Vapaus, March 4, 1929

              juaanantama, maaiisK. 4 |>;nä-~Mon., March 4
Pohvattii lehti
Useat caBadalai«.t toverit ovat dessa asia ymmärretäänkin täUä ta.
melkem joka vukko lahetelleet valla. Voisi la<*P« c^H^i^,
meille erinäisiä lehtileikka nksia ja
laiskoja pappeja sellaista työtä var-
Xe^ ja konsulaatti lisäksi — joten
ei.ipuuta kain että kirjottaa ja kir-jottaa
hyvin! Arvattavasti Vapau-tietoja
Vapauden jutun johdosta.
Eräs Ft, Williamissa asuva toverim­me
kirjoittaa, että nykyisin Cana-dassa
tutkitaan — ja kaikki se j lija saisi tuotteelleen tuollaisen i l -
iri-on
.-alla. Voisi laskea sadoissa tuhan­sissa
dollareissa' sen ilmotuksen,
minkä lehti on jo tähän mennessä
saanut, ja uutta on tulossa. Jos
joku amerikalainen pumkumitehtai-
. ^ ^ , liija Vapauden jutun takia — kommu-i motuksen, niin jokainen leuka puri-nismia
kaikkialla. Parlamentissa, 1 si hänen kumiaan. Canadassa pn
kouluissa; yksin katupoliisitkin yrit-A^apaus, noin yleisesti sanoen, jo-tävät
saada tokeUettua jotain irti j kaisessa suussa — mutta emme tie-mainitusta^
"aaveesta, joka kiusaa dä ovatkö työläiset osanneet tuon-maailmaa."
{jauhamisen käydä "kääsäämässä"
Ja siinä kaikessa touhussa ei käyväksi rahaksL Vähemmän tar-ole
muuta kuin hyvää. Vapauden vitsee Vapaus yleiskeräyksiä, jos
kannattajat ja lukijat voivat olla vain nyt porvariston tarjoama i l -
ylpeitä lehdestään,, se kun on saa- raottaminen muutetaan — samalla
nut näin mainiota ilmotusta ja sa- kun se itsestään on aaatteenlevitys-malla
koko dominion tutkimaan kom- työssä — myöskin lehden taloudelli-munismia.
Kenties olisi parasta, seksi tueksi — F-s C.Päivän apajas.
että dominion hallitus kustantaisi
muutamia Leninin kirjoja, että tut­kiminen
kävisi tämän kommunismin
s^armiehen- johdolla, ettei tarvit-seisi
turvautua sellaisiin asiantunti,
joihin kuin: on pastori Jones. Jos
meille tuiisi pula esim. jostain kir­kollisesta
asiasta, niin emme me­nisi
kysymään Stalinilta, kuinka ä-sianlaita
.on, vaan kääntyisimme
pastori Jonesin puoleen, joka on
asiantuntija. ' Samoin, jos on kom­munismista-
kysymys, emme tunnus­ta
Jonesia auktoriteetiksi, vaan mie­luummin
^Stalinin.
Mutta kaikki kunnia tuolle kiih-keälle
opiskelulle.
. Jos kommunismia tutkitaan niin
suurella innolla kuin kirjeessä meil.
le selostettiin, ja sitä emme epäi­le,
niin pian parlamentti, koulut ja
-virkamiehet ovatkin asiaan jotenku­ten
syventyneet, mutta sen sijaan
huolestuttaa se, tuleeko työläisiltä
tämä asia tutkittua yhtä tehokkaal­la
tavalla.
MeiUe lähetetyssä, Pt. Williamis-sa
ilmestyvässä "Daily Times Jour­nalissa"
' pohditaan tämän yleisen
kommuniBmin -oppimiskiihkon - har.
rastuksessa muuatta lauluamme,
rum. "Punalippua" jonka alkuperäi-sesti'
teki' ei^s 'englanninkielinen ru­noilija,
mutta joka on koteutunut
kaikkiin kieliin työväenluokan erää­nä
tehokkaimpana lauluna.
Lehti "kehasee, että se on hyvä
laulu, mutta että se' ei ole tar-kotettu
lainkaan vallaukumouksel-listen
laulettavaksi, vaan oli tekijä
sangen eiivo irlantilainen' unionmies,
ja siivojeA, luokkataistelua kammoa-vien
.tySI§fötett laulettavaksi se en­sin
tehtiijftl>-
Mahdollisesti ei Jim Connell tar-kottanut;
lauluansa kumoukselliselle
työväelle:' Mutta, ilman kumouksel­lista
työväkeä "Punalippu" ei olisi
tänään mitä se on. Olkoon, että
sitä ensin hoilasi individualistinen
kapinoitsija. • Nyt se. on. järjesty-seen
joukon märssilaulii. Eihän Ar­vid
Mömekääii kil-jöttanut runoan^
sa "Viha" luokkataisteluun osallis­tuvalle
työläiselle, mutta sittenkin
se on eräs tulisimmin asiaa kuvaa,
va. Itse Mörne on porvari, vieläpä
haiseyimmasta päästä Mutta kun
hänenkin tuotantoansa panee puris­timeen
ja pusertaa siitä kaiken
kuonan pois, niin jälelle jää vain
"Viha" — ja sepä pitääkin miestä
tapeetilla. työväenluokan „ mielessä.
Ja porvari taas unohtaa omat suur-miehensä,
tappaa ne nälkään tai tal­tuttaa
omikseen, kuten kävi Mör-nelle.
,. .
^Kaikki tämä kiihko pohtia kom-munististia
liikettä jopa niin perus­teellisesti,
että laulutkin joutuvat
pääkirjotusten aiheeksi, on johtu­nut,
kuten, viittasimme. Vapauden
Ujutusta. ; \.
