Vapaus, December 18, 1929

              it ovat
^U<>^auppaan
sä.-' '• •;
ia ja halpoja
KUUN
iidbury, Ont
[OODCO.
l >_ KOVAA JA
PUHELIN ai.
•iti':
tSTArNI«.R:.U;Yt-?i^
pooLiiNr;i;iri)02>-
t,4 f.. _V.' t.
mml
rAGAMAj
MELITA]
n V E R P E N I IN
MONTROSEJ
kko .
lutessanne kääntykää
a puoleen tai C. K.
HtröM.
laäpavesi No. 1
Pituus Hinta
nnen NYT
t. $13.00 10.75
t. 12.S0 10.25
t. 12.00 9.75
t. 11.50 9.2S
t. 11.00 8.75
t. 10.50 8.25
t. 10.00 7.75
US kuin No. 1,
4 jaUn $3.50.
is!» i2.S!d pari
Iljoja 50c pari
i 26e pala.
DBURY, ONT^
JA VALO leo Tolsloio koala
Kirj. JACK LONDON
Menneisyyttä muisteUessani käsi-tan,
miten merkillinen se ystävyys
oli. Lloyd inwood oli pitkä, solakka
ja jalora^enteinen, joustava ja tum­ma.
Pa.ul Tichlome oli pitkä, solak­ka
ja jalorafcenteinen, joustava ja
vaalea. Toinen oli toisen vastine kai­ken
muun paitsi värin puolesta
Lloydin silmät olivat mustat, Paulin
• siniset. Voimakasten mielenliikutus-ten
hetkinä veri väritti Lloydin kas­vot
oUivinruskeiksi, mutta Paulir
purppuranpunaisiksi. Lukuunotta­matta
tätä värieroa he olivat yhtä
samanlaisia kuin kaksi marjaa
Kmnpikin oli kiihkeä, kykeni äärim­mäiseen
voimanponnistukseen ja kes-tävyydenkoetukseen,
ja molemmat e-livät
samoissa hurmiomielialoissa.
Mutta tähän merkilliseen ystä-vyysliittooii
kuului kolmaskin hen­kilö,
ja se kolmas oli lyhytkasvuinen
lihava, vanttera ja laiska, ja se olin
minä, häpeä sanoa. Paul ja Lloyd
tuntuivat olevan luodut toistensa
kilpaveikoiksi ja minä rauhanraken-tajaksl
heidän välilleen. Kasvoimme
yksissä kaikki kolme, ja hyvin use­asti
olen kiestänyt omissa nahoissa­ni
kiukkuiset Iskut, mitkä toinen
heistä tarkoitti toiselleen. He kilpai­livat
aina, koettivat voittaa toinen
toisensa ja kun he joutuivat sellai­seen
taisteluun, el heidän voiman­ponnistuksillaan
• ja intohimoisella
kiihkeydellääh ollut ollenkaan rajoja
Tämä ankara kilpailu vallitsi sekä
heidän opinnoltaan että leikkejään
Jos PauLopetteli ulkoa "Marmionls-ta"
laTilun, opetteli Lloyd kaksi, Paul
sitten kolme, Lloyd neljä, kimnes
kumpikin osasi koko runoelman ul­koa.
Muistan erään uimarannassa
sattuneen tapauksen, mikä traagUll-sestl
selittää heidän keskinäistä e-lämänkamppailuaan.
MeUlä pojilla
oli tapana leikkiä sukeltelemalla
kymmenen jalkaa syvän lammikon
pohjalle ja pidellä kiinni slsUä ole­vista
puunjuurista hähdäksemme,
kuka kykeni kauimmin pysyttele^-
mään veden alla. Paul ja Lloyd saa­tiin
yllytetyiksi sukeltamaa nyhfai-kaa.
Kim näin heidän tiukan; päät­täväisten
kasvojensa katoavan ('ve­teen,
mlnufc valtasi aavistus jostakin
kauheasta. Hetkeb .kuluivat, vesi-renkaafi
häipyivät, lammikoh. pinta
jsUenl karehthnattömaksl, ' mutta
mustaa tai' kullanheleätä päätä ei
llmaahi^mut, henkeä vetämään. Me
rannalla piija^t' rupeslrariie, käymään
^levotfejmiksi.;/. Kau^^ Jtienkeään
• piäätMtMän^icyenttee^
saavUtMs Öli^'>%lVUtltefctu>i';mutta".yieri
läkSätt^'1^i Mitään häfeynyt. Hitaastt
kohpa^at^?iäfa1sul)lat osoittivat; ete-tä
iieldäto-'^uhk«nsaiifcyhjenivät'
mastii^ rnUteai;S:ttetf *ei noussut llmar.
kupliäk4iBtel=--^6£'alnpaisekunti kävi
lojipliiniSttdiiiiaks^ kykenemättä:
etää'5"^Täniääti>:jännity5täl hyppäsin:
veteerii--^--^-• ^ '.-'luu
LöysiH"' heidät pohjasta. tiukasti;
juuriin tarraähtuneina: heidän päit-tensä
viäliä oli vajaa jalka, ja .kum­mankin
silmät olivat sf^lki selällään
toinen tuijotti toista herkeämättä.
He kärsivät kauheasti vääntelehti­vät
ja kiemurtelivat vapaaehtoisen
tukehtumisensa tuskissa, sillä kum­pikaan
ei tahtonut antaa perään ja
tunnustaa hävinneensä. Koetin pa-
•kottaa Paulia hellittämään juuresta,
mutta hän teki hurjaa vastarintaa:
En' jaksanut pidättää kauemmin
henkeäni ja palasin pinnalle hirveäs­ti
hädissäni. Selitin nopeasti tilan­teen,
ja puölikymmentä meistä su­kelsi
pohjaan ja tempasi heidät vä­kisin
Irti. Kun saimme heidät ve­destä,
-oli kumpikin tajutcnna, ja
vasta uutteran pyörittelyn, hlvutte-lun
ja hieronnan jälkeen saimme
heidät virkoaraaan. He olisivat huk­kuneet,
ellei heitä' olisi pelastettu.
Kun Paul Tichlome pääsi kor-korkeakouluun,
luultiin yleisesti, et­tä
hän ryhtyisi opiskeehnaan valtio-tiec^
että. Llyod Inwood,; joka kirjoit­tautui
korkeakouluun yhfaikaa, va­litsi
saman alan. Mutta Paulilla oli
koio ajan ollut salaisena suunnitel­mana
ruveta opiskelemaan luonnon-tiejteitä,
erikoisesti kemiaa, ja viime-he
;kessä hän muutti alaa. Vaikka
Ll( yd jo oli tehnyt työsuunnitelman
luJ uvuotta varten ja aloitanut val-tidtleteen
luentojen kuuntelemisen
seurasi heti Paulin esimerkkiä
antautui tutkimaan luonnontie­ltä,
pääaineenaan kemia. Heidän
voittelunsatuli pian tunnetuksiko-korkeakoulussa.
