Vapaus, June 3, 1926

              mk
I KtfiOflOSTlNEN imORimntTd JA JiaUESTiHniORET
r V KristiUislyttaiiiiiien ja
mm
canadalaistutta-liiiiieii^
- ' \^kettain -jnlkaisiyat Vt^st^llipr
' '< ronton ybHistyneep laxkon jamalaa^
'pelkäävät papit ja raamatun tnt-
; Uijat raportin tntkimoksistaan, joi-ta
he olivat toimittaneet Toifonton
' ' ^konunnnististen ' sonnontaiköäiiäen^
' ssBoeistS. Ja katso, be raportee-
' ^' rasivat, ~ että * nämä^ sannan^jOcpiidt^^
/ olivat bolshevistisen ja koimcntmi»^
/ ' tiBen kontrollin alaisina ja, epäile*
. , mättä vastakkaisia nykyiselle Jja^^
jestelmälle.
Ja »koska papit tarkasti/ tante-
" -vat velvollisuutensa kaikkivialtiaB^
jumalallista dollaria kohtaan, päät­tivät
he minkälav^iin' Tastustustoi
me^piteisiin on~^ ryhdyttäyäS^^^^^
:H: munististen: sunnuntaikoulujenepäf
kristillistä ja epäcanadalajsta^:;; j ^ ^
nctta vastaan. He olivat yksimie»
. . lisiä siitä; että, useimmat näissä
' kouluissa käyvistä lapsista oyat nl>
' , komaista rotua,,, joilla •» ^vaScka
heillä on ollut ojkeus aynl^a i ^ f e l
- ole oikeutta ajatella millään; muni-
. Ia tavalla kuin ' mitä yl£iiu|ii^
jumala on säätänyt. Nvai(fk0i^^
uskonnolliset miehet ryht:^eet sqta^
-"^ jalalle. He', tulevat' varottamaan
\ ,^ikkia seurakuntiaaa .l^iji^vaste
" kommunistisesi yaarasta j a yrittä­vät
kristillistyti^ ja can^tiaUi^^
.taa kommunistisia jäijesiBnnoria^:'
' KristilliQtjrttäminen e|eUyttää
kaiken'älyllisen henkisen, toimhman
laputtamista» ja vankl^^||b^pa
- tuntemattomaan, &u'ulutimttdmaa|t
, ia aäfayihättomään, ett^ tsrdimn|ajat
^' saisivat, vastustuksetta rii^^;^iii^|^
kalkkisesta iankaikkiseen^ \. amen.
^ Can^alaistutt^miieen taasen 'kau-
' \ luu: kaikkien nykyisten Ijblosnlit^^^^
den'—' erikoisesi Jiiuri canadal&ls-ten
olosuh^iden ' — < epäsSimättä
hyväksyminen;, tietoisuus |sii|tä||n^<-
^ ten ou' tapet^vä''niitä, jo^^^lkocit^
tavat heUtä ryöstää ^"heidän'^maa4
W>A'>- f *a^via^ ennfen kaikkea viankkuma|
J ; . ' ' ; ^ , t ö n usko siihen, että tämän maani
"7 , * i ' '»h«tt>s6t ovat yapaita ja yhdenver-
^ v ' s-, Mulia, kaikeksi onnettomuudeksi
f r t - ' ?
rille tyoläisiUc peljän vukon'kesä­loma
täydc^ palkalla.
''Kaiisamvalmen''
/ Kakolassa
mmm
01 "il - näiHo kapitalistisen«>aUio< apu-
IV, ; 'i i^iile, elämän, jokapäiväiset -tapah-
V- ^ tumat tekevät tyhjäksi^ heidän kris-
\ V'*>lJ»»tyt*ämispn8ä ja\ öanadalaistut-
'tamisensa/- eivätkä- kommunistiset
)-,'/^imuntaikoulut- SSiiiittää hhuuoolliimmaattttaa
i C '^^ f n/iS^JestÖniJori"»- epäilemättä, tär-
' \ keä tehtävä i tuhotakseen sen l^itu^
* uskoisuuden,-mitä papit niinahke-rasti
lietsovat. Mutta', palktcaor-
\' *X'. :r >Wjuu3,"'palkkain alennukset
- ' Km;.,ovat kuitenkin, niitä, pääteki-
)/#,il/;;>'/' löitä, ijotka tuSbavat tyäläisten us-
^-'-"'"tf.^ : ^ 1 ton ja siis ..myös .Jieidän"lastensa
oskori ' «9kyinättömiin. olioihinj
^' luokkaerotuö, 'joka on jokaisen '•lap-
' isen huomatiavissa^ jo'koulussa, saa
p i ^ Riihet yitoutetuksii^Utl-|;i^
hän^ ole vixjiaa' eilcä yhd^nyerta^ÄMf
"ia, niin' pian kun' hän alkaä sentnä-
.Jiemaän ja;käsittämään,||akaaihl^^
myös tahtömaait^lmuuto stij, ll^IUtec^^
viin oloihin
tel
Mm
I M
mm
•i N -
fielsinsriii iyöläisnuori-
\ äbn vaatimuksia \
Helsinki^ SuomL — Taamioin pi­dettiin
täkäläisellä tyoVäental^tlla
ammatillisesti järjestyneiitcn nuor­ten'
työläisten* neuvottelukokous, jo­ihon'
oli saapunut cjdus^jia- useilta
lyopaiJcoilta. r • ; '
r Aluksi esitettiin selostus nuorten
työläisten nykyisestja asemasta Suo­massa.
