Vapaus, March 16, 1948

              Tiistaina, maaliisk. 16 p. — Tuesday. March 16
l maatyöläiset pyrkivät
I Vfidysvaltoibin
* Mexico C J t y . M d « l k o . — fiifc.Vj
j M f k ' - l i t a n yiei-scii iy<iva*n]»ton f-ih-
! t<f*.-ris»yj f>n a i i t a n u : ohjee: paJkalJts-: .
1 o - i i f f j i J l c , «U;? si5;a t a h o l l a anneta {
) lupaa maaVyoJassten ;:ijrtymLv;Jte V b
Kapaihhilsu
T ä : e n kiKsumme kaikkia Suoma-l
a i s - C a n a d a J a i ä e n AajitiöonurJiciJu-
. J i i t cm j a * c n i ä o s a l l i i t u o i i i a n mitaikori-
• taiseen telJnevojmaieJun- m t s i a r u y j -
klipaUuui}. jonka jar)e';i<immc' ja'ii;i,'^-:
omaisen Juvan muka,i.jföii /iU^^inalai-
* e l U J » s S U U T j a : r n j j : i : ' i Ä i k maali.sk. 25
pna, kjo 7 J l l a ä a .
, K i l p a i l u ÄUC/ntz-la-iJS kiJpar;jja:ri o-mavalintaisfsfta
h l k k c t V Ä .yruraavilla j y n v i a v a i p a i s t a yhdy.svaltoililri n ä l -
t e l l n e l l l ä : lU-kkJ. nojapuav, ijyppv- r k a ä pakrxin vaskka Civat Ucdä. onko
a r k k u Ja m a i t o .<.ui ilrrjan mattoa f. sieJla l y ö t ä iavUivLv^a.-
N a i i l a vanen liikesarja rnatol!^ l VjraiJi-iU-n l l c i o j e n mukaan 5.000
Ctai i l m a n rnatV/a-. j n-)aa-.y6UlSta. on Ifeirlytync-enä urhel-
K i l p a i l u t ovat jiamaMa avokiJp-il- ' l u k c n t ä l l c l ä a l l ä , j o i l l a el oie tietoa
lut J a k a i k k i ovat oikeutetut p a l k i n - r m i t e n i«»avat t o i m c e n t u l ö n ä a . ,
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
flysvaJuiin puoiclla tyo'a ciyArrnxau.l
8ihte<;n«l<>n l a h o l t a on .«x-litctiy. et­t
ä rimmatl:-aidfi'to;ri'jt maatyöläiset
Puutarha vii jelykscstä
"Neuvostoliitossa
i Vitamiinit äiittayat
1 siipikarjan kasvua
f U'-ri€e yleisesti t u r i n c t i u a . y i t a ?.uu- | Siipskanan r a v i n l o k y s y m y s t c n suh-r
c n naapurimaamme .VeuvoslolJiKin • t w r j on lietoisuas l i s ä ä n t y n y t ruin
ol/^)ja eivät m a a m m e Ean^maJehciet paJjon v i i m e k s i k u l u n e i t t e n vuosien a i -
t o j c n saantiin, mc^^taruu-smitalJa l u -
k u u n o t u m a t t a . jonka voi saada ai­noastaan
llilto.mmc alalocn f;euran j ä ­sen.:
•
I J m o i t U u t u m l s c t p y y d e t ä ä n lekt-mäÄn
maallsk. 24 p . menncfAä; .
Tolyomme runsa.sta oaaiiottoo.
, V . - J a u . - i e u r a Comew.
: Arvo Vuori, puheenjohto ja;
T o i v o Niemi, Sihteeri.
Box 26, T l m m i r v i , O n t .
; Kauppakamariko
< työväen ajatusten
kontrolleriksi?
— P a i t s i klubeja, HulttuurtpaiatÄCja
j a kirjastoja Neuvostoliiton tuotanlo-laltoksUla
on y l i 50,000 punanurkkaa.
. Vancouver. — V a n c o u v e r i n kauppa­kamari
cMttl viime perjantaina l i i t t o ­h
a l l i t u k s e l l e , e t u , k o m m u n h t i t k l c l -
leiiiiijsiin työväen unioiden vlroLsia.
P ä ä m i n i s t e r i K i n g l l l e l ä h e t c t y . s s ä s ä h ­k
ö s a n o m a n s a vaaditaan toimcnpiteir
ta kommunisteja va-staan siten, ettei­v
ä t he voi v a i k u t t a a t ä r k e i m p i i n pal­v
e l u k s i i n kuten radioon, .opetukseen,
l i c d o n a n t o t o i m i m a a n . liikennelaitok­seen
j a s i v i i l i p a l v e l u k u n t a a n.
SUURI NÄYTÄNTölLTA
CSJ:n SOUTH POBCUPINEN OSASTON HAALILLÄ
Miesten toimesta esitetään miesmäinen näytelmä "Seitsemän
veljestä"
fS^näylöksinen kansannäytelmä. Kifj. Aioksis
Näyttämöä varten mukaillut Heimo Kallio)
Kivi.
Sunnuntaina, maaiisk, 21 pnä klo 7.30 ilL
Jukolan veljeksot
Juhani
Aapo
Tuomas
Simooni
Timo
Lauri
Eero
Kanttori .
Nimi.smies
Mäkelä, lautamies : ; : ,
Kekkurin emäntä .
Taula-Matti....
Männistön muori
Venla, hänen tyttärerisä
Piki-Mikko
Kaisa, hänen vaimonsa
Kissalan Aapeli :..
E s i t t ä j ä t :
Tykö Ahlsten
Frank Ranta
David Waren
Matti Kaitola
Eino Kemppainen
August Laitinen
Erick Junnila
- . Emil Hankila
Bruuno Järvi
' " Ernest Honga
Mimmi Knuuttila
.. Väinö Gvermark
. H i l d a Aaltonen
Elssi Huttman
. Yrjö Heininen
... Eili Haapakoski
Erkki Kehysmaa
. , Lisäki Toukolaisia y.m. kansaa.
Tulkaa katsomaan tämä kansallinen kuuluisuus!
