Vapaus, February 28, 1930

              50 1930
iotka tulisi löytyä jokaisen puoluemiehen
ja -naisen kii^jastoäsa, löytyy suuremmat
määrät Vapauden Tci^^^^^
cfean Kumoustaistelut 1848, K a r l Marx
TVön Historia, A . Tjumenev 75
linin ja Leninismi, L S t a l i n •- .85
i f . o n m i n Taloudellinen Tyovaenluke, A-^Losovsky
TaToSmaantiede, Plebs L e a / u e .SS
tnmmuni-inen Manxfesti, Marx-Engels 1.00
vapoleon III VaUankaappaus, K a r l Marx .70
Tmnerialismi, N- L e n i n , .45
iJnin — Taistelija, Opettaja, Johtaja 40
^säkoulujen Lukemisto (lapsille) 15
T^ten Kirja (toinen painos) 1.00
iTvSmielen Talousoppia, O- V . Kuusinen 50
I jesus-taru. George Brandös (suom. A . B . Mäkelä) 45 75
Whv'Co-Operation, George Halonen .10
Spartaku?, Giovanniuoli 75
^nicntti •'• • .•.-•.-........-.--.--$1.25——$1 »75
Yhdeksänkymnienettä Osaa Kohtalosta : I.OO
VAPAUS, Box 69, Sadbury, Qnt.
Mebikon lialiifiis u i l ^ p i i iD Jme^ r i lM
vaikiit#en aOa-
Perjantama,^ Kelmikaun 28.p:nä r - Fri.. Feb: 28
HeDi
matkao
Tällaisten ainesten kuuluminen
tai niiden vaikutuksen ulottuminen
kyläneuvostoon on erikoisen vaa­r
a l l i s t a j u u r i nykykaiidelia, j o l l o in
kyläheuvostojen tehtävät j a velvol­lisuudet
moninkertaistuvat koUek-j
puhuja toveri Martin Hend- tivisoiraisen j a kulakkien luokkana
.on kiertää Port Arthurin alueel- .
I^em-aavan järjestehnän mukaan: ^j]^,y/?°\™\fj^_ ^I^J^fy^^
2 p. maalisk. Fort William.
4 p. maalisk. Tarmola.
5 p. maalisk- Kivikoski.
6 p. maalisk. Lappi.
7 p. maalisk. Intola.
9 p. malisic. Port Arthur.
10 p. Maalisk. Mabella
n p. maalisk. Shabaqua.
12 p. maalisi. Conmee.
14 p. maalisk. Fort Frances.
15 p. maalisk. Fort Frances.
17—18 p.maalisk. Finland'
kastojen toimitsioita, pyydetään.
naan • huoneuston puhetilai-
[ta varten ja ilmottamaan hyvin
stilaisuuksista.
atkaohjelmaa tullaan jatka-tarpeenmukaan,
sitte kun saa.
lähemmin neuvotella puhujan
matkojen järjestelystä. Yllä-aituilla
paikoilla on toverien teh-kaikkensa
puhetilaisuuksien on-umiseksi.
Myöskin pyydetään
allisia tovereita huolehtimaan
että rautatien pysäkeillä olisi
vastassa. Se helpottaisi paljon
ujaa turhilta viivytyksiltä y j n .
J. Port Arthurin alueen
Aluekomitea, •
A. Kari, sihteeri.
sallia kyläneuvostojen puheenjoh»
t a j i n a j a jäseninä aktiivisia t a i sa­l
a i s i a kollektivisoimisen vastustajia.,
ei ^oida sietää kulakkien suoranai­sia
suosijoita, häntyreitä. Jokai­sella
neuvostojen jäsenellä tulee
olla selvät kasvot: taistelulinja k u ­l
a k k e j a vastaan j a kollektiivisten
talouksien puolesta. Pois puolueet­tomuus
kyläneuvostoista! — oh n y ­kyhetken
tunnuslause. Ulos neuvos-toiäia
kulakit, niiden häntyrit ja
suosijat!
