Vapaus, March 12, 1925

              Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
TYÖLÄISTEN JA TALONPOIKAIN KÄSIIN
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa l
No. 31 —1925 Federated Fkessin jäsen. IVM-staina maalisfc 12 p . ^ ^ 12th 1925 IX Vuosik.—Voi IX
Hampuri, Saiua. — Viimeisenä
kaulustelnpäivänä piti konununisti-kapinan
johtaja tovep Urhan voi­makkaan
paheen, jota kaildd oike-ushnoneessa
olevat Byvinunassä ää-nettömyydessä
kuuntelivat. M. m.
häH lausui, että jos Hampurin se­naatin
SOS demokraatit työläisjou­koilta
uskaltaisivat, tulisivat^ne vaati­maan
kuolemanrangaistusta useam­mille
tämän jUtun yhteydessä vangi­tuille.
Vastaajia syytetään siitä,
että he esiintymisellään v, 1923 tu­livat
syypäiksi muutamain poliisien
kuolemaan, ja sentahden varmaan­kin
heile vaaditaan ankarinta ran-gaistasta.
Itsestään tulee tässä veh­tailleeksi
näiden aniharvojen kuo­lemantapausten
aiheuttajain ran­gaistuksen
ankaruutta, järsitä- seik­kaa,
että ilman mitään rangaistusta
ovat päässeet ne,-jotka ovat olleet
satojen tuhansien proletaarien kuo­leman
aiheuttajina ,ja tuhansien
työläi^otien murskaajina. Mutta
sitä puolta asiasta ei tahdota näh­dä.
'Hampurin sankarit v. 1923
taistelivat sitä valtionjuotoa vas­taan,
jossa suurkapitalistit j a suur-keinofctelijat
asetettiin , ylimmäisille
istuimille ja joka puolusti. heidän
etujaan, samalla kun köyhälistSläis-ten
annettiin kuolla näUcään. Katu­suluilla
taisteleva kansa ei ollut
taistelun alkusyynä, vaan sinä oli­vat
suurkapitalisti^ j a heidän palka­tut
lakeijansa. Kaikille meille lan­getetaan
riaskaat tuomiot, sen kyllä
tiedämme, mutta ne tuomiot eivät
tule taistelutatmoamme eikä taiste­lutahtoamme
murtamaan —- kerran
on köyhälistö voittava, kaikista tei­dän
tuomioistanne huolimatta. ,
Urbanin puhe teki erikoisen voi­makkaan
vaikutuksen johdonmukai­suutensa
terävjrydellä ja siitä huo­kuvalla
taisteluhengellä.
iNiinkuin odottaa saattoi, olivat
tuomiot oikein turkulaismallisen an­karat.
Urban tuomittiin 10 - vuo­den
linnavankeuteen, .* kahdesta
[muusta pääsyyllisestä tuomittiin toi:
hen 6 ja toinferi 4 Vtiödeh •linM
[keuteen; muut syytetyt tuomittiin
[yhdestä kahteen 'vuoteen vankeutta.
Näillä tuomioilla on saksalainen
] oikeus taas kirjottanut yhden hä-'
peälehden aikakirjoihinsa. .
Työttömyys Torontossa
eihelpptä
Toronto. — Työttömyystilanne
[kaupungissamme ori entisellään, sil­liä
mitään suurempia työaloja ei ole
lauennut. Viime yiikon lopussa oli
[Työnvälitystoimiston luetteloissa- 6,-
[970 ilmottaiitunutta paikanhakijaa,
] joille ei .oltu voitu ' tyjSpaikkoja
[hankkia. Näistä oli 5,767 miespuo-llista
teollisuustyoläistä, 396 palveli-
Ijatarta, 356 naispu^ista konttori-
Ityöläistä, 433 tehtaantyttöä, loput
jsaturinaisen työn iiekijoitä. Toimis-
Iton johtaja sanoi, ettei ole mitään
Itietoa töiden avautumisesta millään
|määrätyllä alalla moneen viikkoon.
Vinoa pääsy on farmeille, jonne v i i -
ne viikolla lähetettiin 39 Tniestä.
lutta vaikka farmeille kjrsyntä njrt
n vilkkaampi kuiri viime vuorina,
ei se ^riitä mihinkään, kun työttö-iiiä
on tuhansia. Kaikesta päät-en
ei työttömillä ole suurta toi­voa
työnsaannista ennenkuin ke-äällä.