* CSJ:n SAULT STE. MARIEN OS. NÄYTTELIJÄT •
c s i t t d V a t
Pekkarisen kuuluisan laulunäytelmän
" Kalle 'Aaltosen Morsian "
Sunnuntaina, maalisk. 21 p:nä klo 8 ilL
// r n y t ; / o t:
Hallenna.i. mcmikulkutuni'o:>
Kaarina. Iidncn lytttircnsa
Maria, kaarinan katnarincito
\rjij Kourula.- msimmainrn perämies
Kalle Aahoncti, alipcräinieS
Sutinen, matruusi
Pohjola, matruusi
S<'iarnila
Tarjoilija
A" s i 11 d j a t :
Kino Mäki
;lrene Hilllxirf;
Helga Harju
-v.Hou-ard Kulmala
.;..TaunoHinberg
\\'illiam Lintula
-Kmil Rakkola
.AVilliativ Lehtinen
...Hcnrv, Kulmala
e n e m p ä ä kuin k)rjalli;,-ua^kaari ole
p a l j o n iselosTaneet, c i v ä i a i n a k a a n to­d
e n p e r ä jÄCftti. Kalkkein . v ä h i m m än
ovat maamme m a a n v i l j e l i j ä t " saaneet
t i e t o j a maanvlljelykften j a p u u t a r h a n ­hoidon
k e h i t t y m i s e s t ä Neuvo.stoliitos-sa.
K a i k k i l ä n n e s s ä p ä i n lapahluneet
kokeet ja pienetkin uudistuk.set jon
k y l l ä '• nopeasti, .selastettu ja p y r i t ty
ottamaan k ä y t ä n t ö ö n m e i l l ä k i n , mi-stä
seikasta tietysti on v a i n h y v ä ä .sanot-u
v a n a , mutta m i t ä t i e d ä m m e I t ä i s en
l ä h i m m ä n naapurimme vastaavista
uudl.%tuk.sista? Emme paljoakaan.
•^Näm kirjoittaa: Suomen "Maamie­hen
Sanomissa" n i m i m e r k k i "Puutar-:
h u r i " ja j a t k a a : . : ~ ~ ~ - •.
Tosiasia k u i t e n k i n on, e t t ä Neuvos­toliitossa
on esim. p u u u r h a n h o i d on
a l a l l a saavutettu suuria edistysaske­l
e i t a . . Neuvostoliiton h e d e l m ä v l l j e l y s -
h i i n o n v a r s i n laajaa. Jo vuonna 1937
p ä ä t t y n e e n 5-vuotlssuunnitelman l o ­pussa
kohosi maan h e d e l m ä n v i l j e l y s -
p i n t a - a l a 1,950,000 h e h t a a r i i n . Erir
koista huomiota on kohdistettu puu­t
a r h a v i l j e l y n laajentamiseen pohjols-
V e n ä j ä n a r k t i s i l l e seuduille. Jotta v o i -
t ä i s i i n t y y d y t t ä ä n ä i d e n alueiden a s u ­tuksen
y h t e y d e s s ä l i s ä ä n t y n e e n v ä e s ­t
ö n hedelmien ja vihannesten tarve.
K o k e i l u j e n tuloksena on onnistuttu
hedelmien v i l j e l y k s e s s ä aina j ä ä m e r en
r a n n o i l l e asti. Neuvostoliittolainen
t u t k i j a professori M i t s j u r l n o n n i m i t ­t
ä i n k e h i t t ä n y t Om-skln maatalous^
opistossa uuden h e d e l m ä p u u t y y p i n.
Joka. kasvaa matalana, maan pinnan
mukaisena, vain 25—30 sm. k o r k u i ­sena
maasta; Tällaiset puut peitty­v
ä t talvella kokonaan lumen alle ja
k e s t ä v ä t n ä i n jopa — 5 0 ' G pakkasen
t ä y s i n , vahingoittumattomana. Täi-:
l a i s i a hcdelmapuutarhoja on. n y k y ä än
v a l t a k u n n a n pohjoisosissa, mm.
K a m i s a t k a s s a , Sahalmissa, Igarkassa,
Nnrymissa ja . Salekhardissa. • K u n
njattelemmepohJoi.s-Suomcn a s u k k a i ­den
hedelmien tarvetta, heraa kysy­mys,
ciko myös m c i l l a voisi ottaa s a ­maa
m e n e t e l m ä ä k ä y t ä n t ö ö n.
; Neuvostoliiton pohjoisoijan v i h a n - :
ncstarpeen t y y d y t t ä m i s e k s i on tehty
maaratiet-oi.sta k o k e i l u t y ö t ä H i i p i n än
knsvinviljclyskocnscmalla jo k o l m a t ta
vucsikymmcnta. Monien kokeilujen
j a kehity.slyon tuloksena on. s a a t u a i ­kaan
m,m. perunalaalu, jonka varsisio,
k e s t ä ä — 8" C pakkasen. Myös m o ­n
i a muita vihanneskasveja . k e h i t t a -
m u l l a on s a a t u . p a i k a l l i s i i n olosuhtci-
.siin sovcUuvia lajikkeita. Ulipinan
kpcascmnlla on inyos laajat l a s i n a l ä i -
^sct viljelykset. V. ,lp34 oU jo lavoja
n o i n 5000 ikkunaa j a u.scita puolen
h e h t a a r i n laajuisia kasvihuoneita,
Joissa kasvatettuja kurkkuja, .tomaat­teja
;ym. vihanneksia l ä h e i s e t tchdus-yhdy.
skunnat saivat tarpcisiuisa tuo­reina
ja pilaantumattomina.
E d e l l ä olevassa olen maininnut vain
pienen osan Ncuvostoluton k a s v i n v i l -
jely,skocasemien suurista saavutuksis­ta.
