Vapaus, May 25, 1926

              Tjwäen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestynieenä joufc)](iä
• voi työväenluokka voittaa!
Na6Ö—1926 .Fedejeated P r e s ^ jäsen \ Tiistaina, toukok. 25 p;gä—Tues., May 25, 1926 MemberCThe Federated P r ^ X Vuosik.—Yoli X
ENGLANNm
TAISTELUT
Hulenkaivajat lujina— Hallitus suunnittelee
kuristustoimenpiteitä — Miten pe­tos
tapahtui
HIILILAKON SEURAUKSET A L K A V A T TUNTUA
MAS PALKITTU —KIILISAARTO
THO-Lontoo.
— Viime torstaina pide­tyssä
kaivostyöläisten: k<Ao maata
jtäsittävässä edustajakokouksessa Or
ii käsiteltävänä hallituksen esityk­set
Kokous hyväksyi päätöslauselman,
jossa sanotaan, että kaivostyöläiset
^vät voi hyväksyä jnitään edellsrtet-
' tyjä palkkain alentamisia, eikä
myöskään fiitä ehdotusta, että palk-ikalautakunnan
puheenjohtaCjaksi a-setettaisiin
"puolueeton"/henkilö.
Päätöfllauselmassa - sanotaan edel­leen:
"Me vastustamme .puolueetto­malla
puheenjohtajalla varustetun
]autakuiMian asettamista, jonka lau­takunnan
valtunkdin kuuluisi pois-taatarpeen
vaatiessa nykyinen koko
maata käsittävä' alin palkka j a aset­taa
sijaan erilainen minimipalkka
eri piireissä."
Kaivostjröläiset lujina
EIräs Lontoossa työskentelevä ca-nadalainen
sanomelehtimies -kirjot-
- taa, että .kaivostyöläiset -ovat j o e n ­tuudestaan
tunnettu sitkeiksi ja
päättäväiäiksi taistelijoiksi. Hän se­littää
mielialan kaivostyöläisten kes­kuudessa
kaikkialla maassa olevan
selv5nti hallituksen ehdotuksia vas­taan.
Mainitsee .miten maltillisem­miksi
tunnetut Nottinghamin ja
Derb^shiren hiilenkaivajatkin ovat
kieltäytyneet antamasta j o h t a j i l l ^n
vapaita valtuuksia neuvotteluja var­ten.
Jos. mieliala, kaivosmiesten kes­kuudessa
kaikkialla maassa on s a ­manlainen
kuin etelä-Walesi8sa,
niin ei sovintoa saada aikaan ny>-
kyisten ehdotuksien pohjalla, sanoo
hän edelleen. - • '
Hiäenkaivajain vaimot ovat k u u -
lenuna päättäväisempiä kuin heidän
mieiiensä. He eivät missään tapa­uksessa
tule hvväksymään pienem­piä
palkkoja, allä he.tietävät ennen
lakkoa vallinneiden palkkojen riit­tämättömyyden.
Miten suurlakon johto- menetteli an-tentuessaan.
Maanantaina t.k. 10 p. esitti hii—
lifcomLssionin puheenjohtaja Her­bert
Samuel suunnitelmansa hiilen-kaivajain
edustajille, jotka sen h y l ­käsivät,
koska se,edellytti, palkkojen
laskemilta.
Seuraavana päivänä esitti Samuel
suunnitelmansa ammattijärjestön
pääneuvostolle, joka sen hyväksyi
miltei sellaisenaan. Tämän, jälkeen
esitettiin nämä samat ehdotukset i l ­lalla
kaivostyöläisten liiton johdolle
vltimaattumina. Kaivostyöläisten
johto ei saanut tietää suurlakon pe­ruuttamisesta,
ennenkuin se oli jo
julistettu.
Täten tapahtui suurlakon johdon
suurpetos.
Tämän jälkeen pvs:^ työväestö
vielä kuitenkin taistelussa, mutta
rautatietyöläisten johto toki toisen
petoksen suostumalla allekirjotta-maan
työnantajain kanssa häpeälli­set
ehdot. Tämä aiheiutti sitten l o ­pulta
työläisten rintaman rukoilemi­seen.