Baldwinin häQltus väis­tää
mustinta taan-tumusta
Lontoo. — Eräs konservatiivipuo­lueen
taarituriinkseliisimmista jäse­nistä
oli alahuoneessa tehnyt monta
kertaa ennenkin yritetyn ehdotuk­sen
asetukseksi, jonka mukaan sel­laisilta
ammattiyhdistyksien jäsenil­tä,
ketkä ^ivät halua uhrata varo­jaan
Työväenpuolueen poliittisiin
tarkotuksiin, ei voitaisi noita varoja
periä. Tällä keinoiti tarkotetaan
tehdä Työväenpuolueen vaalitaiste­lun
rahastaminen mahdottomaksi,
tahi ainakin sitä suuresti vaikeut­taa.
Muutamat minlsteristön jäsenet
olivat lupautuneet lakiehdotusta
kannattamaan, ja konservatiivisten
edustajien enemmistön tiedettiin si­tä
suosivan. - Silloin pääministeri
Baldvrin heittäytyi "gentlemannik­si"
ja piti niin mahtavan puheen,
ettei ole häneltä likimainkin sen
arvoista koskaan ennen syntynjrt.
Hän selitti, ettei konservatiivien
ollut käytettävä viime vaaleissa
saavuttamaansa suurta enemmistöä
"höyryjyräksi". Hallitus ei ollut
saanut enemmistöään lupaamalla tä­män
laatuisia asetuksia, vaan lu­paamalla
työskennellä teollisuusrau-han
hyväksi. Konservatiivipuolueen
ei.pitäisi käyttää enemmistöään rii­dan
synnyttämiseksi, vaan sen tu­lisi
osottaa halunsa rauhan rakenta­miseen,
pidättymällä käyttämästä
valtaansa ja toistamalla rukousta:
"Anna meille rauha elinaikanam­me,
oo'; herra".
Työväenpuolueen edustajat mie­lenkiinnolla
ja myötätunnollakin
kuuntelivat Baldmnin puhetta koke­muksistaan
nii|tä ajpiltaj kun Vanha
patriarkaalinen^teollisuus perinnölli-sine
mestareineen ja perinnöllisine
työntekijöineen «isteettaisin sortui
persoonattoman teollisuustuotannon
jalkoihin. Siitä seurasivat yhdellä
puolen isäntien suuret nimettömät
järjestöt j a toiseUa''ty51äisteri jär­jestöt/
"Moleriipieh, niin yhtäläis­ten
voimassaan ja niin yhtäläisten
heikkoudessaan, ainoa pelastus on
lähentyä toisiaan." ,
Lopuksi hän esitti asetusehdotuk­sen
hylkäämistä sen nojalla,, että
noin tärkeä 'toimenpide ei ole sove­lias
yksityisen jäsenen ehdotuksena
esilleotettavaksi. Tämän eisityksen
Baldwinin kannattajat hyväksyivät
poistiehensä, joten tuo mustimman
taantumuksen hyökkäys tuli torju­tuksi
172 äänen enemmistöllä.
Ranskan, tiittolaiset
pelkäävät turval­lisuuttaan
L50 kalastajaa hukku­nut
Asovanmerella'
Jekaterinoslav, Venäjä.^ - r - Suuri
[loukko .kalastajia oli hevosineen ja
Vankkureineen lähtenyt tävarimukai-
»elle kalastusretkelleen Asovanme-peUe,
kun heidän päästyään kauas
nerelle jää irtautui rannasta ja ka-
^stajat jäivät ajelehtimaan jäälau-loille.
Ennenkuin hätääntyneille eh­dittiin
avuksi, oli 150 "kalastajaa ja
W hevosta joko hukkunut tai palel-
Innut kuoliaakä;-Tämä oli surkeim-
|ia onnettomuuksia mitä näillä tie-pin
on koskaan tapahtunut..
16 Fimmen Norjaan
Amsterdam. Knljetustyöläisjten
ansainvälisen liiton sihteeri on i l -
Boittanut Norjan ammattijärjestol-että
hän tulee maaliskuun lop-
|npuoleUa käymään Jiforjassa j a t u -
viipymään ; maassa' kaikkiaan 14
iivää. Ftmmenin' tarkoituksena on
ptää eritelmiä eri seuduilla Norjaa,
iitehnien aSieena tulee olemaan
amatillisen liildceeii yhtenäistyttä'
pyrkimykset.
Työläiskirjeenyaihtajat
ja tehdaslelidet
Saksassa
Pariisi —- Niihin aikoihin, kun
brittiläistä ulkoasiain sihteeri Cham-berlainiä
odotettiin- Ranskan pää­kaupunkiin,
oli läkäläisissä viralli­sissa
piireissä hyörinää jä pyörinää.
