1929-04-18-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. »2 —1929 Pohjöis-Otilaniaii haisosastöjen heuvottelu- Ckokous ^^betiis P«AJ.-Onterfon "i^Mn nabteo B e m r ö t t d Ä o l u i ^ ^ * Joi» : . piiSettaa S. Pexcaidiie^ssa, OnU 31 pnä ZDk^Uak. ja 1 jm» hoh- ' : ' tlk. .1329 mm. tl: fc iiii m.: "' Ptt^ln^ sihteeri Maiju R I ^ kokouksen kello 10 ap. jonka jälkeen isirar&avat. naisosastojen lähettlihät «Justajät: Aino Valo. Buura Hill, LiU Merikallio. Martta Saloranta, Linnea Korri Ja Sylvia Taamanen Timminsin tttdsäsästosta; Olga Rissanen, Salli Virta ja Anni Ylitalo Barkland Laken - naisosastosta: Saniii Jarva • ja Hilda Paukkunen Schumacher'in • naisosas- •' tösta; Maiju Lehtimäki 'PottsviUeh naisosastosta; Hilja Hi^^unen 'Bösegro-ven naisosastosta; Anni JKärkkäinen ja Elsi Tynjälä Timmins'in "palvelijatar-dsastosta; Laina HiU ja Vili -Valenius Timminsin nucriso-os. Irja Kuusela, Vieno Ranta ja Aino Reini South Porcupinen nuoriso-osastosta; Agda Tfurmi Kirkland Laken nuoriso-osastosta. Myöskin useita paikkakuntalaisia tnfestoyereita ja naisosaston jäseniä oli seuretamassa Jiokqusta. Kokouksen . puheenjohtajiksi ' valittiin Siiri >Virta ja Hilda Hakala. Otettuaah 'jjaikkansa";>^^^ jana, Siiri Virta lauäui" edusta jakoko-ukselle tervehdyksen. South PorcupU ne'n naisosaston puolelta, sekä selosti samalla edustajakokouksien tarkoitusta, toivoen vastaisuudessa Jokaisen piirlmme naisosaston osanottoa kokoukseen, lausui edustajat tervetullel^i: Valittiin kokoukselle muut virkailijat: PöytäklrJureiksi Eeva Valenius ja Hilma Kautto," sanomalehtiraiportte-reikJi Wcmen Worker'ille Laina Hill,- \Vorker*lUe Vili. Valenius; Young •Worker'ille Vieno Ranta, SUomen työläis- ja talonpoikaisnaisten lehdelle Maiju Lehtimäki sekä, Toverittarelle ja VapaudeUe allekirjoittanut.' "Edustajat lausuivat tervehdyksiä ko- •koukselle: Ruura Hill Timöiinsln; Hilja Hiltunen Rosegrpve'n, Olga Rissanen Kirkland Laken, Sanni Jarva Schumacherein ja Maiju Lehtimäki Pottsvlllen naisosastoilta,- \ Nuoriso-osastojen edustajat lausuivat myös tervehdyksensä kokoukselle: Vili V^enius ,Timmins'in, Ägda Nurmi kirkland' Laken j a Aino Reini South •Porcupinen nuoriso-osaston puolesta. . PUrin sihteejri esitti kirjeellipastl^läK hetetyt tervehdykset niiltä, naisosastoilta, jotka eivät olleet- voineet .lähettää edustajaa, sekä Torontosta S. J toimi-pärievan komitean siht.; A. T. Hillin tervehdykssn tälle 3:lle pohj.- Önt.: pUrinnaisten fteuvottelukokouk-selle. f • • ; Varjslpaisen kckoiistyön:alettua jhy-yäksyttUn ensiksi : kapitalistiluokan ! vainon alaiseksi joutuneelle toverillemme Aryö Vaaralle lähetettäväksi neu-vottelukckoukssn tervehdyssähkösar . poma.--.;: • •• '. Sihteeriitön toimintakertomuksen luki piirin sihteeri Maiju Riihinen tol-ihintakaudelta 31 p:stä mörrask 1928 31 p:ään maallsk. 1929, Toimintaker- "tcmukscsta tuli esUle, että sihteeristä ön koettanut j a bhnistunytkin .vilkas. tutta5Qaahoi5.astoJen tolina ja toteuttaa edellisen neuvottelukokouksen lÄatöfcsiä. Hyväksyttiin * sihteeristön raportti j a oltiin heidän työhönsä hy-vfe :twtyväis-ä"'kuluneella' toimlnta- ^fca^deUa.^•v^'— myös, .piirin sihteerL NUden johd(Kta keskiisteltiin. ^ r r i : s i . Jäsenten^ suhteen, jotte lyöyät. laimin kokouksessa käynnin, päätettiin että jäsen, joka- on poissa kolmesta kokouksesta peräkkäin, on katsottava jd eröiin^ ellei • hän tule kokoukseen, kun hänelle on annettu huomautus kahden naisosaston kokouksessaan, dtä varten valitsenian henkilön kautta 2:sli ^Ikkakuntäiii raporttien yhteydessä edustajat useilta paikkakun-iriltä. huomauttivat, että kirjeenvaihtajat eivät ole täyttäneet tehtäviään niinkuin oli sihteeristölle ilmoitettu. Keholtettiin kirjeenvaihtajia ja uu- , tlstenklrjolttajlä vastaisuudessa paremmin täyttämään tehtävänsä., 3:si.-kaivatuin kleSrtävää r^rkkileh-teä. joka bn.pantiijjö vuoden alussa liikkeelle Tlmmins',istÄ; eikä ollut vielä ennättänyt viimeiseen paikkaan" ja tällä kertaa ei edes saatu selville, missä se lehti nyt on^ Velvoitettiin sihteeristö ottamaan siitä selvän. 4:si. Opintokerhotyö on vielä piirissämme kokolailla laimeaa, kun toim i l t a rahojen kartuttamiseksi on ensisijalla ja vie melkelii kaiken ajan. mutta •toivottiin, että kesän aikana, kun muu toiminta vähenee, jää enempi aikaa. kei"hotyölle-ja jos varsinkin saataisiin liikkeelle kiertävä puhuja; jcka^ antaisi ohjeita ja järjestäisi ker-tio- opiskelua piirissämme. Annettiin kehoitus naisqsastoillei että ovat etupäässä kerhp-cpiskelua tukemassa ja vieÄässä eteenpäin. Paikkakuntien. raportit hyväksyttiin sihteerin toivomuksella, että ne tästä lähtien tehtäisiin laajemmui. Ja että rapcrtterit kirjoittaisivat joskus tavallisen raportin mukana hir.ieenkin jcssa voisi ilnioitaa kaikkea sellaista toimintaa, joka ei sisälly raporttiä&a-vakkeeseen. . ' Sihteeristön tiliraportti hyväksyctun :a myösldn hyväkssrttiin sihteeristöii ehdottamat tilintarkastajat, Anni Kärkkäinen ja Helmi Heino. Siirryttiin alustuksiin. Ensil:si: Nuo-risokursslt (South Porcupinen naisosaston ja Timmins'in nuoriso-osaston alustukset). Luettiin myös samaa a-siaa kcfekeva kirjelmä. A. T. Hiililtä Kirjelmässä ehdotettiin ensi kesän nuorisokurssien järjestämistä ainoastaan kahteen paikkaMi Canadassa Nim. yhdet Toronton alueelle (id?Ji kurssit) j a toiset. Winiilpegin alueelle (lännen kurssit). Keskustelujen tulos i^uitenkin olt. että vielä täUä kertaa on hyödyllisempi järjestää nuorlsokursslt niinkuin Viime kesänäkin, yhdet ku-honkin piiriin. Tämän piirin kurssit Idätettiin yksimielisesti pitää Potts-viQessa. Kursit kestävät kuusi viikkoa, alkaen heinäk. alusta. Yleinen piiritoimikunta ja naisosastojen sihteeristä sekä ^niioiisp-osastot huoiehtivar niiden Järjestämisestä. Telttojapäätettiin ostaa kaksi, toinen tytöille ja toinen pojille. Niiden osto jätettiin komitean huoleksi. Opetus päätettiin järjestää kansainväliseksi, koska ukrainalaisiakin on jc useita sinne lupautunut tulemaan. Myöskin pioneereille annetaan opetus, ta kurssien yhteydessä. OiJettajiston nuhteen päätettiin, että'yksi'opettaja koetetaan saada sud-menkielinen. ja ainakin yksi englanninkielinen. Pioneerien kesäkämppäys: (Alustuk- IlfJ^,'^^.^^,!!^" set. South Porcupinen ja Rosegroven " " naispiastoilta). Koska ei voitu vähien rahavarojen Ja kämppäyspaikan huo- Usen väen keskmiteen. Sekä koetetaan mainittua eaQomaiehteä avusta,-! rahalla Ja kirjoituksina. Velvoitettiin nuoriso-osastot naisosastojen kanssa yhdessä levittämään lehteä Ja kh-joIU tftintt^n lehdelle vaikkapa jiaikkakun-takirjeitä. Uskonnon poistaminen kouluista: South Porcuirfnax. naisosaston-alusta-mana keskusteltiin Ja tuotiin julki miten koululsja'päköiteta^ lapset r u koilemaan, vaikka .he eivät sitä Itse tahdo Ja' koetetaan saada uskonnolla pimitetyksi Ja ehkäistyksi' työläisnuorisossa alkava luokkcivalistuksen herääminen Ja kehitys. Päätettiis edellisen neuvottelukokouksen päätöksien lisäksi kotikasvatukselle panna enemmän painoa. Selittää kotona lapsille uskonnon varjossa' piilevä petos Ja tehdä heille selviksi jo mahdollisimman nuorilla ollessa luokkarajat ja he .mctnet... .keinoW Joilla kapitalisö-luokka vielä nykyaikanakin työläisjoukkoja, halUtsee. Päätettiin myös työlälsnaislliton' päämajasta tiedustella, josko löytyy muita toiminnan mahdollisuuksia tämän kysymyksen suhteen. , Palvelijatar-kysymys: Timmins'in palvelijatar-yhdistyksen alustus kysymykseen riiltä olisi tehtävä palve. lijattarien aseman parantamiseksi, o-tettlln esille. Palvelijattarien kurja a-sema on kyllä jokaiselle tuttu, mutta ennen el voi 'vaatia' parannuksia, en. karit vapaasti antamaan neuvoja Ja ohjeita näissä asioissa. Avustuskassan perustaminen: Tim-mingih naisosastosta alustettuna keskusteltiin. Jonka 'jälkeen päätettiin yhtyä Sueonalalsen Järjestön kanssa MyösMn päätettiin, että kukin naisosasto valitsee keskuudestaan asia-yhdessä perustamaan sairasapukassaa eri paikkakunnille. Sairausapukassan tarkoitus on avun antaminen sairauden tai työttömyyden johdosta puut-teseen JoutimeiUe järjestyneille työ-lälTllle. Jos Jostain syystä ei olisi mahdollista' perustaa mainittua avustuskassaa. Suom. JärJ. kanssa yhdes^ non saannin vuoksi järjestää koko p i i riä;, käsittävää kämppäystä; ' n i i n keholtettiin naisosastoja joko paikkakim. nittain tai lähipaikkakuntaln kanssa yhdessä järjestämään jonkxmmolsta kämppäystä pioneereUle. Lopullinen järjestely Jäi. sihteeristön huoleksi. Mahdollisimman hyvät , opettajat pioneereille: (South Porcupinen häls^ osaston alustus). Tuotiin esille kuinka suurena esteenä pioneerien kasvatustyössä on opettajien puute ja päätet-tUn. lähettiä muutamia halukkaita ja kykeneviä nuorisoliittolaisia Amerikan puolella olevaan työväen opistoon. Suomen punaorppjen kesäkotien r a - kentamlsavustus. " Khrkland Laken naisosaston alustuksesta keskusteltuna päätettiin, että kukin naisosasto toimii punaorpojen kesäkotirahastoh hyväksi iltamat Ja lähettää saadut varat sihteeristölle toukok. 