Selostuksessa mainittiin nii-i&
syitä^ jotka,ovat pakottaneet ^o;
kouksen koolle kutsqmiseen, sekä
selostettiin lähemmin niitä kurjia,
useassa tapauksessa ^ työnantajan
mielivallasta riippuvia työsuhteita,
joissa^ nuoret työläiset saavat elini
voimaansa kuluttaa, nykyisen oppf-sopimuslain
epäedullisuutta työnte­kijälle
j.n.e. ,
V 'Selostuksen johdosta käydyssä'
keskustelussa yleensä todettiin nnor-
' ten 'työläisten asema sellaiseksi, et­tä
se todella parannusta kaipaa,
esitettiin menettelytapoja, joita
{ryhdyttäisiinr.noudattamaan aseman
parantamiseksi ^ ja hyväksyttiin kes-:
kustelun päätyttyä seuraavaa: -
Nuoret työläiset asettavat , tästä
lahtien taloudellisiksi perusvaati­muksiksi:
(Euudentunnin työpäivä nuorille
työläisille alle 18 v.'
Sama palkka samasta työstä nuo-
' • rille ja täysikasvuisille' sukupuoleen
katsomatta.
Työehtosopimuksissa määriteltävä
elinkustannuksia vastaava: elin -palk­ka.
•
Oppilaiden V ammattikouluopetus
, luettava täydellisesti työaikaan
palkkaa ^ lähentämättä.
Ammattiopetus kaikkialla voi.
maan.- '' '
..Oppisopimukset joul^osopimuk-
£iksi ja niiden ^Valvonta apnettava
, ammatillisiUe järjestöiOe. , ^ .
Kahden vuoden < korkein ^ oppi-
'eikä- ' ' , ' , '
" £aikillc alle 18 tr. pleville nuo-
' "Stormklockanissa" kuvataan, koh­tausta
Kakolassa, jolloin nuoret
Qrytetyt virittivät "Kansainvälisen''.
Kun oikeuden puheenjohtaja ilmotr
ti, ettei ketään laskettaisi' vapaalle:
jalalle, ikatsahtivat ^ytctyt toisiin­sa.
Sitten "nousivat he ja tykin­laukauksen
tavoin kajahtaa; "Työn
orjat sorron yöstä nouskaa, maan
ääriin 'kuuluu ' kutsumns'^ v Tuoma.:
rit hypähtävät tuoleiltaan. Tuijota
tavat hämmentyneinä vankeihin.
Vahtimestari, orjasielu, kiiruhtaa
esiin, läiskyttää käsiään Ja vaike­roi:
"Herra jumala, vaiti, vaiti!"
Voimallisena kaikuu laulu, Syyte­tyt
seisovat rintama-asennossa.
Soinnut ;.yarkenevat., Se; oli viimei-nen''
tervehdys vapaiHe. Kehotus
t jatkamaan 'työtä työläisnuorison l he­rättämiseksi^
• > Lupaus*'j jatkuvasta
'kestäVyydestärraskaimmissakin koet­telemuksissa
ja^ johtavan työväen-
.nnorison, dskoUisuudeit; vala vapan..
den ihanteille. Ihanteille, joiden
puolesta ^voidaan pystypäin ja kirk­kain^
otsin astua' jopa' kuritushuo­neen
kynnyksen: yli' tietei^na siitä,
että ollaan suoritettu päivätyö
omantunnTonterkasti.
WANUP, ONT.
' Tänne on'perustettu järjestönuor-ten
osasto eli Tonng' Pioneerien toi-mirite^
Johtajaksi valittiin Johii
^Hill. Puheenjohtajaksi Toini Kos-kela,
kirjuriksi Aune Hill, jäsenkir-juriksi
Impi Vauhkonen ja rahaston-lioitajaksf
• ja: kirjeenvaihtejaksi Ur­ho
^Tainio: ^" . t
Kokouksia 'olemme pitäneet jo­kaisena"
sunnuntaina.^ Iltamat pi­dämme
kesäkuun 12 p:nä. Lapset
esittävät ' ohjelman. Tulkaa kuu.
lemaan'8itä. t '
Tovehiudella *
Urho "Tainio,
järjestönuorten, kirjeenvaihtaja.
-'jv! ''mmm^mmamiK^i^mmiiimmi^m^m^mammt^^^m^^ 'V-'' '
Neljän nuoiisoyäHuus-
, kunnaii Yenäjän-
L julistus.
"Neuvostovalta «n'koko kansainvS-liten
työväenliikkeen lujin
' linja» "
Neljä Venäjällä,vieraillutta nuo-risovaltunskuntaa,
isäksalainen, rans­kalainen,
tshekkiläinen ja belgialai­nen
\ nuorisovaltuuskunta,^ joiden
kaikkien enemmistönä ovat^ olleet
sosialidemokraatit «ja'puoluei^omat/
ovat ^'antaneet 'Seuraavan vyhteisen:
julistulcseni ; \
<Me neljä työväenvaltuuskuntea,
jotka inhannet työpalkkain ja maa­seudun
työläitet ovat ..lähettäneet
Venäjä.ne, olemiiie suurella harras­tuksella
ja tarkkaavaisuudella mat-ktisteUeet:
kauita'
>Me;käännymme'nsrt teidän puoleen­ne
kertoaksemme teillä-kaikesta mi-;
tä olemme nähneet ja -sdmalla ker­toa^
suurinataksem^e teille vakavan
kellotuksen;
liKe Jähdimme maista, joissa val­litsee
porvarien diktatuuri, joissa
harjotetean valkoista terroria niitä
proletaareja kohtaan, jotka rohke­nevat:
/nousta nylkyrejään: vastaan*
Ja < Venäjällä tapasimme r me "todel­lisen
'proletaarisen^'* hallinnan, Jota
kutsutaan — proletariaatin dikta-tituijksi,
, • r ^ * ,
Vierailumme kautta ovat porva­rillisten
ja sosialidemokraattisten
jbhtajainv, hyökkäykset v: Neuvosto-
Venäjää vastaan, ^Vnissä sovellute­taan
käytahnössä: proletariaatin' dik­tatuuria^
osottautuneetpaikkansapi-tämättömik8i.^
v 1^
osallisuus: valtioteiminnan: johdossa
ja {proletaarisen valtion tuotannon
nousussa 'osottaa, ettei Venäjällä
ole vallassa proletariaattiin kohdis>
tuva, vaan sent liarjottama dikta­tuuri.
