1930-05-29-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukok. 29 p:nä — Thur., May 29 VAPAl/3 (Lil««r> at IM tat oau» Dtptnotnt. Otun. M tKtmi cUm muut. Kiinan neuvostojen ensimäinen kongressi alkaa huomenna Aiiimatiliiiieil ii^^ *^Jmt»i, kMrtUci. >tfJfV»i'pf« ja psioe ciri— UIOM* Eta Stt««tiia. : 8 V«»«u, B«x 6». *dt.ry, Wof. ^ • . HMM»: Offie» (jok »ort, «jTmiataKoU. «tc.| KUfr-E^Utor S36g^BoatJU.« rt W. AUcvkt. ^ H I K : ktjukaiisia s\\W.n ttäytti siltä , ikäa/ikuj/i sifrllä o!i.-ii ri.s. Nankin- • kajih'allint;n haiiitu.-. päässyt j jotakDinkiii lilaiitf/fn herraksi, ILMOTCSHI-NNAT VAPAUDESSAI ^valfiiri. iiiii. polijois-Kiiiiaa kuin gJiitinSkuamMkM^ tiM km., 12.00 k-iai k*m*. - ArtoUin*» ««».m. ooc*a-of»«^i«*! elf-Iää Kantoniin .saakka. Viin:.; aikojen tiedot Kiinastaj talonpojat itse, on tuottanut monH i Karjalaan lähtijöille oolu.vat. -Itä sifllä on nouse-! raskaat tappiot Nankingin lialli-' prtemmän a j I T ^ Canadan metsiä -a uu-i, «-hkäpä enlisla veri-j tuksen joukoille ja etenee yhä lä-jsätyöiäisten keskuudessa oUut po- -tii.pi tai^l»-luj<-n aailo. Muuta- hemrnäksi meren rantoja ja tär- heen alaisena metsänhakkaus tyo- 411 M U to »dänmtds \»pnt. f JO. Box M, Stdbvr. OaU lopxm ajan värjöttelevät rahattomina sekä nälkaistnä missä mil-sin vähän hucmiota metsämiesten omassa keskuudessa, toisten ammat-löinkin saavat tilaisuuden olla pii- tialojen työläisten lainkaan kiinnit-lossa poliisien vainoilta, jotka jah- tämättä huomiota asiaan. On sel-taavat heitä kuin rikoksen teki- vää, että uniotoiminnassa, kokous- No. 126 Joitä. Kaijalan tyc&unta takaa jä- ten pidossa yjn. tulee usein huomat- -n j r i r i i ^ . senilleen ympärivuotisen kohtuulli- tavan pitkiä väliaikoja syystä, että ^'Ort VVllIiarnin ssHa palkalla ja terveellisellä asun-J metsäihiehet ovat tyäskentelemässä kuluttaiat iu noUa varustetun työpaikan ja en- kaupungin ulkopuolella sijaitsevilla | Ja O nen kaikkea ihmisslBsen kohtelun. ; kämpillä, mutta kaupunkiin palat- [ tOllTlillta Kf^^^^^lfp^Tl tärkein ja mielenkiin- ; tuaan luulisi metsämiesten innolla i . toisin etuisuus, mitä.. työku^ita jä-J järjestävän omia kokouksiaan, juh-j p^j.^. ipjio i 'ke.-t«aV — "Anätoeroiimöcuk»/»'"!:!» i iCiii'-.»iK<.!uk«» jjjj,, f-i kujt<'nkaan oU; la-tittlfi ti*^-^ h ^...»••(•^/....t^ fri, 1,^.., i.A^ — T:Ui.iiMii^ttuiuu ia i w i u i > ; • ; . ! ! ; ; l ' o l ) j o i s ! ; - r - a vallitseval pa kokoonluukin huomenna, pf,-, .'-aupaua xiasata KaiKeniadtuuiLd '•Mtaufa* oo, raadjltaca*. ^«Jbctcia>i HmUothiOU elak«t£<a. -- . . . « rr„^^.,^t„ *,,iaa 4fc«. TrtAUSHLVVATs ) «fc44J0. 6 kk. tZZO. S kk. 11,75 ja 1 kk- tl M. - ^' alsasaU)*! I *k. $6M, 6 kk. $3JiO ia I kk. tlM. keimpiä liike- ja JeoIIisuuskaupun ' i^m^^^ muodostaminen Sovietti- Iceja Karjalan metsien tiakkausta varten. .Samaan aikaan, kun Kiinan p,.- ''^^"^ tarkoitusta varten on Sovietti- . . . . , , 1. , -Karjalasta luvattu useampia vuo-na. se sotajoukot valtaavat aiu.,^.^ j,^3tävät metsäpalstat työkunnan alueelta neuvostoille valtaa, on ;käytettäväksi, sillä ymmärryksellä f j ^ ^ ] ; ^ ; ^ "-^j^^^^g^^^:^ ön se innostunut ryhdytty vakavnn toimenpileisjii. iettä työkunta saa omia menetelmiä 1^^^^^^^^ hanliii'hÄronvöirivU^^^ .tämänkin-kevääii ai-neuvostojen keskittämiseksi. Niin- työtapojaan käyttäen kappale- tia. yksityisille keinotteUjoille ja: tyo-'kana on koettantu pitää uniotoi-senilleen tarjoaa, .^.ön .^^jitenk^i jlia" jpe. Ja varsinkin juuri sellaisten, ly^gj^ s u u r e i t a ^ i - - ^ ^ ' * '^ työnteon ;tartoitukselJ^iudfiSs"a.'K^ eivät kämpillä osuusUikk^^ c="~.^^ ^ajunej. metsäB?ies .ka%.^a--mptsä^ ^t^nän |ole pitäneet edes kämppäokokouksia, i " -^^-^i. i 'mantereen nietsiB5ä,^;;ciii^,;'Wetfä tosiasia kuitenkin on se, nattajiks: myötäiniiii£t.vd'V Työkunta tulee itse hakkaus sekä ajomak- - sut sikäläisen hinnoittelun perus-maakunnissa toi- lämään mene?!elytavoista Ja trji- tceHa ja voidaan jo etukäteen sa- • mm «niaiji tafcaaia «aa «aauuta «luJmiiacea kiriecMcssa. kir]«tt«kaa «adtii».» ui*k«a-i ,'jiijK cl fj.s. punaiscl parti-saanijou- mcnpiteistä, joilla työläisten ja noa että kunnollinen sekä perehty- TkdrataltoibUi )a Saospa aakl ; k^nraniit iioiivivat kaj>inaan iVan- jantaina, ensimäinen Kiinan j>u- ^"^f^^.^.' n<i.')<.'i(i l/allitiista vastaan, ?ainaan naisten neuvostojen ''ongressi päät- ^'^^^^''^^^^j --r--_-.