Vapaus, May 26, 1930

              -1930 Mäanäatainä^ toukok;:28^p:hä — Mori May 26
Levackin Kisatovcftien
ijaiiiikiliiäiitit
Canadan työväen urheiluliittoon on
v, i ^n luokkataisteöjanlön tieto^ohsen sivistyksen 3^ [^«'I^J^^taasen yksi painiseura l i -
^ r ^ S n kuuluu tuntea; ei ainoastaan oma maa ja kan- Q,^- Sen huomasi jokamen. joka oli
Vc inutta myöskin mahdollisimman paljon maailman eri ^seuraamassa viime perjantaina al-
^« kansoja. Täytyy myöskin tuntea ne valtavat kulku- koneita painikUpaUuja Levackissa
J vä- vlät joiden aaxvTuiillllaa iimmmpeiri-iiafllliissttiisseett vvaallllaatt pnnusseerrEtaaaa rraauu-- KM„
* svleilvynsä maapallon miljoon^set asukkaat kaikille (f^
* ^" -ärillä — Luokkataistelijalle on arvaamattoman
-tfl merkityksestä tuntea eri kansoja, kokonaisia heimoja,
r^ivi^tvstasonsa, taloudellinen asemansa j a elämäntapan-iliä
^liioin vasta kun me olemme jossain määrm näistä
J a avautuu meille mahdollisuus ymmärt^ työväenkysy- Vlj
kansainvälisessä ja koko ihmiskuntaa koskevassa merki- ^
Uempana mainitsemme niistä muutamista arvokkaista ^
^eelHsista teoksista joita voitte saada Vapauden kirja- ^
tsta: ^
Amundsen: Luoteisväylä, 459 siv., sid .............$2.00 )^
' Berg: Kurkien keralla Afrikkaan, 198 siv., nid. .... 1.75 ^
Zeltins-Coldfelds: 7,000 kilometriä halki Afrikan ^
ia\ikoiden, 257 siv., sid. 1.25 ^
ann Detzner: Neljä vuotta ihmissyöjien parissa, 304 ^
, nid - ••• •• —• ' - 'S
•i Pälsi: Mongolian matkalta, 131 siv., nid .50 Q.
I Amundsen: Umojen halki, leveyspiirille 88 ast. ^
Pohj., 337 siv., njd.. 1.50 Q*»
•i Pälsi: Suuri, kaunis ja ruma niaa (kuvia ja "kuva-jksia
Canadan matkalta), 314 siv., nid. 1.75 ^
) Pekkola: Kairosta Niilhi latvoille, 140 siv., nid 90 ^
sikäläisen seuran. /'Kisatoverien"
toimeenpanemana. Seurassa on vas­ta
lyhemmän aikaa harjoiteltu pai­nia
Pirskasen Pekan johdolla, mutta
siitä huolimatta uskalsivat he yrit­tää
suurempien kilpaDujen toimeen,
panossa. Eika kilpailut, olosuhteet
huomioonottaen, huonosti onnistu-neetikaan.
Toimeenpanevasta seu­rasta
osallistui tosin vain viisi pai­nijaa,
mutta niidenpä joukossa oli
p i i k i n a»kasta, jotka näyttivät jo
ensiesiintymisellään, mitä ainesta
ovat. Jatkoa vain samaan suun­taan,
niin hyvä tulee.
Palkintotuomarit olivat tehtävis­sään
muutamaa poikkeusta lukuun­ottamatta
ensikertalaisia, joten siltä
puolen oli kilpailujen kulussa ha-hinkö,
Hytösen mentyä selälleen o-vaittavissa
jonkunverran jäykkyyttä.
Taisipa sattua pmimiehelle jokunen hävinneeksi, mutta pojat Vain jat-masta
heitostaan. Aika 10.10.
Peltomäen j? Kisan Lammin ot­telu
oli navakka, mutta väliään e i ­vät
pojat vain saaneet selviksi. Rat­kaisematon.
Mikkosen ja Lehtosen voimanot-telu
päättyi Lehtosen .voittoon ajal­la
10.50.
Piiskasen ja Kisan Baskin yh­teenotto
oU taaskin yleisön makuun.
Heittoja "viljeltiin" runsaasti. Pirs-k£
uien voitti ajassa 2.42.
Kuuselan ja VoutUan ottelu päät­tyi
siihen, että Kuusela tuli, näki
j a . v o i t t i . , Aika 19 sek.
Lindbergin ja Lehtelän vuorottai-set.
nopeat heitot päättyivät pian.
Lindberg hävisi ajassa 1.39.
Nuoremman Sjindelinin ja Laa­masen
yritteliäästä ott4'lusta tuli
ratkaisematon. Muuten, lukekaahan
pojat painisääntöjä, siitä on hyötyä
monessa tilanteessa. 6ama kehoi-tus
kaikille painijoille.
Hyvärisen ja Laamasen ottelu
päättyi myöskin ratkaisemattomaan.
Hyvärinen loiikkasi sormensa, luo­puen
kilpailusta .
Sundelinln ja Lehtosen ottelussa
tehtiin kovaa, mutta tuloksetonta
työtä. Tässä ottelussa t4»-ahtul sel­vä
tuomarivirhe. Sundelln meni o-masta
heitostaan kohta alussa ko­measti
selälleen ja pillimles soitti
liikkeillä ei ole kyllin Uetoista, oi­kein
iohcavaa jolvtoa ana valistus-ko.
nuieaan asti. Jos osuustoiminta-väki
on tietämätöntä, tuntematon­ta
osuustoiminnan tehtävistä, niin
on vaikea saada muutosta niihin ta-poi!
ii)i kuin on käynnissä. Canadas-sa
on kieltämättä osuustoimiiman
Keskusjärjestöjen rahavarojen avul­la
on komennettu työlälskuluttajat
luopumaan määräämisvallastaan o-missa
liikkeissään. Ja nyt juliste,
taan. että nämä liikkeet pitäisi sit­ten
alistaa palvelemaan fasclsteja-kin.
Työväestö ei kuitenkaan ole osuus-tuiut-
maltomuutta monissa esUle tu- kauppojaan perustanut fascisteja
levossa asioissa, sillä täällä on työ- ^ varten. Ne on luotu palvelemaan vä-vaen
osuustoimmta melkein alussa. ; hävaraisen kuluttajaväestön etujs.
