1926-03-16-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAIKKIEN MAITTEN TYöNRAATAJAT YHTEaSRINTAMAAN!
Työväen vapautus tapahtuu
vJain sen itsensä kautta!
ITÖLÄISTEN JA TALONPOIKAIN KÄSIIN HAIXITUSyi/^TA!
Vain järjestyneenä joi;öMkona
voi työväWluokka vöiftaal
XII. 32 — 1926 ^ Federated Pressin jäsen Tiistaina, maalisk. 16 Tues., March 16, 1926 Member The Federated; Press X Vuddk.—'Voi X
Caoadao Puntavaratyöliosten Teolli-sBHSHiuoiiOotanoD
p i i l i
Sudbiiry, 'Ont. —• €anadan Puu^
[tavarstyöläisten Teollisuusunion On
Itarion piirin konventsioni alettiin
I viime perjantaina Liberty-haalilla
[Sudburyssa. f .
Sokonksen kutsui, iklo 9.20 aa-
[mulla, järjestykseen piirin sihteeri
|E. Kuusela.
Väliaifcaiseksi puheenjohtajaksi vallittiin
Matti Jalonen j a sihteeriksi
I Hannes Sola. Heidät hyväksyttiin
layöheniniin vakinaisiksi virkailijoik-
[si konv«ntBionilIe.
' Edustajia -oli saapunut seuraavil-
[ta paikkakunnilta: Soosta Urho Kaltata,
Eosegrovesta Kalle Salo.' C«-
llbaltista Jacob XiUndi Bruce Mine]-
[ta O. Sutminen^ Nipigösta O. Karp.
[pinen, Sudburyata .Kalle Suntari-
Inen ja Hannes.Sula, Wahupistai E i -
ITIO M.ääd,,~Port Arthurista Matti J a -
iroiien, Timntnsistä, South Porcupi-
[nesta, Poftsvillestä ja Connaughtista
[sekä. näiden, ynapäristöjen kämpiltä
[E. Tuöinaala. Lisäksi oli piirin toi-
ImeenpBnevasta komiteasta saapiuvili-lla
Alf. HatttÄmäki ja sihteeri E.
cki. nÄxnä hyväksyttiin täysi-
Ivaliais^ksi «^jnstajiksi sillä poikkeuk-
IselläL^^ 'iSu^^ edustajilla on
Ivain yicBi ä^hi yhteensä; ja Tuomaa-lialla
neijäiiabtä.
Läsnäolo- j a puheoikeus myönnet*
[tiin lisäksi union jäsenille.
Tilientarkastuskomitea^^n valittiin
I Sula, Salo ja Mäki. Komitealle an-
[nettiin .•'Leonard Johnsonin jutun
jselvittäniinen, varsinaisen työnsä li-isäkai..
•,, ...-.'^
Työmaa-vja palkka-asiain komite-taan-
Kataja,
[Land, Karppinen ja Jalonen.
I Ponsrkoinlteaah' valittiin" Hauta-iniäki,
Silla ja Salo.
1 Kokotikseh sänpmaiehtiselosfajaksi'
[lupautui SuläV^;-^
[ Työjärjestyskomiteaan valittiin
[SucHainleQ,:.Jakonen ja Kuusela.
I "Tämän jäU^een hajaantui kokous
[klo puoli 11' ap. komiteain kokouk.
[sia varten."
! l|tapiiväi»tanto
\ Kokous alettiin jälleen kello 2
|Päivällä.^v
Hyväksyttiin työjärjestyskomiteah
[ehdotus kokouksen työjärjestykseksi.
Sääntoväliokuntaan. valittiin Kata-ija,
Lund j a Kuusela.
Raha-asian;'-valiokuntaan valittiin
I Hautamäki, Suominen ja Tuomaala.
I Tämän-jälkeen luettiin sihteeri-
I rahastonhoitajan tilikertomus ja ti-iHntarkasttiskomitean
lausunto sen
Ijohdöstai..' Komitean > lausunnon perusteella
hyväksyttiin tilit. Soon
edustajan huoleksi jätettiin ottaa
selko eiitä, ahitä. .nniolle kuuluvia
[peruja Soosta olisi .sihteerille tili-
,tettävä,:joe: mitään.. Tilikertomus
iosotti kassassa olleen rahaa maalisk.
8 pmä 431.38 dollaria.
Tämän jälkeen esitettiin tilintar-kastusfcomftean;
lausunto Leonard
Johnsonin asiassa. Asiasta keskus-teltusian
hyväksyi kokous asiasca
seuraavan lausunnon:
TiKntarkastuskomilea oh tarkasta,
nat Leonard Johnsonin asiassa kaikki
asi^ddrjat ja havainnut erimielisyyden
tässä tiliasiassa johtuneen
erimielisyydestä ^delikeittien palkkion
fiuarundesta. Tämän perusteella,
kun Johnsonille maksetaan 50 sentin
ieomissioni,- on hänen velkansa
unioIZe yksi dollari, joka hänen on
maksettava.
Kuultiin työmaa- ja palkka-asiain
valioknnnan. lausunto 16-j alkasten
paperipuiden katkasemisesta. Kokous
hyväksyi sen, päättäen niin ollen
seuraavasti;
Tämä unio pyrkii noistamaan kiinteän
(8aIetti)-koortin järjestelmän,
.1<*ka on osittain käytännössä 16-
jalkasten paperipuiden- katkasussa.
Jokaisen kämppäkomitean on pyrittävä
ajamaan ja -huolehtimaan, että
16-jaIkasten paperipuiden katkar
sassa tulee yleensä käytäntöön kap-palekauppa-
tai lainikoorti-järjestel-
1€-Jalkasten naperipuideh koortin
ja kappaleen katkasnmaksut jätetään
kokonaan kä«ppäkojniteain ja
kämpillä olevien työläisten ratkaistaviksi,
joQsa pidettäköön silmällä
suhteellisesti -neyäjalkasten paperipuiden
katkasomalBa ja.
jätkettiiii ;>nantaiäa^
Csmadälaiset autome-kanikot
alkavat
järjeötyä
Toronto, OnU — Konepajatyöläis-,
ten järjestön alotteesta kokoontui
viime kes1dviikk<:>-iltana Labor Temppelille
kokoukseen automekanikkoja
useista kaupunein suurimmista au-tonkorjauspajoista
ja perustivat keskuuteensa
järjestön etujaan valvomaan.
M.m. tullaan toimimaan siihen
suuntaan, että nykyisiin työ.
suhteisiin saataisiin parannuksia sekä
palkankorotuksia, y.m. autome-kanikkojen
etuja valvomalla parantaa
niitä olosuhteita, mitkä vallitsevat
nykyään autonkorjausammatissa.'