Mielestäni olisi, sangen toivotta­vaa,
e t t ä maahamme s a a t a i s i i n enem­m
ä n tietoja naisessa., naapurimaas­samme
suoritetuista, usein k ä ä n t e e n ­t
e k e v i s t ä m e n e t e l m i s t ä m i n puutar­hanhoidon
kuin maanviljelyksenkin
a l a l l a , ' Suomelle; j o k a joutuu harjoit­t
a m a a n m a a n v i l j e l y s t ä j a p u u t a r h a n ­h
o i t o a k i n verraten ijohjoisissa olosuh­teissa,
e i v ä t varmaan m i t k a a n koke­mukset
j a niiden antamat opetukset
o l i s i tässä suhteessa Inkaa, s i l l a oma
koetoimintamme ei olosuhteistamme
j o h t u e n ole a i n a k a a n vielä pj-stynyt
tarpeeksi laajakantoiseen työhön, n i in
p a l j o n h y v ä ä kuin se onkin- saanut
a i k a a n .
kana, etta on vaikea p>-sya ajan t a -
.v>)ia. ' S i i p i k a r j a n kasvuun v a i k u t t a -
v:.'>ta v i t a m i i n e i sU on k u i t e n k i n ver-r
a i t a i n . h y v ä t tiedot. V a i n kuusi v i t a -
m i m i l a j i a (A. D , n b o f i a v i n . panto-thcnic
acid; p y r i d o x i n j a choline) oh
k ä y t ä n n ö l l i s i ä .siipikarjan kasvatU-Jalle,
Stiinaa keskuskoefarmin siipir^
k a r j a j a o s i o n edustaja M o r r i s Novikoff.
M u l t a tiedot naista vitamiineista
ovat,' t a r p e e l l i s i a , e t t ä n i i t ä voidaan
antaa riiitavä.5ti siipikarjalleT Alfal-l
a j a u h o i j a m u u : v i h r e ä t ruoat, k a l a -
oljyt, k u i v a t t u k u o r i t t u maito, maksa-
Jauhot j a h i i v a ovat j o i t a i n t ä r k e i m ­p
i ä v i i a m i i n i r i k k a i t a aineita. Vaikka
v i t a m i i n i e n m a ä r a ravinnossa on n i in
pieni, että tavallisessa siipikarjan
ruoassa n i i t ä , o n suhteellisesti vahan
j a .siksi on annettava n ä i t ä ruokia
s u u r e t . m ä ä r ä t s i i p i k a r j a n kasvun tyy­d
y t t ä m i s t ä varten. Nämä tarpeet voi -
daan t y y d y t t ä ä s y n t e e t t i s i l l ä v i t a m i i ­n
e i l l a Ja y l l ä m a i n i t u i l l a vitamlinirik-.
katUa ruoilla.
A - v i t a i r . i i n i n «muista .annoksista
v ä l i t t ä m ä t t ä ) hankklmLseksi k r i i t i l l i ­sen
kasvukauden ajaksi (8-viikon
v a n h o i k s i ; .seuraavat m ä ä r ä t (sataan
paunaan kananruokaa) olisi, k ä y t e t ­t
ä v ä : ' i paunaa kalaölJyä(lOOOA) t ai
3 paunaa h a i h d u t u s m e n e t e l m ä l l ä k u i ­vattua
a l f a l f a l e h t i - J a u h o j a , t a i 7 p a u ­haa
tavallisesti k u i v a t t u j a alfalfaleh-t
i ä t a i 15 p a u n a a a l f a l f a j a u h o j a . Ribor
f l a v i n i a varten t a r v i t a a n 0.16 gram­maa
(.0004 paunaa) s y n t e e t t i s t ä ribo-f
l a v i n i a täi 9 paunaa maksajauhoja,
tai 10 paunaa hiivaa tai 18 paunaa
k u i v a t t u a k i r n u p i i m ä ä , t a i 30 paunaa
a l f a l f a j a u h o j a tai 50 paunaa kala­jauhoja.
Cholinea varten tarvitaan
0.2 paunaa s y n t e e t t i s t ä choline chio-:
ridea tai 45 paunaa soijapavun jau­h
o j a ; . / : .
On muistettava, e t t ä k a i k k i vilja
k a n a r u o a . s s a ( l u k u u n o t t a m a t t a kiven-^
naiset), antavat- vissin m ä ä r ä h mai­n
i t t u j a v i t a m i i n e j a j a - n i i d e n m ä ä rä
voidaan v ä h e n t ä ä y l l ä m a i n i t u i s t a a n ­noksista
j a n . s . l i s ä a t m o k s i a valittaes­sa
on otettava huomioon hinnat,
saantimahdollisuudet j a ennenkaikkea
n i i d e n arvo.
T ä m ä n kysymyksen s e l v i t t e l y ä var­ten
on p a l j o n kirjoja j a a r t i k k e l e j a.
T ä y d e l l i s e t tiedot s i i p i k a r j a n ruoka-annoksista
löytyy kirjasesta "Poultry
Fecds and Peedtng. P u b l i c a t i o n 541".
n n k ä on s a a t a v a n a o s o i t t e e l l a : . D o m i ­n
i o n Department of A g r i c u l t u r c , O t ­t
a j a .
VaiiUataiHiiii
jehkäisifkeino
taan y l e i s t ä n i m e ä ei n u l l a vielä olcl
L i i t t o h a l l i t u k s e n h y ö n t e i s l a b o r a t o -
n n edustaja t n R a l p h D. B i r d B r a n -
donista, M a n . , joka k ä y l a k k a a m a t o n ­ta
sotaa t u h o h y ö n t e i s i ä vastaan,; koko­si
voimansa taisteluun n a i d e n tulok­k
a i d e n invaasiota vastaan, s i l l ä 25,000
e e k k e r i n a l a n auringonkukkavamiot
olivat- vaarassa. Se t a r k o i t t i r a h a l l i -
•sia m e n e s t y k s i ä farmareille, j o t k a s a i ­vat
noin 5 s e n t t i ä paunalta a u r i n g o n ­k
u k a n s i e m e n i s t ä j a odottivat n o i n 900
paunan satoa eekkerinalalta. Kontr-'
r o l l i t o i m e n p i t e i t a on k a k s i : Syvä ke^
v a t k y n t ö j a s e l l a i s t en l a j i e n kylvö j o t ­k
a vastustavat n a i t a t u h o h y ö n t e i s i ä.
. A u n n K o n k u k k a - t e ö l l i s u u s on ilmas-tosuhteiden.
pakosta keskittynyt A l t o -
n i n p u r u n . , Se o n nopeasti kehittynyt
sen j ä l k e e n kun. s i n n e . r a k e n n e t t i i n.
m y l l y n o i n 3 vuotta s i t t e n . .