Toinen kannusti
ta, ja he tunkeutuivat syvemmäl­le
Bkemian ongelmiin kuin ainoakaan
tppilas ennen heitä — niin syvälle,
he 1o ennen loppututkintoansa
sekä meriorganlsmien
muodoilla.
Heidän ylioppilasaikanaan sentään
(Lukemista lapäUe)
Lukijat eivät ainakaan kaikki tiedä,
mikä mies oli Leo Tolstoi ja nainl^
alimmilTa f vudcsi juhlitaan kun on kulunut
sata vuotta hänen syntymästään.
Hän oli plenemi&nä aivan saman-
Iissä vanha aika M jatkan
silloin, kun he oUvat kiihkeimmin 1 lainen pikku* vesa kuin ovat uselm-syventyneinä
ongelmlm, tapahtui mat venäläiset pikkupojat. Ero on
Doris van Benshotenin tulo heidän vain sUnä. että hän sai toiseiUaisen
elämäänsä. Lloyd tapasi hänet en- fcasvatuksen kuin tavaUinen työläis-sln.
mutta ennen kuin vuorokausi oli poika. Hänen isänsä oli rikas mies
ennättänyt kulua umpeen, Paulkin jonka omistamat maaorjat tekivät
hankkiutui tytön tuttavaksL He raskasta työtä, ja siten kannatti
luonnollisesti rakastuivat häneen, ja Tolstoin isän tuottaa Leo-pojaUeen
hänestä tuU se ainoa arvo, mikä ulkomaUta opettajia, jotka vieraU-heille
teki elämän elämäksL He pai- la kielillä opetUvat pojan erittäin
voivat häntä yhtä kiihkeästi ja heh- viisaaksi
kuvasti, ja heidän kamppailunsa ty-1 Jo 15-vuotiaana lähti Leo yliopis­tosta
kävi niin ankaraksi, että kokojtoon lukemaan. Sitten hänestä tulJ
ylioppUaskunta löi suuria vetoja upseeri ja hän tappeli turkkilaisia
lopputuloksesta. Itse Moss-"ukko'M vastaan, niinkuin sodassa tavaJU-lankesl
eräänä päivänä, sen jälkeen sesti tapellaan. Kun hän oli viisas
kuin Paul hänen yksityislaboratori- ja rauhaa rakastava mies, niin hän
Gssaan oli aivan odottamatta putka- huomasi, että el ole oikeata tappaa
nut tunteitaan, syntiin ja löi kuu- ihmisiä turhanpäiten sodassa enem-kauden
palkastaan vetoa siltä, että män kuin muuallakaan ja hän alkoi
Paulista tulisi Doris van Bsnshotenh3 kirjölteUa kh-joja, joissa seUtU, että
^i^s- ihmisten pitää rakastaa toisiaan ja
Vihdoin tyttö ratkaisi ongelman o- elää sovinnossa. Hänestä tuli kuu­malla
tavallaan. Paulia ja Lloydia lulsa kirjailija. Mutt^ Venäjällä oli
lukuunottamgitta kaikkien tyytyvät- vielä silloin julma Ijelsarl vallassa
syydeksl. Hän saattoi heidät yksUn Ja tämä alkoi vainota, Toistolta, kun
ja sanoi, ettei hän tosiaankaan kyen- hän puolusti köyhiä ja selitti khr-nyt
valitsemaan, heidän välillään joissaan, että papit opettivat väärin
kcska hän piti yhtä paljon kummas- ihmisille uskontoa,
takin, ja koska moniavioisuus el ol^ Tolstoin kirjoja ei saanut julki-lut
sallittua Yhdysvalloissa, hänen sesti painaa, niitä piti lukea salaa
valitettavasti täytyi luopua ktmni- ja jos sellainen joltakin löydettiin,
s&U\ ja onnesta mennä naimisiin niin häntä rangaistiin aivan samal-jommankumman
kanssa. Kumplkhj la tavaUa kuin joissakin maissa nyt
nuorukainen syytti toistaan tästä a- pannaan linnaan, jos tavataan kom-slan
surkeasta lopusta, ja heidän munlstlsla kirjoja, joissa työväkeä
keskinäinen katkeruutensa kiihtyi puolustetaan.
entisestään. Tolstoi oU oikeha hyvä lapsille.
Mutta pian tuli käännekohta. Lop- p^än perusti koulun, jossa oli Itse
pu alkoi minun kodissani, sen jäi- opettajana ja sielläpä kelpasi olell-keen
kuin he olivat päässeet yliopis^ Sai tulla kouluun milloin halusi
tosta ja kadonneet maailman näkö- lähteä, ulos kun teki mieli leikkiä,
piiristä. Kumpikin oll varakas, el- annettu läksyä eikä tarvinnut
ka heillä ollut erikoista halua eikä Jäädä jälkl-istuntoon. Kirjoja el oT-lainkaan
pakkoa antautua opettajik- M"*''' harmaapartaisella Leo-sedällä
sl. Minun ystävyyteni Ja heidän kes- \ kalkki viisaus "ja tieto päässään
kinainen vihollisuutensa liitti heitä J* sieltä hän sitä ammensi pienille
tavaUaan toisiinsa. He kävivät luo- venäläistytöille Ja pojille. Koulu­nani
sangen usein ja kartoivat ää- ^*"^6ita opetettiin sekaisin. Jos las-rimmälsen
tarkasti yhfalkalsta vle-jiJ^^to alkoi väsyttää, niin alkoi
rallua, mutta olihan ehdotonta, että T^^^toi opettaa esim. kirjoitusta ja
he ennemmto tai myöhemmin koh-pos sekin alkoi kyllästyttää niin
mentiin yks' kaks ulos. Mutta voi-
Eräs kommunistisen yliopiston op­pilas
kertoo:
Siellä, missä vuorien huiput kon
hottavat päitään kohti korkeutta,
missä kesäisen aiuingon helteessä ki-i
maltelee ikuinen jäätikkö valaen,
kalseata hohdettaan rinteiden tuin-;
maan vehreään; missä vuoristoni
tumma poika kiitää virmalla ratsirf--
läan ja Iskee kuin salama nopsan'
alpplkaurlln niskaan; missä kesäinen;
ilta on lyhyt, mutta yö pimeä ja'
lämmin; missä yön haaleasta tum-,
muudesta kantautuu korvaasi vie­raan
sointulnen helinä, laulu jonka
sanat ja sävel ovat oudot antaen vä­rillään
ja poljennollaan tunnun, mil­loin
lohduttoman pitkistä erämaan-vaelluksista,
jolloin kameeli saa as­tua
kauah ja ihminen on yksin, mii-.