15 p:ään mennessä ja sihteeri toimittaa Sitten edelleen rahat määräpaikkaansa. Opettajien ja vanhempien yhdistyk- Kiin yhtymhien: LuettUn Kirkland Laken naisosaston alustus, josta a i heutunut keskustelu osoitti kuinka o. pettäjät useasti, kaikenlaisia pakkokeinoja apima käyttäen, koettavat saada lapsia mukaan uskoimoljisiin ceremonioihin, kuten rukoilemaan y.m: Alustuksessa ehdotettiin, että lasten vanhemjiiat yhtyisivät opettajain Ja vanhempain yhdistyksiin .ja siten koettaisivat vaikuttaa opettajiin ja poistaa, tällaiset paklcokeinot lastemme opetustavoista. Tämä keino osoittautui kuitenkin mahdottomaksi panna käytäntöön yleisesti, koskapa kielen taitamattomuus on esteenä monella .seudulla. Kuitenkin kokous oU myötätuntoinen tälle yritykselle, toivoen tulevaisuudessa voitavan .sitä toteuttaa. KeholtettUn niitä lasten vanhempia, jotka ovat maan kieltä taitavia, yhtymään sanottuihin' yhdistyksiin Ja teke. mäfin sieltä valituksen,, jos opettajat ovat laittomasti lapsia kohdelleet. Naisten yhtyminen työväen puolus. tuslilttoon: Kirkland Laken naisosaston alustus. Päätökseksi tuli, että jokainen naisosaston jäsen velvoitetaan yhtymään paikkakuntansa puolustusliiton osastoon. tyä. Vasta sitten, kim on saatu heidän omaan-' taistelu järjestöönsä yhtymään kaikld palvalijättaret kautta Canadan voidaan vaatia heille parempaa palkkaa, Ihmisellistä kohtelua ja lyhyempää työpäivää. Siksi päätettiin, että naisosastot perustavat palvelijatar-osastoja sellaisille paildcäkunnille missä ei niitä vielä ole Ja nuorisoUittolai-sia kehbitettiin myös niihin yhtymään, että on helpompi palvelustyttöjen järjestäminen muun klelistenkin keskuudessa, kun on Joukossa englannin kieltä taitaviakin. J a sekä nais- että nuoriso-osastot toimivat käsikädessä palvelijatar-osaston kanssa j a viimeksimainittu raporteeraa kuukausittain toiminnastaan naisosastojen sihteeristölle, kuten naisosastotkin. Neuvottelukokouksien pito ja niiden järjestely: (Alustus Timmlns'in naisosastolta). Edelleen päätettiin p i tää neuvottelukokoukset kaksi kertaa vuodessa. Hyväksyttiin myöskin, T i m - mins'in naIsosa;ston ehdotus, että sihteeristö on toimessaan vuoden kerrallaan, sillä niin vähällä ajalla kuin puoli vuotta on, tuskin ennättää perehtyä sihteerin tehtäviiri kunnoUises. ti. Pääsihteeriksi tuli siis edelleen Maiju Riihinen, toiseksi Salmi ?ime.s ja kolmanneksi Aino Valo. Sihteeristön kotipaikkana on Timmins. Kokous lopetettiin klo 7 sunnuntai-iltana ja päätettiin jatkaa seuraavana päivänä. Laina Hill ilmoitti, ettei voi olla läsnä kokouksessa seuraavana päivällä. Valittiin hänen tilalleen täydentämään rtjporttl Women A^forker'- llle Linea Korri. "* . Kokous aloitettiin maanantaina p:nä huhtlk. kello 10 ap.yja jatkettiin alustuksien käsittelyä. Vanhuuden, vakuutus: (Cobaltin naisosaston alustus). Keskustelus.sa selvisi, että tämä alustus dn ollut keskusteltavana enslmäisessä neuvottelukokouksessa ja on,'siitä silloin tehty päätös: Että vaadimme työläisille vah. huuden eläkettä 60:stä Ikävuodesta alkaen, Tässä päätöksessä päätettiin edelleenkin pysyä j a velvoitettiin sihteeri lähettämään se työlälsnaislliton päämajaan ja, sitä tietä lainlaatija-kunnalle."' Väkijuomapahe, Timminsin ja Kirkland Laken- naisosastojen alusta-mina keskusteltiin Ja tultiin siihen t u - niin tulevassa naisten neuvottelukoko. uksessa päätettiin ottaa asia uudelleen esille Ja perustaa (tilainen k a i - sa naisosastoille itsenäisesti. Sivlllavlolllttolaki saatava Cana-daan: (Pottsvlllen Ja South Porcupinen alustus). Keskustelun pohjaksi o-tettlln South Porcupinen alustus. Tällaisena aikana, jolloin naisen asema on niin huono, että naisen t&ytyy ta. loudellisista syistäkin mennä avioliittoon, tapahtuu usein avioeroja Kirkollinen avioliittolaki on liian vanhoillinen, kiinteä ja poliittisesti väärä. Sen nmkaan,ei voi vähävarainen työläinen päästä eroon puolisostaan, jonka kanssa ei kuitenkaan voi miehen. Joka hankkii uusia tilauksia työväen lehdille. Kuitenkin asiamies toimii naisosaston kontrollin alaisena. Ja raportteeraa toiminnastaan työkokouksille. Linnea Merikallio alusti myöskin suullisesti ^symyksen: Onko kellään naisosastossa olevalla yksilöllä oikeutta- tilata työväen lehtiä ja julkaisuja, sekä myydä niitä, täten saattaen epäkuntoon joukkojen järjestämän lehtien ja Julkaisujen levltysjärjestyksen?; hiukan lähemmin tarkastettava. Päätettiin, että se naisosasto, jossa lä mielenkiintoinen ja määrättyjä tunne- sekä ajatusarvoja sisältävä kaunokirjallisuuskaan ei ole aina sopivaa luettavaksemme. On näet muistet. tava seuraavaa: teos, joka sisältää joitakin tunteita ja ajatuksia, joutuu melkein poikkeuksetta tavalla tai toisella koskettamaan yhteiskunnallista kysymystä. Siis alaa, jossa eri luokkien ajatukset ja tunteet eroavat suuresti toisistaan. Siinä tekijä, joka on nokirjaUisen teoksen, ollakseen hyvän, täytyy sisältää myös jotain muuta. Ja mitä nimenomaan? Lyhyimriiin voisi vastata: kasvattavia ja jalostavia a-jatus- ja.timnearvoja. Tällainen kaunokirjallinen teos jättää tavalllBesti jotakin pysyvää Jälkeä, se tavalla tai toisella rikastuttaa lukijan sielunelämää ja on sinä siis aina määrätty kasvattava arvonsai Olemme siis saaneet yleisen määritelmän hyvästä kaunokirjallisuudesta. Mutta meidän on kysymystä vielä Sil-yllämainittua tapahtuu, asettaa sel-laisen henkilön järjestykseen. Toveri Arvo Vaaran puolustus: Timminsin naisosaston alustamana keskusteltiin Ja päätettiin seiuraavaa: Koolla oleva naisten neuvottelukokous lausuu Jyrkän vastalauseen nykyisen työläisiin kohdistuvan vainon johdosta, ja vaatii toveri Arvo Vaaralle vapautuksen luokkatuomiosta. (Rosegrove'n naisosaston alustus), koko elämäänsä elää. Näiden seikkojen I Ponsi: Vaadimme, että kaikki ruumiil- • ?ohj.-Ont. piirin naisten yhteiset, kesäjuhlat: (Kirkland Laken osaston, lokseen, että väkijuomien käyttöä em-alijstus). kosita jo viime kesänä oli a i - ' voi kokonaan tämän yhteiskunta, komus järjestää koko piiriä käsittävät' Järjestelmän aikana; hävittää, mutta naisten kesäjuhlat, niin päätettiin nyt PalJo>i voimme sitä ehkäistä, tekemäl-se ent. aikomus toteuttaa ja järjes-jlä kasvastustyötä nuorison keskuudes-tfiä nafeten kesäjuhlat'kahteen paik-^sa, selostamalla lapsUle väkljuomaln kaän" tätä piiriä ensi kesän aikana.' turmiollisuuden, joka erittäinkin pio-toiset. Timminsin Ja toiset Kirkland neerlen kouluissa on yksi tärkeimpiä Laken alueelle. Canadan työlälsnaislliton oppiaineita. Puhujien ohjelmaan myös leimasi- selostus väkijuomapäheen vastustami-men hahkkiminen: (Alustus Kirkland sesta. Ohjelmailtamiin myöskin ke. Laken naisosastolta). Leimasimen puute oli tuottanut hankaluuksia k u luneella toimintakaudella useissa naisosastoissa, kuten esim. keräyslistojen liikkeelle lähettämisessä: Oltiin yksimielisiä leimasimen hankinnan suhteen ja velvoitettiin sihteeri hankki, maan se kullekin naisosastolle. Nalspuhujlen kehittäminen: (Scwth Porcupinen alustuö). Mainittiin viime kesän naispuhujakursslen vaikutuksesta. TuotUn esille, että paljon uusia kykyjä , oli niiden aikana ilmestynyt vaikkakin kursslaika oli vain kaksi viikkoa. Keskusteltiin asiasta laajasti ja esitettiin useita naispUhujien kehl-tysmahdoUisuuksia, mutta lopuksl^tul-tlln kuitenkhi >siihen tulokseen, että vielä näin puhetaidon alkuportailla ollessamme parhaan tuloksen tuottaa kurssit. Päätettiin nalspuhujlen kehittämiseksi Järjestää ensi kesän aikana puhu jakurssit, joille myöskin 'miestoverit saavat tulla mukaan. Ne nidfetään kolmessa eri paikassa piiriämme ja kestävät kuukauden kussakin paikassa, alkaen syysk. alussa Kirkland LakeUa, sitten South Porcupinessa ja viimeksi Timmins'issa. Kiertävä puhuja saatava liikkeelle lähitulevaisuudessa: (Alustus South Porcupinen naisosastolta). Sihteeristc ilmcittl, että on jo tiedusteltu puhujaa kiertämään piirissämme, ja ett.T tulemme saamaan puhujan lähitulevaisuudessa. Luokkavälistustyö muun kielisten naisten keskuudessa: Luettiin asiaa valaistukseksi South Porcupinen naisosaston alustus ja hyväksyttiin ponsiehdotukset, että tUataan Sudburyssa ilmesty\'ää bulletiinia sääimölliseszi naisosastojen levitettäväksi muun kie. hoitettiin järjestämään väkijuomavas-taisia ohjelmanumeroita. Ja viimeksi, että me naiset koetamme kaikilla mahdollisilla keinoilla hävittää työläisten keskuudesta väkijuomain käytr töä, menemällä kaupunginvaltuustoon vaatimaan salakapakkojen hävittämistä ja aina jatkuvasti kasvatustyötä tehden nuorison keskuudessa. Perheen rajoitus: (Pottsvlllen naisosaston alustus). Alustuksen laajai? selostuksen pohjalla päästiin ^ e t i vUk-kaaseen keskusteluun ja selostettiin sitä kurjaa asemaa, jossa työläisperheet ovat. Varsinkin perheiden, joilla on suuri joukko lapsia, on kurjien taloudellisten olojen takia aivan pakko kärsiä puutetta. Miehen palkka ei kykene poistamaan niitä nionia puutteita, mitä joukon elättäjältä vaaditaan. Äidit joutuvat kantamaan suurimman kärsimystaakan lasten ollessa pieniä. Kun lapset kasvavat nuoruusikaan, niin joutuvat he jo talou dellisten olojen pakosta hallitsevan luokan johdettaviksi, joka ottaa ns haltuunsa ja siroittelee omien etujensa mukaisesti kasaamaan uusia rikkauksia itselleen. Työläisvanhemmat. jotka ovat tuon lapsijoukon läpi puutteen ja kärsimyksien kuljettaneet ja kasvattaneet, joutuvat \'ieläkin kurjempaan asemaan . vanhuuden, päivi. nään. Sen vuoksi on siis järjestyneiden työläisnaisten vaadittava yhteiskunnallista parannusta tässäkin asiassa. Neuvottelukokous hyväksyi perheen rajoittamiseksi seuraavaa: Että lähetetään työlälsnaislliton päämajaan vaatimus, että tätä kysymystä pohdittaisiin yli koko Canadan, kaikissa tjröl:-naisliiton osastoissa ja sen jälkeen vaaditaan lainlaatijakuunan hyväksyttäväksi laki, joka määrää lää-perusteella on meidän työläisnaisten vaadittava vapaampaa avioliittolakia Canadaan. Asian eteenpäin vieinlseksi päätti tämä naisten neuvottelukokous vedota CTJ^.L. päämajaan, kehoituk-sella, että kaikki Canadan työläisnajs-lilton osastot yh^Ivät vaatimaan' s i - viiliavlöliittolakla Canadaan. Ylefspoh. diiman ja päätöksen jälkeen määrättiin myös tämä ehdotus lähetettäväksi päämajasta lainlaatijakunnalle. Miten mäalaisäldlt saisivat avustusta synnytyksen aikana: Rosegrove'n naisosaston ialustuksena keskusteltiin Ja, havaittiin kuinka sama kurjuus seuraa työläistä aina ja kaikkialla, mutta erittäinkin kaukana liikepaikoista olevilla fanniseuduilla sairauden sattuessa, kun ei ole lääkäriä saatavana lähellä Ja jos olisikin, niin köyhyys pakoittaä ennenaikaiseen kuolemaankin. Tällaista on-usein sattunut synnytystapauksissa syrjäisillä maanviljelysseuduilla ja siksi päätti Kokous hyväksyi Timminsin nai^- vetänyt ja vetää luokkavastakohtien ja luokkataistelun kärjistyessä yhä selveminän rajaviivan myös kaunokirjallisuuden alalle: toisella puolen porvarilliset kirjailijat oman luokkansa ajattelu- ja tuntemistapaa edustavine tuotteineen, toisella työväen kirjaill-csaston alustuksen sellaisenaan ja velvoitti raportterin julkaisemaan sen Vapaudessa erikseen. Remmillä lyönti pois kouluista: liset rangaistukset on jätettävät pois kouluista, koskapa ne nyt jo meidän päivinämme tuntuvat hian raaoilta ja vanhanaikuisilta rangaistuskeinoilta. Tämä vaatimus päätettiin lähettää työläisn.