Vapaus, January 3, 1925

              sivu 2 Lattaptalpa, ianunik. 3 p, — Sat, Jan. 3rd> 1 ^
I lii
VAPAUS
tyj SadbnrTan, Ont. jok» tfistal, toratai j« UOBBUL
T o i m i t t a j a t :
A. R MÄKELÄ. ABVO VAARA,
VAPAUS (Liberty)
Tbe only «rean of Pinniri» Worker» In Canada. Pnb-iidied
in Sndbnry, Ont., every Tuesday, Thursday and
SatordBV, . .- -
Advertising ratea 40c per coL ineluMinunom ebarga
for sinBle insertion 76c. Discount on »tanding advertiae-inent.
The Vapa'^ is the best adveräong medium
aroong the Finnifh People in Canada.
herännyt kysymys — kenen mukana mennä. Yllämai
nitut intern^onalet tarjosivat talonpojille joko liittoa
suurmaanomistajien kubssa tai itsenäistä, työväenjou'
koista erillään oieraa järjestöä.
Yleisvenälälsen ma^löusnayttelyn aBcana Mosko­vassa
viime vuonna tapasivat kansainvälisen talonpoi'
kain liikkeen huomattavimmat johtajat toisensa ja (ä
mä tapaaminen johti kiuisainvälisen talonpoikain kon­ferenssin
kokoontumiseen Kremlissä, Tämä konferens­si
laati yleiset suuntaviivat eri maiden talonpoikien
mieliä askarruttavista kysymyksistä ja valitsi Kansain
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.Q0, puoli vk. $2.26, kolme kk.
-**^niiy«valtoihin ja Suomeen, ykai vk. |5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75. , ^ ,, ».-„as«
Tilauksia, joita ei «euraa raha, ei tulla lähettämään
paitri asiamiesten joilla on takaukset
Jos ette mUIoin tahansa saa vastausta ^ensimaiseen
Urjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen llikkeenhoitaja,i
persoonallisella nig|g^g^^^ Liikkeenhoitaja.
Klara Zetkin ei ole Höglundin ystävä
«Politiken» on saanut julkaistavakseen vanhalta esi
taistelijattarelta, Klara Zetkiniltä, seuraavasisältöisen
kirjelmän:
Ystäviltäni olen saanut kuulla, että Höglund ve
loaa m. m. minuun perustellessaan karkaamistaan
KomSnunistisesta Inlernatsionaalesta. Täysin epäoikeu­tettua.
Toipumisseutuni eristyneisyyden takia e?, .tä­hän
mennessä ole voinut saada selvjä, mihin Hoglun(
nojaa oleltamuksensa, että minä olisin jollakin tavoin
«olidaarinen hänen petolliselle taistelulleen Kommu-nistista
Intematsionaalea vastaan, sillä tämä taistelu
— eikä suinkaan yksityisten käsitysten ja eksekutiivin
päätösten arvostelu —^ pn tässä asian ,ydin. Saatan
tuskin -olettaa, etteiko Höglund olisi täysin tietoinen
tästä.
En kiellä, etten ole jaannut eksekutiivin käsitystä
monien .'taktillisien pulmam suhteen, ja että olen ar
vbslelltU vastaavia piiätoksiä. En voi tällä haavaa
kontrolloida, missä yksityiskohdissa olen ollut Hög
luhdin kanssa samalla kannalla siihen aikaan, jolloin
hän vielä esUntyi kommunistina. Mutta tämä ei suin-kaan
ahiia" hänelle oikeutta johtaa tästä minun solidaa­risuuttani
hänen nykyiseen kiukkuiseen taisteluunsa
Kömmumsiista Intematsionaalea vastaan. Kommunis­tinen
Intematsionaale ei tosin ole mikään valmis, kuol
lut mekanismi, vaan elävä elimistö, joka kasvaa ja ke­hittyy
ja jonka olemassaoloon ja toimintaan ajatus-eroavaisuudet
ovat yhdistetyt, niin, onpa terveet, krii­tilliset
analyysit sen buoranaisia elinehtoja. Mutta
mikä kuitenkin ajatuseroavaisuuksissa ja arvostelussa
" Kommunistisen lirternatsionaalen sisäpuolella eroittaa
minut Höglundista — ja uskoakseni myös myistä to-vereifita,
joi*a hän käyttää reklamoidakseen itseään —
on tämä:- Pitempään aikaan ja lisääntyneessä mää
tässä ei hänen ajatusjuoksunsa enää ole kantanut va­kavan
ja juurtajaksaisen i^elvittelyn ja selkenemis-prosessin
leimaa, mitä tulee kiistanalaisiin kysymyk­siin,
itseselvittelyprosessin Kommunistisen Intematsio-naälen
periaatteellisella pohjalla. Kummastuksella ja
valittaen on meidän täytynyt todeta, että Höglundin
järkeilytapa yhä enemmän loittoni tältä yhteiseltä poh­jalta.