loin intohimoista, väkevistä ~ alku­peräisistä
ja säveleessä kuulee hyväi­lyä
tai vainuaa verta; siellä, missä
vuoriston rintamailla kohoavien ny­kyaikaisten
kulttuurikaupunkien lie­peillä
elelee kansoja, joiden sivistys­taso
on, samilainen kuin Skyytien
Heroodoksen aikoina; missä Zaropa
ja Aasia, länsi ja itä, hykyls3^s ja
menneisyys • lyövät toisilleen kättä;
siellä missä pienellä alalla asuu 45
kansaa, jotka ylitsepääsemättömien
vuorten ja kuilujen turvissa ovat löy­täneet
kukin oman'kielensä, tapansa
Pojat lähtevät meitä opastamaan
kylän keskelle olevalle pääUlkön a-sunnolle.
Saaviunme talon luoksC:
jonka eudstalla istuu parikymmentä
miestä vilkkaasti keskustellen. Sei-sahdunmie
väliän matkan päähän
ja istumme tien viereen; oppaamme
liihti käymään päällikön luona Het­ken
perästä hän palaakin takaisin
mustaverisen päälliköii seurassa, jon­ka
ulkomuotokin herätti kunnioitus­ta
». Päässään hänellä on karvalakki,
MANAUS PAPPIEN
TYGE
KirJ. Mikael Agricola, noin v. 1660. heidän:
taisivat toisensa kodissani
Sinä päivänä, minkä vielä hyvin y^*S»J*^\^?^^^^ muistan, Paul Tichlome oli koko aa- 1^ , >oppUaita huvitti opetus
mupälvän Istunut työhuoneessani^°»^'^ ^^ua missa hyvä^^^^^^
syventymään lukemaan erästä tie­teellistä
aikakauskirjaa. Minä saa-;
toin siis olla omissa hairastuksi^-
ikkunalla, pöydällä jne. Oppilaat
salvat kysellä kalkkia asloitia. ja'jii-tella
aivan vapaasti opettajan kans-
.ni, ja olin parhaillaan ^usujenl p&r Ls:a. .
fTe kalkettsmulette,-etteivät oppir
*Lel^9ceim;-^.i!kBrsitt;^9jauqlrfiiintti«^ g"
^dynnöskasv«di::i^ .öi«^Bau4§?.
i^dj^jr-tio -4jAtr,? o«+f«ifc; ^ J ^ ^ 4 v ä t oppUaat voineetjOUa ilkeitä,,kim. ä S Ä S o ^ S Ä F ' ^ ^ P«^*eU*.^pin kohteua^tl^
laperäis^t8!i:stnmstä..i;nilsaa.ih^^^
ll^lstfi^L^vaiäffcleÄ ririenonist».-j ryhänen pppUaansa .^1^4adulS-el£.SK?^naf^ 'itja-a;v-^faämll7ah4au:n>l i jla^-^lö^^l«lr ipniGanS^tpuonhetiemUaasrs.ae^^nläs,kUeäv^m^ai^säsi[a>fash'msJe.'nm^ ^opam'r!em^m^am3Si1ntaÄ ,s^IetÄlveähhkdlsa^i,
ksujumkasltato. mAmbesonl uufytiysseUn lismla usmtaaah doelslii-. f~7,.^j^o htvui^ sZiltIä..T.t.tä""4 opTptil«aa«t .rfa -
n« eti-tt-Aa . v, Kä{iftt« i hi,asn«, olisi t•a»«rik,ji.mv,m™a„.n„vkjl«n r.k, as^t.i v.a t. h.3„ rv_a„a> iL, .e» _o.-.s„e„ taänsä ja koie,st -
•^•••b.nh-.r.r.rr, T v . o t , . i « f « « = . . « * + o o tlvBt tehdä paxhaansa ollaksocn ha-
Vaikka Tolstoi ei ollutkaan kom-
.. ... , - ii. • imunisti. Juhlivat kommunistit .hä
nae varea emmekä Itee esmelta ^ulstoSn. Se talo, jossa' hän
Kaikki esmeet ovat mustia pimeässä Pf iuaan, on mUuteUu museok-ja
pimeässä on ir^hdotonnahdanU^^ jf Tolstoin tytär hoitaa sleUä
ta. Ellei valo kohtaa nilta el n i i s t äIJJ ^^^^ opetetaan
heijastu vaoa siimaan., eito md ^ tulemaan hyviksi ?-^LSl^?iSe«'''^^ Lento-sedän oppien
..ot^Ijusta n M ^ ^ Ja että he oppisivat puolus-
Mutta. näemmehän:, mustat: esi-1 ft,«„öon Se valta
"Sillä el ole mitään objektlisista to-dellisuusvastlnetta.
Valotta emme
heet päivän valossa'.', väitin siihen.,
"Aivan -niin", jatkoi hän ömok-j
[tqunaan työväen valtaa
koettaa luoda sellaisen yhteiskun­nan,
nussä, kaikki voivat rakastaa
käastt -Ja se tapahtuu .s^^^ 1 toi^, niinkuin Tolstolkln opetti,
vät ne ole absoluuttisen-mustia. Jos),^^—1'
ne olisivat ihan mustia,-.abscduutti-mustianlln
sanoakseni, emmeJjjaannut tähän asiaan, jos käsität
kykenisi niitä •-näkemään — emme j njitä rauhaasi soplL"
tuhannenkaan auringon valossa.;Väi- .yhteenotto tuntui olevan tulossa,
tän, £ttä on .niahdolllsta.oikeista mutta päul nauroi hyvätuulisestl
.'^ppivalläitavallayhdlstetylstä väri- tahdo sormellanlkaan nykäistä
aindsta.valmistaa absoluuttisen. mus-Uiassuja väriaineitasi. Vaikka onnis-
J6.
utöininuen koj
tamme nyt
tokiunien ja
Ivat kyenneet panemaan pussiin
ston kalkki kemian professorit ja
eh^it lukuunottamatta Moss-icöa",
kemiallisen osaston dekaa-ja
tämänkin he-monta kertaa
attoivät tiukalle. Lloyd keksi hä-ahäkldsyövän
"kuolemanbasillin"
tämä keksintö Ja,hänen syankali-i-^
keensa taudin parantamiseksi
ivat hänet ja hänen yliopistonsa
iuisEdcsi kautta koko maailman;
Paul Jäänyt hiukkasenkaan ver-jälkeen.
kun hänen kokeilujen
onnistui valmistaa hyytelömäi-
; epäorgaanisia yhtymiä, joissa ta-itui
amoebamaisia liikuntoja. Ja
hän loi uutta valaistusta hedel-ilsprosesselhlh
hämmästyttä-kbkeillaan.