-lilton päämajan kautta koko maan naisten neuvottelukokouksien käsiteltäväksi Ja sitten edelleen lainlaatijakunnalle. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Lirinea Körri ja Hilda Hakala. Sihteeristön palkasta keskusteltiin ja tuotiin julki, että sihteerin tehtävät ovat paljon enentyneet vikne aikoina ja yhä enents^vät sitä mukaa kuin toimintakin vilkastuu, niin päätettiin maksaa sihteerille pieni pallckic?, vaikkakaan emme voi täyttä palkkaa maksaa, niin kuitenkin maksetaan sen verran kuin voimme. Tällä kerralla katsottiin olevan parasta maksaa ($5) viisi dollaria kuukaudessa. Seuraava edustajakokous päätettiin pitää Timmlnsissä ediellä päätetyn kokous ryhtyä parannustohnenpiteisUn Puolen vuoden kuluttua ja saman asl-tässäkin asiassa, korjatakseen mainitun epäkohdan. Päätettiin ruveta vaatimaan vapaata lääkärin apua maalalsäldellle synnytyksen aikana. Tämäkin päätös velvoitettUn pUrln sihteeristön lähettämään TN.Liiton päämajaan Ja sen kautta koko Canadan naisten edustajakokouksien harkittavaksi ja sitten edelleen lainlaatijakunnalle. Osuustoiminta: Luettiin Timminsio naisosaston alustus ja ponsiehdotukset. Pitkän keskustelun jälkeen hyväk. syttiin seuraavat ponnet: 1. Että kaikki naisosastot tekevät o. suustoiminnallista valistustyötä työläisten keskuudessa. 2. Että kaikki naisosastojen jäsenet tekevät ostoksensa osuuskaupasta J a perustavat ostbrenkaita seuduille, Joilla ei osuuskauppaa ole. 3. Että pioneerikouluissa ja nuori-so- qsast. kokouksissa osuustoiminta-kysymyksiä selostetaan nuorisolle ja tehdään heille 'tunnetuksi osuustoi. minnan periaatteita. 4. Että naisosastojen jäsenet tekevät psuustoimilnnallistai agitatsioni-työtä järjestymättömien työläisten keskuudessa. 5. Jos naisosaston Jäsen tekee vas-ta- agltatslonia osuustoiminnalle ja le. vlttelee perättömiä Juttuja, niin tove-rikurl on otettava käytäntöön seUaisen henkUön suhteen, ensin lievemmin ja sitten aina jäsenyydestä erolttamiseen saakka. Sodan vaaran torjuminen: Alustukset ColÄltin ja South Porcupinen naisosastoilta, joista keskustelun pohjaksi hyväksyttiin jälkimäinen. Keskusteluissa ilmenneiden mielipiteiden perusteella hyväksyttiin seuraavat ponnet: , ' , \ 1. Edustajakokous on kedelleen silli kannaUai että työläisnaiset eivät luovu taistelusta uhkaavaa sodanvaaraa vastaan., 2. Että koetetaan tehdä työläisille selväksi ne valheet ja harhaan joh. tavat juonet, joilla porvaristo koettaa pimittää työläisten silmät näkemästä edessä olevaa sotaa. Muun kliellsten keskuudessa on levitettävä sotavas-taisia lentolehtisiä ja suomalaisia työläisiä kutsutaan sUloin tällöin koolle keskustelukokoukslin, joihin nalsö- ;^tot tuovat keskustelukysymyksen tulevasta sodanvaarasta. 3. Että nuorison keskuudessa, erit-täikin pioneerien, tehtäisiin sotavas-taista agitatsionia mahdollisimman vaikuttavilla keinoilla. Miten Vapaus suhtauthu paikkakun-takirjeisiin: Timminsin: naisosaston alustus, jossa mainittita, että Vapaus cn lyönyt laimin jonkun kurjoituks^n julkaisemisen. Mutta- koskepa käyäyn keskustelun aikana ei ilmennyt tällaisia tapauksia muilta paikkakxinnilr-ta, päätettiin, että Timminsin naisosasto huomauttaa siellä sattuneen laimin lyönnin johdosta Vapaudelle. Vapauden ja muiden työväenlehtien levityskysymyksestä: Alusti suuQisesti Siiri Virta ja päätökseksi tuli, että naisosastot entistä enemmän koetta-v:<; levittää Vapautta, sekä muita työväen lehtiä ja yhtyvät niiden levi-tysrjrnnäkköihin. Women. Worker'i8 keholtettiin naisosastojen tilaamaan, jos suinkin on mahdollista, ja jakamaan ilmaiseksi muun kielisille. - ' Young Wcrker'in levityksestä velvoitettiin nuoriso-osastot huolehtimaan. Suomen työläis- ja talonpoikaisnaisr ten lehden suhteen päätettiin ensiksi katsoa, onko edellisen kokouksen päätöksiä noudatettu sen levityksessä ja sitten ottaa seh-ä. miksi sitä ei ole viime aikoina tullut j a edelleen päätettiin , tUata ja levittää sitä, jös an yhteydessä velvoitettiin sihteeri tekemään matkan Cobaltiin, tarkoituksella vilkastuttaa naisosaston toimintaa siellä. Puheenjohtajiein kehittämisestä a-lusti Ägda Nurmi suullisesti ja kokous katsoi parhaan keinon olevan osastojen omissa kokouksissa kehittävällä arvostelulla ja käytännöllisillä harjoituksilla kasvattaa kelvollisia puheenjohtajia. Myöskin .toivottiin tulevien nuoriso- ja puhujäkurssien kiinnittävän huomiota puheenjohtajien kehittämiseen. Kehoituksena naisosastojen jäsenille oli, että jokainen joka muuttaa toiselta paikkakunnalta toiselle, ilmoitta-kcpn sen paikkakunnan osastossa josta muuttaa, ettei syntyisi sekaamnustä kirjoissa, eikä, hänen nimeään turhaan kuljeteta kirjoissa. Connaughtin naisosastolta tulleen kirjeen luki piirin sihteeri. / Kirjeessä, joka oli oikeastaan Timminsin nals-csastolle lähetetty, pyydettiin rahallista apua Connaughtin haalin lunastamiseksi tuhannen dollarin velasta. Koska naisosastojen rahavarat eivät sallineet tällä kertaa avustaa mainittua lOsastoa, velvoitettiin sihteeri kirjoittamaan Suom. Järj. päämajaan, että ottavat siellä sen asian uudelleien käsiteltäväksi ja . koettpat järjestää mahdollisuuksien mukaan. Raportti päätettiin julkaista Toverittaressa jä Vapaudessa ja pöytäkirja ainoastaan monistaa Ja lähettää eri osastoille. Edustajakokouksen lopettajaisilta-niien tulot päätettiin luovuttaa sihteeristön kassaan. Ja kukin maksaa oman edustajansa kulut jäsenluvun perusteella. Kokoustyössä kului kaksi päivää, l u kuunottamatta ensimäls.enä päivänä otettua,' tunnin ruokalömaa ja kahta 10 min. kahvilomaa, sekä toisena päivänä yhtä 10 min. kahvUomaa, joilla loma-ajoilla saimme virkistää Itseämme paikkakunnan toverien meitä varten haalille varustamilla ruuUla ja kahvilla kauniisti katettujen pöytien ääressä. Pituudestaan huolimatta ko. koustyö sujui hyvin yhteisymmärryksessä Ja toveruudessa. Puheenvuoroja käytett | n loppuun asti vilkkaasti. Kokous lopetettiin 1 pnä huhtlk. kello 5 illalla, laulamalla ^'Kansainvälinen". Kokouksen puolesta: — J l . Ylitalo. jat työväenluokan ajattelu- ja tuntemistapaa edustavine tuotteineen. On kahden luokan kirjallisuutta. Tosin on muutamia yhtymäkohtia, jotka tekevät tämän ilmiön käytännössä toisinaan vaikeaksi havaita, mutta tuollainen jako pn kuitenkin kieltämättä o-lemassa. Joudumme siis tekemään seuraavanlaisen johtopäätöksen: sama luokkajako joka vallitsee muualla, valUtsee myös taidekirjallisuudessa (kuten taiteessa yleensäkin). Ja tämän johtopäätöksemme mukaisesti meidän on valinnassamme kaunokirjallisuuteen suhtauduttava. KäytärihöUinehkin johtopäätös on selvä: etutilalle on asetettava puhdasverinen , proletaarinen kirjallisuus. "Tällaista, vaikkakaan ei valitettavasti 'aivan kokonaan, niin kuitenkin suurimmalta osaltaan on työväen, omien kustannusliikkeiden julkaisemat teokset. Niitä on siis ennen kaikkea suositeltava. Tosui meillä on puhdashenkinen proletaarinen kirjallisuus vieiä köyhä. Mutta sitä mukaan kuin lukijapiirin harrastus kohdistuu entistä enemmän siihen, voidaan sitä helpommin r i kastuttaa ja sen sisältöä parantaa. O-llsl kuitenkin kaur(OkirjallIsuuden lueskelun harrastajaJle kohtuutonta a-cettaa vaatimus, että on rajoituttava lukemaan yksinomaan työväen kustannusliikkeiden julkaisemia teoksit. TVTllffo m t l r n l i » . « . - . . I KU kuin itsestään. Työväen kustannus-lilkkeitten \^meaikoina julkaisemista kaunokirjallisista teoksista on mielestäni Fjodr Gladkovin Sementti — mainitakseni vain' yhden esimerkin — erittäin sopiya kaunokirjallisuuden lukuinlrien ohjelmistoon. Siinähän esiintyy Venäjän lokakuim vallankumouksen draama monivivahteisena, eikä kirjailija ole suinkaan sanonut kalkissa ^ymyksissä viimeistä sanaa, niin että keskustelun aihetta on kyllä tarpeeksi—ja'"on oUut. Hy\'ä myöi. on. Jos mäutama tai-muutamat piirin jäsenet ovat jo ennakolta luettavaan teoksefen"-'tutustuneet, sillä silloin eivät kirjailijan' ajatukset tule yllätyksinä, ja näin ollen ensiksikin voidaan päästä hrfpommln keskustelun alkuun jä se-sitäpaitsi voi muodostua paljon asiallisemmaksi kuin muussa tapauksessa. Kuten -jo edelläsanotustakin käy selville, ei kaunokirjallisuuden lukupiirin muodostamisessa ja toimlnnas.sa ole mitään erikoisia^vaikeuksia. Vieläpä tämä on mielestäni opintopiiri-muoto, jossa vaikeudet ovat kaiken vähäisimmät. Eihän siinä yälttämättu tarvitse erikoisen kehittynyttä ohjausta, ei tarvitse myös Välttämättä kuin yhden kappaleen kutakin kerhossa tuettavaa kirjaa (kun kaikki.eivät varojen puutt. voi hankkia kalkkia hyviä, kään teoksia, on tällEkln seikalla huomattava merkityksensä). Mutta -s-jn sijaan kaunokirjallisuuden lukupiirin tuoma nautinto ja liyöty on suuri. Sen toiminta jo seurusteluna on nautin-torikasta ja kasvattavaa — sillä muunlainen seurustelummehan liiankin u-sein muodostuu kovin arkipäiväisen tyhjäksi. Mutta' siiliä saamme sitäpaitsi kukin vuorollanmie, lukeissamme ääneen, esittänilstottumusta. Ja mikä tärkeintä: joudumme ikäänkuin pakosta tunkeutumaan teoksen ytimeen, kehittämään ajatus- ja i l maisukykyämme keskustelun kuluessa Muodostettakoon siis entistä enemmän kaunokirjallisuuden lukupiirejä. Ei haittaa, vaikka niitten muodostaminen