeir: hallitusten^
eduksi. Järjettömyydestään huoli­matta
ei kapitalististen valtioiden
'k>il;euskonferensät" kuitenkaan
Iakkaa>j Paraikaa suunnitellaan asej-denriisumlskonferensiaa,'
noa maa,, joka on osottanut -vilpi-öilstymisen
kuva.^^^^: 1^ yhdistää;'
koxnmuaismi työläiset taisteluun kor<
timasla ja, uÄomaisia K, nyll^yrejä
vastaan. Kiinan kuMeevat miljoo-:
nat "ovat nousseet taisteluun. Venä­jällä
taas lujittuu työväenvalta päi-;
vä päivältä. Mikään mahti maail­massa
ei voi estää tätä kehitystä.
Samalla kun työläise$^i8t2vät läu-;
kasti ^ kiinni :päivänvaatimnksistaan,
on heidän: torjuttava imperialistien
yritykset ma^hnansyöksemiseksi
uuteen tuhoisaan* sotaan;; -vaiU' kan-t
sainväHnen tyoväenhiokka voi taata
maailmanrauhan. Samoin- - on työ­töntä
•varusteluicn -vähennystahtoa ;läisten suojeltava Neuvostoliiton ne­on
Neuvostoliitto, ^ n vuoksi on­kin;,
työväenluokan tuettava ;neuvoSr
tovaltaa \saaliinhimblsia kapitalisti-valtioita
vastaan, rjoiden konferens­seilla
ei':oIe muuta tarketusta kuin
sodan suunnitteleminen työväenval-taa
vastaan.
Tietoisena luokkayhtymisen i^ält-tämättömyydestä
. > on puolue an­tanut,;--
tunnuksen , : aiamatiUisesta
eheydestä. :^Tai^lu< tästä ei ole -vie-;
lä läheskään suoritettu loppuun.
rEheystyö; ammatillisten, suuntain .^vä­lillä
on vietävä päätökseen.^ Te­hokkain
ase .fascismia, rikkuriroskaV;
v ä k ^ : ja työväenluokan' pettureja-vastaan
on: yhtenäinen ammatillinen
taistelu. Ammattijärjestöstä täytyy
tulla-Ctodellinen; koko luokan kasit-;
täväluokkajärjesto; Tukemalla kan­sallistaa
^mmatilUsta> eheyspyrkimys-;
tä toetaan - myös kansainvälistä am­matillista
ehejrttä.
Kommunistipuolueen vaikut^val-,
ta;' kasvaa, ; Suuret .työväenryhmät
näkevät kommunismissa kohoavan
liikkeen, r joka tulee - suorittamaan
sen, ^ i t ä sosialidemokraattiset työ­läiset
,ovat unelmoineet, mutta mitä
eivät; näiden johtajat ole tahtoneet
ajaa.läpL Kommunistinen^liike on
kansainväfinen. , ; Ja "roitä siivotto-mlmmista'
vainoista .huolimatta kas­vaa:
sen vaikujus kautta maailman.
Saksassa on !>; alkanut jättitaistelu
kaiserismia, ent. ruhtinasten saaliin-himoa
vastaan, ja,: 12 % miljoonaa
kansalaista on tällöin lausunut kan­nattavansa
kommunistien alotetta
asiassa^ Ranskan - puolue on^' saa­vuttanut
loistavia -vaalivoittoja itse
maan sydämessä,: Pariisissa; ; joissa
vaaleissa on ; menestyksellisesti so-v^
lutettu ,; • • yhteirintamataktiikkaa
luokkataistelun pohjalla. - ; Englan-r
nissa ja" Tshekkoslovakiassa ^e&la
sisOlstista rakennnstyöta, tuetta^
vapausUacettä Kiinassa ja noustava
: "sivistyneiden" -valtioiden rosvoso-tia
vastaan Marokossa ja; Syyriassa;
• Mutta-työläiset voivat toteuttaa
-vaatimuksensa vain . luokan^ yhtyr
inisen; ammatillisen yhteisrintaman,
teollisuuden ja maatyöläisten veljei-lyn;
kautta; lausutaan julistuksessa.