' ,
1 .vEnsimäinen: proletaarivaltio vnäytti
meistä voittamattoii]ialta mahdilta
sen: TOoksi,:eitä sillä on.^p^
sensa työläisten ja talonpoikain laa­joissa
kerroksissa, iotka • ovajt tietoi­sia
suurista tehtävistään, joita; täyt­tävät.
,
Työtätekeväin äärettömän; suuri
myötävaikutus työlaitoksissa, joista
suurin osa- on teknillisessä suhtees-;
sa vielä jokseenkin takapajuisia* j ^ :
jotka ovat aseellisten, sekaantumis­ten
^kautta kärsineet suurta vahin­koa,
on epäilemättä ollut myötävai-kuttan^
assa^' siihenv että Neuvosto-
Venäjän talous monista vaikenksis^
ta- huolimatta; on jo ,;(oli valtunskun-.
tien,: vierailuaikaan) : saavuttanut
78.6 pros. sodan: edellisajan asemas­ta,
ja on: nykyisin alkanut kehittyä
suunnitelmalliseksi sosialistiseksi: ta-leudekä.
Uuden ; taloudellisen : politiikan,
kautena — Nepin, joka kehittymät­tömässä
talonpoikaismaassa :on vält^
tämätön sosialismin rakentamisen
ylimenomuoto' ~ suoritetaan talou­dellisella
alalla uusien sosialististen
% f;..Maan jako on suoritettu suuria ta-
'vlon^»^^
valla; ^ .;NäWenA' suhde;' valtioon 7 ön^
, • ,"^:hyV3.:': ::'iKylissä j p u h u i^
• ' ' "^".snnrella tyydytyksellä rähköistykses-muotojen
kamppailua vanhoja kapi- 4 5 . ' a i s t i t u i s t a osn^svritvksistä ia
talistisia 'muotoja ' vastaan. Tosi-;
asia, että valtion.käsissä on ;97.:pros.
knlkulaitfä^sta, ^ 89 pros.^ \ teollisuu­desta
\^a -.73.7 pros. kaiipasta> 'vosot-^
taa Be'västi,i :;että; kehitys johtaa;
verkkaan intitta varmasti sosialismia
Icohti.
(Proletariaatin herääminen ja en-simäisen
- < proletaarivaltion jatkuvat:
kehitys eteenpäin on luonut monia:
vastustajia.' On sen vuoksf käsi­tettävää,
: että ;; Neuvosto-Venäjällä
rangaista&n. ankarasti kaikkia, jotk^
tahtovat sisältäpäin itaisteUa neuvos­tovaltaa
vastaan. . , ^ '
Nenvofttp-Venajä, on ' maailmanTal-
<1 .lankamonkt^
joka vaatii - kansainvälistä, proletari­aattia
käymään leveällä yhteisrinta­malla
väsymätöntä taistelua kaikki*^
«n -maiden/ imperialisteja ;;vastaan,
i .Työläiset!; '7 Samaan: aikaan kun'
kapitalistisissa) tehtaissa harjotetaan
yhä .edelleen ty/Jnrpstoa,: ovat Neur
veisto-Venäjän \ <: työläiset :: saavutta­neet-
kaikki' vallankumouksen; voiton
edut: ' ^ '
8-tunnin työaika on toteutettu
tiukasti, &-^7-tunnin. työaika ter-
^ydelleVvahingollisissa Sammateissa^'
Sitä paitsi on työläisillä kahden tai
useamman. -viikon 'palkalliset: lomat,
minkä ajaii määrättj^rosa • työläisistä
-viettää makstittomissa Ijepokodeissa.'
Vapaa lääkärinhoito. Pitkäaikai­semman:
sairauden' jälkeen on työ-.
Iäisillä mahdollisuus' vahvistaa ter­veyttään
:usliden' -viikkojen maksut*^
tomaUa: oleskelulla toipumiskodeissai!.
Lyhentäpnätön palkkasnoritus ••i «ai-?
rausajalta.'. Valtio hyvittää. työssä
sattaneen: ; tapaturman v eläkkeen
muodossa, joka .-vastaa palkkaa.