Venäläinen työväenkir-jajlijatar
kiioUut
Moskovasta saapuT;^ surusanoma,
että venäläinen kirjailijatar'lorissa
Reissner on kuollut yataakalvotuleh-duksen
jälkiseurauksista. Hautaan
kallistuneessa toverittaressa- menet,
tää työväenluokka - suuriarvoisejn
esitaistelijan. ], Hän. oli proletaarisen
vallankumouksen journalistityyppi,
jonkalaista ei kapitalistinen Europa
lainkaan tunne. Ja kuitenkaan ei
Larissa Rei.^ner ollut syntyään mikään
proletaari. Hänen isänsä oli
tunnettu professori Reissner, ja' sai
Larissa kodissaan erittäin liyvän
kasvatuksen. Mutta koko hänen toimintansa
ja pyrkimyksensä oli kuvasti
uutta proletaarista" 'Venäjää.
Hän kirjotti vallankumoukseni^ si-sällissodasta,
- työläisten elämästä,
uuden 'Venäjän Inontumisesta, eikä
hän ainoastaan kuvannut tätä, vaan
oli sitä ja oli itse mukana taisfele^
massa; HSnen kuvauksensa'^^ s i ^ -
lissödan rintamalta, missä hän/'Oli
itse seissyt luotisateessa, hänen ku^
vauksensa kaivokdsta ja tehtaista
suli hänessä yhdessä hänen luön-nonkuvaustensa
kanssa eräänlaiseksi
lindeksi taidelajiksi, missä yhdistyi
havainto ja luominen. Hän vietti
viikkoja ja kuukausia Donin kaivosten
onkaloissa, ennenkun julkaisi
sieltä saamansa vaikutukset "Pravdassa".
Samoin eli hän Uralin työläisten
parissa, joiden elämää hän
kuvasi Venäjän lehdistössä.
• Ulkomaillakin ovat ^monet hänen
teoksistaan, käännöksinä tunnettuja.
Saksan viranomaiset takavarikoivat
hänen teoksensa "Hampuri rintavarustuksilla",
missä hän kuvaili elä-myksiään
H-ampurin nousussa 1923.
Hän kirjotti venäläisiin lehtiin Saksan
proletariaatin elämästä, minkä
hän tunsi omasta kokemuksestaan.
Larissa Reissner öli tutustunut työväenluokkaan
Reiniltä Uralille ja
•figprannut sen bätää ja kamppailua.
Ja^^aife^ ei itse ollut mikään
proletaari edes mrtä tulee Mlnen kirjalliseen
muotoonsa,. lukeutui hän
kuitenkin siihen .älymystön ryhmään,
mistä on tullut proletariaatin
parhain liittolainen.
Lakko sahalaitoksella
Länsi-Canada^sa
• - - f
Vancouver, B. C- —• Työnopeur
den kiristäminen ,' aiheutti Vancouver
Lbr. Co. Falae Creek-nimisellä
paikalla sijaitsevalla sahalaitoksella
:lakon. Mainitun sahalaitoksen työ.
Iäiset kävelivät ulos työmaalta, kun
yhtiön toimesta erotettiin kaksi
työnjohtajaa, jotka eivät olleet tehostaneet
sahalaitoksen työnopeutta
siinä. määrin^ kuiii yhtiö olisi sitä
halunnut. Yhtiön päämiesten mielestä
eirät mainitut työnjohtajat olleet
riittävästi kiristäneet kovaa työtä
tekeviä sahalaitoksen työläisiä.
Mylly oli kuukausittain sahannut
5 iniljoönaa jalkaa lautatavaraa ja
asiantuntijat ovat lausuneet, että
enempää -ei myllyn koneistolla voida
tuottaa. Kuitenkin oli yhtiö päättänyt
kohottaa myllyn tuotantoa. Ja
tätä tarkotusta varten oli palkannut
erikoisen 'tehoickubs-expertin", jol-ie
annettiin titteli "tuotannon joh.
taja.»
Erotetuille työnjohtajille oli mqnr
ta kertaa lähetelty vaatimus tuotannon
kohottamiseksi, mutta olivat
nämä selittäneet, että tuotantoa oh
mahdoton kohottaa; jonka jälkeen
heille oli annettu lähtöpassit ja. jos-ta
oii myös seurauksena työläisten
uloskävely.
Selityksenä tälle asialle voidaan
mainita, e.ttä mainitty yhtiö on äskettäin
oftanut miljoonah dollarin
^bohdilainan, joka ' pn suurempi
kuiri näitä inaihitun_ sahalaitoksen^
todellinen arvo . pn, joten
joilalciii tavalla täytyi yrittää kohottaa
tuotantoa, että tavallisten voitto,
osinkojen lisäksi voitaisi., maksaa
korkoa mainitulle lainaile.
OKtthkko
Alkertassa
Tyoliistea ehdokkaat v liSvinneet kou<
latniatiUien vaaleiMa .
-Biairmore. Alta. -^-Työläisvastai-set
ainekset täUa paikkakunnalla
ovat onnistuneet yrityksissään ehkäistä
A.lbertan' opettajain liiton
tunnustamisen koul^^stiisien taholta,
harjottaniaUa-i»<^aIakähmäistä
agitatsionia trustiisiel>3 vaaleissa, es-t^
ksesen kahden ehd<^kaan valitsemista,
jotka ehdokkaa^ olivat opettajain
liiton tunnustamisen kannalla.
Viizne syyskuun aikfäia alensi pai-kallinen
koululautakunta opettajain
palkkoja. ; Kun asia^ifl^i ensi kerran
Opettajain, liiton' kasiMltäväksi, pyysi
Opettiajain liitto; kq^ulautakuntaa
neuvotteluun palkkoje^ suhteen, jo-hoh
pyyntöön .Tä^ilalautakpnta
kuitenkaan suofrftttnat.| Tämän -joh-dQsta'
menivät, opettajit lakkoon, ^a
koululautakunta' paiiclm^ heidän tilailen-
rikkureita;..jotj^a ovat olleet
toimessa näihin..a8t|.v.f?;Lakkoutuneet
opettajat eivät; kilittäkään poistuneet
paikkakunnalta^-^vaan pysyivät
alallaan ja. liiton k;
heille lakkoavustusta.
Kuzbas-siirtolässa korotettu
palkkoja
OVashin^^hr ©. C. (FP) — Täkäläisen
venäläisen ' tietotoimiston
saamien tietojen. muke||m, on Kuz^
bas-siirtola, johon Yhdysvalloista jo-ku
vuosi takaperin siirtyi suuri määrä
työläisiä W^ D.' Hayivoodin kutsusta,
mennyt tuotannossa harppa-askelin
eteenpäin.