Oltuaan ensin toverikritiikkiä efcsekutiiviä vas­taan
tuli siitä sellainen miehen epämääräinen, häm?,-
rä ja yJtiömäinen todisteluyritys, joka mieli itselleen
V ja maailmalle osoittaa, että hän oli oikeutettu, niin,
jopa velvollinen eroamaan Kommunistisesta Internatio-naalesta.
/Vetoaminen tähän vaikutti kuitenkin teennäi­seltä.
> Höglundin alhainen kuririkos oli vain hänen
kehityksensä loppupiste. On ulkopuolisesti, muodolli­sesti
vahvistettu mikä sisäisesti-oli jo kauan ollut tosi­asia:
Höglundin suhteiden rildcomus Kommunistiseen
r Internatsionaaleen ja samalla myös häneri omaan yar
haisempaan kauteensa. Se, joka sisinsmältääij on kiin­teästi
yhdistetty. Kommunistiseen Internatsionaaleen ja
mielii taistella sen riveissä, kunnioittaa myös 8en kuria
ja alistuu siihen. ' •
Itse asiassa ei Höglundia eroitettu, vaan asettui
' hän pikemminkin vapaasta tahdostaan Kommunistisen
Inlernatsionaalen ulkopuolelle. Hän ei ole häikäillyt
tehdä eroaan siitä lähtökohdaksi hajaannukseen Ruot»
sin Kommunisti puolueessa ja yrittääkseen kiihoittaa
hajaantuneita hämmäinkiin ja kuririkokseen Kommu
nistista Intematsionaalea vastaan. Hänellä ei ole edes
oikeuden varjoja olettaa, että hänen esiintymisensä ja
minun välillä .voisi olla jotakin yhteisyyttä.
NiijB viisaat ja selvät aivot kuin Höglundin voivat
tuskin pettää itseään tämän asian suhteen, ja minä
"toivon, etei hän kaikesta viisaudestaan liupliraatta on­nistu
johtamaan Ruotsin työläisiä valon kaiheen asiain
todellisen laidan suhteen. Missään maassa eivät pro­letaarit
voi tyytyä yksinomaan johtajainsa entisyyteen.
- He--tarvitsevat johtajia, jotka vannoin jaloin, ilman
• horjuntaa ja häilyntää, astuvat heidän .edellään nyky
. päivän taisteluissa ja uskollisen ja luotettavan joh­tonsa
kautta valmistavat voittoa. Höglund karkasi
paikaltaan ajankohtana, jolloin taistelut juuri kärjis-
.lyivät.- Hänen karkuruutensa Kommunistisesta" Inler-natsionaalesta
tulee varsin pian Tranmaelin ja Stein
bergin kautta Johtamaan Brantingin luo Höglund on
itse lausunut ankarimman tuomion itselleen.
Clara Zetkin.
Talonpoikain internationale
Ajatus kansainvälisen talonpoikain järjestön luo­misesta
oli vireillä jo ennen maailmansotaa. Sveitsin
presidentti yritti sodan jälkeen muodostaa taantumuk­sellisen
talonpoikain intemationalen. , V. 1922 yritti
, Stambuliski myöskin muodostaa puoliporvarillista ta­lonpoikain
intemationalea. Nämä yritykset ovat jää­neet
tuloksettomiksi.
^Vallankumouksen aikana on talonpoikaisten eteen
välisen talonpoikien neuvoston^ johon tuli edustajia
40 erfmaai^.
Kansainvälinen talonpoikaiston neuvosto on toteut­tanut
ensimäisen konferenssin päätoimia. Kuluneen
vuoden aikana se on ennenkaikkea pyrkinyt yhteyteen
eri maiden talonpoikien kanssa. Voidaan sanoa, että
Kansainälinen talonpoikain neuvosto on tähän men­nessä
tullut tunnetuksi talonpojille ^kaikissa maissa.
Alla muutamia numeroita: sanottuun intemationa-leen
on liittynyt Saksan työtätdcevien talonpoikien
liitto, mikä käsittää 1,400,000 jäsentä, Balkanin val­tioiden
suurin poliittinen järjestö, jossa on 2 miljoo­naa
jäsentä, puhumattakaan - yleisvenäläisestä Iiitt»ta,
jossa on 3 miljoonaa jäsentä ja, Ukrainan vähäväkisten
liitosta, jossa on yli miljoona jäsentä. Tämän lisäksi
tulee vielä Kedd-Aasian talonpoilden järjestö ja mui­ta
järjestöjä.
Intemationalen ensimäinen vuosi e=elti sen eteen
si^uren: tehtävän: joukkopropagandan levittämisen.
Tämä työ on Vasta alullaan. Varojen piiuttfeessa on
voitu julkaista kirjallisuutta vain noin 10—12 kielellä;
mutta intemationalen pyrkimiyksenä on antaa jokaisen
maan talonpojalle kirjallisuutta heidän omalla kielel
lään. Sikäli kuin jäsenmaksut miljooniin nousevilta
jäseniltä saapuva^ voi se laaj^aa jouklfttpropagan-daansa.