P i i r i e n "keskuselinten on ryhdyt-
^tävä nopeasti toimenpiteisiin sano­malehdissä
" t e h t y j en paljastusten
johdosta. Neuvostojen puhdistus e'
ole ipäättynyt, se jatkuu joka päi­vä
joukkojen kritiikissä. J a täss?
j o k a päiväisessä puhdistuksessa e:
sallita vitkastelua p i i r i e n toimeenp.
komiteoiden ' T T T :n j a prokuratuu
r i n taholta.
Keskustelussa Neuvostoliiton tie-jtotoinuston
edustajan kanssa on
Neuvostoliiton ulkoasiain kansanko,
misarin sijainen tov. Lit^inov lausu­nut
diplomaattisten suhteiden kat­keamisen
johdosta Meksikon j a Neu­vostoliiton
välillä seuraavaa:
Meksikon asiain valtuutetim Mos­kovasta
poiskut^imMnen, jota ennen
Meksikon ulkoministerin apulainen
teki vastaavan ilmoituksen, ei mis­sään
määrin ole aiheutunut näiden
taltioiden välisistä käytännöllisistä
suhteista. Suhteet molempien mai­den
j a hallitusten aikana ovat kai­ken
aikaa-olleet mitä parhaat. M i .
nä olen vakuutettu, että Meksikon
kansa ja sen entinen hallitus ovat
pitäneet' arvossa sitä myötätuntoa,
jota Neuvostoliiton kansat ovat o-soittaneet
Meksikon taistelua koh­taan
imperialististen maitten sor-topyrkimyksiä
vastaan ja sen oman
riippumattomuuden puolesta.
Moskovassa, - olleet Meksikon lä­hettiläät
ovat puolestaan vakuutel­leet
syvää myötätuntoa Meksikon
kansan taholta NeuvostoUittoa koh.
taan, j a nämä vakuuttelut eivät ole
olleet mitään tyhjiä diplomaattisia
fraaseja. On itsestään selvää, ettei
Neuvostoliiton ja kaukaiset^- Meksi­kon
välillä ole voinut eikä voi sjm-tyä
enempää poliittisia kuhi talou­dellisiakaan
konflikteja. E i ole ollut
myöskään minkäänlaisia" tyytymättö­myyden
• ilmauksia enempää yhdeltä
kuin toiseltakaan puolelta.
Aivan väärä On eräitten oletta-mus,
että muutama viikko sitten
tapahtunut Meksikon silloisen lähet­tilään
Herzogin poistuminen Neu­vostoliitosta
olisi joutunut poliitti­sista
syistä. Hyvästellessään lausui
Herzog minulle, että . hänen Pois
kutsmnisensa tapahtuu osaksi yk-sityisistä
syistä, osaksi siitä syystä,
että Meksikon hallitus on antanut
hänen tehtäväkseen joittenkin ky­symyksien
tutkimisen Keski-Ameri-kassa.
Minkäänlaisia protesteja ei
Herzog, ei hänen seuraajansa enem­pää
kuin Meksikon haUituskaan ole
esittänyt Meksikossa olleelle r ö y s i -
vältaiselle edustajallemme.
Ystävällisten suhteiden vallitessa
meidän j a Meksikon välillä oli t u n ­netun
sähkösanoman'saaminen Mek­sikon
hallitukselta NeuvostoUlton ja
K i h l a n välisen konfliktin johdosta
selvä osoitus ulkopuolisen ,vaikutuk-sen
ja painostuksen voimistumisesta
Meksikossa. Meksikon asiain val­tuutettu
ei voinut minulle miten­kään
muuten seUttää vtrallisesta
suhteiden katkaisemista, kuin seU
västi tekaistuiUa jutuilla "kommu­nistisista
vehkeUyistä". joita muka
johdetaan eri maisis Meksikoa vas^
taan "Moskovan taholta". Minkään-laisia
konkreettisia""tosiasioita ei hän
esittänyt, sillä hänen hallituksensa
käytettävissä ei ollut tällaisia J ö s l -
asioita,. j o i h in vedoten se olisi voi­nut
selittää Meksikon laansalle suh-teiden
katkaisemisen tahi edes vä­häisenkin
suhteiden huononemisen
Neuvostoliiton ja Meh^lp»n välillä^
Meksikon hallitus ole tieben-kiiän.