Viime vuonna korp^ttiin^ siirtolan-
työläisten palkkoja kaikkiaan 35
pros., ja hiilen tuotantokustannuksia
supistettiin 35 pr>os. Sambia aikaa
kohosi työteko 150 -pros., eli puolitoista
kertaa korkeammalle entisestään,
tässä, siperialaisessa työläisten
yrityksessä.
PALOKUNTA KUTSUTTliN
VONTUUA SAMMUT-TAMAAN
TamaavaotUMM
Klanimainen ihmisryös-
; tö NÖva^^^^^S^
vankilassa
,ta maksettiin
Wolf ville, N." S. — Viime viikolla
hyökkäsi täkäläiseen vankilaan kuusi
naamioitua miestä ja vastustuksesta
huoJimatte» ipakotfi*^^
AHdr€Ws-nimisen viangin mukaansa,
kulettaen hänet kaupungin laitaan
ja antaen hänelle määräyksen j^ois-tiia
pikaisesti paikkakunnalta.
Tätä^ei Andrews kuitenkaan ollut
tehnyt,.vaan oli hän mennjrt erääseen
yksityisasuntoon ja selittänyt
asiansa. Talon asukkaat olivat heti
telefoonanneet asiasta poliisiasemalle
ja pii poliisipäällikkö pian saapunut
paikalle jä ottanut Änd]fewsih
uudelleen huostaansa, jä peläten,
että Wolfvillen vankila ei ollut kyllin
turvallinen paikka vanjgille, oli
hän lähettänyt Andrew8in; Kentvil-I
Ien vankilaan säilytettäväksi.
Jälkeenpäin oli joku tuntematon
koulnUutakunnan .vajSeissa oli ehdokkaina
kaksi ehdok^ta, jotka olivat
täydellisesti Op»tajain liiton
tunnustamisen kannatta, ja oli heidän
koululautakunts|tn valitsemisensa
ollut jokseenkin taattu. Kui-tenkin
olivat Opetjtaj^n liittoa vastustavat
ainekset h e ^ ryhtyneet alhaisiin
töimenpiteisiiiil vaalikamppailun
aikana, lculkien| paikkakunnan
asukkaiden ja ve*<)hi|iaksajien luona,
ja levittäneet «Moja/ että jos
nämä yllämainitutJsl^kk^t. tulevat.
Vfditui^^^^min^it^te^
heti nbiäiBemaän kjrmmene^
rilla. : Tällaisesta salakähmäisyydestä
oli seurauksena, että mainitut
kaksi ehdokasta joutuivat vaaleissa
tappiolle ja Opettajain - liiton vas.
tustajat' tulivat valituiksi lautakuntaan,
joten opettajain lakko on täten
katsottava hävityksi.
lähettänyt Andrewsille. rahasumman,
joka olisi riittänyt hänelle matkaa
varten kotipaikalleen Montanaan.
. Andrewsin Vmotetaan olevan pi.
dätettynä irtolaisuudesta, joten on
vaikeaa arvata, mitkä syyt ovat johtaneet
siihen, että hänet ryöstettiin
pois vankilasta.
Vieni, Itävalta. — Salzburgissa
joutui palokunta, eriskummalliselle
asialle, kun se hälyytettiin tulipaloa
sammuttamaan, eikä tulipalosta
ollut koko kaupungissa tietoakaan,
vaikka taivaalla leimusi tulen hei'
Justus, kuten suuren tulipalon ai.
kana ainakin., , . - v ; . . • '
Asia oli kuitenkin dllä tavalla, että
kaupungin asukkaat eivät olleet
kosk'aail-' nähneet revontulia j a niiden
ilmestyessä ensi kertaia taivaalle
olivat asukkaat luulleet suuren tuli
palon alkaneen ympäristössä ja hä'
lyyttäneet palokunnan, joka turhaan
oli etsinyt tulipaloa.
Hälyytyksiä oli tullut paloasemille
joka puolelta kaupunkia niin paljon,
että luultiin koko kaupungin olevan
tulessa ja asukkaatkin joutuivat miltei
paniikin valtaan, nähdessään palokuntia
kiirehtivän edestakaisin jo
ka osassa kaupunkia.
i-vnotiaita 4
Manitobassa farmareita
apua pyytämässä
•VVinnipeg. —-'Staurtbumin, piirin,
mikä., sijaitsee Manitobän:_maaku|tw
nassa, ' Mihnesptah poixjölsräjalla,
maanviljelijät ovat lähettäneet Ma-nitoban
hallitukselle avunpyynnön,
missä sanotaan, että he ovat nälkään
kuolemapsa ja että heillä ei
ole mahdollisuutta varojen, puutteessa
saada kylvölle maita ensi kevän-liä.
Viime kevännä tuhoisat tulvat Rö-seau-
ja Rat-joessa, joiden latvat
ovat, Yhdysvaltain puolella, tuhosivat
sadon alueella ja myöhemminkin
epäsuotuisat ilmat pahentivat
tilannetta. _ •
^ Anomuksessa sanotaan, että hallituksen
apu on välttämätön. Anomus
esitetään lainsäätäjäkunnalle.
na..<Se«nwvassa
taan ko&ouksen myöhempää tyStS.
KAHNAUS ENGLA^NNIN TYÖ-
V.äENPUOLUEESSA
Lontoosta ilmotetaan, että riippumattoman
työväenpuoluen kansallisneuvosto-
on erottanut puolueesta
Ben Spoorin, MacDonaldin ministe-ristön
piiskuri;! sen johdosta, että
hän äskettäin pitämässään puheessa
suositteli yhteistoimintaa työväenpuolueen
ja liberaalien välillä.
Spoor selittää, että hän aikoo tästä
huolimatta' asettua työväenpuolueen
ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa. Hän
huomauttaa edelleen, että suvaitsemattomuus
on puolueessa yhäti
kasvamassa, ja että ajatus- ja lau-suntovapaus
ovat siinä tuntemattomia
käsitteitä.
Toisen samansuuntaisen päätöksen
on tehnyt työväenpuolueen parlamenttiryhmä
valitsemalla ' Robert
Huxoniii puolueen "parlamentaariseksi
neuvoniantajaksi." Yleisenä
käsityksenä on, että Huzonin tehtävänä
on puolueen johtajan, Mac-
Doilaldin, silmälläpito, -tämän maltilliset
tentenait kun ovat kauan
olleet raiskana puolueen - jyrkemmän
aineksen silmissä. Nimittä-mäUä
parlatl^ntaarisen neuvonän-aisasta
vastaan
Leninin y^ m. korkokuvat kauhistus
Tukholma, 25/11. — Vuonnai että noiden Icahdeksan korkokuvan
tajan toivotaan yoitat^aa pitää Hae-
Donaldia aisoissa. • < ^ "
1919 teki työväenliikkeen eri suunnista
valittu komitea, johon lukeutui
m.m. Branting, nykyinen sos.-dem.
sotaministeri Hanson, kommunistit
Kilbom, Nerman, Flyg, ja silloiset
vasemmistolaiset Höglund ja Ström
j.n.e. alotteen rauhanpatsaan . aikaansaamiseksi
Tukholman Pohjoiselle
. rautatientorille, kaupungin
työväestön tavanmukaiselle mielen-osotuskokoontumispaikalle.