= j väliilfrllen järjestyivät säännöi- talonpoikien taistelulla saavutla- JiJt metsämies voi siellä amerika- Neuvostojärjestelmä todellisen kehityksen pohjana-^kapitalismi taannuttajana Kapitalistisen luokkakoneiston hitlyniinen taloudetlisiksi tikijöik-eri laitosten taholta tuikutetaan! si, on myös kahlch«Jitlu juiitlcisiin, « .. -1.1 I joita määrittele»; se hyöty tai tappio, joka kullakin Ji('lk»'llä <jn yhtenä painavana seikkana kom znuiiismin levenemisen vaaraan nähden sitä, että kommunismi, neuyo.s!ojärjesteImä, tuhoaa kaiken yksitdHisen, yritteliäisyyden ja . asettaa yhteiskunnan lamaannu.s- - ja faalvaustiloan. Tällaisen väitteen valheeUisuus on enemmän Icdtn ilmeinen kun asioita tarkis-fetqan todellisuuden valossa. Tiioatot, joitten todenperäisyyttä eivät edes porvarillisetkaan uutislähteet voi asettaa kyseenalaiseksi, toteavat, että tällä kertaa on yleensä Neuvostoliiton työläisten keskuudesta nousemassa enemmän uusia keksintöjä neuvostoteollisuuksien rakentamiseksi kuin koskaan aikaisemmin. Yleensä on teknillisen kehityksen eteenpäin-kulku nopeistunut saavuttaen- uusia tasoja, joka toteaa sosialismin "rappeutumis">väitteet perättömiksi Ja halpamaisiksi hyökkäyksiksi iieuvpslojärjestelmää vastaan. Neu- 'vostoliiton talouden ollessa suuressa nousussa, viisivuotissuuniii- - telman saattaessa Neuvostoliiton sosialismin kynnykselle, on jokai- _ nen työläinen, neuvostovaltion alamainen, todellakin vapaana yhteis- Icimnan: jäsenenä, tuntcxnassa , tä' män työn kuuluvan hänelle ja luokalleen, jonka vuoksi kaikkialla ollaan keskittämässä enemmän ja enemmän energiaa maan talouden rakentamiseksi korkeimmille tasoille. Suhteellisesti kapitalistisen rappeutumisen kanssa on sosialistinen yhteiskunta kasvamassa ja voimistumassa, sama suhde pitäen paikkansa myös teknilliseen edistykseen nähden. Rappeutuvan kapitalistisen yhteiskunnan tuotantojärjestelmän alaisena ovat keksinnöt samoin kuin koko taloudellinen koneisto otettu kapilatistiluokan etujen palvelukseen, jolloin kekseliäisyys, uusien keksintöjen syntyminen ju ke-kustakin teknillisestä haaviitnk-(s-ta sille rylunällc, joka rahavallan voimalla on onnisluniil kaaj)jKia-niaan sen haltuunsa. Kuniniassa-kin tapauksessa on ilj)i(rislä, että uusien t«.'knillisti;n sanvntn-tfrn käyläntöunottantinen ci ole riippuvainen siitä, onko tällainen saavutus tieleellisffsti edistysaskel, hilla voi olla tilanteita, jolloin tällainen edistysaskel voi <j|la rahallisesti tappioksi jollekin kapita-listitLselie yhtymälle. JNäinolleti kapitalismi ei voi olla mikään jumi kuin jarru kehityksen eJeenpäin kulussa. ' Tämän seikan sin<(oltaval porvaripiirit komnnmismia vastaan, koettaen todeta tämän olevan yhden sen ej)Sonn(sluniis<'n ja mahdottomuuden todisteista. Tiitä he eivät tee vakuutettuina väilleitlen-sä oikeudesta, vaan- tarkoin harkitulla tarkoituksella nostattaa epäluuloja työläisten keskuude.ssa, hei-kentääksecn näiden luolianjusla neuvostojärjestelmän, proletariaatin diktatuurin, onnisluiniseen. Tähän väitt<.'eseen on Neuvostoliiton talouden suunnaton kasvu, sen viisivuotissuunnitelman toteutuminen, riittävänä vastauksena. Jo tähän mennessä on Neuvostoliiton työläisten ja talonpoikien kontrolloima valtiomuoto, joka on raketitamassa {Sosialistista yhteiskuntajärjestelmää, todennut sosialismin -paremmuuden kapitalismin yli, osoltanut neuvostojärjestelmän olevan todellisena teknillisen ja henkisen kehityksen perustana, jota vastoin kapitalismi un sen taan-nuttajana. Tätä esimerkkiä seuraten työläiset kuutta niauilnian ovat suurin joukoin rienläujässä vallankumoukselliseen taisteluun kajnitalisniia vastaan. i lisek-i punai.reksi armeijaksi, aloittaen laajan hyökkäyksen Kiinan -oiietun kansan vapauttamiseksi veri.-istä kenraalei.sta. Punaisien tarmokkaan toiminnan tuloksena onkin ollut, että laajat alueet on vapautettu ulkomaisten imperialistien kätyreinä toimivien kenraalien vallanalaisuudesta ja vallatuille alueille perusteltu neuvostoja. TiiM. arin. miesluku, huomioonottaen kaikkialla toimivat joukot, niin .säännölliset kuin myöskin partisaaniryhmät. Oli nykyisin useihin satoihin tuhansiin nouseva. Tämä arifieiia. jota johtaa työläiset ja ma vapaus saataisiin turvatuksi ja laisia työtapoja ja työtehoa käyt-l: r.L-r. v-orJc^ii; ^,^r.