1 * , .
Vuoden kuluessa on internatipiiale suorittanut usei­ta
kamppailuja, joista voitaitun mainita kamppailu
talonpoikaiston aseman johdosta Puolassa, Rumanias-sa
ja Tshekko-Sloyakiassa sekä kamppailu sotaa vas­taan.
: • . ' ^ , •
Ni^sä maissa niissä' on onnistuttu ta;lonpojilIe sel­vittämään
intemationalen olemus, on havaittavissa
työtätekevän talonpoikaiston joukkoliittyminen sanot­tuun
järjestöön. Jatkuvasti saapuu lukuisien ; talon­poikien
ilmoituksia, joiss^i .vaaditaan. yhtymistä talon­poikain
internationaleen. Itämän vuoksi järjestää ta­lonpoikain
internationale 'lähiaikoina joukon talonpoi-kaiskonferensseja,
Balkanin maiden, Tshekko-Slovakian
ja muiden maiden talonpoikien keskuudessa.
Tänä vuonna aiotaan kutsua koolle Talonpoikain
intemationalen toinen kqnfressi.
T. Dombal.
Venäjän teollisuuden takapajuisuus
Venäjän oloissa tapahtuneesta perinpohjaisesta
muutoksesta puhutti^sa'kuullaan eräältä taholta aina
vakuutettavan, ettei siellä mitään yhteiskunnallista val­lankumousta
ole edes alulla. Jonkunlainen vallan-kaapipaus
— samanlaatuinen kuin mihin i. vv. w:Iäisten
päämajassa on totuttu — siellä tosin tehtiin, mutta
mitään todellista .olojen muutosta ei siitä seurannut.
Kapitalistinen tuotanto Venäjällä oli vielä niini alhai­sella
kehitysasteella, ettei oikea vallankumous siellä ol­lut'mahdollinen^:'••
Näideni' väitteiden tueksi on kaivettu joku Marxin
ausunto, jonka riiukaan taloudellinen kumous edellyt­tää;
melkoisen kehittynyttä tuotantoa. Joku irtonainen
ause Marxiltakin kelpaa aseeksi työväenvaltaa vas­taan
riiillej joiden aate yhtenä yönseutuna suörilelta-yasta
vallankurhouksesta on, anarkisti Bakuninin aate,
joideh ajatukset pienten itsehallinnollisten tepllisuus-fyhmien
vapaaherrallisesta elostelusta tulevaisuus
den; ihannevaltiossa huokuu puhtainta Krapotkinin
lenkeä, j a joiden Ijammp kaikkea järjestystä ja, kurin­alaisuutta
kohtaan on vain uusi annos Emma Goldma-nin
sammurnatonta «vapauden» kaipuuta.
Omituista, etteivät nämä. naapurit Marxia kahla-tessaan
ole huomanneet hänen opetuksiensa ydinaja­tusta;
«mailman työläiset, liittykää yhteen!» Päin­vastoin
he ovat toimintansa ohjeeksi ottaneet toisten
työyäenjärjestöjeri hajottamisen, niiden toiminnan häi-ritseinisen,
ja milloin ei muuta voi — pikkumaisen
nteon.:' •' ^.^
Kuinkahan . päteviä ovat naapurien tilastotiedot
tsaarinaikaisen Venäjän suunnattomasta takapajuisuu­desta
teollisuustuotannon alalla?
Oliko esim. Suomessa kapitalismi v. 1918 sillä ke-litysasteellä,
että: siellä vallankumous olisi sen puoles­ta
ollut mahdollinen? Luultavasti oli, koska ei tuol-a
taholta eole kuulunut väitettävän päinvastaista; Ja
cuitenkin; jö 1890-lUvulIa, kun tsaarin sortotoimenpi-teet
Suomen itsehallintoa vastaan alkoivat, oli Vena­an
kapitalismin voimakkuus, sen teollisuuden teknil-inen.
kehitys se vihollinen, jota Suomen porvarit itse
asiassa pelkäsivät. Heidät -nostatti, «isänmaalliseen*
vastarintaan, se vaara, että Suomen alkava teollisuus
a heikko kapitalismi sortuisi Venäjän ylivoimaiseir
cilpailun jalkoil^in.
Eritä Amerikassa? Alkaisiko Yhdys>'alloissa taikka
täällä Ganadassa kapitalistinen tuotanto jo ölla niin
corkealla kehitysasteella, että täällä vallankumous sen
)uolesta olisi mahdollinen? Eiköhän! Jos naapu­rien
astemittari ei ole epäkunnossa^ jos siihen ve­toaminen
ei ole ainoastaan tekosyy toimettomuuden^ja
laluttomuuden verhoksi, pitäisi sen osottaa, että^äis-sä
maissa, jos missään, asiat todella ovat sillä as­teella,
missä työnraatajat tarvitsevat aivan kaikki voi­mansa
yhteisrmtamaan kapitalismin kuristavaa hyök­käystä
vstaan. Olisi aikaa jo tarvinnut. Ei olisi va­raa
minkään joukon käyttää tarmoaan kiusantekoon
toisten työläisten toiminnan vahingoittamiseksi.
