1926-05-13-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm Wmmi SS y^FAUS W :'«RT Atdbittyna, Out, Joka tiistai, torstai ja laoantaL 8^ 6.inBIU AEVO VAABA mm VAPAUS. <Uli«rty) n» OBly organ of Hnnisli WoTken i n Cana^ Pob- & iSadbaty, Ontr every Toesday, Thnraday a&d at fhe Post 0£fiee Department, Ottava, ceeönd class matter. TILAUSHIMNAT: Canadaan ykri vk. $4.00, pnoli vk. 12.25, kolme kk^ .'/'v"'- > 4tJB9ia yksi < TOyavaltolhin ja Saomeeo, yksi ^ f 5.60, pnoli yk. •S.<H> ia kolmä kk. S1.76. v^^Dankäa, Jotta el neurtji r*ba, el.tttSa ISbettarnSan yaltsf asiamfesten JaJHa on takaokset. ILUOirOSHINNAT VAPAUDESSA: , Nidmailmotoksct %1.Ö0 kerta, $2.00 kaksi kertaa. ' Avioiiittoonmenoilmotnkset ,50c palstatuama: Mimenmatttodlmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. S^tymaOmotakset $1.00. kerta. $2.00 8 kertaa. , Avioecoilmotaksei $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. . XooIemanOmotakset $2.00 kerta, $60c ilsSmaksa »tpsIiBiiseena tai maistovarssyltä. » Halöfoantiedot ja osoteilpiotnlcset 50e kert%, $1.00 lEofanekerSaa. ' , TilapSisilmottajien ja flmotusalcenttaurien on, vaa-flittaessa,' lähetettävä ilmotoshinta etakäteen. / Ml Iiii ~ ^ Tiistain lehteen aijotnt ilmoitakset pltSS olla konttorissa lanantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen tfirstaina keljo 3. > GeheraVadvertising; rates 76c per eol. inch. Mi-nlmom eharge for single Insertion 76c. The Vapaus ,1a „the best advertlsing medium among, the''nnnisb Ihsonle in Canada. ' : 'Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome , Bti Puhelin 1038. Postiosote; Box- Oft. Sudbury, Ont. , S ' * ^ Jos < ette mllNin tahansa saa vastausta ensimaiseen ' icitleeSeenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.^ ^ ^'-ptfioonallisella ninjellä. - !. . : X. V. TgiWf\STa Liikkeenhoitaiai .mm ^ ^ ' «Ammattiunioiden ja Stmrbritannian hallituksen vä- ^ ' liaten neuvottelujen tulölcseton katkeaminen», kirjottaa ' johtava ranskalainen kapitalistilehti «Matin»,' «anlaa jDierlun;'vaarallisimman yhteiskunnallisen l i i misesta^-tonikä' pni^ maailmansodan.» V «M4tin»' tietenkin tarkottao, että^ liike on vaarsfllinen '' :Kapita]ismil|ie.'::^^^^^^ olivat nousuja voitetun vallan taloudellistp^a ja poliit- '' t i s ^ a elämässä. Yleislakko SuUrbritanniassa on jär-» ' " ^ jestetty ammattiunioiden toimesta ja tapahtuu yhdessä voitfajamaisla. «Matin:^ vihdoin lopettaa sanoen, etlä < «tämä jtai^eiu, jota tull/ian' kautta maailman seuraa-r, c%tfliaan/mitä':suUTinunallavmielenkii ^ laajeinpaa aluetta kuin .Britqnnian rajain sisäpuolella oleva on, sill^'sen tulos voi hyvin helposti vakavalla tavalla-ivaikuttaa paliittiseeuxj kehitykseen muissa huomattavissa maissa.» II m Maailman työläisillä on täysi syy iloita tämän Suur- ^ hritanniah. työväenluokan solidaarisuudenosotuksen joh- ^ " ao^«,/Tässä'bn^läydellinentodi siitä, että työläisille "oli yhdentekevää, vdittivatko' heidän maansa kapitalistit «taistelun kansanvallan piiolesta», tai Saksan Icapitalistit «sodan sivistyksen puplesta». Brittiläinen r kapitalismi sai sodassa voiton saksalaisesta 'kilpailijas- ' josta brittiläinen kapitalismi sanoi brittrläiseUe tyo> iäiselle, että se vaarantaa'hänen elintasoaan. Mutta kunin- --^'ylcaan, jumalan^^^^ ja -voitot, odotetaan nyt ^hyväksyvän'alemman elintason kuin se, mikä hänellä > oli ennen sotaa. Suurbritan-nian > anonattijärjestön tilastot kuudelta jcuukaudeltä viime vuokna osott^at, että kaiv^työläisen korkein mahdollhien vlikkopalkka tällä ajalla oli 54 shillingiä / (noin $13, mutta todelliset ansiot'olivat vain noin ; $12). Eräillä työaloilla maksettiin niinkin,vähä kuin 40 shillingiä viikolla. Kaivostyöläinen sai tehdä työtä I, keskimäärin viisi päivää viikossa, mikä merkitsi sitä, että hänen ansionsa alenivat edellämainittuakin