on ehkä jäänyt, kevättalveenkin, sillä ne ovat niitä harvoja piirejä, jotka voivat menestyksellisesti toimia kesänkin aikana. , Mutta mikäli meidän on vielä pakko käyttää myös porvarillisten kustannusliikkeiden julkaisemia kaimokirjal-lisia tuotteita, niin oltakoon valinnassa tarkkoja: sieltä voi seulomalla hyvin suuresta törkykasasta löytää todella hedelmöittäviäkin jyväsiä. Varsinkin aloittelevan opiskelijan olisi'aina viimeksimaiiiitussa tapauksessa käytettävä valinnassaan kehittyneempien tovereittensa apua. — - _ Työväen kustannusliikkeiden julkaisemat kaunokirjalliset tuotteet etutilalle, vasta toiselle, huolellista harkittua valintaa käyttäen, porvarillisten! — se olkoon kaunokirjallisuutta valitessamme tunnuksemme. KARJAKKO JOKA NÄYTTELI HYVÄLLÄ MENESTYKSELLÄ PRINSESSAA Kasvattavaa seurustelua ^ kaunokirjallisuuden lueskeluUa, iraikka sen teemme yksiksemmekin, ön kasvattava merkityksensä. Mutta vle- Kaunokirjallisuutta luettava valikoiden Järmlttävä ei ole likikään aina hyvää. Taiteellisesti hyväkään ei ole meil- Ie aina lukemisen arvoista Jokainen kaimokirjaUisuuden lukija ainakin hiukan valitsee luettavaansa. Jokainen tahtoo lukea hsrvää. Mutta mikä on hyvää? Usein henkilön, joka tahtoo tietää, onko kaimokirjalli-nen teos hyvä, kuulee kysyvän,, että onko se jännittävä. Siis useiden micr Iestä on se hyvää mikä on jännittävää, tai ainakin jäimittävyys on muka tärkeintä. Ön myönnettävä, että kaunokirjallista teosta, joka ei ole vähintäinkin mieltäkiirmittävää. ei kukaan halusta sano hyväksi. Mutta mielenkiintoinen kaunokirjallinen teos ei ole suinkaan aina hyvä, kovin jännittävä vieläkin .harvenunih. Salapoliisikertomukset ovat kieltämättä jännittäviä, • tavalliset jännittävimpiä, mutta ei kenellekään «ajattelevalle kaunokirjallisuuden arvcsCehjalle pälkähdä päähän väittää, että ne ovat parhaimpia, tai ettäae-edes ovat taidekirjallisuutta tämän''sanan varsinai-vain Suomesta voidaan saada tärmej^^-^ mielessä. tulemaan. t j Siis mielenkiintoisuuden lisäksi kaula suuremmaksi jsen kasvattava merkitys muuttuu, jos osaamme sen taitavasti yhdistää keskinäiseen seurusteluumme. Tämä käy pätasä muodostamalla karimokii-jallisuuden lukupiirejä. On Ihmeellistä, että meidän keskuudessamme on tällaista pnrimUotoa täytetty sangen vähän siitä huolimatta, että kaunokirjallisuuden lukuharrastus on huomattavan suuri. Näyt» tää siltä, iettä meillä on vielä hian vähän taitoa yhdistää huvi ja liyöty. Syitä tähän voi olla monia. Yksi hiis-tä on ehkä se. että mainittua yhteis-tciminnan muotoa on tehty liian vähän tunnetuksi. Mitä siis ymmärretään kaunokirjallisuuden lukupiirillä? Ja miten se on järjestettävissä? Kaunokirjallisuuden lukupUrillä on hyvin paljon yhteistä yleensäkin opintopiirien kamsa. Suurin ero on seuraavassa:'varsinaisessa opintopiirissä ei tavallisesti lueta, vaan keskustellaan jo aikaisemmin luetun johdosta, kaunokii-jaliisuuden lukupiulssä luetaan kunakin iltana sopiva määrä ennakolta valittua kau- Rokh-jallista teosta ja täten luetun johdosta keskustellaan. Lukijat voivat vuorotella esim. niin, että kunakin iltana lukee yksi piirin jäsen. Piirin järjestäminen taasen on sangen yksinkertainen juttu. Opinto- y.m. järj^töissä se voidaan, kunhan vain tällaisen ; toiminnan harrastajia on, perustaa kuten muukin opiskeluryhmä. Siellä taas, missä ei järjestöä ole, voivat muutamatkin asiaan innostuneet henkilöt lukupiirin muodostaa. On huomattava, ettei kaunokirjallisuuden lukupurissä tar\'itse olla koviisi jäsentä, voi se toimia vallan i i y - vin. Mutta vcidaanpa samanlaista kaunokirjallisuuden lukua suorittaa vaikka on vain kaksi tai kohne asiaan innostunutta henkilöä. Kaunoku-jallisuuden lukupiiris-ä- l u ettavien teosten valinta oh suoritettava harkitusti. Siihen pakoittava syy ^n tämmöinen: mitä vilkkaainmaksi keskustelu luetun johdosta muodostuu Eitä mielenkiintoisempaa ja kasvatta-vampaa piirin tohninta on. ja kaikki-teokset eivät ole yhtä hyviä keskustji. lua aiheuttamaan. Jos luettava teos on "tyhjä", ei siitä saa kunnon keskustelua syntymään tekemälläkään, jos se on ajatusrikas, niin keskustelu syntyy Erfurtin oikeudessa on käsitelty kiintoisaa juttua. Syytettynä on ollut Herkistä kotoisin oleva Martha Bar tl i niminen karjapiika, saaden vastata kokonaisesta kahdestakymmenestäviides-tä petoksesta. Kolmen .vuoden aikana on hän Erfurtissa, Eisenachissa ja 11- menaussa esittänyt' "Preussin prinsessa Margareten" osaa. Heti kun tämä huolimattomasti puettu, älyttömän näköinen nainen vain näytti valokuviansa, joissa hän esiintyi milloiii hienossa , ratsastuspuvussa, uimapuvussa tahi loistavassa ' hovipuvussa; herätti Hän herkkäuskoisissa luottamusta. E i kä, "prinsessan"; tarvinnut muuta kuin avata matkalaukkunsa ja antaa ihmisten silmäillä hoyipukuja loistavine '.'ti-mantteineen", kun hän sai heti lainaksi minkä summan vain halusi. Hänen laukus.-aan oli suuret määrät jalokiviä ja helmiä, joita hän.oli-Ostanut Berli-nistä j a Jotka oU)/at' enintään ~ y i i - deii^.markah arvoiset. '4 Martha Barth esittjL osansa tavattoman menestyksellisesti. Paljoa varmemmin ja paremmin kuin Domela. Petokset,vaihtelivat sitä mukaan kuin rakkausseikkailutkln. Parhaat seiura-piirit. pitivät kunnianansa tuttavuuteen pääsyä ''Margareten, Preussein prinsessan" • kanssa. Prinsessa "tunsi erittäin hyvin sukulaisuussuhteet perheessänsä. Hän ei ollut suotta ollut useita vuosia prinssi Augus't Wilhel. min karjakkona. Sattuma sai kuitenkin aikaan sen. että huijaus keksittiin. '"Preussin Margarete" oli kertonut kahdelle Erfurtin naiselle, joilta hän oli houkutellut surimman osan heidän omaisuuttansa, että hänen täytyi matkustaa su-' kulaistensa luokse Potsdamiin. Naiset menivät ottamaan selkoa prinsessasta. He näet tahtoivat käydä häntä tapaamassa Beilinissä ja nähdä, miltä heidän ystäviättärensä näytti sieUä. He matkustivat Potsdamin asemalta prinssi AugUst Wilhelmln palatsiin tavatakseen siellä prhisesSa Margareten. S i e l lä heille kuitenkin ihnoitettiin, että Preussi!^ prinsessa Margarete jo oli kuollut noin viisikymmentä vuotta sitten. Se heidän olisi jo pitänyt tietää edeltäkäsin. Erfurtin naiset luonnollisesti hiukan epäilivät saamiansa tietoja, ja kulkivat hiukan siellä ja täällä linnan, puutarhassa ja piharakennuksissa. Mutta kenenkäs he tapasivat karjapihassa! Preussin Margareten a i van ilmielävänä. Nyt hänellä el kuitenkaan oUut jalokiviä eikä muita kauneuksia yllään. "Prinsessa" ei sUti joutunut pahas-tikäan hämilleen. Hän seUtti molemmille naisille, että hänen itsensä täytyi pitää silmällä koko taloutta. Hänen pcissaollessaan oli kaikki inennyt me-nojansa. Naisten piti vain olla kiltter jä ja jäädä Potsdamiin seuraavaksi päiväksi, niin heidät kutsuttaisiin l i n naan. Mutta nyt alkoi hyvissä Erfur-vin paljon jäseniä. Kun, on neljä tai t in naisissa, merkillistä kyllä, herätä epäluuloja, ja he hankkivat muulta palvelusväeltä lähempiä tietoja piin-ssssasta. jSilloin ilmeni, että prinseissä oU karjakko Martha Barth, joka oli pari kolme vuotta sitlen matkustanut Berliniin ja aivan äskettäin palannut takaisin, vanhaan paikkaansa' kafja-koSsi. . - •. •' ', 'Tämä on hiauska juttu. Aatelisten sanotaan plevanniin paljon jalompia henkisesti ja ruumiillisesti, ^ttä heidät kertakaikkiaan eroittaa tavallisesta rahvaan riiciukasta. Mutta nälgry vain käyvän tavallinen karjapilk^in täyttä päätä prinsessasta; Mikä oikeuttanee sitten luulemaan 'aatelisia jalommiksi, olennoiksi? Säm -Timonen ja 551 Wiley St. Pajusen akan p 229 Robertson Wm. Williamsoii 219 Robertson Aug. Toppi ja pi 849 MinnesotE Jenny j a Kalle 211 Robertson C. Holm j a lapi 321 Heron* St. Matti Ranta, 527 Port Arthi Wäinö Hakala, 112 Rowand J Wikki Tuomi ja 547 Port Arth Onni Wiiklund, 314 Ogden St. Isak Harri jä lai 114 Eowand S Impi j a Matti Ms 316 North, Maj Urho ja Helka N 211 Robertson Bertha, Martha . 815 Minnesota Paavo Puumala j 817 Minnesota A. Heikkinen ja 867 Minnesota Onni Lehtonen ja 1034 Alexahdr; Aino Holsti, 208 Robertson Arvo Kallio, 871 Sulo A. Williams 219 Robertson Milja Wuori j a ] 235 Robertson Akka Ranta perh 303 Robertson Sevand-erin äiti v lapsineen, 210 Irene, Elvi ja Ed 1037 Alexandr; Kusti Laine ja pe 533 Wiley St. H. KaUio j a perh 128 Rowand St Sulo Koskela. 31€ Nick Norkooli.'. 4 Jani Siisalo, 222 . Kusti Mäki j a pe 224 Robertson ! Toivo Sj.Tiä ja p< 1036 Alexandra Karjalan - Neuvosi piskeiijaiii lukumäi on 57. venäjänkieli 27 ja. suomalaisessa on miehiä ä7 ja jftkautuvat: 19—20 20—23 vuotisia 45 I tisla 24 pros. Yhte maltaan on työläis lonpoikaistoa 83 p ja kandidaatteja or liittolaisia 63 : pros, 5 prosenttia. Kurssilaisten yh koonpanoa verratti slhi 'ha^-alta^i, etl määrä on lisääntyi lukumäärä -vähentj ten ja kandidaatt taas kohonnut, hu< kumäärä sampin lukumäärä on vähei Neuvostopuoluekoi essa ensi j a toisen 1 rasi siitä luonnoU vaatimusten tiuk miyöskir. opfjskeluo minen laajemmaks Tätä seikkaa eivät! ottaneet huomioon pilalta kouluun, kaikkia ilmoittautui luun ottaa. Ilmft j a pohjatietoja tul voimaiseksL • Tässä tarkoituki nyt ko-jhai yhteyde; kelun välityksellä jalaa niin venäj&n siäkin kaikkiaan 9J Työkauden kului ohjelma täytetty JoHTuu siitä, että ole häirinneet tähä eivät ulkonaiset v opettajain ja henk kuin oppilaiden ke hyvä yhteishenkL puutteessa, paitsi si pikirjallisuudesta, ( kään haittaa työlle myöhri huomattava työkauden alkaessi hankkimista varten Heikcsnpien kurs auttamiseksi on m neissa käytetty 130 sekä vahvenamat ki heikompia tovereits telyssä. Varsinaisen opiski ritetaan erilahien : Kurssilaiset ottavat riso-, ammatilliseen ehtoisten yhdlstyst hallintoon, sisäisen seen ^'a' heiteen,- ei
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 18, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-04-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290418 |