-^t... f : 'taen ansaita kohtuullisen hyvin, sen koko verisesti ^orret u Knna va-; ^^^^^^^^ lähetetyistä pautetuksi niin kot,- kum myoskH. j hinnoittelutaulukoista olemme saa-ulkomaalai- sten imperialistien hoi-jneet selville. houksesta. Huominen päivä on siis | Työkunnan tarkoituksena ei kui- Kiinan työläisille ja talonpojille Jenkaan ole lähteä Karjalaan rikas-historiallinen hetki, jolloin kään- tumaan, vaan kohottamaan Neuvos-n « oe»ta. jaön« uusi l1e^h1t,.i- ti-aJm,"a n kI"a rsm• er-n ,t omaan metsätuotantoa n^i id-,e n _ ko- , «.a.auii " jjgmusten avulla mita työkunnan kansan aikakirjoissa. jä.s3net ovat yhdysvaltalaisissa ja Koko maailman työväestö seu- canadalaisissa työpaikoissa saaneet, raa mielenkiinnolla Kiinan työläis-jEi ole myöskään tarkoituksena läh-ten ja talonpoikain kamppailu, teä etuilemaan Neuvostokarjalaan, vapaudestaan. Se toivoo, että pian^^"'^ hyvinhän ymmärretään että koko Kiinan yllä liehuisi punai-tarkoituksemme toteuttaminen aset- , taa eteemme raskaan ja sitkeän nen neuvostojen lippu merkkinä työn. missä vastukset ja pettymyk-vapaudesta. Suomen f aseistit uhkailevat murhilla Valkosuomalaiset yhtyvät fascistiseen hyök-käyhi seen kommunismia vastaan Vallankumouksellisten työläis- tuettava, mutta toiminta katkasla-ten liikehtimisien saavuttaessa alati laajemman luonteen on kapita- Hstiluokka mobilisoimassa voimansa liikkeelle näitten liikehtimisten murskaamiseksi, ollen avoin fascismi yhtenä huomatta-vimpana aseena työväenluokan taistelupyrkimyksia vastaan. Kaikki n^ahdolliset taantumukjSclltsed voimat ollaan värväämässä liikkeelle työväen luokkataistelua vastaan kaikkialla missä tämä on nbtisemassa. Sudburyssakin on jälleen uusi osotus tästä fascistisen rintaman tiivistämisestä, lahlarismielisten suomalaisten ollessa mukana ryntäyksessä kommunistista puoluetta ja yleensä vallankumouksellista työväkeä vastaan. Kuten tavallista ovat papit taas etunenässä, näiden taivaanluotsien omaksuessa pääasialliseksi tehtäväkseen nyky-hedcellä perin maallista laatua olevan mustain voimain jarjestä-mistyön. Paikallinen porvarilehti *'Slar" kertoo miten nämä "perustuslaille" uskolliset ainekset ovat mobilisoimassa voimansa kommunismia vastaan taisteluun, lakien kunnioittamisen puolesta ja errstääkseen itsensä niistä punaisista ^•roika-leista**, joilla ei ole muuta tehtävää kuin yhteiskunnan häirilsenii-nen. Kommunismia vastaan tais-teioninen voi merkitä vain sitä. efta tullaan turvautumaan keinoihin mihin hyvänsä vallankumbuk-sell£ sen työväenliikkeen tukahduttamiseksi. Ei suinkaan "Star" ilman selvää tarketusta huudahta. ^ i ä laille uskollisia aiueksia on va lyhkjiseksi niillä, jotka eivät ainoastaan yritä uhmata nykyisiä lakeja multa yrilläväl kumota vallitsevan järjestelmän. Jokaiselle valveutinieelle työläiselle on selvää mitä tällaiset edes-ottamiset merkitsevät. Niillä voi olla iiinoastaan yksi )>ääiuäärä, kuten näiden ainesten ja heidän äänenkannattajansa l.iholta on suoranaisesti osotetlu - - tukahduttaa työväenluokan taistelu niin pikaisten parannusten kuin lopullisen päämääränsäkiu puolesta, jossa faseistisessa hyökkäyksessä tullaan käyttämään niitä yloejisä fascismille, lapualaisille, ominaisia menettelytapoja, keinojen valinnan ollessa tt)isarvoisen asian. Tämä viimeinen suomalaisei» fascistijärjotön perustanushunke on suoranainen laisteluhaasle suo-malai.-^ ille Ivöläisillo Sudl)ury.<;-a ja muualla. Samalla kertaa un i-o myös hyökkäys JiiukJkia.. ly<'>\5eii-luokan osia jn kansallisuUsiyhi^iiä vastaan. Siihen ori . raatanäta. Tällainen vastaus voi olla aihba-^- taan rivien tiukenlaininen työhön ja toimintaan faseisll>la poliisiter-roria ja siihen liittyviä fasii>lisia Kan.sanedustaja Salo fascistlvn vihan kohteena,.--.Pari Soomeii oloja kuvaavaa tapahtumaa Fdsci.stinen hirmuhenki saa Suomessa yhä enemmän valtaa, sitä o-soittaa mm. ne pari tapausta, Jot- ^a, ovat sattuneet sosialistisen työ. väen kansanedustajan tuomari Salon kohdalle. Kun Vaasassa oli esillä juttu "Työn Äänen" kh-japainon särkijöitä vastaan, oli toveri Salo siellä kirjapainpyhtlön asianajajana. Jo Vaasassa joutui hän parin mieshenkilön kanssa tekemisiin jotka uhkailivat häntä hengen menetyksellä. Pa. latessaan sitten, jutun oltua esillä H:kin. hyökkäsi hänen kimppuunsa Seinäjoen aseman maanalaisessa käytävässä kaksi miestä, jotka yrittivät häntä pahoinpidellä. Sattui kuitenkin tulemaan paikalle pari matkustajaa, jolloin väkivallan tekijät pötkivät tiehensä, " peläten kai tulevansa ilmi. Tämän kuun 12 pnä sitten kaiken kukkuraksi saapui "Tiedonantajalla' toimitukseen tuomari Salolle osotottti kqneellakirjoitettu postikortti, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: "'Toveri' Asser Salo Helsinki Työv. järj. Tiedonantaja Kotkank. 