pie- -ttemmäksi.' Mutta maaloordit ja kapitalistit, j^^iden / \ pelastamiseksi kaivostyöläiset, taistelivat maailmansö-dassa, kieltäytyivät ^luovuttamasta shillingiakään palkkio-"" (roya'lty)'ja voilto-osinkom^ljoonistiian. ' S e kuuden kuukauden välirauha, minkä hallitus sai ^aikaan^rahastamalla kaivoskapi^alisteja, ei ollut sen taholta tarkotettu mitään ^uuta tarketusta varten kuin ~i voimain' kokoamiseksi .kaivostygläisten vastarinnan mm^skaamiseksi. Samaan a^aan, kt^n hallitukseh muo- ' dostama hiillkomissioni keräsi todistuksia, antoi halli-tW siveellistä, cfllei todellista kannatusta «Organizaiion f< i';'::.^;::.for^^ , ' fen amiraalien ja kenraalien johtama lakonrikkuri* järjestö. ' \ . , ' Kysymys leivästä väliosia' «Tämä on lakko ,eikä vallankumous», qj^/at sellaiset f johtajat kuin Tiiomiis julistaneet moneen kertaan sitten . lakon dkamisen. Me tietämme mitä Thomas tarkottaa , suuteen. Me käsitämme, että Thomas mieluummin ' , rikkoisi,lakon kuin antaisi sen kehittyä vallankumouk-l selliseksi tai^Iuksi. Mutta Thomasin lausunnot ovat ^ J /, tarpeettomia /osottamaon, että lakko Britanniassa alet- - ^ tiin ^elinkysymyksistä. Kysymys on siitä, antaako kai-vosten omistajia suojeleva kapitalistinen hallitus sen jäädä taisteluksi vöi- ja leipäkysymyksistä?^ Eikö Bald-i^:.- M;-'^';vimm' hallitus oIe>.jö julistanut, että «lakko on tähdätty 'f- .Britannian perustuslakia vastaan»? Eivätkö sen-ää- ' ', nenkannattajat^ ole julistaneet, että ammattijärjeslön ,'yleiäneövosto'on kilpaileva hallitus? Eikö armeija ja ^^.y; vp:'1^ mobilisoitu, kuten sodanaikanakin, ku- 'iusiamaan vihollista — tällä kerralla työväenluokkaa ^ satnalla julmjiudella kuin mita^käytettäisiin ulkovaltaa '\ ' , yääfäiiiib,' On totta, että Suurbritanuian kaivostyöläiset ' ia Jieita tukevat uäiot taistelevat-taloudellista tabtelua. He taistelevat tyopäiyänsa piientamista vastaan seitsemästä kahdeksaan tuntiin; he taistelevat palkkojen aleiUamista vastaa»^ Koko Brilaimian'työväestö, käsittäen, että kaivostyöläisten tappio olisi merkkinä Suur faritannian: kapitalistiluokaBe yldsen hyökkäyksen al-^ kamiseksr kaäkiem teollisuusalojen työläisten eKnta^ polkemiseksijv taistelee säilyttääkseen nykyisen elintasonsa, jolta sekin on perin alhainen. Mutta mitä, on smottavaBaldvinin hallituksesta?;/ jen ajan oli Baldwin kaivosten omistajain äänitorvena. Tämä vtekopyhimys, joka aina lavertelee fraaseja kristillisyydestä,' teollisesta rauhasta, Locamosta, j.n.e., l^ttautui'^ uskolliseksi itsepintaiselle vaatimukselleen, että 1 kaivostyöläisten olisi hyväksyttävä kai^'osten omis-tajain; tarjoamat ehdot tai tulla suletuiksi työstä. Rai-vosti^ öläiset pyysivät aikaa; he pyysivät, että työnsulon julistamista - lykättäisiin. 'Mutta vaikka kapital^^^^ distö'kirjotti «kaivostyöläisten lakosta», olivat kaivosr työläiset automaattisesti suletut työstä useita päiviä ennen yleislakon alkamista^' Kun jopa< Thomas, Henderson ja MacDonald, jotka aina niin kovasti pelkäävät työläisten -miiitanttisuuttai ^ katsoivat ; olevansa - pakotettuja, puhumaan/Baldivinin hallituksen mctoodeja vastaan, niin on ilman muuta selvää, että Englannin kon-slervatiivinen hallitus mielii;' ei vaih alentaa työläisten 'elintasoa^ vaan -murskata anunattiunioliikkeen keinolla tai toisella sovelluttaakseen _ käytäntöön Britanniassa samoja menettelytapoja kuin Mussolini Italiassa ja Henry Ford Yhdysvalloissa. Yldslakko alkoi, taloudellisten voi- ja leipäkysymys-ten tähden, mutta se muuttuu poliittiseksi taistelluksi, koska se on kapitalisteja suojelevan kapitalistisen hallituksen tahto. 