TKlöensä ollaan siinä Jmsityksessä
— olipa tuo käsitys sitte dikeai taik­ka
väärä — että Ranskan vaaditaan
jättämään europpalaiset /liittolaisen­sa
oman : onnensa nojaan, jos se
mielii saada Britannian takaamaan
turvallisuutensa Saksari hyökkäyk­seltä.
Ranskan liittolaisilla näyttää
olevan sama kiteitys, koska Puolan'
ulkoministeri on tänne saapunut
"tuntemattomana" ja koska Ruma-nian
ja Tsekko-Slovakian pääkau­pungeista
on tullut hermostuneita
sähkösanomia, ,
Tasavallan presidentin ja päämi­nisterin
kiireelliset käynnit toisten­sa
ja ministeristön jäsenten sekä
puoluejohtajain luona todistavat,
että tärkeitä päätöksiä ori tekeillä.
Kolme nuorta miestä
rosvosakissa
Montreal. — Viime syyskuun 8
p:n iltana ryövättiin' j a ammuttiin
F.* X. Beauvais niminen ruokatava-rakauppias.
Tästä murhasta on nyt
21-vuotias Wm. -G. Watkins, myös
käyttänjrt nimeä iDavis,' tuomittu
hirtettäväksi ensi kesäkuun 12 p.
Toinen samaan rikokseen osallirien,
17-vuotias Alfred Deschambault, ha­vaittiin
syylliseksi tappoon; 'hän
saa tuomionsa myöhemmin. Kol­mas
samaan asiaan sekaantunut,
Swift Currentista, Sask., kotoisin
oleva nuorukainen Sydney Harrison,
on saa^nut asiansa eri juttuna käsi­teltäväksi
lähipäivinä.
NUORI SUOMALAINEN JOUTU.
NUT TAPATURMAN UHRIKSI
Cobalt, Dnt.; - r : Kerr Laken kai­voksella
sai riUbri suoriialairieri' Wii-liam
Nikumaa silmänräpäyksessä
surmansa, kun maanpäälly§-"tum-pälla"
tapahtui kivivyörymä. Nuori
Nikumaa työskenteli "tumpalla"
isänsä sijaisena, isan kun oli täyty­nyt
sairäudert vuoksi , jäädä kotiin.
J ^ n i ^opettaaT kom-munistaiB
«»i; t b ^ ^
Tokio. \— Japanin parlamentti
hyväksjn "asetuksen rauhan säilyttä-i^
isestä", joka' myös tunnetaan pol-sevilddyastaisen
lain nimellä ja jos­sa
Jokseenkin; kaikki ajateltavissa
oleva kommunistinen toiminta van­keuden
uhalla kielletään. Viran­omaisten
taholta selitetään tällaisen
lain säätämiseen /täydytyn ryhtyä
äsken tehdyn Venäjän ja Japanin
välisen sopimuksen johdosta, sillä
on ajoissa pantava sulku oletetulle
kommunistiselle kiihptUBtyölle. Vah­va
poliisiv^rtiosto ympäröi parla­menttirakennuksen
sillä aikaa - Jcvn
asetusehdotuksesta keskusteltiin. ' f''
Riidat Italian ammatti-liikkeeslä
' j '
Rooma. — Italiani ammattiliik­keen
johtajairi ihrioituksen mukaan
ovat kommunistit !ehdottaneet, hy­väksyttäväksi
seura&van ohjelman:
1) Ammatillisen liikkeen hajaan.
tumisen torjumiseksi on järjestöt
rakennettava tehdas-- j a työpaikka-kerhojen
pohjalle. " •
2) . Lähimmäksi 'toiminrian mää­räkö
on asetettava taistelu kerho­jen
ja liittojen-kokooritämisvapauderi
puolesta. Työpalkkoja' on korotet­tava
samassa «uhte^ssa kuin elämä
kallistuu, Tehdaskpmifcjeain toimin­ta
on palautettava.' ;•,
3) Proletaarisen taistelun johtoa
varten on muodostettava paikallisia
Puolalaiset urkkijat
polttaneet papin
eläjältä
Kiev, Ukraina. — "Isa" Andrei
Fedoukovits, puolalainen katoolinus-koinen
pappi on elävältä poltettu
Shitomirin kaupungrissa, Ukrainassa.
Viranomaisten haqkkirijain tietojen
mukaan olivat teon tehneet Pullan
salaisen valtiollisen poliisin agentit.