9. PchjanmaaUa, jossa ei isänmaan pettureita eikä ryssän hajua siedetä. Tervetuloa tänne toveri-tavarits Salo, ryssän kätyri ja sjmnyinmaan petturi-Efialtes. Katala maallinen vaelluksesi on aina oleva uhanalainen täällä — ole vakuutettu sutä. Eimsmmin tai myöhemmin loistava urasi päättyy — hirsipuuhun, sll- Iqm pääset profetta Leninin ken-eänpohjia suutelemaan ja kumarta-niaau bolsheviikien solmuruoskan iskujen edessä. —- Sitä olet halunnut, .sitä saat. IwTinkäänlainen punakaartlvartio ei sinua kykene suojelemaan, ei edes ryssän ruplilla varustettu henki-kaartj. ,, • Pohjalainen." Kcriti on: päivätty'iJ^^Kttt poätivauniissa 10 p:nä ja on §e,, kc^on^ koneel-la^^^ ^l^SitstiuV joten minkäänlaista kiislalÄtiäytettä ei siinä ^^^^^^ Täytyy ' ^auoa, että pitkällä jo ollaan Suomessa fascismiin" menossa'. "Työväenliikettä koetetaan siellä järjestöjä vastaan, l u.-=ia voimia [murskata kaikin keinoin, jättämät-on vedettävä mukaan, .\inaa^;aan I t^i käyttämättä törkeimpiäkään te-täten tulemme ..tlaneek.! vastaat. ^^^^«^ murharaivon liet- •t aant.u muk, sen niusl,a i.n \ui-i ni-e ji rai.- ;! .<?omis.e n etunen^ä.^s sä" kTu..lIk,eVe,» " papI>pOiVe.n« 1 ..- 11 irerustama "Suomen Lukko . Papii. vokkaan hyökkäyksen lodeifiseHa | v a l k o i s e n armeijan upseerit' oU-luokkataisteluaalteen luukaiseHa vat mainitun järjestön perustavassa tavalla, keräten vaiiankunioiskselli-i .kokouksessa kaikkein verenhimoiseen rintamaan suurenevia {völäis-'•-'^'mP'^'»- '«•^'^^n työväenliikkeen Raik-joukkoja, jutka oxat olosuhteitten-j--^» johtomiehet tapettavaksi ^ ' * . . Sopisi kvsvä: kannattavatko Casa pakotuksesta J<'inuneet la.ste-^^.^^^^^^^ -^^^^ suomalaiset papit lemaan kapitalistista rii.-toluoKNaa g-jo^ngsja olevia uskonveljiään. että ja sen katalia kätyreitä vastaan. |ni-arhaamalla ihmisiä, kiduttamalla setkin on otettava kylmäverisesti vastaan. Suurin osa mukaan läh-itljöistä käsittää tämän varsin hy. heitä kaikella mahdollisella tavalla, lyin ja he ovat valmiit varoitta-rakennetaan "kristillistä" ja hyvin-1 maan niitä jotka luulevat että sin-voipaa yhteiskuntaa? Koskaan ai-jne meno on jotain huvimatkal-nakaan eivät he ole panneet vasta- jua tahi leikin tekoa. Työkunta ja lausettaan Suomessa tapahtuvia vä- Sovietti-Karjalan puutavaratrusti kivaUantekoja vastaan, jotka llsäk- kuitenkin takaavat että rehellisillä si näyttävät tapahtuvan halUtusval- tarkoituksilla ja kestävällä työin-lan hiljaisella suostumuksella. nolla mukaan lähtevät toverit tule- Mutta taitaa olla turhaa rehellistä vastausta odottaa! Iäisten riistäjille. Mitä ankarammin hän raataa sen suurempi on aina työnantajan osuus ja sitä lyhyemmän ajan jatkuu työläisen an siomahdolUsuudet. Mitä iiseamp! puu katkeaa sen halvemman hinnan tulee työläinen saamaan ponnistus- Eämiesten iltama, josta metsämiehet min taa yllä. suurimman osan viettäessä aikaansa työläisille vähemmän soveliaissa paikoissa. Todistuksena siitä, että metsämiehet eivät vielä osaa antaa täyttä arvoa valistustyölle, oli viimeksi pidetty met-tensa palkaksi. Neuvosto-Karjalassa on asema tykkänään toinen. Kun teet työtä, kun nostat työtehoa ja' lisäät tuotantoa niin vahvi^at neuvostomaan taloutta ja sitä tietä elämässä tarvittavien tarvikkeiden määrää ja selvähän on että mitä enemmän siellä on kulutustarpeita sen enemmän saat nUtä käyttää ja mitä no-pemmln niitä tuotetaan, ^ n lyhyemmän ajan tarvitset työskennellä. Nyt jo ollaan ylelaestl menossa 7 tuntiseen työpäivään vaikka teolU-suuden rakentaminen onkin vasta alussaan, samalla kertaa kuin vanhoissa porvartlllsissa teollisuusmaissa nähdään voimakasta pyrkimystä päivän pidentämiseen. On kieltä. Kapitalismin pula työ-väenlaoliaii taisteln-jen taustana Viime -syksyinen romahdus New Yorkin pörssissä mursi teorian kapitalismin vakiintumisen voittokulusta, jolla reformistit ja oikeistolaiset ratsastivat ja jota h&iyhä edelleen pyrkivät pitämään vireillä. Yhdysvaltain rahapääoaia on si dottuna kapitalistiseen maailmanjärjestelmään tuhansilla siteillä. Jokainen heilahdus pakostakin heijastaa maailman kaikilla kulmilla. Yhdysvalloissa kouraantuntuvasti kärjistyvä teollisuuspula on jo vaikuttanut Canadaan, jonka teollisuus- ja pankkipääomat monessa nuhteessa hyvin läheisesti ovat si-lottunä Wall-kadun pankkiireihin. Äskeinen uusiintuva romahdus To- -onton osakemarkkinoilla oli myöskin heijastusta Yhdysvaltain raha-naailmasta. Se oli ilmiö kapitalistisen talouden kasvavasta epä-i^ akaisuudesta Canadassa. Sama 'amaannustila, jatkuvasti kärjistyvä pula, on ilmenemässä ylipäan- 5ä kaikkialla kapitalistisessa maailmassa, pienemmissä ja suurem-nissa maissa