'Baldwinin haliitus on julistanut maan poikkeustilanteeseen j a tuonut esille armeijan ja laivaston 'sentähilen, että se on julistanut sodan^työväenluokkaa vaataan. Britannian työväenluokka on suuresti kehittynyt 'luokkatietoisuudessa ja ammatillisessa jär estäytyneisyydessä viimeisen vuosikymmenen ^ aikana Tös ammattij ärjestön yleisneuvosto osottaa käsittävänsä lallituksen^otajulistuksen merkityksen; niin se ottaa vastaan 'haasteen poliittisesta taistelusta. Baldwinin ultimatumi on: «Neuvotteluja' ei aleta uudelle^, en-uettkun te lopetatte yleislakon, ennenkun te aptaudutfe, cpnenkun te riisutte aseista, samalla kun minä «'Ien täydellisemmin asesleltu kuin milloinkaan ennen.» Nämä ovat- ehdotjoita ranskalaiset; ja espanjalaiset -im:, perialistit tarjoavat Abdel Krimille Marokossa.; Teemme jauhan senjälkeeni kun te olette riisuneet: itsenne aseista ja antaneet .meidän mfehittää maanne. :Britti-äisen kapitalismin voitto tänäpäivänä merkitsee am-mattiunioliikkeen hävittämistä. Jos Britannian työläi set mielivät riittävästi puolustaa itseään, ei heidän pidä pelätä poliittista taistelua,— taistelua vallasta. Am matlijäijestön yleisneuvosto julkasee jo omaa lehteään, «British W<»Tker». Työläiset ovat jo kieltäytyneet antamasta kapitalistilehdistöHe täyttä vapautta valehtelemiseen. Maan teollisuus oa halvaanlimut. Tehdäkseen yleislakon täydelliseksi ja suojellakseen työläisiä, on: yleisneuvoston; annettava täysi huomio sillctt: miten; hallitus käyttää hyväkseen armeijaa ja laivastoa.' ,Nyt, parenimin kuin milloinkaan ennen, selviää kommuiriis-ien vetoomuksen oikeutus — vetooimiksen, jolla velr espuölueemmevEnglanpissa 'korosti 'työväenpuolueelle' a ammattijärjestölle työläisten puolustuskaaitien perustamisen ja veljeilyn tärkeyttä armeijassa ja l^/iyas-tossa olevien työväenluokan jäsenten kanssa. Kansainvälinen, solidaai-isuus i Nekin työläiset, jotka jo ovat tottuneet Tom; Mooren luokkayhteistoimintä-temppuihin, varmaan^ hämmästyivät, kun lukivat hänen haastattelunsa «Globe»-lehde8tä, jossa hänen kerrottiin sanoiieen, että «Britannian yleis- Iddcooa kaulana minun vrtoimintapiiristäni, ja minä uskon, että minun on parasta rajottua canadalabiin asioihin.» Viimeisempi ja virallinen ammattijärjestön toimesta'- julkastu lausunto kieltää tämän haastattelun paildcansapitäväisyyden Ja selittääHCanääan ^matti-unionismin solidaariseksrbritliläisten työläisten kanssa. -Me emme tiedä, oliko'Tom Moorea kerrattu väärin vai puhuiko hän vain «väärällä vuorolla», mutta tuon-loinen lausunto, antoipa sill^e julkisuujla kuka työväen-johtaja tahansa; on työläisten asian pettämistä ja heidän kansainvälisyyjtensä törkeää kieltämistä. Me olemme näih ollen iloisia siitä, että, ammattijärjestö on selittänyt lehdissä julkastun.: Tom Mooren lausunnon «ilman valtuijfaia» annetuksi ja sähköteitse tiedottanut Suurbritannian iyöläisille, että Canadan työväestö antoa heille täyden siveellisen kannatuksensa. Ollessaan osasto: Amsterdamin kansainvälisestä, johon brittiläisetkin- ammaltiuniot kuuluvat; oli tämä _kaifckein vähimmän, mitä ammattijärjestö voi tehdä. Canadan' työväestö Atietää omasta kokemuksestaan, mistä Britannian yleislakossa 'taistellaan. Meidän kaivostyöläisemme Nova Scotiassa j a länsi-Canadassa ovat taistelleet samanlaisia palkkojen alentamisia vastaan kuin brittiläiset kaivostyöläiset tänään. Meidän työläisemme ovat saaneet kokea valtion j a sotavoimain sekaantumisia pallckataisteluihin kapitalistien eduksi; heti niiden puhjettua/ aivan samaten kuin armeija ja laivasto •Suutbritannii:^a on mobilisoitu brittUäisiä työläisiä vastaan. Yleislakko Suurbrilanniassa on Winnipegin lakko suuremmassa mittakaavassa.. Winnipegin lakko rikottiin kapitalistisen valtion voimilla. Canadan työläiset toivovat, että Suurbritannian työläiset -teisovat Jujina taloudellisten vaatimuksiensa puolesta ja kieltäytyvät ottamasta vastaan poliittista terr'oriaJcapitalis-tiselta hallitukselta. - Me toivomme heille täydellistä menestystä taistelussaan. Samalla me toivomjne, että