> Tuotantoylijäämästä;^^ :m
varoja työläisten ; kulturellista kas­vatusta
^ ja'työväenasuntojen raken­tamista
varten. " ,
v; Ammattiyhdistykset;:' jotka; käsit­tävät
90 pros.: työväenluokasta; pi4
tävät. päätehtävänään 'työehtojen
parantamisen. Tästä huolimatta ,ei
proletariaatin; taloudellinenasema
ole niin: hyvä kuin mitä 'he itse ja'
valtio toivovat^ mutta työläisiä; kiin­nostaa
vtuotante; ja .he tietävät^-; että
neuvostotalouden edistyminen >mer-;
kitsee työehtojen .parantumista. ;
Nuoret työläiset! Te, jotka kapi­talistisissa
; maissa muodostatte suu­rimman"
riistovoiton lähteen, te,:i
joista jokainen jo lapsuudestaan
asti ,kärsii pitkästä työpäivästä pUk-:
kapalkalla Ja piiskurien manauksis­sa,
ehkäpä selkäsaunojakin' saaden,^
teille mielimme^me .selostaa, missä
oloissa Venäjän i nuoi:et proletaarit
työskentelevät.-
Heidän työaikansa on 14-16 -vuo­den
r iässä ^ 4*tnntinen > (mutta sitten­kin
vasta t lääkärin tutkimuksen : jäl­keen)
ja sitteinmin'6-tUj^tinen:: 18,
ikävuoteen asti,^'ja on/heillä vuositr
tain :4.riikon - loma'lyhentämättö­mällä
palkalla.- ' /
V. Oppilaskottlut,' jotka ovat.' ammat-'
titaitoisten ja poliittisesti koulutet-
^tujen työläisten'^svatuspajoja,: kas­vattavat
^nuorisoa /rjohdonmukaiscstl
tietoiseen- yhteistoimintaan' neui^bs-tovaltion
.sosialistisessa rakennus^
työssä. Nuoriso itse valvoo nuori-'
son: suojeluslakien-; sovelluttamista.-
Kaikilla työtätekevillä nuorilla on
18 ''vuodan H iästä Jäl^gbien: äänioikeus;;
Kansainvälisen proletariaatin on
ylpeydellä: seurattavav Venäjän kom­munistisen
nuorisoliiton valtaista: ja:
määrätietoista toimintaa.
Nuoritoliittoon lukeutuu raari; tals-
> telijain armeia,
joka ottaa suurella vastuun- tunteel­la:
; osaa proletaarisen s; valtion raken-
: nustyqhon. - Liitossa on: organisoitu­na
puolentoista miljoonaa: nuorta.
Liitto > on , varannut monia voimia:
Neuvosto-Venäjän: .'tsäottdellisen^^ k
hityksen hyväks^^ji^ ajanut -.läpi 1 mo­nia
nuorison v^atimuksja.
Neuvostovalta varaa, työläisille
: täyden mahdollisuuden:^,tieteelliseen
ja:, poliittiseen, kasvatukseen. Tuhan­net;;
kerhotr. j a ryhmät, ^kurssit ja^
työläistiedekunnat ovat:. meistä • to­distuksena:
siitä, kuinka . voimak­kaasti
tydläise;t j a talonpojat: otta-
,vat : osaa Neuvostoliiton kulttuuri-edistykseen.
i: Naisten täydellinen .taloudellinen
tasavertaisuus;: on ollut omiaan .vai­kuttamaan
siihen, että naiset ovat
poliittisessa j a . taloudellisessa elä­mässä
tehokkaasti vaikuttavia teki­jöitä.
:; Naisten virtaaminen sivis­tyslaitoksiin
todistaa missä laajuu­dessa
he mieli-vät vaikuttaa yhteis­kunnan
rakennustyössä. Naisen va­pauttamisessa
ylivoimaisesta koti-uurastuksesta
on suuresti vaikutta­neet:;
monet lastenkodit ja -seimet,
yhteiset- keittiöt j a pesuLiitoksel^
jjp.e. Naiset ovat 2 kuuk.: ennen
ja jälkeen synnytyksen vapaina
työstä mutta nauttivat täyden pal­kan.
: > Bolshe^kit: ovat ratkaisseet ky­symyksen
eri kansallisuuksista' pal­jon
perinpohjaisemmin ja parem­min
kuin. menshevikit varaamalla
kaikille kansallisuuksille mahdolli-
4ä, '^perusfetnista osuusyril^ksistä; ja;
sivistyksellisestä nousustui VahiQ
suorittaa kylien sähköistämisen sun-:
rin nhrauksin.
, Työtätekevä uusi poM, lapset,:
kasvatetaanv.valtion, puolueen*; ja S0-'
sialistisessa' .':'h'engessä.:, : Valtaiseen;
pioneetJliikkeeseen lukeutuu ;:i:< %
miljoonaa proletaarilasta. ' ^
' Tärkeänä t^jänä Neuvostoliitos­sa
on punainen armeia: ja..laivasto,;:
joka^ Jräsittää Wain ^öläJsiä' ja ta'
lonpbil^a^r Sen tehtävänä on kaikin
mahdolUän; keinoin ; puolustaa; pror
'letaarista,;; valtiota. Armeiassa : < ja;
laivastossakinivbarjotetaan laajaa^po*-
^iittista -valistustoimintaa, : ja; ^koiii-
"^nistinen; vhnorisoliitto «n. - :tässa
tarkotuksessa. lähettänyt niihin par-haimmat.
voimansa» "r vPnna^aRneialai-'
8et'^tnnteyat vaätntfnsa ja-, on jokai­nen
Heistä valmis jra^Iuststmaan Ve­näjää
ja tukemaan maailmanvallan­kumousta.
, ~ " -
Naiistä syistä vaadimme me neljä
työläisn^orisovaltonsknntaa, v'^; J^^
maailman nuorisqpgoletariaattia muo-dostan^
n --suljetnni^^^^n^ .: enä-piäisen
' proletaarivaltion ,tue]^^.
Neuvostovalta on koko kansainväli­sen
r^övaenliikkeen *vahvin linna.'
Mutta v a : ^ sinär päivänä ;on:: prole-:
taari^n:- Venäjän perusmuurival-^
mis, kun" koko'maailman työväen-luoklw:^
myöntää,:että .kapitalismi .on
tämän perivihollineh ja taistelee
henkeen; ja ^vereen sitä vastaan.; :
.: Eläkööny vkokb /maailman: työtäte-:
kevänvnuorison .yhteisrintama!. Elä-köön;;
Venäjän:; proletariaatti; ^maail-
;manvallankumouksen - ..edelläkä-vijä
ja soihdunkantaja!