Amerikassa, Europas- ;a ja muualla, huolimatta siitä; 3ttä monet näistä maista voivat sila paljonkin erilaisella tasolla ta- 'ousrakenteescen, teolliseen kehitykseen, y.m. nähden. Jo vuoden 1928 lopulla Ja eri- ;oten 1929 alussa ta!oudel]isess£ ilanteessa paljastui huomattavia •istiriitaisuuksia eri maissa. Tänä selvästi osoitti kapitalismin 3pätasaista kehitystä, ja maailmar calouden häilyvää luonnetta vat saamaan, erinäisiä etuja joita on mahdoton saavuttaa Canadan, enempää kuin Yhdysvaltojenkaan metsäkämpUlä. Työkunnan työpäivä tulee jokaL sessa tapauksessa olemaan korkeintaan kahdeksan tuntinen, eikä hevosen kengän mukainen kuten enim- J millä tämän mantereen kämpillä. Kukaan työkunnan jäsenistä ei tarvitse joutua työnantajien tahi heidän pikkupomojensa mielivallan ja kiusan teon alaisiksi, sillä työkuh-nän työtä ynnä muita sisäisiä asioita tulee hoitamaan sekä perään katsomaan työkunnan jäsenten yhteisesti valitsema työmaaneuvosto.^ ABunto-olojen kurjuus sekä epäsiisteys, mikä on yleistä tämän mantereen kämpillä, ei tule työkunnan kämpillä kysymykseen, sillä työkunnan yhtenä tärkeimpänä tarkoitusperänä tulee olemaan malllkämpän rakentaminen ja k-jnnossa pitäminen. Mikäli terveyden hoito Ja lääkärin huolto, sairauksien sekä tapaturmien sattuessa on kysymyksessä, niin selvä asiahan on ilman keskustelemattakin että neuvostomaassa pidetään näistä asioista tarkka veyden hoito on Neuvostomaan tärkeimpiä tehtäviä ja vain juuri tätä seikkaa silmällä pitäen ponnistellaan tulisella kiireellä maan teöl-asuuden nostattamiSFefösäkin. Voidaan taata että työkunta tulee näissä asioissa olemaan paljon edellä Ja paljon paremmassa asemassa kuin yleisesti tämän mantereen puu-tavaratyöläiset. T^älälset metsäyhtiöt ja japparit Tiuolehtivat mitä hellemmin hevosistaan ja juh-^ distaan mutta työläiset saavat virua minkä laatuisissa taudin pesissä tahansa, sillä nyksrinen työttömyys takaa heille että työläisiä on saatavissa enemmän kuin tarvitaan-kaan. Karjalan työkunnan ja So-vletti maan, ainoana tehtävänä on • - o ^ o c f n „ „ !>-.-; kaikilla keinoilla kohottaa jatku- \aaostiIaa. Faaoman aanmmainen" perusteellinen huoli. Työläisten hyvin voinnin huolehtiminen sekä ter- ' ja lähetettävä tiedotus sekä hake-mätöin tosiasia että Neuvosto-Karjalassa on. työkuntamme jäsenten tehtävä lujasti työtä ja pyrittävä kohottamaan omaa ja toistenkin työläisten työteholsuutta. Siellä ei saa laiskotella eikä pettää Itseään enempää kuin toisiakaan "ottamal. la alkaa", vaan jokaisen on* suoritettava oma osansa tinkimättömästi ja tunnoUisesti. Siltä huolimatta on tilanne kuitenkin tykkänään toinen kuin porvarillisLssa maissa. 'Siellä ei alle arvioida sinun kykyjäsi, vaan annetaan täysi tunnustus jokaiselle, joka rehe.li-sestl yrittää työskennellä kykyjensä mukaisesti yhteisen asian hyväksi. Työskentelyllä Karjalan työkunnassa tulee olemaan arvoa sekä mielenkiintoa. Ollaan rakentamassa uutta yhteiskuntataloutta ja suorittamassa todellista ihaailman vallankumousta, sillä neuvostomaan teollisuuden sosiaaliseeraus tulee olemaan maailman vallankumouksen horjumaton pohja. Karjalan työkunta el houkuttele teitä tähän suureen, työhön epärehellisillä tar-koltuksUIa tahi keinoilla. Selitetään rehellisesti että edessä on ankara työ ja että. metsätyölälsten täytyy siellä tehdä työtä aivan samaten kuin täälläkin ja jossain tapauksessa ehkä enemmänkin, mutta samalla kertaa emme myöskään pidä vääränä Jos tuommekin ne etuisuudet esille ja tiettäväksi joiden toteuttaminen ja saavuttaminen työkimnan. mukana on jo tänä päivänä mahdollinen. Jos ken haluaa lähteä jnatkaan. hänen on tehtävä pikainen päätös keskittyminen ja eritoten kansäin- .rälisten trustien ja yhtymien keskittymisen kulku ei ole tätä Icaa-ostilaa lieventänyt, ei ole mark-kinain nälkää sammuttanut ja nnarkkina-alueista taistelun kiihkös liljentänyt, eikä ole eri teollisuuksien välistä kehityssuhdetta tasoittanut, mutta on jatkuvasti täi|^h laaoksen kaikki piirteet moninl&rr aistuttanut ja siten paljastanut •örp5ttel3rt järjestyneestä, vakiin- •uneesta kapitalismista ontoksi yötätekevien joukkojen pettäihii-eksi, jossa reformistien ja oi-leistolaisten ansiot kohoavat päi- •ä päivältä. Taloudellinen kriisi vaikuttaa yöväenliikkeeseen. Siitä seurauksena on lisääntyvä työttömyys ja /leinen työväenluokan eläinänta- •on alentuminen, kapitalistiaen rationalisoimisen kaikkien askeleiden skiessä työväenluokan ruamiiseen. Tämä myöskin muuttaa ja on jo nonissa maissa muuttanut