Vapaus, October 7, 1927

              .^y=.- - - ^ n ^ »' Perjantaina, lokakuun 7 p;nä—FrL, Oct 7 No. 118 — 1927
VAPAUS
suomalaisen trdvSestan ainoa SSnenkanaattaJa,
Sadburyssa, OnL, maanantaina, tiistaina, kes-
'na, torstaina j a perjantaina.
T o i m i t t a j a t : ^ _
«S* C. Neil, T. N. ^ I s o n , 3 . Tenhnnen, R. Pehkonen.
PlÄifc^lstered at the Port Office Departanent, Ottawa,
'voeond^lBSS matter. • ' • • _
- VAPAUS (Liberty)
p TbBonly crgan of Finnish Worker8 in Canada. Pub-filfabed
in Sudbury, Ont-, every Monday, Tuesday, Wed-
'^iaetdsy, Thnrsday and Friday. '
TILAUSHINNAT:
1 vk. $4.50, 6 kk. $g.50, 3 kk. $1.75 ja 1 kk. $L00.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kakäi kertaa:
Aviöliittoonmen<> Umotnkaet 50c palstatunma.
Nimenmnntosilmotakaet 60e kerta. $1.00 3 kertaa.
^^tymSilmotukMt $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
A^oeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KUtosilmotukset $..00 kerta.
. Kuolemanilmotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
tdOtosIanscelta tai mnistovärsyltä.
Älntaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta. $1.00
llDohne kertaa. ^
ö M Ja ilmotnsakenttoarien on, vaa-rCtteesSBt/
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
'»»itai asiamiesten, joilla on takaukset.
Lebteenaijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
I Siiliteistään kello 12 ilhiestymispäivän edellisenä arki-
' IffilvSna. •• • _
iVi«»uden toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street.
Puhelin 536W. ' . •
^Jripauden konttori: Liberty Building, 3? Lome Street.
Puhelin 1038. - ^
_ PoStiosote: Box 69, Sudbury,_OntQrio, Canada.
1- General advertising rates 75c per col. mch. Mi-
1 liiuum charge for single insertion 75c. The Vapaus
ciattbe; best advertising medium among the Finnish
iPieopie in Canada.
•:-::tr~^ : '— . ' . " ' , '
joa ette milloin tahansa saa vastausta ensimätseen
Ifcaäeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-faoooaliibella
nimellä. ; -
J, V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
'^Takaisin barbarismiin"
Nykyinen lalbusjärjestelmä on tuonut mukanansa
l^^iaydejllsen ' vailankumouksen inhimillisen ajattelun
fjiiaailtniassa.^^ siveysnormit, tavat ja käsitykset
||(qfli^at;^ Itsekäs voitontavoittelu ja yhteis-
.''loinnallisesta parhaasta .eli lähimmäisen hyvästä piit-llatunatpn
armoton kilpailu on kohotettu taloudellisen
damän'vipusimeksi, tuotannon kannustavaksi Voimaksi.
'.t:$euraiik£ena tästä toiselta puolen on ollut kansojen
;iiyo(ätekcvän enemmistön joutuminen hillittömän riis-iännän
alaiseksi, kurjuuden suunnaton lisääntyminen,
sairauden, rikollisuuden, paheiden ja siveellisen rap-j^
qhSenentyminen. Papit ja piispat öyat saaneet ai-saomata
"alemmalle kansalle"* ainJeellisuuden
M;;|)iaivonnan,'turmiosta^ mutta s£^ aidaan kirkot ovat
:^|puitei3kin o kilvoittelemassa aineellisia
Ippiijjaija v^ kansan ennakkoluuloj aja herkkä-llluäboiisiiu
käyttämällä, ja papit- ovat myös-
^iaQj!^ihiltei rpoildceuksieU asettuneet puolustamaan ole-
^inassdolevaa järjestelmää^ joka on kaiken rappion alku
tp|||;i^he^^ \iun luimme
Morontolaisessa The Mail and Erapire'ssa julkaistun eri-
|./&oissähKÖsanpnimi,^ j sisälsi erään englantilaisen
!§puspait anatheman ja maranathan darvinismia jä ma-l^
ljarialismia vastaan, minkä hän oli purkanut saarnansa
' 4 , yhteydessä Ipswichissä viime Maanantaina alkaneessa
ll^lairidiqkongres^ ' Mainittu '. kirkonedustaja, Durha-
"Httin piispa Hehson^ valittaa, eitä sivistys aijtaa moraa-ja
intphimonsa suistaa itsensä takaisin kristilli-
|?jä63tä barlxirismiin^ ja, viitatessaan darvinismiin,
'^"**^''Sä^ "ettei sivistyneen yhteiskunnan ole onnistunut
i l i^^tti^: mitään kristuksen uskontion tilalle yksilön suo-y
i ^ p i j i i k s i J a seksuaalisten intohimojen kohtroUiksi.