Jolta hän teki kloor-iumilla
ja magneesia-Uuoksilla
ta väri, mikä tekee kaiken sillä si-vellynT
näkymättömäksi."
"Sepä biisi merkillinen keksintö",
sanoin välinpitämättömästi, sillä ko­ko
asla. tuntui minusta lilan mieli­kuvitukselliselta,
jotta sitä piisi voi­nut
pitää muuna kuin ajatusleikkinä.
"Merkillinen!" Lloyd löi minua o-lalle.
"Totisesti merkilUnen. Niin poi­kaseni,
Jos slvelisin itseni sellaisella
värillä, ei se merkitsisi väehmpää
kuin koko maailman herruuden saa­vuttamista.
Kuningastenj Ja hovien
.salaisuudet oislvat: minun, samoin
diplomaattien Jaipolltikoiteifein Juo­net;
pörssipdaajain keinottelu W -fems-tiehf-
ja syndikfflttietti suunnitelmat
Voisin tunnustella kaiken,. Ja,- kaik-:
kien valtimoa.-ja: töUä jgaaailman
tuisitkin herkkämleiisissä toiveissasi,
tulee varjo aina olemaan kompastuk­senasi.
Siltä et voi päästä eroon. Mi­nä
käännyn aivan ^invastaiselle ta­holle.
Panenpa lÄämääräkseni var­jon
hävittämisen-.,." ' .
Läpikuultavuus!" huudahti Lloyd
siellä on Kaukaasla.
Meitä oll joukko Lännen kansojen
yliopiston oppilaita opintomatkalla
Kaukaasian vuoristossa. Päätimme
käydä tutustumassa erääseen vuo­riston
luoksepääsemättömlssä osissa
asuvaan merkilliseen kansaan, hev-suurlalalslln.
Kansantleteelllsessä
mielessä lieneekin Kaukaasla ainut­laatuinen
maa maailmassa. Se on
kuin Jmuseo jossa Ilmi elävänä esiin­tyvät
mitä erilaisimmat Ihmiskun-nan_
hls{orlan aikakaudet, kaikki ta­lousmuodot,
paimentolaisuudesta, al­kuperäisistä
maanviljelyksistä aina
nykyaikaiseen suurteollisuuteen. El
missään tarjoutuisi meille parempaa
tilaisuutta oppia tuntemaan alku­peräisiä
yhteiskunnallisia oloja, kuin
juuri täällä, missä suurten kansain­vaellusten
jalkoihin pirstoutuneiden
kansojen tähteet,' ta vallolttajalau-mpjen
harhautuneet ovat saaneet
tyyssijan ja muusta maailmasta e-rlstettylnä
eläen säilyttäneet vanhat
tapansa ja kielensä,
HeVsuurlaan lähtöpäivään edelli-
-sehä \ päivänä olimme retkellleet ylf
5,000 m. korkean Kasbek-vuoren jää­tiköllä
noin 3.000 m. korkeudeUa ja
olimme aika tavaUa..väsyksissä .viej­iä
:' aamulla, kun r,. oppaamme., saapui;
ilmoittamaan, että nyt olisi lähdet­tävä.
'Väinistimme matkareppuihim-me
päivän muonani ja lähdimme tai-,
paleellCi' Matkalla- sukeutui .keskus­telu
siltä,; mitenkähän tuo vuoristos­sa
asuva puollvilli heimo ottaa mei­dät
vastaan. Oppaamme kertoi, mi­ten
eräs toinen retkellyjoukkue oli
palautettu aivan kylän kyimykseltä-
Heimon päällikkö oli . ilmoittanut
"jos ette heti lähde inatkoihhme,
niin me tapamme teidät kaikki". Ja;
niin heidän oll täytynyt palata ta­kaisin
tyhjin toimin. Akka tieltä
kääntyköön! Luotimme hyvään on­neemme
ja ravasimme eteenpäin.
Kuljimme muutamia virstoja kui­vuneen
Joen pohjaa myöten syvällä
laaksossa, yihpärlllämme jylhä vuo­risto,
jossa näkyy selviä jälkiä luon^
uonvolmaln mahtavasti myllerryk­sestä,
ajasta, jolloin vuoriston sisus
oli hehkuvassa tilassa sylkien kraate-relstaan
tulista laavaa, joka nyt eri-kiislna
vuorikerrostumina näkyy
vuoren seinämissä. Jo päättyy he­vostie.
Jätämme hevosemme, laak­soon
ja alamme jalkaisin nousta
vuoren rinnettä käärmemälsenä kle^
murteleijaa polkua pitkin. Edessäm­me
kohoavat jyrkät matalaa ruohoa
kasvavat rinteet, joilla vuorlstoials4
lampaat klipeilevät. Lampaat ovat
pieniä kuin nisteet vuoriston rinteel­lä.
Kirkkaana kaikuu tuolla paimen­pojan
ääni, kutsuen karjaansa ko­koon.
Yhtä nopeasti varmasti liik­kuu
hän siellä jyrkänteen reunalta
toiselle kuin puollrille karjansakin.
Noustuamme vuoren harjanteelle niskaan ja ryöstäen sen — mutta ny-vyössä
riippuu pitkä miekka Ja re­volveri
Koko hänen ryhtlnsä ilmai­see
voimaa Ja päättäväisyyttä. Ter­vehdykseksi
nousimme seisomaan ja
annoimme kättä. Vaihdettuaan muu­taman
sanan kanssamme, käski hän
meitä asunnolleen.
Päällikön asunto käsitti kolme
huonetta. Kalkissa savilattiat. Huo­neet
olivat niin matalat, että taval­linen
mies juuri mahtui seisomaan»
Yhdessä huoneessa oli ruokaa, toi­sessa
vaatteita ja kolmannessa var­sinaisesti
asuttiin. Astuimme sisään
päällikön huoneeseen ja Istuimme
seinän vieressä olevalle penkille. Kat-semme
osuivat vastapuolelselle sei
nalle, Joka oli täynnä aseita. Siellä
riippui miekkoja vaikka minkälaisia
sekä mitä erilaisimpia ampuma-asei
ta. Tosella seinällä oli kilpiä, rau
talakkeja. rautapaitoja y,m. keskiai­kaisia
taistelu-aseita mulstuttav:
•varusteita, joita vieläkhi käytetään
kylien välisissä kisoissa.