työväen- •lokan vastarinnan puolostuksqata vastl työläisten asemaa kaikilla elämän aloilla, siUä alkaa kim Ca-nädalaiset. ja Yhdysvaltalaiset metsämiehet raatavat nälkäpalkollla vaivaiset 5—1 kutikautta ja muksensa kiireellisesti työkimnan asioita valvovalle toimlkimnälle. Osoite on: "Karjalan Työkunta", 316 Bay St., Port Arthur, Ont. Työkunnan puolesta - . A. H. Toukokuu — metsälyö-läisten punainen kuukausi Saolt Ste. Marie. Ont Kuten tunnettua, muodostavat metsätyöläiset enemmistön suomalaisesta väestöstä tälläkin palkka-kimnalla. ITäln oUen olisi luonnollista että järjestynels37ys metsätyö. Iäisten keskuudessa olisi sangen korkealla kaimalla ja että uniotoimin-ta olisi ripeätä. Asla ei kuitenkaan ole aivan niin. Metsätyöläisten jär-jestämistyöhön . pn kiinnitetty var- Sten rynnistys Täällä Sudburyssa kuuluu kummia. > Tänne Canadaan ja samalla tietenkin SudbnryyA kulkeutuneet valkoiset kuulema ovat ryhtyneet pyhään sotaan - kommunisteja vastaan. LapualaiseiJ -hengen mukaisen seuran perustava kokous kuulema pidetään täällä aivan ensitilassa ja sitten sitä aletaan lyömään suomalaisia kommunisteja kuin vierasta sikaa. Kuten Suomessalcin, "lyökkäykseen. Tältä taustalta ph t ihan lapualaiseen malliin. änadan työväenluokan taistelui^ ia niiden kehittymistä ymmärrettävä. Tältä taustalta on katsotta-- kiihtyvää poliisiterroria ja sOh:' iialifascismin kehittjTuistä se^ terästettävä taistelua sitä vastaani EMellämainitut tekijät ovat mySsr' kin taustana nj-t lähestyville iiitio-L-parlamentin vaaleille. — Keskus rdatkaa Vapaos Hankkeessa kuuluu eilen ilmestyneen Sudbury Starin kertoman inukaan olevan mukana tämän nik-kelikylän kaikki ' huomatuimmat ^valkoiset, pappi luonnollisesti samassa joukossa. Ihan niinkuin Lapuallakin fascistUiigan perustamisessa- Sielläkin touhusi kymmenkunta pappia, ja vaativat kommunistisen toiminnan lopettamista keinoilla minä tahansa, vaikkapa tappamalla johtajat ja sulkemalla vans kfleireiHe punaisimmat työläisistä- Oletamme, että Sudburyn valkoisilla suomalaisilla on sama ohjelma kuin Suomen lapualaisillakin. Ja siinä ohjelmassa ei tietääksemme olekaan kuin yksi pääkohta: taistella kommunismia vastaan. Ja toisena ainakin -Suöraei lapualaisilla on kuuluisa Suomier "vapauttajan"- Mäilnerheimin tär^ keä apupykSlä: "Tapa pois." Sudbury Slax kertoo, että suomalaiset valkoiset ovat täällä"nik-- kelikylässä kärsineet ''hiin "siveellisiä kuin myöskin rahallisia tap^ pioita sen vuoksi, että eivät aikaisemmin ole perustaneet lapualais seuraa. Emme oikein käsitä, mitf lehti mainitulla lauseella tarkoittaa. Kommunistit eivät heitä ai nakaan oi» "riistäneet". Eivätkf kaiketi tule olemaan heidän kans saan minkäänlaisessa kanssakäymisessä vastakaan. Jokainen rehellinen työläinen varmaankin jättää "haloonsa'' sanomatta sellaisille jotka kerran lapualaisiksi osottau-tavat. Työläiset täällä tappelee 1^ — joitakin poikkeuksia iulnnmotta-matta — olivat poissa. •rasta toiminnan heikkoudesta on nyt kuitenkin kerta kaikkiaan päästävä. Metsämiesten on jo aika herätä. On aika huomata, että leipä-varras metsämlestenkln kohdalta kohoaa vuosi vuodelta yhä korkeammalle. Vuosi vuodelta ovat metsätyöläisten olosuhteet huonontuneet, palkka vähentynyt, eUntaso laiskenut Jokaiselle on selviö, että tätä alaspähimenoa tulee jatkumaan, ellemme yhteisvoimin ryhdy asettamaan esteitä tuoUe menolle. Enslmälsenä tehtävänä meillä työläisillä tässä kamppailussa metsä-kapitalisteja vastaan on tiukka jär-j€ stäyt3milnen. Ei kuitenkaan riitä yksinomaan se, että otamme union ljäseni:irjan taskuumme ja unohdamme sitten koko asian. Jäsenkirja on tosin Järjestyneisyyden ulkonainen tunnusmerkki, mutta se myöskin vaatii meitä toimintaan. Aloittakaamme ensin Itsestämme. Selvitelkäämme itsellemme järjestäytymisen tarkoitus, sen merkitys. Kun täten itse olemme selvillä asiasta, on lähdettävä järjestjmiättö-mien työläisten keskuuteen tekemään valistustyötä. Se työ ei aina ole kaikkein helpointa, mutta sitä suurempi onkin sitten tyydytyksemme onnistumisen jälkeen. Näin menetellen saadaan metsätyöläisten suuret joukot herätettyä ja järjestettyä tiiviiseen rintamaan taistelemaan elinehtojensa puolesta. Saamme olla täysin varmat siitä, että siinä joukossa — kuten tosi prole-taarijoukoissa ainakin — on voimaa ja innostusta, jos me vain sopivalla tavalla kykenemme loihtimaan sitä esille. Mutta tämä työskentely metsätyöläisten keskuudessa ei suinkaan yksinomaan ole metsätyölälsten tehtävä, vaan tämäkin ponnistelu kuuluu