Näin hyyin ilmptettua lehteä pi­täisi
saaida. nyt leviämään ilman,
että siinä on vaikeuksia.
Mikäpä työväenlehti tässä njrt saa
näin valtavan ilmotuksen?
Meillä ' on tässä^ asiassa sellainen
käsitys, että jos työläiset nyt ha­luavat,
niin- VapÄudesta t u l ^ jon­kinlainen'raaaihomtUehti
jonka jo­kainen
artikkeli Iduiahde^^ kään.
lämään englanninldeleiie — onhan
saan Työmiehessä.
Kilpailukutsu
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
Canadan suomalaisten TULna
alaisia seuroja jäsentensä kautta o.
saaottamaan Sudburyssa Liberty-haalilla
tämän kuun 29 ja 30 pnä,
alkaen klo 8.30 ip. asianomaisella
luvalla toimeenpantaviin
Painime«taruuskilpailu ihin
Kilpailut suoritetaan 5:ssä sar­jassa
(alle 130, 140, 155, 170 ja
yli 170 Ibs.) Kussakin sarjassa jae.
taan voittajille liiton mestäruusmi-tallit
sekä 3 palkintoa. Voimassa
olevia liiton painisääntöjä noudate­taan.
Punnitus tapahtuu kaksi tun­tia
ennen kilpailujen alkamista.—
Vieraspaikkakuntalaisille varaamme
vapaan asunnon. Ilmoitukset osan­otosta,
jos.mahdollista myöskin sar­ja,
on tehtävä viimeistään t.k. 25
päivään .mennessä osotteella: K.
Suutarinen, Box 697, Sudbury, Ont.
Toivoen mahdollisimman runsasta
osanottoa, aina valmiina vastavie­railuun
vointimme mukaan.
Tervehtien
V.- ja n.-teura Sudburyn Kisa.
Naisten asema
rus. avistysicansoja alknpenisemmäUä
asteella olevain kansojen &eslnnidessa
Maailmassa on Tayvia paljon kansoja
ja hieimoja, jotka ovat vidä aivan a l ­kuperäisellä
kehitysasteella. Näitä al­kuperäisiä
kansoja on etenkin kuu­missa
maissa ja myöskin napaseu­duilla.
Se. että juuri etelän hedelmällisissä
seuduissa Ja pohjolan autiudessa il.
menee ihmisten keskuudessa kehitty-mättömyjrttfi,
johtuu kahdesta syys­tä:
edellisessä tapauksessa on luonto
liian antelias, jälkimäisessä liian sai-pain
kasvojen edessä "nykyajan ta­solla
olevaa naisihmista. Joka el aina­kin
kerran oUsl tutiästellut, onko so­mempi
"polkkatukka" vaiko viehkeäm-pi
pitkä palmikko. Toisin vuoroin
kallistuu mieli toisaanne, toisin toisaal­le.
Leikataan ja kasvatetaan. Kasva­tetaan
ja leikataan. Niinhän on!
Suurta porua pitää miesväki lyhjris-tä
hiuksista. Harva heistä soisi aina­kaan
oman vahnonsa seurata "muoti-hullutusta".
Heistä nainen kadottaa
"naisellisuutensa" katkotuissa hiuksis­sa
heiluessaan. Vielä vedotaan siihen,
ettei haluta oUa luonnonmukaisia.
Mene Ja tiedä, liekö Ihmiselle eduksi
aina seurata "luontoa", vai parem-ta.
Edellisessä tapauksessa ei ole kii­hoketta
edistymiseen, jälkimäisessä ta­pauksessa
luonto tukahduttaa kansan
itsenäisen kehi^ksen.
Tällaisten kansain taloudellinen ke­hittymättömyys
on myös syynä koko
yhteiskuntarakenteen kehittymättö­myyteen-
T^ssä pari esimerkkiä nais­ten
asemasta näiden alkuperäisten
Icansain keskuudessa.
Arabialaisen Muhamed-uskon mu­kaan
saa mies ottaa useita vaimoja.
J . Seppälä,
puheenjohtaja.
K. Suutarinen,
-sihteeri.
Urheiluliiton seuroille
Alustus liittokokoukselle
Alustuksena tulevalle liittokokouk­selle
on liittotoimikunnan aloittees.
ta päätetty esittää ehdotus jäsen­maksuja
koskevaan kohtaan Seuraa­vanlainen
muutos,, koskeva veromei*-
kin hinnan koroittamista 8 senttiin
kuukauden veromerkiltä:
Sääntöjen; toisen Itivun 5 :s kohta
tulisi silloin kuulumnan: jäsenmak­sujen
keräämisessä on käytettävä
liitolta saatavia veromerkkejä, joi­ta
liitto myy seuroille kahdeksan
(8) senftin hinnasta kuukauden ve­romerkiltä.
Perustelut: ' Liittom-me,
joka nykyään kuuluu kieli jaos­tona
W. S. Ass. of Canadaan^ os­taa
kaikki veromerkit ja jäsenkor­tit
päävirastosta ja maksaa jäsen­korteista
2c kpl. ja perii jäsenkor­teista
saman hinnan seuroilta, jo-,
ten jo jäsenkorttien välittäminen
tuottaa tappiota lähetyskulujen muo.
dossa.. Veromerkit maksavat liitol­le
3c kpl. kuukauden veromerkiltä
ja lukuunotettuna niiden lähetysku­lut
myöskin, niin liitolle- ei jää niis­täkään
täyttä kahta senttiä kuukau­den
veromerkiltä, sen sijaan kun
liittojnme ennen yleiseen .liittoon
kuulumista sai kaikki veromel-keis-tä
tulevat tulot itselleen. Myöskin
muodostaa veromerkeistä saatava tu­lo
yhdessä kilp.-luvista ja mest.-
kilpailuista saatavien enen kanssa
ainoan tulolähteen ja se . on ver­rattain
pieni, ottaen huomioon liit­tomme
niin suuressa määrässä laa-jentuneen
toiminnan. Sen johdos-
Naiset ovat kokonaan miestensä alai.
sia, heidän on toteltava miehiään kai­kessa
ja oltava näille muutenkin "nöy­riä
ja kuuliaisia". Miehellä on oikeus
kaksi eri kertaa erota samasta vai­mosta.