Description
Title | 1929-04-18-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | No. »2 —1929 Pohjöis-Otilaniaii haisosastöjen heuvottelu- Ckokous ^^betiis P«AJ.-Onterfon "i^Mn nabteo B e m r ö t t d Ä o l u i ^ ^ * Joi» : . piiSettaa S. Pexcaidiie^ssa, OnU 31 pnä ZDk^Uak. ja 1 jm» hoh- ' : ' tlk. .1329 mm. tl: fc iiii m.: "' Ptt^ln^ sihteeri Maiju R I ^ kokouksen kello 10 ap. jonka jälkeen isirar&avat. naisosastojen lähettlihät «Justajät: Aino Valo. Buura Hill, LiU Merikallio. Martta Saloranta, Linnea Korri Ja Sylvia Taamanen Timminsin tttdsäsästosta; Olga Rissanen, Salli Virta ja Anni Ylitalo Barkland Laken - naisosastosta: Saniii Jarva • ja Hilda Paukkunen Schumacher'in • naisosas- •' tösta; Maiju Lehtimäki 'PottsviUeh naisosastosta; Hilja Hi^^unen 'Bösegro-ven naisosastosta; Anni JKärkkäinen ja Elsi Tynjälä Timmins'in "palvelijatar-dsastosta; Laina HiU ja Vili -Valenius Timminsin nucriso-os. Irja Kuusela, Vieno Ranta ja Aino Reini South Porcupinen nuoriso-osastosta; Agda Tfurmi Kirkland Laken nuoriso-osastosta. Myöskin useita paikkakuntalaisia tnfestoyereita ja naisosaston jäseniä oli seuretamassa Jiokqusta. Kokouksen . puheenjohtajiksi ' valittiin Siiri >Virta ja Hilda Hakala. Otettuaah 'jjaikkansa";>^^^ jana, Siiri Virta lauäui" edusta jakoko-ukselle tervehdyksen. South PorcupU ne'n naisosaston puolelta, sekä selosti samalla edustajakokouksien tarkoitusta, toivoen vastaisuudessa Jokaisen piirlmme naisosaston osanottoa kokoukseen, lausui edustajat tervetullel^i: Valittiin kokoukselle muut virkailijat: PöytäklrJureiksi Eeva Valenius ja Hilma Kautto," sanomalehtiraiportte-reikJi Wcmen Worker'ille Laina Hill,- \Vorker*lUe Vili. Valenius; Young •Worker'ille Vieno Ranta, SUomen työläis- ja talonpoikaisnaisten lehdelle Maiju Lehtimäki sekä, Toverittarelle ja VapaudeUe allekirjoittanut.' "Edustajat lausuivat tervehdyksiä ko- •koukselle: Ruura Hill Timöiinsln; Hilja Hiltunen Rosegrpve'n, Olga Rissanen Kirkland Laken, Sanni Jarva Schumacherein ja Maiju Lehtimäki Pottsvlllen naisosastoilta,- \ Nuoriso-osastojen edustajat lausuivat myös tervehdyksensä kokoukselle: Vili V^enius ,Timmins'in, Ägda Nurmi kirkland' Laken j a Aino Reini South •Porcupinen nuoriso-osaston puolesta. . PUrin sihteejri esitti kirjeellipastl^läK hetetyt tervehdykset niiltä, naisosastoilta, jotka eivät olleet- voineet .lähettää edustajaa, sekä Torontosta S. J toimi-pärievan komitean siht.; A. T. Hillin tervehdykssn tälle 3:lle pohj.- Önt.: pUrinnaisten fteuvottelukokouk-selle. f • • ; Varjslpaisen kckoiistyön:alettua jhy-yäksyttUn ensiksi : kapitalistiluokan ! vainon alaiseksi joutuneelle toverillemme Aryö Vaaralle lähetettäväksi neu-vottelukckoukssn tervehdyssähkösar . poma.--.;: • •• '. Sihteeriitön toimintakertomuksen luki piirin sihteeri Maiju Riihinen tol-ihintakaudelta 31 p:stä mörrask 1928 31 p:ään maallsk. 1929, Toimintaker- "tcmukscsta tuli esUle, että sihteeristä ön koettanut j a bhnistunytkin .vilkas. tutta5Qaahoi5.astoJen tolina ja toteuttaa edellisen neuvottelukokouksen lÄatöfcsiä. Hyväksyttiin * sihteeristön raportti j a oltiin heidän työhönsä hy-vfe :twtyväis-ä"'kuluneella' toimlnta- ^fca^deUa.^•v^'— myös, .piirin sihteerL NUden johd(Kta keskiisteltiin. ^ r r i : s i . Jäsenten^ suhteen, jotte lyöyät. laimin kokouksessa käynnin, päätettiin että jäsen, joka- on poissa kolmesta kokouksesta peräkkäin, on katsottava jd eröiin^ ellei • hän tule kokoukseen, kun hänelle on annettu huomautus kahden naisosaston kokouksessaan, dtä varten valitsenian henkilön kautta 2:sli ^Ikkakuntäiii raporttien yhteydessä edustajat useilta paikkakun-iriltä. huomauttivat, että kirjeenvaihtajat eivät ole täyttäneet tehtäviään niinkuin oli sihteeristölle ilmoitettu. Keholtettiin kirjeenvaihtajia ja uu- , tlstenklrjolttajlä vastaisuudessa paremmin täyttämään tehtävänsä., 3:si.-kaivatuin kleSrtävää r^rkkileh-teä. joka bn.pantiijjö vuoden alussa liikkeelle Tlmmins',istÄ; eikä ollut vielä ennättänyt viimeiseen paikkaan" ja tällä kertaa ei edes saatu selville, missä se lehti nyt on^ Velvoitettiin sihteeristö ottamaan siitä selvän. 4:si. Opintokerhotyö on vielä piirissämme kokolailla laimeaa, kun toim i l t a rahojen kartuttamiseksi on ensisijalla ja vie melkelii kaiken ajan. mutta •toivottiin, että kesän aikana, kun muu toiminta vähenee, jää enempi aikaa. kei"hotyölle-ja jos varsinkin saataisiin liikkeelle kiertävä puhuja; jcka^ antaisi ohjeita ja järjestäisi ker-tio- opiskelua piirissämme. Annettiin kehoitus naisqsastoillei että ovat etupäässä kerhp-cpiskelua tukemassa ja vieÄässä eteenpäin. Paikkakuntien. raportit hyväksyttiin sihteerin toivomuksella, että ne tästä lähtien tehtäisiin laajemmui. Ja että rapcrtterit kirjoittaisivat joskus tavallisen raportin mukana hir.ieenkin jcssa voisi ilnioitaa kaikkea sellaista toimintaa, joka ei sisälly raporttiä&a-vakkeeseen. . ' Sihteeristön tiliraportti hyväksyctun :a myösldn hyväkssrttiin sihteeristöii ehdottamat tilintarkastajat, Anni Kärkkäinen ja Helmi Heino. Siirryttiin alustuksiin. Ensil:si: Nuo-risokursslt (South Porcupinen naisosaston ja Timmins'in nuoriso-osaston alustukset). Luettiin myös samaa a-siaa kcfekeva kirjelmä. A. T. Hiililtä Kirjelmässä ehdotettiin ensi kesän nuorisokurssien järjestämistä ainoastaan kahteen paikkaMi Canadassa Nim. yhdet Toronton alueelle (id?Ji kurssit) j a toiset. Winiilpegin alueelle (lännen kurssit). Keskustelujen tulos i^uitenkin olt. että vielä täUä kertaa on hyödyllisempi järjestää nuorlsokursslt niinkuin Viime kesänäkin, yhdet ku-honkin piiriin. Tämän piirin kurssit Idätettiin yksimielisesti pitää Potts-viQessa. Kursit kestävät kuusi viikkoa, alkaen heinäk. alusta. Yleinen piiritoimikunta ja naisosastojen sihteeristä sekä ^niioiisp-osastot huoiehtivar niiden Järjestämisestä. Telttojapäätettiin ostaa kaksi, toinen tytöille ja toinen pojille. Niiden osto jätettiin komitean huoleksi. Opetus päätettiin järjestää kansainväliseksi, koska ukrainalaisiakin on jc useita sinne lupautunut tulemaan. Myöskin pioneereille annetaan opetus, ta kurssien yhteydessä. OiJettajiston nuhteen päätettiin, että'yksi'opettaja koetetaan saada sud-menkielinen. ja ainakin yksi englanninkielinen. Pioneerien kesäkämppäys: (Alustuk- IlfJ^,'^^.^^,!!^" set. South Porcupinen ja Rosegroven " " naispiastoilta). Koska ei voitu vähien rahavarojen Ja kämppäyspaikan huo- Usen väen keskmiteen. Sekä koetetaan mainittua eaQomaiehteä avusta,-! rahalla Ja kirjoituksina. Velvoitettiin nuoriso-osastot naisosastojen kanssa yhdessä levittämään lehteä Ja kh-joIU tftintt^n lehdelle vaikkapa jiaikkakun-takirjeitä. Uskonnon poistaminen kouluista: South Porcuirfnax. naisosaston-alusta-mana keskusteltiin Ja tuotiin julki miten koululsja'päköiteta^ lapset r u koilemaan, vaikka .he eivät sitä Itse tahdo Ja' koetetaan saada uskonnolla pimitetyksi Ja ehkäistyksi' työläisnuorisossa alkava luokkcivalistuksen herääminen Ja kehitys. Päätettiis edellisen neuvottelukokouksen päätöksien lisäksi kotikasvatukselle panna enemmän painoa. Selittää kotona lapsille uskonnon varjossa' piilevä petos Ja tehdä heille selviksi jo mahdollisimman nuorilla ollessa luokkarajat ja he .mctnet... .keinoW Joilla kapitalisö-luokka vielä nykyaikanakin työläisjoukkoja, halUtsee. Päätettiin myös työlälsnaislliton' päämajasta tiedustella, josko löytyy muita toiminnan mahdollisuuksia tämän kysymyksen suhteen. , Palvelijatar-kysymys: Timmins'in palvelijatar-yhdistyksen alustus kysymykseen riiltä olisi tehtävä palve. lijattarien aseman parantamiseksi, o-tettlln esille. Palvelijattarien kurja a-sema on kyllä jokaiselle tuttu, mutta ennen el voi 'vaatia' parannuksia, en. karit vapaasti antamaan neuvoja Ja ohjeita näissä asioissa. Avustuskassan perustaminen: Tim-mingih naisosastosta alustettuna keskusteltiin. Jonka 'jälkeen päätettiin yhtyä Sueonalalsen Järjestön kanssa MyösMn päätettiin, että kukin naisosasto valitsee keskuudestaan asia-yhdessä perustamaan sairasapukassaa eri paikkakunnille. Sairausapukassan tarkoitus on avun antaminen sairauden tai työttömyyden johdosta puut-teseen JoutimeiUe järjestyneille työ-lälTllle. Jos Jostain syystä ei olisi mahdollista' perustaa mainittua avustuskassaa. Suom. JärJ. kanssa yhdes^ non saannin vuoksi järjestää koko p i i riä;, käsittävää kämppäystä; ' n i i n keholtettiin naisosastoja joko paikkakim. nittain tai lähipaikkakuntaln kanssa yhdessä järjestämään jonkxmmolsta kämppäystä pioneereUle. Lopullinen järjestely Jäi. sihteeristön huoleksi. Mahdollisimman hyvät , opettajat pioneereille: (South Porcupinen häls^ osaston alustus). Tuotiin esille kuinka suurena esteenä pioneerien kasvatustyössä on opettajien puute ja päätet-tUn. lähettiä muutamia halukkaita ja kykeneviä nuorisoliittolaisia Amerikan puolella olevaan työväen opistoon. Suomen punaorppjen kesäkotien r a - kentamlsavustus. " Khrkland Laken naisosaston alustuksesta keskusteltuna päätettiin, että kukin naisosasto toimii punaorpojen kesäkotirahastoh hyväksi iltamat Ja lähettää saadut varat sihteeristölle toukok. 