Laajojen joukkojen järjestämiseksi yhteiseen rinta­maan
yhteistä vihollista vastaan ovat kuri ja järjestys
Kairtsky ja
^tie
tusina-
Luopiososialistit ponrarOlisen järjestelmän puolustajina.
(Jatkoa 151 m nnroon.)
Tässä yhteydessä joku sana "pro­fessori"
Sombartista- Ennen tä­mä
akrobaatti näki suurta vaivaa
todistaakseen Marrin teoriat por­varillisiksi,
se on hän yritti tappaa
ne, tai tainddn saattaa huonoon
huutoon myöjitämäiiä ne oikeiksi,
mutta tarvitsevan joitakin, tarkis­tuksia,
jotka porvarillinen tiede on
esittänyt.' Nyt hän suoralta kädel­tä
hylkää, j a . tuomitsee kaikki mitä
hän on enneö' hyväksjmyt ja esiin­tyy
marxilaisuuden julkisena kiivaa­na
vastustajana. Tämä muutos
Sombartiasa on tietenkin, marxilai­suudelle
vain eduksi, kuten matkus­tajalle
että vapautuu hevosvarkaan
seurasta, sillä sitä voisi joutua sen
kanssa — hirteen! '
Kun sos.-dem. aBcavat nyt Som-bartin
arvostelun — jos'rohkevat
— olvsi'heille viisainta alkaa pyy-
Ifin pesu omass^ leirissä — se on,
Hilferdingistä ja kaut«»kystä. ; Som;
bairtilla on sentään edes se puoles-uksenaan
kuperkeikpilleen, että on
porvarit, mutta Hilfeifding ja Kauts-ky
ovat olleet ja ovat vieläkin sbs.-
dem:ja!I '
Tuottajien järjestöjen politiika»
sisälläkin tulee nyt työntää jäseni­ään
hierarkisesti. järjestyneen (ka­pitalistisen)
talouden sisälle, sa­massa
kun niissä syntyy pyrkimys
vaikuttaa (kapitalistien) taloudelli­siin
järjestöihin ja niitä. muuttaa
cansainvälideen suuntaan. ,Työmaa-demokratia,
. tejidaskomiteain ase­man
vahvistaminen, tuotannon 'kon­trolli
sen kaikissa sanavivahdnksissa
aina taloudellisen kansanvallan lo­pulliseen
toteuttamiseen asti,. tu-ee
silloin olemaan työväen järjes­töjen
politiikkana. Ammattijärjes­töt
(työväen taloudelliset järjestöt)
akkaavat silloin olemasta vain pelk­ona
yhteiskuntapolitiikan, luokka­taistelun
Järjestöinä ja muuttuvat
cansänvaltaisen talouspolitiikan to-teuttamiselimiksi.".
Eikös olekin mainiosti sanottu ja
selitetty: Ammattijärjestöt muut­tuvat
vähitellen yhä paremmaksi
cehittyvän "kapitalistisen 'talousjär-estelmän"
V^^^skuTinallisiksi «liroik­si.
Ne kadottavat luokka, s. o, työ-läialuonteensa
j a niiden mukana
(oko luokkataistelu kuolee. Työ-maakontrollin
toteuttaminen, siinä
työväen koko politiikka ja lisäksi
se politiikka, joka muka on kehityk­sen
kulun sanelema j a oikea. Val-
• iollisesta taistelusta ei sanaakaan.
drvarillisesta valtiovallasta ei mi­tään.
Koko kysymys valtiovallasta,
vallankumouksesta jne .sivuutetaan;
tuin ei niitä koskaan olisi ollut ole­massakaan.
Ja selvä kokemus kui­tenkin
työläisille joka päivä opet­taa,
mikä silloin afha astuu esille,
kun työläiset; koettavat "taloudel-ista
kansai^valtaa". lyömaakon-trollia
j.n.e. toteuttaa. Ei maail­massa
löydy kapitalisteja, jotka sal-isiyat
; työväen taloudellisten jär­jestöjen
niin ,vain tunkeutua heidän
trusteihinsa, osakeyhtiöihinsä y. m.