Erotetulle vaimolle on miehen
kuitenkin i»alautettava myötäjäiset.
Jos mies ailcoo ottaa saman -vaimon
uudestaan luolcseen. tulee hänen elät­tää
tätä kolme kuukautta ensimäisen
eron jälkeen.
Vaimostaan eroaminen on miehelle
hyvin helppo. Hänen ei tarvitse muu­ta
kuin sanoa eroavansa, ja asia on
selvä, jos asia kuitenkin menee tuo­mioistuimeen
asti tulee miehen vain
todistaa ilmoittaneensa erosta vaimol­leen.
Tämän Jälkeen on asia selvä Ja
ero vahvistetaan.
Mutta Jos taas naiiien (jossain hy- sangen
piko antaa arvoa omalle työlleen ja
maulleen. Sitäpaitsi — — — lähjoit-taisihan
luonto miehellekin pitkät h i ­ukset,
mutta niiden näkeminen mei­dän
«Tmff'f"^"'<g' ' p ' ^ * " ' ^ tavoissa o.Iisi
kauhistus, aihe. Josta koko kansa pu-huisL
Kuitenkin oli se taannoin ta­vanmukaista
Ja luonnollista. Käytän,
nöllisten uudistusten aikana hankala
korukapUae hävisi miehen päästä, mut­ta
jäi naisen päähän, koska hän sen
ansiosta parjatun porvarillisen käsi­tyksen
mukaan oU "kodin kukka", jolla
ei ollut muuta tehtävää kuin kunnos­tautua
"sulouden saavutuksilla".
Kehittyvä elämä on alati vähentä­nyt
naisen "kukkalsominaisuutta" ja
saattanut hänet osalliseksi yhteiskun­nallisesta
työstä. Tytöt joutuvat teh­taisiin
ym. suuriin työlaitoltsiin, jossa
vaaditaan täsmällisyyttä. Näissä olois­sa
on haitaksi "naisellisuuden tunnus-merltki".
Leikataanpa poikki hiukset.
Hyvä! Pian niiden kantaja huomaa
paljon voittaneensa: pysyy pää raik­kaampana,
on helpompi puhdistaa
hiuksiansa, säästyy paljon aikaa pu­keutumisessa
Jne. Eläytäntö työntää
tieltään haitallisia- vanhoja tapÖja.
Uudet tavat ansaitsevat tulla käytän,
töön otetuksi nykyelämän spveltuval-suuden
yuoksL
Me kyllä halusta pilkkaamme näitä
uudistuksia Ja nimitämme sitä "muo-tlhullutukseksl",
mutta lyhyt tukka
i voittaa sittenkin. Pian meistä tuntuu
naurettavalta n^dä palml-
Kommunistisen puolu­een
viidennen piirin
konventsioni
(Jatkoa l:ltä sivulta)
vln harvinaisessa ts^uksessa) saisi
tuomioistuimen ktuitta eron miehes­tään,
menette hän taloon mukanaan
tuomansa myötäjäiset Ja on vielä pa-koltettu
maksamaan miehelleen vahln.
gonkorvauksfen.
E^ään luonnonkansan k^kuudessa
on miehillä n.s. "miesten taloja". Näis­sä
viettävät miehet Uölsta elämää
koettaen kaikin tavoin, nauttia ole­massaolostaan.
Näissä taloissa he
elelevät uselnkiii pitkiä aikoja välit­tämättä
ulkopuolisesta yihpäristös-tään,
kodeistaan, vaimoistaan Ja lap­sistaan.
Jos nyt Joku naUieh uJskältaa saas­tuttaa
"miesten taloa" koskettamalla
sitä tai astumalla sen ovesta sisään,
koita edes naistenkaan päässä.
' K. Käytäntö.
NäyttelijöUlä kurjat
olot Saksassa
Kapitalistisen järjestelmän luomas­ta
työn puutteesta on ollut seuraus
että kansalaisia on, tunkeutunut kal-klUe
aloille, joilla on näyttänyt mah­dolliselta
saada Jotakin tointa. Myös
näyttämöalalle, mikä viehättää Ja ve­tää
puoleensa ilmankin, on karttimut
liikaa palkkojen etsijöitä. He ovat
joutuu hän varmasti kuoleman omaksi.
Hänet kidutetaan kuoliaaksi mitä raar
immalla tavalla,
EdelMsestäkln käy selville, että yh­teiskunnan
ollessa määrätyllä kehitys­asteella,
on sUnä naisenkin a^ema sor­rettu.
Kehityksen mukana paranee
naiffen asema ja sosialismin ovella
he ovat jo yhteiskunnallisesti tasa.
arvoisia miehen kanssa.
Muotijuttua
Yhäti aivojamme kangertavana
aatoksena liikkuu mielessämme kysy­mys:
miksi ovat naiset alkaneet käyt­tää
lyhyitä hiuksia? Tavallisin Joh-toi^
tös on: muotlhulliiutta. miesten
matkimista/ nuorennusyritykslä Jne.