N a i s t a siemenista saadaan öljyä, j o ­t
a . k ä y t e t ä ä n muiden : k a s v i ö l j y j en
ipellayansiemenoljyn. jne)= korvikkee­na
j a sen l i s ä k s i , saadaan . v i e l a sivu­tuotteita,
arvokasta karjarehua. F a r ­m
a r i t toivovat .voivansa lyödä tuho­h
y ö n t e i s t e n h y ö k k ä y k s e n takaisin..-
M y ö h e m m i n taiveJIa j a a i k a u i i n k e -
iVäallä j u u r i .syntyneet vasnkat sairas­tavat
" % h i t £ scours" t a u t i a . V a s i k ka
voi . s y n t y i s s ä ä n n ä y t t ä ä : suhteellisen
t e r v e e l t ä tai huomattavasti heikolta.
T ä t ä v a s i k k a t a u t i a f v h i i e . scours e li
m a h a t a u t i n i m e n e e tavalji.sfe.stj en.sim-m
ä i ^ n ä tai toisena p ä i v a n a S/Titymän
J ä l k e e n . Sen m e r k k i n ä ovat: Ruoka­h
a l u n huononeminen, v a l m p i t a m ä t t ö -
myys j a kuume. ' Va.sikka on heikko
j a sc seisoo s e l k ä köjTy&sa j a korvat
rlipuks-issa. Ulostus. juoksee, paino
laskee, s i l m ä t painuvat s i s ä ä n jne.
V a s i k a n keuhkot t ä y t t y v ä : bakteerian
m y r k y l l i s e l l ä sivutuotteella ja usein
k e h i t t y y keuhkokiiume joka toi-sena
t e k i j ä n ä aiheuttaa kuoleman,. M i k r o ­bit
ovat todelli-sia kuoleman a i h e u t t a ­j
i a t ä s s ä taudi-ssa ja • a s e i m m a t t ä tä
t a u t i a sairastavat vasikat ovat saaneet
t a r t u n n a n ennen s y n t y m ä ä n s ä t a i h e t i
sen j ä l k e e n . Keskuskoefarmin eläin-hoitojaoston
edastaja George W . M u i r
s e l i t t ä ä , etta ne vasikat, joiden vas­tustuskyky
on heikko, joutuvat t ä m än
t a u d i n u h r i k s i . ' .
T a u d i n e h k ä i s y perustuu siis vasik­k
a i n va.stustuskyvyn k e h i t t ä r r ; j s e e n ja-t
ä s s ä on ky.symys. l e h m ä n oikeasta
r a v i n t o j ä r j e s t e l m ä s t ä tiinfyden aika-,
na. Hyvällä v i h r e ä l l ä l a i t u m e l l a oleva
l e h m ä saa p a l j o n A - v i t a m i i n i a , m i kä
on tauteja vastustavaa vitamiinia.
L e h m ä voi v a r a s t o i d a y l i j ä ä m ä n tästä,
v i t a m i i n i s t a maksaansa, m t s t ä se v o i
s i t ä k ä y t t ä ä m y ö h e m m i n . Talviseson-k
i n myöhäisemmässä valheessa varas­t
o i t u v i t a m i i n i m ä ä r ä v ä h e n e e , erikoi-T
sesti; s i l l o i n jos l e h m ä ä s y ö t e t ä ä n r e ­h
u l l a , m i s t ä puuttuu v i h r e ä v ä r i s e t r e ­hut,
kuten hyvin s ä i l y t e t t y v i h r e ä -
lehtmen h e i n ä . T ä m ä t a r k o i t t a a , e t tä
l a i t u m e l l a j a s y y s t a l v e l l a syntynyt v a ­s
i k k a on tavallisesti e m ä n s ä ansiosta
h y v i n varustettu A - v i t a m i i n i l l a , m u t ta
m y ö h ä ä n t a l v e l l a j a a i k a i s i n k e v ä ä l lä
syntynyt vasikka . ei olekaan. : T ä m ä
s e l i t t ä ä m y ö s sen, m i k s i t ä t ä v a s i k k a -
t a u t i a ilmenee e n e m m ä n a i k a i s i n k e ­v
ä ä l l ä k u i n m u i n a vuodenaikoina.
Toinen: huomioonotettava s e i k k a t ä ,;
m ä n vasikkataudin, e h k ä i s e m i s e k s i ori
se, e t t ä l e h m ä n : e n s i m m ä i n e n ^ i h a i tö
poikimLsen j ä l k e e n s i s ä l t ä ä e n e m m än
A - v i t a m i i n i a k u i n m y ö h e m m i n saata-va
maito. : 0 n t ä r k e ä t ä e t t ä vasikka
saa runsaasti t ä t ä e n s i m m ä i s t ä mai­toa.
Sen j ä l k e e n olisi annettava a i k aa
t ä m ä n tautia ehkai.sevan maidon s u ­l
a t t a m i s t a varten noin vuorokausi.
M y ö h e m m ä s s ä ruokirmassa vasilcalle.
voidaan antaa suhteellisesti v ä h e m ­m
ä n oman: e m ä n s ä maitoa s i i h e n asti,
kunnes se p ä ä s e e h y v ä ä n e l ä m ä n a l^
kuun.
V a s i k a n h y v ä hoito o n k a n n a t t a v a a .
Jos annetaan e m ä n n u o l l a v a s i k k a a n ­sa,
m i n se a u t t a a , s i l l ä v a s i k k a kuivuu
nopeammin : j a nuoleminen" auttaa
p i u t a v e r c n kiertoa. Sen j ä l k e e n va^
s i k k a o l i s i p a n t a v a - k u i v a a n j a l ä m p i ­m
ä ä n karsinaan.
. Jo.s' y l l ä m a i n i t u i s t a varotoimenpi­t
e i s t ä huolimatta vasikka sairastuu
' ' r i p u l i t a u t i i n ' ' , n i m s i l l o i n se p i t ä i si
e r i s t ä ä t e r v e i s t ä e l ä i m i s t ä : ravinnosta
o l i s i poistettava -maito .kokonaan ja
a n n e t u i v a l i e v a a u - l o s t u s a i n e t t ä , kuten
m i n e r a a l i ö l j y ä tai p i e n i m ä ä r ä r i i s i n i^
oljyä. T ä m ä n j ä l k e e n pitäisi antaa,
h y v i n p i e n i ä ^annoksia maitoa mijssä
on 25 p r o s e n t t i a k a l k k i v e t t ä Täyteen
m a i t o m ä ä r ä ä n palaamisen p i t ä ä ta­pahtua,
asteettain. •
^ Saadaksenne l i s a ä tietoja vasikkain
"scours-;, taudista, k i r j o i t t a k a a osoit­teella
Department, of A g r i c u l t u r e . O t ­tawa
j a p y y t ä k ä ä " P u b l i c a t i o n W.P s
35".