m
• .Porvariston palkkamurhaajat sur­masivat
Sabatierin,! hehkuvan Inok-kataistelijan
ja yhden valveutuneen
työväenluokan kaikkein uljaimmista
rivimiehistä^ Veriteko, joka tuskin;
kummastuttaa edes köyhälistöä, jo­ka
vuodesta : 1914 lähtien on yhdes-:
sä- ja toisessa m
vallisen hiestytykseni lisäksi kokea
kaikkia kauhuja, mitä hillitön voi-,
tonhimo. ja rappeutuvan luokan tur-meltuneisuus
saattaa keksiä, ja suo­rittaa;
Ollaanhan jo aikoja sitten
jouduttu siihen, että omistava; joka
el voi olemattomilla järkisyillä vai­entaa
totuutta ja mykistää sille vas^
tenmielisiä henkilöjä; turvautuu hai-:
pamaisen konnan metodiin^ ryhtyy'
väkivaltaan, ja kärventää toista
mieltä olevan ihmisen sairaloisen
kiukkunsa hiljaisella tulella vanki-
.selleissä taikka päättäävtämän pii-;
vät kerta kaikkiaan- julki- taikka
salamurhalla. Metodista on ikään­kuin
sovittu: omistuksen kouluter
tut aivot ovat, sen hyväksyneet^ ei^
kä työväenluokkakaan ;; oikeastaan
vaadi muuta kuin ettei eläimelli­syys
paisuisi kerrassaan taivaaseei)
huutdvaka jk^ettei riitä iäyt^ttäjj;'
yääiaä nimeä. Sillä kun paiSS
jnnkkan.taikka joldn man xöyhelöi.
Ijen hampmm väittää olevansa ioit.
tuurin «dustaja, puhun hän n^^a
minkäs snlattamisen vaatnnasta^
tietysti- pidefctpvä suorastaan äldt.
tävänä. 1^
Mutta, salamurhaamalla Sabat»
rin,' ranskalaisen rivimiehen, «vät
omistuksen veiämiehet tehneet yi
sistään. loppua taman p^svasia
hengenliekistä, vaan EyKt4vät myfe
kurjuuden iurimoon tämän vahnon
^a pienen lapsen, seikka,' aaikä «i
sekään ole mikään harvinaisuus, m
naorvot ja -lesket kUn alkavat ks&
kialla olla-^malliyhteiskunnan yhte'
jetus- ja kaivcetyöläisiin, etteivät .he s sallisi hiilen lähet­tämistä'
Englantiin. , - ' -
Sydneystä,;, N^ S., saapunut sanomaldititieto kertoo,
että Jos hiililäkko Englannilsa jatkuu tarpeeksi kauan,
Nova,; Scotiaft: omistajat (tällä, tarkotetaan
Bescoa)«epäile^ättä,jlähettävät;;Gape Bretonia
meää hiiltä yli Allannin»; kuten tapahtui>lakon aikana
joku vuosi sittemfe Me vetoamme Nova Scotian kaivos-"
työläisiin; pyytää; etteivät he timoh^ katkeria tais-teluitaan
elämästä; sitä orjuutusta ja: riistoa, mitä Besco
on .heitä kohtaan harjottanut^ ja etteivät sallisi heitä
käytettävän Juudaksina Suurbritanniassa taistelevien /to­vereittensa;
pettämiseksi^' Ei unssiakaan novascotialais-;
ta hiiltä Englantiin. .> Me samaten vetoamme • satama­työläisiin,
jotta -he• kieltäytyisivät lastaraiasta .'unssia­kaan
NovayScotiah' hiiltä Englantiin lähetettäväksi.
Uusi työläistei^kansainvälisen solidaarisuuden laine
kulkee yli maailiqan; Taistelu Britanniassa :on tullut
kansainvälisen' työväestön huomion;kohteeksi./ Rohkai­su-
ja solidäarisuustervehdyksiä saapuu kaikista maista
ammattijärjestön: yleisneuvoston virastoon. .Älkääm­me
salliko Canadan jäädä jälkeen aineellisen tuen Ja
siveellisen kannaädcsen antamisessa. , "\; ; ,;
'^Minne EnglarUi?»
^Englannin yleislaldco—r klassillinen laajuutensa kuinl
myös jo eräitten toimenpiteittensä puolesta, seuraa nii­den
arvostelujen kannoilla, joita on tusinoittain saanut
osakseen toveri - Trotskin kirja «Minne Englanti ?»
(Whither Englaniä?»). Tuo kirja', joka on vilkas
analyysi Britannian ; kiertämättömän vallankumouksen
voimista ja kulusta Ja korventava paljastus niiden u-k.
«perustuslaillisten ja demokraattisten» työväenjobtajain
järjettömyydestä Ja' petollisuudesta, \jotka'ka3dnkei-,
noin koettavat estää ^ja häiritä brittiläisten työläisjen
edistymistä luokkatietoisuudessa ja järjestäytyneisyy­dessä,
~ . tuo kirja, sai osakseen solvausta Ja «kritiik­kiä
» eteviltä, brittiläisiltä arvostelijoilta, aina «Morning
l*ost» j a «Spectator» lehdistä Itsenäisen työväenpuolu­een.