kalkille tietoisille työläistove-reille yhteisesti. Olkoonpa minkä alan työläinen tahansa — vaikkapa perheenäiti — meidän paikkamme luokkatalstelurmtamassa on aina silläi.kohdalla, missä kipeimmin a-oiia tarvitaan. Tällä kertaa on metsätyölälsten union päämajan alotteesta kuluva toukokuu omistettu erikoiseksi metsätyöläisten "punaiseksi" kuukaudeksi, jolloin on kilrmyttävä metsätyöläisten järjestämiseen. Aloitetta on kaikkialla tervehditty suurella tyydytyksellä. Kamppailuun metsätyölälsten järjestämiseksi onkin useilla paikkakunnilla ryhdytty. Suullisen ja kirjallisen valistustyön ohella on taloudellinenkin puoli otettava huomioon. Union agitatslonirahastoa on kartutettava. Siksipä kalkki tu. lot. jotka metsätyöläisten juhlatilaisuuksista tämän punaisen kuukauden aikana saadaan koottua, on lähetettävä uniön agltatslonirahas-toon. Sault Ste. MäHessa Järjestetään metsätyöläisten ohjelmallhien ilta-ma sattuneiden syiden vuoksi vasta kesäkuun 5 p:nä runsaalla ohjelmalla, päättyen yleiseen karkeloon. Jokainen paikkakunnan työlälstoveri jolle luokkamme taistelu on jostain merkityksestä, rientänee silloin tähän illanviettoon, Josta tulot käytetään , luokkataistelun erään rintamaosan vahvistamise&sL Toukokuu. — metsätyölälsten punainen kuukausi! — —th — Th. veämmän leivän puolesta, ja jos kerran joku ryhtyy joillakin lapua- Kovasti oli äijäpaha^ nauttinut sitä misella, työpaikoissa ihniantamiscl la ja muilla sellaisilla Suomen vai koisten käyttämillä keinoilla heit^ vastaan taistelemaan, niin sellai sen kanssa tosiaankin sopii sanor tuttavuutensa irti. Toiselta puolen on oikeastaan parempi, että valkoiset täälläkin tulevat ulos kuorestaan. Heitä ka lieneekin täällä muutaman kym menen roikka, joista paljon on sei laisia, jotka rehellisen työläise* kanssa juttusilla ollessaaii ova' ofevirtäan' hyvinkin my^ötämielisii" työläisten pyrinnöille, mutta kur kääntävät Selkänsä^ niin jo pure vat hammastanettä odotahan sinf piiriarbisto, kyllä" sinulle viel: näytetään. Sellaisia salakyttif täällä nikkelikylässä on valkoisissr melkoisesti. Emme väitäkään, ettT ne henkilöt, jotka ovat nyt svoi mesti lapualaisseuran perustami sen takana, olisivat tällaisia. E suinkaan. He ovat sitä rehelli serapää sorttia, jotka sanovat avoi mesti, että kommunismilta on vään nettävä niskat nurin. Muuten, lieneeköhän ollut tä män perustettavan lapualaisseurar agitaattori se vaIko-"sankari", joka . viime summntai-iltana oi; eräällä lähistön työväentalolla häi ritsemässä puhujaa, . joka sattui mainitsemaan lapualaisuudesta: laisilla konsteilla, kuten ohranoi valkoisten "siveellisyyttä", koska-vielä vähem.T.ä.h a^fa/jna. olen tullut hucmaa.Tiaan sesi kuukauden aikana; joka on =02* laisuus lilanleen larkiaiJu]]^- : Edellä sanottu e: suiniai kunniaksi luettava Mlle j ^ ^ - ka on . pyHyie-iy:, pMjsa keen kannatukii^sta. sikäli kjÄ,. tä asiaa työvaer.Iur.kan ras joukko joutuu kat.seieniaan toiminnan kaiinaita. Onpa suuremmoinon joukko sei ainesta sivussa o.^uasliikkeesi' ka muistelee osuasijikkeen ' taa siltä ajalta. joVoin on nut vararikko. Siinä v-osuusliikkgen varari.kos5a lienet nettänyt monet työläiset varojaan, kuka enemmän, hij hemmän. Se tilanne on allet. neeUe tuntematon. Kaikki miti, kuullut entisajan osuustoi-paikkakunnalla. on .se, että 'runnattiin" niin sanotulla mies"-p€rustalla. Johtokunta ei' lut tehtävän.sä tasolla ja hoitajan 'hyvämies^^-luotto ' liikkeen paikkakunnalla ka-toiseen vararikkoon. Se historia on ollut eduka tyi.skauppiaill<i ja asettanut tä ky.syvän iehl-iivän järk mille osuustcjinintajoukoille kunnalla. Myöhemmin kylläkin on nyt osuustoiminta uudelleen. järjest.vnyt kokeneempana ja vaisempana, väistääkseen ne' lykset jotka sille olivat aikoinaan rouksen tuottaneet. Mahdollista ettei kaikki .sc. että nytkään vielL'- työläiset eheämmin rempana joukkona ole osutis" takana, ole .seurauksena en" tä, vaan on siinä myöskin puolesta aktiivisemman tpii puute, selittää osuustoiminnan kitystä luokkapohjalta. Kun kapohjalta ei ole jassettn tehdä symystä selväk-si joukoille, eiki kuitenkaan ole näyttänyt oleraj kenevä tarjoamaan mitään .1 via taloudellisia etuja kulutte;" ovat suuret t.völäis joukot yksityisten liikkeiden kac Osuustoiminnan uudemmassa toriassa näyttää olevan vielä i he, että on joskus tajutta,,^ kauppa-etuisuus ijoka suuskaupoille) paikkakunnalla,-, sakin kokoukses.sa tehty seen tähtäävä päätös, m\\ päätös on luonnollisestikkin joukoille heikosti selitetyksi,, oli seurauksena väärinyn liikkeeseen