Murhaajat valelivat uhrinsa palo­öljyllä
ja sitte sytyttivät tuleen,
katsellen kylmäverisestT onnettoman
uhrinsa kauheita kärsimyksiä.'
iPedonkovits oli lähettänyt paa­ville
laajalti tunnetuksi tulleen kir­jelmän,
jossa hän tuomitsi puolalai­sen
papiston osanoton neiivostovus-tidseen
kiihotustyohön. Hänen ys-täyäriiBä
selittävät murhan johtuneen
siitä, että Fedoukovits oli viiran-omaisille
ilmiantanut puolalaisten
urkkijain har^ottaman salaisen toi­minnan
'Ukrainassa. Rikos ön he­rättänyt
kauhua koko seudulla.
ta.
Reformistit väittelivät suoran
vastauksen antamista tämän kom­munistien
vaatimuksen johdosta ja
latelivat vain pelkkiä fraaseja siitä,
että he muka ovat luokkataistelun
kannalla ja; että kommunistit heitä
aiheetta syyttäyät: passiivisuudesta
ja virkavaltaisuudesta. — Loppujen
lopuksi, vastauksen annosta pääs­täkseen;
refonnistit ; sulkivat koKo-uksen,
jossa konimunistien esittä­miä
vaatiriiukBia -käait^iiinr
Koko porvarillineh ja reformisti­nen
sanomalehdistö antaa tunnus­tuksensa
ammattiliittpbyrokraattien
menettelylle ja lausuu varmana va-kaumukäenaan,
että • koriimunistit
tullaan erottamaan amriiattiliittojen
yhtymistä.
Kurdilaiäkapinako vain
tekopeliä
Geneve. — Kansainliiton piireis-
.sä ollaan huolestrineita Turkin t i ­lanteen
suhteen, eritoten . siihen
nähdcn> mikä vaikutus kurdilaiskapir
nallaVtuiee,;olemaan Mosulin raja-komissipnin
päätökseen. Erityisen
merkitsevänä pidetään sitä seikkaa,
ettäBftgdidissa ja muualla njiillä
seuduin: ei tiedetä ihitään koko nois­ta
, paljon huudetuista kapinaliik-kieistä.
Arvellaan turkkilaisten kek-työläisten
ja talonpoikain komiteoj^ Biri©en-<ja iasettaneen näyttämölle
koko kurdilaiskapinan vain sitä var-tenj.^
että saisivat sen varjossa kes­kittää
joukkoja Kurdistanin piiriin,
joka on rajatusten riidanalaisen Mo­sulin
alueen kanssa. Angoran hal­lituksen
tiedonanto, että sinne on
siirretty kahdeksan divisoonaa, viit­taa
JBiihen, että turkkilaiset valmiä-t^
utuvat sotilaallisiin toimenpitei­siin,
jos rajakomissioniri päätös
baottautuisi heille epäedulliseksi.
kuiiriNiU^
Pariisi. Täkllä kupli äkisti ruh­tinas
Georgl Lypff, joica Venäjän
vallankumouksen jälkeen, oli pääml
nisterinä sekä ensimäisessä että toi
sessa väliaikaisessa hallituksessa
Kuolema johtui sydäntaudista.
Cape Bretoii lalko
Besco ja Nora. SoBtiaa EalUtas jo
f^iyttalevSt IuuBiNutB«a lakicolai-
•ille.
Halifax, N. S. — Pääministeri
Armstrong on sähköttänyt Glace
Bajm kansalaiskomitealle, kehotta­en
sen hankkimaan miehiä pitämään
pumput ja voimalaitokset käynnissä,
jottei vesi pääsisi kokonaan tuhoa-maari
kaivoksia. fbisin sanoen:
maakuntahallitus on ehättänyt rik­kurien
värvääjäksi, ^nnenkuin Bes-
CO kerkesi sitä siihen toimeen pyy-tääkään.
Tuo hallituksen ominpäi-nen
hätiköinti palvelrisinnossaan
näyttää johtavan jonkunlaiseen kah-naukseen,
sillä Besco ei halua fcaik-
Ida kaivokala suojeltavan. Sillä on
omat tarkotusperänsä, joita ajaes-saan
se jo ennen oj) antanut eräit­ten
kivihiilikaivosten täyttyä ja nyt
se aikoi uhrata vielä muutamia l i ­sää.
Se oli jo ottanut pumput pois
joistakin kaivoksista, 'joissa ei tul­van
vaaraa vielä tule pariin viik­koon.
Hallituksen taas täytyy edes
näön vuoksi sotia sen puolesta, et­tei
maakunnan arvokkaita tuotanto-lähteitä
päästetä turmioon.