Peruste näihin Johtopäätöksiin saa^
däan naisten Jokapäiväisistä puheista.
Sillä onkohan aurinkomme hyvänsuo-
KämoDsfiike siirto- ja puoknrtomalssa
Tov, O. V. Kuusisen loppulausun to Kominternin VI kongressissa
(Jatkoa viime perjantain numeroon)
i n . Kansaflinen porvaristo sUrtomaissa
Jos lähtökohtana pidetään dekolo-nisoimis-
ö^pia,-niin on aivan luonnolr
lista että kansalliseen porvaristoon
siihtaahnutaän tYStea toisin kuin tee-itUuoimoksessa
esitetään. Tov. Ben­nettin
piixtämä kuva on yleensä joh-donmiikaJBCP:
imperialismi näyttelee
silrt<xnaissa edistyksellistä osaa, siUä
se edistää teollistamista; siirtomaiden,
esim. Intisn kansallinen porvaristo on
samassa leirissä imperialistien kans­sa,
mi^U se edustaa teollistumisen
kehitystä; niissä tapauksissa, joissa
ihneaee ristiriitoja sen Ja Knglnnnin
kä t. Bennettin mielestä on aivan
väärin), "niin näiden ehtojen vallites-'
sa ei ole edellytyksiä terävän luokka­taistelun
kehitykselle, ei ole pohjaa
proletarisoltumiselle. Ja proletaarijouk-kojen
asemesta olemme tekemisissä
köyhdytettyjen Joukkojen kanssa".
Tyyten toinen kuva saadaan kun
lähtökohdaksi otetaan todellinen asi-ta,
että lisäksi on päätetty mesta-ruuksista
liiton eri urheilulajeissa
jakaa mestaruusmitallit, joiden ra­hastamiseksi
ei myöskään ole mui­ta
keinoja, niin ehdotamme, että
liiton välttämättömien menoj'en ja
kustannusten rahastamiseksi edellä­mainittu
veromerkkien hinta koroi-tettaisiin.
C.S.TULsn liittotoimikunta.
halventaneet työtä sillä-alalla saaneir
den palkkojakin. Tämä on käynyt sitä
helpommin päinsä, kun suuri osa
näyttelijöistä on pltäbyt Itseääö niin
herrasväkeen kuulujana, ettei.-ple^katr
sonut arvolleen soiJlvaksl 'niiiodbstaa
puolustusjärjestöjä eikä liittyä ruu­miillista
työtä tekevien kanssa yhteis,
toimintaan.
Itsepuolustuksen Mmin lyöminen
on vaikuttanut osaksi, että näytteli­jöissä
on hyvin kurjissa oloissa elä­viä
ja Jopa. hätää kärsiviä. Saksan
näyttelijöiden järjestö — Die Genos-senschaft
deutscher Buhncnangehö-rlger
— selosti, että sleUä oli v. 1927
noin 3,200 näyttämöjen jäsentä työttö­minä.
Sittemmin on työttömien määrä
vielä - lisääntynyt.
Saksan näytteliJöUle el tavattu antaa
edes sitä vähää pula-ajan avustusta,
mitä annettiin eri työlälsryhitnllle!
Vesta äsken on tuo epäkohta korjattu.
Mutta yhä vielä on näytteUJöltä, Jolta
lain seUttäjät eivät pidä sellaisina
työläisinä, jotka ovat lain mukaan oi­keutettuja
saamaan avustusta. Ja hei­dän
tilansa on- edelleen kamala.
Mainittu näyttelijöiden Jäi^estö on
muodostellut kiertueita, joihin on o-tettu
työn puutteessa olevia näytteli­jöitä,
ja nämä kiertueet ovat räsaln-neet
valtakunnan eri oslsSa näytäntö­jä
antamalla jonkun verran. Arvoste­luissa
on mainittu, että niiden esityk­set
ovat oUeet melkoisesti taiteellisia.
Erittäin huomattava on, että valta­kunnan
työnväUtys. ja työttömyyden
vakuutuslaitos on myöntänyt" noiden
konventsioni -vtslvoittaa puoluejäsenet
tukemaan niin paljon kuin mahdollis­ta.
Osuustoimintaliikkeestä
esitti alustuksen Sudbur}'n kaupunki­järjestön
eräs edustaja, alustuksen
asettaessa osuustolininnalllsen ohjel­man,
johon sisältyy nykyisten osuus­liikkeiden
laajentaminen, uusien muo.
dostamlnen ja näiden kalkkien kes­kittäminen
yhden kontrollin alaiseksi.
Korostettiin puolueen fraktslolden tol«
mlntaa osuustoiminnallisissa yrityksis­sä.
Näiden fraktsioiden tehtävänä on
saada puolueen laatima ohjelma hy­väksytyksi
näissä osuusliikkeissä.
Asla jäi keskeneräiseksi seuraavaan
kokouspäivään saakka.
'Istunto päättyi kello 6, päättSen
alkaa sunnuntaina kello 8 aamulla.
NKOLMAS KOKOUSPAIVX
Sunnuntaiaamuna kello 8 kokoontui
konventsioni taasen, ryhtyen jatka­maan
keskustelua osuustolmlntalllk.
keestä. Kysymyksestä esitetty alustus
siirrettiin ponsivallokunnan käsiteltä­väksi.
Sodan vaarasta Ja sen vastustamisesta
esitettiin alustus. Joka sellaisenaan el
Itse asiassa sisältänyt mitään piirissä
harjoitettavasta sodan vastaisesta toi­minnasta.