•
Hiilitaartoa on jatkettava
Hiilenkaivajain lakon yhä jatkues­sa
ovat Kommunistinen internatio-nak
ja Punanen taloudellinen i n -
Hallittis aikoo tehdä tämän suun­taisia
ehdotuksia piakkoin.
. Kapitaiifttieni tunnustnsko?
Lontposta tulleessa tiedossa ker­rotaan,
että rautatieläisten kansal^^
liseii union pääsihteeri J . H . Thomas
on muiden saamiensa kunnianoso-tusten
lisäksi valittu Kuninkaalli­sen
siirtomaaseuran varapuheenjoh­tajaksi.
Hiiiilalcon seuraukset tuntuvat :
i K u n hiiltä ei ole kaivettu vapun
jälkeen tonniakaan, niin rupeavat
sen seuraukset tuntumaan maan
teollisuuselämässä. . '
Rauta- j a terästeollisuus on t o i ­mettomana.
Viidestä suuresta rau­tatieyhtiöstä
harjottaa neljä liiket­tä
vain puolet normaalisesta mää­rästä.
Monet eri teollisuuslaitok­set
kärsivät jo hiilenpuutteen takia.
Viimeisten tietojen, mukaan ova;^
hiiliparoonitkin hylänneet, pääminis­t
e r i n hallituksen puolesta tekemän
välitysehdotuksen. Työnantajat vaa­tivat
, kahdeksan tunnin työpäivän
käytäntöönottamista, johon . taasen
hiilenkaivajat eivät voi missään ta^
pauksessa suostua, sillä nykyään on
käytännössä seitsemän j a seitsemän
j a puolen tunnin päivä. •
H i i l i l a k o n sopiminen näjrttää täi-,
lä erää siirtyneen pitkäksi ajaksi.
Pääministeri tehnee uuden yrityk­sen
noin viikon päästä.
-Työläisten '. tyohoa palaamiaen -
Työläiset palaavat kaikilla teolli­suusaloilla
työhön*.' 'Joitakin t a ­pauksia,
joissa työnantajat, eivät o-le
suostuneet , ottamaan takaisin
suurlakossa olleita työläisiä, on sat­tunut.
Samoin on syntynjrt riitaa
sen johdosta, että työläiset eivät
halua työskennellä lakonrjkkurien
kanssa, joita he vaativat erotetta­v
i k s i . .
JaHdnetyöllnsten
latto jatkuu
Quebec. — 'Mitään muutosta ei
ole tapahtunut paikallisessa palkka-riidassa.
Viime viikolla pidetyssä
lakkolaisten^ kokouksessa, jossa oli
paikalla noin. 700 henkeä, vahvis­tivat
lakkolaiset päätöksensä; olla
palaamatta työhön, ennenkun työn­antajain
yhdistys suostuu: alotta-maan
neuvottelut uudelleen.
Lakkolaisten tarkotuksena on
saada muutoksia välityslautakiinnan
äskettäin hyväksj^iin palkkoihin.
UH^omaalaisten puolus­tus
saa kannatusta
Yhdysvalloissa
Washington. Länsi-^Pennsylva-nian
ulkomaalaisten puolustusneu­voston
koolle kutsumaan kansallis-konferenssiin
: Washingtoniin oB' saa­punut
150 'edustajaa. Kaikki yh­teenlaskettuna,
edustivat nämä e-dustajat
noin 700,000 työläistä.
Edustettuina . o l i . yhdeksäntoista
udiota, kuusi sekalaists^ työväenjär­jestöä,
puolalainen katolilainen unio,
jossa on 150,000 jäsentä j a kaksi­toista
ulkomaalaisten työläisten
puolustusneuvostoa.
Illinoisilainen kongressimies Sa-bath
puhui konventsionissa. . Hän
ruoski ankarasti ulkomaalaisten työ­läisten.
kiristyslakiesitystä j a selitti
sen tarkotukseksi . lakossa . olevien
ulkomaalaisten piiskaamisen j a po­liittisiin
järjestöihin kuuluvien vai­noamisen.
Pysyvä järjestö perustettiin ja
sille valittiin toimeenpaneva komi­tea.