nähden jäisillä sellä on karkotettu useiU ^ parhaita ostajia liikkeestä, matta siitä, että tuoDaisesta' töksestä on joskus puhuttu ka sillä oli moniin ostajiin karkoittava merkitys, ei ole saatu käteiskauppaa va si,| vaan näyttää että siitä oi', rauksena .suuri huolimattoinra|,_ suusliikkeen tilisaatavien pen^ nähden. Näyttääpä siltä, biii laisen päätöksen jälkeen esiffl., Williamin liikkeen tilL^aatant. sivat pikemminkin kasvaneet, vähentyneet. Siis samaan vierotettiin liikkeeltä ostajia vaivuttiin ' välinpitämattoL aseman selvityksessä joukoiDel Usaatavien perimisessä, seurauksena liikkeelle vator: toinen tilanne edessään, taneelle jää kys^-mysmerbö. tämä tarkoituksella johdetta ne siltä vissiltä taholU, Joka« loin lähinnä liikkeen eduista; timaan, koskapa nyt oUsi tekijöille taloudellista etua saa osuuskaupan kaikki ostajat^ sivät vksityiskauppojen r 5li Kuka tahansa täman_ ^ tunUja saattaa tuntea hyvm; mukaiseksi tämän oletta"' Nykyisin Fort Williamin_ pa ei tahtonut Py^?;^ Mutta terhakkaa poikaa « Duolustamaan Mannerheima^ ta. Va nakaan kuin stamaaii ..it...'--- tä hän ei ainakaan veellisiä" enempää kum siakaan" tappioita saan valkoisella hengellä^ nä punaisen juhlayleisön ^ Samalla tapahtuifflunUiä kiiiistä. JärJ»-^ty^^"Jf^ä^ la useampiakin. ' terrorisoinee.. t,i„t« luvat huutavan. An? miehen toikkaro.csa f ^ : ^ sen näyttää iireille työläisille sita -[^'-.^j, kä se-hullumpi tekoO^J ten puolelta f" ^ ^ S l ir kun juuri ^^-i'.^" " ' ^ ^ ne valkoiset ovat, niin m:e^ien^5 lahtarimai^me hauaa^. . kouraantuntuvana tä puhuja P^R-Ji Kun lapualaiset OT». kommunisti: :uomi.r maan, niin sar.o^me hän gladiaattonea^^ Helei, lahtant! Ktioi tut nauravat uhk-L istrsliif
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 29, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-05-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300529 |
Description
Title | 1930-05-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, toukok. 29 p:nä — Thur., May 29
VAPAl/3 (Lil««r>
at IM tat oau» Dtptnotnt. Otun. M tKtmi cUm muut.
Kiinan neuvostojen ensimäinen kongressi
alkaa huomenna Aiiimatiliiiieil ii^^
*^Jmt»i, kMrtUci. >tfJfV»i'pf« ja psioe ciri— UIOM* Eta Stt««tiia. :
8 V«»«u, B«x 6». *dt.ry, Wof. ^ •
. HMM»: Offie» (jok »ort, «jTmiataKoU. «tc.| KUfr-E^Utor S36g^BoatJU.«
rt W. AUcvkt.
^ H I K : ktjukaiisia s\\W.n ttäytti siltä
, ikäa/ikuj/i sifrllä o!i.-ii ri.s. Nankin-
• kajih'allint;n haiiitu.-. päässyt
j jotakDinkiii lilaiitf/fn herraksi,
ILMOTCSHI-NNAT VAPAUDESSAI ^valfiiri. iiiii. polijois-Kiiiiaa kuin
gJiitinSkuamMkM^ tiM km., 12.00 k-iai k*m*. - ArtoUin*» ««».m. ooc*a-of»«^i«*! elf-Iää Kantoniin .saakka.
Viin:.; aikojen tiedot Kiinastaj talonpojat itse, on tuottanut monH i Karjalaan lähtijöille
oolu.vat. -Itä sifllä on nouse-! raskaat tappiot Nankingin lialli-' prtemmän a j I T ^ Canadan metsiä
-a uu-i, «-hkäpä enlisla veri-j tuksen joukoille ja etenee yhä lä-jsätyöiäisten keskuudessa oUut po-
-tii.pi tai^l»-luj<-n aailo. Muuta- hemrnäksi meren rantoja ja tär- heen alaisena metsänhakkaus tyo-
411 M U to »dänmtds \»pnt. f JO. Box M, Stdbvr. OaU
lopxm ajan värjöttelevät rahattomina
sekä nälkaistnä missä mil-sin
vähän hucmiota metsämiesten
omassa keskuudessa, toisten ammat-löinkin
saavat tilaisuuden olla pii- tialojen työläisten lainkaan kiinnit-lossa
poliisien vainoilta, jotka jah- tämättä huomiota asiaan. On sel-taavat
heitä kuin rikoksen teki- vää, että uniotoiminnassa, kokous-
No. 126
Joitä. Kaijalan tyc&unta takaa jä- ten pidossa yjn. tulee usein huomat- -n j r i r i i ^ .
senilleen ympärivuotisen kohtuulli- tavan pitkiä väliaikoja syystä, että ^'Ort VVllIiarnin
ssHa palkalla ja terveellisellä asun-J metsäihiehet ovat tyäskentelemässä kuluttaiat iu
noUa varustetun työpaikan ja en- kaupungin ulkopuolella sijaitsevilla | Ja O
nen kaikkea ihmisslBsen kohtelun. ; kämpillä, mutta kaupunkiin palat- [ tOllTlillta
Kf^^^^^lfp^Tl tärkein ja mielenkiin- ; tuaan luulisi metsämiesten innolla i .
toisin etuisuus, mitä.. työku^ita jä-J järjestävän omia kokouksiaan, juh-j p^j.^.
ipjio i 'ke.-t«aV — "Anätoeroiimöcuk»/»'"!:!» i iCiii'-.»iK<.!uk«» jjjj,, f-i kujt<'nkaan oU; la-tittlfi
ti*^-^ h ^...»••(•^/....t^ fri, 1,^.., i.A^ — T:Ui.iiMii^ttuiuu ia i w i u i > ; • ; . ! ! ; ; l ' o l ) j o i s ! ; - r - a vallitseval pa kokoonluukin huomenna, pf,-, .'-aupaua xiasata KaiKeniadtuuiLd
'•Mtaufa* oo, raadjltaca*. ^«Jbctcia>i HmUothiOU elak«t£ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-29-02