NAISTEN OSASTO
T
Mökin Johanna
suuden :oikeuksiensa vaalimiseen;
Hän oli työläistyttö, jonka elämä
oli köyhää ja kurjaa. Kotinsa o l i
metsämökki,:; jonka seinät jo ' olivat
lahoamistilassa; ja katto vsammaltn-,
nut, >i Mokin asukkaat olivat: Johan-nalle'
vieraita:^ ihmisiä, :jot]^>^armosi
te oli-vatS hänet .hoitoonsa- ottaneet;:
Kovia sanoja tinskuttiin hänelle jpie-;
nimmästäkin 7. 'erehdyksestä.;;; ^ Joka
päivä Johanna itki ja toivoi elä­mänsä
muuttumista parentmaksii
Johbnna .'loli varhaiskehittynyt
lapsi.:: Kansakoulussakin hän je;.oli
osastonsa etevinv oppilas.; rKuitenkin
sielläkin häntä kaikki halveksivat.
Seon-.vain "Mökin Johanna"rsanotr*:
tiin^ hänelle nsein pilkallisesti. .Vä**
litunnit Johanna seisoa kjryrötti
jossakin: nprkassa,.toisten-tirsues­sa':-
hänen /repaleisille < vaatteilleen;^
Lapsuusaika loppui ja Johannasta
varttui reipas'neitonen, joka to've-
.riensa vläillarr olisi' halunnut:: iloita
^lämästä, mutta olosuhteiset,' köy.
hyys ja > toverien halVeksinta ^ estivät
häntä pääsemästä elämän Iloista
osalliseksi^^' Yhteiskunta:-ei^ t^
|anut:- hänenlaistaan - -köyhän lasta
ojaksensa. ^ ^ ,
Toverien halveksinte ,oIi Johan­nassa
kypsyttänyt lujan päätöksen:
Minun täjrtyy kohota henkisesti' noi­den,
minua;.(halveksi-yien-^toverieni
yläpuolelle. Minun täytyy tehdä
äellaista, joka toisitte tekemättä;
jää. Pyrkimyksiinl eivät tule kuu­lumaan,
tanssi.-^^ ja; hienot vaatteet;'
ei kiima ja'^ikeima, vaan' innostua'
tosisivistykseen:;:ja» .jaloihin .tekoihin;
Ennen kaikkea • koslan 'äitini 'ja
oman kohtaloni. '
, Johannan elämä tuli kuitenkin
päivä päivältä ;l (yhä |tukalammaksi,
siUa metsämöUd ^alkoi käydä ah-'
taaksi, elämä siellä sietämättömäksi.
Kukaan ei häntä ymmärtänyt. Si­vistyksen
: halu 'loliv: tukahtuav raskaa­seen
työhön. ' I
;Eräänä' kauniina syyspäivänä Jo­hanna
kulki - metsässä. ;Hänen:mie.
lensä oli hyvin , murtunut. Aamulla
oli hänelle sanottu:;;."Nyt saat; läh­teä:
pois, siliän, et tarvita enää.:: Olisit
saanut jo aikaisemminkin I mennä,
mutta olemme': sinut, tähän saakka
arnfahtaneet. Nyt -saat sitten -etsiä
parempaa kohtelua,' josta' ^olet. pu­hunut."
Se sattui: Johannaan kuin
piiskan siv8Uus..;"TEi- ollut vkenenkä
puoleen kääntyä, sillä v tukea ja tur­vaa
ei ollut missään.. Kaikki elä­mänhalu.:
olf ; poissa. :/yaikka. asiaa
miten olisi ajatellut, tuntui mahdot­tomalta,
^sillä kaikkialla nousi tie;
pystyyn. * , ' /
Siinä 'kävellessä: asiaansa ajatel­len
kuiskasi ääni häneh sisimmäs­sään:
"Surmaa ijtsesi, siten pääset
kaikista tuskista." Siihen toinen
ääni sanoi: "Älä sitä tee, sillä se
ei olisi oikein. 'On ^paljon: ihmisiä,
jotka kärsivät, mutta ; jotka eivät
kuitenkaan turvautuisi näin ^alhai­seen
tekoon." :Toinen ääni sanoi
edelleen: "Ei se:;ole, mikään- alhai.
nen teko,| ja onhap moni sen tehnyt'
vähemmästäkin ; \^stä.: Olethan
kärsinyt . niin paljon, . että -olisi jo
aika saada lepoa;: eikä sinulla f kui­tenkaan
ole ' mitään:. parempaa elä­mältä
odotettavissa." Täm|l oli Jo­hannan
mielestä jo : kumoamaton
väite. Hänen ; huonompi minänsä
jäi voitolle, vaikka mittelyä kesti­kin
vielä jonkun' aikaa; .Johannan
päätös oli varma» Elämä oli mah­dotonta,
ja siksi-ikujolo. oli suloi­sempi.
Ei kukaan rjäisi häntä sU-;
remaan, sentähden ;:hyvin joutikin
kuolla. ' '
Kuin unissakulkija , hän riensi
kohti lampea ja istahti hengästynee^
nä suurelle kannolle; .isännällä.' : Hän
oli niin ajatuksiinsa kiintynyt; 'ettei
huomannut kuinka risu .takanansa
risahti, käsi laskeutui hänen ^ olka.
päälleen ja ystävällinen :äänir kysyi:
"Mitä suret, tyttö?" Johanna ha-vahtai
kamalista unelmistaan, ja ta­jusi;
että seisoi miehen jedessä.
Nuorukainen nudisti^ kysymyksensä.
Nyt., vasta. Johanna :hnomasi .'tilan­teen
ja ilman muuta kertoi synkän
tarinansa nuorukaiselle^ joka ym­märtämyksellä
snhtantai : siihen.