Päätöslauselma» jossa tuomi­taan
ulkomaalaisvastaiset lakiesi­tykset,
hyväksyttiin. Myöskin hy­väksyttiin
yksimielisesti, että ale­taan
ulkomaalaisia työläisiä järjes-tiimään
unioihin.
I 1^
Kapitalistinen palatsikumons
Teollisuuden vara-ar-meiaa
värvätään
Syntyväisyys laskee ,
Ottawa. •— Tilastotoimiston tie­tojen
mukaan, on syntyväisyys C a ­nadan
englanninkieltä puhuvan Vä­estön
keskuudessa laskenut huomat­tavasti.
, V . . 1921 oli 24.5 synty-njrttä
tuhatta asukasta kohdan. V .
1925 oli ,se laskenut 20.1. Kuole­vaisuus
on myöskin laskenut 10.0
- Varsova. -Ä.•^pilsudski on nyt
Varsovan heAa% , Pilsudskin leiris­tä
4äheWtyt tiödo^ kertovat, että
koko ;Puola on: rauhallinen j a että
Pilsudskia. vastaan nostatetut jou­kot
ovat palanneet .ka8arm'eihinsa;
Pilsudskin kannattajat ilmottavat,
^ttä kun Puola" oli .vaikeassa talou­dellisessa
pulakaudessa j a kun, malal­la
oli kehno .hallitus, niin oli val­lankaappaus
sentakia välttämätön,
sillä maa tarvitsee hyvän j a rehel­lisen
liallitukseii,.Vjoka on halukas
suojaamaan Puolaa,: vaikkakin se
vaatisi suuren 'armcian. Pilsudskin
tarkotuksena ci : o l e ollut kumota
vallitsevaa järjestblmää, vaan sen
johto.
Väitetään, että kaappaus olisi
tapahtunut kuitenkin myöhemmin j a
paljoa verisemmillä seurauksilla, jo­ten
oli parasta ^ suorittaa se ajois­sa
mahdollisimman rauhallisesti ja
vähin uhrejjn.
' E i halua diktaattoriksi
Pilsudskin apuri Wienawa väit­tää,
että Pilsudski ei halua tulla
diktaattoriksi;.: vaikkapa koko Puo­lan
kansa tahtoisi. Todellisuudessa
on hän nyt > jo diktaattori.
Pilsudskin puoluelaisten kerror
taan tyhjentäneen: Puolan valtio­pankin
saadakseen rahaa vallan­kaappauksen
johdosta syntyneiden
menojen maksamiseen. Tämä' on
vain omiaan pahentamaan Puolan
entisestään vaikeata taloudellista a-semaa.
Pilsudskin tarketuksena kerro-
.taan:>?olevan ' parlAhentin "'Kokoon-kutsumisen
presidentin villitsemistä
varten. Oikeistolaiset ovat päättä­neet
olla poissa mahdollisesti ko­koontuvan
parlamentin istunnoista
saattaakseen uuden'presidentin va­litsemisen
laihomaksi.
Uusi orienteeraus politiikassa
Venäjää vastaan :
Yhtenä syynä Pilsudskin vallan­kaappaukseen
arvellaan olevan enti-fiesco
kaali hu-iiaisia
tyolaisia
Ottawa. — Parlamentin alahuo­neessa
tiedusteli työväen edustaja
Heaps Winmpegistä, tietääkö halli­tus,
että Beaco on tilannut Winni-pegistä
sata työläistä työskentele­mään
Glace Bayn kaivannoissa,
vaikka Glace Bayssa op satamäärin
työttömiä työläisiä. Tämä tilaus o-
Iisi lisäkäi tapahtunut hallituksen
työnvälitysjärjestön ' kautta.
Työasiain ministeri: E l l i o t j a s i i r -
tolaisministeri Stewart eivät tietä­neet
mitään.-koko asiasta. He o l i ­vat
sitä mieltä, että niin ei -soisi
tapahtua j a lupasivat ottaa asiasta
selkoa. ;
Besco haluaisi nähtävästi kuuliai­sempia
j a nöyrempiä työläisiä ja
antaisi sentähden paikalla olevien
lottuneiden j a vanhojen työläisten-sä
kuolla vaikka' nälkään.