ammattijärjestömme toimeenpaneva komitea antaa vetoomuksen pikaisen rahallisen avustuksen ja siveellisen kannatuksen hankkimiseksi brittiläisille työläisille. ^ ^ Suurbritannian yleislakon tuktea pitäisi olla täydellinen: yhteisrintama. , Punaiheh taloudellinen kansainvälinen on ehdottanut Amsterdamin kansainväliselle /yhteistoimintaan ' Tvhtymistä ja vedonnut maailman kul- Rnotsafai mii a .Bnotsin kommunistipuolueen rvap^rt^^ pujulistuksessa lausuttiin, että kan- ;toinen • intemationale, jonka herrat sainvälinen-nylkyriluokka tekee yhä johtajat ovat taistetteet,^^^^ haikäilemättdinämpi^ < hyöldcäyksiä kansainvälistä iySväenlnokkäa; vastaan; i^män-«Iintasoa;vastaan.^^^T^ mä on tuonut .tullessaan jonkkonäl» kääj ja joukkotyöttömyyttä. Porva-rislnokka koettaa kokonaan / nujertaa työväenluokan turvautuen 'ftSsaä terroriin,: raakoihin vanldlarangais-tuksjin ja^ käyttäen välineSnä ases-tettuja fascistiaxmeijoja. ^ Myös Bubtsin porvaristo .koettaa tehdä maan, työväenluokasta^' paari-olta. :' Ruotsin . joorvarislnokka - on omaksunut •'Äscfsmin. "Se koettaa ; estää ; työläisten liikuntävapantta ja vaatii tehostettuja vainotoimia . työ-^ väenUlkettäv: kraattinen hallitus on "vallassa" työväenluokaiTv nojalla.: . Proletari-aattir >toivo;; että' se ottaisi varteen työväenluokan V edut. Bttotsissa^on :jo kohnas :>"työväenliallitus"j'; mutta työväenluokan :^aunnaton taakka ei ole - lainkaan? ^keventynsrt. ;•: • Tämä; johtuu siitä,; että sosialidemokraattinen hallitus' pitää itseään kaikkien luokkien -r-^ ei. työväenluokan hallitujk^ena,' >ja lyö laimin ; mobili-soidaHProletariaatin; tai8telunn; 'tärkeimmistä, eduistaan. ; Työväenluokka vaatii siltä aktiivista reformipo-^ litukkaa.. Mutta "työväenhallitus"; on ummistanut T korvansa reformK vaatimuksille.:, ^Työväenluokan hätä-;; tilanne, käy ,;yhä'' vakavamn^aksi. >Sen sijap; että tyydytettäisiin työväenluokan, yleisiä vaatimuksiai tehdään ehdotuksia -lakkokiellosta, t.s. koetetaan estää: ;työväenluokkaa puolustamasta näyistäkin alhaista elintaso^ aan. : Sosialidemokraattiset johtajat menevät niin :pitkälle,;että ikannat-tavat -viija-; ja muita tulleja; Työväen' sijasta ; "tuetaan" suurpankkeja ja "painuksissa olevaa teollisuutta"; samaan aikaan kun'käydään asestettujen.rikkurikaartiep. ja- poliisivoimien- avulla nälkäsotaakunnan-y; m. työläisiä '^yastaan.' Hallitus .ei: ole; edes • taipunut vapauttamaan: Kalmarin 3cunnanty51äisten .lakon aikaisia. Juokkaoikeuden uhreja. U1-. kopolitiikka on ^ samansuuntaista. Ruotsi on V vpittajavaltain liitossa suorittanut surBeata ; entente^^pi-vastaan.- kapitalististeir: hallitusten^ eduksi. Järjettömyydestään huolimatta ei kapitalististen valtioiden 'k>il;euskonferensät" kuitenkaan Iakkaa>j Paraikaa suunnitellaan asej-denriisumlskonferensiaa,' noa maa,, joka on osottanut -vilpi-öilstymisen kuva.^^^^: 1^ yhdistää;' koxnmuaismi työläiset taisteluun kor< timasla ja, uÄomaisia K, nyll^yrejä vastaan. Kiinan kuMeevat miljoo-: nat "ovat nousseet taisteluun. Venäjällä taas lujittuu työväenvalta päi-; vä päivältä. Mikään mahti maailmassa ei voi estää tätä kehitystä. Samalla kun työläise$^i8t2vät läu-; kasti ^ kiinni :päivänvaatimnksistaan, on heidän: torjuttava imperialistien yritykset ma^hnansyöksemiseksi uuteen tuhoisaan* sotaan;; -vaiU' kan-t sainväHnen tyoväenhiokka voi taata maailmanrauhan. Samoin- - on työtöntä •varusteluicn -vähennystahtoa ;läisten suojeltava Neuvostoliiton neon Neuvostoliitto, ^ n vuoksi onkin;, työväenluokan tuettava ;neuvoSr tovaltaa \saaliinhimblsia kapitalisti-valtioita vastaan, rjoiden konferensseilla ei':oIe muuta tarketusta kuin sodan suunnitteleminen työväenval-taa vastaan. Tietoisena luokkayhtymisen i^ält-tämättömyydestä . > on puolue antanut,;-- tunnuksen , : aiamatiUisesta eheydestä. :^Tai^lu< tästä ei ole -vie-; lä läheskään suoritettu loppuun. rEheystyö; ammatillisten, suuntain .