15 p:ään mennessä ja sihteeri toimittaa Sitten edelleen rahat määräpaikkaansa. Opettajien ja vanhempien yhdistyk- Kiin yhtymhien: LuettUn Kirkland Laken naisosaston alustus, josta a i heutunut keskustelu osoitti kuinka o. pettäjät useasti, kaikenlaisia pakkokeinoja apima käyttäen, koettavat saada lapsia mukaan uskoimoljisiin ceremonioihin, kuten rukoilemaan y.m: Alustuksessa ehdotettiin, että lasten vanhemjiiat yhtyisivät opettajain Ja vanhempain yhdistyksiin .ja siten koettaisivat vaikuttaa opettajiin ja poistaa, tällaiset paklcokeinot lastemme opetustavoista. Tämä keino osoittautui kuitenkin mahdottomaksi panna käytäntöön yleisesti, koskapa kielen taitamattomuus on esteenä monella .seudulla. Kuitenkin kokous oU myötätuntoinen tälle yritykselle, toivoen tulevaisuudessa voitavan .sitä toteuttaa. KeholtettUn niitä lasten vanhempia, jotka ovat maan kieltä taitavia, yhtymään sanottuihin' yhdistyksiin Ja teke. mäfin sieltä valituksen,, jos opettajat ovat laittomasti lapsia kohdelleet. Naisten yhtyminen työväen puolus. tuslilttoon: Kirkland Laken naisosaston alustus. Päätökseksi tuli, että jokainen naisosaston jäsen velvoitetaan yhtymään paikkakuntansa puolustusliiton osastoon. tyä. Vasta sitten, kim on saatu heidän omaan-' taistelu järjestöönsä yhtymään kaikld palvalijättaret kautta Canadan voidaan vaatia heille parempaa palkkaa, Ihmisellistä kohtelua ja lyhyempää työpäivää. Siksi päätettiin, että naisosastot perustavat palvelijatar-osastoja sellaisille paildcäkunnille missä ei niitä vielä ole Ja nuorisoUittolai-sia kehbitettiin myös niihin yhtymään, että on helpompi palvelustyttöjen järjestäminen muun klelistenkin keskuudessa, kun on Joukossa englannin kieltä taitaviakin. J a sekä nais- että nuoriso-osastot toimivat käsikädessä palvelijatar-osaston kanssa j a viimeksimainittu raporteeraa kuukausittain toiminnastaan naisosastojen sihteeristölle, kuten naisosastotkin. Neuvottelukokouksien pito ja niiden järjestely: (Alustus Timmlns'in naisosastolta). Edelleen päätettiin p i tää neuvottelukokoukset kaksi kertaa vuodessa. Hyväksyttiin myöskin, T i m - mins'in naIsosa;ston ehdotus, että sihteeristö on toimessaan vuoden kerrallaan, sillä niin vähällä ajalla kuin puoli vuotta on, tuskin ennättää perehtyä sihteerin tehtäviiri kunnoUises. ti. Pääsihteeriksi tuli siis edelleen Maiju Riihinen, toiseksi Salmi ?ime.s ja kolmanneksi Aino Valo. Sihteeristön kotipaikkana on Timmins. Kokous lopetettiin klo 7 sunnuntai-iltana ja päätettiin jatkaa seuraavana päivänä. Laina Hill ilmoitti, ettei voi olla läsnä kokouksessa seuraavana päivällä. Valittiin hänen tilalleen täydentämään rtjporttl Women A^forker'- llle Linea Korri. "* . Kokous aloitettiin maanantaina p:nä huhtlk. kello 10 ap.yja jatkettiin alustuksien käsittelyä. Vanhuuden, vakuutus: (Cobaltin naisosaston alustus). Keskustelus.sa selvisi, että tämä alustus dn ollut keskusteltavana enslmäisessä neuvottelukokouksessa ja on,'siitä silloin tehty päätös: Että vaadimme työläisille vah. huuden eläkettä 60:stä Ikävuodesta alkaen, Tässä päätöksessä päätettiin edelleenkin pysyä j a velvoitettiin sihteeri lähettämään se työlälsnaislliton päämajaan ja, sitä tietä lainlaatija-kunnalle."' Väkijuomapahe, Timminsin ja Kirkland Laken- naisosastojen alusta-mina keskusteltiin Ja tultiin siihen t u - niin tulevassa naisten neuvottelukoko. uksessa päätettiin ottaa asia uudelleen esille Ja perustaa (tilainen k a i - sa naisosastoille itsenäisesti. Sivlllavlolllttolaki saatava Cana-daan: (Pottsvlllen Ja South Porcupinen alustus). Keskustelun pohjaksi o-tettlln South Porcupinen alustus. Tällaisena aikana, jolloin naisen asema on niin huono, että naisen t&ytyy ta. loudellisista syistäkin mennä avioliittoon, tapahtuu usein avioeroja Kirkollinen avioliittolaki on liian vanhoillinen, kiinteä ja poliittisesti väärä. Sen nmkaan,ei voi vähävarainen työläinen päästä eroon puolisostaan, jonka kanssa ei kuitenkaan voi miehen. Joka hankkii uusia tilauksia työväen lehdille. Kuitenkin asiamies toimii naisosaston kontrollin alaisena. Ja raportteeraa toiminnastaan työkokouksille. Linnea Merikallio alusti myöskin suullisesti ^symyksen: Onko kellään naisosastossa olevalla yksilöllä oikeutta- tilata työväen lehtiä ja julkaisuja, sekä myydä niitä, täten saattaen epäkuntoon joukkojen järjestämän lehtien ja Julkaisujen levltysjärjestyksen?; hiukan lähemmin tarkastettava. Päätettiin, että se naisosasto, jossa lä mielenkiintoinen ja määrättyjä tunne- sekä ajatusarvoja sisältävä kaunokirjallisuuskaan ei ole aina sopivaa luettavaksemme. On näet muistet. tava seuraavaa: teos, joka sisältää joitakin tunteita ja ajatuksia, joutuu melkein poikkeuksetta tavalla tai toisella koskettamaan yhteiskunnallista kysymystä. Siis alaa, jossa eri luokkien ajatukset ja tunteet eroavat suuresti toisistaan. Siinä tekijä, joka on nokirjaUisen teoksen, ollakseen hyvän, täytyy sisältää myös jotain muuta. Ja mitä nimenomaan? Lyhyimriiin voisi vastata: kasvattavia ja jalostavia a-jatus- ja.timnearvoja. Tällainen kaunokirjallinen teos jättää tavalllBesti jotakin pysyvää Jälkeä, se tavalla tai toisella rikastuttaa lukijan sielunelämää ja on sinä siis aina määrätty kasvattava arvonsai Olemme siis saaneet yleisen määritelmän hyvästä kaunokirjallisuudesta. Mutta meidän on kysymystä vielä Sil-yllämainittua tapahtuu, asettaa sel-laisen henkilön järjestykseen. Toveri Arvo Vaaran puolustus: Timminsin naisosaston alustamana keskusteltiin Ja päätettiin seiuraavaa: Koolla oleva naisten neuvottelukokous lausuu Jyrkän vastalauseen nykyisen työläisiin kohdistuvan vainon johdosta, ja vaatii toveri Arvo Vaaralle vapautuksen luokkatuomiosta. (Rosegrove'n naisosaston alustus), koko elämäänsä elää. Näiden seikkojen I Ponsi: Vaadimme, että kaikki ruumiil- • ?ohj.-Ont. piirin naisten yhteiset, kesäjuhlat: (Kirkland Laken osaston, lokseen, että väkijuomien käyttöä em-alijstus). kosita jo viime kesänä oli a i - ' voi kokonaan tämän yhteiskunta, komus järjestää koko piiriä käsittävät' Järjestelmän aikana; hävittää, mutta naisten kesäjuhlat, niin päätettiin nyt PalJo>i voimme sitä ehkäistä, tekemäl-se ent. aikomus toteuttaa ja järjes-jlä kasvastustyötä nuorison keskuudes-tfiä nafeten kesäjuhlat'kahteen paik-^sa, selostamalla lapsUle väkljuomaln kaän" tätä piiriä ensi kesän aikana.' turmiollisuuden, joka erittäinkin pio-toiset. Timminsin Ja toiset Kirkland neerlen kouluissa on yksi tärkeimpiä Laken alueelle. Canadan työlälsnaislliton oppiaineita. Puhujien ohjelmaan myös leimasi- selostus väkijuomapäheen vastustami-men hahkkiminen: (Alustus Kirkland sesta. Ohjelmailtamiin myöskin ke. Laken naisosastolta). Leimasimen puute oli tuottanut hankaluuksia k u luneella toimintakaudella useissa naisosastoissa, kuten esim. keräyslistojen liikkeelle lähettämisessä: Oltiin yksimielisiä leimasimen hankinnan suhteen ja velvoitettiin sihteeri hankki, maan se kullekin naisosastolle. Nalspuhujlen kehittäminen: (Scwth Porcupinen alustuö). Mainittiin viime kesän naispuhujakursslen vaikutuksesta. TuotUn esille, että paljon uusia kykyjä , oli niiden aikana ilmestynyt vaikkakin kursslaika oli vain kaksi viikkoa. Keskusteltiin asiasta laajasti ja esitettiin useita naispUhujien kehl-tysmahdoUisuuksia, mutta lopuksl^tul-tlln kuitenkhi >siihen tulokseen, että vielä näin puhetaidon alkuportailla ollessamme parhaan tuloksen tuottaa kurssit. Päätettiin nalspuhujlen kehittämiseksi Järjestää ensi kesän aikana puhu jakurssit, joille myöskin 'miestoverit saavat tulla mukaan. Ne nidfetään kolmessa eri paikassa piiriämme ja kestävät kuukauden kussakin paikassa, alkaen syysk. alussa Kirkland LakeUa, sitten South Porcupinessa ja viimeksi Timmins'issa. Kiertävä puhuja saatava liikkeelle lähitulevaisuudessa: (Alustus South Porcupinen naisosastolta). Sihteeristc ilmcittl, että on jo tiedusteltu puhujaa kiertämään piirissämme, ja ett.T tulemme saamaan puhujan lähitulevaisuudessa. Luokkavälistustyö muun kielisten naisten keskuudessa: Luettiin asiaa valaistukseksi South Porcupinen naisosaston alustus ja hyväksyttiin ponsiehdotukset, että tUataan Sudburyssa ilmesty\'ää bulletiinia sääimölliseszi naisosastojen levitettäväksi muun kie. hoitettiin järjestämään väkijuomavas-taisia ohjelmanumeroita. Ja viimeksi, että me naiset koetamme kaikilla mahdollisilla keinoilla hävittää työläisten keskuudesta väkijuomain käytr töä, menemällä kaupunginvaltuustoon vaatimaan salakapakkojen hävittämistä ja aina jatkuvasti kasvatustyötä tehden nuorison keskuudessa. Perheen rajoitus: (Pottsvlllen naisosaston alustus). Alustuksen laajai? selostuksen pohjalla päästiin ^ e t i vUk-kaaseen keskusteluun ja selostettiin sitä kurjaa asemaa, jossa työläisperheet ovat. Varsinkin perheiden, joilla on suuri joukko lapsia, on kurjien taloudellisten olojen takia aivan pakko kärsiä puutetta. Miehen palkka ei kykene poistamaan niitä nionia puutteita, mitä joukon elättäjältä vaaditaan. Äidit joutuvat kantamaan suurimman kärsimystaakan lasten ollessa pieniä. Kun lapset kasvavat nuoruusikaan, niin joutuvat he jo talou dellisten olojen pakosta hallitsevan luokan johdettaviksi, joka ottaa ns haltuunsa ja siroittelee omien etujensa mukaisesti kasaamaan uusia rikkauksia itselleen. Työläisvanhemmat. jotka ovat tuon lapsijoukon läpi puutteen ja kärsimyksien kuljettaneet ja kasvattaneet, joutuvat \'ieläkin kurjempaan asemaan . vanhuuden, päivi. nään. Sen vuoksi on siis järjestyneiden työläisnaisten vaadittava yhteiskunnallista parannusta tässäkin asiassa. Neuvottelukokous hyväksyi perheen rajoittamiseksi seuraavaa: Että lähetetään työlälsnaislliton päämajaan vaatimus, että tätä kysymystä pohdittaisiin yli koko Canadan, kaikissa tjröl:-naisliiton osastoissa ja sen jälkeen vaaditaan lainlaatijakuunan hyväksyttäväksi laki, joka määrää lää-perusteella on meidän työläisnaisten vaadittava vapaampaa avioliittolakia Canadaan. Asian eteenpäin vieinlseksi päätti tämä naisten neuvottelukokous vedota CTJ^.L. päämajaan, kehoituk-sella, että kaikki Canadan työläisnajs-lilton osastot yh^Ivät vaatimaan' s i - viiliavlöliittolakla Canadaan. Ylefspoh. diiman ja päätöksen jälkeen määrättiin myös tämä ehdotus lähetettäväksi päämajasta lainlaatijakunnalle. Miten mäalaisäldlt saisivat avustusta synnytyksen aikana: Rosegrove'n naisosaston ialustuksena keskusteltiin Ja, havaittiin kuinka sama kurjuus seuraa työläistä aina ja kaikkialla, mutta erittäinkin kaukana liikepaikoista olevilla fanniseuduilla sairauden sattuessa, kun ei ole lääkäriä saatavana lähellä Ja jos olisikin, niin köyhyys pakoittaä ennenaikaiseen kuolemaankin. Tällaista on-usein sattunut synnytystapauksissa syrjäisillä maanviljelysseuduilla ja siksi päätti Kokous hyväksyi Timminsin nai^- vetänyt ja vetää luokkavastakohtien ja luokkataistelun kärjistyessä yhä selveminän rajaviivan myös kaunokirjallisuuden alalle: toisella puolen porvarilliset kirjailijat oman luokkansa ajattelu- ja tuntemistapaa edustavine tuotteineen, toisella työväen kirjaill-csaston alustuksen sellaisenaan ja velvoitti raportterin julkaisemaan sen Vapaudessa erikseen. Remmillä lyönti pois kouluista: liset rangaistukset on jätettävät pois kouluista, koskapa ne nyt jo meidän päivinämme tuntuvat hian raaoilta ja vanhanaikuisilta rangaistuskeinoilta. Tämä vaatimus päätettiin lähettää työläisn.