«New Leader»-lditeen. Maynard Keynes; ; Brails-ford,
Jtertrand Russell; konservatiivit, liberaalit ja sos-demit
kaikki olivaiyhtämieltä siitä, ettei «Englanti
kulje Trotskin tietä». Trotskin analyysi tehtiin päte­mättömäksi.
Hän oli venäläinen^. Hän ol^doktrinääri.
Hän ei tuntenut englantilaisia. Brittiläinen työläinen
on «konstitutsionalisti». Brittiläinen hallitseva r luokka
on perustuslaillista; s-o.; kuuluu samaan kategoriaani^
.n.e. loppumattomiin. ^ . ^ ^
Mitä Trotski sitte kirjotti?. Hän osotti, että^^^Suur-
^b^itannia on menelÄmässä, ylivaltansa maailmMipöli-.
tiikassa ja rtalou&ssa Yhdysvallpille ja eftä Brittein
valtakunta on hajaantumisprosessissa. Hänen ei ^tar­vinnut
ruveta miWnkäiin perinpohjaiseen laloustieteel-isccn
analysointiin näiden tosiasioiden toteamiseksi;
ne kuulu\'at jokaisen vastuunalaisen taloustieteilijän tie­tovarastoon.
Hän sitten ryhtyi käsittelemään Suurta
kysymystä siitä, mitä keinoja brittiläisten työläisten; on
käytettävä haidckiakseen vapautuksensa? Minkälainen
tulee olemaan Englannin -vallankumouksen kulku?
Hän tulee siiheQ.johtopäätökseen, että oleellisesti, ;Ja
varsinkin tässä kadceran luokkataistelun, kapitidfetisen
imperialismin kaujde^li,' Englannin vallankumouksen
kulku Ja menettelytavat eivät tule suuresti; eroamaan
niisiä, jotka olivat Venäjän vallankumouksen.
«Asteettaisen kehityksen välttämättömyys», Josta^Sid-ney
Webb ja MacDonald saarnaavat yhdellä ja Bald-vvinin;
«teollisen rauhan» propaganda toisella puolella
Ja- molemmille puolille yhtä rakkaan n.k; «soxittel^u»-
hengen lietsominen ovat hurskaita pyrkimyksiä. Käy­tännössä
brittiläiset kapitalistit heittävät syrjään käildci
«demokratian traditsionit» ja: tarttuvat avoimeen dik­tatuuriin.
Kun brittiläiset työläiset haluavat saada Jo­takin
tahi puolustaa itseään kapitalistien hyökkäystä
vastaan; tarttuvat he suoraan Joufckotoimintäan. Par­lamentaarinen
demokratia on naamari kapitalistiselle
^tatuurille. Vain oman vallankumouksellisen halli­tuksensa
avulla voivat työläiset vapauttaa itsensä ja to­teuttaa^
sosialismia.
<cPainovapazis»
Uutispajanen, joka vaikutti innostavasti 'jokaiseen
luokkatietoiseen työläiseen, oli se, missä kerrottiin ri­voudestaan
tunnetun vaätavallankumonksellisen rääsyn,
«Daily Mailin», painajain estäneei^ lehden ilmesty­misen
sentähden,. että^iinä Julkastavaksi aiotussa kir-jotuksessa;
hyökättiin kaivostyöläisiä Ja yleislakkoa
vastaan. . He eivät valmistaneet lehteä. Jossa tahdottiin
mustata heidän tmstelevia.tovereitaan. KapitalistilehT
distÖNnosli tavanmukaisen ulvonnan siitä, 'kuinka tämä
muka- oli loukkaus kapitalistilelfdistön pyhää painova­pautta
vastaan. .Mitä on «painovapaus» kapitalistisen
järjestelmän alaisena? Se; antaa kapitalistilehdistöHe
vapauden valehdella työläisten asiaa vastaan ja tehdä
propagandaa omislavain luokkain' hyväksi. Tämä on
aivan luonnoUista.'^ Ne miljonäärit, jotka omistavat
Britanniassa juuri vaiennetun lehdistön, ovat hekin ka­pitalisteja^
. Jos^ kapitalistinen Järjestehnä hävitetään,
tulevat mahdollisuudet heidän yltäkylläiseen elämäänsä
hävitetyiksi sen mukana. Jos kaikki työläiset saavat
parannidcäia oloihinsa, täytyy lehtien omistajain tyytyä
niin paljoa vähempään, joten he asettuvat työläisiä
vastaan ja «painWapauden» puolesta.' y
Brittiläisten kirjaltajain Vtoimenpide on tärkein, mi­hin
voidaan turvautua missä luokkataisteluja hyvänsä.