^välillä on vietävä päätökseen.^ Tehokkain ase .fascismia, rikkuriroskaV; v ä k ^ : ja työväenluokan' pettureja-vastaan on: yhtenäinen ammatillinen taistelu. Ammattijärjestöstä täytyy tulla-Ctodellinen; koko luokan kasit-; täväluokkajärjesto; Tukemalla kansallistaa ^mmatilUsta> eheyspyrkimys-; tä toetaan - myös kansainvälistä ammatillista ehejrttä. Kommunistipuolueen vaikut^val-, ta;' kasvaa, ; Suuret .työväenryhmät näkevät kommunismissa kohoavan liikkeen, r joka tulee - suorittamaan sen, ^ i t ä sosialidemokraattiset työläiset ,ovat unelmoineet, mutta mitä eivät; näiden johtajat ole tahtoneet ajaa.läpL Kommunistinen^liike on kansainväfinen. , ; Ja "roitä siivotto-mlmmista' vainoista .huolimatta kasvaa: sen vaikujus kautta maailman. Saksassa on !>; alkanut jättitaistelu kaiserismia, ent. ruhtinasten saaliin-himoa vastaan, ja,: 12 % miljoonaa kansalaista on tällöin lausunut kannattavansa kommunistien alotetta asiassa^ Ranskan - puolue on^' saavuttanut loistavia -vaalivoittoja itse maan sydämessä,: Pariisissa; ; joissa vaaleissa on ; menestyksellisesti so-v^ lutettu ,; • • yhteirintamataktiikkaa luokkataistelun pohjalla. - ; Englan-r nissa ja" Tshekkoslovakiassa ^e&la sisOlstista rakennnstyöta, tuetta^ vapausUacettä Kiinassa ja noustava : "sivistyneiden" -valtioiden rosvoso-tia vastaan Marokossa ja; Syyriassa; • Mutta-työläiset voivat toteuttaa -vaatimuksensa vain . luokan^ yhtyr inisen; ammatillisen yhteisrintaman, teollisuuden ja maatyöläisten veljei-lyn; kautta; lausutaan julistuksessa. m • .Porvariston palkkamurhaajat surmasivat Sabatierin,! hehkuvan Inok-kataistelijan ja yhden valveutuneen työväenluokan kaikkein uljaimmista rivimiehistä^ Veriteko, joka tuskin; kummastuttaa edes köyhälistöä, joka vuodesta : 1914 lähtien on yhdes-: sä- ja toisessa m vallisen hiestytykseni lisäksi kokea kaikkia kauhuja, mitä hillitön voi-, tonhimo. ja rappeutuvan luokan tur-meltuneisuus saattaa keksiä, ja suorittaa; Ollaanhan jo aikoja sitten jouduttu siihen, että omistava; joka el voi olemattomilla järkisyillä vaientaa totuutta ja mykistää sille vas^ tenmielisiä henkilöjä; turvautuu hai-: pamaisen konnan metodiin^ ryhtyy' väkivaltaan, ja kärventää toista mieltä olevan ihmisen sairaloisen kiukkunsa hiljaisella tulella vanki- .selleissä taikka päättäävtämän pii-; vät kerta kaikkiaan- julki- taikka salamurhalla. Metodista on ikäänkuin sovittu: omistuksen kouluter tut aivot ovat, sen hyväksyneet^ ei^ kä työväenluokkakaan ;; oikeastaan vaadi muuta kuin ettei eläimellisyys paisuisi kerrassaan taivaaseei) huutdvaka jk^ettei riitä iäyt^ttäjj;' yääiaä nimeä. Sillä kun paiSS jnnkkan.taikka joldn man xöyhelöi. Ijen hampmm väittää olevansa ioit. tuurin «dustaja, puhun hän n^^a minkäs snlattamisen vaatnnasta^ tietysti- pidefctpvä suorastaan äldt. tävänä. 1^ Mutta, salamurhaamalla Sabat» rin,' ranskalaisen rivimiehen, «vät omistuksen veiämiehet tehneet yi sistään. loppua taman p^svasia hengenliekistä, vaan EyKt4vät myfe kurjuuden iurimoon tämän vahnon ^a pienen lapsen, seikka,' aaikä «i sekään ole mikään harvinaisuus, m naorvot ja -lesket kUn alkavat ks& kialla olla-^malliyhteiskunnan yhte' jetus- ja kaivcetyöläisiin, etteivät .he s sallisi hiilen lähettämistä' Englantiin. , - ' - Sydneystä,;, N^ S., saapunut sanomaldititieto kertoo, että Jos hiililäkko Englannilsa jatkuu tarpeeksi kauan, Nova,; Scotiaft: omistajat (tällä, tarkotetaan Bescoa)«epäile^ättä,jlähettävät;;Gape Bretonia meää hiiltä yli Allannin»; kuten tapahtui>lakon aikana joku vuosi sittemfe Me vetoamme Nova Scotian kaivos-" työläisiin; pyytää; etteivät he timoh^ katkeria tais-teluitaan elämästä; sitä orjuutusta ja: riistoa, mitä Besco on .heitä kohtaan harjottanut^ ja etteivät sallisi heitä käytettävän Juudaksina Suurbritanniassa taistelevien /tovereittensa; pettämiseksi^' Ei unssiakaan novascotialais-; ta hiiltä Englantiin. .