VBiTSIONI
ASETTANUT U ^ SIA TYOEHTOVAATIMUKSIA
DARROW LIITTYY^ TYÖLÄISTEN
PUOLUSTUSLIIKKEESEEN
9.1 ta\ipaukseen samoina. vuosina^ sen hallituksen suhtautumisen Neu-
C h i c a g o . — ( F e d . Press) ~ K u u -
liiisa lakimies' Clarence I>arrow on
liittynyt International tiabor Defen-se-
järjestöön. Kuten 'tunnettua,
toimii tämä järjestö työläisten puo­lustajana
j a on se läheisessä kos­ketuksessa
kommunistisen liikkeen
kanssa.
oikeus evätty
Ottawa. - — P a r l a m e n t i n rauta-tieasian
komitea eväsi viime viikol­la
-'oikeuden rautatien rakentami­seen
Red Laken kulta'^lueelle.:
Esitetyn suunnitelman mukaan
oli: aiotun yhtiön tarkotuksena r a ­kentaa
rautatie- Quibellistä: Trans-continental
rautatien: varrelta poh­joiseen,
maanviljelysseudun halki^
Red Laken alueelle. Rautatie olisi
aluksi käsittänyt noin »satakunta
mailia. Myöhemmin olisi yhtiö
rakentanut tarpeen mukaan lisää
n i i n pitkälle, että olisi päästy y h ­teyteen
Canadan kansallisen 'järr
jestelmän: Hudsoniv Bayn: ranta­t
i en kanssa.
Nähtävästi aiotaan mahdollisen
rautatien rakentaminen säästää C a ­nadan
kansallista; järjestelmää var­ten.
Kaamea tapaturma
NeuvostoUitossa
: Moskova. I—I Viisitoista kaivos­työläistä
sai viime keskiviikkona
surmansa, kun koneisto, mitä he
olivat kuljettamassa Khalupovossa
radan poikki, t u l i kosketukseen kor-keajännityksisen
sähköjohdon kans­sa.
vostoliittoon. Jonkun verran ystä^
vällisellä '.'suhtautumisella; Neuvosto­liittoon
oli entinen hallitus laske­nut
voivansa parantaa maan talou­dellista
asemaa. Se suututti P i l -
sudskia, joka on aina ollut bolshe-
:vikkien leppymätön vihollinen.
Päästyään valtaan tulee' hän to­dennäköisesti
uudistamaan Puolan
suhtautumisen • Neuvostoliittoon en­tistään
julkeammaksi. Reunavaltiot
käyvät parasfaikaa neuvotteluja
yhteisestä politiikasta Neuvostoliit­toon
nähden.
I Montreal. — Täällä koolla ot-. Rautatien^ rakentamis- leessä Amalgamated ClotUng WbTl£.
e r s q f Amerien-järjestön konventsior/y
: nissä puhui m^rn. sosialidemokiriMtti- :
9en"?F6rwÄrä
han New • Y o r k i s t a , TämSn kaplfeil^V
listisen yhteiskunnan puoltajani Ja'
rakentajani^pu
Ensilisi^että ammattiyhdistyksiä 6^
voida käyttää yhteiskunnallisen,yatr'
lankumouksen hyväksi, «toiseksi».,«t^
•tä?-(ämm8it^
työsuhteiden parantamiselui»: koit";
manneksi, että ammattiyhdisty|kBi& r
^ i pitäisi millään . t a v a l l a eekottaa
politiikkaan, neljänneksi, että jär-^
jestöjeii' jäsenellä saa oBa p o l i i t U -
:BiaJ:;m^fpiteit^^
tenkaan saä sekottaa ammattiyiidis-tysten
toimintaan, ja viidenneksi, .
että edustajakokouksen tulisi liittää
järjestö A . F . L m.