Patsaan
laatiminen uskottiin nuorelle kuvanveistäjälle,
Ragnar Gellerstedtil-le,
ja tarvittavat varat hankittiin
järjestyneiden työläisten keskuudessa
toimeenpannulla • keräyksellä
Icautta maan- Gellerstedtin jonkun
ajan kuluttua esittämä patsasluon-nos
saavutti komitean hyväksymisen
: ^ korkealla kivijalustalla seisoo
voimakaspiirteinen Prometeus soihtu
kourassaan. Jalustan sivut somistettaisiin
tunnettujen työväen-johtajien
korkokuvilla. Nämä työväen
johtajat olivat Victor Adler,
August Bebel, Branting (joka ehri
kuolla ennen patsaan 'valmistumista),
Keir Hardie, Jean Jaures, Lenin,
Karl Liebknecht ja Bosa
Luxemburg.
Kaikista yleisistä monumenteista
on aina ollut kiistaa, mutta tämän
ranhanpats&an ympärillä on
käyty todeiUsta sotaa. ;Aina,alotteen
teosta lähtien, nmtta: varsinkin
sen jälkeen, kun 'tuli tiedoksi.
joukossa olisi myös Leninin, Lieb-knechtinja
Luxemburgin kuvat, on
porvarillinen lehdistö hyökkäämistään
hyökännyt tätä monumentti-hanketta
vastaan. Porvarillista y-leisöä
on varta vasten valmistettu
vihamieliseksi sille. "Lenin-patsas"!
Ruotsin pääkaupungissa, niin. kuuluu
sotahuuto. Ja porvarillisten
hermostuneisuus ei ole tuntenut mitään
rajoja sen tietoisuuden takia,
että monumentin sijottaminen määrätylle
paikalleen ei voi kohdata
mitään estettä, jos vain kaikki valtuuston
työväenedustajat ovat läsnä
istunnossa, missä patsaan lopul-
JLsesta sijottamisesta ' päätetään.
iPorvarillisella taholla • on siis patsaskysymyksestä
tehty poliittinen
kysymys kaunotaiteelljsen sijasta.
Mutta talloinhan ei porvarien pitäisi
ihmetellä, jos työväenluokka on
sitä mieltä, ettei porvaristolla pitäisi
-olla mitään erikoisoikeutta
patsaiden pystyttäminen Tukholmassa.
Näidenhän patsaat esittävät
verrattomasti suurimmalta osalta
sodan ja monarldsttsen yksinvallan
ihannoimista. Kun siis työläiset
nyt mielivät pystyttää patsaan
rauhan ja edistyksen Iiengen
ihannoimiseksi, niin pitäisikö heidän
jättää kaunis hankkeensa por-vari8to9>'
sieluttoman xäbinän vuoksi?.'--
, ^'-v;\..':' •
Mutta patsasta -vastaan on tehty
jo' virallinenkin hyökkäys.. Kauptm>
ginneuvosto, näet, ou antanut siitä
hylkäävän lausunnon. Neuvoston
tehtävänä on arvostella kaupungin
kaunistamistoimenpiteitä esteettiseltä
eikä miltään muulta kannalta.
Mutta nyt on neuvosto poikennut
tältä ilman muuta selväjtä tieltään.
Paitsi sitä, näet, että neuvoston
porvarillinen enemmistö on
tehnyt joitakin muistutuksia patsaan
taiteellista suoritusta vastaan,
oh se poliittisten- näkökantain pohjalla
kokonaan tuominnut sen, minkä
vuoksi neuvosto (t.s. sen enem-nustö)
lausunnossaan sanoo, ettei
patsasta pitäisi asettaa millekään
julltiselle paikalle Tykholmassa- On
kuitenkin selvää, että porvarilliset
makutuomarit ovat ylittäneet valtuutensa.
Heille kuuluu kaunoar-vostelu,
ei politikoiminen neuvostossaan.
Ratkaisuvalta asiassa on val-tuu.
stolla. Tämä tuleekin lähiaikoina
ratkaisemaan kysymyksen, ja o-dottaa
työväenluokka kautta maan
jännittyneenä asian lopullista kehi-tystä-
Mutta muuten on kuvaavaa, kuinka
porvaristo on joka maassa samanlaista.
Se pystyttelee mielin-määrin
yleisillä varoilla monumentteja
sotapukareilleen ja hakkapeliitoilleen,
mutta työväenluokka ei saisi
edes omilla varoillaan ihannoida
rauhaa ja ihmisyyttä. Niin, tämähän
on esim. Suomessa enoranai
aen rikoskim
Tukholma. —r- Kaksi tukholmalaista
ammattiyhdistystä viettää pian
yhteistä 40-vuotisjuhlaansa, -nimittäin
verhoilijain ja satulaseppä
ammattiyhdistykset. V. 1886 tai^-
mikuussa tehtiin Tukholmassa en-,
simainen yritys verhoilijain ammat.
tiyfadistyksen tmnodostamiseksi. Alotteen
tekivät verhoilijain sairaskassan
jäsenet. Yhdistys perustettiin
kin ja ensi kuukausina vallitsi siinä
siiuri aktiivisuus^, mutta sisäiset rii
t^isuudet saivat aikaan» että se piti
huhtikuussa 1887 -viimeisen kokouk
sensa. Marraskuussa 1888 tehtiin
uusi: yritys, ja bnnistuttiinkln hankkeessa
nyt paremmin. 1893 ryhtyi
ammattiyhdistys, ensimaiseen vaka-vaan
toimintaan luodak^n järjestystä
palkka, ja työsuhteihin. Se
onnistui pakottamaan mestarit kir
jqttamaan -vuoäsopimuksien alle ja
hyväksymään esitetyt vaatimukset.
(Mestarit tulivat nyt huomaamaan
ammattiyhdistykseit merkityksen ja
siirtyivät taisteluun sitä vastaan. He
onnistuivatkin lyömään -työläiset asemistaan
ja meikein .'murskaamaan
ammattiyhdisty%n. V. 1895 ja
keen -vietti änunattiyhdistys tappipi-densa
johdosta kituvaa «lämää. Mutta
tämäkin ammattiyhdistys, samoin
kuin koko ammatillinen liike, koki
ättemmin nousukaiitensa. • Mestarit
tunnustivat 1899 ammattiyhdistyksen
neuvottelevana sopijapuolena ja
tämän sekä mestarien järjestön
kanssa tehtiin joukkosopimus, joka
sisälsi joukon etuja työläisille.