Tärkeä naisien kokous
South Porcupinessa
t » o a t b Porcapine. — South P o r -
atpum naisten yleinen kokous
: p i d e t ä ä n C S J : n t ä k ä l ä i s e n , osas­t
o n IiaaUlla perjantaina, tk. 19
p n ä k l o 7 i l l a l l a.
Toivomme runsasta osaanottox
— B ! K .
John Hakanen kuollut
Kirkland Lakella
K l r k i a n d l a k e . Kaikille t ä ä l lä
h y t i n tunnetta J o h n H a k a n en
k o oU l l c 12 p ä i f ä a aaann» v e .
r e n s j ä k s y v n pitempiaikaisen « 1 -
r a u d e n j ä l k e e n . Toivomme l i ä n en
vaimonsa j a l a s t e n k e s t ä v ä n ras­k
a a n surun. — O . B>
OnkoEnglannissa lehdistön vapautta?
: .Kirj. HanS:MarU111 .. lehdet. jOilla samoin o n miljoonapai-
H i l j a t t am kuollut monivuounen j nos. kuuluvat siihen.
E n g l a n n i n k o n s e r . a t i i v i n e n p ä ä m i n i s - i V ä h e m m ä n k i i n t e ä s s ä y h t e y d e s sä
t e r i B a l d ^ i n lausui kerran:: " L o r d i Kemsley^konserniin on l o r d i Kems-
LASTEN KEVÄTJUHLA
D O N-HAALILLA. TORONTOSSA. SUNNUNTAINA.
MAALISKUUN 21 PAIVANA, KLO 4 ILTAPÄIVÄLLÄ
Ohjelma>j..»:
piano-, laulu-, viulu- ja hanurisvoloja, lanssiisityi ja
kaksi kuvaelmaa
"OLIVER TWIST"
Kohtaus: Mrs. Corncy & Tea Party
"ALICE IN WONDERLAND"
Kohtaus: The Mad Tea Party
21 O I U E L . A I A - V U M E R O A . K . \ I K K I V A R I L 4 I S N U O R 1 L T A.
T e r v e t u l o a v a r h a i s n ILO r t e n k e r ä t j o h l a a n !
Taistelu tuhohvÖti-teisiä
vastaan
A l t o n a n farmarit Manitobassa s a i -
yat viime vuonna kutsumattomia vie­r
a i t a . Ei o l l u t m u a a n mainostus^am-panjaa
e t u k ä t e e n eikä l i i o m v a s t a a n -
ottokonuteoita.
, N ä m ä vieraat m u i s t u t t i v a t t a v a l l i ­sia.,
a u r i n g o n k u k a n k o i u j a . matoja;:
m u t t a eivai k u i t e n k a a n , olleet aivan
nuta: N'iiden toukat, p i e n i ä j a vaa­leanpunaisia
v ä r i l t ä ä n , pesiytyivät
siementen joukkoon ja k u k k u n . M i -
— -Amerikkalainen.oh p y o r ä i l e m ä s -
sa Ranskassa j a k u n h a n t u l i suureen
m ä k e e n lykkäsi h a n p o l k u p y ö r ä ä n s ä.
.Makea, nousi - t a l o n p o i k a aaselneen ja
m a t k a sujui:, h i t a a s t i koska aasi - veti
s u u r t a . k u o r m a a . : . P y ö r ä i l i j ä auttoi
l y k k ä ä m ä l l ä . r a t t a i t a t a k a a p ä i n .:
K u n m ä e n p ä a l l e o l i p ä ä s t y t a l o n - i
poika riemuissaan s a n o i : :
, ' . K i i t o k s i a paljon, yksi aäSi tuskin
o l i s i saanut, kuormaa :maen p ä ä l l e ."
. — V . 1680 o l i e n s i m m ä i n e n suur­k
ä r ä j i e n - istunto Tukholmassa.
E D E S T A K A A I S I A L A I V A - J A L E N T O M A T K O JA
S U O M E E N — T A N S K A A N — N O R J A A N — R t T O T S H N Y . M .
' • T e b U i ptiLUtiUaktvoa* OTt niTÖktiMl «Tkijrä i* *, 1948 r u l e a . ' — KrrmaM e:«U-tms
m>k»<-«ti))« lippaji.- io« haluit* taottu .nkoUiuaa* C a u d u a . HiBklBuaa pukit Ja
niramit. rTftlkii UhmpiS tie«a}«.
•::Mf.,Ti!uittM„ »:«.w««'« : V A K U U T - P K 8 I A r g t t tudoi rrrdtnUui.
O, K. J O H N S O N & CO. V a k u n t s s - i a m a t k a l l o t o i m l s to
51 G c r r a r d St. W . (Bay^n l ä h e l l ä . WA. 1403 Toronto 2. O n t .
957 BROADVIEW AVE.
DON KAALILLA TORONTO. ONTARIO
JOKA LAUANTAINA KLO 9 ILL
R A Y Ö H M A N I N ORKESTERI SOITTAA.
Uusi Canadan ennätys
. H a m i l t o n . — . J a m a i k a l a i n e n New
Jerseyn Shore A t h l e t i c C l u b i n edus:
t a j a .Herb M c K e n l e y : saa%nitti t ä ä l lä
l a u a n t a i n a p i d e t y i s s ä : sisäfatafcilpai^^
luissa uuden C a n a d a n e n n ä t y k s e n 300.
j a a r d i n juoksussa suoriutuen matkas­ta
32.2 sekunnissa eli 6 ^10 joutuum-
•inin kuin ..monivuotinen entinen- e n ­n
ä t.vs. Done - Stonehouse t ä k ä l ä i s e s tä
We5tdale Collegiatesta saavutti myos.
k i n uuden ..Canadan e n n ä t y . k s e n s ä -
m a l i a m a t k a l l a alle 18-v:>poikain sar­jassa,
juosten matkan.34.2 e l i 1.3 sek--
paremmassa ajassa: k u m entinen e n ­n
ä t y s . Nom.4,000 - h e n k e ä oli s e u r a a - ^
m^|^ kilpailuja.