Kapitalistilehdistön lokaviemärin sulkeminen merkitsee
sen estämistä valheiden levittäzpisestä, työläisten hä­määmisestä
Ja kiihottamisesta ajojahteihin työläisiä
vastaan. Työläiset, jotka eivät ole luokkatietöisia,
joskus kysyvät; ^ mitä «n «proletariaatin > diktatuuri» ?
«DaiiyMail»-Iehden painajain toimenpide oli työväen­luokan
diktatuurin: käytäntööa sovelluttamista. Eng-länujn
työläiset aivan kuin luonnostaan löytävät itsen­sä
tarttumasta samoihin metoodeihin kuin mitä Venä­jän
työläiset ovat käyttäneet. Ei ole mitään vaihto-ditoa.
Wiimip^ih yleislakossa huomasivat meidän to­verimme,
että heidän oli lakon eduksi tiettävä suu
käpitalistildidistöltä. Toivokaamme, ettei olisi enää
kaukana',se päivä, jblloin «Daily Mail»-lehdeltä ja toi­silta
samanlaisilta tukitaan suu kaikiksi ajoiksi.^ Ja Jos
«Daily Mail» ja kapitalistildidet eivät ole luettav^i
sopivia taloudellisten taistelujen aikana, eivät ne mil­loinkaan-
ole työläiden luettaviksi sopivia. Työläiset!
Rakentakaa omaa sanomaldid^töätme. • ;
- ^ ^ — Worker.
ns eikä vähemmän, sihnään pistä­vänä
-piirteenä, Sabatier-tapante^n
kannattaa rilti; erikoisenanin pant-tna,
-siinäkin , ilmenee poikkenkselli-
,sen selvästi omistuksen raakalais-maisuuden
vastakohta: omisfcaniat-'
toman luokan rakkaushenJd, joaka
tehtävänä^ on lääkitä riiston peto­jen
repelemät haavat ja nostattaa
taistelun eloon jääneitä «hreja ja
uhrien omaisia .onnettomuuksien yli
parempaan aikaan.
SabatieriläJsten elämä el ollut en­nen,;
perheenisän tappamistakaan ka­dehdittavaa.
He kärsivät^ kuten
kaikki muutkin' ranskalaisperheet
omistavan (luokkansa sydämeltö-myydestä
sisään-i ja uloqjäin, hies-tytyksestä
sisäänpäin ja rosvosodis-ta'
ja valtauksista ulospäin, om^ta-van
luokan, joka: ei, enempää kuin
monen muunkaan maan omistavat,
ole kart^tannt polkemasta kantansa
alle yksin maan rahaakin, jotta
sen afvottomaksi peijattnaan sel­viytyi
.työläisten palkkojenkin mak­susta
suorastaan peijauksella — lä­hes
aivottomilla. paperifrangeilla,
mistä - lähes arvottomasta palkasta
työläisten kuitenkin / on suoritettava .
lähes; kaikki oipistavan luokan hni-
TJauksen'-mepot- äärettömän raskaina
veroina, joista luonnottomin ön sel­laisen
palkan verotus,' jonika omis­tavat
ovat jo ennen maksamista ve­rottaneet
lähes olemattomaksi. Sa-batierläisten
oli siis kiitettävä, kun­han
sel-viytyivät p ä i v ä ^ toiseen­kaan.
; Mutta juuri tämä. työjj^a
palkan"^: rosvous se kuohuttikih
Sabatieria; ei yksistään häneen yk­silönä,
vaan koko luokkaan ikohdis-tnvajia
ilmlönä> ja fhostatti hänet
taisteluun : muiden Jiänen laillaan
olosuhteiden valveuttamina noussei­den
työläisten kanssa.\^ Hän uskalsi
todeta, etjiei apua olisi muusta kuin
järjestelmän poistamisesta, vääryys
ja halpamaisuus kun oli syöpynyt
nykyisen :jjärjestclmän joka soluun.
Tämän 'käsityksensä sai hän sovit^
taa hengellään, koska: järjestelmä
ei-: salli, että *S6n iäisyyttä edes
epäiltäisiin -vielä vähemmän, että
se nuijittaisiin hengiltä;
Arvaa siis mikä taloudellinen on­nettomuus
kohtasi Sabatierin les­keä
ja pientä /lasta. suunnattomain
sielullisten I kärsimysten lisäksi, on­nettomuus;
mihin omistavat juuri
pyrkiväf. ; ferrorisoidakseen täten
edelleen uhrejaan, koko työväen­luokkaa,
jotta; Siitä talisi entistä
alttiimpi hiestytyksen • ja .harvain
hyödyn välikappale. Sahatierläis- :
ten olemassaolo oli toisin sanoen
kokonaan vailla pohjaaf He olivat
tuomitut kurjuuteen ja perikatoon.