Puheenvuoroista Ilmeni
käytännöllisinä välttämättömyyksinä
m.m. pasifismin vastustamisen ja so-tavastaisen
toiminnan harjoittaminen
pUrln pupluejäsenlstön ja yleensä työ­väestön
keskuudessa. Uuden päätös,
lauselman laadittua hyväksyttliti tä­mä.
Kiertävää lainakirjastoa
koskeva alustus sisälsi pääasiallisesti
velvoituksen eri Järjestöille luovuttaa
osa paikallisista lainakirjastoista tä­män
uuden hankkeen avustamiseksi
Suunnitelmaan sisältyy näiden kirjas-tolaatlkolden
asettaminen kaikkiin
mahdollisiin asuunto- ja majataloihin,
Joiden kesken näitä kirjoja voldaa»
vaihtaa.
Canadan työväenpuolueen
suhteen päätti pllrlkonventsloni sl.
vuuttaa asian, antaen kansalliskon-ventslonin
edustajille Vapaat kädet
työskennellä puolueen edun mukai­sesti
tämän asian, suhteen.
Näyttämötoiminta
herätti Jonkun verran keskustelua.
Esitetty. alustus. kOTOstl näyttämötol-minhän
pikaista 'asettamista suoranal-semmln
luqkkaliikkeen palvelukseen.
Konventsioni Velvoittaa Suomalaiseen
Järjestöön kuuluvat puoluejäsenet toi­mimaan
siihen suuntaan, että näyttä­möillemme
saataisiin enemmän selväl­lä
luokkallnjalla olevia näytelmiä
Edustajain mielipiteinä Ilmeni, että
Suomalaisen järjestön näytelmäkirjas-toon
«vältettäisiin ottamasta ala-ar­voisia
porvarishenkisiä näytelmiä.
JngyffteBanln •vällUä. on k y ^ y s vain
saaliin: l^^is;'mikäli taas kansallinen
porvaristo <m cq>positiossa imperialis­mia
vastaan, se Xaiäti^ ^B^Bi^^^!äEa^
edls^ksem$yyttä vastaan ^jj^jäiis itse
on taantunäukEeUista. Jifuttäi. Ben­nettin
ajatofcsen mukaan, voidaan tä­mä
oppcätib helposti poistaa jatku­van
komj^roniissin kautta. Hän sa­noo:
"On. vii^jon mabdollisuuksia...
soyinnmt aarottämiseen tämän (q>po-sition^
Min^^J^tpn ja Bngfannlif impe-riafismin
VBUQä". Jos taqs asiaa IsvU:
vataan niiQ.että 'Oso Britannia tekee
i a tulee ^fegeen tekemägn kaikkensa
estääkseeii Intian tedlistiimlsta" (mi-aintila,
nim. se että imperialismi p i ­dättää
siirtomaiden teollistumista, es­tää
niiden tuotantovoimien täyttä ke-
Mtystä. Tällöin siirtranaaporvariston
luokkaetu vaatii maan teoUIstamlEta
— korostan sanaa "lu(dckaetu" erotuk-'
seksi j^tyisistä ja ryhmäeduistfl^ ^^^^
Ja mikäli kansallinen porvaristo puov
lustaa tässä suhteessa lutdckaetujaan,
mikäli se nousee maan taloudeS. It­senäisyyden
puolesta sen impeiialistt-sesta
ikeestä vapauttamisen puolesta.,
sikäli näyttelee se Jossain määrin e-dist3icse>
mstä osaa. kun taas Imperial
lismi näytteli yleensä taantumuksel
lista osaa.. Intian ja muiden saman-^
tietäisten fiiirtomnirten talondeJlinen
kehitys riippomattCTumden suuntaan
lusta kyllin jyrkästi, päättävästi. Joh-dbiunukaisesti,
sehtähden että se joka
kerta kapituloituu imperialismin edes­sä
ja pettää kansallisen talstelim. Tee­seissä
monasti esitetty ajatus, että
sUrtomalden porvaristo kapituloituu
imperialtetisen porvariston edessä, on
aivan käsittämätön tov. BenhettlUe.
Se tosiasia, että kansallisen porva­riston
luokkaetujen Ja imp^lalismin
välillä on syvä objektUvinen ristklita,
että tämä porvaristo käy poliittisella
alalla omaan suuntaansa. Jolta' ei
puutu erikoista merkitystä, se ei vielä
merkitse sitä että kansallinen porva­risto
kykenisi jcdidonmukaisesti Ja it-'
senälsesti puolustamaan todelli^
lu^Ekaetujaan- Siii^omalden kansalli­nen
porvaristo ei sitä kykene teke.
mäfin, Juuri sentähden se onkin kan-sallisrefprmistista.
Tämä ei ollenkaan
tee mahdottomiksi sopimuksia sen Ja
Imperialismin >i^lillä. Päinvastoin
Kiansallinen porvaristo pyrkii tällaisiin
seinuksiin.' Se pyrkii niihin lähinnä
kiertueiden avustamiseksi varoja niis­tä
varoista, jotka on määrätty käytet­täväksi
työttömien huoltamlseea tuo­tantotyötä
Järjestämällä. Tämä avus­tus
on ollut kuitenkin pientä kuin p i ­sara
kuuman hellaraudan päällä. Mut­ta
näytteUJÖldeh siirtämisellä avustet­tavien
piiriin on toki suuri periaat­teellinen
merkitys. Heidät tunnuste­taan
siten yhteiskunnalliseen huol.
toon nähden työläisten veroisiksi.
Enlmplen näyttelijöiden on myös a-jan
vieriessä sUrryttävä palkkatyöläls
ten joukkoon taistelemaan näiden
kanssa paremman työttömyys-, van­huus-
y.m. avustuksen puolesta.