Nuorukainen kertoi omasta elämäs-
/tään. - ' :fle ;yimnärsivät :; toisiansa,
s&si heillä; riittikin puhelemista lo>*
puuttomiin. Akseli;' se oli .p^^^
nimi,; alkoi :vkiintyä; ;^rttöön. -: Olilian
Johanna:hyljätty lapsia jonka Akseli
oU .pelastanut epätoivoiselta teosta,
itsemurhasta.: ..Johanna vnäM pojan
tammien silmien ;~hähkussa; jotakin
niin merJdllistä; ^
. 'Akseli vei (Johannan -kanssansa
kulkemaan .elon /ohdakkeista: polkua:
:;:Viisi' vuotta-on; kulunut siitä; kun
J.ohanna ja 'A^eli:yhdessä lähtivät
taipaleelle. , Johannan elämä oli
muuttanut iloisemmaksi;: : Akseli, oli
.ollut: ikäänkuin: sieluna Johannati
elämälle, silläJohanna . olisi ; ilman
Akselia^ tuntenut :itsehsä\ niin orvok­si.;
tuntemattomien^ ihmiseen; parissa;
,'vTarkasti ' Jphartna käytti kaikki
vapaafaetkenää opiskeluun. :; Häh
kärsi,;Jo3 :-pieninkin hetki kului huk­kaan,
että ei voinut ;iisätä sivistys;
tään tai hyödyttää^ työväenliikettä.
:; Juna kiidätti'Johannaa kohti syn-nyinseutaansä.
i Mitä enemmän ju-'
navlähestyiN-^nasemaoi: sitä enem­män
Johannan^: levottomuus kasvoi;
Mitähän: :kaikkea siellä. onkaan; hä­nen
V poissaoloaikanansa, tapahtunutf
Vieläköhän metsämökissä on kaikki
ennallaan 'ja tuntevatkohan toverit
häntä vielä? Mitähän sanoo Yrjö',
lapsuudentoveri, jota Johanna: en­siksi
oli lempinyt? ' Tällaisia ja mo-i
nia muita kysymyksiä; ja mietelmiä
liikkui hänen ajatuksissaan lähesty­essään
N—^n asemaa.
' '1
• N-^n työväenyhdistyksen teloUej
' oli i: kokoontanut >; Tunsaasti väkeä;
puhujaa kuulemaan. Yleisö oli -vä­hän
pittynyt,^ kun puhujalavalle i l .
mestjrikiii nuori nainen. Pian le­visi
: yleisön keskuuteen tietoa että
se oli entinen ^'Mökin', Johanna'*.
Hämmästyksellä ihmiset totesivat^
että se: entinen halveksittu Johanna
piti niin hyvän ^puheen, ettei sel­laista
oltu pitkään aikaan kuultu«
Sinä iltana tähtäsivät häneen mo­net
'ystävälliset silmäparit. Yrjä
otti; ilomielin - vastaan ^ Johannan, - ja;
oli ylpeä siitä, kun s^i saatua hä-:
net >; asuntoon. :•- Erotessaan 'näki Yr-:
jö hänen siiruUisissa silmissään kai­hoisan
ilmeen, joka >; oli muistoa kai­kesta
entisestä. • ' ' ,
Johanna ^viipyi koko kesän koti­pitäjässään.
:Hän >ei:l'olIut toimetto.
mana, vaan; toimia,innolla> ja /Väsy­mättä
aatteensa hyväksi.. '
^ On' kaunis , elokuun .'. sunnuntai»
ilta.:::TämS on' viimeinen-sunnuritaij
jonka: Johanna -viettää maalla.^: Y r ­jö
. saattoi häntä' työväentalolta ilta*-
masta. Hellästi Yrjö otti tytön kä-;
det omiinsa V ja kaipaavalla äänellä
kysyi: "Johanna, oletko nyt onnel­linen;
kun olet. löjrtänyt hänet?"
Tuskainen ilme: kadoillaan kateoi
tyttö' kauan noihi^ ^kysyviin silmiin^
mutta ei voinut vastata mitään.: r-^
"Johanna,::voisitko: unohtaa, kaiken
menneen ja: rakastaa minua?" :;T^fc-tö
havahtui jä muuttui - kalman kal­peaksi:
kasvoiltaan; Hänen:-, muis.
tiinsa palautui jotakin^' Vitkalleen
hän vastasi: v "Yrjö, oli aika, 'jolloin
olit 'minulle; kaikki; muttst seaika
on ohitse. Olisin kerran sipulle^ko-ko
i nuoruu teni puhtaimman ensilem-men.
antanut, mutta olihan se vain.
-halveksitan .tyttösen lempi, ja siksi
sen hylkäsit.: Nyt; rakastan minä
toista miestä ja-suurta työtäni.'* :
Kahden : viikon.' kuluttua : tämän
jälkeen saivat toverit ..lukea sano­malehdestä,
että Johanna oli: puhu­jamatkalla
vangittu 4& että' hän kar
toaisi -vuosiksi ristikkojci^ taakse; >
Ksryneltcn. lemmikki.
vAPiiiDEN wmmk
'•mi
•VOIDAAN m k X A S E U B A X V I A iORJdlAs
: - . ^•;,•..•.•:;•,^>S^V^•^•^^•oV: w^?_i •'r^•;.••\•!•*;'»-^ : T r i
Alanteen Sanaknja,^ snomalais-englantilanien, sid- «5
AmäScan Suomalaisia, satiirikertomnksia, Iqn^ K.^Rissanen «i
iimerikalaisen Työväenliil&een varariidEo; kirj. Wm. Z. Foster, nid!
Anto&u^^opfiikirja äutoajureHle j a ^koriaajille, kirj.. Y . Weilui .... 2.on
KaäMnwt^ich&Bm^ laskuoppi ja tuloskirja, sid.