> Me samaten vetoamme • satamatyöläisiin, jotta -he• kieltäytyisivät lastaraiasta .'unssiakaan NovayScotiah' hiiltä Englantiin lähetettäväksi. Uusi työläistei^kansainvälisen solidaarisuuden laine kulkee yli maailiqan; Taistelu Britanniassa :on tullut kansainvälisen' työväestön huomion;kohteeksi./ Rohkaisu- ja solidäarisuustervehdyksiä saapuu kaikista maista ammattijärjestön: yleisneuvoston virastoon. .Älkäämme salliko Canadan jäädä jälkeen aineellisen tuen Ja siveellisen kannaädcsen antamisessa. , "\; ; ,; '^Minne EnglarUi?» ^Englannin yleislaldco—r klassillinen laajuutensa kuinl myös jo eräitten toimenpiteittensä puolesta, seuraa niiden arvostelujen kannoilla, joita on tusinoittain saanut osakseen toveri - Trotskin kirja «Minne Englanti ?» (Whither Englaniä?»). Tuo kirja', joka on vilkas analyysi Britannian ; kiertämättömän vallankumouksen voimista ja kulusta Ja korventava paljastus niiden u-k. «perustuslaillisten ja demokraattisten» työväenjobtajain järjettömyydestä Ja' petollisuudesta, \jotka'ka3dnkei-, noin koettavat estää ^ja häiritä brittiläisten työläisjen edistymistä luokkatietoisuudessa ja järjestäytyneisyydessä, ~ . tuo kirja, sai osakseen solvausta Ja «kritiikkiä » eteviltä, brittiläisiltä arvostelijoilta, aina «Morning l*ost» j a «Spectator» lehdistä Itsenäisen työväenpuolueen. «New Leader»-lditeen. Maynard Keynes; ; Brails-ford, Jtertrand Russell; konservatiivit, liberaalit ja sos-demit kaikki olivaiyhtämieltä siitä, ettei «Englanti kulje Trotskin tietä». Trotskin analyysi tehtiin pätemättömäksi. Hän oli venäläinen^. Hän ol^doktrinääri. Hän ei tuntenut englantilaisia. Brittiläinen työläinen on «konstitutsionalisti». Brittiläinen hallitseva r luokka on perustuslaillista; s-o.; kuuluu samaan kategoriaani^ .n.e. loppumattomiin. ^ . ^ ^ Mitä Trotski sitte kirjotti?. Hän osotti, että^^^Suur- ^b^itannia on menelÄmässä, ylivaltansa maailmMipöli-. tiikassa ja rtalou&ssa Yhdysvallpille ja eftä Brittein valtakunta on hajaantumisprosessissa. Hänen ei ^tarvinnut ruveta miWnkäiin perinpohjaiseen laloustieteel-isccn analysointiin näiden tosiasioiden toteamiseksi; ne kuulu\'at jokaisen vastuunalaisen taloustieteilijän tietovarastoon. Hän sitten ryhtyi käsittelemään Suurta kysymystä siitä, mitä keinoja brittiläisten työläisten; on käytettävä haidckiakseen vapautuksensa? Minkälainen tulee olemaan Englannin -vallankumouksen kulku? Hän tulee siiheQ.johtopäätökseen, että oleellisesti, ;Ja varsinkin tässä kadceran luokkataistelun, kapitidfetisen imperialismin kaujde^li,' Englannin vallankumouksen kulku Ja menettelytavat eivät tule suuresti; eroamaan niisiä, jotka olivat Venäjän vallankumouksen. «Asteettaisen kehityksen välttämättömyys», Josta^Sid-ney Webb ja MacDonald saarnaavat yhdellä ja Bald-vvinin; «teollisen rauhan» propaganda toisella puolella Ja- molemmille puolille yhtä rakkaan n.k; «soxittel^u»- hengen lietsominen ovat hurskaita pyrkimyksiä. Käytännössä brittiläiset kapitalistit heittävät syrjään käildci «demokratian traditsionit» ja: tarttuvat avoimeen diktatuuriin. Kun brittiläiset työläiset haluavat saada Jotakin tahi puolustaa itseään kapitalistien hyökkäystä vastaan; tarttuvat he suoraan Joufckotoimintäan. Parlamentaarinen demokratia on naamari kapitalistiselle ^tatuurille. Vain oman vallankumouksellisen hallituksensa avulla voivat työläiset vapauttaa itsensä ja toteuttaa^ sosialismia. <cPainovapazis» Uutispajanen, joka vaikutti innostavasti 'jokaiseen luokkatietoiseen työläiseen, oli se, missä kerrottiin rivoudestaan tunnetun vaätavallankumonksellisen rääsyn, «Daily Mailin», painajain estäneei^ lehden ilmestymisen sentähden,. että^iinä Julkastavaksi aiotussa kir-jotuksessa; hyökättiin kaivostyöläisiä Ja yleislakkoa vastaan. . He eivät valmistaneet lehteä. Jossa tahdottiin mustata heidän tmstelevia.tovereitaan. KapitalistilehT distÖNnosli tavanmukaisen ulvonnan siitä, 'kuinka tämä muka- oli loukkaus kapitalistilelfdistön pyhää painovapautta vastaan. .Mitä on «painovapaus» kapitalistisen järjestelmän alaisena? Se; antaa kapitalistilehdistöHe vapauden valehdella työläisten asiaa vastaan ja tehdä propagandaa omislavain luokkain' hyväksi. Tämä on aivan luonnoUista.'