Besco el ole tuollaista toimenpi­dettä
hallitukselta pyytänyt. Tois­taiseksi
se on vain vaatinut "riittä-vää
poliisivoimaa kaivosalueelle muis­ta
piireistä mahdollisesti tuotavan
kunnoBsapitomiehlstön suojelemisek­s
i " - J - vaikka lakkolaiset esiintyvät
nyt, niinkuin ennenkin; täysin rau­hallisesti
eivätkä ole millään tavoin
häirinneet niitäkään yhtiön kontto-rimiehiä,
Jotka toisilla kaivoksilla
yrittävät pitsa pumppuja ja voima­laitoksia
käynnissä.
Aluksi pH, hajjitus olevinaan huo­lestunut
kaivogmiesten Jo pitemmän
aikaa tunnetusta hädänalaisesta t i ­lanteesta,
vielä oli osottavinaan
heille jonkun verran myötätuntol-
-suutta — tosin el muutA. Jenin sa^
noilla—- mutta saatuaan pari s&h^
kösanomaa ^scon paikalliselta^
isännöitsijältä McLurgilta, aHcoi «i
lanne Amstrongin silmissä näytt&r
mään kokonaan toiselta kuin ennen.
Niinpä pisti hän heti seuraavan säh»
kösanoroansa jatkoksi, minkä lähet-;
ti 26 piirin kaivosmiesten esimiehel»
le John W. McLeodille, näin kuulti>
van huomautuksen: "Minulla ei oW
mitään sitä vastaan että suoritan
maksun teiltä tulevista sähkösano­mista,
mikäli niistä on hyötyä työ-väelle
» mutta kieltäydyn enää ylei­sistä
varoista maksamasta teidän
sähkösanomianne, milloin ne sisältä,
vät vääristelyjä Ja sopimattomuuk-sja."
Joku Bescon huomatuimpia vir-;;
kailijolta on Torontossa käydessään
sikäläisille lehdille selittänyt, että
lakon pituus Ja siitä Johtuva merki«v
tys viime kädessä riippua Kansain-välisen
kaivosmiesliltoi^ <U. M . W.> F
presidentistä J . L.Lewi8i8ta.: Sillä
Jos pääjärjestöltä ei saada rahallis­ta
kannatusta, niin lakko loppnu
lyhyeen. Levrisin petturottfceen; dia,
Besco turvaa, nyt niinkuin aina en­nenkin.
Eikä suinkaan tarhaan.
Tuskin olisi Besco uskaltanut lafkea
tilannetta kärjistymään näin äärim--
milleen, Jos ei se ennakolta olisi
hankkinut LewisiUa varmuutta, et-:
tä tämä oikealla hetkellä iskee mie­hiä
selkäpuolelta. ^
Muuten oli tuo yhtiön pomo kers-]
kunut sillä, kuinka huonosti miehet
ovat varustetut lakon varallai näl-'
kiintyneitä kun ovat Jo lakon alka^^
essa, Joten eivät; voi kauan kestää;
lakossa ilman ulkoapäin tulevaa ,
avustusta. Sanomalehtien: arvioiman
lakkolaisten lukumäärän, noin
000 miestä, sanoi Bescon edustaja
olevan suunnilleen oikean; •
Berliini. — Työläiskirjeen vaihta­jain
verkko laajenee Saksassa päivä
päivältä. Tehtaiden työläisillä on
myös omia tehdaslehtiänsä.. Lehdet
ovat painetut ohkaselle paperille,
jotta niitä voisi helposti kääriä pie
neen alaan ja helposti antaa tove­reille.
Lehden yläkulmaan ori ta­vallisesti
kirjoitettu huomautus:
"luettuasi anna toverillesi".' Nämä
lehdet ovat maanalaisia eikä niissä
näifdä toimittajan oikeata osoitetta
eikä nimeä, vaan on osoitteen ase­masta
jotakin tämän .tapaista: "no,
mitäpä, olen ohrana enkä s*uinkaan
suotta saa palkkaani!" Ja vastuun­alaisina
toimittajina ovat "Bolshe-viki",
"Proletaari^', joskus "Nälkä
ja puute" j.n.e. • '
Lehdissä-käsitellään työpaikkojien
epäkohtia, taistelua 8-tuntisen työ*
päivän puolesta, epäterveellisiä työ­oloja,
työpalkkojen epäsäännöllistä
makfeua ja muita työläisten joka­päiväistä
elämää likeisesti koskevia
kysymyksiä. Poliittisia artikkeleita
ei näissä lehdissä ole, niistä huoleh­tivat
suuremmat lehdet.
Tällaisia lehtiä on Saksassa ver­rattain
paljon. Ne painetaan ta­vallisesti
pienillä monistuskoneilla
j a vaihtelee, niiden painos 400 :sta
3,000 kappaleeseen.