^ämän puhujan tarkojbuksena oU
kidtäii 4rmmatti>iidistysteh4 j S ^ ^
tff Icaikki muu, p a i t ^ Qpmt^tk^\y9i--'\-
najan seuraajain kapitalistista y h -
teiskuntaa pönkittävä p o l i t i i l ^ . ^
Cahanilaiset^ yrittivät saada aikaan«
huoinattayan mielcno^tukMh .1^^
nen ryhtyessään puhumaan', inutta
epäonnistuivat siinä.. ^ } >
'v^ b'--^•,v•,;^^^-«-if^::;:;'--
Tjröfiantajaln uniot^
Välityslautakunnan päolueetonira-'i
Kultakuumeen ensim$i-set
uhrit
Hudson, Ont. —T Kaksi .nuorta;
vasta kuusi kuukautta maassa o l ­lutta
englantilaista on hukkunut h^enjohtaja Lazeraon puhui "Aornp-matkalla
täältä Red I^ken kulta'
alueelle. Miehet olivat tottumatto­mia
erämaan elämään j a kulkemi-seeh,
j a olivat lisäksi, perin kch'
nosti varustetut. ^
Täkäläinen nuiakuntapoliisi " o li
kieltänyt miehiä lähtemästä matkal-le.
Olipa hän polttanut miesten
valmistaman . kanoottipurjeeukin,
mutta f k a i k i s t a : : k i e l l o l t a huolimat­ta
olivat miehet päässeet painumaan
taipaleelle.
Heidän arvellaan hukkuneen pääs-tyiiän
Lac Seulin aallokolle, koska
heidän kanoottinsa on löydetty lä
heitä Canoe-joen suuta.
Toronto. —-Maakuntahallitus on
pyytänyt liittohallitusta Lontoossa
olevien virastojensa kautta ryhty­mään
toimenpiteisiin maanviljelys-työläisten
hankkimiseksi Ontarion
maanviljelijöille. Maakuntahallitus
on rytynyt tähän toimenpiteeseen
sentähden, että Ontarion maanvil­jelijät
ovat valittaneet työvoiman
puutetta. Maakuntahallitus on o l ­lut
kykenemätön toimittamaan
maanviljelijöille työvoimaa riittä-
•Västi. Y l i tuhannen miehen työ­voiman
tilaukset ovat sen t u o k si
lähetetyt liittohallituksen asutus- ja
siirtolaisministcriöUe.
Toivotaan tulevan kuukauden a i ­kana
saatavan ainakin viisisataa
miestä, jotka pannaan heti työsken­telemään,
maanviljelystöissä.^
• Tanskalaiset, sveitsiläiset j a hol­lantilaiset
pVat suosituimpia.
Ranskalaiset väittävät
edenneensä Maro­kossa
TaiYaaseeDhuutava rikos ihmisyyttä vastaan
Miksi eiväkriffit saa sairashoitoa?
Ruotsalainen sotakirjeenvaihtaja
VValdeniar Lanke, joka on oleskellut
riffiläisessä Marokossa, kirjottaa
eräälle tukholmalaiselle porvarisleh-delle
ylläolevln otsikoin m. m. seu­raavaa:-
^
ret määrät kaiken lajisia aseita ja
sotatarpeita. , •
Mutta kahdenkymmenen vuoden
sotien aikana ovat riffit olleet ko­konaan
vailla koulutettuja lääkäre­jä
j a rohdoksia, ellei oteta lukuun
. , ^ , aasinkuormaa lääkkeitä, mitkä myö-kuasukkaat
parasfaikaa epätoivoi­tätuntoiset'
englantilaiset onnistui-sesti
vapaudestaan. En tahdo täs-teenliittymät
ovat kerta kerralta
koettaneet lähettää sekä lääkkeitä
että lääkärejä onnettomille haavot-tuneille
ja kaasumyrkytetyille R i f -
fissä. Mutta kaikki kokeet ovat tä­hän
asti epäonnistuneet, kun. so­taa
käyvät europalaiset valtiot ovat
asettaneet voittamattomia esteitä
sä puhua heidän luonnollisesta oi-»^ ^ „' i * /•
k . M r . P « , f . « n if, P r,Hi,vvtP, > r , i« vottuneiden alkuasukasten (ja so-tavankien)
ainoana lääkitsijänä on
kcjdestaan itsenäisyyteen j a riip
pumattojmuuteen "kristityistä"
päällekarkaajista ja ."suojaajista".