niitä demt)kratisoinraan ja sekaan­tumaan
niiden asioihin. Sellaiset
yritykset- jo johtavat siihen, että
työläiset joutuvat silloin porvarien
valtiovallan ja sen voimakeinojen
kanssa tekemisiin; sen kanssa tais­teluun
ja taisteluihin, jotka - kehit­tyvät
sitä katkerimmiksi ja valta-vimmiksi,
kut^ enemmän työväki
•koettaa kapitalistien taloudellisiin
ja isännöimisasioihin sekaantua.-
Huomasitte, että Hilf^rding pu­hui
jotain ehdottomasta välttämät­tömyydestä
työläisille saaynttaa i t ­selleen
kykyjä ja edesvastuuntuntoa
voidakseen tuotantoa, demokratisesti
johtaa j.n.e. '
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkas­takaamme
Hilf erdingin antaman
kehityskaavan -puitteissa. Ensinnä­kin:
työläiset tunkeutuvat kapita­lismin
kehittyessä kapitalististen
osakeyhtiöiden, trustien j.n.e. joh­don
sisälle — johdossa vaikutta­maan,
ellei suoranaisesti sen jäse-nJk^
kin. Liikelaitosten johdossa ,ol-semmäksi
j a työläisissä täytyy sitä
kohtaan- kasvaa yhä^suurempi edes­vastuun
ja kuni?i<Sutsen tunne.
Hilferding vaatii työläisiltä samaa,
kun eräs vankilatirehtööri karkaa­mista
yrittäneeltä vangilta, jota
m>'itti seuraavin sanoin: • "Ja ette­kö
vähäälään häpeä näin turmella
yhteistä omaisuutta, rikkoa hyvä
tiiliseinä ja tehdä suuri reikä oman
koppinne seinään?" — - Suudelkaa
kahteitanne, orjat, lyhyesti sanoen
tarkoittaa Hilf erdingin teoria tuo-tannolUsen
demokratian' kehittyml
sestä!
Ja tällaiseen tatoudellUeen kansaa-valtaao
pyrkiminen edellyttää tie­tysti,
,ett£ on iautettaM kapSta-e
listista . taloutta nyt eheyty-
• •'. maan. .
Kuten kaikki tietävät pani maail­mansota
kapitalistisen talouden ai­kamoiseen
sekamelskaan, kaikki
mullin mallin niin teollisuuden kuin
kaupan. ja finanssien j.n.e., kaikki
se,' mihin edellä olemme Hilf erdin­gin
. mukaan tutustuneet, niin
Kautsky johdonmukaisesti ^— ja
Kautsky on ennenkaikkea aina joh­donmukainen
päähän asti — osoit­taa,
että voidakseen keskittyä, sään-nöstyä,
järjestyä j.n.e. täytj^r kapi­talistisen
talouden eUsin uudestaan
päästä jaloilleen; ja kuivalle maalle
siitä kansainvälisestä sekasorron
suosta, johon .maailmansota sen
saattoi. Ja niin paavi kirjoittaa:
"Radikaalien taholta minua pal­jon
moitittiin siitä, että' minä jo
(Saksan) vallankumouksen alussa
eMlin lähempänä ja tärkeämpänä
tehtävänä tuotannon uudelleen el­vyttämisen.
Ajattelivat, että, se
tarkoittaa kapitalismin uudelleen
rakentamista. Nähdä tuotannon
yleisessä seisahduksessa sosialismin
toteuttamisen - edellytyksenä, on
kaunis kukkanen sellaisten viisau­delle
jotka arvelevat juuri sen het­ken
'otoUisimmaksi järjestää taloa
uudelleen, kun se on tulessa."
Ylönluonnollisen viisaasti sanot­tu!
Paha vain että vertauskuvat
tahtovat epäonnistua, sillä mieleeni
muistuu' saman Kautskyn samasta
asiasta, mutta todistaakseen silloin
päinvastaista johtopäätöstä' kirjoit?
taneen, että ."kun lapsi ((uusi yh­teiskuntajärjestelmä)
syntyy, ta­pahtuu
se äidin kärsiessä mitä vai-jos
sen onnistun tehdä kapitalismi
edes hiemankaan miellyttävämmäksi
(vähemmän epämieluiseksL")
Km Kautsky^ mukaan kapitalis­missa
ei tule ilmenemään mutta sen
rappeutumisen j a vararikkoisunden
ilmiöitä, kuin kapitalistien moraa­linen
vararikkoutuminen, niin tä­mä
Kautskyn hurskas neuvo veljil­leen
Kanalin toisella puolella tar­koittanee,
että niiden on yritettävä
hiemahkaan edes jarruttaa sitä ka­pitalistien
moraalista rappeutumista.
Voimme siis odottaa, että MacDo-nald
perusta» sunnuntaikoutuja ka­pitalisteja
varten j a kutsuu pyhi­mykset
. liaudöistaan opettamaan
Baldwinine y. m. humanismia!
• Mitä yllä olen koettanut referoi­da
Intematsionaalen johtavien
kynttelien uusia' teorioita, paljastaa
kaikille ajatteleville työläisille mi
tä kouraantuntuvimmin sen täydel
lisen alennustilan, johon he niin
käytännössä kuin teoriassakin ovat
joutuneet. Nämä johtavat, osottau-tuvat
nyt kaikissa suhteissa kapita
lismin hiljaisimmiksi lakejoiksi. He
ovat . luopuneet marxilaisuudesta
niin käyntännössä, taktiikassa kuin
teoriassakin luopuneet siitä kerta
kaikkiaan ja kaikissa suhteissa
Perinpohjaisempaa ja iljettävämpää
taantumusta tuskin historia toista
tuntee. '
Marxilainen.