' Verhoili jäin ammattiyhdistyksen
historia ei ole niitääh kiintoisem
paö taistelt!itj;1jlst^ Se on yleiseen
räuhaliisl^ tietä sopinut työn.
ostajain kansia. V. 1903 oH yh-distyksfinä^
g r p ä ^ X
'paivähien^fäkkblisa, iotkä^^
tuottivat voiton. Sittemmin el tapahtunut
yhteentörmäystä ennemmin
kuin 1919, jolloin verhoiliJBt
olivat lakossa 10 viikkoa. Sekä
kriisiaikana että sen jälkeen on ammattiyhdistyksellä
ollut niin voima
kas asema, että se on voinut ottaa
tyydyttävällä tavalla varteen jäsen
tensä edut.
Sekä verhoilijoilla että satulose.
pillä on yhteinen liittonsa, Skandinavian
satula- ja verhoilijaliitto, jo
ka muodostettiin 1894 ja jonka luottamusmiehenä
on aina sen perustamisesta
asti ollut L t*. Jönsson K5^
penhaminassa.
Molemmilla ammattiyhdistyksillä
on takanaan kiintoinen taival. Ne
ovat onnistuneet huomattavassa
määrässä parantaa jäsentensä asemaa.
Mutta niinpä on myöskin alojen
työläisten Iuot.tamus ammatti.
yhdistykslinBä ilmennyt m.m. siinä,
että näiden jäsenmäärä on jatkuvasti
kohoamasi.
8 MAILIA PITKÄ PARVI HYLKEITÄ
NÄHTY MERELLÄ
St, John», Nfld. — Täkäläisille
hylkeenpyytäjille toi eräs lentäjä
mereltä hyviä uutisia, kun hän
maalle päästyään ilmotti nähneensä
ennenkuulumattoman suuren parven
hylkeitä. Lentäjä oli kiertänyt erään
alueen, joka oli 4 mailia leveä ja
8 mailia pitkä, ja oli koko alue ollut
pelkkänä hyljemerenä. '
Tämän tiedon saatuaan alkoivat
hylkeenpyytäjät heti varustautua
kuumeisella kiireellä- pyyntiretkeä
varten ja odotetaan tänä pyyntikautena
suurinta saalista moneen vuoteen.
Aftuasnkkaat
, laUtonhnieet
kaka-aloeeb
TienraivaaatSisfei davai ioiiaanit'
vaatineet pankankorotnsta. : {Ovat
jälleen toUtä 'entitilii palkoilla.
Hudson, Ont. Englanninkielis-:
ten lehtien mukaan on uudella Red
Laken kulta-alueella ollut -enslmfii-nen
työrettelö kulta-^lucen histort-'
assa.
Mainitulle aineelle on pitUn t^-
vca tehty jonkunlaisella voimalla •:-
tietä, jossa on ollut etupHSssä intiaaneja
töissä avittamassa ^tiearai-vausta.
Tietojen mukaan -on .hei-'
dun palkkansa ollut S dollaria päivältä
ja ruok^ sekä ylöspito'. YI^T
pito ja ruoka on arvattavasti perin
alkuperäistä, joka varmaankin
oli saanut tyytymättfimyyttft aikaan
intiaanien keskuudessa; mutta tiedonannoissa
ei tästä seikasta, puhuta
mitään.
Eräänä päivänä oUvat tydUUs^t
kieltäytyneet menemästä töihia yllämainitulla
3 dollaria päivfipalkalla
ja vaatineet ynden dollarin pAlkaa-korötusta
päivää kohti. MihtnkOän
sovitteluihin eivät työläiset ^olleet;
ryhtyneet;. ho olivat yksinkertaisesti
Jääneet pois työstä.
. JKrjeslymisen puttte ,v
oli kuitenkin lakkolaisten keskuudessa,
sillä jälkeenpäin ilmotettiin,
että lakkoutuneet työläiset ovat palanneet
töihin entislUä patkonia.
Alkuasukkaillakin siis alkaa!olla
selvillä, ainakin jossain mäSrin*' että
kaikki asiat «ivat ole oflcelnpEin-.
tässä maailmassa, koska xyhtyiväty- -
rittämään valkoisten keinoilla asemaansa
parantamaan. -
f
ja käytetään todis-tuksina
VaaMMa: esillä olevassa kualiMkelas-:
•a anuaatliyhdistylnia vaslaaa .<:
todialaluina #«itet<U»n aoslc»-
laitten Ilmiantoja
(Radiosanoma Työmiehelle)
TuUiolnia. -—Snomrn r«fomisti»
•etta 'MooiaalelidUtSatS'-otetta ja
viitteitä oa Vaaaaata tukttltaitt MK
tetty todlatatkappaleina komnaälsti-
•uudeata ayjrteltyjä amuatllyhdia*'
tykaii vaataan.
' Kysymyksessä ilmeisesti on oi,
kcuskuulustelu Pohjolan ammattijärjestöä
ja siihen kuuluvia yhdlstyk-,
siä vastaan.^ Noskelainen *'yaIlstuB*
kantaa hedelmäni. '
MIELENOSOTUSLAKKO DOM.
BROVASSA
Don^fcrovan kaivosalueen työläiset,
luvultaan 24,000, tekivät helmikuun
14 p'.nä 24 tunnin protestilakon «cn
*;ohdo«ta, että puolalainen isännistö
on. rikkonut 8-tnnnin työaikalakia.
Työt seisahtuivat' kokonaan kaivoksissa.
Pitkin Dombrovaa on pidetty
kaivostyöläisten kokouksia, joissa
on tuotu ilmi kaivostyöläisten taistelutahto.
Kaivostyöläisten taistelu ei suuntaudu
yksinomaan työaikalain rik*-
komista, vaan myös eitä vastaan, että
kaivosherrat ovat>,tuott!ftneet kaivoksiin
paljon "harjottelijoita-, joiden
teh^vänä -tietysti vBstalsnadea>
sa on hyökkääminen elinehdoistaan
iaisteleyainiyöläi«t«tt Mikään xOc-kureina.
Saivat tarpeekseen
skääppäämisestä
Auckland, Uusi Seelanti. —. (FP)'
— He eivät koskaan enää antaudu
rikkureiksi! Tällaisen päätöin teki
erään englantilaisen laivan va.
paachtoinen ei.union miehistfi, . joka
-viimeisen englantilaistett meri-miestcn
lakon aikana pestautui kulottamaan
englantilaisen Arawa-ni-misen
laivan Aucklandista Lontooseen.