VaiistuspuoU on myös saamatonta : Nyt ovat sosdem herrat vihdoinkin
tehdä joukkoja tunnetuksi osi:usto!- esittäneet osuustoiminnallisen ohjel-mmnan
tehtävL^tä. Puuttuu siihen jmansa selväsU ja sen mukaan pi-tarvitiavaa
voimaa. Osuusliikkeet : täisi (OsuustoUnintaliikkeen palvel-kum
myös muutkaan työväenliikkeet la fasclstejakin. Tämä on kalkkien
el ole voineet sitä voimaa kasvattaa, a^^uustoimlnnalllsestl järjestyneiden
työläisten syytä panna vastaisuuden
varalle mieleensä. Työläismielinen
osuuskauppaväki el halua liikkeis­tään
fasclstlen avustuslaitoksia, vaan
tahtoo, että osuustoimintaliikkeenkin
on oltava työtätekevien mukana tais­telussa
fasclsmla vastaan.
69
'erdun, Que. ,
aiskausko vaivaa?
le näkynyt pienintäkään
5ää kaupungistamme pit-.
an. Paljon sitä tapahtuu
oista, josta voisi lehdelle
mutta monellakin unhoit-älvollisuus
lehteänsä koh-sille
tapahtumista paik-lan
kirjoittaisi. Toimitaan
ehtävlssä. Toimitaan niin
että kun pitäisi jotakin
niin hieman laiskottaa
litustehtävä.
^oUsl, tämän asian korjap,-
ihtävä, sillä paikkakunta-at
ehdottomasti lehdelle ja
hyödyksi. . Sillä lehti, jo-taa
paikkakunnan tapah-a
»,lukijoiden kannatuksen,
TJifiist^Jr-huomionsa paik-tapahtumille."
Lehden le-intyy
ja molemmin piioUn
tyväisiä. ...
"haastamalla" saataisiin
k Suom. järjestön jäsenls-judessa
paikkakunnallam-
V paikkakuntauutlsten kir­ii
käyntiin. Siten ei ke-sltettaisi",
vaan jokainen
: lehden ayttstustyöhön
' saatuaan. Tästä asiasta,
a keskustdun kokouksien
C. Työv. Paolostosliltosta
työläisistä ovat lehdistös-lähneet
kirjoituksia siltä
HyfaelHsestä työstä, mitä
Puolustusliitto tekee, puo-i
vainonalaiseksi jou-jQkkamme
jäseniä fcapita-
"oikeuslaitokslssa". Se on
t monessa kunnon työläi-m
osallistua tukemaan s i -
Jtustyötä mitä yUämainit-
) tekee.
paikkakunnalla on Puo-
1 osastoja ja niihin on
liittyä jc^aisella, joka tUn-tätuntoisuutta
luokkamme
iiä.kohtaan.
^seat työläiset oVat tiedus-oikkakunnallamme,
josko,
milloin he voisivat liittyä
i Työv, Puol. Uit. osastoon,
to htiomautettu, että sen
tdä, saapumalla 1445 Notre
st. (S. J . Montrealin osas-
«ustolle) joka kouk, ensi-imnuntai
klo 2 j.p.p., jol-itrni
luton osaston kokoufc-
«n. Tai saapumalla mjras-lostusliiton
uuslenjäsenten
toiltamlin joita useasti
MJ.
joka on 10 senttiä
»ellekään ole esteenä Uit-
C.TPuolustusliiton jäse-
^ toimintaan.
isearynläys ja "fTorkerin"
levitys
^ parhahmnillaan käyn-
*oön siis kukaan unhoit-eaiessaan,
näytellessään t.
*^^än joukkojärjestöis-laokkataisteluliikettä
voi-väUllisesti
edistää;
^fi^empaa toimintaa ky-
^ J^rjistynyt tilanne Jo-työläiseltä.
Ja par.
*a»n toiminta tarjoutuu
5^olueessa,. jonka jäse-oösi
jokaisen hiokkaosa
«attelevan työläisen pyrit-
««^laisista puoluetovereis-
^ velvoittavia tehtäviään
g ^ , työmaanaan. EsUn
t^S^ ^ lannistua.
^ .iä^nyydessä löytyy
;otka alkavat kasit,
• ^ h e i h , ei Ole prikto
näytteleminen ei
"^r^ ainoastaan "tat-
^ v a a n että hmiä knmpai-
«t^ssamn» on tarkoihik-ovat
asetettavat palvele-
SUpBURY, ONT.
maan luokkamme etua, kuten kapl-talistineii.
urheilu ja taide ovat ase­tetut
riistoVallan palvelijoiksi ja sen
järjestelmän yksiksi tukipylväiksi.
Meidän on siis entistä enemmän
kiinnitettävä huomiota jpukkojärjes-tötoverelhlmme.
saattaaksemme haU
dätkln osallistumaan a<kttivlseen puo­luetoimintaan
kommimistipuoiueen
jäseninä. ,
"Workerln" tilaamisen ovat monpt
ottanet huomioon, siliä t&mä puolu-eemmen
pää-äsnenkannattaja on
saatava leviämään mahdollisimman
Imonen työläiskotiin. Suomalaiset o-sallistuvat
myös tämän englannin-
.kjfeiiseh lehden levltystyöhön ja t i ­laavat
sitä. 'siltä lehdestä voi Sa­malla
harjoitella majiiikleleen': t u -
tustumteta joskin pnöjjlipteorioldeiii
tutkiminen meiltä 'vanhemmilta vaa-'
tli välttämättömästl ortfatikiellsen
puoluelehden, kuen eshri. "Vapaus"
"Eteenpäin" ia, "tySinies" ovat; jol­ta
lehtiä t^lläkJti paikkakunnailla e-nemmlstö
työläisistä tilaa.
Pikkutapahtumia
Tov. Salmela loukkasi itsensä työ­maallaan,
joten täytyt pari viikkoa
olla töistä pois. Hän oii jo, parantu­nut
. vammoistaan. j.
Eräitä tovereita on ollut ulkona
kaupungista.työssä, joten se on tuot-
;tanut' hiänilin ' hankaluutta erinäisis­sä
järjestötehtävien suorituksessa.
; Muutamia perheitä on niyäs muut­tanut
paikkakunnalta. On -toslii jol­takin
tuUut lisää, mutta en tiedä o-
.vatko meikäläisiin .lukeentuvla, vai
kuuluvatico pappien seurakuntaan.
Miss Katri Salmela oli leikattava­na
sairaalassa. On jo alkanut toi­pua
sairaudestaan.