Mitään kirjoitettua lakia eivät
vuoristolaiset tunne. He noudattavat
n.s, tapalakla. Mjn. yksi heidän la
klnsa on "verlkostovelvolllsuus". Siis
kun joku tapetaan, on tapetun su
kulalspiiristä tapettava tappajan su
vun jäsen. Ja näin voi verikosto u
sein kiertää vuosikymmeniä. Mies
ei myöskääri pääse naimisiin, eUe
hänellä ole taistelussa saatuja haa­voja.
Häntä ei pidetä kykenevänä
puolustamaan vaimoaan. Mitä use
ampia haavoja niiehellä on, sitä pa­remmin
hän saa vaimon. Oppaamme
kertoman mukaan aikaisempina al-jrclna
rkas osti ja köyhä ryösti it­selleen
vaimon. Ja kun ryöstäjä oi
saanut vaimon kotiinsa, ei vaimolla
eikä sukulaisilla ollut siihen mitään
vastaansanomiista. Mutta jos ryöstö
het;l huomattiin, lähdettim ryöstäjää
Jtakaa-ajamaan. Ja usein Jäi nuori
Eulhasmies henkihieverissä . makaa­maan
tantereelle. Pienmkin riita
ratkaistaan aseilla. Joko , miekoilla
lal tikareilla. Tämän vuoksi miehet
^ielä nytkin käyttävät eräänlaista
Ip-utayfiöUssgigifi^^
Kysymykseemme; -mikä hallitus
töillä bn? He vastasivat: meillä ^el
olo mitään hallitusta. Me olemme
vapaita Ja- kuulumme. iNeuvostoval-taan.
Vasta Neuvostovallan. aikana
on iielmon keskuudessa alettu teh­dä
valistustyötä. Jota kuitenkin vai
keuttaa kielelliset seikat sekä hei­mon
eristyneisyys muusta maail­masta.
-
HevSurlan nainen on kaunis, avo-katsemen.
Hän on yhtä tuUnen
luonteeltaan kuin mieskin. Hänen
mustankiiltävät hiuksensa hulmua­vat
tuulessa ryhdikkäästi astuessaan
pltkto vuorlstopolkua. Tytöt käyttä­vät
otsallaan helmillä koristettua
vannetta hiuksia, kllnnlpltämässä.
Naimisiin mentyä he käyttävät ta­vallista
liinaa päähinenään. Naiset
suorittavat melkein kalkki kotityöt.
Lehmän lannasta he vc^-nllstavat'
polttoalnett sekottamalla siihen
hiekkaa. Puita kokoavat he vuoris­ton
rinteiltä, pitkien taipaleiden ta­kaa,
siUä puita kasvaa vuolrstossa
vähän. Alhaalla laaksossa olevan pie­nen
peltotilkun hoidosta huolehtii
nainen. Syksyn tullen hän leikkaa
viljan, pui sen ja Jauhaa jyvät ja
kantaa retuuttaa sitten pellon anti­met
ylös vuoristoon, kutoo kangasta;
valmistaa perheelle vaatteet Ja jal­kineet
ym.. Huolimatta tästä työn
paljoudesta on naisen asema kovin
kehno. Mies, joka varhaisimpina ai­koina
oll aina sotajalalla milloin
heimosodissa, mlllohi ryöstösodissa
— hyökäten vuoristosolasta pahaa-aavistamattoman
käuppakaravaanln
Virie Pappi | Opetuslse
KTanssan rocki|quln Eljtin nise.
Ja hyue Paijmen caljtze Lambat
-mk
Kapitalistisen Järjestelmän kätke* (mbrnsa,! joka seikka
Ira lahja. Se mitä l&röiainen, mies usein hautoman valJ
Ja nainen, saa lahjana Impitalisti- sen, unionismin tekee ojnMd^oäsÖ-^
^selta järjestelmältä täaa vuoden kyl- seksi. Jonka voi rinnasta ksUsääämM..
mlmmällä, plmetaunäua, mieltä e- ammatilliseen työväenlifldoeeseen,';: H^'
<?au«.f iTs«„«fu« ^ o i i , i 1°^™"^° masentavaUa ajalla, ajalla, kun he vaan yksinomaan eibetU0'
«»^^Ran^at jolloin tekopyhät rikkaat farisea.ks.et.. .va. t nfilssÄ .pik.k.u paraimtikdssa.. vf^—if^ &^m
muka Jeesuksen syntymän muistoksi, jamalla proeltarlaatin sita ItseÖi- i = iji
lahjoittelevat kaltaisilleen kymme- toista voimaa, jdca innrkU pr<;^Uk:- ^
nien jopa toiset satojenkin tuhansien riaattla ohjaamaan ja h^ttiiiäUM^ Mii
kalleuksia, on meidän saama lahja näkemSi&n. ettei näiden läkktJosiiär^
— T70TTAMYYS ja siltä johtuva rannuksIeQ kautta voida suurei^
hirveä puute ja kurjuus. Jonka seur kaaan parantaa muuta Isxänk^tS^^^S^^
rauksista tänäiriUvänä kautta maa» kertaa työssä olevien t&rkeimpia tar»' • f>4
ilman, sortuu tuhansia työläisiä, nuo- pelta. Felkk&nft palkkatalstelntM j ^
ria Ja vanhoja. Työttömyys ott ka- ammatillinen liike ertairvaa eikft p^^.^^^^^^^
pitalistisen^ järjestelmän oleinisen lasta tiiota miljoonaista joukkm^^-i^^
seuraus. Jota el voida poistaa muu-j ka tybttömyydestä johtuvassa ;ltflc^
c».,»„ w« o c V o „ i M o i , - „ n « r m o ^ h"* k"u"in" 'tu^ot'a^nto tavan perlnpohja' l- vjuauadtlemssau ksreympeSe. olEtanvsaiktä: detsusäb t^ädaBi«oif^ 1S1r^f ja sijt^t elj Lauma wartlolJt«e j^g momme sUmäyksen syihin Jot- Jaitokaet toölälateh kontrollin iöU*'^^^^^^'^^^^^ ^oTS^^SuS^lÄll^.hta alheuttaavat. tu- S ^ i a ^
?yöskln vakuutetuksi. että|daan im© tyiM*Ömyydelle. ^^^^^^
tr-.-:
Waluo I Mana | Etzi 1 la hwta.
ia teghe pallo hyue mwta.
Qum Isend anda Perens roca.
nljn Pappi Seuran erhest hoca.
Opin I Neuuon 1 ia Elemen mööt
locapelue 1 ia mös ioca böt
Cuca nljn nouta HERRANS miele.
se sijs henen Engellns liene,
se on sagen hely PappL
loca vaan atzl watzans tarpet
Ja elj catzo HERRAS carla
aikain Opin Wijna maria
avautuu eteemme hevsuurialaiskylä.
tasakattolsine rakennuksineen. Kylä
sijaitsee vuoren rinteellä. Lluskakl-mahtavimmsksl
>: voimaksi.; Ja ^ mi­nä;./.-?'