^Kaiken siveellisen ^^r^ piispa darvinis-
. . . niin, materialismin ja uskonnosta luopumisen kontolle.
l|§|Äijari pahoiksi merkeiksi selittää piispa sen, että ihmi-
; ciVat "maallisluilane^^^ "herlramme pyhäpäivän",
luopuneet kirkost^käymisestä, halveksivat kristillistä
käsitystä avioliitosta, j a hävittäneet sen kristillisen pi-jp^
lMtyräisyyden ja (kurin, jolta i^ncn pidettiin väittä-p||
mattpn^^ turvaajina; V Siteerattu-l^
l^m;: Andre'^S jonka mukaan amerikalainen
sivistys, materialistista edistystä tavoitellessaan on tu-
.\boamassa yksilöllbyytta, ja ihminen muodostuu stan-lll^
ardisoiduksi, kuten .hänen teollisuutehsakin, lopetti
r 'piispa, että sivistys, luopuessaan kristillisyydestä, palaa
^^^^^^^^ raakuuteen.
Kuten huomiltaan, on piispa''tehnyt voitavansa tuo-
Vlmitessaan uskonnosta luopumisen ja koettaessaan todis-
•' taa paheiksi kaiken sen, mikä ei kuulu oikeauskoiseen
>^ kirkkoon ja sen uskontoon. Tila ei salli yksityiskoh-
/ täisen vastauksen julkaisemista piispan nurinkurisiin
lip^raitbiisiin tässä yhteyd^ vaan viittaamme alussa
^^fflainitsemiinune huomautuksiin sekä lopetamme tor-
') Jumalia piispan syjtökset siitä, että materialismi ja
. ^darvinismi olisivat syypäät siveellisten tapojen hölty
^lllmseen. Päinvastoin materialistiset elämänkäsitykset
/ ja kehitysoppi sekä ennen kaikea marxilaisen sosialis-
J|i?iiiin ovat olleet tehokkaita kan-
'-:''nusdmia miljoonille ihmisille heidän pyrkiessä ennak-
|i|gi^fc6luul^ ja taikanskostaV vapaaseen korkeampaan
K ^ henkiseen elämään ja oikeudenmukaisempaan, ihmis-
•' arvoa" vastaavaan aineelliseen tulevaisuuteen. Kirkko,
.'joka on vallitsevan-kapitalistisen järjestelmän tukipyl-väs,
ei tietenkään olemillään tavalla pystyn>t aiitta-
|^i|täsm^' siitä kurjuudesta, mihin
ina on sen syössyL — B. A. T.
C patriotismi
ij?'Yhdysvaltalaiset inuonistisen liikkeen viralliset joh-
•^^Jlppismäiq^^ ammattiunioiden amer^
'^f^|]i^Est'lu^Mö^fc^ ja Wpll pu-,
hui^-at tästä iy^npäli^nä. Sen mukaan uniot muka?
kuuluvat eromamattMziana osana amerikalaiseen yh-teiskuntajärjestelmään,
demokratiaan ja "hyvin jäTJes-!
tettyyn taloustoimintaan. Hiilenkaivajien järjestön v i -;
rallinen sanomalehti puhuu Manrerin ja Coylen johta­masta,
täkäläisen työväen lähetystöstä Neuvostoliitossa
ja siinä painostaa "ulkomaalaisuuden sulkemista ame-rikalaistuneen
unionistisen liikkeen piiristä".
Uniojohtajat kerskailevat sadan prosentin amerika-labuudella
ja vieläpä asettavat itsensä sen luotettavim-miksi
varjelijoiksi. Amerikalaisuuteen muka kuuluu
sellainen järjestäytymisoikeus^ mitä he harrastavat ja
ne tasapuoliset oil^eu<|et, joiden puolesta he muka ovat
taistelussa. Ja he kohottavat amerikalaisuutensa ja
isänmaallbuutensa' manttelia lähettämällä tervehdys-sanomia
esim. Amerikan legionalle Pariisin konvent-sioniin.
Jokaa tilaisuudessa he ovat valtaherroja lie-hittelemässä
näillä fraaseilla.
Käytäntö osoittaa, että yleensä tämä puhe kelpaa
kapitalisteille ja sillä tarkoitetaankin voittaa niiden
suosiota.- Mutta hallitsevan luokan puolelta hyvä|^y-tään
käslfys unioiden amerikalaisuudcsta vain ehdolli­sesti
ja itse kysymyksen perusteeseen suhtautuvat ne
aivan eri tavalla kuin mitä unioiden yirkaherrat sitä
tulkitsevat.