Fiknekkikysymys
Kuten tunnetaan, ön S. J . Mont­realin
osastolla hjrvä virkistyspaikka
Lachlne Rapldsin vanfella. EU sa­ma,
jt&a on oöut käytettävänämme
jo monena kesänä. Siellä tullaan
taacs tätnän kesän ktilaessa toimeen­panemaan
- niontia . ulkoilmajuhlaa.
Ensimäinen suurempi tulee olemaan
kesäk. 15 p.jSlellä on.p^^jon ja hy­vää
oKjeiniäa, xHLta. fiienä oft se suu­ri
torv^lttokmita Josika mahtavan
soitannan kuulimme vappujuhlilla,
joten järjestömme plknekklkentäl-le
on siis keSäk. 15 p. oUtea kansain­vaellus.
-
Työtilanteesta
Tällä hetkellä el täällä ole mi­tään
suurempi^ rakennustöitä käyn-njss.,
ainoastaan joitakin . pienejn-piä
rakennuksia on raikenteellä, k u ­ten
ennenkin. Ja mitään snorempaa
työsuunnitelmaa ei ole ollut esillä
paikkakunnan "kielisessä" lehdistös­sä.-•
. •
Näyttää sfitä koin monet suunni-tetoat
täällä VerdiinlsBä jäisivät
vaan paperille pitkäksi aikaa. AiSian
virhekin silloin täUöin. Mutta eihän
kukaan ole seppä syntyissään, sa­notaan.
Koulunahan ne ovat kilpai­lut
niin painljoiUe kuin myöskin
paUcintötuomareiUe.
Painimatto levackUaisiUa on Ulan
pieni, hoin silmämääräisesti katsoen
tuskin neljää metriä kanttiinsa, jo­ka
jossakin määrin vaikutti suurem­malla
matolla painimaan tottunei­siin
häiritsevästi. Mutta hyvä, että
helliä on edes sellainenkaan matto,
tnoneUa muulla " paikkakunnalla,
joissa kipeästi tarvittaisiin, el ole
minkäänlaista.
Kilpailuihin osallistui 18 painijaa
kolmesta seurasta. Sudbiu-yn Klsas.
ta oli 11 miestä ,Port Arthurin Is­kusta'
2 ja toimeenpanevasta seu­rasta
5. Toronton Yrityksen palnl-jaln
olisi sopinut myöskin osallistua
.kilpailuihin, heitä kun on muuta­mia
töitä Sudburyssa, mutta seu­ransa
taholta ei heitä oltu Ilmoi­tettu.
Kisasta olisi ollut tilaisuus
lähettää enemmänkin poikia, mutta
työesteet tekivät usealle haittaa.
Kuitenkin, sellaisinaankin, olivat
kilpailut näin kevätkorvan kilpai­luiksi
ja ensikertaa "tulessa" olevan
seuran toimeenpanemiksi kohtalai­set.
• ; ,
Mitä Itse kilpailujen kulkuun tu­lee,
ijiin.siinä suhteessa oli havait­tavissa
liian suuri ratkaisemattomi­en
ja, työvoittojen luku? Osaltaan
siihen lienee ; vaikuttanut kilpaUljöl-deh
tasaväklsyys kuin myöskin se
feeikka, että kuumuus' teki pialni-
Jpldeh ihOin niin hikiseksi heti alus-saj.
ettei otteet pitäneet. Maton pie­nuus
kai.rpyöskin osaltaan teki pai­nijat
varovaisiksi.
Kilpailot .aloitti. alle 140 paunan
miehet -.Kisan. Lehtelä ja Kisatove­rien
Laamanen.. VähäA harjoitellee­na
ja . nähtävästi alakupnossa ole­vana
väsyi Lehtelä ja niin päättyi
ottelu Laamasen voittoon ajalla 14
min. .!
Saman sajrjan tnlehet Hytönen ja
Hyvärinen ottivat alustapitäen rius-kasti
yhteen jokseenkin tasaväki­sesti.
Lopulla talsi Hyvärisen kes­tävyys
pettää ja niinpä Hytönen
saikin hänet mattoon ja siltä se­lälleen.
Alkaa ehti kulua 14 min.
Lindl)ergln ja nuoremman Simde-llnln
ottelu, myöskin alle 140 sar­jassa,
alkoi Lindbergin kovalla pai­nostuksella,
josta seurail(ksena S.
kärsi häviön ajassa 2.11. •
Alle 155 rasjassa painivat parina
Peltomäki Kisatovereista ja Lehto­nen
Kisasta. Voimamiesten mailla
oleva . yksipuoUnen ottelu. Päättyi
ratkaisematt(Hnaan. Peltomäki oU
ensikertaa kUpailulssa, joten tämän
tutustumisen perusteella hänestä voi
toivoa paljon. Kävi pelkäämättä
kUnni, valkkakhj tekniikka puuttui,
samoin kuin myöskin vastustajal­taan.
Enemmän, pojat, huomiota
koivat painiaan. Olisi pitänyt kes­keyttää.
Sundelln sai lopuksi työ­voiton.
Illan viimeisenä parina painivat
Mikkonen ja Peltomäki. Mikkonen
voltti ajaUa 4.30.
Kaikkiaan suoritettiin ensi^älse-nä
Iltana 17 ottelua. Yleisöä oH
runsaasti, joten taloudellinen puoU
ainakin enslmälsenä iltana oli tuot­tava
seuraUe. Toisen illan otteluista
myöhemmin.
Rep.
South Porcupinessa
urheillaan
Ehkä olisi mahdollisuuksia, mutta
puuttuu aloitekykyä.
Noita edellämainittuja heikkouk­sia
on myös ilmennyt meidän osuus-liikkeemme
keskuudessa. Yksi Juuri
alkanut parannus, tai pyrkimys pa­rempaan,
oli se. kun osuusUikkelt-ten
työläiset perusti jonkunlaisen
yht.vmän, jonka kautta ajavat asioi­taan
yhteistoiminnan tietä. Se tie
kuuluu osuustoimirman ja myöskin
muihin työläisten menettelytapoihin
ratkaistessa yhteisiä esilletulevia a-sloita.
Kuitenkin oU tuossa aloit­teessa
hyvin huomattu aukko, sillä
el oltu otettu huomioon kaikkia työ­läisiä
jotka on samojen asioitten
alaisia ja työssä samoissa liikkeissii.
Luultavasti oli tuo taktUlinfin virhe.