-lilton päämajan kautta koko maan naisten neuvottelukokouksien käsiteltäväksi Ja sitten edelleen lainlaatijakunnalle. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Lirinea Körri ja Hilda Hakala. Sihteeristön palkasta keskusteltiin ja tuotiin julki, että sihteerin tehtävät ovat paljon enentyneet vikne aikoina ja yhä enents^vät sitä mukaa kuin toimintakin vilkastuu, niin päätettiin maksaa sihteerille pieni pallckic?, vaikkakaan emme voi täyttä palkkaa maksaa, niin kuitenkin maksetaan sen verran kuin voimme. Tällä kerralla katsottiin olevan parasta maksaa ($5) viisi dollaria kuukaudessa. Seuraava edustajakokous päätettiin pitää Timmlnsissä ediellä päätetyn kokous ryhtyä parannustohnenpiteisUn Puolen vuoden kuluttua ja saman asl-tässäkin asiassa, korjatakseen mainitun epäkohdan. Päätettiin ruveta vaatimaan vapaata lääkärin apua maalalsäldellle synnytyksen aikana. Tämäkin päätös velvoitettUn pUrln sihteeristön lähettämään TN.Liiton päämajaan Ja sen kautta koko Canadan naisten edustajakokouksien harkittavaksi ja sitten edelleen lainlaatijakunnalle. Osuustoiminta: Luettiin Timminsio naisosaston alustus ja ponsiehdotukset. Pitkän keskustelun jälkeen hyväk. syttiin seuraavat ponnet: 1. Että kaikki naisosastot tekevät o. suustoiminnallista valistustyötä työläisten keskuudessa. 2. Että kaikki naisosastojen jäsenet tekevät ostoksensa osuuskaupasta J a perustavat ostbrenkaita seuduille, Joilla ei osuuskauppaa ole. 3. Että pioneerikouluissa ja nuori-so- qsast. kokouksissa osuustoiminta-kysymyksiä selostetaan nuorisolle ja tehdään heille 'tunnetuksi osuustoi. minnan periaatteita. 4. Että naisosastojen jäsenet tekevät psuustoimilnnallistai agitatsioni-työtä järjestymättömien työläisten keskuudessa. 5. Jos naisosaston Jäsen tekee vas-ta- agltatslonia osuustoiminnalle ja le. vlttelee perättömiä Juttuja, niin tove-rikurl on otettava käytäntöön seUaisen henkUön suhteen, ensin lievemmin ja sitten aina jäsenyydestä erolttamiseen saakka. Sodan vaaran torjuminen: Alustukset ColÄltin ja South Porcupinen naisosastoilta, joista keskustelun pohjaksi hyväksyttiin jälkimäinen. Keskusteluissa ilmenneiden mielipiteiden perusteella hyväksyttiin seuraavat ponnet: , ' , \ 1. Edustajakokous on kedelleen silli kannaUai että työläisnaiset eivät luovu taistelusta uhkaavaa sodanvaaraa vastaan., 2. Että koetetaan tehdä työläisille selväksi ne valheet ja harhaan joh. tavat juonet, joilla porvaristo koettaa pimittää työläisten silmät näkemästä edessä olevaa sotaa. Muun kliellsten keskuudessa on levitettävä sotavas-taisia lentolehtisiä ja suomalaisia työläisiä kutsutaan sUloin tällöin koolle keskustelukokoukslin, joihin nalsö- ;^tot tuovat keskustelukysymyksen tulevasta sodanvaarasta. 3. Että nuorison keskuudessa, erit-täikin pioneerien, tehtäisiin sotavas-taista agitatsionia mahdollisimman vaikuttavilla keinoilla. Miten Vapaus suhtauthu paikkakun-takirjeisiin: Timminsin: naisosaston alustus, jossa mainittita, että Vapaus cn lyönyt laimin jonkun kurjoituks^n julkaisemisen. Mutta- koskepa käyäyn keskustelun aikana ei ilmennyt tällaisia tapauksia muilta paikkakxinnilr-ta, päätettiin, että Timminsin naisosasto huomauttaa siellä sattuneen laimin lyönnin johdosta Vapaudelle. Vapauden ja muiden työväenlehtien levityskysymyksestä: Alusti suuQisesti Siiri Virta ja päätökseksi tuli, että naisosastot entistä enemmän koetta-v:<; levittää Vapautta, sekä muita työväen lehtiä ja yhtyvät niiden levi-tysrjrnnäkköihin. Women. Worker'i8 keholtettiin naisosastojen tilaamaan, jos suinkin on mahdollista, ja jakamaan ilmaiseksi muun kielisille. - ' Young Wcrker'in levityksestä velvoitettiin nuoriso-osastot huolehtimaan. Suomen työläis- ja talonpoikaisnaisr ten lehden suhteen päätettiin ensiksi katsoa, onko edellisen kokouksen päätöksiä noudatettu sen levityksessä ja sitten ottaa seh-ä. miksi sitä ei ole viime aikoina tullut j a edelleen päätettiin , tUata ja levittää sitä, jös an yhteydessä velvoitettiin sihteeri tekemään matkan Cobaltiin, tarkoituksella vilkastuttaa naisosaston toimintaa siellä. Puheenjohtajiein kehittämisestä a-lusti Ägda Nurmi suullisesti ja kokous katsoi parhaan keinon olevan osastojen omissa kokouksissa kehittävällä arvostelulla ja käytännöllisillä harjoituksilla kasvattaa kelvollisia puheenjohtajia. Myöskin .toivottiin tulevien nuoriso- ja puhujäkurssien kiinnittävän huomiota puheenjohtajien kehittämiseen. Kehoituksena naisosastojen jäsenille oli, että jokainen joka muuttaa toiselta paikkakunnalta toiselle, ilmoitta-kcpn sen paikkakunnan osastossa josta muuttaa, ettei syntyisi sekaamnustä kirjoissa, eikä, hänen nimeään turhaan kuljeteta kirjoissa. Connaughtin naisosastolta tulleen kirjeen luki piirin sihteeri. / Kirjeessä, joka oli oikeastaan Timminsin nals-csastolle lähetetty, pyydettiin rahallista apua Connaughtin haalin lunastamiseksi tuhannen dollarin velasta. Koska naisosastojen rahavarat eivät sallineet tällä kertaa avustaa mainittua lOsastoa, velvoitettiin sihteeri kirjoittamaan Suom. Järj. päämajaan, että ottavat siellä sen asian uudelleien käsiteltäväksi ja . koettpat järjestää mahdollisuuksien mukaan. Raportti päätettiin julkaista Toverittaressa jä Vapaudessa ja pöytäkirja ainoastaan monistaa Ja lähettää eri osastoille. Edustajakokouksen lopettajaisilta-niien tulot päätettiin luovuttaa sihteeristön kassaan. Ja kukin maksaa oman edustajansa kulut jäsenluvun perusteella. Kokoustyössä kului kaksi päivää, l u kuunottamatta ensimäls.enä päivänä otettua,' tunnin ruokalömaa ja kahta 10 min. kahvilomaa, sekä toisena päivänä yhtä 10 min. kahvUomaa, joilla loma-ajoilla saimme virkistää Itseämme paikkakunnan toverien meitä varten haalille varustamilla ruuUla ja kahvilla kauniisti katettujen pöytien ääressä. Pituudestaan huolimatta ko. koustyö sujui hyvin yhteisymmärryksessä Ja toveruudessa. Puheenvuoroja käytett | n loppuun asti vilkkaasti. Kokous lopetettiin 1 pnä huhtlk. kello 5 illalla, laulamalla ^'Kansainvälinen". Kokouksen puolesta: — J l . Ylitalo. jat työväenluokan ajattelu- ja tuntemistapaa edustavine tuotteineen. On kahden luokan kirjallisuutta. Tosin on muutamia yhtymäkohtia, jotka tekevät tämän ilmiön käytännössä toisinaan vaikeaksi havaita, mutta tuollainen jako pn kuitenkin kieltämättä o-lemassa. Joudumme siis tekemään seuraavanlaisen johtopäätöksen: sama luokkajako joka vallitsee muualla, valUtsee myös taidekirjallisuudessa (kuten taiteessa yleensäkin). Ja tämän johtopäätöksemme mukaisesti meidän on valinnassamme kaunokirjallisuuteen suhtauduttava. KäytärihöUinehkin johtopäätös on selvä: etutilalle on asetettava puhdasverinen , proletaarinen kirjallisuus. "Tällaista, vaikkakaan ei valitettavasti 'aivan kokonaan, niin kuitenkin suurimmalta osaltaan on työväen, omien kustannusliikkeiden julkaisemat teokset. Niitä on siis ennen kaikkea suositeltava. Tosui meillä on puhdashenkinen proletaarinen kirjallisuus vieiä köyhä. Mutta sitä mukaan kuin lukijapiirin harrastus kohdistuu entistä enemmän siihen, voidaan sitä helpommin r i kastuttaa ja sen sisältöä parantaa. O-llsl kuitenkin kaur(OkirjallIsuuden lueskelun harrastajaJle kohtuutonta a-cettaa vaatimus, että on rajoituttava lukemaan yksinomaan työväen kustannusliikkeiden julkaisemia teoksit. TVTllffo m t l r n l i » . « . - . . I KU kuin itsestään. Työväen kustannus-lilkkeitten \^meaikoina julkaisemista kaunokirjallisista teoksista on mielestäni Fjodr Gladkovin Sementti — mainitakseni vain' yhden esimerkin — erittäin sopiya kaunokirjallisuuden lukuinlrien ohjelmistoon. Siinähän esiintyy Venäjän lokakuim vallankumouksen draama monivivahteisena, eikä kirjailija ole suinkaan sanonut kalkissa ^ymyksissä viimeistä sanaa, niin että keskustelun aihetta on kyllä tarpeeksi—ja'"on oUut. Hy\'ä myöi. on. Jos mäutama tai-muutamat piirin jäsenet ovat jo ennakolta luettavaan teoksefen"-'tutustuneet, sillä silloin eivät kirjailijan' ajatukset tule yllätyksinä, ja näin ollen ensiksikin voidaan päästä hrfpommln keskustelun alkuun jä se-sitäpaitsi voi muodostua paljon asiallisemmaksi kuin muussa tapauksessa. Kuten -jo edelläsanotustakin käy selville, ei kaunokirjallisuuden lukupiirin muodostamisessa ja toimlnnas.sa ole mitään erikoisia^vaikeuksia. Vieläpä tämä on mielestäni opintopiiri-muoto, jossa vaikeudet ovat kaiken vähäisimmät. Eihän siinä yälttämättu tarvitse erikoisen kehittynyttä ohjausta, ei tarvitse myös Välttämättä kuin yhden kappaleen kutakin kerhossa tuettavaa kirjaa (kun kaikki.eivät varojen puutt. voi hankkia kalkkia hyviä, kään teoksia, on tällEkln seikalla huomattava merkityksensä). Mutta -s-jn sijaan kaunokirjallisuuden lukupiirin tuoma nautinto ja liyöty on suuri. Sen toiminta jo seurusteluna on nautin-torikasta ja kasvattavaa — sillä muunlainen seurustelummehan liiankin u-sein muodostuu kovin arkipäiväisen tyhjäksi. Mutta' siiliä saamme sitäpaitsi kukin vuorollanmie, lukeissamme ääneen, esittänilstottumusta. Ja mikä tärkeintä: joudumme ikäänkuin pakosta tunkeutumaan teoksen ytimeen, kehittämään ajatus- ja i l maisukykyämme keskustelun kuluessa Muodostettakoon siis entistä enemmän