Hän? keskraiö .ilskiä-rjai 11
säsl sitten?-"röiniroIenpa fjo- aloitta-nur-^
ökeDuÄ jä uskallan^^^K
päässeeni niissä sangen pitkälle
avoimelta etelsetovfelta -ikajahta-vä
iiäuru pani ineldäf hätlt^itämäto
Paul Tichlome seisoi pilkaffinen hy­my
huulillaan,
"Sinä imohdat, rakas Lloyd..,.
sanoi hän.
"Minkä niin?"
"Sinä unohdat'
smä unohdat varjon".
Näin Lloydin kasvojen venähtä­vän,
mutta hän vastasi ivallisesti:
"Voinhan käyttää auringonsuojaa."
Sitten hän käännähti äkkiä tiukasti
Paulia kohden- "Kuule, Paul, älä se-jatkol
Paul, "nlhi
kohta. "Sitä on mahdoton alkaansaa=fvestär~Takennetufc talot ovat toinen
da" .
"Niin.- luononlllsesti mahdoton!
Paul kohautti olkapäitään ja poisttil
pitkin ruusukäytävää.
Se oll alkuna. Kumpikin ryhtyj
ongehiiansa selvittämiseen sillä hir­vittävällä
tahnollä, mistä he oUvat
tujmettuja,' Ja sellaisella kiukuUa ja
katkeröudella, mikä pani minut pel-kSan^
iäLn, efitä Jompikumpi heistä
«mn^tulsl. Molemmat luottivat roi-
Ejuun^täydeliisesti, Ja - niinä pitkinä
kolöälujen Vlil±o<^ mitkä nyt seu-rpiä^
äti Piin kummankto uskötuiha
faiuiin.heidän teoriansa Ja näih hei­dän
käokesensa.
•; Lloyd "lnw{Kxl virkisti itseään oml-tui^
Ua.lavalla, kiin ruumiilinen ja
sieltdlinen Jännitys kävi sietämättö­mäksi
pitkällisen Ja yhtämittaisen
lyjön jälkeen. Hän meni nyrkkeily-kiipailuihin.
Juuri eräässä sellaisessa
raa'assa esityksesä, johon hän oli
laahannut minut toverikeen saadak­seen
puhua uusimmista saavutuksis­taan,
hänen teoriansa sai vakuutta­van
vahvistuksen.
"Näeffcö tuon miehen. Jolla on pu-
(Jatkoa 6:nnella sivulla)
toistaan korkeammalla, näyttäen
kauempaa katsottuna monikerrok­siselta
rakeimukselta- Ne näyttävät
kyyristyneinä nelinkontin kaikin
kynsin pitelevän kilnni^vuoren rin­teestä
etteivät vierähtäisi Jyrkännet­tä
alas. Vuoristolaiskolrat suoritta­vat
vahtipalvelusta. Lähestyessäm­me
kylää, selittää oppaamme, että
kylä ön tarkoituksena rakennettu
tällaiseen paikkaan, johon vihollisen
on vaikeata hyökätä ja jota on help­po
puolustaa. Keskustelumme katke­aa
kimakkaan huutoon, jonka e-räät
kylän pojista päästivät nähdes-
.<ään meidän astuvan kylään. Pari
villin näköistä pojan päätö. pistää e-siin
kiviraunioista. Nuori, nom 13—
14 vuotias poika astuu esiin hiuk­set
pystyssä, katse kun kotkalla, tar­kastellessaan
meitä. Oikea käsi pi­tää
kiinni pitkän kaukaaslalalsen ti­karin
lahvasta ja vasemmalla hän
antaa merkkejä toiselle. Hetken ku­luttua
olemmekin nuorten polkien
ympäröimänä. Oppaamme ällcaa h,cl-dän
kanssaan keskustella Gruslan
kielellä. Ensimäinen tehtävä on saa^
da heimon päälliköltä lupa kylässä
oloon.
kyään ainoastaan metsästelee Ja teu­rastaa
karjaa, on säilyttänyt käsis­sään
täydellisen määräämisoikeuden
kalkissa asioissa. Nainen kunnioit­taa
miestä nousemalla seisomaan
miehen kulkiessa ohi tai kun mies
ratsastaa ylös vuolrstoon, saa nainen
kulkea perässä ja pitää hevosen hän­nästä
kiinni ellei muuten^ voi seu­rata
miestä.
Raskauden tilassa ollessa erotetaan
nainen perheen jäsenyydestä 40:k«i
vuorokaudeksi ennen synnyttämistä.
Hänet viedään asumaan 50 metriä
kylästä sijaitsevaan yksinäiseen ma­jaan.
Tänä aikana et kukaan heimon
miespuolisista jäsenistä saa nähdä
häntä. Synnytyksen jälkeen palaa
[kapitalistisen järjeselmän polstaml
sella vasta loppuu työttömyys. Ka»] Mutta '?neidön taloudelliset
pitallstisen valtion, eli toisin sano- jestQmme ei tähän anna paU^:
Ien talousjärjestelmän pohjana ön huunioto, muuta kidn ohj^DDi|i^,
osottaa. että Agricola omasi eräitä
terveitä ajatuksia kirkolliseen hom­maan
nähden. "Suomennettuna" tä­mä
runo kuuluisi:
Ja Hengen roan hellde sala.
söden Canssa t kuin' Leluen pala.
Jumalottomat wlmein söö.
kijrastuljlia heluetin öö,
Joijile valmjstan Cwna Petzl. jusäarvon luominen. Niin pian kuin 1 «e on kyUli painettuna. Ja jumi^^;^^^^^
cosca Clulstua Lambaan veren etaj pääoma. kapitaaU. lakkaa synnyttä- ttkei6|önvallankumoukBelllsestft te- 1%
Jonga ileckj elj coscan sammo. mästä lisäarvoa. Joissa MARX kir- olUsmytm i<tfciw^tjtty^:"^^M;|
nmquln HERRA itzeUens vannajasgaan *'PXXOMA*' sita käsittelee, opporjmilstlseii Sui^^ ktitm- ./Iv
Ota sUs nyt jota slJs waarj. jojta muodostunut el&väkal ver-irten työttömyyden aikana tavaOU^ . i ; ; !