Kun osuusliikkeemme työläiset pää­see
hyvään alkuun omien asioittensa
käsittelyssä, asioitten jotka kuuluu
juuri heille itselleen, niin ehkä sen-kautta
he vakautuu muihinkin työ-väenpyrklmyksUn
ja jää pois se tyy­tymättömyys
kuin on ollut kulutta­jilla
osuushikkeemme työläisiä koh­taan.
Luultavasti myös johtomme p i ­tää
iitiolta senlaatuisista aineksista,
jotka työläisten joukossa edistää
vieraita p3rrkimykslä, johtaa nuorem­pia
senlaatuiselle tielle joka on har-r
haan viepää. — Osuuskaupan jäsen.
TYÖVÄEN TAIDE
Toukok, 18 p. teki urheiluseura
Viesti virkistysmatkan Pottsvillen
haalille, jossa suoritettiin seuran
jäsentenvälinen murtomaa juoksu 3
km. matkalla, johon osallistui 9
poikaa. Alle 16 vuotiaat juoksivat
I , 500, jossa oli 7 yrittäjää. Mie-hifle
järjestettiin kolmiottelu, osan­ottajia
7. Pikutytöt^ juoksivat 60
metriä. Tuloksetkaan . huonoon
paikkaan verraten eivät ole kovin
hupnot.
3,000 juoksu:
K. Kolari, 10.22 sek; S. Luopa 10.-
2?; E. We3a 10.53; - H . Tuuttila
I I . 52; O, Savijärvi 12.31.
1,500 juoksu: , ,
E. Leino 6 min. 15 sek,; T.
Parkko 0.17; W. Rekelä 6.45; A .
Manner 6.57; K. Niemi 7.03
60 juoksu:
H. Lammi 10 sek.; R. Wallenius
11.7; A. Jaskara 12.9.
Kuulantyöntö:
L. Rasula 12.23,5; W. We.
sa 10.38; I, Renfors 10,18,5; E.
Kemppainen 10.00; K. Mäki 9.44,5,
Pituushyppy:
L. Ra.sula 5.38; E . Kemppainen
5.19; l. Renfors 4.97; W. We.sa
4.60; K. Mäki 4.57.
100 metrin juoksu:
E. Kemppainen 12.5 sek. ; L . Ra­sula
12.8; I. Renfors 13.3; W. We-sa
14.2: K. »laki 14.2,
Pisteet seuraavasti:
L. Rasula 215.57; E. Kemppai­nen
202.38; I. Renfors 192.79; W.
Wesa 180.38; K. Mäki 177,91.
Rönnismi Suomen työ­väen
osuustoiminta­liikkeessä
Suomen sosdem johtajain osuus-toimintapolitiikkaan
on tehty jäi-leen
uusia korjauksia. T.k. 6 p:vän
SJS. sisälsi pitkän kirjoituksen puo­luepolitiikasta
ja osuuskauppaliik­keestä,
jossa kirjoituksessa näitä kor­jauksia
tehtiin. Kirjoituksessa koete­taan
ensin selittää, kuinka Suome.s-so-
osuustoimintaliikkeessä on ollut
vallalla vääriä virtauksia, ja sano­taan
sitten:
"Niinpä on jo pitemmän alkaa ol­lut
muutamissa osuusliikkeissä ha­vaittavissa
pyrkimystä vallata koko
liikkeen' johto ja palveluskunta yh-tfen
puolueen käsiin.
Jo se seikka, että yksi puolue pyr-kif'
anastamaan monopoUkseevi jon-kiri-.
oisuuslUkkeen johdon on suuresti
arveluttavaa .sen tähden, että osuus­liikkeen
jäsenistö muodostaa mitä
mdnlnalslmman kokoomuksen eri a-jattelUtavoista.
Tämä jo on omiaan
synnyttämään ^tyytymättömyyttä jä.
.scnistössä. Mutta jos jonkin osuus­liikkeen
johtoa ja palveluskuntaa
ryhdytään niin tarkoin seulomaan,
että sen vaatlmattomlmmallakln pal­veluspaikalla
täytyy olla varma puo­lueihminen,
niin silloin kärjistetään
jäsenistössä .syntynyt tyytymättö­myys
äärimmilleen, mistä voi olla
vaan yksi seuraus, Q.suuslilkkeen ke-i Katsellaanpa tapahtumia ja vuo-
Pakinaa kirjallisuu­desta
ja taiteesta
Meikäläisten piireissä jo nyky-iiän
arvostellaan näytolmätaidetta
— raskaastikin — riippuen näytel­män
si.sällöstä. Ja se onkin paikal­laan,
sillä muuten menettäisi paljon
kallista uikaa ja aineelli.^ia varoja
hukkaan eikä työliii.skat.sojalle jäi­si
kaikesta tuesta mitään hyötyä."
Näytelmät, kuten kirjallisuus­kin,
ovat niitä välineitä joilla työ­läinen
valistaa itseään silloin kuin
siihen on tilaisuus.
Mitä tämän kirjoittaja ymmär­tää
luokkanuytelmillä, niin tulisi
ne olla sitä, t. s. totuuden pohjal­le
perustettuja. Ja silloin ne ovat
myös tarkoitustaan va.staavia. Sil­loin
niillä on kasvattava merkitys
myös katsojaan. Arvostelu onkin
siinä tapaukscs.sa suotavaa kun
vaan arvostelu on asiallista laatua.
Mutta kirjallisuutta arvostelevia
kirjoituksia ei olo näkynyt meikä-läisia.
sä lehdissämme. Miksi? Eh­käpä
siksi, että kun kerran kus­tannusyhtiö
on antanut kustanta.--
makseen ostaman kirjan sisullös-lä
"loistavan'' lausunnon, niin se
on silloin O. K. Vaan tämän kir­joittaja
uskaltaa tehdä nyt poikke­uksen
ja arvostella eräitä teoksia
joita ori levinnyt tuhansia kappa­leita
tulle mantereelle. Ja kun ker-ra
ne ovat niinkin kallishintaisia
ostaa, niin katson ^eIvoHi.suudek-seni
sanoa jonkun sanan niiden
harhaanjohtavasta sisällöstä. Tun:
tuu Siltä kuin Suomen luokkaso­dasta
olisi tehty keinottelujen VU-line
meikäläissssäkin kirjallisuu­dessa.