LainopiMiscsti enempää kuin historiallisestikaah ei
maan kapitalistiluokka ole milloinkaan tunnustanut
työväen unioita amerikalaiseksi yhteiskuntaorgaaniksi,
vielä vähemmän eroittamattbmaksi osaksi niistä koko­naan
hallitsevan luokan etuja palvelevien ihanteiden
piireistä, joita he nimittävät amerikalaisuuden ilmaus-'
niuodoiksi. Nykyiset uniojohtajat puliuvat unioiden
amerikalaisista oikeuksista, vaikka kapj^listiluokka ei
ole milloinkaan tunnustanut edes unioid^fi laillista ole­massaolon
oikeutta. Tästä näemme miten pääoman
"amerikalaisuus" suhtautuu uniojohtajien "amerikalai­suuteen".
Unio on lukuisilla tuomioistuinten päätök­sellä
julistettu laittomaksi, epä-amerikalaiseksi ja liit­toutumaksi,
jolla ei ole tilaa tässä järjestelmässä. To­sin
vuosikymmenien ajalta on oikeuspäätöksiä, joissa
on tunnustettu työläisten yhteenliittymisoikeus, mutta
se oh tapahtunut aina erinäisten joko selvästi ipääri-teltyjen
tai epäselvien ehtojen alaisena. Unioiden
"amerikalainen luonne" ei ole estänyt uhkakieltotuo-mioita
niitä vastaan, ei unioiden jäs^ien vangitsemista,
eikä koko järjestöjen hajoittamista. Se ei estä tänä­kään
päivänä tuomioistuimia julistamasta sakko- ja
uhkapäätöksiä taisteleviä^työväen järjestöjä vastaan.
Kapitalistiluökkq tunnustaa luiiojohtajien fraasit
unioiden isänmaallisesta luonteesta vain tarkoituksella
painostaa ja kiihoitfäa' uriiöbyrokratiaa muodostamaan
niistä täydellisiä kapitalistiluokan riistoa palvelevia
välikappaleita. .Trustipöhatat Kuuntelevat Greenin ja
Wollin puhetta unioiden isänmaallisuudesta väin sil­loin,
kuin nämä sonnustavat itseään taisteluun vasem­mistolaisia,^
taistelevia työläisiä ja kommunisteja vas­taan
unioissa ja siilloihkuin^ne ovats^ieikehtämässä ja
hajoittomassa unioita niin, etteivät ne kykenisi täyttä­mään
minkäänlaisia unioiMe, työväenjärjestöinä, - kuu-,
luvia tehtäviä. Vain tällöin pääoma tunnustaa uniot
amcrikaiaisiksi laitoksiksi. Mutta kun hiilenkaivajien
järjestö, huolimatta kaikesta johtokon^iston kompromis­si-
ja'petospblitiikasta joutuu taisteluun, niin kapita­listiluokka
hyökkää voimalla ja väellä, kaikilla valtio­vallan
keinoilla isitä: vastaan^-hajoittaakseen union ja
alislaakseen siih^^n^ kuuluvat työläiset ehdottoman or­juuden
alaiseksi, -v'-^. • -
'Puhe unioiden patriopttisestaa velvollisuudesta ja
tehtävästä sekä niiden oikeuksista tässä maassa oh siis.
pelkkää petosta; ; Sen kautta koettaa uniobyrokratia
yhdessä pääoman itsetielbisteri" edustajien kanssa'sekoit­taa
työväen käsityksiä ja : sokaista niitä näkemästä
luokkaristiriitoja ja luokkataistelua.' Siten heikenne­tään
työväen ascthää* ja lujitetaan riistäjien hallinta-valtaa.
— T — o .
Ammatillinen liike
Worthingrtoiiin tapahtuman antama varoitus
Huomioita ja hiiomautiiksia
Kommunistipuolueen agitatsioni- ja propagandako-miteoille
on^ puolueen pää-äänfenkannattajan, "The
Workerin", liikkeenhoitaja Annie S. Buller osotttanut
persoonallisen kirjeen, jossa häh Vetoaa niihin saadak­seen
niiden jakaamattomit^ Icannatuksejt tämän kuu­kauden
aikana suoritettavalle Wöikerin levitys- ja
avustpsryntäykselle. Toveritar Buller lausuu, että ai­kaa
oh vain vähä ja paljo täytyy vielä tehdä, jotta tä­mä
ryntäy^s saataisiin todella onnistuneeksi. • Worke-rilla
on kaksi ryntäystä vuodessa ja se merkitsee sitä,
että agitatsioni- ja propagandakomiteoitten on myös
tehtävä kaiken voitavansa kootakseen puolueen jäsenet
ja"kannattajat näihin ryntaylfsiin.
» • •
On ilahduttavaa nähdä, että Worker-lehti laajentaa
levikkiään ja lisää uusien lukijainsa lukumäärää. To­verimme
alkavat käsittää, että vain he itse voivat par­haiten
lisätä Workerin levikkiä. Workerin kiertävät
asiamiehet myös tekevät huomattavan määrän työtä
lehden levittämiseksi. Tämän ohella järjestävät he eri
paikkakunnille ^asiamieskoneistoja, jotka voivat jatkaa
levitystyötä, kun he itse poistuvat. Worker di vielä
ole itseäänkannattavalla pohjalla, mutta levikin. jatku­van
lisääntynniiSäh^Utauiksenä voi se pian päästä mah­dollisimman
lähelle tällaista asemaa.