Tahdon vain todeta yhden seikan:
Rani^kalaisilla ja espanjalaisilla ei
ole vastustajinaan villejä j a kurit­tomia
ryövärijoukkoja vaan kansa,
jonka johdosta on sen valitsema
sulttaani, minkä suurimpana toi­veena
on saada työskennellä kan­sansa
parhaaksi rauhassa ympäröi­Fez,
Ranskan Marokko. — Keski­väin
kansain kanssa.
viikkona ilmotettiin täällä, että .
ternationale"'"k;hot7an;eT"ka'iki'e„ j ranskalaiset joukot olivat edenneet , Tämä valtio on muodostettu mi-maiden
työläisiä toteuttamaan käy- | »ähes kuusi maiUa saman päivän aa- ta vaikeimmissa ulkoisissa olosuh-tännÖ55ä
tunnussanan: Ei tonnia- f kahdenkymmenen maihn- r m -
kaan hiiltä E n g l a n t i i n ! i tamalla riffejä vastaan aletun hyök-
' ! käyksen tuloksena. f.
Hallitu* anttnBittele^ kuri»ta6-
toimenp<,tetta
Viime keskiviikkona käsitteli m l -
nisteristö istunnossaan vasta päätty­neen
sunrtaistelun johdosta koituvia
toimenpiteitä Ministeristö suunnit­telee
ryhtymistä toimenpiteisiin, j o i ­den
kautta voitaisiin ehkäistä suur­lakot
tulevaisuudessa. Tarkotukse­na
olisi saattaa suurlakko rikoksek­si^
valtiota vastaan, pakottaa uniot
käyttämään salaista • äänestystä,
saattaa rauhallisen lakkovartioinnin
vääriidcäyttäminen mahdottomaksi
ia saattaa järjestöt vastuunalaisiksi
työnantajiUe mahdollisesti aiheu­tuneista
vahingoista.
Työn vaarat
Montreal. — Ste. Theresessk, noin
19 maiiin etäisyydessä täältä poh­joiseen,
hävitti tulipalo Colonial
Piano Companyn tehtaan, salvaten
poispääsyn tehdasrakennuksesta 13
mieheltä-
Miehet roikkuivat -ikkunapielissä,
kunnes pelastusportaat ojennettiin
heidän pelastamisekseen. Sanotut
13 miestä saivat vaikeita palohaa­voja,
joista koitunee yhdelle kuo­lema.'.
Yhtiön kärsimä vahinko on noin
170;00& dollarin k o r i i l l a.
vat viime kesänä salakuljettamaan lähettämisen tielle. Vaikeudet l i -
rif f ien alueelle. Sairaiden j a haa- sääntyvät myös sen kautta, että
r i f f i t ovat verenhimoisten vihollis-tGn
k a i k i l ^ puolin ympäröimät.
teissä. Riffiiäiset ovat ilman nyky­aikaisia
aseita' 20 vuoden ajan käy­neet
epätasaista taisj:elua espanja­laisia
vastaan j a sen kautta on
myös syntynyt yhteenliittymistarve
läheisten heimojen kanssa. Yhdis­tynein
voimin ovat he onnistuneet
torjumaan espanjalaisten hyökkäyk­set,
j a mikäli r i f f i t ovat tulleet y k -
simielisemmiksi j a lujemmiksi, ovat
he voindet siirtyä vastahyökkäyk­siin.
Suuren urheutensa avulla on­nistuivatkin
hc vähitellen vallottaa
yhä useampia espanjalaisia Itnnak-.
kelta, j a siten hankkia itselleen ny­kyaikaisia
kiväärejä, tykkejä ja
ammuksia. Viime vuotinen sotaret­ki
(jolloin r i f f i t muka nujerrettiin!)
päättyi siihen, että sekä espanjalai­silta
että ranskalaisilta otettiin s u u -
nykyään yksi alkuasu^is-sairaan-boitaja,
joka on aikaisemmin pal­vellut
jotakin lääkäriä Algeriassa.
En ole ollut tilaisuudessa näke­mään
hänen lääkevarastoaan, mut­ta
kuuluu äe olevan täysin lopus­saan.