No2
Kommunistisen Nuori-sointemationalen,
his­toriallinen
merkitys
Kommunistinen Nuoriso-Internat-sionale
on samassa määrin imperia­listisen
maailmansodan lapsi kuin
KominWrnkin. Paljon; kärsimään
joutunut työläisnuoriso ,ei voinut o l ­la
järjestäytymättä-näinä vereni ja
raudan vuosina. Kylväen kauhua
ja kuolemaa imperialistinen sota
samaan aikaan kasvatti imperialis­min
haudankaivajia.- Työläisten
nouseva polvi vaistomaisesti tunsi,
että ellei tässä sodassa, niin tule­vassa
sodassa he kuitenkin imperia­listien
pakoittaminä joutuvat vuo­dattamaan
vertaan, . elleivät ennen
sitä kaada imperiaiistista maailman­valtaa.
I^äin .«ryntyi Kommunistinen
„ Nuoriso-InternatsioÄale, joka on
keimpia 'synnytystuskia. Kautskyn Kominterniin nähden samassa suh.
uuden reseptiiu-raukaan pitäisi nyt
lääkärin ja kätilön odottaa, että
äidiltä synnytystuskat vähenisivät
tai katoaisivat kokonaan, ennenkuin
ryhtyvät lasta päästämään. Ja tö-j
tisesti, jos sellainen yleensä kä-visi
päinsä,, kuolisivat siihen sekä lapsi
että äiti. Todellisuudessa kuiten­kin
asian laita on siten — käyt­tääkseni
Kautskyn uutta vertaus­kuvaa
— että kun kapitalismin talo
palaa, ajaa se työläiset (talon asuk­kaat)
kadulle jä- jos milloinkaan,
niin silloin niillä on otollinen tilai­suus
tarttua taion isäntää ja varsi-haista
syyttäjää, oikeata suurntur-hapolttajaa
(muista maailmansotaa)
kurkusta kiinni ja " panna hä^net
isännän virasta pois. Kautsky ei
nyt enään kuitenkaan tätä tahdo.
Nyt hänen ohieensa on,' että työ­läisten
on ryhdyttävä kiireesti jäl-kipaloa
korjaamaan, jätettävä mur-hapolttajaisäntänsä
rauhaan, Ta-kenhettavä
hänelle kiltisti ja jalo­mielisesti
talo salonkeineen uudel­leen
ja jatkettava säännöllisesti ja
rauhallisesti, vuökranmaksujaan kun
nes taas uusi murhapoltto ajaa hei­dät
kadulle j.n.e. (vallihautoihin-sotakentillo)
ja yhä \ uudelleen ja
uudelleen aina loppumattomiin!"
Ja näin nyt Kautsky ehdottaa,
että työläisten lähin jä tärkein teh­tävä
on ryhtyä kapitalistisen talous­elämän
uudistamiseen j a elvyttämi­seen.
; Mutta sitä juuri kapitalistit
politikoitsijoineenkin oikein epätoi­von
vimmalla; koettavat saada työ­läiset
tekemään, peläten muuten
työväen vallankumouksen puhkea­van
ja pyyhkäiseväii heidät sortu­van
talonsa raunioihin. Voidakseen
Ien "työläiset alkavat asioihin suh- elvyttää talouttaan he yrittävät jos
tautua liikkeen (tuotannon, yhteis­kunnan
) yleisten etujen kannalta,
unohtaen, yhä" enemmän ja enem­män
työläis (luokka) harrastuksen­sa
taaemmalle. Tällöin heissä ke­hittyy
• se edesvastuuntunne, jonka
mnkaisestv he ovat ensi sijassa yh-teis^
kunnan (kapitalististen) liikkei­den
^etujen harrastajia jä' toisessa
— tai ei ollenkaan: enää työläis-luokan
erikoisetujen ajajia. Ja sa­massa
kehittyvät heidän kykynsä l i i -
kettä talliusten periaatteiden > mu­kaisesti
johtaa, vaikuttaa johtoon
j.n.e. Hilferdiiojgf kehittää sösialisti-shouvinistien
'^yhteisen isänmäa"-
opin johdonmukaiseen 'huippuunsa.
Kuten se, ön • hänen:^(>riänsa mu­kaisesti
kapitaiistihen tuotanto: (liT-ke)^
laitoskin työläialle ja kapitalis­teille
yhteinen, ketettyy yhä yhtei-jonkinläisia
keinojav palkkain yleis­tä
alentamista, työpäivän pitentä-mistä,
työläisien elinehtojen kurjis-tuttamista
y. ml Ja Kautskyllä on
otsaa vaatia työläisiä^ kaikessa" tässä
kapitalisteja auttamaan, sillä mis­tään
muusta ei ole kysjmiys, kuin
juuri tästä kun, nyt on puhe kapi­talistisen
talouden elvyttämisistä.