Worker tarvitsee vielä avustusrahastoa ja vetoaa
puolueen jäseniin ja kannattajiinsa, kehottaen heitä tä­män
rahaston kartuttamiseen. '^Toverit, älkää hellittä­kö
tässä työssä, vaan tehkää kaikkenne auttaaksenne
meitä pääsemäSa päämääräämme. Meidän täyt}^ saata
riittävästi r^diar tappioittenune maksamiseen. Mei­dän
täytyy taata Woikeriii ilmestyminen. Me tarvit­semme
teidän apuanne. Järjestäkää konsertteja, näy­telmä-,
tanssi-'^.m. tilaisuuksia Woi1cerin hyvSksL Yh­teisvoimin
voimme me laskeaa Workerille varman pe­rustan",
lausnQ toveritcar Buller kirjeessään.
Viime tilstai-aamuna tapahtunut
Worthingtonin kaivoksen sortumi­nen
on laadulleen ehkä ensimmäinen
Canadassa. Jos onkin tapahtunut
pienempiä sortumisia, niin koko kai­vannon
tukkoon menoa ei ole aina­kaan
pitkiin aikoihin tapahtunut.
Huolimatta siitä, että ihmishenkiä
ei tässä onnettomuudessa menetet-ovat
niin tavallisia -kaivosteolli­suudessa,
niin kuitenldn tulisi täs-ty,
jotka menetykset muuten
tä, ottaa vakavani oppia. Vafkka
meidän ei tarvinnutkaan olla sellai­sen
kaamean jännityksen vallassa,
kuin Michiganin tapauksien johdosta
viime syksynä, niin silti voidaan p i ­tää
sattunutta tapausta osoituksena,
millaisia vaaroja työväen pitäisi kye­tä
estämään.
Worthingtonin onnettomuus on e-päilemättä
johtunut kaivannon
i "ryöstöviljelyksestä". Kaivannosta
on otettu tavattoman tarkkaan koko
malmia sisältävä vuori pois, eikä t i ­lalle
ole pantu mitään 'täytettä. Tu-kipuiden
asettaminen kaivoksessa
saiättaa vain väliaikaisesti pitää
muutamien kymmenien tai satojen
tonnien painoisia kiviä tuettuna jon­kun
aikaa. Niin kauan kuin nuo
puut ovat lahoamattomia. Mutta
parhaassakaan \ tapauksessa tukipuut
eivät pidä mitään silloin, kun tuhan­net
ja miljoonat tonnit maata ja
kiveä alkaa liikehtimään. Sillä ta­valla
kävi nyt Worthingtonissa. ^
Voimme vain kuvitella, mikä kaa­mea
onnettomuus olisi saattanut
kohdata pahimmassa tapauksessa:
Ajatelkaamme, että jonakin päivänä,
jolloin kaikki ihiehet olisivat olleet
työssä ja.kaivoksen y l i kulkeva mat­kustajajuna
olisi ollut täynnä mat­kustajia,
olisivat he kaikki hautaan-tuneet
kaivoksen syvyyteen kuin-ro­tat
loukkoon. Silloin olisi jäänyt
sadottain työläisperheitä muistele­maan
tuota kaameaa tapausta.
Nyt saattavat rautatiekomppaniat
ryhtyä painostjimaan kaivoslain
muuttamista sellaiseksi, että ratita-teiden
omaisuus ..^ulee olemaan tur­vattu
tuollaisilta onnettomuuksilta.
Ne saattavat vaatia vanhojen kai­voksien
täyttäinistä niiltä kohdilta,
missä rata kulkee kaivannon ylitse.
Mutta vain sen verran vne saattavat
asioista huolehtia.
/ . . . • • . •:
remmin kaivoksien turvaUisuudesta-
Kaivostyöläisten olisi saatava"voima­kas
teoUisuusunio, joka tällaisten
tapauksien vereksinä ollessa kykeni­si
vaikuttamaan lainlaadinnallisiin
elimiin ja suoranaisesti kaivoskapi-talisteihin.
Voimakas unio voisi vaa­tia
vissejä varoVaisuuslaitteita, kai­voksien
täyttämistä irtonaisella k i ­vellä
ja hiekalla, y.m. parannuksia
vörtaisSn saavuttaa.
£ Vjös; mitkään/ "niin juuri tällaiset
tapaukset ovat oiniaan osoittamaan
työväelle omien järjestöjen tarpeel­lisuuden.