^ Ne miljonäärit, jotka omistavat Britanniassa juuri vaiennetun lehdistön, ovat hekin kapitalisteja^ . Jos^ kapitalistinen Järjestehnä hävitetään, tulevat mahdollisuudet heidän yltäkylläiseen elämäänsä hävitetyiksi sen mukana. Jos kaikki työläiset saavat parannidcäia oloihinsa, täytyy lehtien omistajain tyytyä niin paljoa vähempään, joten he asettuvat työläisiä vastaan ja «painWapauden» puolesta.' y Brittiläisten kirjaltajain Vtoimenpide on tärkein, mihin voidaan turvautua missä luokkataisteluja hyvänsä. Kapitalistilehdistön lokaviemärin sulkeminen merkitsee sen estämistä valheiden levittäzpisestä, työläisten hämäämisestä Ja kiihottamisesta ajojahteihin työläisiä vastaan. Työläiset, jotka eivät ole luokkatietöisia, joskus kysyvät; ^ mitä «n «proletariaatin > diktatuuri» ? «DaiiyMail»-Iehden painajain toimenpide oli työväenluokan diktatuurin: käytäntööa sovelluttamista. Eng-länujn työläiset aivan kuin luonnostaan löytävät itsensä tarttumasta samoihin metoodeihin kuin mitä Venäjän työläiset ovat käyttäneet. Ei ole mitään vaihto-ditoa. Wiimip^ih yleislakossa huomasivat meidän toverimme, että heidän oli lakon eduksi tiettävä suu käpitalistildidistöltä. Toivokaamme, ettei olisi enää kaukana',se päivä, jblloin «Daily Mail»-lehdeltä ja toisilta samanlaisilta tukitaan suu kaikiksi ajoiksi.^ Ja Jos «Daily Mail» ja kapitalistildidet eivät ole luettav^i sopivia taloudellisten taistelujen aikana, eivät ne milloinkaan- ole työläiden luettaviksi sopivia. Työläiset! Rakentakaa omaa sanomaldid^töätme. • ; - ^ ^ — Worker. ns eikä vähemmän, sihnään pistävänä -piirteenä, Sabatier-tapante^n kannattaa rilti; erikoisenanin pant-tna, -siinäkin , ilmenee poikkenkselli- ,sen selvästi omistuksen raakalais-maisuuden vastakohta: omisfcaniat-' toman luokan rakkaushenJd, joaka tehtävänä^ on lääkitä riiston petojen repelemät haavat ja nostattaa taistelun eloon jääneitä «hreja ja uhrien omaisia .onnettomuuksien yli parempaan aikaan. SabatieriläJsten elämä el ollut ennen,; perheenisän tappamistakaan kadehdittavaa. He kärsivät^ kuten kaikki muutkin' ranskalaisperheet omistavan (luokkansa sydämeltö-myydestä sisään-i ja uloqjäin, hies-tytyksestä sisäänpäin ja rosvosodis-ta' ja valtauksista ulospäin, om^ta-van luokan, joka: ei, enempää kuin monen muunkaan maan omistavat, ole kart^tannt polkemasta kantansa alle yksin maan rahaakin, jotta sen afvottomaksi peijattnaan selviytyi .työläisten palkkojenkin maksusta suorastaan peijauksella — lähes aivottomilla. paperifrangeilla, mistä - lähes arvottomasta palkasta työläisten kuitenkin / on suoritettava . lähes; kaikki oipistavan luokan hni- TJauksen'-mepot- äärettömän raskaina veroina, joista luonnottomin ön sellaisen palkan verotus,' jonika omistavat ovat jo ennen maksamista verottaneet lähes olemattomaksi. Sa-batierläisten oli siis kiitettävä, kunhan sel-viytyivät p ä i v ä ^ toiseenkaan. ; Mutta juuri tämä. työjj^a palkan"^: rosvous se kuohuttikih Sabatieria; ei yksistään häneen yksilönä, vaan koko luokkaan ikohdis-tnvajia ilmlönä> ja fhostatti hänet taisteluun : muiden Jiänen laillaan olosuhteiden valveuttamina nousseiden työläisten kanssa.