— o— — .
Lukutaidon levittämi­nen
Ukrainassa
Kiev. ^ U k r a i n a n tasavallan lu­kutaidon
levittämistä varten mää­rätty
erikoinen komitea on ryhtynyt
jalkaisemsan aapista miljoonan kap­paleen
^ saamisena painoksena maa­seutua
varten. Aapisia tallaan
myömään 5 kop. kappale.
Geneve. — Chamberlainin ja Her-riotui
suulliset neuvottelut Pariisis­sa
lienevät johtaneet ainoastaan sii­hen
varmaan tulokseen, .että Bri­tannian
ja Ranskan on mahdoton
päästä keskinäiseen yhteisymmär­rykseen
Saksan osanotosta välirajo­jen
loukk^amattomuiidesta tehtä­vään
turvallisuussopimukseen. Rans­kalaiset
eivät saa päähänsä, että
Saksan allekirjotus missään uudessa
• sopimuksessa takaisi rauhaa. sen pa­remmin
kuin Versaillesin sopimus,
jossa Saksa jo on allekirjottajana.
Sitäpaitsi, hyvin ymmärrettävistä
tunnesyistä, on ranskalaisille vas­tenmielistä
ajatella, että heidän tur­vallisuutensa
tulevaisuudessa riip^
puisia mistään Saksan allektrjotta^-
masta asiapaperista, jonka saksalai­set
Joriakin heille • otolliseifa hetke­nä
viilsivät julistaa arvottomaksi
"paperilapuksi", niinkuin Belgian
loukkaamattomuussopimuksensak i n .
Britannia taas ei antaudu neuvotte­luihin
Ranskan ! turvallisuuden ta­kaamisesta-
muulla ehdolla kuin et­tä
siinä täytyy Saksan olla mukana.
Britannialle on tärkeintä saada-pi­detyksi
Saksa erossa Venäjästä, ja
sentahden se on niin herkkä kuun­telemaan
kaikkia Saksan taholta
tehtyjä^ ehdotuksia, odotellen sopi­vaa
tilaisuutta vaatiakseen, että
Saksari on rikottava Venäjän kans­sa
tekemänsä Rapallon sopimus.
Niinpä ei liene muuta keinoa
kuin yrittää järjestä Europan tur-'
valUsuus Kansainliiton - välityksellä.
Ennenkuin mitään sopimusta' ruve-^,
taan laatimaan, on. Saksan ilman•
VLmitäfin erikoisehtoja yhtyminen j
^Kansainliiton jäseneksL Neovotte-j
lujen pohjaksi mabdolUsesti tulevat
Chamberlainin epäviralliset^ mää­rittelemät
viisi itäkdkohtaa:
1. j^ritannia ei voi Aioutua Be-^
nesin suunnitteleman ns. Geneveri
poytäkizjan sille asettamiin vel-vollisattksiin,
etupäässä slasmaittea-savastahakoisouden
takia.
2. I^anskari turvallisuus taatta-
,ya.-
3. Saksalle vakuutettava, että
Versaillesin sopimusta tullaan tar­kistamaan,
ja Saksa taloudellisesti
auttamaan taas jaloilleeri.
4i Taloudellisen rauhan '^palaut-tamineri
Europassa käsitettävä elin­ehdoksi
Britanriian kaupalle.
5. Pieriten kansojen tulevaisuus
turvattava.
Aluksi on ajateltu viiden vallan
sppiriiusta, jonka osanottajiksi tulisi­vat:
Britannia, Ranska, Saksa, Ita­lia
j a B e l ^ . Mutta luultavata on,
että tämän "sydämen'^ ympärille
vähitellen saadaan ryhriiittymään
toisiakin valtoja, ehkä vihdoin ko­ko
Kansainliiton jäsenistö, Joten en­tisen
Geneven pöytäkirjan tilalle
saataisiin uusi, onnistuneempi yleis­sopimus.
Ranska nyt jo vaatii ai­nakin
liittolaistensa Puolan, Tsekko-
Sloyakian ja Rumanian ottamista
sopimukseen osallisiksi. Vastapai­noksi;
pitänee Britannian vaatia sel­laisten
potkupallojensa kuin Suo­men,
Viron, Latvian ja Xiettuan
mukaan-ottamista. Saksa^ taas ha­lunnee
toverikseen edes Itävallan.
Sitä tehden . siis turvallisuusliitto
yleistyisi ' vihdoin koko Kansainlii­ton
käsittäväksi.
Paöla jo kalistaa capelia r "raabaD
tnrvaamiaekaiV.