Osa heistä on tehnyt Jo sen. Tolsia
ehkäisee vielä herrasharrastus Ja o-man
tilan ymmärtämättömyys siirty­mästä
tälle puolelle, mutta epäile­mättä
valistuvat hekin vähitellen.
Työväenpaclostcslllton
tciminnan edistämisen suhteen pää­tettiin
%'elvolttaa puolueyksiköt mobi­lisoimaan
puolueen englanninkieltä
taitavat jäsensä puolustusliiton toi­mintaan
päämääränä ollen toimia
englannin-kielellä, täten vetääkseen
muun kielisiä työläisiä mukaansa.
Tämän jälkeen esitti ponslvallokun-ta
kaivostyöläisten Järjestämistä kos­kevan
ponnen^ Joka oli laadittu käy­dyn
keskustelun mukaisesti. Ponsi
hyväksyttiin. Samoin hyväksyttiin
ponsi koskien puutavaratyölälsten Jär-jestjmlstä.
Protesti Arvo Vaaran puolesta,
joka vetoaa työväenjärjestöjen yhteis­toimintaan
Vaaran puolesta, hyväk­syttiin
yksimielisesti. Konventsioni
vaatii toveri Vaaran vapauttamista
vankilasta Ja mätkäistyn sakon pe­ruuttamista.
Fraktsiotoiminnasta
esltcttUn kaksi alustusta. Sault Ste.
Mariesta Ja Sudburysta, Joista viimek.
slmalnlttu alustus hyväksyttiin.
Eriand Kuuselan Juttu,
Joka on saanut huomiota osakseen
Soon Ja Bruce Mlnen puolueykslkkö-
Jen välUlä. tuli konventslonln käsi­teltäväksi.
Konventsioni havaitsi
Kuuselan väitteet aiheettomiksi. Juttu
kokonaisuudessaan osottautut olevan
täydelleen perusteita vailla.
Tov. Jääskeläisen sairauden
Johdosta esitettUn konventslonllle har­kittavaksi
rahallisen avustuksen hank­kiminen
hänen matkaansa varten
Suomeen. Katsoen siihen, että tov.
Jääskeläinen, joka on Innolla toiminut
vointinsa mukaan piirisihteerinä, on
parantumattomasti sairas' Ja olisi hä­nen
päästävä Suomeen perheensä luo,
hoitaakseen Itseään, otti konventsioni
tämän huomioonsa, alistaen asian ra-ha-
asialn valiokunnalle.
Pilrlsiteerin Ja Järjestäjän toimien
yhdistäminen
Konventslonlllp esitettiin alusius
piiritoimikunnan puolesta Jossa eh­dotettiin
piirisihteerin Ja Järjestäjän
toimien yhdistämistä yhden . henki­lön
tehtäväksi, vakituisella palkalla
Konventsioni kannatU näiden tehtä­vien
yhdistämistä Ja slirti rahästamis-kysymyksen
raha-asiain valiokunnalle.
Puolnesihteeri- Ja klellslhteeri-ehdoCtkalkst
päätti konventsioni asettaa Mac-
Donaldin Ja Hillin, jotka ovatalkaisem
minkin olleet näissä tehtävissä.
PUriJuhlat
Ensi kesänä pidettävien piirijuhlien
suhteen sukeutui Jonkunverran kes­kustelua,
puheenvuoron käyttäjien oi.
lessa Sudbuiyn kannalla, jossa tähän
saakka on saavutettu parhaat tulokset.
Konventsioni edelleen asettui, kan­nattamaan
Sudburya. Myös Soossa
päätettlUi pitää pUriJuhlat. mutta
myöhemmin kuin Sudburyssa.
Piirin toiminnan rahastamisesta
keskusteltaessa el kokous hyväksynyt
piiritoimikunnan suunnittelemaa' dol­larin
veroitusta piirin kassaan jokai­sesta
puhetilaisuudesta. Pliriveroituk-seen
nähden päätetyin pysyttää 5-
sentin pllrlvero sen lisäksi, että jo­kainen
kaupunkijärjestö toimeenpanee
kahdet Iltamat plirlrahaston hyväksi.
Stumifia
PääkonsoUvirasto
koko Caoadta •axtea saotBtsa kslk.
kia maan vnralBselle «diatak»dl«
konlovia tebtfivii, aatfts poni»
matkustusta varten kotimnhaa tai
mnaall», vahvistaa adädrioja, Ula^
ndksiä y.n>., sehrittiS paiaiS. fä
maita Suomea kanmhrfsaa koldii-tnvia
asioita.
Osoite:
Coasolate GaMral of
Boom 918
1410 Stanley Street; MöBtKsL
(Corner SL Cathaiioe aad ^aalay).
AKSEU RAUANHEIMO.
pSfikoasaB
lisäksi on SnomeQa
Canadassa: Konsoli £rick J . Xmta»
Port Arthur, Ont. — Adiel SAaxi-mäki,
319 Bay St, TorontOb OatL .
H. P. Albert Hermansoa, 479 Mpin
St., Winnipeg, Man. — Thomas
Franssi, Box L. Copper Clifi; Oat
Charles E. Magnusson M l>odc St»
Saint John. N, B.
AHAA
S U O M E E N
Kurssi Snomen Markkaa
iCanadaii DoIbilBte
UUl£TysniLUT«
iOe ULhetyksista aUe $20:00, 60.e U-hetyksistft
920.00~'$49.09, 800 l i -
betyksistä 9S0.0O-470.99 Ja f 1 ^
Ifthetylbästa |80.00--«100LOO tOA
e6e jokaiselta seuraavalta «Dnvalta
sadalta dollarilta.
8EhkSMBoa»IElMlyUslB «nH M -
oetyskolät $8^60 UhetyMti.