hyue PaPPMWeJ|Ja FaarJ ' 1 taukseksi kapitaalin lilkuiinasta, ja aestl vanhat^
Sinun wlrgastas I la HERRA Laumast Juuri siksi on kapitallamln ainal- johtajiife^
aljna wisust uarleUen paulast. ggna halupa ostaa työvoimaa nlltf feiM^; Itftftaput^
v n H « w o c o « , » i i o e - « a „ h^^vaUa kuta se suinkhi on mah'\hkybfim tJSSTmS^iSkS^SiSM»^^ Ja myydä tuotteensa niin t f t/SÄS « e v e n t a Ä ^ S » tÄ !LJ^^^lrÄJ?^^!l^!f*tS^^*Nuistakuto kllpaUu toistensakans-työlftl^teaJ^^
sasen salllL — Tämä juuri johtaa- laiseen» tUaoteessa olisi vaitt&m&ttii\W
khi aika aijolttaln siihen, ettdvfit jvaU«nkii<^u^
he omasta mielestään saa kylUn kai- lllkk»ön JoiiIfoiUi naytetiftvä^^^t^^
lista hintaa fiuo<)teUleenl TäUöIn keinot tilttiUiyittömiksl,^^^^^ft^
he ensi kädessä pyrkivät alentamaan Vai^ittitva ryksltylMmistukscin
työläisten entisiä pieniä pamoja. ialUäiU^i^
töifessa tapauksessa seisottavat Uik- t|i^ ^)I}g '^"f^
keen& koktnuan — muka sy^. et- vftet^ JKMestölssll^ Toimanisae^oJbuil^^
tä ei kannata. yhdistftt^f M kokodkisiia?
suureksi kebltynyt kilpailu auto- deksjl lalOaAmatta teMm
teollisuudet alalla on Amerikan vitust^tl ömäh liiokkaUikkeent sql? fi'
mahtereeila johtanut siihen, ettö fttHHliQlls^n hj^rfik^l; estanun&AJoNlii^!
sadatjuhannet työiiiiset t&nfito ovat tyxn«8t& utopistisia harbalcavl»lVje* .{.?,
Vh^ä pappi opetusisä
kanasn ruokkii kqin äidm nisä.
Ja hyvä paimen kaitsee lampaat,
sairaat, eksyneet ja kaikki rammat
valvoo, manaa, etsii Ja huutaa
ja tekee paljon hyvää muuta,
kuin isäntä antaa' perheelleen
ruokaa
niin pappi seurakuntansa edestä .
huok^.
opin, neuvon ja elämän myöt'
joka päivä ja myös joka yö.
Kukiä siis noutaa Herntnsa mielen
se siis hänen 'enkelinsä lienee.
Se Ph sanelen häijy pappi
oka' vaan etsii vatsähtia tarpeet
Ja' iel katso jB^j^an' karjaa
faksiin oj^n vilhämärjaa,
Kuin rieskan, nahan ia' lUum vtö
jä sitä el läuttiaH vai;|Uöl|tw;
varjottomassa työttömäbi armeljas- teenmie; jol/it» keskuud^asJKta^
sa, autoteollisuuden omistajien suuh" {dellefr Ikah^tamme . alkMnme. Ijl'
nlteUessa uusien palkkojen a» | klrki^rilir^|tiw^ttriMri j i teiät
lennusta ja suurempaa työtehoa. Stt^ yfatetoki|l^^^; ikuÖrtjM ; jo^i;^
ms» tehdään täUäteolIi8Uuden;alaI-huom«^^
la / qänädassa. Tuhannet on potkit» 1 voida 'meonft f katriti^
tu JuuluUe. Näin menettelee teollll» j omUtqJii^i .valli^
suus toisensa perään ja näin salo- tuö:; if^jjmilisii^ „
daan nftlkfti^ näkevien Joukko valta» inyös 9n^^
van;«^iwstol, oUeiii tuon epätoivoo »en!' 4lWftM»|4«^i;'^joi^ "
i>lirt«wU%'. 9 W ' jqMki<»€Np jyaM^n! Ä ; ' ^S^»;;?!;!^
tiQQi^^g^m^^^s^^ Imeldln^ öUf nyökattsvft
anhanyai
oille valmis on kuuma pätsi. i v ' i
ktin Krista lampaansa veren etsii;
a
mi
onka liekki ei koskaan sammUi
niinkuin Herra Itsellensä -'irannöL [
Otä sUs nyt, ota • siis vaari, r /
hyvä pappi, yell Ja VaartMisft) : ?
isinun virastas ja Herran laumasta
aina visusti varjellen paulasta.
ÖUlsuos kokonaan seisaiUqslssa..', .^ i »^
rnetnpänft-im;' jö viitattu siihen,: slellli ttiUiemaänvBlUova]^
ett^^^ta kapitalistisen, järjestelmin tämlseti'tcb^^
,^ki8tumlnen ^ voi'//.lopettaa työttör {taisi jkiljttlUk työläistenrl^
jof^yyden;' i sillä :aUloItt muuttuu tuorf-, inMipm^^ ka(tkiwa.- JpOTir""'
twt» yhteiskunnalliseksi, sm slUoln johkAtlnfi^ jouluhftv jäi
tuotannon kysyntää el määräftvoitr tarjotta ittMkin mantereell^iv
to. 'vään tarvei: tuotantoa aletaan nalsUfe : tyÖUUsJottkollle. ; KuIuHp
ttiottomaanj karvetta - eikä voittoa jkaaiÄ|rti> sUs jotilumme r
varten. (Kysyntä tänään olisi ikyM maa 7Jn|lmlellsyy
hirveä eri tuotteille, sillä miljoonat mericelt^. , Avartakaamme i
ovat työttömännä Ja kärsivät tar- me, pyrtdkitämme yhdistämään
vikkeiden puutetta). Mutta täUai- koiai(^Q,;j9tt^ yh^My^
1^1
klen palvelemista — on heidän ju-
Inen tuotantotapa on kommunlsttoeni voidaan Ämukana tämän W «» ^^^y**^ tuotantovältaeet ja SfuaMl»'ko^
sen fuolesta^mutta m M j i k a ^ yhdessä raaka-aine lähteiden kanssa kumouljfeUtoon proletariaattns
sla tapoja. NInpä entisen tonsaWs- \^ yhteiskunnallista omaisuutta, sa h|5&möS8& järjÖJtelmaa;,'
puvun t i l a i l en astunut toukaa^^ ^Uhn päästään, että täi- mUjS»? tarjoaa jatkuvS SSfonu\u?Ä"ISl^^^ ^^^'-^ omIstus.|ja:iaikl«i.^J,I.tva,
suuret kisat, joissa vltain virra^ Ls^u^hj^te^isys a to^im^^it^ta a^,u v^a^a^t^ii seet täe hdporot--
f Ä « ^i^"^^^ f letaariaattl on tullut valtion mahdin j karltolstään ja nuoret mittelevät ki- L ^ ^ ^ ^ ^ j j ^ ^ nykyisen mUjoo-sakentallä
voimiansa. nia sortavan harvalnvaliau diktatuu-r"
. ... « I * . h rta tUalie proletaarisen diktatuurin.