JJäitä asioita ei t u l i a un­hottaa,
vaan kaikkien järjestöjen
ja jäsenistön tulisi käydä taistelua
että toivos^öläisten turvallisuus ja
työolot maan-alia tulisi ensikädessä
tuntuvasti p"aranijettua. Älkäämme
jääkö orjat odottamaan, milloin on­nettomuus,
meitä kohtaa, uskoen,
että kyllä me hengissä säilsrmme
niin kauan kun kaivoksessa olemme­kin.
Aina - emme kuitenkaan ole sii­tä
v a r m o j a .— T. C.
Metsätyöläisten järjestäminen
Sen sijaan tuhansia kaivostyöläisiä
asia koskee paljoa perinpohjaisem-min.
Vai ovatko muut canadalaiset
kaivokset niin hyvin hoidettuja, et­tä
niissä ei tällaista onnettomuutta
voi tapahtua. Onko kaikissa edes
kahta nostoaukkoa, jotta toista voi­daan
käyttää hädän tullen pako­tienä?
Onko kaikissa ; kaivoksissa
ryhdytty täyttämään tyhjiä "stoo-peja",
joista malmi on jo vuosia
sitten irroitettu? Niissä useimmiten
on tukemassa vain heikot, ampumi­sen
kautta rikki menneet seinämät
tai pilarit. Ne eivät todellakaan pal­joa
estä kaivoksien luhistumista.
Tukiparrut .voivat suojata vain pa­himpien
irtonaisten kivien putoile­mista
työnalaisissa paikoissa. Mut­ta
siitä huolimatta "luusia" tipahte­lee
hyvinkin usein.
Kaivoskomppanioita voitaisiin pa-koittaa
vain työläisten suuren jouk­kovoiman
kautta huolehtimaan pa-
Joku" vuosi takaperin, kun jotkut
rohkenivat mainita yhden suurim­man
canadalaisen teollisuusalan työ­läisten
järjestämisestä, ^pidettiin s i ­tä
työläisten suurimman osan ta­holta
melkeinpä mielipuolen mielen­ilmaisuna.
Sellainen ajatus kuin
ajatus metsätyöläisten järjestämises­tä
katsottnn aivan mahdottomaksi
käytännössä toteuttaa.
Metsätyöläisten järjestämisen se­kä
järjestämisyritysten epäonnistu­misista
lueteltiin esimerkkejä kuin­ka
pitkälle tahansa. Mainittiin mi­ten
niissä jo tähän mennessä oli
epäonnistunut O. U., miten L.
'W. I. Ui\jo ja millä tavalla missä­kin
paikoissa oli myöskin I. W. W.
epäonnistunut. Tämänsuuntaista
epäonnistumisten sarjaa lueteltiin
aivan loppumattomiin.
Tällainen käsitys on ollut vielä
aivan yleinen työläisten keskuudes­sa
viime-aikoihin asti j a on suurella
osalla vielä tänäkin päivänä, vaikka
on tosin ollut niitäkin, jotka ovat
asian ajoissa käsittäneet, mutta he
ovat kuitenkin olleet huomattavan
pienenä joukkpna.' Tarvitsee vain
ottaa-joitakin esimerkkejä siitä, mil­lä
tavalla mietsätyöläisten järjestä-miskysymys
on otettu vastaan työ­läisten
suuren osan keskuudessa.
Pari vuotta sitten^ kun pohjoisen
mets^työläiset alkoivat Ifikehtiä sie­tämättömien
olosuhteittensa takia,
t u l i , niille myöskin eteen kysymys
järjestäytymisen välttämättömyy­destä.
11. W. I. Union jäsenistöä
oli kämpillä ainoastaan joitakin
kymmeniä. ' N e kuitenkin"olivat toi­meliaita
ja tiesivät. ajallaan tehtä­vänsä
ja kävivät ripeästi toimin­taan
käsiksi, vaikka samaan ai­kaan
j a sitä ennen suuri osa mui­den
työväenjärjestöjen jäsenistä
alko» suoranaisesti vastustamaan
metsätyöläisten järjestämisyritystä.
Mentiinpä vielä niinkin pitkälle, et­tä
asetettiin kyseenalaisiksi sellai­sia
järjestötovereita, jotka kuului­vat
metsätyöläisten L. W. I. Unioon
ja jotka sen, eteen työskentelivät,
puhumattakaan muusta vastustuk­sesta
ja niistä näkökohdista, joita
esitettiin metsätyöläisten järjestä-misyrityksiä
vastaan.
Oli hyvä kuitenkin, että.osa työ­väenjärjestöjen
toimivammasta jä­senistöstä
ja osastoista tunsivat
metsätyöläisten järjestämisen omak­si
asiakseen. Luottamatta ennakko­luuloihin,
vaan katsoen tulevaisuu­teen
ryhtyivät ne suoranaisesti tu­kemaan
metsätyöläisten järjestämis-työtä.