Suoniea raliaa Mtetaaa* B^masl '
$2.46 sadasta Smksta.
Tehkää I&hetykset «aoltedia:
Box 69. SUDBUItT. «MfT.
LAIVAPILE1TEJÄ Mr/DJUUf
flElPUSTAKAA PILETTIA9HMTA
VapaadeDe ottavat caluiv&ilyUi
/astaan nyOsldns
TAPAUS PORT ARTHUR BRAMCH
816 Bdsr Sbrat;
_ Port .Artl»^ ,
VAPAUS MONTREAL BRANCit;
1887 St AatolaeSt, ^
n
'•f
CHARLES HAAPANElf,
Osuaskauppa, Timminib Ont
A. T. HUX. ^
967 Broadviev Ave., Taroato, Oitt».
DAVID HELIN '
eri paikkakunnilla ip«Ai>-Ontafioi9a
J. OKSANEIf i
Eirklaxid Lake, Oat. . 'M
JOHN VUORL ^'
South Poreaplne. Ont
vastaa kansalUäa etoja — ei ainoas*.
taan porrariston etuja, vaan myöckln
poroletariaaän Ja talonptäkaistoti etuja.
£^ saartoaimUa porvaristoa sentähdao,
pufäostas.päitä et^Ja Jm risttriitaisnus^ican.
taistäidcysyiftyfcdssä proletaarista ku-ntöusHikrttä
vasitaan Ja agrauikumo.
usta vastaan. Se pyrkii my&s.talou­dellistin-:
spphnuksfin. Puheessaazi n
kongressissa Lenin määrätysti korosti
edelQsen lajin 8(q)Imuk8ia, ]a, niitä ko­rostetaan
.myös meidän teeseissäm-
Tov. Bennettin käsitteissä sitä vas­toin
Mviää koko ristiziitojen pohja
kansallista riippumatt<Hnutttta vaativi­en
slirtomaidpn etujen Ja imperiaKs-min-
viUilta, Ja samalla häviää ,riyös
t i Q J M ^ .vs^^aao- Sitä j^t||äj tiK»]^
gentähden, että se ei näitä etuja puo-salUsea^
ItuidbKtajen " ia
Imperialistisen siirtomaakoxttennon
väliltä. Tov. Bennettille on kaikki yk­sinkertaista:
on olemassa vain kaksi
leiriä; toinen vastavallankumoukselli­nen,
toinen kumouksellinen," Ja kum­mankin
leirin sisällä on kalkki selvää
Ja yhtenäistä, el ole mitään poliittisia
eroavaisuuksia. Todellisuudessa eivät
asiat kuitenkaan ole näin ykslnker-talsestL
Kiinassakin voi erlnälsbeM
pikkuporvarillisten iyhmien edustama
kansallisreformisna vielä saada aika
suuren polUttisen vaikutuksen työtä­tekeviin
joukkoihin. Intiassa sitäkin
enemmän.
''Ei edes Intian kansallisvällankumo-ukselUsessa
leirissä kaikki ole yhte-.
näistä. Tuo leiri Intiassa el ole lain­kaan
sam^ kuin tulee olemaan. tai
kuin eli v.v. 1918—19 taikka v. 1923
kumouksellinen leiri Saksassa, Silr.
tomaakumouksen leiriin siirtomaassa
sisältyy kumousliikkeen ensi valhees­sa,
monia sangen erSsfSä. alnelcsia;
Siihen voivat kuulua sellaisetkia pik­kuporvarilliset
• ainekset, jotka myö­hemmässä
vaiheessa suorittavat jopa
fascistista osaa. , Virheen tekee jos
kannistelee tätä leiriä Ja kuvaa sen
kflifcissa 'vaiheissa kumoukselliseksi
kohortiksi. Asiat eivät ole niin. Mo­net
ainekset. Joista htxomenna ken­ties
tulee vihollisiamme, ovat tänään
mielialaltaan kansäUiskumoukselUsia.
Pitää nähdä näiden asiain liikunta.
Pitää myös oikeassa valaistuksessa
nähdä kansallisen porvariston leirin
nen, vastavallankumouksellinen puo­lue"
— nämä- ovat hänen sahansa
Hän ei ollenkaan yritä;, tarkemmin
luonnehtia tätä puoluetta^ Sitten ku­vaa
hän asian niin kuin muka minun
ajatukseni mukaan tuo puolue olisi
"erinomainen kuinouksellinen puolue'
Ei toverit, el se vallankumouksellinen
puolue ole. Tov. Losovski Jopa vält­ti,
että teesini sisältävät kehoituksen
"tukemaan svarajlsteja". Ja piti sitten
pitkän puheen tukemista vastaan. Tee­seissä
on päinvastoin sanottu, että
sv^^jisteja ei saa tukeia vaan pitää
"siekailematta paljastaa". Harjoittaako
tämä puolue prppogandaa Britanniaa
vastaan? Kyllä. Millaihen on sen oh­jelma?
"Intian vapauttaminen ilman
kahsaHlsTrfbrmlstinen luonne. Bezmist-ät^
äkS m t t ä ä t f ^ i u ^ eshn.
svarajipublUe Intiassa on /ijorvarilli-väkiyaltaa".
Siis paljon melua Ja vä­hän
asiaa. Englannin Imperialistisen
porvariston' äänenkannattaja "Times"
kirjoitti .svarajistlenr johtamasta lx>l-kotista
BardoUssa n^nr
"Yli sadassa Bardolln kylässä, joi­den
yhteinen väkimäärä on yli 80,000
on kunnioitus. lakia ja valtaelimiä
kohtaan suuresti vähentynyt, ja alem­mat
hallituksen virkamiehet koko täs-läirissä
ovat elintarvevarusteluun
nähden riippuvaisia hra V. PateUsta
(svaraJIstL — K.) Ja hänen "enkraa-lelstaan".