Kylässä on kova kihre. Naiset P^'\untta, ennen kuin sen saamme, vaa-dlstavat
talouskaluja, toiset Pesevät L,j ^j^jj^^ lujaa, horjumatonta
rannassa vaatteita. Pojat uittavat Ja | järjestäytymistä
harjaavat hevosia,,Miehet kUUoit^ Nyt Jos kosken voidaan Joukkoja 1
vat ja puhdistavat aseite sekä kor- jäp^ggtää,- jos siihen todella on ha-jaavat
satuloita. Näyttää kuin sota j^^^ ^ j^^^ kymmenet tuhannet
olisi tulossa, ^utta näitä valmlstuk- gj^j^y^j, jj^iy^t suoraan sa-sla
tehdään Vain seuraavan pälväni^jj Jjäikää Caaadassa ja Ameri-uhlla
varten. Laaksossa tulee s u u - L ^ j , y ^ tuhannet pienokaiset
ret juhlat. Siellä suoritetaan k i l ^ Ljenokalset pyytävät Itkusilmässä
ratsastus kahden kylän väUllä.^Miek- nyt on toiminnan aika. E-kaUuun
y-m.^ kisolhm yataistaudu-r^gjj^ g^jjQtj^ riittäköön pieneksi
taan. Naisetkin ottavat niihin osaa, viittauksesi niUle taloudellislUe op-l
Erään talon edustaUa Jouktojiuo^- jotka tahtovat sanoa,
ta väkeä tamsU ja laulaa. Piirin ^ Lttä he edistävät Industrlallstlsta
Eällä on poika ja tyttö. Tanssi alkaa valiarikumoukscllitsa teolUsuusunio- i
hUjalleen, mutta saa yhä tullsemman Lj^tjg^g^ liikettä, mutta sUtä sanon- 1
hionteen. Sävelten ktehtwa kutsur^^j^ ^y^^^^ta ascttuuvat ic \
ttmpaa mukaansa >kaikkl läsnäolijat. jy^jtgj^ jaoissa pienissä pikku
Kevyesti siinä nousee jalka Ja reip-k^^ujtg,ggayn, kuten tuosta jou-paana
kaikuu laulu.... _^ / kosta osa on tehnyt juuri parhail-
Aurinko alkoi painua vuorten taa j^^^ käynlssä olevassa metsätyöläls-ja
meidän oji sanottava hyvästi nuo- lakkotaistelussa. Ovat pettäneet
HARMAILLA i
Ah, kujilla verso
el ainböta kukkaa,
sieU' elämän pahuus
vain etslvi ruMcaa
Ja sädettä yht 'eess
ei alhoon lahkee
«en «Jvoksi, mieli
min kyhnä ja ankee.
Kuin pimeän henget
he hftUyvät arat •
kujan kolkkoa uomaa,
nuo paarlaspariat. 7
natoen perheen jäsenyyteen. Heimol­la
on mitä erilaisimpia tapoja. Jolta
on ehdottomasti noudatettava. Esim.
huoneessa ei saa syödä sianlihaa, se
muka saastuttaa huoneen,
Bielmon esl-isäln luullaan olleen
muinaisia ristiretkeläisiä. Jotka Jol­lain
tavoin ovat eksyneet vuoristoon
ja aikansa iiariialltuaan Jääneet vuo­ristoon
astimaan. Siksi he vielä nyt­kin
vanhoissa kansalUspuvuissaan
käyttävät ristininerliklä ja sanovat
itseään "ristikansaksl". Mitenkähän
lienee? Uskonnollisen käsityskantan­sa
mtikalsesti — Joka on perin al­keellinen,
muistuttaen luonnon hen-risolle.
Otettuamme vielä muutamia
valokuvia, lähdimme paluumatkalle,
joka sujuikin varsin helposti, koska
kulkumme käy alas laaksoon ohi
jyrkkien vuorten rinteiden. Matkal­la
erään linnoituksen mutult he­rättivät
uteliaisuuttamme. Ky^ro-me
oppaaltamme linnoituksen mer­kitystä.
Hän alkoikm heti selostaa:
Linnoitus on niiltä ajoilta, jolloin
käytiin kylien välisiä taistelulta
metsästys- Ja karjamaista. Muistan
erään syksyisen yön. Jolloin laaksos­sa
vallitsi kuolon hiljaisuus. SiUoln
taivas hiljalleen peittyy sjiikkään
pilveen. — Räjähdys. — Ukkonen
jyrähtää. Sen isku tuntuu painavan
aina maan sydämeen. Vuoristo va»
pisee. Salamari valossa välähtää kir­kas
peitsi t£d tik^ Näyttää kuiif
lioman henget oUsivat jäässeet val­loilleen.
Koko luonto raivoaa. Ja
Icaiken tämän myllerryksen keskellä
hyökkäävät miehet kuin villit sha-kaalit
toistensa kimppuun, raadei-<
taistelevat työtoverinsa, ovat miltei
taistelun ensi hekestä alkabi tav>-
teeranneet. lakkolaisten pikku pa­rannuksia.
EH sillä, että työi^lvän
lyhisnnys ja palkkojen korotus el
olisi heidän, näiden niin sanottujen
leveän veen liittoon kuuluvien tais­telu
tunxmksia. Näihin teisteiumuo-totai
he vaan kiinnittävätkin huo­leen
tolsiaaa. Se oli heimosotaa, jos»
sa heikommat sortuivat ja voimaik»
kaammat lukivat lakia....
Oppamme kasvot hehkuivat iimos-tuksesta,
kun hän lopetti kerto­muksensa,
.
Saman tapaisia ovat vielä nytkin
juhla- ja talsteluUlaisuudet,: mutta
el kauan enää, sillä hevsurlOlalsten
lasten valistamisesta pitää Netnros»
tovalta btuden. Uudet taloosmao»
dot raivaavat tiietääa. Bämlu^^^
lEennetoan. Ja nousevaa polvea nui<^
kana kSehlttTvat vadet tovatktat v
El aurinkoinen
Ilp- huulilla helaa; v
väin pimeän mykkyys -^M^
• • s e M i M Ä e m - . ; v , ; ^ : \ - - ^ i i ^ g
Näet'' suru Ja; miirhB.'^;.;i)Äitf
•'ja.;naikä-,Ja •kurjuus-^-;;.i;-^^|;p|
nc-.Vereovat-siellä • " ' i ^'-§•^1
ja: synti • ja nurjuus.,; :;-:;'>:i^3i^^F
Ji^ siksi, ah, elksl
kuki^. lcuihtuvati'sieIIä,'jS^^3Sl^|
hyyn, buuran " .
IkttuumOalla