Palattuaan matkalta olivat ^
miehet kiukkua täynnä. M.m. tekivät
selkoa miehistön makuupaikoista
mainitussa laivassa. 30 miestä oli
saanut nukkua ja ^iterioida mitä ah.
taimmis.sa ja likaisemmissa paikoissa,
jotka eivät olleet ollenkaan soveliaita
ihmisasunnoiksi.
Laivan päällystö oli, kehdellut
miehiä, kuten kahleorjia ainakin.
Puhtaanapitovälineet olivat laivalla
olleet perin alkuperäisiä. Miehet eivät
.«aancct kunnolleen peseytyä koko
matkalla, sillä pesuastioina, oli-ainoastaan
joitakin ämpäreitä.'
Miehille oli luvattu turvaa lakkolaisilta
Englannissa, mutta mitään
vartioita ei ollut, kun he saapuivat
Englantiin. Monta kertaa välttivät
rikkurit olleensa vaarassa Joutua
englantilaisten järjestyneiden merimiesten
pafaoinpideltäviksi, jofka paheksuivat
heidän läsnäoloaan Eng.
lännissä. Heidät -oli lähetetty takasin
kolmannessa luokassa i « oli heidät
sijotettu huonompiia ^feytteihin
mitä laivassa löytyi. T t a S a U f e -
cftykeen johdosta olivat nlflbet
päättäneet, että tätal oU vlfaielMn
ktrta, kun he tulevat «ntautttmaan
tSckuTin toioieeD. - -
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 16, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1926-03-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus260316 |
Description
| Title | 1926-03-16-01 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
KAIKKIEN MAITTEN TYöNRAATAJAT YHTEaSRINTAMAAN!
Työväen vapautus tapahtuu
vJain sen itsensä kautta!
ITÖLÄISTEN JA TALONPOIKAIN KÄSIIN HAIXITUSyi/^TA!
Vain järjestyneenä joi;öMkona
voi työväWluokka vöiftaal
XII. 32 — 1926 ^ Federated Pressin jäsen Tiistaina, maalisk. 16 Tues., March 16, 1926 Member The Federated; Press X Vuddk.—'Voi X
Caoadao Puntavaratyöliosten Teolli-sBHSHiuoiiOotanoD
p i i l i
Sudbiiry, 'Ont. —• €anadan Puu^
[tavarstyöläisten Teollisuusunion On
Itarion piirin konventsioni alettiin
I viime perjantaina Liberty-haalilla
[Sudburyssa. f .
Sokonksen kutsui, iklo 9.20 aa-
[mulla, järjestykseen piirin sihteeri
|E. Kuusela.
Väliaifcaiseksi puheenjohtajaksi vallittiin
Matti Jalonen j a sihteeriksi
I Hannes Sola. Heidät hyväksyttiin
layöheniniin vakinaisiksi virkailijoik-
[si konv«ntBionilIe.
' Edustajia -oli saapunut seuraavil-
[ta paikkakunnilta: Soosta Urho Kaltata,
Eosegrovesta Kalle Salo.' C«-
llbaltista Jacob XiUndi Bruce Mine]-
[ta O. Sutminen^ Nipigösta O. Karp.
[pinen, Sudburyata .Kalle Suntari-
Inen ja Hannes.Sula, Wahupistai E i -
ITIO M.ääd,,~Port Arthurista Matti J a -
iroiien, Timntnsistä, South Porcupi-
[nesta, Poftsvillestä ja Connaughtista
[sekä. näiden, ynapäristöjen kämpiltä
[E. Tuöinaala. Lisäksi oli piirin toi-
ImeenpBnevasta komiteasta saapiuvili-lla
Alf. HatttÄmäki ja sihteeri E.
cki. nÄxnä hyväksyttiin täysi-
Ivaliais^ksi «^jnstajiksi sillä poikkeuk-
IselläL^^ 'iSu^^ edustajilla on
Ivain yicBi ä^hi yhteensä; ja Tuomaa-lialla
neijäiiabtä.
Läsnäolo- j a puheoikeus myönnet*
[tiin lisäksi union jäsenille.
Tilientarkastuskomitea^^n valittiin
I Sula, Salo ja Mäki. Komitealle an-
[nettiin .•'Leonard Johnsonin jutun
jselvittäniinen, varsinaisen työnsä li-isäkai..
•,, ...-.'^
Työmaa-vja palkka-asiain komite-taan-
Kataja,
[Land, Karppinen ja Jalonen.
I Ponsrkoinlteaah' valittiin" Hauta-iniäki,
Silla ja Salo.
1 Kokotikseh sänpmaiehtiselosfajaksi'
[lupautui SuläV^;-^
[ Työjärjestyskomiteaan valittiin
[SucHainleQ,:.Jakonen ja Kuusela.
I "Tämän jäU^een hajaantui kokous
[klo puoli 11' ap. komiteain kokouk.
[sia varten."
! l|tapiiväi»tanto
\ Kokous alettiin jälleen kello 2
|Päivällä.^v
Hyväksyttiin työjärjestyskomiteah
[ehdotus kokouksen työjärjestykseksi.
Sääntoväliokuntaan. valittiin Kata-ija,
Lund j a Kuusela.
Raha-asian;'-valiokuntaan valittiin
I Hautamäki, Suominen ja Tuomaala.
I Tämän-jälkeen luettiin sihteeri-
I rahastonhoitajan tilikertomus ja ti-iHntarkasttiskomitean
lausunto sen
Ijohdöstai..' Komitean > lausunnon perusteella
hyväksyttiin tilit. Soon
edustajan huoleksi jätettiin ottaa
selko eiitä, ahitä. .nniolle kuuluvia
[peruja Soosta olisi .sihteerille tili-
,tettävä,:joe: mitään.. Tilikertomus
iosotti kassassa olleen rahaa maalisk.
8 pmä 431.38 dollaria.
Tämän jälkeen esitettiin tilintar-kastusfcomftean;
lausunto Leonard
Johnsonin asiassa. Asiasta keskus-teltusian
hyväksyi kokous asiasca
seuraavan lausunnon:
TiKntarkastuskomilea oh tarkasta,
nat Leonard Johnsonin asiassa kaikki
asi^ddrjat ja havainnut erimielisyyden
tässä tiliasiassa johtuneen
erimielisyydestä ^delikeittien palkkion
fiuarundesta. Tämän perusteella,
kun Johnsonille maksetaan 50 sentin
ieomissioni,- on hänen velkansa
unioIZe yksi dollari, joka hänen on
maksettava.