Halutaan äinsalta rahaa —
työläi.slukijain kustannuk.sella jne.
on kerras.saan tuomittavaa. Tällai­seen
käsityk.secn tulee lukemalla
Lauri Luodon "Valkosen leijonan
metsästäjät", "Kamaran sankarit"
ja "Ikuiset uhritulet.''
Nuo teokset ovat suurikokoisia,
mutta monessa kohdassa on niiden
sisältö niin harvaa että lävitse nä­kyy.
Ei tarvitse olla suurikaan ky­ky
(ja jota tämän kirjottajakaan
ei ole) kun näkee tuon hataruuden
lukemalla ja ajattelemaJJa ja ver­tailemalla
sioita toisiinsa.
hityksen pysähtyminen, näivettymi­nen
jä lopuksi kukistuminen".
Edellä esitetty .lausunta el ole tie­tönkään
tarkoitettu sosdem herroil­le,
mutta heille se sopii paremmin
kuin hyvhi. Sosdem herrat ovat to­siaankin
edelläkerrotunlaisella me-rettelyllään
vieneet Suomessa jo e-räitä
osuuskauppoja perikadon par-t:
iaUe, ja toisia on sinne .samasta
syystä menemässä hyvää vauhtia.
Huomautus Wiestin jäsenille! iMainittakoon tästä vain pari esi-aluHa
oUessa ^'aa pajon porua, -mut­ta
vähän vUajs^', kuten esim. sairaa­lan
rakentamlspuuhakln. Vuosi ta­kaperin
oUvat katoliikit ja protes­tantit
tukkanuottasilla mainitusta
salraalakysymyfeestä. Tulisiko sinne
nunnat hoitajiksi, tai tetttäislhikd
sairaalasta seDaix^en. «ttä siellä toi-z
n i t t a i ^ enempi v^^IääketieteeUlsten
hoitomenetelmien perusteella ja sfe- «og
lunhoito olisi sivuseikka. Nyt ei näy* '
enään sanaakaan lehiSstasä kdfeo a-sfasta.
Mutta kun sairaalaan täytyy
tämän kaupong^ asiikkaan mennä.
niihin vippauksiin ja muihin nlksel-hlh.
Myöskään mitään tilaisuutta
ei^ pidä jättää hyväkseen käyttä­mättä.
Mikkonen Port Arthurin Iskusta
ja Y. Sundelin Kisasta. Kova otte.
lu, S. johtaessa alussa tahtia. T a ­saantui
loppupuolella. Ratkaisema­ton.
Kisatoverien Pirskasen ja Kuuse­lan
ottelu ^ättyl edellisen voit­toon
ajassa 4.26. Kuusela pisti har­vinaisen
navakasti vastaan, mutta
sorruttava oIL Yleisö tykkäsi otte­lusta.
Baskaansaxjan Kisan Palolahden
ja Klisätoverfen Voutllan ottelu oli
alokkaiden ensiesiintyminen, jossa
käytettiin jalkakamppiakin. Vank­koja
molemmat, mutta taito vielä
puuttuu. Ottdu päättyi ensin P a ­lolahden
hyväksi 1.05, mutta pal-kintotuomarlen
päätöksellä tuli uu-sint^>
aini Palolahden käytettyä
kamppaamista. Palolahti voltti a-jassa
1 min., eU siis yhteisajassa
Urheiluharjoitukset on kentällä jo­ka
keskiviikko kello 6 ip. Potkupal-lopeliin
innostuneille harjoitukset
sunnuntaina puoli 10 a.p. Urheilu-harjoitukset
samaan aikaan-
Urheilun ohjaajina toimivat
Renfors ja Rasula. Potkupallope-lin
ohjaajana E. Vesa.
OSUUSTOnONTA
Osuusliikkeemme
työläisistä
(Tlmmlns, Ont)
merkkiä: Rauman ja Raahen osuus­kaupat.
Näissä liikkeissä eivät ole
huseeraneet ainoastaan palkalliset
.'xsdem Johtajat, vaan ovat myöskin
edistysmielisen osuustoimintaliikkeen
keskusjärjestön sosdem johtajat ol­leet
pelts.sä mukana. SS:n kirjoitta­ja
voi heiltä tarkemmin ky-sellä saa­vutettuja
tuloksia. Mutta joka tapa­uksessa
todettakoon tässäkin jo, että
.sasdem johtajain diktatuurlvalta to-
.siaankln johtaa osuustolm;infcaliik-kcessä
niin surkuteltaviin tuloksiin,
kuin edellä mainittu kirjoittaja esit­tää.
Tämä johtuu luonnollisesti siltä,
^'ttä sosdem herrain politiikka ei olo
missään vähävaraisten kuluttajaväes­tön
etujen mukaista, ja kun he otta­vat
yksinvallan osuustoimintaliik­keessä,
on luonnollista, että se kar­toittaa
vähävaraisia pois liikkeen
piiristä.
Mutta tätä et vieläkään näy ym-nlin
on mentävä Montzealln sairaa-talaisetta
kalliisti boidosta. Matta
ei taosta nyi pidä kenenl^än oHa
toltroton, kyllä ste sahiteTai. tänne
saadaan — joskus. — Enteinen. .
Alle 170 sarjassa Port Arthurin
Iskun Ponsenin ja Kisan Hansl)er-gerin
ottelu oU illan ravakampia,
oUea molemmat vuorotellen häviön
partaalla, mutta pelastuen kuitenkin
pinteestä. Elisan saksalainen poika
viljeU runsaasti vapaapainin ottei­ta.
On paininut "suomalaista" vasta
nrantamlen viikkojen aikana. Tuli.
nen otteUja, josta pian tulee tässä
Työläisten perustamissa ja omista­missa
osuusliikkeissä ei riitä vain
se, että siellä olevat työläiset ovat
vain työssään tavallisina työläisinä jn^ärtävän sosdem pää-äänenkannat-ja
jättävät sivuun kaiken muun jär- !tajan kirtjolttaja. Hän jatkaa edel-jestynelUe
työläisille kuuluvan asi-|l'-en puheena olevassa kirjoituksessa:
an. He elävät työläisten yhteistyöstä, | "Pitäisi tunnustaa myöskin se, että
osuustoiminnasta, mut^ antavat a-^uuskauppalilke menestyäkseen tar-palttua
moneUe työläisten pyrklmyk-silukuja
"Valkoisen leijonan met
sästäjät". .Siinä vie huomattavaa
o.saa "Kalliosaaren Kalaukko".