\^ Hän uskalsi todeta, etjiei apua olisi muusta kuin järjestelmän poistamisesta, vääryys ja halpamaisuus kun oli syöpynyt nykyisen :jjärjestclmän joka soluun. Tämän 'käsityksensä sai hän sovit^ taa hengellään, koska: järjestelmä ei-: salli, että *S6n iäisyyttä edes epäiltäisiin -vielä vähemmän, että se nuijittaisiin hengiltä; Arvaa siis mikä taloudellinen onnettomuus kohtasi Sabatierin leskeä ja pientä /lasta. suunnattomain sielullisten I kärsimysten lisäksi, onnettomuus; mihin omistavat juuri pyrkiväf. ; ferrorisoidakseen täten edelleen uhrejaan, koko työväenluokkaa, jotta; Siitä talisi entistä alttiimpi hiestytyksen • ja .harvain hyödyn välikappale. Sahatierläis- : ten olemassaolo oli toisin sanoen kokonaan vailla pohjaaf He olivat tuomitut kurjuuteen ja perikatoon. Mutta nyt puuttui työväenluokka asiaan, luokka, jonka taloudelliset mahdollisuudet olivat ääfettömän niukat^ mutta rakkaustahto sitä suurempi. Jjuokan punfcinen avustus riensi: tukemaan käsipuolesta omistuksen, uhreja, ja. kun rakkau-dentahdon täyttäminen oli tuhansien ja kymmenientuhansien vakaa tarkotuB, niin -tapahtui ja; tapahtuu paraikaa ihme,, kuten muutoin niin monessa; muussa maassa: työläiset ovat luokkana pelastaneet Sabatierin lesken ja tämän lapsen ja siten vetäneet pitkän ristin omistuksen pirullisten laskelmain yfil Sikäläisessä toverilehdessä luetaan Sabatierin lesken kirje punaisen avustuksen valtuutetulle, missä hän kiittää luokkaa jnyötätunnosta, ja ilmottaa, ettei häneltä ja lapseltaan puutu-:~mitään, koska hän on saanut työläisiltä suuren lahjan —- 10,000 frangia—y minkä lisäksi nämä ovat edelleen; luvanneet ;; a-rastuksensa kautta suorittaa 200 fran^a kuukausittain. Tämäkin kirje on^ kaunis todistus ei ainoastaan punaisen avvm kä- , sinkosketeltavista' muodoista, vaan myös: hetteistä, joista; se kumpuaa, inhimillisyyden hetteistä. Ne ovat niiden' lähteiden loistavana vastakohtana, joista omistuksen hirmuteot pursuavat raakuuden ja eläimellisyyden lähteistä. ^ Ei siis ole kummaa; ettei-^omistusta eikä sen^. asianajajia :/,mi4ly^ tällainen rakkauden inhimillis^s, vaan että tätäkin:. pidetään joiss^n terrori-maissa hirveanä rikoksena^, ^ Mutta tämä ei tietfenkään voi estää hyvyyden hetteiden kummnn-taä, enempää; kuin ^vääi^s^ys voi estää oikeamieliBj^den lopullista voittoa, mikä ei saata olla saavnttamat-' tomissa,: vääryydellä kun ei enää ole äSria eikä'määriä, mikä edellyttää, ettSi se vainuaa loppuaan- K. K-Eiimi'Si 4 Canad LXH 40C lähetyks . Kuety»»""" • Ssilta_?lOO orilta lahetyl äShltösanoi 18.50. Sndburyssa voivat käydä tiednstaraassj KaikB sa Buoraan Sud mana päivai pauSen kont LAIVAPILE' TIEDUSTAK Telikää J Box 69 Vapaudell vastaan myö VAPAUS 31 Port D eripaikkakui nm TYÖLÄI sn KUTSUU TEN UR TYMÄ SPC Työläiste • kasvu, -uhm kontrollia- tl rastasten y Iäisten urh< : lijain kans jonka pääl gossa,' lH;, Työläiste tetty mahd aatteelle ja ki todellisc voimistelur: ten urheili perussäänn' perusperiaa sovittelua heiluliike kontrollolm Iäisten etu Kaikki voivat, yht toon. ' TyöläistJ 'rakentamis tämättömy -viö itsestäi telemaan urheilu-työläisten ; 1 kesknudess Varisto v< • myrkyttää omaksi ei " Iäisiä utht Variston heillä m Iäisistä < tajia ja puoltajia. Athletic loima. jäi .2,000,000 työläisiä, rististä pr jestelmäilli . kantta. Työlaisi astaan tu lisen Ideo vatusta sa, mutta urherlijair kehitystä kaampia joita työ Iäisten - ui sa voidaa proletaria •viemiseks; ten työh jaalisesti-kannatta! liittoa, 1 Suomalaii kaa esill ryhmäim urheiluliii lanninkie Sports i; Halsted Tyolati ponrarist Uikkees katleCoul . BmlaiMc<
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 13, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-05-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260513 |
Description
Title | 1926-05-13-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm Wmmi
SS
y^FAUS
W :'«RT Atdbittyna, Out, Joka tiistai, torstai ja laoantaL
8^ 6.inBIU AEVO VAABA
mm
VAPAUS. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-05-13-04