Sotilaiden ainoana lääkkee­nä
on — kuten Abd-el-Krim itse
lausui — kärsivällisyys. Espanja­laiset
ovat perinpohjin hävittäneet
kaikki sairaalat, jotka he ovat o l ­leet
pakotettuja jättämään, j a eu­ropalaiset
ovat taas pommittaneet
raunioiksi rif f ien sairaalat.
Tällainen on vapaudestaan j a i t -
senäisjrydestään taistelevain riffien
asema. Ja; tämä ei koske ainoas­taan
sotilaita vaan myös vaimoja
j a lapsia (sekä europalaisia ''sota­vankeja!)
Tämä seikka yaikuttaa
hirvittävän masentavasti siihen, jo­ka
minun laillani on ollut t i l a b u u -
dessa näkemään joukottain rujoja,
joiden ei olisi koskaan tarvinnut
t u l l a < r u j o i k s i , jos he vain olisivat
saaneet apua, joka on jokaisen haa-votetun
oikeus. Ja entä kaikkia
noita naisia j a lapsia, jotka saavat
jälelläolevan . elämänsä ajan kärsiä
kaasubyökkäysten seurauksista ky­liä
j a kauppapaikkoja .vastaan!
Sekä yksityiset henkilöt että yb-
Ja kirjottaja huomauttaa, kuinka
kauheata on pienelle kansalle, joka
taistelee vapaudestaan ja isäinsä
maasta, nähdä sotilastensa veren
vuotavan 'kuiviin useinkin varsin
mitättömistä haavoista hoidon puut­teessa.
Miten pöyrist3rttävää täy­tyy
olla, kun nähdään vaimojen ja
lasten kärsivän kaasubyökkäysten
.^seurauksista, samalla kun tiede­tään,
että europalainen lääketaito
voisi lahjottaa heille lievikettä j»
ehkäpä parannuksenkin, mutta että
vihollinen sulkee heiltä kaiken täl­laisen
avun kuin kiinniruostunut
rautaportti. Jokaisen kristityn vel­vollisuutensa
on kirjottajasta saada
aikaan muutos näissä raakalaismais-sa
olosuhteissa ^ j a koettaa auttaa
riffejä lääkärien ja rohdoksien
muodossa.
Kuten nähdään,' paljastaa ruotsa­lainen
sivistynyt porvarillinen k i r -
jotuksessaan kansainvälisten impe­rialistien
eläimellisyyden kaikessa
hirveydessään, samalla k u n artikke­lista
huokuu aivan toinen henki
kuin mitä on uhonnut niiden kan­sainvälisten
murhamiesten "ostaku-vauksista",
jotka, ensin kotimaas­saan
veren makuun päästyään, ovat
lähteneet vieraihinkin maihin Icyl-vämään
kadotusta j a kuolemaa. ^
Avioerot Canadassa
Ottawa. — Viime vuonna myön­nettiin
Canadassa enemmän.avioero­j
a kuin koskaan ennemmin. Myön-nettjrjen
. avioerojen lukumäärä, jo­ka
1924 o l i 643, nousi .'viime vuon­na
651.
Omituisena ilmiönä pidetään s i ­tä,
että Canadassa myönnettiin a-vioero
270 miehelle ja 272 nai­selle.
Muissa maissa ovat naiset
huomattavana enemmistönä avio­eron
hakemisessa. -
Ranskalaiset taas pom­mittaneet
Damaskoa
e
Lontoo, — Daily Expressillc D a ­maskosta
tulleessa tiedossa sano­taan,
että kaupunkia on pommitet­tu
tykeiUä ja lentokoneista. Y li
500 siviilihenkilöä, niiden juokossa
naisia j a lapsia j a noin 100 kapi­nallista
j a ^6 ranskalaista on t a ­pettu.
Kolme sataa taloa tuhou­tui.
Kapinalliset ovat perääntyneet.
Teräsvalimo palanut
Selkirk, Man. — Tulipalo hä­v
i t t i täällä Manitoba Steel FoUnd-,
ryn laitokset, saattaen noin kuusi­kymmentä
miestä työttömiksi ja
aiheuttaen noin 400,000 dollarin
suuruisen vahingon.
Mallivarasto,. konttori j a pienem­piä
välineitä saatiin pelastetuksi.
Työnantajan omaisuus oli tietysti
vakuutettu, mutta työläisten elämi­sen
mahdollisuudet. eivät ole.