Tällä tavalla päästiin alkuun
metsätyöläisten järjestämistyössä
Pohjois-Ontarion alueella, ollen
Sudburyn edustajakokouksen aika­na
enempi kuin puoli, itäisen piirin
jäsenmäärästä Pohjois-Ontarion alu­eella.
Tämä johtui siitä, että Poh-..
jois-Ontarion alue oli helpommin
järjestettävissä ' siksi, että siellä
työmaat ovat pienellä alueella sekä
lyhjriden välimatkojen päässä toi­sistaan.
Järjestämistyötä tehtiin kyllä jo
muuallakin jossakm määrässä, vaan
se ei huomattavasti vaikuttanut
union jäsenmäärän kohoamiseen.
Vasta vuosi takaperin alkoivat Port
Arthurin alueen metsätyöläiset jär­jestäytymään,
kun siellä alettiin te­kemään
uhion järjestämistyötä. Tä­hän
mennessä ovat niin Port Art­hurin
kuin Pohjois-Ontarionkin alu­een
metsätyöläiset jo koko hyvin
'järjestäytyneet, että ne voivat i>yt
jo järjestäytyneenä joukkona puo­lustaa
oikeuksiaan.
Näiden kahden alueen paperi-j
puunkatkaisijain järjestäminen rat­kaisee
. meille jo kysymyksen siitii.
naapiin
Elämme rajakkain sellaisen maan
kansisa, jossa voimassaoleva valta
on perustettu 40 tuhannen mnrhatun
punakaartilaisen luitten päälle, ja
jossa työläiset ja työtätekevät ta­lonpojat
elävät synkässä, orjuudessa,
kirjottaa Neuvosto-Karjalan pääkau­pungissa,
Petroskoissa, ilmestyvä
Punainen Karjala. Maassa määrää
puutavara- ja pankkipääoma, joka
on \aiorostaan riippuvainen länsi-europalaisestaj
etupäässä englanti­laisesta
finanssipääomasta. Siis ka­pitalistiluokan
valta, joka ottaa ojen­nuksen
Lontooseen päin.
Aikoja sitten ovat jo Suomen työ­läiset
nousseet uudelleen kumouk­selliseen
toimintaan' niitten sora­kuoppien
ääreltä, minne heidät
vuonna 1918 työnnettiin. Vallanku­mouksellisia
työläisiä siellä johtaa
maanalainen kommunistinen puolue,
jolla on vallankumouksellisen prole­tariaatin
ehdoton kannatus. Mutta
ovatpa työtätekevät pienviljelijätkin
alkaneet jo saada suomuksia pois
silmiltään. Ja työläisten ja työ­tätekeväin
talonpoikain taisteluliit-toa
taotaan viikosta toiseen.
Varsinkin viime kuluvana vuonna
ilmennyt «rittäin voimakas työväen
kaikkea muuta kuin lujat jff iankaik­kiset.
Pantiin . työväenliikkeen
"remmiin"
pettarit
Kun proletariaatin joukkoliike
saavutti erinomaisen laajuuden, ja
kun tyytymättömyys vero- j a velka­taakan
alla huokaavan ja taloudelli­sen
-kAityksen taloudellisia kehi-tysmahdollisiuuksia
vailla olevan val­tavan
pienviljelijäluokan keskuudes­sa
toi esiin jo vakavia ilmauksia, —
silloin pistivät paperi- ja pankkika-pitalistit
hallitukseen sosialidemok­raatteja.
Tämä oli sitäkin edulli­sempaa,
kiän Suomen sosialidemok-
•voidaanko metsäti'öläiset järjestää
vai ei. Näiden kahden esimerkin
luulisi jo ennakkoluuloisillekin
osoittavan, että metsätyöläiset voi­daan
järjestää, ja vielä lisäksi ne
osoittavat seh, että metsätyöläisten
järjestöllä, L. W. L UnioUa, johon
metsätyöläiset järjestäytyvät, ei ole
mitään hetken innostusta, vaan jat­kuvaa
työskentelyä järjestön toi­minnan
kehittämiseksi ja kasvatta­miseksi.
Jäsenistön, metsätyöläis­ten,
työskentelyn uniensa hjrväksi
yhtä hyvin kämpillä kuin kaupun­gissa
ollessaan liittyy tähän j a on
eoa siitä. Tämä»antaa selvän kuvan
union toiminnan varmuudesta ja
sen tulevaisuudesta sekä osottaa,
että siitä voidaan kehittää yksi Ca­nadan
parhaimmista taistelujärjes-töistä.
Sikäli kuin union toiminta pää­see
kasvamaan ja kehittymään, tu­lee
sille aina eteen uusien metsä-työalueiden'
järjestäminen. Tällä
kertaa sen työ on vasta alulla. Sillä
on v.'elä edessään laaja työmaa jär­jestäytymättömien
aluiaiden järjestä­misessä.