Am&gon poika, kStik^-^ 1.^ T..-!. T _ _ J - *-W
(S&eme •f. Aavoilla inapoilla^mienyttaväronumni,!^
Bakteerit, Tietoaarre, kirj. Ose. ~ Streng, dd.
1.25
1.00
.50
ntojen lisääntynunen« kirj; F; .1^1^ sid.
iden Alkeid^ja, Idr^^Hanna JUidj^n.^Bid. -SO
lerra Aininmn Alla; aeikkailur<^maani, k i ^
itilus-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelnkirja, Idxf. Y.
Bdonen
Ehiglanninkielen likirja ja KieKoppi, kiij. W. Oksanen, sid. " 2.S
f^rämaa kutsuu, kirj. Jack London, md.
ja Marjahviljelys, kirj. B. W. Heikel, aid.
en laulukirja^ se viimeinen pidnos
i . •b IqMj^mrisaelniB Hmei,r raa,r aataarainttao rsikyunrnsissetiäl,l ak xprijd. eHttayl l eCsaitienlme,.ä 2^ ;onsiada., s;i d.
Umijisen Herr^ tarina S3mnistä, kirj. Hall Caine^ 2 osaa, nid.
Ihminen ei. elä ainoastaan leivästä, kuj..£;:Bissanen..;..;....;
JärjestehnäiUMiehiUe, hyvä vounistelukirja, kirj. Ji.Mueller
Kadotnb^n Kansaa, kuvaus London :Itäpäästär kirj. Jack London, sid. i oo
Kfimla, kirj. Hanna Seikku, sid.
Kymmenen- sokeaa' johtajaa, kirj. Arthur M. Levis' 'yX
^ n n Laakio.:romaani:«Iämas 200' Kt(^gato;'^nlwnjalanj_RavintoIa»^^^ sid. . l i j s
6.00
Kodin lääkärikirja^ etevästi toimitetta, dd.
Kansakoulun karttaldrja; teim. Jotuni; 'dd.';
Kansakoulun kartasto, and;:toim^ A;: IL Blomqvist ja E; Kaila.... 1 00
Ki^mi&UfRstinen Manifesti, kirj. Karl Marx, dd. ]'QQ
Kdstinuskon Alkuperä, tutkielma kirj; Karl 'Kautsky.. sid. ;....:..^.„. £10
npnoyken Kuningas,; seikkailuromaani Alaskasta; kirj.- Jack . London 12S
Bipinalennättimen toiminta, kuvitettu topas, kirj; ^Krigar j a Subkis
dd.
Kiz^aBjnto-opas,; tehn^ - Juhana Toiviainen, nid.'
Sr3)inpito, kauppaopistoja varten, kirj. L Kovero i.so
Kanojen hoito, kirj. Matti JSrvi 75:
KeittoBrja, kirj. Mina 'WaH. sid.
Kultamaan .rakkautta^ hienoja rpkkausseikkailuja; kirj; Jack Lon­don,
nid r.l ^ i 4Q K<^e Muskettisoturia, 'jännitysromaani,; kirj^ Alexander Dumas,
3 osaa, nid. l .'. 1
Kyläraittien; Ininingas; satakuntalainen;^kertomus,^
•... kirj.. Kaarlo.; Halme, sid. ,...;........ 1.50
Luttiik^nttien lytär, seildcailuromaani Alaslmsta,: Mrj London
dd.
Lastensarja, 'lukukirja kouluihin ja kotiin, sid .j. 1 js
Luonnontieteiden voittokulku; Tietoaarre, kirj; Launhardt, sid......... [SQ
I^Eyt terveysoppi naisiUe, ku:j..taa Pr. Hovite 35
Merisusi, seikkailuromaani,. kirj. Jack London,: sid; ..;...•..,............ 1 50
Maailnianrakenne, käsittelee maaUnmnkmkkeutta, kirj. £ . B
MMaäMraaiga^reEnd eTny, tsteöi,k ksoatialurroommaaaanni,i , lkriirrjj.; HJaaUckC .aLionned,^o nn, {1'.^0Q0
Maa|>$anon kehityshistoria, tietoaarre,; kirj. Victor M nid......... .50
jimanliike, tietoaarre, kirj. Albrecht Wirth, dd so
MaaihnM avaruus, tietoaarre, kirj.*Täi J , Schreiner, sid 50
Maa ja Ihminen, tietoaarre, kirj. Alfred Kfrchhoff, dd 50
MaanviUelys. Kemia ja Fydikka, ku-j, ArtKir Rindell, sid 1.75
Maanvjj^elysöppi, kirj. Suninen, sid j. .'."!!.".*!!!!!"! ilzs
Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, dd * 1.23
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen 'kirja, kirj. Kristine
-Skjerve, nid. , , t,.^ < j QQ
S ' * ^ Sukuelo,*rj. Lääket. T:ri E. Wresaind, nid ^. i.oo
NamSiBMatelu, kuv^^^ kirj. ElU,Björksten, nid. i.oo
Namen ja -Avioliitto, ^ hyVr tenrey8opiUiri6n"kirj*är^irJ." Margaret
• T ^P^?^' ' ; —» * 1.S0
Naarinöimi^ulu, opas maskeeraukseen näyttämöillä/ k^^
oja, niu. .."«...>..*.»•...•..•..........;,;,;.;....'...;......;... . ' ,7S
.70
Napoleon III vallankaappaus, kirj. Karl Marx, nid
.25
75
Palldcagsrö ja Pääoma, khrj. KarrMarx .'..'...„ .