Ja^katalampaa neuvoa ei voi enään
entiseltä sosialistilta työläisille odot­taa!
Tämän lakeijaesityksensä mukai­sesti
sitten _Kautsky antaa nyt ku­kistuneelle
Englannin nJi. työväen­hallitukselle
seuraavan neuvon:
"Nykyisten voimasuhteiden valli^
tessa ^ voi tulla kj^mykseenkään,
%ta^i Englannin • työväen ^ h a l l i t^
ryhtyisi ^sosialianiä toteuttamaan^
Häliitns suorittaa jo paljon dlloin,
teessä kuiri nuorempi veli' vanhem­paan
veljeiensä. _ :
Kommunistisen NUoriso-internlatsio-naien
tehtävänä on kasvattaa nuor­ta
polvea! kommunismin hengessä,
että se kykenisi vastaamaan uudel­le,
sodalle vallahkumouksellä. Kan­sainvälisessä!
proletariaatissa on
myös sellaisiakin aineksia, joita
kommunismi ei saa puolelleen, en­nenkuin
proletaarinen vallankumous
on saavuttanut täydellisen voiton!
Näihin kuuluvat iäkkäämmät työläi­set
ja etenkin paremmin p*a1katut,
joita ori vaikea eroittaa sosialide-moikraattisista
käsitteistä jä psyko­logiasta;
Kasvava polvi, joka enem­män
tietoisesti ottaa osaa yhteis­kunnalliseen
elämään, on vuodesta
1915 alkaen muodostanut maail­man
proletariaatin Voimakkaimman
ja Ipjimman jbukori ja Kommunis­tisen
Nuoriso-internatsionalen sekä
Koiuinifcrnin varman' varaväen. •
i l Inteirnatsiorialeri traditsionei-hin
kuuluu katsoa nuorisoliikkee­seen
ylhää.Itä käsin. Tämä johtui
ei : ainoa!staan "isien" pysyttelemi­sestä
yläpuolella, L vaan muistakin
syistä, joiden, juuret ovat haetta­vissa
paljon syvemmältä. Ei yksi­kään
H Iritematsipnalen johtajista
ole koskaan vakavasti uskonut pro­letaariseen-
vallankumoukseen. II
Internatsionailen johtajien ihantee­na
on aina ollut ja tulee aina ole-niäan
porvarillinen demokratia. Tä­män
takia ei myös II Internatsio-nale
ole voinut katsoa nuorisoon
vallankumouksellisen proletariaatin
varaväkenä.
Mutta in Internatsionale ei voi­nut
olla näkemättä nuoressa polves­sa
ja Kommunistisessa Nuoriso-In-tematsionalessä
uuden aikakauden
koittoa ja uutta voimaa . viemään
eteenpäin proletaarisen vallankumo­uksen
saavutuisia. Tästä myös joh­tuu,
että bolshevikit Leninistä al­kaen
kiinnittivät suurta huomiota
Kommunistiseen Nuoriso-Intemat-sionaleen
- heti sen perustamisesta
alkaen ja ovat aina tarkasti seu­ranneet
nuorisoliikkeen ; kehittymis-tä
ja ' laajentumista Kominterain
siipien , suojassa. . -T?
Se, joka muulla tavalla,kuin Vla­dimir
Hjitsh katpo nuorisoliikkee­seen,
f e i «le kunnollinen kanta­maan
bolshevikin vnimeäi Se^ ei
ole bolshevikki, jossa vähänkin pii­lee
; "mustasukkaisontta" uudesta
polvesta nousseita taistelijoita i o h^
taan, joilla luonnollisestikaan ei voi
den aioouui "ayynä" oi «ttl
he orat noozia. fBsiUbefQi^ ^
meidän päivinäame.^a ^Bosstaaa
ee, joka tonta», «fit- m g a ^ ^
vallankmnoukspn hetid on l^doy^
Tämä meridtsee, että jokaiBen vai.
lanknmooksen, "ikämiehen" tätkeim.
pänä tehtäräria täMlcezfaa op l a v
vattaa. sonseva polvLJkvoimaQisinijt
hengessä j a katsoa lumiisoon koko
maaflniän vallankumoiikBeo hiojana
ja tekijänä.
Kommunistisessa Internatsiona.
lessa on vielä «H Iriternatrionalcn.
peruja. Siitä olemme monasU huo­mauttaneet.