Noiden uusien alueiden
järjestämistä pidetään aina mahdot­tomana,
johon vaikuttavat nuo van­hat
ennakkoluulot siitä, että metsä
työläisiä ei voida järjestää. Yksi
tällainen alue on Keski-Ontario,
Sudburyn ympäristö, jossa unio on
alkanut tekemään järjestämistyötä.
Alue on huomattavan laaja ja sillä
työskentelee' yksinomaan paperi-puunkatkaisussa
likimain puoleen­toista
tuhanteen metsätyöläiseen.
Tuon. alueen metsätyöläisten järjes­täminen
L. W. L Unioon ratkaisee
nyt kokonaan kysymyksen Ontarion
Uiet^työläisten järjestämisestä. Tä­hänastiset
kokemukset ^ainakin osoit­tavat,
että tuokin alue voidaan hyi
vip helposti järjestää, kun vain jär-jestämistyö
otetaan todella asiaksi.
Kaksiviikkoisen järjestämistyön tu­loksena
on oHut satakunta uutta jä­sentä
unioon, joten ei ole ollenkaan
mahdotonta, jos järjestämistyötä
vain voidaan union taholta kunnol­lisesti
tehdä, etteikö kolmikuukauti-sen
järjestämistyön tuloksena ole
vielä viitisensataa uutta jäsentä
liniossa Sudburyn alueella. Mi­tään
mahdottomia esteitä sille ei
ole olfemassa. Tietenkin näinkin
suuren alueen järjeitämisessä on
myöskin vaikeuksia, mutta ne vai­keudet
ovat kyllä voitettavissa met­sämiesten
itsensä innokkaalla toi­minnalla
ja järjestäytyneen työvä­estön
tuella. — E. T.
TYÖPAIKOETA
"OSUTUISTA MENETTELYÄ
Eräänlainen kansallisuusviha suo­malaisia
kohtaan näyttää kasvavan,
josta kuvaavana kerrottakoon seu­raava
juttu:
Viis! suomalaista metsätyöläistä
cli ottanut v.k. 21 pnä ^pih Mars-sel
Lumber-yhtiön kämpälle, maili
56 CNR:n varrella.' Siellä saivat
miehet olla ikäänkuin armosta työs­sä
t.k.' 2 p:ään. Sanotun päivän
aamulla, kun' miehet menivät jäl-leeh^
työliönsä metsään, viittasi paasi
heistä kolme luokseen, käskien vie­dä
työkalut varastoon Ne kaksi,
joita ei käsketty vielä poia työstä,
seurasivat tovereitaan.
Kämpällä on 115 miestä, joista
enemmistö puolalaisia. Ruoka huo­noa
ja puhtaudesta ei, juuri puhet­takaan.
Uhkapeli rehoittaa yleise­llä,
ja pelataan sitä kaiket illat ja
pyhäpäivät.
Tällaisten epäkohtien poistami­seen
ei ole muuta neuvoa, kun jär-jestäytjoninen
metsätyöläisten omaan
järjestöön, L. W. L U. of Cana-daan.
— Metsätyöläinen.
KXMPPÄKIRJE BRANDERIN
ALUEELTA
E, Penttilän kämpältä, maili 45
dessämme, miten Suojärven kun­nan
700:ita lampuoti-talonpojalta
anastettiin talonkirjat, maat ja kon­nut,
ja lahjoitettiin englantilais-suo-malaisille
verenimijöille. Paljon
muita lahjoja ovat porvarit saa-iieet
verokysymyksessä, poikkeuk­sien
myöntämisessä 8-tunnin työai­kalakiin
j.n.e., j.n.e.
E i ole suinkaan vähäisimmiksi
arvioitava niitä palveluksia,- mitä
sosialidemokraattiset ministerit ovat
tehneet kapitalisteille ulkopolitiikan
alalla.
j Suomi enelantilaisen arkinnan
tyyssija'
26 ..englantilais-suomaläisen urk­kijan
äskeinen oikeusjuttu Neuvosto­liiton
Ylioikeudessa, niissä 9 urk­kijaa
tuomittiin ammuttavaksi, o-soittaa
päivänselvästi, miten Suomi
^- .,, • t-x .„ . y^^^ englantflaisen urkkija- ja
j-aattisilla johtoherroiUa on ama! terroristitoiminnato -=^^—- •
lakkoliike, samoin kuin eri. muodois­sa
ilmennyt pienviljelijajonkkojen
tyytymättömyys ja poliittinen lii­kunto,
— osoittayat, että valkokaar-ollut
vissit suhteet Lontooseen.
Moni työläinen ja talonpoika on
luullut sosialidemokraattisia Tanne-reita,
Voionmaita, Heinosia "työ­väenliikkeen
miehiksi". Sen kautta
ovat kapitalistit saaneet taaskin
kerran vedetyksi huulesta työläisiä,
jotka ovat katselleet näitä pääoman
ostamia herroja "omina miehinä".