Vaikka Jo huomenna sol­mittaisiin
Bardollssa rauha, niin tar-vitaan
monia vuosia ennenkuin tar­peellinen
fcäxinioittis laillista valtaa
kohtaan saadaan palautumaan".
"Kahden sadan vapaaeht(tfsea ka*
rinalaisuus Satyagrahossa aa tietojen
mukaan erincnnainen,.. Kun komls.
Vapauden lukijat
tekevät ostoksensa ainoastaan nil8<
tä llilckeistä mitkä Vapaudessa S-mottaa
Ja kehottavat naapureitaan*
kin tekemään samoin. Siten mene»
telien tuemme omaa liikettämme
sekä autamme sitä palvelemaan
mottajia rahansa edestä.
Yhteistyöllä oTemme liikkeemme
rakentaneet ja vain sen avulla me
voimme sitä edelleenkin kehittää
Siitä syystä älliämme unhottako
V^gauden^ln^^
sauna ja uima allas
Auki joka p&ivS kello i pUvUU
12 yaiBL
142 Durham laidalla/Sadbiir7,Oafci
Pubelin 8268
NESTOR PUSKA
Parturiliikkeenl
7 burliam St. SadlMoy, Oat
Palvelee teitä aina aoIiisU ammat­titaitoisella
työllä. <MTV.
MATTI AHO
saari viime kuussa vieraili Bardollssa
vallitsi siellä täydellinen hartal. Kalk­ki
talot kylässä oli suljettu Ja kadut
miltei tyyten vailla Ihmisiä, Kun ve­rojen
kokooja. Joka persoonallisesti
nauttii suurta kunnioitusta, oli hiljat­tain
siellä, täytyi hänen hankkia up­seerilta
Satyagrahossa lupa auton
vuokraamiseen matkaansa varten*. Mut­ta
varsinainen taistelu paisuu sadon
aikana, sillä henkilöt. Joiden maat
myydään huutokaupalla, muokkaavat
tätä maata. Ja aikovat korjata sUtä
sadon. Kuveriiööri tarvitsee suuren
poliisijoukon kyetäkseen tämän estä­mään."
«
Jos meillä Intiassa nyt olisi olkea
kommunistinen puolue, niin tämä
kamppailu Bardollssa antaisi meille
mahdollisuuden käyttää hyväksemme
Joukkoliikettä, mutta nykyoloissa me
emme ole kyenneet sitä hyväksem­me
käyttämään. Svaraji-puolue Jär­jesti
tämän kamjqjailun Bardollssa
aivan kuin laboratoriossa, rajoitetul­la
alueella, Jolla kulakklainekset ovat
voimakkaammat kuin missään muual­la
Ja Jolla siis on pienempänä se
vaara että liike laajenisi välittjänästi
Intian talonpoikaiston suurten Jouk­kojen
liikkeeksi. Tällainen'Oaborato-rio-
mielenosoitus" on nUn tyyj>iUlnen
kansallisreformlstisen porvariston op-positslolle.
Mutta tämä ei ole vasta-vallanktimouksellista
esiintymistä. Nuo
"vastavallanlounoukselliset svarajistit''
ovat pttyoeet esini. meille myätämie.^
liseen Imperialismin vastaiseen Uit­toon.
Tov. Bennett tietää vallan hy-vin^
että k ( ^ ^ t i a n kansalliskongres­si,
jossa syarajistit eivät ote tOceaaa
siipenä vaan keskustana, loiuluu ny­kyään
Imperialismin vastaiseen liit­toon.
Onko tov. Bennett mHinlnksftn
esittänyt vastalausettaan tätä vastaan?
Intian kansalllskongresän pääsihteeri*
nä on nyt Nehru nuoresii^ kansai*
lisvallankumouksclllnen. tasavaltalal»
sen puolueen Johtaja. Hänen isänsä
Nehru vanhempi oq tyypillinen svara-jl-
johtaja; hän oli muiin muassa Us.
nä konfiressissa Mosicovassa Jokakimn
kumouksen K vuotispäivänä. BSoIstu-tan
näistä pikkuasioista sen «äbden,
että hänet oU tänne kntsunut tämä
sama tov. Bennett, Jcrfca nyt icaogres-simme
edustajille kuvaille i^amjisteja
pelkiksi vastavBlfankirniouksrllfcdlptl.
Mitä sitten svarajistifc orat? Ne
ovat Intian kansallisen porrariston
edustajia, tyypllliaiä kansaHisnCannis-teja,
tyypillisiä porvatilUsla oppositsl-oni-
sovittelljoita. kansallMa kamele­ontteja.
Kommunistien ptttt Usit*
taakseni imperialismin vastaisen liifeDn
sisällä jyrkästi talstdia
nämä ihmiset Matta yna vihan
Intiassa kuin tuon liitonki •isillä
emme svarajlsteja viUnaBdfaBaklia
määrin isaa paijastetoksi siitt, että
alamme kirkua: he ovat vaständlan-kumoulcselllsla
eivätkä m l t i i a aBnata.
Svarajlsteja voidaan venata kädet»
teihin tsaarid atfeflftB Vi^titi» ti'. tfH-loin
asettanut kadetteia ykabdcextal*
sesti samalle laadaBe mxääea. vxiXa^
vaJlankiimoukMllisten.,|ycaTO^ Leidn
kuvasti Icadetit niin liyvin ctli pans
on käyttää tiäneii'*<nnia sa£io;saa:
CftttlcY