: — : K u n ...englantilainen, runoilija
Keacs: .kuolU: n i i n . r u n o i l i j a . Shelle.y-k
i r j o i t t i : , h ä n e n muistokseen .elegian:
jossa h ä n n i m i t t ä ä k u o l i u u a - n i i n o i -
hjaa '^.-Vdonaisfksi".
—^: B r i t a n n i a a sanotaan kuvakieles­s
ä "jVlbicÄsi". J o t k u t sanovat sen s a a ­neen:
a l k u n s a B r i t a n n i a n e t e l ä r a n n a l -
:1a.: s i j a i t s e v i s t a valkoisista vuorista.
Toiset sanovat, s e n j o h t u v a n tarun
j ä t t i l ä i s e s t ä . , j o k a o l i N e p t u n e sm p o i ­k
a , h a l l i t s i brittein saarta ; 44 M I O E -"
t a .
.— G o r i l l a on s u u r i n j a r i h a i sm a p i -
n a e l a i m i s t ä .
R o t h e r m e r e n : j a l o r d i Bea%^erbrookin
johtamat sanomalehdet ovat propa­gandakoneita,
jotka työskentejeväi
n ä i d e n miesten j a t k u v a s t i vaihtuvien
p o l i i t t i s t e n n ä k ö a l o j e n , toiveiden sekä
h e n k i l ö k o h t a i s t e n mieltymysten :ja
a n t i p a t i o i d e n h y v ä k s i . N i i d e n keinoja
ovat suorat valheet, v ä ä r e n n y k s e t,
puolitotuudet. Sanomalehdenomista-j
a t p y r k i v ä t v a l t a a n — v a l t a a n i l m a n _
vastuuta, porton etuoikeuteen kautta
a i k o j e n . " • ,
Osuvammin ei e n g l a n t i l a i s e n lehdis­t
ö n osaa voida .luonnehtia, l e h d i s t ö n,
joka j u u r i ä s k e t t ä i n L o n t o o n u l k o m i ­n
i s t e r i e n konferenssin a i k a n a o n j ä l ­leen
antanut m a l l i e s i m e r k i n ns. " l e h ­d
i s t ö n vapaudesta'!. vMolotovin k a i k ki
puheet, e r i t t ä i n k i n h ä n e n . e s i i n t y m i ­s
e n s ä Saksan taloudellisen j a p o l i i t t i ­sen
y h t e n ä i s y y d e . a puolesta j u l k a i s t i i n,
ä ä r i m m ä i s e n l y h e n n e t t y i n ä ja- r a t k a i ­sevat
kohdat yleen.sä j ä t e t t i i n pois.
"Ainoat- l e h d i s t ö n . v a p a u d e n •puolus­tajat",
kuten e n g l a n t i l a i s e n j a ame­r
i k k a l a i s e n l e h d i s t ö n . m o n i m i l j o n ä ä r it
i t s e ä ä n kernaasti, :antavat n i m i t t ä ä,
k ä y t t ä v ä t p ä a a r g u m e n t t i n a puolus­tuksekseen
; v ä i t e t t ä . . : e t t ä olkoon j o k a i ­sella
oikeus perustaa n i i n monta so-n
o m a l e h t e ä k u i n haluaa.
O n kuitenkin tilastollisesti todis­tettu,
e t t ä Englannissa täytyy: s i j o i t ­t
a a v ä h i n t ä i n .2 m i l j .puntaa voidak­seen
t e h d ä lehden e l i n k y k y i s e k s i . T ä r
mä merkitsee, e t t ä vain todella, v a ­r
a k k a a t . h e n k i l ö t t a i y r i t y k s e t voivat
r y h t y ä kannattavaan sanomalehtilii-keyritykseen.
• T ä m ä n a s i a n t i l a n , johdosta, j o k a te­kee
e p ä m i e l u i s a n k i l p a i l u n t y ö v ä e n ­l
u o k a n taholta minimaaliseksi^ pn
E n g l a n n i s s a s a m o i n k u i n myös A m e r i ­kassa
j a . useimmissa kapitalistisissa
maissa, s y n t y n y t v o i m a k k a i t a lehtimo-hopooleja,
jotka k o n t r o l l o i v a t kaiken
j u l k i s e n mielipiteen j a v a i k u t t a v a t s i i ­hen,
huomattavasti.
N i i n Amerikassa k u i n Engjannis-,
s a k i n o n ilmestyvien l e h t i e n l u k u m ä ä ­r
ä huomattavasti pienentynyt viime
vuosina, n i i n e t t ä useimmissa suurissa
kaupungeissa saattaa ilmestyä: v am
y k s i sanomalehti, joka leviää ilman}
k i l p a i l u a . . E n g l a n n i n labor-puolueen
j ä s e n H a y d n Davies o n j u l k a i s s u t seu-:
r a a v a t luvut: "25 v u o t t a sitten oli
Lontoossa 12 a a m u l e h t e ä tänään
n i i t ä on 9. S i l l o i n m e i l l ä o l i 6 lontoo­l
a i s t a i l t a l e h t e ä — t a n a a n 3.. Vuonna
1921 - i l m e s t y i : maaseutukaupungeissa
4."^ aamulehteä — t ä n ä ä n n i i . t ä on
v a i n 18. 88:sta maaseudun iltalehdes­t
ä on j ä l e l l e j ä ä n y t . 6 5 . : .-
'•25- vuoden, s i s ä l l ä on siis melkein
puolet k a i k i s t a englantilaisista, aamu-l
e h d i s t ä j a n e l j ä n n e s i l t a l e h d i s t a k a ­donnut.
Ei a i n o a t a k a a n uutta, sano­m
a l e h t e ä ole syntynyt.- N a i n . o n l a i ta
s a n o m a l e h t i e n perustamisvapauden
kanssa: I^äm helppoa, o n k ä y t t ä ä t ä tä
vapautta."
Vielä i l m e s t y v ä t sanomalehdet ovat
Englarmissa . p ä ä a s i a l l i s e s t i • n e l j än
konservatiivisen l e h t i t r u s t i n yhteisesti:
omistamia, joiden . t r u s t i e n hallussa
yhteisesti ö n y l i 30 m i l j . p u n n a n osa-,
kepaaoma. T ä m ä n lisäksi o n olemassa
V i e l ä 9 p i e n e J h p ä a trustia. Vieläpä
" D a i l y Herald"'.: labor-puolueen ä ä ­n
e n k a n n a t t a j a on 51-prosenttisesti
O d h a n - k o n s c m i n omistuksessa, joten
a m m a t t i y h d i s t y s l i i k e j a t y ö v ä e n p u o l ue
e i v ä t saa; vapaasti p ä ä t t ä ä .'lehden s i ­s
ä l l ö s t ä . Ainoa t y ö v ä e n l u o k a n p ä i v ä ­l
e h t i , j o t a y l l ä p i d e t ä ä n s e n l u k i j o i d en
vapaaehtoisella r a h a l l i s e l l a avustukr
sella, on kommunistisen puolueen ä ä ­n
e n k a n n a t t a j a " D a i l y \Vorker"..