Nyt Taita työväen sorto yltyildn
Sosialidemokraattisten ministe­rien
Taunoin j a Voionmaitten hal­litukseen
päästyä vasta alkoikin oi­kein
röyhkeän häikäilemätön sorto--
i a u s i työläisille ja ^ötätekevilleÖ
pSäpesiä. Hel­singissä
ja Terijoella ovat pää-eta-pit
ja sieltä juoksevat langat Eng-
.lannm urkKjäviranomaisille. Neuvos­tovallan
alueella on urkinnan tuki­kohtana
taasen ollut Suomen kon­sulaatti
Leningradissa. Sitten se toi­nen
suurjuttu, josta lehdissä myös
on viime aikoina kerrottu: terro-tilaistasavallan
perustukset ovat Pienviljelijöille. Kerroimme leb-risti-
urkkijain juttu. Näitä terroris­teja
lähetettiin tänne aseissa s6kä
poimneilla, ja .myrkytysvehkeillä Va-rnstetäiiia
Suomesta missä -näitten
lähettäjät ovat Suomen ^ armeijan
I^äedknnnan yhteydessä. Eas sel-
J^5|a on sosialidemokraattisten mi-
;J»«^5«en aikainen toiminta. Porva-nis|
grien -^ikana saimme ban­diitteja,
sosiaGdemokraattisten mi-
Cochranesta länteen, häädettiin mie­het-
pois t.k. 3 pnä, syystä, kun
miehet vaativat koroitusta kurjiin
palkkoihinsa. Poistuneita öli 11
miestä j a kokki. .
y Heikkilän ja Kulmalan kämpiltä
ön^ myöskin jo lähtenyt muutamia
miehiä pois, syystä, kun työnantajat
eivät ole maksaneet heidän vaati­maansa
palkankoroitusta.- Muutamia
kyllä on kämpille jäänyt, kieltäj--
tyen yhtymästä toveriensa taiste­luun
olosuhteidensa parantamiseksi.
Palkkoja on vaadittu koroitetta-vaksi
$2.75 koordilta.
Pyydämme kaikkia metsätyöläisiä
välttämään näitä kämpp7,ii.
Toronton uutisia
Sodanvastainen konferenssi järjes­tettiin
Kommunistisen Nuorisoliiton
alkuunpanemana Lkbor Temppelille,
syyskuun 30 p. Kokouksessa oli e-dustettuna
Kom. /Nuorisoliitto, Fel-lowship
of Youth ja Marxist Youth
jäTJestöt. Konferenssin . taholta
päätettiin järjestää toinen kokous
työn jatkamiseksi. Uudet kutsukir­jeet
on lähetetty monille nuorisojär­jestöille
ja vieläpä kirkkojen nuo­risoryhmillekin.
Tulevaisuus näji;-
tää"~; kuinka moni niistä on valmis
käytännöllisesti toimimaan sodan-vaaraa
vastaan.
nisterien aikana terroristeja.
' Mutta enemmänkin noskelaiset
vielä touhuavat rikkaitten ja mahta-
\aen isäntiensä hyväksi. He ponni.s-televat
voimiaan saadakseen englan­tilaisen
määräyksen mukaan luotua
Itämeren valtioitten liiton Neuvosto­valtaa
vastaan.
Suomi otettiin "Kansainliiton" neu­vostoon
jäseneksi
Suoniea on näistä äätyrinpalve-luksista
prfMttu lainoilla, sotilas-spetseillä
y.m. Äsken tulleet säh­kösanomat
kertovat, että Suomi on
nyt yhdessä Canadan ja Kuban
kanssa; päässyt "Kansainliiton" —
kapitalistivaltioitten liiton -— neu­voston
määräaikaiseksi jäseneksi.
"Kansainliiton" tarkoituksena on
viime aikoina ollut pääasiassa tais­telun
johtaminen Neuvo?*-ol'ittoa
vastaan. Sen ei kuitenkaan ole on­nistunut
perustaa hyökkäykselleen
välttämätöntä reuna valtioitten liit­toa.
'Suomen tehtävänä tulee nyt
olemaan jmttää sellaista perustaa
"Kansainliiton" neuvoston jäsenenä-
Sen tehtävänä tulee olemaan muut­tua
Englannin salaisesta tukikoh­dasta
"Kansainliiton" (= Englan­nin)
avoimeksi nyrkiksi Neuvosto­valtaa
vastaan. -
Näin ovat sosialidemokraatit myy­neet
maansa j a kansansa imperia­lismille.
Suomen proletariaatti ja;
pienviljelijäväestö tulee pitämään
huolen siitä, .että nosikdaisten la^-
kehnat pettävät Lähenee aika,
jolloin vallankumouksellinen prole­tariaatti
pienviljelijäväestön avusta­mana
kakistaa kapitalistit j a niiden
kätyrit.