Kaksi tuumaa lunta
paniain unioid^n" vaikutuksen 'II- $
sääntymisestä Yhdysvalloissa. Se^it^ ,
ti tämän liikkeen kasvaneen „ Vuo­desta
1919, jolloin silla olirZd&i&r-i^- |
jestöä, niin ^suureksi, että «e Mait^' ^
tää nyt y l i tuhannen järjeatjSä'ja i
noin 1,^00,000 työlHlstä. flän sa- i
noi tämän Voimakkaan kilpailijan .
olevan vaaraksi todelliselle t^Hvien-i^u
liikkeelle. 3yyks,i sanoi h&n ^6W,
että työväenliikkeen:: menettelytaröt v
ovat samat* jotka olivat, käytännSs*
sä viisikymmentä vihotta takaperin.
Tämän ) jälkeen hän ryl^yi jtufau- <-
maan roskaa teollisuusrlitöjen, so-vittelulautakunnista.
: kilttäön) e
koisesti Nfash-sopimusta. ; . v , , ' i
40 lunnia lySviikko ' '!
. Konventsioni hyväWi päätödau-selman>
jossa asetetaan 46 tunnin
työviikko ehdoksi kaikkiin työnanta­j
a i n kanss^ tehtäviin uusiin tySeh- ,
tosopimuksiin. * -> . '
Konventsioni ryhtyi myös kannat­tamaan
kaikkien täysien kansakdjtr
oikeuksien palauttamista ; Eug6ne r
Debeille j a l^aikille tyÖtaisteJujen
tai poliittisen toiminnan johdosta v
kärsimään^ joutuneille. 'EdeUeen -
päätettiin vastustaa ulkomaalaisten
rekisteröimistä j a sormenj&lkiku-vien
siinä käytäntöön ottamista.
' Samoin hyväksyttiin ,vaatimus a-limmista
palkoista j a työtehon, r a -
jottamisesta johonkin vissiin mää- ••
rään.
Suhde työväenpuolueen pera»^
,tamtaeen
Valiokunta hylkäsi ehdotuksen;
jossa kehotetaan järjestön v i r k a i l i ­j
o i t a ryhtymään toimenpiteisiin •
kaikki työläise^ käsittävän työväen-puolueen
perustamiseksi Yhdysväl- '
tohin, j a asetti sen sijaan ehdotuk­sen,
jossa ]au.<;utaan< pelkkä' toivo-,
mus sellaisen perustamisesta. Asiaa '
koskevassa keskustelussa arvostel- -
t i i n ankarasti tähän astista toimetto- i ::
muutta j a järjestön v i r k a i l i j a i n suo­rittamia
tekoja. Lopuksi hyväksyt­t
i i n valiokunnan lausunto.
^ Asetettuaan Hillmanin j a Schloss-bcrgin
järjestön jbhtajain ehdok­kaiksi
j a lähes viisikymmentä ehdo­kasta
järjestön johtoon, hajaantui
konventsioni sunnuntaina, 16 päi- ^
vänä t.k.
Sotilaskasvatus kou­luissa
Saskatoon, Sask, — Useissa pai­koissa
Saskatchewanin maakuntaa
«atoi perjantaita vastaan yöllä lun­ta
kahden tuuman verran..
MONTREALIN V^SKILUKU
Montreal. — Verotoslautakunnan
arvioiden mukaan o l i Montrealin
väkiluku vuoden lopussa noin 820,-
000.
Toronto. — Isänmaallisen j a so­tilaallisen
hexfgen pönkittämiseksi .
tullaan Toronton kouluissa kuluva­na
'tilivuotena käyttämään y l i . 36>-
000 dollaria, * Liittohallituksen sota-ministeriöltä
ja maakuntahallituk­selta,
arvellaan saatavan avtistuk- ..
sena 12,000 dollaria, joten kaupun­gin
osalle jäänee 23,000 dollariiil,
On mahdollista, että ^tänä vupn-na
kulutettava summa nousee mai-,
nittuasuuremmakisikin, sillä Oli käy- ',
tettävänä säästövaroja ^ oflcaisem-' \
milta vuosilta. *