••• • V a n h i n sanonialehtikonserni o n v e l ­j
e s t e n lordi N o r t h c l i f f en j a l o r d i R o t -;
hermeren. Sen muodostavat Associa­ted
. N e w s p a p e r L t d . , D a i l y M a i l jä
General. Trust ; L t d . , : D a i l y Mirror
Newspaper L t d . j a Sunday P i c t o r i al
Newspaper L t d . K o i i s e r n i . o m i s t a a y li
30 s u u r t a s a n o m a l e h t e ä , joukossa..lehU
t i ä . • j o i l l a . o n : m i l j o o n a l e v i k k i , : k u t en
•'Daaly ^ a i r ^ : J S : . e n i n g - N e w s " v A*Daily:
M i r r ö r " . "Sunday P i c t o r i a r - . j ä : sillä
. o n s u u r i a osuuksia paperi teollisuudes­sa.
. R y h m ä n p ä ä o m a k ä s i t t ä ä .enem­m
ä n k u i n 12 m i l j . puntaa.. L i i k e v o i ­t
o t nousivat vuonna 1944 n o i n 1 5 m i i - :
Joonaan puntaan
T o i n e n hallitseva l e h t i t r u s t i o n l o r d i
Kemsleyn,; n i m e l t ä ä n Kemsley News-
"paper. L t d . Tämä konserm hallitsee
n o i n 25 s a n o m a l e h t e ä . m m . . ' ' D a i l y
D e s p a t c h " - . D a i l y G r a p h i c " - , Sunday
Times"'-. Sunday C h r o n i c l e " - . Sunday
E m p i r e Ne-Ä^:'-, j a '.'Sunday G r a p h i c " -
l e y n veljen, lordi Gamrosen konserni.
Jonka ä t n ö a p ä i v ä l e h t i o n suuri t a a n ­t
u m u k s e l l i n e n "Daily Telegraph^;
m u t t a jonka omistuksessa on y l i 150
a i k a k a u s l e h t e ä . 100 osoitekirjaa, k i r^
j a k u s t a n t a m o j a , paperitehtaita jne.
7.350.000 p u n t a a n nousee t ä m ä n r y h ­m
ä n t ä r k e i m m ä n y h t y m ä n o s a k e p ä ä ­oma.
.: .. '
N e l j ä n t e n ä r y h m ä n ä on l o r d i ..Bea.-
v e r b r ö o k i n London E;cpress Newspa-pers
L t d . . joka viime kuukausina on
tehnyt y h ä a n k a r a m p i a h y ö k M y k s iä
t y ö v ä e n p u o l u e t t a ja v a r s i n k i n am­m
a t t i y h d i s t y s l i i k e t t ä vastaan. Lordi
Beaverbrook on eniten l e v i ä v ä n eng­l
a n t i l a i s e n lehden " D a i l y Expressin"
omistaja. . . Edelleen omistaa h än
" E v e n i n g S t a n d a r d i n " j a "Sunday.Ex-;
pressin" s e k ä "Glasgow Evening C i t i -
•aen"-lehden. . '
T ä m ä luettelo osoittaa siis, . e t tä
E n g l a n n i n koko l e h d i s t ö , o n k e s k i t t y ­nyt
m u u t a m i e n harvojen h ä i k ä i l e m ä t ­t
ö m i e n s u u r y r i t t ä j i e n k ä s i i n j a n ä mä
. s u u r y r i t t ä j ä t k ä y t t ä v ä t siekailematto-masti
valtaansa k a p i t a l i s t i s e n r ^ a l l i -
sen voiton l i s ä ä m i s e e n / .
S i k s i ei yleensä->ole i h m e t e l t ä v ä ä,
vaan k a p i t a l i s t i s e n y h t e i s k u n n a n b l e -
mu.kseen l i i t t y v ä ä , e t t ä e n g l a n t i l a i n en
l e h d i s t ö julkaisee v a i n sellaisia uuti­sia,
j o t k a vastaavat n i i d e n k a p i t a l i s t i ­sia
p ä ä m ä ä r i ä . T ä y d e l l i n e n vaikene­m
i n e n t ä r k e i s t ä uutisista k u u l u u t ä ­m
ä n vapaaksi n i m i t e t y n , m u t t a t o ­dellisuudessa
-käsistä j a Jaloista sido­t
u n l e h d i s t ö n l u o n n o l l i s i i n keinoihin.
K u n englantilaiset sanomalehdfe^ siis
s i v u u t t i v a t M o l o t o v i n puheen Lontoon
konferenssissa vaikenemisella, k u n e-sim.
ei v a i n Saksalle, v a a n E n g l a n n i l le
n i i n t ä r k e ä t ä tapahtumaa k u l n S a kr
s a n kansankongressia m u u t a m i a poik­keuksia
l u k u u n o t t a m a t t a ei o l l e n k a an
m a i n i t t u E n g l a n n i n s a n o m a l e h d i s t ö s -:
sä, n i i n . t ä m ä ei j o h d u k y k e n e m ä t t ö -,
myydesta t a i puuttuvasta tahdosta
B e r l i n i s s ä olevien e n g l a n t i l a i s t e n k i r ­j
e e n v a i h t a j i e n t a h o l t a , j o t k a ovat t ä y .
s i l u k u i s i n a osallistuneet kongressiin,
vaan käsky t ä y d e l l i s e s t ä vaikenemi­sesta,
t u l i e n g l a n t i l a i s e n s u u r p ä ä o m an
komentopaikoilta. : .
K a p i t a l i s t i n e n lehdistö ei ole m i ­k
ä ä n vapaa l e h d i s t ö j a m i t ä e n e m m än
se k i r j o i t t a a huolestumisestaan lehdls
t o n vapauden suhteen, s i t ä v ä l t t ä m ä t -
t ö m ä m p a ä sille on sala-ta todelliset
oinistU!5suhteet j a s u l k e a sumuverhoon
sen.; todellisen vapauden puutteen.