Mutta nyt puuttui työväenluokka
asiaan, luokka, jonka taloudelliset
mahdollisuudet olivat ääfettömän
niukat^ mutta rakkaustahto sitä
suurempi. Jjuokan punfcinen avus­tus
riensi: tukemaan käsipuolesta
omistuksen, uhreja, ja. kun rakkau-dentahdon
täyttäminen oli tuhan­sien
ja kymmenientuhansien vakaa
tarkotuB, niin -tapahtui ja; tapahtuu
paraikaa ihme,, kuten muutoin niin
monessa; muussa maassa: työläiset
ovat luokkana pelastaneet Sabatie­rin
lesken ja tämän lapsen ja siten
vetäneet pitkän ristin omistuksen
pirullisten laskelmain yfil
Sikäläisessä toverilehdessä luetaan
Sabatierin lesken kirje punaisen
avustuksen valtuutetulle, missä hän
kiittää luokkaa jnyötätunnosta, ja
ilmottaa, ettei häneltä ja lapseltaan
puutu-:~mitään, koska hän on saanut
työläisiltä suuren lahjan —- 10,000
frangia—y minkä lisäksi nämä ovat
edelleen; luvanneet ;; a-rastuksensa
kautta suorittaa 200 fran^a kuu­kausittain.
Tämäkin kirje on^ kaunis todistus
ei ainoastaan punaisen avvm kä- ,
sinkosketeltavista' muodoista, vaan
myös: hetteistä, joista; se kumpuaa,
inhimillisyyden hetteistä. Ne
ovat niiden' lähteiden loistavana
vastakohtana, joista omistuksen hir­muteot
pursuavat raakuuden ja
eläimellisyyden lähteistä. ^ Ei siis
ole kummaa; ettei-^omistusta eikä
sen^. asianajajia :/,mi4ly^ tällainen
rakkauden inhimillis^s, vaan että
tätäkin:. pidetään joiss^n terrori-maissa
hirveanä rikoksena^, ^
Mutta tämä ei tietfenkään voi es­tää
hyvyyden hetteiden kummnn-taä,
enempää; kuin ^vääi^s^ys voi es­tää
oikeamieliBj^den lopullista voit­toa,
mikä ei saata olla saavnttamat-'
tomissa,: vääryydellä kun ei enää
ole äSria eikä'määriä, mikä edel­lyttää,
ettSi se vainuaa loppuaan-
K. K-Eiimi'Si
4
Canad
LXH
40C lähetyks
. Kuety»»""" • Ssilta_?lOO
orilta lahetyl
äShltösanoi
18.50.
Sndburyssa
voivat käydä
tiednstaraassj
KaikB sa
Buoraan Sud
mana päivai
pauSen kont
LAIVAPILE'
TIEDUSTAK
Telikää J
Box 69
Vapaudell
vastaan myö
VAPAUS
31
Port
D
eripaikkakui
nm
TYÖLÄI sn
KUTSUU
TEN UR
TYMÄ
SPC
Työläiste
• kasvu, -uhm
kontrollia- tl
rastasten y
Iäisten urh<
: lijain kans
jonka pääl
gossa,' lH;,
Työläiste
tetty mahd
aatteelle ja
ki todellisc
voimistelur:
ten urheili
perussäänn'
perusperiaa
sovittelua
heiluliike
kontrollolm
Iäisten etu
Kaikki
voivat, yht
toon. '
TyöläistJ
'rakentamis
tämättömy
-viö itsestäi
telemaan
urheilu-työläisten
;
1 kesknudess
Varisto v<
• myrkyttää
omaksi ei
" Iäisiä utht
Variston
heillä m
Iäisistä <
tajia ja
puoltajia.
Athletic
loima. jäi
.2,000,000
työläisiä,
rististä pr
jestelmäilli
. kantta.
Työlaisi
astaan tu
lisen Ideo
vatusta
sa, mutta
urherlijair
kehitystä
kaampia
joita työ
Iäisten - ui
sa voidaa
proletaria
•viemiseks;
ten työh
jaalisesti-kannatta!
liittoa, 1
Suomalaii
kaa esill
ryhmäim
urheiluliii
lanninkie
Sports i;
Halsted
Tyolati
ponrarist
Uikkees
katleCoul
. BmlaiMc<