Heitä oli kaksi veljestä: Pentti ja
Vilppo, He raka.stivat samaa tyt­töä,
Signeä, Pentti oli antanut kih-lasormuk.
sen »Sijjnelle, jo-ssa oi
vuosiluku 1812. Vaan Signe kun
suuttui Pentille, niin viskasi sor­muksen
järveen, jo.sta made sen
"ketsasi" ja nielasi sisäänsä. J a et­tä
tuon mateen sai WJlppo, jonka
-suoles.sa oli hänen veljensä anta­ma
kihlasormus raka.stctulleen.
Tuo .sormuksen nielasemisen juttu
sinänsä ei tunnu mahdottomalta
uskoa; ainahan sellaista sattuu.
Mutta se vuosiluku f^ormuksessa:
1812 lyö pahasti ristiin aikakauden
välillä; 1918, jolloin tuo sormus
niin "merkilliselJä' 'tavalla löytyi.
Ja tuosta ajasta on kulunut ko-konai.
sta lOG vuotta aikaa. Tulee
siis ky.syneek.si: Kuinka vanha oli
"Kalliosaaren kalaukko" "VVilppo?
sillä hänkin oli Signen rakas
selle.'Jop« monasti joudutan sellal-vitsee
koko köyhälistön ja, vielä pa-rtnipi,
koko kansan kannatuksen.
sarjassa pelättävä vastustaja keneUe
tahansa- Ponsen voitti ajassa 12.41.
Kisan pcäkien Hytösen ja Lehte­län
ottelusta haiskahti vähän "lek-keripelln"
tuntua. Tuli kuitenkin va-siin
tekemisUn, jotka lamaannuttaa'; voidakseen palvella kuluttajaetuja
työläisten pyrkimyksiä. Tuo asia on J niin hyvin kuin se todella voisi. Mut-monastl
nähtävänä ja vielä hyvin ;t? Jos tämä hyväksytään, niin silloin
pitkälle menevänä, ennenkuin puu-, ei enää saa tulla kysymykseen puo-tutaan
asiaan ja tehdään'korjauk-;luenäkökannat, vaan sen täytyy
sia. Niitten asioitten yhteyteen se- [kyetä palvelemaan ja lisäksi samal.
kaantuu monasti vielä senlaatuisia jia tavalla porvaria kuin naskelais!?-
kysymykslä,; jotka eroittuu heidän, jkin, fascistla kuten kommunistiakin",
palveluskunnan oikeasta yhteisestä ! Siinä on taas kerrakseen .so-sdem
tolmantatavasta heidän keskisissään ! j^jhtajaln c-ruustoImintapolitUkkaa-asiolssa
ja joutuvat ajamaan asioi-{Edellä jo osoitettiin, kuinka sosdem
taan yksilölUsestl- Noihin etujen ta-i herrat ovat osuuskauppojen valtaa-vdtteluun
sisältyy monasti senlaa-' n^lBHlaan saattaneet eräitä työläisten
tuisia tapoja, jotka saisi olla kau-i pystyttämiä liikkeitä perin huonoon
kana työväenliikkeistä, huolimatta ia^smaan. Lisäksi tulkoon vielä mai-mikä
työväenUike on kysymyksessä, jnituksi, että näiden kauppojen val-afonasti
tullaan huomaamaan, suo-j taamisessa eivät sosdem herrat
akki ynnä muita tapoja. Nämä mal- | suinkaan ole käyttäneet kaikkein
nitut epäbAdat esiintyy, jos osuus-jkansanvaltaisempla menettelytapoja.
tettu- Ja tuohon voi vastata etti'
likipitäin 130 vuotta. — Onko
Kuomes-sa löytynyt enää niin van­haa
ihmi.stä? tult-e ky.syneek.si te­oksen
kirjottajalta. Ja että "Ranta­tuvan''
Sirkka, Norolan vaimo oi'
tuon V/ilpon ja Signen lapsi? —
Kuinka vanha oli sitten Sirkka'/
— Likipitäin 100 vuotias. Mutta
onko ae mahdoIli.sta, että sata­vuotiaalla
naisella on niin nuoria
lapsia kuten Martta ja Antero.
Antero vielä kis.sojen ja va.sikoiden
kan.ssa leikkivä Jap-si- Tuo jo me­nee
tyhmänkin järkeen että; .Se
on sula mahdottomuus!
Sitten se "Kustaa Turpee" joka
oli "aseiden hankkijana" .Sak.sasta
Huomen valkoisille. Hän oli Ame-rikas.
sa ollut pitkät ajat, eikä tiet­tävästi
koulusivisty.-Jtä saaneena^
kuten kirjassa selviää, mutta jou­duttuaan
aseita hankkimaan sak­salaisilta,
puhuu .Sak,saa kuin piis­kaa.
Äli-ssä oli tuo tavallinen rivi­mies
oppinut .saksaa että voi toi­mia
sellaises.sa tehtäväs-sä ilman
tulkkia?
.Sitten Arvid Pylväi.stö ja Martta
Norola, -
.Silloin kun Arvid läksi Ameri-kaan,
niin oli tuo Martta "pikku­piikana"
Pylväistöllä- Ja kun A r -
vid palasi Suomeen, niin toisessa
paika-ssa sanotaan Martan olleen
nuori tyttö, muita joka ensinmai­nitun
mukaan olisi oHut jo ikäneito
joten langat menevät pahasti r i r
tiin kertomuksen juonessa.
Sitten se "korkean oikeuäen
tuomari'' joka kutsulaietn "Pysty-tukaksi
j a sillä nimellä tehdään
tunnetuksi lukijalle, ilmenee het*
ken perästä kiiltävänä kaljupäänä
kuin kurjen muna?
Entäs sitten se "Signen kirjotta-ma,
kellastunut kirje" joka^ löytyi
W!lpon raamatun välissä? Se oli
lurjotettu armon vuonna 1821. Us­kallan
epäillä, että: tokkopa löytyi
kansan syvissä riveissä kirjoitus­taitoisia
henkilöitä oikeinkaan ko
soita. Luullakseni kirjoitustarto
oli koulunkäyneiden "salaisuus"' ei­kä
kansan-naisen, etenkin naisen
jonka sivistys oli alkuasteillaäh
kuten siihen aikaan yleensä, sillä
kansakoulut perustettiin paljon
myöhäisemmällä ajalla, ja että
kansakoulun ''isä" Uno Cygneus oi
vasta l l : t a vuoden vanha silloin
kun Signe oli "kirjottanut" edellä
mainitun kirjeen.