Berliini. — Puola ei halua mi­tään
turvallisuussopimuksia. Varso­vasta
tulleet tiedot kertovat siellä
olevan hurjan solilaakiihotuksen
käynnissä. > Eräässä valtlopäiväiö,
sotilasvaliokunnan istunnossa edus­taja
Sadzeicz esitti asetusehdotuk­sen,
jolla sotaministeri valtantet-taisiin
panemaan kaikki.joukot l i i ­kekannalle
hetipaikalla. Valtiopäi*
villä hyväksyttiin asetus, jossa pre-sidentille
.annettiin sota-ajan eri-koisvaltoadet,
puolustustoimiin ryh­tymistä
varten. Niin valtiomiehet
kuin sanomalebdistd ovat miltei mie­lettömiä
pelosta, että Saksa on saa
maisillaan mailman petetyksi —- et­tä
se on kavaluudella viemäisillään
Puolalta Ylä-Sleesian..
Ilmaisten synkintä epäluuloa
Suurbritanniaa kohtaan, kiihkoisan
maalliset lehdet niille ominaisella
mahtipontisuudella varottavat kan­saa
ja hallitusta riienemästä toki l i i
an pitkälle. Yleensä näkyy sano­malehdistö
pelkäävän, .että uusi
Puolan jako on tekeillä. Jos Rans-ka
ja Saksa tekisivät sovinnon^
jäisi Puola yksin värjöttelemään
kylmässä porstuassa Venäjän ja
Saksan välissä, eikä ranskalainen
yleisesikunta nyt rientäisikään sen
avuksi.
Sakea ei halua taistella EUaa-Lotb-riogin
takaisin vallottainiseksi.
Puolivirallisessa Berliinin hallituk­sen
selostuksessa ensi kertaa selvin
sanoin lausutaan, että Saksan kansa
ei nyt eikä tulevaisuudessa tule hy­väksymään
sotaan lähteriiistä Rans­kaa
vastaan Elsas-Lothringin valiot-tamiseksi
takaisin Saksalle. Saksan
päätarkotuksena nykyisin kyseessä-olevan
turvallisuusBopfmuksen yh
teydessä on saada Refninmaa rauho-tetuksi
- ja turvatuksi. Siinä mie­lessä
. Saksa haluaisi kaikkien asi
ariomaisten valtojen yhtyvän liit-toon
jokaista vastaan, Joka pyrkisi
muuttamaan Saksan nykyistä läntis­tä
rajaa sinne tai tännepäin. ' Sem­moinen
sopimus kertakaikkiaan to
teaisi, että Reininmaa on osa Sak­saa
ja lopettaisi Ranskan pyyteet
sen edelleen vallattuna pitämisestä,
joten liittoutuneiden miehitysjoukot
olisi sieltä lähitulevaisuudessa poisr
tettava.
Saksan Itärajojen suhteen sano­taan
selostuksessa, että niitä ei_oIe
ollenkaan tarkotetta otettavaksi so­pimuksen
piiriin. Saksan on pidä­tettävä
itselleen «ikeus ratkaista
itärajalorsymykset raaballisilla nen-vottelaiUa.
Barmat-jutun paljas­tuksia
Hollanninkin aoLdem. puolue piiat.
* syl osiUe.
Berliini. —- Ros.demokraattien
pää-äänenkannattaja Vonvärts on
joutunut ilmaisemaan tähän asti sa­lassa
pidetyn. Toista. kansainvälistä
vähemmän miellyttävän ''pikku" sei
kan: ' •
"Tuonnottain Amsterdamissa pl
detyssä sosialistipuolueen kokouk­sessa,
otti puheenjohtaja, puolueto
veri Viegen, puheeksi myös puolu­een
suhteet Barmatiin. Kun puolu­een
äänenkannattaja Voorvvaarts pe­rustettiin
Rotterdamissa v. 4918;
antoi Barmat käytettäväksemme sii­hen
tarvittavat varat. Hän omistaa
vieläkin kolme Voorwaart8in seitse­mästä
osuudesta,. Joista kukin on
arvoltaan 25,000 ^guldenia. Sitä-paitsi
hankki hän aikoinaan lehdelle
140,000 guldenin kiinnityslainan.
Toimittajain valintaan Ja . lehden
kantaan hänellä ei koskaan ole ol­iot
nisään vaikutusvaltaa."
Viimeinen väite on suorastaan
naurettava. Lapsikin ymmäi-tää,
että semmoinen häikäilemätön hui­jari
kuin Barmat ei lahfottele notn
suuria summia ilman aikojaan, vaan
on hänelle siitä täytynyt olla hyö­tyä.