kaunokirjallisuuden lukupiirejä. Ei haittaa, vaikka niitten muodostaminen on ehkä jäänyt, kevättalveenkin, sillä ne ovat niitä harvoja piirejä, jotka voivat menestyksellisesti toimia kesänkin aikana. , Mutta mikäli meidän on vielä pakko käyttää myös porvarillisten kustannusliikkeiden julkaisemia kaimokirjal-lisia tuotteita, niin oltakoon valinnassa tarkkoja: sieltä voi seulomalla hyvin suuresta törkykasasta löytää todella hedelmöittäviäkin jyväsiä. Varsinkin aloittelevan opiskelijan olisi'aina viimeksimaiiiitussa tapauksessa käytettävä valinnassaan kehittyneempien tovereittensa apua. — - _ Työväen kustannusliikkeiden julkaisemat kaunokirjalliset tuotteet etutilalle, vasta toiselle, huolellista harkittua valintaa käyttäen, porvarillisten! — se olkoon kaunokirjallisuutta valitessamme tunnuksemme. KARJAKKO JOKA NÄYTTELI HYVÄLLÄ MENESTYKSELLÄ PRINSESSAA Kasvattavaa seurustelua ^ kaunokirjallisuuden lueskeluUa, iraikka sen teemme yksiksemmekin, ön kasvattava merkityksensä. Mutta vle- Kaunokirjallisuutta luettava valikoiden Järmlttävä ei ole likikään aina hyvää. Taiteellisesti hyväkään ei ole meil- Ie aina lukemisen arvoista Jokainen kaimokirjaUisuuden lukija ainakin hiukan valitsee luettavaansa. Jokainen tahtoo lukea hsrvää. Mutta mikä on hyvää? Usein henkilön, joka tahtoo tietää, onko kaimokirjalli-nen teos hyvä, kuulee kysyvän,, että onko se jännittävä. Siis useiden micr Iestä on se hyvää mikä on jännittävää, tai ainakin jäimittävyys on muka tärkeintä. Ön myönnettävä, että kaunokirjallista teosta, joka ei ole vähintäinkin mieltäkiirmittävää. ei kukaan halusta sano hyväksi. Mutta mielenkiintoinen kaunokirjallinen teos ei ole suinkaan aina hyvä, kovin jännittävä vieläkin .harvenunih. Salapoliisikertomukset ovat kieltämättä jännittäviä, • tavalliset jännittävimpiä, mutta ei kenellekään «ajattelevalle kaunokirjallisuuden arvcsCehjalle pälkähdä päähän väittää, että ne ovat parhaimpia, tai ettäae-edes ovat taidekirjallisuutta tämän''sanan varsinai-vain Suomesta voidaan saada tärmej^^-^ mielessä. tulemaan. t j Siis mielenkiintoisuuden lisäksi kaula suuremmaksi jsen kasvattava merkitys muuttuu, jos osaamme sen taitavasti yhdistää keskinäiseen seurusteluumme. Tämä käy pätasä muodostamalla karimokii-jallisuuden lukupiirejä. On Ihmeellistä, että meidän keskuudessamme on tällaista pnrimUotoa täytetty sangen vähän siitä huolimatta, että kaunokirjallisuuden lukuharrastus on huomattavan suuri. Näyt» tää siltä, iettä meillä on vielä hian vähän taitoa yhdistää huvi ja liyöty. Syitä tähän voi olla monia. Yksi hiis-tä on ehkä se. että mainittua yhteis-tciminnan muotoa on tehty liian vähän tunnetuksi. Mitä siis ymmärretään kaunokirjallisuuden lukupiirillä? Ja miten se on järjestettävissä? Kaunokirjallisuuden lukupUrillä on hyvin paljon yhteistä yleensäkin opintopiirien kamsa. Suurin ero on seuraavassa:'varsinaisessa opintopiirissä ei tavallisesti lueta, vaan keskustellaan jo aikaisemmin luetun johdosta, kaunokii-jaliisuuden lukupiulssä luetaan kunakin iltana sopiva määrä ennakolta valittua kau- Rokh-jallista teosta ja täten luetun johdosta keskustellaan. Lukijat voivat vuorotella esim. niin, että kunakin iltana lukee yksi piirin jäsen. Piirin järjestäminen taasen on sangen yksinkertainen juttu. Opinto- y.m. järj^töissä se voidaan, kunhan vain tällaisen ; toiminnan harrastajia on, perustaa kuten muukin opiskeluryhmä. Siellä taas, missä ei järjestöä ole, voivat muutamatkin asiaan innostuneet henkilöt lukupiirin muodostaa. On huomattava, ettei kaunokirjallisuuden lukupurissä tar\'itse olla koviisi jäsentä, voi se toimia vallan i i y - vin. Mutta vcidaanpa samanlaista kaunokirjallisuuden lukua suorittaa vaikka on vain kaksi tai kohne asiaan innostunutta henkilöä. Kaunoku-jallisuuden lukupiiris-ä- l u ettavien teosten valinta oh suoritettava harkitusti. Siihen pakoittava syy ^n tämmöinen: mitä vilkkaainmaksi keskustelu luetun johdosta muodostuu Eitä mielenkiintoisempaa ja kasvatta-vampaa piirin tohninta on. ja kaikki-teokset eivät ole yhtä hyviä keskustji. lua aiheuttamaan. Jos luettava teos on "tyhjä", ei siitä saa kunnon keskustelua syntymään tekemälläkään, jos se on ajatusrikas, niin keskustelu syntyy Erfurtin oikeudessa on käsitelty kiintoisaa juttua. Syytettynä on ollut Herkistä kotoisin oleva Martha Bar tl i niminen karjapiika, saaden vastata kokonaisesta kahdestakymmenestäviides-tä petoksesta. Kolmen .vuoden aikana on hän Erfurtissa, Eisenachissa ja 11- menaussa esittänyt' "Preussin prinsessa Margareten" osaa. Heti kun tämä huolimattomasti puettu, älyttömän näköinen nainen vain näytti valokuviansa, joissa hän esiintyi milloiii hienossa , ratsastuspuvussa, uimapuvussa tahi loistavassa ' hovipuvussa; herätti Hän herkkäuskoisissa luottamusta. E i kä, "prinsessan"; tarvinnut muuta kuin avata matkalaukkunsa ja antaa ihmisten silmäillä hoyipukuja loistavine '.'ti-mantteineen", kun hän sai heti lainaksi minkä summan vain halusi. Hänen laukus.-aan oli suuret määrät jalokiviä ja helmiä, joita hän.oli-Ostanut Berli-nistä j a Jotka oU)/at' enintään ~ y i i - deii^.markah arvoiset. '4 Martha Barth esittjL osansa tavattoman menestyksellisesti. Paljoa varmemmin ja paremmin kuin Domela. Petokset,vaihtelivat sitä mukaan kuin rakkausseikkailutkln. Parhaat seiura-piirit. pitivät kunnianansa tuttavuuteen pääsyä ''Margareten, Preussein prinsessan" • kanssa. Prinsessa "tunsi erittäin hyvin sukulaisuussuhteet perheessänsä. Hän ei ollut suotta ollut useita vuosia prinssi Augus't Wilhel. min karjakkona. Sattuma sai kuitenkin aikaan sen. että huijaus keksittiin. '"Preussin Margarete" oli kertonut kahdelle Erfurtin naiselle, joilta hän oli houkutellut surimman osan heidän omaisuuttansa, että hänen täytyi matkustaa su-' kulaistensa luokse Potsdamiin. Naiset menivät ottamaan selkoa prinsessasta. He näet tahtoivat käydä häntä tapaamassa Beilinissä ja nähdä, miltä heidän ystäviättärensä näytti sieUä. He matkustivat Potsdamin asemalta prinssi AugUst Wilhelmln palatsiin tavatakseen siellä prhisesSa Margareten. S i e l lä heille kuitenkin ihnoitettiin, että Preussi!^ prinsessa Margarete jo oli kuollut noin viisikymmentä vuotta sitten. Se heidän olisi jo pitänyt tietää edeltäkäsin. Erfurtin naiset luonnollisesti hiukan epäilivät saamiansa tietoja, ja kulkivat hiukan siellä ja täällä linnan, puutarhassa ja piharakennuksissa. Mutta kenenkäs he tapasivat karjapihassa! Preussin Margareten a i van ilmielävänä. Nyt hänellä el kuitenkaan oUut jalokiviä eikä muita kauneuksia yllään. "Prinsessa" ei sUti joutunut pahas-tikäan hämilleen. Hän seUtti molemmille naisille, että hänen itsensä täytyi pitää silmällä koko taloutta. Hänen pcissaollessaan oli kaikki inennyt me-nojansa. Naisten piti vain olla kiltter jä ja jäädä Potsdamiin seuraavaksi päiväksi, niin heidät kutsuttaisiin l i n naan. Mutta nyt alkoi hyvissä Erfur-vin paljon jäseniä. Kun, on neljä tai t in naisissa, merkillistä kyllä, herätä epäluuloja, ja he hankkivat muulta palvelusväeltä lähempiä tietoja piin-ssssasta. jSilloin ilmeni, että prinseissä oU karjakko Martha Barth, joka oli pari kolme vuotta sitlen matkustanut Berliniin ja aivan äskettäin palannut takaisin, vanhaan paikkaansa' kafja-koSsi. . - •. •' ', 'Tämä on hiauska juttu. Aatelisten sanotaan plevanniin paljon jalompia henkisesti ja ruumiillisesti, ^ttä heidät kertakaikkiaan eroittaa tavallisesta rahvaan riiciukasta. Mutta nälgry vain käyvän tavallinen karjapilk^in täyttä päätä prinsessasta; Mikä oikeuttanee sitten luulemaan 'aatelisia jalommiksi, olennoiksi? Säm -Timonen ja 551 Wiley St. Pajusen akan p 229 Robertson Wm. Williamsoii 219 Robertson Aug. Toppi ja pi 849 MinnesotE Jenny j a Kalle 211 Robertson C. Holm j a lapi 321 Heron* St. Matti Ranta, 527 Port Arthi Wäinö Hakala, 112 Rowand J Wikki Tuomi ja 547 Port Arth Onni Wiiklund, 314 Ogden St. Isak Harri jä lai 114 Eowand S Impi j a Matti Ms 316 North, Maj Urho ja Helka N 211 Robertson Bertha, Martha . 815 Minnesota Paavo Puumala j 817 Minnesota A. Heikkinen ja 867 Minnesota Onni Lehtonen ja 1034 Alexahdr; Aino Holsti, 208 Robertson Arvo Kallio, 871 Sulo A. Williams 219 Robertson Milja Wuori j a ] 235 Robertson Akka Ranta perh 303 Robertson Sevand-erin äiti v lapsineen, 210 Irene, Elvi ja Ed 1037 Alexandr; Kusti Laine ja pe 533 Wiley St. H. KaUio j a perh 128 Rowand St Sulo Koskela. 31€ Nick Norkooli.'. 4 Jani Siisalo, 222 . Kusti Mäki j a pe 224 Robertson ! Toivo Sj.Tiä ja p< 1036 Alexandra Karjalan - Neuvosi piskeiijaiii lukumäi on 57. venäjänkieli 27 ja. suomalaisessa on miehiä ä7 ja jftkautuvat: 19—20 20—23 vuotisia 45 I tisla 24 pros. Yhte maltaan on työläis lonpoikaistoa 83 p ja kandidaatteja or liittolaisia 63 : pros, 5 prosenttia. Kurssilaisten yh koonpanoa verratti slhi 'ha^-alta^i, etl määrä on lisääntyi lukumäärä -vähentj ten ja kandidaatt taas kohonnut, hu< kumäärä sampin lukumäärä on vähei Neuvostopuoluekoi essa ensi j a toisen 1 rasi siitä luonnoU vaatimusten tiuk miyöskir. opfjskeluo minen laajemmaks Tätä seikkaa eivät! ottaneet huomioon pilalta kouluun, kaikkia ilmoittautui luun ottaa. Ilmft j a pohjatietoja tul voimaiseksL • Tässä tarkoituki nyt ko-jhai yhteyde; kelun välityksellä jalaa niin venäj&n siäkin kaikkiaan 9J Työkauden kului ohjelma täytetty JoHTuu siitä, että ole häirinneet tähä eivät ulkonaiset v opettajain ja henk kuin oppilaiden ke hyvä yhteishenkL puutteessa, paitsi si pikirjallisuudesta, ( kään haittaa työlle myöhri huomattava työkauden alkaessi hankkimista varten Heikcsnpien kurs auttamiseksi on m neissa käytetty 130 sekä vahvenamat ki heikompia tovereits telyssä. Varsinaisen opiski ritetaan erilahien : Kurssilaiset ottavat riso-, ammatilliseen ehtoisten yhdlstyst hallintoon, sisäisen seen ^'a' heiteen,- ei |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-04-18-06