Entäs ne savupirtit joissa Lauri
Luoto näkyy erityisesti viihtyvän?
Hän kuvaa Pylväistön ja Rajavaa­ran
asunnot savupirteiksi kahden­nellakymmenennellä
vuosisadalla?
— pitäjän rikkaimpien talonpoiki­en
asuntoja, ja että niissä oli
"kuisti" kuten uudemman ajan ra­kennustyylissäkin.
Suomessa perustettiin palova­kuutusyhtiö.
Ja 1858 vuoden jäl­keen
ulottui palovakuutus myös­kin
maaseuduille. Mutta savupir
tit muiirättiin hävitettäväksi vaa­rallisina
tulipaloille. Vaan kuiten­kin
asui paljon maalaiskansaa sa­vupirteissä
joita ei oltu vakuutet­tu,
aina vuoteen 1890. Senjälkeer
alkoivat savupirtit hävitä käytän­nöstä
yleisemmin ja alettiin muu
raamaan "uloslämpiäviä" uuneja,
joten läpi sormien katsottunakaan
ei voi uskoa että Pylväistöllä ja
Rajavaaralla olisi ollut savupirtti
191 is, ei edes .suvun mu.stuttamia
seiniäkään, vaikka olisi ollutkin
uuden aikainen "uuni-meininki",
sillä nehän olivat rikkaita talonpoi­kia.
Sitten ne joukkohautajaiset Ra­javaarassa.
Kirjailija muuttaa tuon
juhlallisen surutunnelmän hevos-markkinoiksi,
silla hevosten tarkas­telu
tuntuu joutuvan etutilulle
Siinä kerrotaan jos minkälaisio
satuja ja sukkeluuksia, jotka tun­tuvat
olevankin Lauri Luodon eri-koisala
tekeleissään. J a tuohon täy­tyy
huomauttaa, ettemme elä ehäU
satujen, vaan taistelujen aikakaut­ta.
Lapset uskovat satuja^ vaar
eivät aikaiset ihmiset.
Pyydän tämän julastavaksi Va­paudessa,
lehden tilaajana ja Lau­ri
Luodon 'teosten lukijana. Ja et­tä
totuus täytyy tuoda ilmi. Se on
velvollisuus meikäläisiin valistus
välineisiin nähden.
Olisi vielä paljon muistuttamista
noiden kirjain sisällöstä, .mutta
riittäköön tuHu kertaa. Ja jos ker
epäilee arvosteluni pätevyyttä, niin
kehoitan lukemaan nuo teokset aja­tuksen
kera, niin pääsee selvyy­teen
JOS olen väärin arvostellut.
Me arvostelemme porvarien
tuotteita kylläkin. Mutia olemme
liiaksi niakaantuvia työluiskirjaili-jöihln
nähden, t. s. annamme an­teeksi
heikkoudet. Vaan se on vir­he.
Asiallinen — ehkäpä ankarakin
arvo.stelu, on suotavaa kun vaan
pysytään asiassa.
Meidän täytyy pyrkiä toiminnas
samme siihen, että kestämme ar­vostelut,
olipa kysymys sitten näy-telmätaiteesta
eli kirjalliHUudesta.
muuten on toimintamme tulokse­tonta.
Täytyy pyrkiä vaan aine
parempaan. Ja silloin saavutetaan
päämäärä valistustyössä.
Kustanusyhtlön tulisi myös pa-remmin
tarkistaa teokset mitä se
ottaa julastavakseen. Ja ettei työ­läisten
rahat joutuisi hyödyttö­mään
tarkoitukseen, o.stamalIa ala-arvoisia
tuotteita kalliista hinnas­ta.
Jos joku meikäläinen kynäilijä
sattuu tuottamaan yhden eli par'
mielenkiintoista kynän tuotetta
niin ei se ole sanottu, että kaikk'
tuotteet olisivat kelvollisia. J a että
kirjottajan nimi "takaa" tekeleen
hyvyyden yksistään, on harhaan
johtava käsite. Tulee tarkastaa
kaikki kirjoitukset erikseen. Ja ot­taa
se mikä kelvollista on.
• Teosten lukija.
Hyväksi toAnetnn
maalausisonhosliikkeeo ... e
Canadan - postioiuite ott:
Port Arthur. OÄt.
Hit<
(Men tavattaviasa joka-
9 sekS liiaahtär Sudbfirjrn nfiOifli»
/4ssa. Lihaa, mtnieii ^ USi^ on
4na hyvää ja ttfoVöfta*
E i l i L OJtALA
Sa^ttonr*^ Out.
Viime alkohia on huomsttevastl ;
kasvanut ja lujiftunnt paiAatxawe !
johtava osuus, kuten / o n lujlttymit ^
työväenluokan jolitävä ÖSMS ntttiäF-' ^
samme. Vastaavasti ön kasv!(Umt
myöskhi puoluelehdlsti^ m e r U^
Erikoisesti tämä ön huomtttttflriasa
Moskovan "Praydaan" nShäeiu Pä-humattakaan
"Pravdäift" ttftfrin»fflltR~
rän kasvusta — sen tUaa!laimfiSi$ 1ä>
henee mUjoohaa, —- on sen ^obtava.
polUttlnen merkitys nita Nctrvostö-r
Uitolle kuin ulkomaldenldn vallan»
kumoukseUlselle UikkeM j a t i ^ v^
ti kasvanut. , •
Nykyinen alkakaiort — se ott vtii'
mlstuneen soslaistlsen hyäkk^yltsen
aikakautta, se on sosiaUsttsm teotOI*
suuden ja soslaUsUsen kylän valta­vaa
rakennuskautta. T&ii&n tjka-^r
kauden tehtävät voidaan menes^*
seUä suorittaa vain kjmimenlien aHB-Joonien
työtätekevien osanötoöa;, työ­läisten
terveen itsekritiikin av^la.
kehittämällä kritiikkiä kaikl&i tySr*
alolUamme, avaamalla ankara toll
epäkohtiamme vastaan Ja t«rka8tl
tutustumaUa saavutuksiimme. tSmiX •
asettaa yhä kUnteSmmfo saiioiiudeh-dlstömme
tehtäväksi ^fistft «äem-män
lujittaa yhteyttä Joukkoijen
kanssa. Lehdistömme joukköliKiniie
on saatava vielä huomatfavammaksi
kuin tähän saakka.