Vaikka puheena oleva lehti ei
olisilcaan suoranaisesti juossut hä
nen asioillaan, on Hollannin, Sak
san ja kaikkien muiden maiden so.
sialidemokratia juossut juuri hänen
ja hänen kaltaistensa, keinottelijain
asioita sitä ahkerammin. Sen todis­tavat
Bauerin, Richterin y. m. Jutut
selvääkin selvemmästi, niin viatto­maksi
kuin tätä Hollannin puolu­een
juttua koetettaneekin silitellä.
'Läheisissä suhteissa'^ Ebertio ja
maiden puoluepomojen Icanssa.
Valtiopäiväin •utkintovaliokunta
on valallLsesti kuulustellut presiden­tin
virastopäällikköä, valtiosihteeri
Meissneriä ja entistä ulkoviraston
apulaisvaltiosihteeriä T Ö p f f e riä;
Meissner kertoi, että Ebert valtiol­lisista
syistä oli toukokuussa :^1919
kahdesti ottanut vastaan Barmatin.
Ensi käynnillä esittelivät Barmatin
Ebertiile sos.dem; puolueen puheen­johtaja
Wels j a Hermann Myller,
Barmatilla oli tuotavana tuttavalli­nen
kirje Belgian sosialistien johta­jalta
Huysmansilta. Vastauksen tär
iän kirjeeseen hän sai Huysmansil-le
vietäväkseen toisella käynnillään.
jBdelleen kertoi Töpffer Barma­tin
eräänä päivänä talleeri ulkomi-
Siirtolaisten salakulje­tus
aiotaan lopettaa
New York. — Siirtolaisten sala­kuljetus
Canadan rajan< poikki aio­taan
kerrankin saada loppumaan.S
Sitä varten on Ellissaarella apulais-.
komissioneerina*'palvellut Harry R.
Landis siirretty Montrealiin, 'Ja hä­nen
erityiseksi tehtäväkseen tulee
valvoa, ettei siirtolaisten salakulje^ >
tus saa Jatkua. Nyt salakuljetetaan ~
Yhdysvaltoihin «uuret määrät siirto­laisia,
Joissa useinkin on tautien
saastuttamia Ja muuten vastenmio-.
lisiä otuksia. Landis kuuluu erin­omaisesti
kunnostautuneen "pu­naisten"
höyhentämisessä,ollessaan
Chicagon siirtolaisaseman oäälllkkö-nä
heti sodan J^lestä. Häntä kehu­taan
myös leppymättömäksi siirto­laisten
salakuljettajain viholliseksi.
Hänen välittymän valvontansa alai.
seksi tulee St. Lawrencen jokialue
ja koko itä-Canada.
Spitalisia parannettu
Wa'shington. — Spitaalltauttsten
hoitolaan Carrvillessa, La., joitakin
vuosia sitten otetut neljä miestä on
päästetty laitoksesta parantuneina.
Yhdysvaltain terveydenhoTtovirasto
ilmottaa miesten olleen viimeisen
vuoden ajan tarkan silmälläpidon
alaisina, eikä heistä.koko sen ajan
kuluessa enää ole ainoataan spitaa-libasillia
löydetty. Mahd9lliBe8ti on
parannus saatu aikaan chaulmoog-ra-
ÖlJyllä, jota viime aikoina ilrao-tetaan
hyvällä menestyksellä kSy^s-tyn
tämän ennen parantumattomana
pidetyn taudin hoidossa.
nisteriöön, ollen hänellä suositus­kirje
valtiopäivämies Heilmannilta,
ja selittäneen olevansa aikeissa pe­rustaa
saksalaisystävällisen fios.de-mokraattisen
lehden Rotterdamiin.
Toukokuussa 1919 oli Töpffer käsi-postissa
lähettänyt Saksan Haagisi
sa (Hollannissa) olevalle lähetti- ,
läälle von Rosenille kirjeen, jossa
pyysi tämän Järjestämään niin," että
Barmat saisi pitempiaikaisen passi-viisumin.
Kirjeessään hän dli mai­ninnut
Barmatin olleen läheisissä ;
suhteissa valtakunnan presidentin,
Ebertin, kanssa. Kysyttäessä, kuin- ;
ka hän oli voinut tuollaista lausun­toa
antaa, vastasi Töpffer, että hän
luuli kaulleensa sen,. Heilmannilta. -
Kuitenkin selitti Töpffer tarfcotta- ^
neensa "ainoastaan poliittisia «ikä
persoonallisia ystavyyssahteita".
i i
•'im
11
»m
Mi
m
M r
''iiii™m
-Sf,
m-m.
X: