Vapaus, July 5, 1921

              mvKmi
ia
Canadan euomalaiBea työväestön
oänenkannattsja, ilmestyy SudbO'
ryesä, Ont, joka tiistai, toristal
Isoantal •
H. PUBO, J. W. SLUP.
Vastaava toimittaja. ToimitussibJmi
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish \7ork'
«rs in Canada. Pablished in Sad*
bazy, Ont, every Tuesday, Tbursday
and Saturday, *
' Advertisiijfr rates 60c. per eol
incb. .Minimnm charge for sin^ie
insertion 76c. Discount on standing
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medinm among the
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta &0c palstatuumalta.
Alin hinta bertailmotuksesta 75c.
—Kuolenu^ilmotukset $2.00 (miiis*
tovärsyistä 50c kultakin lisäksi).
Eihlaos- j'a avioL ilmot. alin iiinta
12.00, nimenmuutosilin. (muuten
buin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
berta (2 kertaa f 3.00 Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
Icertaa $2.00) Kaikista ilmotuk-
^sta, joista ei ole sopimusta, tOIep
eaban seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Cänadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $L60 ja yksi
Mt. 76c. \
«Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vL $6.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
Wc $1.75.
. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset
iäälittäa, Smoih eiunasi liiton taan. ksrtsaa^ luten meidän tulee todel- tä kaikki myönnytykset roitä suinkin
tumus enemmistö Venäjän vaöanku- ia t*hdä, itse AFL:n syvissä riveieiä voivat, bnolinjatta siit^ kuinka syväJ
mouksen tuomitsemispolitiikan ja a>jkäynrnsgä olevaa /itumousprosessia,
settui siis siinäkin kohden uskpliii>eB.|joka s^älimättdmän ja yhä haikaile
ti mailnmn riistäjäluokkaia ja ioperi jjnättömämniäkgi käyvän xiiston,, ki»
alistien uskolliseksi tukijaksi ja työ-väenluokan
vallankumoukeeHista nou
Eua vastaan. Edelleen pägttMiitto
ihan yksimielisesti lähettää veljese'
dustajan cAmerikan Legionan» tule*
vaan vuosikokoukseenj^joka Ameri­kan
Legioha oh kokoonpantu ameri-kalaisista
taantnmusupseereista ja on
se tullut käuluisaksi militarisroikiib*
kon levittämisessä j a kaikenlaisen ra
dikalismin ^vittomässä, vieläpä por
värilliseltä junaltakin laittomassa
vainoomisessa. Vielä konventioni tap
poi esityksen 6-tnntiseh työpäivän
molesta taistelun alottamises-a.
, Lukemattomia muita, mitä san-rinta
taantumusta — eikä ainoasaan
taantumusta, — mittta. ääretöntä ty­peryyttä
osottavia päätöksiä voitai
siin luetella.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St, Puhe­lin
1088.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont
JOB ette milloin tahansa saa vas^
tausta ensimaiseen kirjeeoeehne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO. liikkeenhoitaja.
Ä5gist(?red at the Post Office De-pi^
irtin^n^ Ottawa, as second class
in^tter; t
A, f, Un vfaeinen
Amerikan Työväenliitoh (Ameri-can
Federation of Labor) neljäs­kymmenes
ensimäinen konventioni
•on^taaji,pettynyt Konventionin pää
' taaeV kalkissa lih^m . ???*!^Yat
K^tavanholHsen alnek^^n ^ ehdoionia
ylivaltaa tuossa suurilukuisessa ty8-
väenjärjestössä, samoin jätti kortven-tioni
liiton tärkeät toimipaikat ja Joh
don edelleenkin goinpersilaisen taan
tumuksellisen j« työnantajille mielui
San koplan kaalin. •. . . y
'Konvefltlonin erikoisesti taarttumuk
sellistä luonnetta kuvaavat useatkin
päätökset, joskin kaikkikin ovat
sitä. Konventioni hyväksyi gomper-eilaisen
toimeenpanevata, komitean
kannan kansainväliseen työväenliik­keeseen
nähden, jonka mul?aan kel-taista
Amsterdamin kaifsainvälistS
ammattiyhdistysten liittoakin pide­tään
«liian punaisenaf jä pysytellään
siitäkin erossa. Tästä liitosta eros­sa
oleminen radikaalisten ainesten
kannalta on tietenkin enempi kuin
suotavaa, mutta kun se tapahtuu sii­nä
nimessä, että muka tuo liitto olisi
«punainenc, .niin sellainen typeryys
Kuitenkin oli konventionin yhtey-essä
jotaiii mielenkiintoistakin, jo-ca
tavallaan on ajan merkki Ensi
cerran sit^n vuoden ,1894 oli Gom-
)ersiUa vakava taistelu tull%.uudel-een
valituksi presidentiksi. Hänen
dlpailijanäan esiintyi United Mine
TVorkersin prseidentti John L. Lewis,
joka sai kolmannen osan kpnyentio-hin
edustajain äänistä. Lewi8ille an­netut
äänet olivat paljon puhuvia^
sen takia, että ne tulivat Amerikan.
TyöväenliittooB kuuluvilta suurim­milta
järjestöiltä ja samlla enimmän
edistysmielisiltä järjestöltä. :Jtse tä
mä Gompersin vastaehdokas ei sel­laisenaan
edustanut selvää luokka-tietoista^
edistysmielisyyttä, sillä Le-wisin
«radikalisutis» on monet kerrat
paljastanut iepäröiväksi pelkuruu­deksi
pistellä AFL:ssä olevan todel­la
edistysmielisen aineksen taistelua
pontevasU. Hän on aina tärkeissä
icysymyyksissä osottanut antautu-vansa,
kompromiseeraavansa ja vält­tävänsä
kunniakasta taistelua nouse­van
amerikalaisen vallaakumouksel-lisen
tydläisaineksen puolesta. Mutta
kuitenkin, kuten sanottu, hänen ym­pärilleen
ryhmittyivät Gompersin pa-tevanhollieuuteen
kyllääntyneet lii­ton
«distygmielisemmät ainekset Ja
siinä bilelesBl kun asiaa tarkaStam-me,
oli Uwi8iir8fiairfiErä suuri mie-lenosotus
Gompersin taaniufl\)iS.WI»-
klä vastaan. Ja niinkin suuren äärti*
määrän saavuttaminen on omiaan
rohkaisemaa^ 'luokkatietoisla ainek­sia
ryhtymään perinpob»aiseen ja tin
kiraättörtiään taieteluun AF.L??9S 9'
leyien""8uurten työväenjoukkojen Jvolt
tamiseksi kumouksellisen työväen­liikkeen
puolelle. > -
QompCM hyökäsi vastustajiaan
viitaan 'ankarasti, syyttäin heitä
«Hearstin ja Garyn miehiksi», joka li
kainert syytös sopii vallan mainiosti
Gompersiin itseensä. Tiedottomat ja
myöskin suureksi osaksi luutuneet ja
paatuneet «kansainvälisten* uriioit-ten
piirivirkailijat ja muut vuosikjmi
ristyslakien, työttömyyden y.ra. vai
kntuksesta yhäti yltyy, paisuu ja laa­jenee,
niin me näemme työväenluo­kan
ankarasta Juokkaorjuudesta pe­lastamisen
Eoxiren asian kutsuvan
luokkatietoisia aineksia entistä perin
pohjaisempaan työhön vanhoissa am
mattiunioissa. Sillä juuri näiden ai­nesten
on murrettava taantumus kai.
kissa työväenjärjestöissä, juuri nai-den
ainesten tehtävänä on säälimättä
irroilettava ftrgfäen suuret pohja
joukot työnantajain kätyrien ja äm-mattiunioitten
taantumnsjohtajain ta
lutusnuorasta. Näiden ainesten vel-vollisuus
on kehittää vallankumouk­sellista
luokkaunionismia, jolca muo­dostaa
järjestönsä ja taistelutaktiik-kansa
sopusointuisaksi ja. solidari-seksi
työväenluokan yleismailmallir
sen valtataistelun kanssa. Ja tässä
tehtävässä todella luokkatietoiset ja
kumoukselliset työläisten etuvartio-taistelijat
eivät saa väsyä eikä lan­geta
epätoivoon, ^SUlä jos kerran me
aijomme voittaa Riailman, silloin mei
dän täytyy e/sin kyetä voittamaan
ja murtamaan taantumukseiliset tel-jet
itse työväenliikkeen piirissä, kos*
ka kapitalismi nojaa ja pysyy pystys
sä enään ainoastaan työväenluokan
tietämättömyyden"ja sen taantumuk
Bellisten johtajain tukemana.
'O'-"'!-'' • .
ne ovat merkitykseltään. Venä­jän
työväen järjestöt, työskennellen
samanlaisten periaatteitten mokaiseg
ti, mutta verrattain paljon suurem»
maila ymmärrj-ksellä, ppättäväisyy.
dellä, kurilla ja voimalla kuin mitä
meidän uhiomme omaavat, ovat on
nistuneet lopullisesti ja täydellisesti
kukistamaan ent. sortajansa. Jliitta
sensij. että he olisivat tyytyneet ot­tamaan
itselleen vain pieniä myönny
tyksiä, kuten me, he ovat tehneet
puhdasta jälkeä, jai pakottavat riis­täjänsä
luovuttamaan kaiken vaitan
sa yhdellä ainoalla iskulla. Tällainen
on asema supistetusti sanoen. Venä­jän
ja Amerikan työväenliikkeen ero
tus on ainoastaan niiden kehityksen
laajuudesta. Itseasiassa ne ovat tai''
kotukseltaan ja olemukseltaan samo
ja, ja se ön todella sokea ammatti-nnionisiti
joka ei tunnusta yhteyttä
ja samanlaisuutta oman ja hänen C'
himmän kehittyneitten venäläisten
veljiensä kanssa.
Foster Venäjän vallan*
- kumouksesta
n.
meniä samoissa leipäpaikoissa mädän
tyneet edustajat nielivät tietysti kai­ken
Gompersin sikamaisen oksennuk
sen sellaisenaan, kuten he ovat aina
tehneet /
Amerikan Ty6väenl\jitoh konventi
oni sellaisenaan, kun tarkastamme ^
seraaa vain konventionin merkeissä,
jättää mieleen epätoivoisen ja loh'dut
tomah vaikutuksen. Mutta jos tar-
Venäjäh tapahtumat voitaisiin suun
nata seuraavasti: Järjestjmeet työ­läiset
ja talonpojat ovat kukistaneet
kapitalistiset riistäjät ja maanomista
jat ja ottaneet jialtuunsa teollisuudet
ja maainomaisuudet. Ja he käyttävät
niitä nykyisin omaksi eikä kenen­kään
muiden/hyväksi, he eivät mak­sa
korkoa, ei vuokraa eikä voittoa ke
nellekään. He pitävät työnsä hedel­mät
itsellään ja puolustavat kommu­nistista
tuotantoa ja jakojärjestel­mää.
He ovat perustaneet työläisten
valtion, jota suojelee työläisteK/oma
armeija. Molempia näitä he Ttd^trol
Jeeraftvat Ikaikissa yksityiskohdis­saan.
•
Käistä poliittisista ja taloudellisig^-
ta perusmuutoksista sitten seuraa ko
konalsla «srjöja .Venäjä^ entisten la?
tosten poistamilla, ^muokkaamisia Js
uudestaan järj?8teb»)^S)&ri<a'i)<kl Iriä^
mä muutokset muodostavat yht&erträ
huomattavan; yltt^kunnalliseii val­lankumouksen.
Mortet amerjKalaiset
ammattiuniohistit, ollen kapitalisti­sen
koriseryatJsmin ruokkimia ja hqlr
boomia, ovat suuresti närkästyneet
siitä ajatuksestakin,; että kapitalistit
ja maanomi^jat kukistettaisiin val­lasta
ja heidän omaisuutensa takava­rikoitaisiin,
kuten Venäjän työläiset
ovat menetelleet. He eivät voi nähdä
mitään yhtäläisyyttä sellaisessa me­nettelyssä
jä heidän omassa jokapäi­väisessä
taistelussaan. Ja kiiitenkin
pohjaltaan nämä kaksi prosessia o-vat
samaa. Meidän amerikalaiset am
mattiuniomme jännittävät järjesty­neen
voimansa "Ja intelli^enssiänsä
työnantajia vastaan ja kiskovat nill*-
Minun tarko^ukseni ci ole tehdä
yksityiskohtaisjia' tilastollista raport­tia
tilanteestii täällä, mieluummin ai
jon käsitellä asioita aakkoselliselta
kannalta-täällä. Minä haluan ainoas
taan osottaa: millaiselta uusi ja nudes
taan rakennettu neuvosto-yhteiskun
ta näyttäytyy^ tavalliselle' ihmiselle^
Minä haluan kertoa Amerikan työ­väenluokalle
millä tavalla Venäjän
työväenluokka, joka nyt on vallassa,
on käsitellyt elintarve-, vaatetus-,
huvi-, kansanvalistus-, hallitus-, teol­lisuushallinto-,
työväen järjestö-, kan
sallista-, puolustus-, y.m. asioita.
Mahdollisseti oh helpointa alkaa saa
pumisesta vierailijana ihmeellisen ja
moninaisen uuden Venäjän kommu­nistisen
yhteiskunnan rajoille ja ku­vata
mitä sen jälkeen on tapahtunut
ja mitä vierailija on nähnyt. Venä­jä
on^vieläkin vallankuinouksen kou­rissa,
joten maahanpääsy pn^ vai-kuncsssa.
NeDvosto-VenäjälJs cn
ainoastaan kaksi käytännöllistä kei'
noa elämän välttämättömyyksien an-saitesmiEeksi,
joko työllä tai taidolla, _
ja luonnollisestikaan ei Vc-iäjsn hai- s
litus vaadi että tilapäisesti maassa ^
vierailevat henkilöt ryhtyisivät työr
hön. *
kokous
Kat«oo Kolmatta fctematioaatea
«marhoajieii JSrje<tohM«.
keaa, on tärkeää ryhtyä kailkiln^^^
Votoimenpiteisiin urkkijoita ja Vasta­vallankumouksellisia
provokaattorei-ta
vastaan.
Maahan pyrkivän on odotettava ra
jaseudun kaupungissa siihen asti kun
nes hänen •hakemuksensa on.alistettu:
hallituksen asianomaiselle virastolle
Moskovassa. Jos sitten-hallitus huo­maa
hänen maahanpyrkimjstarko-tuksensa
päteväksi ja tärkeäksi, an­netaan
hänelle lupa. Tämän jälkeen
on hänestä tullut Venäjän sosialiS'
tisen federatiivisen lisävallan vieras.
.Mjjn kauan kuin hön pleskelee Venä­jällä,
: hänet ruokitaan,' vaatetaan,
hänelle hankitaan asunto, häntä vie­dään
huvitilaisuuksiin, häntä opaste
taan ja yleensä hänelle annetaan kai
kenlaista ^^raanvaraisuutta, ilman
että se maksaisi hänelle mitään. Koh
teluun nähden ei tehdä eroa siitä
huolimatta kuka hehkilö on, mikä
höhen asiansa on, olipa hän sitten
diplomaatti, • san^omalehtikirjeenvaih-taja,
myönnj^yksiä, etsivä kapitalis­ti,
vallankumoukselKnen, työläinen,
joka on saapunut tarkastamaan uut­ta
maataj eli mil^ä tahansa, jokaises
sa tapauksessa annetaan hänelle sa­ma
kohtelu ja sama vieraanvaraisuus.
Hän on Venäjän hallituksen vieras.
Työläisille jotka elävät kapitalis­tisissa
maissa tämä ehkä tuntuu ou-
!?.olta, mutta kaikki tämä on varsin
luonnollista kommunistisessa yhteis-
Sosialistipuolneen tyngän kokouk­sessa
Detroitissa on tebty^'o yksi pää
tös, joka riittää kuvaai^an koko ko
kouksen menoa ja antaa oivallisen
kuvan siinä vallitsevasta hengestä.
Kokous nimittäin 35 äänellä nel­jää
vastaan päätti olla liittymättä
Kolmanteen Intemationaleen — jo
hon se kyllä ei pääsisikään. Päätös­lauselmassa,
jota kokonaisuudessaan
emme ole saaneet käsiimme, kutsu­taan
mainittua maailmanlaajuista jär
jestöä murhaajien järjestöksi ja seli­tetään,
etei siihen voida littyä, se
kun harjottaa «sosialistien murhaa-mistac.
Kokouksessa joka tapaukses­sa
syntyi asian johdosta kiivas s^an
vaisto ja kokoussalin parvekkeilta
kiiultiirf «epävirallisia huomautuksia*
sidlä oli nimittäin Kolmannen In
temationalen kannalla olevia, jotka
kuuntelijoina ottivat osaa kokouk
sen menoon.
Erikoisesti ottivat.osaa keskuste­luun
tässä kysymyksessä tyngän van
hat kersantit Berger, Hillquit ja
mUut. Ja kaikilla oli sanottavanaan
jotain Kolmatta Intemationalea vas­taan.
Mutta ettei tämä tynkäkään
ole puhdas todistaa se, kun kokouk­seen
oli saapunut vielä neljä sellaista
arvattavasti keskitiellä ollutta, jotka
arveUvat Amerikan sosialistipuolueen
johtokermaan voivansa vaikuttaa vai
jartkumouksellisilla aatteilla.
Ei vielä ole vaikea olettaa, että tä­tä
päätöstä liehutellaan Europan ka
pitaiistien ja sosiaalidemokraattien
lehdissä jonkinlaisena suuremmoise-na
todistuksena sosialistien-kannas­ta'yleensä
Venäjään nähden. .
Kolmas Internationale on siis
murhaajien järjestö! Sellaiset en­kelit
kuin Berger antavat siitä sen
tuomion. Tappavat sosialisteja! Koi
mas Internationale pitää yllä dikta­tuuria
ja on se suurin agitaattori.
Ja diktatuuria ei tarvita, selittää ktf-kous,
sillä «me kasvamme* sosialis­miin.
Venäjän vallankumouksen häväise
minen Amerikassa on jäänyt kaiken­laisten
«työväenjärjestöjen« nimellä,
tunpettujen tehtäviksi. Amerikan
Työväenliiton kokouksessa sitä häväi
si Gompers ja hänen perintöruhti-naansa,
sosialistipuolueen tyngän ko
kouksessa «sosialistit«. Erikoisesti
muistamme sen hätähuudon, minkä
kautskyn seuraajaj päästivät silloin,
kun Gruusiassa muodostettiin neu­vostohallitus.
Siellä nimittäin oli
«oikeitac sosialisteja pitämässä' val­lan
nyörejä käsissään, Tchseidse,
Tseretelli y.m. Näiden puolesta ve­dottiin
«koko maailmaan* ja ennen­kaikkea
bergeriläiset tässä maassa pi
ivat melua siitä, kun tämä sosiali­demokraattien
loistonäyte vallanku-.
mouksesta, Gruusian «tasava]ta«, ku^
Doiarisii
LÄHETVSKULUT OVAT SEUaAAVAI:
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä &3n_««
_ lähetyksistä $40.00.-$60.00; 7Sc lähetyksistä-$60 0(L1W3
I $100.00 25c. jokaiselta alkavalta-sadalta iSk.™^'^^'*'!'^
= Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. miL m
s fair Avenue. ly
?iiiiiii;iiiiuiiiiiiiiiiiHiinHiiiiiuiiitiiiitniHniiiiiiiiiiiiiiiiniiHi^
^miiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiinnRimim^
SUOMI, HELSINKI
KORKO»
I Juoksevalla tilillä •••» ,,,,
Talletuksia Canadassa' välittää Vapauden konttori. Työläiset; l i :
hettäkää säästönne omaan, vakavaraiseen rahalaitokseenne, khl
myös suorittaa muita sille antamianne tehtäviä. ' '
nimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiillliiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiJiiiiiiiiiH
kistettiih. Silloin puhuttiin siitä,
kuinka Kolmas Internationale «mur­haa
s(teialisteja«.
Selvää on, ettei missään maassa,
;iossa työväki on julistanut diktatuu
rin, vastaan sonkottaminen käy näin
sä, vaikkapa olisi minkä puolueen jä
sen. Diktatuuri on kiehumakauden
curia ja vastustaja, silatkoon hänen
nimeänsä vaikka minkä puolueen jä
senyys, alistukoon sen alaiseksi. Tä
tä.ne herrat Detroitissa pelkäsivät
Amerikalaiset menshevikit, leima­assaan
Kolmannen Internationalen
«murhaajien järjestöksi*, painuvat
viimein julkisuudessakin siiheh,mihin
ovat aikoja sitten veiihotummin pyr­kineetkin.
'
'Niille Suomalaisille, jotka järjes­tömme
eroamisen jälkeen jäivät odot
tamaan puolueen selvää ja lopul­lista
suhtautumista kansainvälisyys­asiassa,
pitäisi päätöksien selvästi o-sobtaa
miUaiseen joukkoon heillä oh
kunnia kuulua.' Heille pitäisi selvitä,
että rahoineen ja toimineen kannat­tavat
taantumuksellista, vastavallan-kumouksellista
järjestöjätetjä,, jon­ka
kuolinhuokauksia Dttroitissa ase­tetaan
ponsien muotoon. Kauniisti
nämä veljet ovat jonottamassa «kas­vamista
sosialismiin«, joka kasvami­nen
käy työväenluokan asian kaval­luksen
merkeissä. Heille merkitsee
sosialismi-nimen kyttämlnen
joukkojen petkuttamista,'
sialismia, virkakiipeilyä ja sitä
köyhälistön valtaannuosun vas'
mistä.
Olemme iloisia, että Detroitin
kous on lausunut selvästi aji
sa. Sillä nyt siihen tynkään ejrii
da pei ja ta enää työläisiä, vaan
tuu sen toiminta berger-nÄ
pikkuporvareiden värväämiseen ja ti
den hännillä riippuvien pikh-te
gereiden äänten kalastamiseen, Ko
nes kehitys itse lähiaikoina antu li
ko kummittelevalle tpgälle-anio}
iskun. ~ Työmies.
Vapaudessa^ ilmoitta'
talille ^
Lehteen aijuu. limotukset j J
olla konttorissamme seuraavasi:
Tiistain lehteen viimeistään l^Ji
12 laTs^ntaina.
Torstain lehteen viimeistään 1')
.2 tiistaina.
Lauantain lehteen viimeistään ^1" |
} 12 torstaina.
Osastojen ja yleensä kaikkioi:'
mottajiemme on parasta ottaa jl
levän huomioonsa. Myöhäset
tukset vaikuttavat helposti leiteni-'
myöhästymisen ja siksi niitä onrL-ettävä.
(Jatkoa n:roon 69)
Sen vuoksi paisuttikin miesten povia ylpeys, ilo
siitä, että l}e voivat tehdä jotakin saavuttaakseen
vapauden kansalle vuosisataisorjuudesta. Komp­paniassa
oli puolet maalaisväkeä, puolet kaupunki­laisia.
Toiset ajattelivat entistä maaorjuuteen lä­hentelevää
elämäänsä, toiset palkkaorjuuttaan, ko­tejaan
» äitejään, vaimojaan, lapsiaan, joiden tule­vaisuutta
he menivät puoltamaan.
— Tunnussana! kajahti äkkiä metsänrinnasta
vaatimus. «
— Leipäkortti! vastasi päällikkö komppaniansa
puolesta.
Marssi jatkui tahdikkaasti, äänettömyydessä.
> Päästiin muutamian kilometrien päähän mää­räpaikasta.
Rintama levennettiin. Äkkiä toivat
etujoukot kaksi valkokaartilaista' pistimien välissä
ylipäälliköiden eteen, jotka parhaillaan neuvotte­livat
liyökkäyksestä. Miehet olivat puetut valkoi­siin,
villapaitoihin, valkoisiin housuihin, valkoiseen
hiihtolakkiin. / •
— Kuinka monta miestä teitä'on? Kuka (m
johtajanne? Onko teillä tykkejä?
— Emme .ole ilmiantajia, vastasi töinen van­geista
ylpeästi. Hän oli ilmeisesti herraspoika-
\nen, tuskin kahdenkymmenen. Hän esiintyi röyh­keästi
ja halveksien. Toinen näkyi olevan työläi­nen,
jonka koko olento tuntui painuvan kokoon hä­peästä.
Ilmeisesti oli hänet houkuteltu porvarien
kaartiin.-sfllä toisten työläisten näkeminen herätti
hänessä omantunnon tuskia. •
Heiltä ei saatu mitään tietoja. Heidät määrät­tiin
seuraamaan rintaman taakse. Vahti, joka heitä
kuljettir yritti omasta alotteestaan tiukata tieoja.
Kun ei saanut, huitasi nuorukaista vasten suuta.
Muta samassa iksi päällikön nyrkki vahdin maahan.
— Emmcj ole raakalaisia! huudahti hän kiihty-neneä
vahdille, joka kömpi ylös tien vierestä. —
Joudut toverioikeuden tuomittavaksi. Sotavankei-hin
ei saa koskea! Joka sotavangin surmaa, am-
..mutaan! '
Aikoi vielä" jalkaa, mtta «stnassa annettiia
määräys etenemiseen. Ja hän astui komppanianssr
etunenääntV > t . .
• Eintaman täytyi pujotella metsän läpi. Lähellä
kylää levisi aukeama. Hannes saattoi jo eroittaa
kartanon kylän keskipaikkeilta.^
Rät! Ret! Prrrr! -
— Kuularuisku!
. Etujoukko heittäysi lumeen^ Joukko määrät­tiin
kiertämään kylän oikealle, sivustalle, lähem­mäksi
kartanoa. ,
Kuului yhteislaukaus punakaartin riveistä. Ka­nuunoita
eivät he olleet voineet mukanaan kuljet-
"^a. Ratsujoukko oli jättänyt hevosensa metsään.
A^el askeleelta, nousten kumaraan • ja laskeutuen
jälleen vatsalleen eteni rintama. Nyt jäi musta
pilkku lumelle, toinen, kolmas........ Ruumiita.
-l^uularuisku oli tehnyt tehtävänsä.
Toiset jatkoivat etenemistä ampuen
' puen.
Sillä välin marssi joukko tiukasti eteenpäin.
Kylän reuna oli saavutettu, kun äkkiä pamalfti lau­kaus,
toinen. Ne eivät osuneet
Yhteislaukaus! Eteenpäin!
Joukko lähenee juoksumarssissa kylää. Tuhoa­va
tuli kaataa joukosta kymmeniä miehiä. Hannek­sen
rinnalta kaatuu useita. Toisets komennetaan
pitkälleen, jatkamaan ammuntaa, lähetetään ha­kemaan
lisäväkeä. Aivin kylän rajalla astuu ra­kennuksen
^kaa äkkiä esiin mies, punainen nauha
käsivarressaan. Hän haparoi käsillään ilmaa, hä­nen
silmänsä ovftt puhkaistut, korvansa silvotut
Hannes pysähtyy........ Se on punakaartilainen!
Lahtarien silpoma! Mies kaatuu samassa luodista,
' ei tiedetä, kummalta puolen s6 tuli. Raiivosta rie­huu
rintamme ed^teessään kylään.
Kartanossa ammutaan yhteislaukaus. Vasta
kun talo on melkein seulana, kohotetaan ikkunaan
valkoinen vaate. >
Valkoiset haluavat siis antautua!
Luottavasti, arkailematta astuu pienempi jouk­ko,
Hannes mukana, taloon. -
Mikä näky! Ruumiita ikkunan edessä penkillä.
Keekellä lattiaa. Tuvassa seisoo kymmenkunta val­kokaartilaista,
heidän joukossaan kaksi jääkäriä,
puvusta päättäen.
Samassa nousevat valkokaartilaisten pistimet
, — Koirat! ehti päällikkö huudahtaa nähdes­sään
törkieän petoksen.
Kymmenestä saksalaisesta kivääristä pamahtaa
samassa yhteislaukaus ja viisi miestä kaatuu oviau­kossa
toistensa päälle. Samassa pamahtaa, kahdes­ta
ikkunasta Isukaaisiar ja minuutissa näkyy latti­alla
vain röykkiö valkokaartilaisten ruumiita ja o-vensuussa
punanauhaisia. Kuolemankorinaa, huo-hotusta,
vääntelehtimistä. — —
Kohtalo oli suosinut Hannesta. Hän ei saanut
naarmuakaan. Mutta tulikasteensa hän kyllä sai^
Muutamissa tuokiois^ oli hän saanut kokea sodan
hirveimmät kauhut, muutamassa tuokiossa ehti hä­nestä
karista koko hänen entinen vanha minänsä,
kuten hänestä ,tuntui. Elämä, kuolema, sääli, hy­väuskoisuus,
säveys — joutavia! Ne ovat Rauhalli­sen
elämän käsitteitä. Tapa ellet tahdo tulla ta­petuksi,
petä ellet tahdo tulla itse petetyksi, ei arr
moa, sillä sitä ei itsekään saa — et ainakaan rois­toja
vastaan taistellessasi. Siinä mietteet, jotka he
Kais tässä mitä hän kipenöivällä kynällään val­koisten
naamioittujen teloitusten paraikaa muodis­sa
ollessa kirjoitti:
NAAMIOITTU TELOITUS — VALKOIÄEN
PYÖVELI
M i ^ hirmusanoma Svinhufvudin kauhumailta!
Nämä onnettomat ikänsä herrojen ja isänmaan hy­väksi
raataneet työläiset olivat niitä, 'jotka ovat
joutuneet samaisten Mannerheimien y.m. toimeen­panemaan
naamioidun teloituksen uhriksi. Ne oli,
toisin sanoen, väkivallalla pakoitettu valkoisten ri­veihin
ja ajettu sitten etulinjalle taistelemaan nii-yhä
am- räsivät Hanneksen sisimmässä ensi järkytyksestä- tä omia työläisveljiään vastaan, joilta he odottivat
toivuttuaan ja haikein mielin silmäillessään kuiv-niaatomiert
vastustajiensa uhreja kaatuneiden tove­riensa
kylmeneviä ruumiita. — —
Tavantakaa lauloivat tykit, tuon tuohtakin rä­tisivät
kuularuiskut ja konekiväärit ja' lakkaa­matta
vinkuivat kuulat juosuhaudoissaan Työläis-
Suöfiiea puolustavain. proletaarisotilaiden tuliput-kista.
Ja tuolloin tällöin valaisi yöllistä taivaan-rahtaa
pommien sytyttämäin rakennusten valtaisat
loimut^
Kerran tapahtui kumtnaa.
Vihollinen hyökkäsi. Sen taajat ketjut lähes­tyivät
meikäläisten juoksuhautoja. Mutta vaikka
hyöldcääjät ampuivat taajoja yhteislaukauksia, ei­vät
kuulat lentäneet maille halmeillekaan. Joku
yksinäinen kuula vain mäsähti juoksuhaudan tur­peisiin
tai paukahti läheisiin puihin. Taistelun
tuoksinassa ei tätä merkillistä seikkaa kuitenkaan
keritty sen pitemmälle aprikoimaan. Meikäläiset
päästivät vihollisen aivan lähelle suojeluspaikkaan-sa.
Mutta sitte suuntasivat he murhaavan tulensa
hyökkääjiä vastaan. Näitä kaatui luokona ja rip­peiden
oli paettava henkensä kaupalla meikäläisten
syostessä juoksuhaudoistaan ja itsepintaisesti ajaes­sa
heitä takaa.
Taistelun tauottua vasta arvoitus selven^Hyök-kääjäin
enemmistö oli ollut työläisiä, jotka olivat
ampuneet ilmaan ja lieittäneet henkensä nostamat­ta
asettaan luokkatovereitaan vastaan, sortuneet
naamioidun teloituksen ulaeina.
• Mitä lausuikaan tästä upönutukaisesti julmuu­den
laadusta sama kyvykäs kirjailijamme, joka jo
edellä luvussa «Työmies ja talonpoika> sai puhe-vuoron.
huomioon, että samaisten kauhnntöiden ensiro
nä.toimeenpanijanaon Mannerheim. SiffiiesM
nimittäin kasvanut. Venäjällä venäläisten i(f\f "f
lieri hengessä ja kukapa ei tietäisi mitä henkeä^
näläinen kenraali on edustanut j a edtisUa.
venäläistä kenraalia ovat edustah^et esim. n
joille omakin kansansa on antanut kaameat
nimet: «Puolan pyöveli», «Persian pyovelu
y.m. ja se samainen venäläinen kenraalini
Suomessakin tunnettu Isonvihan kenraaleista»
raaliluutnantti -Bobrikoff iin ja Mannerheimiin t- _
Onhan tosin 'Mannerheim saanut ^^f^^yy
alun suomalaisessa, suomalaisen työläisen ^' •
kustannetussa Haminan' kadettikoulussa, mura ^
^naisen,sotilaskasvatuksensa hän on kmten -^^
pettäneet omia veljiänsä vaan ampuivat ilmaan.