Viime aikoina on Neuvostoliitoöm
nopeasti kasvanut iibäää^ jä tjO»
palkkalehtlen verkko. Ei^täydeUIs.
ten tietojen mukaan iiäaliittcäa trttttt
nykyisin n. 1,000 eri l e h t ^ joiden
yhteinen painosmäärä nousee kah­teen
miljoonaan* KoUöktfvlQOlmls-liikkeen
valtava vyöry ön nHnliain '
synnyttänyt satoja koltektUvlsten
talouksien ja neuvastotliöjlen lehtiK«
Näiden luku nousee nykyisin noin
300:taan. Tehdas^iehtfen Ja kofl^k-tifvlstdn
talouksien Julkaisujen l u ­kumäärää'
on edetteenkfn Jatkuvasti
laajennettava, sillä ne ovat muodo&<
tuneet työpalkoilla Ja maataloudessa
todeUlslksl Joukkojen. JärjestfilUAi;;
sosialistisen rakennustyffia j i «osUäis-tken
kilpailun Johtajiksi.'iStiöiÄIÄi'
tiä on Liittomme alueella hyli^uln ;
jo lukematon määrä, niltä^ oh joksl-^ :
sclla työlaitoksella, kouloissa, vin»«
toissa, makein.. Jokaisessa- ..kyläuft.^
Kaikki tämä on omlaat^ ^^Kf^f^nUIfin
lehtien avustuskuntäan' yhft. iiusia
joukkoja. Mutta se ä'
KIrjeenvalhtaijlen kasvatus oa jSaa-tava
järjestetyksi. Kirjeenvaihtajat
on tietotasoltaan nostettava sille as­teelle,
?ttä kirjeenvaihtajakunto to- ,
slteoUa olisi työväenluokan etujouk.
koa, sosialismin puolesta talstetetten
joukkojen eturintamaa. Vasta silloin
kirjeenvaihtaja täyttäft' tehtävfiosft
puolueen avustajana Ja vasta voi­makkaan
kirjeenvaihtajakmman
kautta sanomalehdistömme kykenee
taistelemaan könkre^tisella pohjal­la
kalkkia paikkakunnilla ilmene­viä
epäkohtia Ja puutteellisuuksia
vastaan, kollektlvisoimisessa Umtfne-vlä
vääristelyjä vastajai, hyrokniUs-mla,
haaskausta, tuotantokurin höl­tymistä
ja työtehon alenemista vas­taan
teollisuudessamme.
Sanomalehtlkuukauden aikana on
kaikessa laajuudessaan asetettava
kysymys lehtlkaaterelsta, sHnä olem­me
jääneet Jälelle s»tä hacäbHtftta,
että sanomalehdistö on mitä iArlseUx
ase soslaUsmIn rakennustyössä.
NEUVOSTOLIITON TYÖLXISTE».
VAPPtJLAIUOjrA — VVälA TtB^
TAITA. TRAKTOBEITAvi LEN­TOKONEITA
CEDV09T0JEN
MAALLE
NenYostoliitosta
Neuvosfolehdistön
tehtävistä
Punainen Karjala kirjoittaa:
Viidennentoista kerran juhlii puo­lueemme
ja työväenluokka tänä
vuonna työväenlehdistön päivää.
Lehdistömme taival on ollut työläs
ja mainehikas — se on vallankumo­uksemme
taival. Sanomalehdistöm­me
on paras historiallinen asiakirja
Venäjän vallankumouksen kehityk­sestä.
Jos vuosina 19-2—13, — Jolloin
syntyi maanalainen bolshevlstllehtl
Pravda", — lehtemme t^tana sei-
.sovat kymmen- Ja satatuhantlset
työläisjoukot, nUn puhutaan nyt Jo­kapäiväisten
työlälslehtiemme kym-menmUjoonaisista
painc^lsta ja
miljoonaisesta työläis-talonpolkals-kirjeenvalhtajlen
armeijasta. Suun­naton
on sanomalehdistömme mer­kitys
ollut kautta aikojen, vallanku­mouksemme
eri valheissa. Talstelus-s
i proletaarisen vallankumouksen
puolesta, taistelussa puolueemme
pääUnjan puolesta on lehdistöltäm­me
vaadittu tarkkaa polUttlsta sil­mää,
horjumattomuutta Ja jousta­vuutta
ja se on osoittautunut ole­vansa
tehtäviensä tasolla.
"Punaisen Putllovin" traktorivers-tas
on loistavasti voittanut kaikki
vaikeudet työssään. Työläiset Ja insL
nöörl teknillinen henkilökunta on to­teuttanut
lupauksensa valmistaa
vappuun mennessä 850 trsktor&r.
Suunnitelma el ole vain täjrtettyi
vaan vieläpä yUtetty, ytl stmAnKfll-man
on valmistettu 34 faktoria,
KertshiEsä pantiin vappuna käyn­tiin
suuri koksltehdas Ja OKtalliteh.^
taaseen lisättiin uusia osastoja. Mos­kovassa
avattiin vappuna^ Neuvosto­liiton
ensimäinen vär^Dilben k ^ o -
tehdas. Koneet Ja kalkldl varustan
tehdasta varten on tuotu Amerikas;»
ta. Sieltä ön niinikään t ^ p u i n ^ 24
kellospeslallstla. jotka tuteVat työs­kentelemään
täällä ^ O n Johtajini.:
Heti ensimälsäiS' vuotena IMee teit-das
valmistamaan n. 2äO',ObO tasku­ja
käslkelloa. ^ \
Noginsklssa Ma^ov^an alueelk
viimeistellään stmrta kötomotehdal-ta
(120,000 värittttäl). TrfttÖÖ v»-;
riistetään tekniikan viimeisen saadh
mukaan. Tuotantokykyynsä. nSiad^-
tulee se olemaan Neuvostöliit<m ea-slmälslä.,
Juhlalliset avajaäset suoi)-
tettiln vappuna. JoUöb]. osa tehtaasia
pantiin käyntiin.
Vappuna luovutti Öso^aviahim^
P u n a l l e ArmeijaUe 48 lentokonet­ta
Ja 9 panssarlaotod: I«riio Ja*
panssariautot on raken^^ vaftta-ti"
ehtoisista k e i M a i ^ ^«ijadiiina va-,'
roQIa, Jota keri^jrkääC^fan^
ja Osouavlahimin lÄfcii^^ stidrit-:
tivat valkokenraaUen^^^C
johdosta Itä