Kuultiin työmaa- ja palkka-asiain
valioknnnan. lausunto 16-j alkasten
paperipuiden katkasemisesta. Kokous
hyväksyi sen, päättäen niin ollen
seuraavasti;
Tämä unio pyrkii noistamaan kiinteän
(8aIetti)-koortin järjestelmän,
.1<*ka on osittain käytännössä 16-
jalkasten paperipuiden- katkasussa.
Jokaisen kämppäkomitean on pyrittävä
ajamaan ja -huolehtimaan, että
16-jaIkasten paperipuiden katkar
sassa tulee yleensä käytäntöön kap-palekauppa-
tai lainikoorti-järjestel-
1€-Jalkasten naperipuideh koortin
ja kappaleen katkasnmaksut jätetään
kokonaan kä«ppäkojniteain ja
kämpillä olevien työläisten ratkaistaviksi,
joQsa pidettäköön silmällä
suhteellisesti -neyäjalkasten paperipuiden
katkasomalBa ja.
jätkettiiii ;>nantaiäa^
Csmadälaiset autome-kanikot
alkavat
järjeötyä
Toronto, OnU — Konepajatyöläis-,
ten järjestön alotteesta kokoontui
viime kes1dviikk<:>-iltana Labor Temppelille
kokoukseen automekanikkoja
useista kaupunein suurimmista au-tonkorjauspajoista
ja perustivat keskuuteensa
järjestön etujaan valvomaan.
M.m. tullaan toimimaan siihen
suuntaan, että nykyisiin työ.
suhteisiin saataisiin parannuksia sekä
palkankorotuksia, y.m. autome-kanikkojen
etuja valvomalla parantaa
niitä olosuhteita, mitkä vallitsevat
nykyään autonkorjausammatissa.'
Venäläinen työväenkir-jajlijatar
kiioUut
Moskovasta saapuT;^ surusanoma,
että venäläinen kirjailijatar'lorissa
Reissner on kuollut yataakalvotuleh-duksen
jälkiseurauksista. Hautaan
kallistuneessa toverittaressa- menet,
tää työväenluokka - suuriarvoisejn
esitaistelijan. ], Hän. oli proletaarisen
vallankumouksen journalistityyppi,
jonkalaista ei kapitalistinen Europa
lainkaan tunne. Ja kuitenkaan ei
Larissa Rei.^ner ollut syntyään mikään
proletaari. Hänen isänsä oli
tunnettu professori Reissner, ja' sai
Larissa kodissaan erittäin liyvän
kasvatuksen. Mutta koko hänen toimintansa
ja pyrkimyksensä oli kuvasti
uutta proletaarista" 'Venäjää.
Hän kirjotti vallankumoukseni^ si-sällissodasta,
- työläisten elämästä,
uuden 'Venäjän Inontumisesta, eikä
hän ainoastaan kuvannut tätä, vaan
oli sitä ja oli itse mukana taisfele^
massa; HSnen kuvauksensa'^^ s i ^ -
lissödan rintamalta, missä hän/'Oli
itse seissyt luotisateessa, hänen ku^
vauksensa kaivokdsta ja tehtaista
suli hänessä yhdessä hänen luön-nonkuvaustensa
kanssa eräänlaiseksi
lindeksi taidelajiksi, missä yhdistyi
havainto ja luominen. Hän vietti
viikkoja ja kuukausia Donin kaivosten
onkaloissa, ennenkun julkaisi
sieltä saamansa vaikutukset "Pravdassa".
Samoin eli hän Uralin työläisten
parissa, joiden elämää hän
kuvasi Venäjän lehdistössä.
• Ulkomaillakin ovat ^monet hänen
teoksistaan, käännöksinä tunnettuja.
Saksan viranomaiset takavarikoivat
hänen teoksensa "Hampuri rintavarustuksilla",
missä hän kuvaili elä-myksiään
H-ampurin nousussa 1923.
Hän kirjotti venäläisiin lehtiin Saksan
proletariaatin elämästä, minkä
hän tunsi omasta kokemuksestaan.
Larissa Reissner öli tutustunut työväenluokkaan
Reiniltä Uralille ja
•figprannut sen bätää ja kamppailua.
Ja^^aife^ ei itse ollut mikään
proletaari edes mrtä tulee Mlnen kirjalliseen
muotoonsa,. lukeutui hän
kuitenkin siihen .älymystön ryhmään,
mistä on tullut proletariaatin
parhain liittolainen.
Lakko sahalaitoksella
Länsi-Canada^sa
• - - f
Vancouver, B. C- —• Työnopeur
den kiristäminen ,' aiheutti Vancouver
Lbr. Co. Falae Creek-nimisellä
paikalla sijaitsevalla sahalaitoksella
:lakon. Mainitun sahalaitoksen työ.
Iäiset kävelivät ulos työmaalta, kun
yhtiön toimesta erotettiin kaksi
työnjohtajaa, jotka eivät olleet tehostaneet
sahalaitoksen työnopeutta
siinä. määrin^ kuiii yhtiö olisi sitä
halunnut. Yhtiön päämiesten mielestä
eirät mainitut työnjohtajat olleet
riittävästi kiristäneet kovaa työtä
tekeviä sahalaitoksen työläisiä.
Mylly oli kuukausittain sahannut
5 iniljoönaa jalkaa lautatavaraa ja
asiantuntijat ovat lausuneet, että
enempää -ei myllyn koneistolla voida
tuottaa. Kuitenkin oli yhtiö päättänyt
kohottaa myllyn tuotantoa. Ja
tätä tarkotusta varten oli palkannut
erikoisen 'tehoickubs-expertin", jol-ie
annettiin titteli "tuotannon joh.
taja.»
Erotetuille työnjohtajille oli mqnr
ta kertaa lähetelty vaatimus tuotannon
kohottamiseksi, mutta olivat
nämä selittäneet, että tuotantoa oh
mahdoton kohottaa; jonka jälkeen
heille oli annettu lähtöpassit ja. jos-ta
oii myös seurauksena työläisten
uloskävely.
Selityksenä tälle asialle voidaan
mainita, e.ttä mainitty yhtiö on äskettäin
oftanut miljoonah dollarin
^bohdilainan, joka ' pn suurempi
kuiri näitä inaihitun_ sahalaitoksen^
todellinen arvo . pn, joten
joilalciii tavalla täytyi yrittää kohottaa
tuotantoa, että tavallisten voitto,
osinkojen lisäksi voitaisi., maksaa
korkoa mainitulle lainaile.
OKtthkko
Alkertassa
Tyoliistea ehdokkaat v liSvinneet kou<
latniatiUien vaaleiMa .