E i ole epäilemistäkään,
etteikö näitä peruja olisi myös ee
että jotkut "ikämiehistämme" vsl
rin käsittävät nuorisoliikkeen ner-
Mtyksen. Tällä tarkratan niitä
"ikänriehiämme", jotka kuuluvat
Kominternin oikeaan aipeen. Nä­mä
"vanhukset" (iältään he eivät
useinkaan ole initään -vanhoja) pyr-tfvät
aikaansaamaan samanlaisen:
siihteen nnorisoon, kuin. oK toiselh-kin
Iriteniatsionalella» Nyt voimme
jp epäilemättä; sanoa, että kyhnä
ja välinpitämätön snhtautaminen
nuorisoon on öikeistosuunnan tun.
nusmerkkL Tämä "laiä" on to­dettu
melkein kaikissa' Kominternia
jaostoissa oikeaksi _
Kominternissa me voimme sel­västi
havaita kolme erilaista virta­usta:
1) ^Vanhojen bolshevikkien
ryhmä, johon kuuluvat ovat jo pa­rikymmentä
vuotta sitten katkaise
seet välinsä menshevikkien kanssa
j a taistelleet HI Intematsionalea-hyväksymän
aatteen puolesta aina
vuodesta 1&14 alkaen; 2) "ikä­miesten"
ryhmä!^ jok» verrattain
myöhään on -katkaissut välinsä so-sialidemokraattien
•'.kanssa, vaikkapa:
onkin jo kauan taistellut reformis­teja
vastaan; ja 3) vallankumouk­sellinen
nuori polvi, joka astui tälle
tielle fr—8 vuotta sitten, suunnil­leen
Venäjän vallankumoiiksen alet­tua.
Toinen edellämainituista ryhmis­tä
on myös hyvin suuresta arvosta
kansainväliselle : kommunistiselle
liikkeelle. Olisi tavattoman suuri
virhe, jos hylkäisimme tätä ryhmää
tai katsoisimme sit4 karsain, silmin.
Ne eivät puhu totta, jotka vakuut­tavat,
että Kominternin toimeenpa­neva
komitea pitää lujasti käsissään
ohjaksia, etteivät tähän ' ryhmään
kauluvat pääsisi vaikutt^aan ylei­seen
auuntäari. .
Meidän on kuitenkin' selvästi näh­tävä
tähän ryhmään kuuluvien
puutteellisuudet ja taisteltava niitä
vastaan. Tämä ryhmä on usein'
tuonut tullessaan' suuren poliittisen
•kokemuksen; Monet tähän ryh­mään
kuuluvista tovereista ovat jo
aikoja isittpn antautuneet täydelli­sesti
kommunismin tielle ja van­noutuneet
sen uskollisiksi eteen­päin
viejiksi, mutta 'sittenkin heis­sä
on useita heikkouksia. Ja nämä
heikot puolet • tavallisesti tulevat
pinnalle' silloin kun on puhe suh­teesta
nuorisoon.. -
V.K.P:n sisällä äskettäiri käydys­sä
puoluekeskustelussa, joka veti
puoleensa koko Kominternin huo­mion,
"tehtiin epäbplshevistinen yri­tys
asettaa vastakkain nuoriso ja
vanhat bolshevikit. Ne olivat juuri
yllämainitun toisen ryhmän edusta­jat,
jotka joskus suoraan yrittivät
iskeä t<i''ibolshevikkeja vallankumo­uksellisella
nuorisolla. Tämä yri­tys
kuitenkin raukesi tyhjiin. Val-lankun^
ouksellinen nuoriso oikealla
vaistollaan vainusi tämän jrrityksen
petollisuuden ja kehnouden, sillä
yhteys vanhojen bolshevikkien ja
Komniumstisen Nuoriso-internatsio­nalen
(siis myös sen venäläisen
osaston välillä) ei ole koneellinen,
vaan järjestöllinen.
Ainoastaan, bolshevikit selvästi ja
loppuun asti käsittivät sen, miten
suuri historiallinen tehtävä heillä
ori edessään.. Tämän takia ei oler
kaari kenenkään annettu katkaista
siteitä Kommunistisen Nuoriso-in­ternatsionalen
ja bolshevikkien vä-.
liitä.
Me olemme ylpeitä siitä, että kai­kissa
niissä taktillisissa taisteluissa,
joita Komintern •viiden vuoden ajal­la
on käynyt kaikissa maissa, Kom­munistinen
Nuoriso-internatsionale
on aina seisonut meidän puolellam­me.
Nyt Komintern edessä olevan
tehtävän, puolueiden bolshevi.^oimi-sen,
suoiituksessa on Kommunisti­selle
Nuoriso-intematsionalelle Ja
bolshevikkien nuorelle polvelle an­nettava
etusija. , Tämän taistelun •
etujoukolle—Kommunistiselle Nuo- ;
riso-internatäionalelle bolshevistinen
tervehdys. •
G. Sinovjev.
Henkisen maailman
päämies
Ei ole lainkaan merkillistä, ettei
Anatole Itäneeltä viime vuosina il­mestynyt
mitään kaunokirjaDist»
teosta — hänhän oli kuolleessaan
y l i kahdeksankymmenen mutt»^
sitä omitm*sempaa ja, kuvaavampaa
sitä vastoin on, että hän senr?»
niin valppaasti aikasmsa, että"^ " fj
aina viune aikoihin ^saakka, j n f t ^
poliittista luonnetta devia kirjotaf-oUa
"työaijcaa'^ takanaan, ja joi- sia, artaikdcja, manifesteja
liBliÄi