Pakkopaita, kUolemattomuutta^^^^^t j-ankilaromaani; kirj. Jack
' London, dd , .. 1 •
Pjerheen, "Yksityisomaisuuden ja Valtien /Alkuperä^" kirX"'p.*"E^Qg€ls**,
- L :.f* U " . • . ; * * ' * ? ^ ^ T * * * » * * * * * * * ? * * * « . . * * . . . * * . . . * . . * * * . . . . . . * * * . . ; . . . ' . . ; . . i i i , - , ; ; , ; ; , i i i . ; , k ; ; . ; . , ; . , ; . . . . , ; , ; ; 1.00 PuMinen Vaara, kertomus, nykyisestä Venäjän maasta, nid }.. .25
Ppnikkateuti, tarj^ Nikolai Lenin, nid , sfl
Peir^stoslain Olemus, kirj. O. Saari ,...1 .'. 30
Pieni Mehiläiskurja, kirj. Mikko Ukka ^Z:ZZZ:ZZZ M
E&osromMl Washihgtonista, kirj'. E. S.,' liid.' is
Ranskan Kansalaissota, kirj. Karl Marx, nid. . - 35
Rakentaja Solnes, Mrj. Henrik Ibs^n' .'."..'.'."!!!!!!!!!!!!!! i!25
SosiaUstisen^ Filosofian Juuret, kirj." FMetrich Engels,' nid 40
Sairas I^pai, lasten terveyshoitokirja, kirj. Ruotsalainen, dd 1.25
|otamui^taani,;toj.^ kenraali Ludendorff,' dd. .;. : 1 2.50
?-..N. Setälä, sid. :. 75
So«ahdemokratra ja Sosialismi, kirj. K. W. Silverberg, nfd > .30
.«Tiata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T.-ri Jules
Comby, md ,. j 00
l^?^^"?ft^^-"^t T«rveysoppi\ kirj. Max von Gruber, nid."" .75
Saarelaiskuvia.-1 ja II osa yhdessä, kirj.-Emil Elenius, sid.- 1.00
Suloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin
tarj. E. Temple Thurston, sid ! 1.50
SUmukoryan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rak­kautta,
kvj. Kaarlo Halme. sid. ' 12S
Hanunaslääkäri
Toktni ELGIE
Haona 7, Cliale BIk.
MeCartn«y'n ia Bark*'o ylapaolella.
Victoria Av. Ja Brodia Sfc knloiaua
F O R T WILLIAI(I
Vastaanottotnnnit: päivisin 9 iup.
—6 i,p. Jtttnsin: 7—9. Pnhelin
1008 S.
ToSnUito tyttö puhun ntomea Ja
englantia.
TelinSvoimistelu I. kuvitatte, kirj. Väinö' Laherma 1.00
?ÄT,«ÄS °-' ^i- Väino^Laherma- i.OO
TCtmisuusnnionismi Amerikassa, hyvä vihkonen iS
Tfede ja Vallankumous, mainio teos, Wrj. Emed: Untermann, nid. .60
Tjan»enew, sid. j 85
^ K t i e d e , fetrL SJmon Nevrcomb, sid. .-. i.so
t ^ ^ e h e n T^onsoopia, kirj. O., W. Kuudnen, nid. 50
jTysvaen Urheflulehäen sidottaja vuosikertoja ,1921. 22 ja 23 2.50
Terrorismi ja Kommunismi,^ kirj. Leon Trotsky, niä SO
Uusi Lääketiede, kirj. Louis Kuhnc *
Valavsoenlj,e t,s idro. mani Mannin asuttamisen ^a j^o flta, k^irj . G. Gunnar-I
Voimisteluohjelmia I, kiijf. Arvo Vartia, n i d ' . ' i . o o
Voimisteluohjelmia H, kirj. Arvo Vartia, nid '.^ < 1.00
Vaimo, jonkas minulle'annoit, rbmani elämästii, kirj. Hall'caine, sid. 2.50
VnraJlinen Sulhanen, kirj». Jack London, dd ' 75
Valkoinen Profette, ronmni engl. siirtomaapolitikaata, kirj. HaU
Came, sid „...'. ^ , 2.50
Vaaliheimolaiset, valitut teokset, kir j . ^. W. von Goethe, nid 1.00
vS!S«°^i!ä^^^'-^A«^ ^'"^J- Graundy; sid. 1.50
^eisen Terve^opm AUceet, Hrj. Taav Laitinen,, dd 3.00
YI08 Helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, nid. 1.75
Yleinra johdatas Inonnontieteisjin. tietoaarre., kirj. Th- H. Huxley,
Y* ^ll äolevan* •l•i•s•ä•k""d•• •v•"•o•i• —Va•"p•a•u••d•e•n• »*•k•o•n*.t...t..o.*r..i.s...t..a... ....t...i.l,.a...t-.a„., ..W.....A'. TERMA5N0S
FOUNTAIN KYNU, joiden hinnat ovat |2.75, $4.00,^*6.00 ja $7.00.
Kirjekuoria, kirjotuspaperia y.m. rihkamaa niinikään on saatavissa.
PIENI TIETOSANAKIRJA
'^^AI-Jkir^jas^im ecsSta^JE^s^otn*z.o -;sna»yn°a.haenm na»sirtii., siEisr ineonmdmaiänienne hk iorsjaa . etSenekuin -
* K ^ ^ ^ hienoihm ja kestäviin vaatekandin, 1439 ri-
-vna, hmta ?5.0D.
Tehkää tilaukset osotteella
Vapauden Kirjakauppa
' Leichnerin kas
JSänin kasvon
Born 89, 3UDBUIIY, ÖNT:
• " i f e •; . ; : f \ i :-.-r;-; •' ;.:;•,''';::•:-•••;!•>;.';.•;.;;•*