Sen kyllä olivat edeltäpäin jo tienneet Mannerliei-mit,
Svinhufvudit y.m. He eivät olleet toivoneet­kaan
niiltä työläisiltä taisteluapua. He olivatpa-,
koittaneet ne työläiset vain sinne etulinjalle voi­dakseen
ne tuhota naamioidulla teloituksella, ilman
muodollista oikeudenkäyntiä. Tämä ka"öhuntapa'us
ei kuitenkaan ollut ainoa, vaan ainoahan yksi lu­kemattomista,.
jokapäiväisistä tauksista. Herro­jen
Svinhufvud-Manneilieimieii ja HehValfien pa­kollinen
asevelvollisuus ei ole mitään muuta kuin
veristä naamioitua teloitusta. Sen pakollisen ase­velvollisuuden
nimessä ja varjossa raahaavat samai­set
pyövglit joka päivä Suomen hyödyÖisiä, paljon
kärsineitä työläisiä etulinjoille joukkoteurastuksen,
naamioidun teloituksen uhriksi Kaikkien sotien
historiasta en ole tavannut mitään niin hirvittä­vää,
niin pyöristyttävän veris» ja raaikaa, armo­tonta
ja sydämetöntä. Ei voida^^esim. htmriien Ira­ninkaan
Attilan osoittaa tehneen mitään niin kau­histuttavaa,
riiinliioitellen kuin hänen julmuuk­sistaan
puhuta^kim^Ja Attila oli kuitenkin alku-
' korpien villi lienki. Nykyiset sivistyskauden Svin­hufvud-
Mannerheimit painuivat kyllä ensiksi La­pin
läheisib synkkiin korpiin karataksieen niHta
pimeyden perukoilta työväestön niskaan ja todella­kin
näkyy, että he ovat niillä perukoilla imeneet
muinaisen syrikM Lapin raakaa, pimeää ja veristä
noidanhenkeä. Ne hyödyttömät berrat ovat lähte- j^..-... j- ^^g^^
neet tuhoamaan Suomen, hyödyllistä .työväkeä, "kan- muinaisen Lapinkin noitien syni^. ^
leimman ja syvimmän raakalaiskauden hengessä ja "tuu sen kekäinnän edessä, mutta
merkeissä. V --^-"^^^"^^^
Ja eihän se ole mitään odottamatonta kun ottaa
apua ja pelastusta. Ne työläiset eivät sittenkään nut Venäjällä, pyövelikenraalien kotimaa.^
• saksi oli'Haminankin kadettikoulu aivan ve-.-
mallinen julmurien kasvatuslaitos. / , ^
Kön hän sitten vielä Venäjällä kävi mj.
bohriköffikoulun, sai siellä lopullisen Ja^^j
sen sotilasKasvatuksensa, eli ja J^asvoi_M«^^/
sojedoffien y.m. joukossa ja
telivät verisiä pogrommeja, riehuivat Jms^^
ja rosvosivat kenttäoikenksfnerisa, nim « 7
hän, juuri hän on mies paikallaan pane^^
meen naamioittuja teloituksia. E» »l^ "
että juuri semmoisen miehen kutsmvst w ^
näjältä Suomen porvarien johtomiehet,
vudit, StoHbergit Ivalot ^ania^sson-J
Schubergssoni!; Alkiot Gebhardit, 1^
Virkkuset, Ingmanit ja lukemattomat m
maanisuuden> edustajat Mannerheim .
dän.toiveitansa pettänyt Se on osoitt^«
sa venäläisen pyövelikenraalin penwv»v
kcukBen turhaa iBoodbnBta työtä :se•
helpoittaa m.m. panemalla toimeen sen^^^
teloituksen, josta tässä on P^J^,^^
porvarii/to käytti aikoinaan tyoKisjouö^^^
miseksi hirmuisia verilöylyjä. Venäjäni^»
raant järjestelivät siinä tarkoitubes^^
ja niiden pyövelikenraalien verinen F ^
nerheim on nyt keksinyt ,uuden w
naamioidun teloituksen. Hänbn
ta osaltaan rikastuttaa; ihmL*unWJ
tuuria jollain omalla keksinnoll^^^l,^
jolta an rahasta itsensä pyoveiu^ •JjatketsJ^)- -