T a i s t e l u edistyksen Ja demokratian
puolesta on myös taistelua vapaasta
l e h d i s t ö s t ä , joka ei palvele joidenkin
harvojen t r u s t i e n voitto- j a p o l i i t t i s ia
i n t r e s s e j ä , vaan a n t a a tietoja kansan
s u u r i l l e joukoille. Tämä p ä ä m ä ä rä
voidaan saavuttaa vain i s i l l o i n , k un
l e h d i s t ö s i i r t y y kansan o m i i n käsiin.
Vapaa Ss*« Osköi, MH^^
e n s i n m i t ä -vahinkoa n-.eilä
plmuksen teosta j a -.astaj
seen s e u r a a v a s t i : :
" E l m i t ä ä n , mutta hvQ:^^
N e u v o s t o l i i t t o on en."e.nkin -
t ä l l a i s t a sopimusta. .Mei(*g^
v a l l a n p i t ä j ä m m e hylkäsiiK
s a s i l l o i n - o l i s i tehty j a si^j
t e t t u . emme olisi siinä mis^
l a a n . JSi o l i s i t a r v i t t u lalr
m y ö h e m p ä ä k ä ä n . Ei
k a m p p a i l l a jälleenra k
s i e n kanssa: Lappi olisi
houtunaatta e i k ä siirio-.-änj
sen kanssa t a r v i t s i s i hikKii
J a l a n pellot J a n i i t y t an^
tuksen h e i l l e kuten ennenkin j
t a r v i k e t i l a n n e maassanun?
k o n a a n toisenlainen kuin a?t:
J a m i k ä k a i k i s t a suurian-monet
kymmenet tuhannei
me, j o t k a , n y t makaavat
r i s t i e n alla, olisivat kesku
turvaanfassa toimeentuloa Jj
massa sitä e l ä m ä ä n s ä , j&h
m i e l e t t ö m ä n sodan —
h e i t ä vastaan tehdyn aiitä
v i m m a n rikoksen a\-ulla
: Porissa i l m e s t y v ä Saiaknnim
s ä ( k o k ) k i r j o i t t a a:
"Olemme t ä h ä n k i n asti
kasti t ä y t t ä n e e t rauhan
m ä ä r ä y k s e t . M i t ä ä n . epäil
p i t ä i s i olla s i i t ä , e t t ä niin
t a k i n olemaan. Yhtä selräi
on, e t t ä : tapahtuipa . su-n
ä y t t ä m ö l l ä m i t ä tahansa,
suuksiemme ulkopuolella os
n a a n r y h t y m i n e n sellaisiin t
t e i s i i n , j o t k a olisivat .lähtöki
v o s t o l l i t o l l e vihamielisestä
kasta. .Tämä on n i i n j a rk
asia, ettei, se k a i p a a tuekseen
eritjfissoplmuksla. Siltä ei sa
k u n h a n e n e m m i s t ö n kieltelue
t a u t u m i n e n tarjottuun Eop
johdu, v a a n ennenkaikkea sl?i
s o t i l a s l i i t o n luontoinen .päkä
lopiun puolueettomuudestamm
d e n n n ä k ö i s e s t i sotkisi meidän
m i n t a i m y ö h e m m i n ''suurten-k
i l p a i l u u n . Puolueettomuir
s i n ä n s ä s i s ä l t y y velvollisuus
koko voimallamme kaikki
t o s i n v a r s i n epätodennäköiset.
set p y r k i ä Suomen kautta N
l i i t o n kimppuun. - T ä m ä \\
on s i t ä p a i t s i rauhansopimi'
p y k ä l i e n m u k a a n itsestään
Ja se o n l i s ä k s i m e i d ä n ka
kokemusten opettamaa, r
k a a ,"
-^Sanomalehdet välittävä
h maailman tapahtumisia,
daksenne luotettavat tiedot,
kaa VAPAUS.
JOEL PELTOL
M U I S T O L L E
K u o U maaliskuun 16 p :u
N ä i n ä k k i ä - v o i tuonen kutsu:(
h e t k e l l ä jota. e i voi aavistaa.
J ä ä kotiomaiset i k ä v ä än
j a J o e l r a u h a a n laiseen..
ROBERT J A AI.VO
• J . A L L E E . V S . A . 4 T A V A X A .MEILTÄ LAAJA S U O . M . l L , \ I N EN
Täydellinen UNI-JA ENNVSTUSKIRJA
:jossa:tabansien:unien5eUtysten lisäksi o n r u n s a i n k u v i n selostetta
k o r t e i s t a ennustamisesta j a s e a r a p e l e b t ä . L i i t t ä k ä ä Ulaaksenne m u ­k
a a n 52.00—joUotn toimitamme k i r j a n postivapaastL
S a m o i n meUIe o n s a a p a n a t s u o m a l a i n e n l ä ä k ä r i k i r j a RAKKAUS­ELÄMÄN
TIEN^^nT.AT. m n U S3.00. — Hoom. Meillä on p a l j on
snomalaista k i r j a H i s n u t t a j o t e n k ä y k ä ä tartnstamassa.
• KALEVA BOOK COMPANY *
121 E A S T 126 S T R E E T NEW Y O R K C T I T 25. N . Y .
Täten surulla ilmoitati; että rakas vaimoni «
eittna J^mhtika l^obtla
(o^. Hernesniemi)
kuoli helmikuun 26 p:nä 1948 Kirkland La­ken
District sairaalassa^ Ontariossa, Cana-dassa.
Hän oli syntynyt Kannuksen pltäs
iässä> Vaasan läänissä. Suomessa, maalis­kuun
24 p:nä 1908.
Vainajaa jäi kanssani suremaan 2 tytärtä
perheineen ia 2 veljeä Suomessa sekä muut
sukulaiset ja tuttavat tässä maassa ja Suo­messa.
Jack Hovila.
Kun tuskien jälkeen levon saa^
on lepo tyyntä ja rauhaisaa.
KIITOS
Samalla pyydän kiittää kaikkia, jotka
kävivät: Eliinaa katsomassa sairaalassa ja.
tavalla tai toisella ottivat osaa suruuni.
' J A C K H O V I LA