-Biairmore. Alta. -^-Työläisvastai-set
ainekset täUa paikkakunnalla
ovat onnistuneet yrityksissään ehkäistä
A.lbertan' opettajain liiton
tunnustamisen koul^^stiisien taholta,
harjottaniaUa-i»<^aIakähmäistä
agitatsionia trustiisiel>3 vaaleissa, es-t^
ksesen kahden ehd<^kaan valitsemista,
jotka ehdokkaa^ olivat opettajain
liiton tunnustamisen kannalla.
Viizne syyskuun aikfäia alensi pai-kallinen
koululautakunta opettajain
palkkoja. ; Kun asia^ifl^i ensi kerran
Opettajain, liiton' kasiMltäväksi, pyysi
Opettiajain liitto; kq^ulautakuntaa
neuvotteluun palkkoje^ suhteen, jo-hoh
pyyntöön .Tä^ilalautakpnta
kuitenkaan suofrftttnat.| Tämän -joh-dQsta'
menivät, opettajit lakkoon, ^a
koululautakunta' paiiclm^ heidän tilailen-
rikkureita;..jotj^a ovat olleet
toimessa näihin..a8t|.v.f?;Lakkoutuneet
opettajat eivät; kilittäkään poistuneet
paikkakunnalta^-^vaan pysyivät
alallaan ja. liiton k;
heille lakkoavustusta.
Kuzbas-siirtolässa korotettu
palkkoja
OVashin^^hr ©. C. (FP) — Täkäläisen
venäläisen ' tietotoimiston
saamien tietojen. muke||m, on Kuz^
bas-siirtola, johon Yhdysvalloista jo-ku
vuosi takaperin siirtyi suuri määrä
työläisiä W^ D.' Hayivoodin kutsusta,
mennyt tuotannossa harppa-askelin
eteenpäin.
Viime vuonna korp^ttiin^ siirtolan-
työläisten palkkoja kaikkiaan 35
pros., ja hiilen tuotantokustannuksia
supistettiin 35 pr>os. Sambia aikaa
kohosi työteko 150 -pros., eli puolitoista
kertaa korkeammalle entisestään,
tässä, siperialaisessa työläisten
yrityksessä.
PALOKUNTA KUTSUTTliN
VONTUUA SAMMUT-TAMAAN
TamaavaotUMM
Klanimainen ihmisryös-
; tö NÖva^^^^^S^
vankilassa
,ta maksettiin
Wolf ville, N." S. — Viime viikolla
hyökkäsi täkäläiseen vankilaan kuusi
naamioitua miestä ja vastustuksesta
huoJimatte» ipakotfi*^^
AHdr€Ws-nimisen viangin mukaansa,
kulettaen hänet kaupungin laitaan
ja antaen hänelle määräyksen j^ois-tiia
pikaisesti paikkakunnalta.
Tätä^ei Andrews kuitenkaan ollut
tehnyt,.vaan oli hän mennjrt erääseen
yksityisasuntoon ja selittänyt
asiansa. Talon asukkaat olivat heti
telefoonanneet asiasta poliisiasemalle
ja pii poliisipäällikkö pian saapunut
paikalle jä ottanut Änd]fewsih
uudelleen huostaansa, jä peläten,
että Wolfvillen vankila ei ollut kyllin
turvallinen paikka vanjgille, oli
hän lähettänyt Andrew8in; Kentvil-I
Ien vankilaan säilytettäväksi.
Jälkeenpäin oli joku tuntematon
koulnUutakunnan .vajSeissa oli ehdokkaina
kaksi ehdok^ta, jotka olivat
täydellisesti Op»tajain liiton
tunnustamisen kannatta, ja oli heidän
koululautakunts|tn valitsemisensa
ollut jokseenkin taattu. Kui-tenkin
olivat Opetjtaj^n liittoa vastustavat
ainekset h e ^ ryhtyneet alhaisiin
töimenpiteisiiiil vaalikamppailun
aikana, lculkien| paikkakunnan
asukkaiden ja ve*<)hi|iaksajien luona,
ja levittäneet «Moja/ että jos
nämä yllämainitutJsl^kk^t. tulevat.
Vfditui^^^^min^it^te^
heti nbiäiBemaän kjrmmene^
rilla. : Tällaisesta salakähmäisyydestä
oli seurauksena, että mainitut
kaksi ehdokasta joutuivat vaaleissa
tappiolle ja Opettajain - liiton vas.
tustajat' tulivat valituiksi lautakuntaan,
joten opettajain lakko on täten
katsottava hävityksi.
lähettänyt Andrewsille. rahasumman,
joka olisi riittänyt hänelle matkaa
varten kotipaikalleen Montanaan.
. Andrewsin Vmotetaan olevan pi.
dätettynä irtolaisuudesta, joten on
vaikeaa arvata, mitkä syyt ovat johtaneet
siihen, että hänet ryöstettiin
pois vankilasta.
Vieni, Itävalta. — Salzburgissa
joutui palokunta, eriskummalliselle
asialle, kun se hälyytettiin tulipaloa
sammuttamaan, eikä tulipalosta
ollut koko kaupungissa tietoakaan,
vaikka taivaalla leimusi tulen hei'
Justus, kuten suuren tulipalon ai.
kana ainakin., , . - v ; . . • '
Asia oli kuitenkin dllä tavalla, että
kaupungin asukkaat eivät olleet
kosk'aail-' nähneet revontulia j a niiden
ilmestyessä ensi kertaia taivaalle
olivat asukkaat luulleet suuren tuli
palon alkaneen ympäristössä ja hä'
lyyttäneet palokunnan, joka turhaan
oli etsinyt tulipaloa.
Hälyytyksiä oli tullut paloasemille
joka puolelta kaupunkia niin paljon,
että luultiin koko kaupungin olevan
tulessa ja asukkaatkin joutuivat miltei
paniikin valtaan, nähdessään palokuntia
kiirehtivän edestakaisin jo
ka osassa kaupunkia.
i-vnotiaita 4
Manitobassa farmareita
apua pyytämässä
•VVinnipeg. —-'Staurtbumin, piirin,
mikä., sijaitsee Manitobän:_maaku|tw
nassa, ' Mihnesptah poixjölsräjalla,
maanviljelijät ovat lähettäneet Ma-nitoban
hallitukselle avunpyynnön,
missä sanotaan, että he ovat nälkään
kuolemapsa ja että heillä ei
ole mahdollisuutta varojen, puutteessa
saada kylvölle maita ensi kevän-liä.
Viime kevännä tuhoisat tulvat Rö-seau-
ja Rat-joessa, joiden latvat
ovat, Yhdysvaltain puolella, tuhosivat
sadon alueella ja myöhemminkin
epäsuotuisat ilmat pahentivat
tilannetta. _ •
^ Anomuksessa sanotaan, että hallituksen
apu on välttämätön. Anomus
esitetään lainsäätäjäkunnalle.
na.. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-03-16-01