uskaltanut syyftfiS meitä 'se­kaantumisesta
Meksikon slsäisiiu
a5ioil\in, sillä tämä olisi (dlut mitä
räikehi valhe, vaan siksi osoitti joi­hinkin
"vehkeUyihhi"; jolta muka
Moskovan taholta on johdettu Mek­sikoa
vastaan muissa maissa: Älhe
oh liian naurettava, että siihen kan­nattaisi
sen enempää puuttua, mutta
koska mitään muita syitä suhteiden
katkaisemiseen ei ole ollut eikä Mek­sikon
hallitus ole mitään n^iulta syitä
esittänyt, n i i n ei ole muuta mahdol­lisuutta
kuin ajatella, että Meksi.
kon halltus on tässä t a p a u k s ia
toiminut ulkopuolisten voimien vai­kutuksen
alla j a että- Meksikossa ei
ole olemassa enää niitä edelletyksiä,
jotka aikoinaan tekivät mahdolli­seksi
normaalisten ja vieläpä täjrsin
ystävällisten suhteiden" ylläpitämi­sen
Neuvostoliiton Ja Meksikon vä­lillä.
Tämän johdosta me voimme
lausua myötätuntomme ainoastaan
Meksikon kansalle.
toostoliitosta
Neuvostokoneiston
puhdistus jatkuu
ammikuun lopulla päättyi L e -
fradissa ja Leningradin alueella
is^ain kansankomissariaatin,
, finanssi-, miliisi-,; oikeus-elinten
puhdistus. Kesällä suo-ttiin
puhdistus alemmassa neu-okoneistossa
23 rajaseudun p i i -
EpätäydelHsten tietojen mu-joutui
tutkittavaksi y l i 27,-
lenkilöä, joista erotettiin' työs-
,375 henkilöä eli 8.6 prös.
uh(lii-:tuk.5essa paljastettiin kaik-uokkalinjan
vääristelyä,
elimissä esim. oli ryhmittäin
isiä ihmisiä" (kartanoherroja,
ppiaita, ent. tsaarin korkeita
ailijoita, upseereita y.m.), vo­ittaa
ja byrokraattista suhtau-sta
työtätekeviin,
inans-sielimissä paljastettiin, et-ulakkeja
j a yksityiskauppiaita
' u verotettu täydellisesti, vero-
SIIRTOLAISUUS SUOMESTA V I I -
THfe VtJÖNNÄ K Ö B K E A M M K U IN
" ' E N N E N 15 V U O T E E N ' •
Äskettäin ilmestyneen tilastokatsa.
uksen mukaan -on siirtolaisuus vii­me
vuonna saavuttanut ennätys­määrän.
Onpa tämä määrä n i i n kor­kea,
että se on uusi ennätys viimeis­ten
viidentoista vuoden aikana. T i ­lasto
tosin käsittää vain ajan t a m .
mi—lokakuulta, mutta jo siitä sel­viää,
että siirtolaisuuden kokonais­määrä
on pblkkeukselilsen korkea,
kohoten 7,208 henkeen, "kun vastaa­vat
numerot edellisellä viuodella oli­vat
4,552. Verratessa yiiihe vuoden
siirtolaisuutta muutamiin aikaisem­piin
vuosUn, _näemme että enemmyys
on huomattava. Siirtolaisuuden kd-kcnaismäärä
oli nim. v. 1928 vaan
5,055 henkeä, sitä edehlsinä vuosina
taas 6,088 j a 6,043 j a v : n a 1925 a i -
Koastaan 2,490 henkeä.
Tällainen siirtolaisuuden kasvami­nen
viime vuonna johtuu ennenkaik­kea
vallitsevan pulakauden aiheutta.
masta työttömyydestä. Onhan tun-nettqai^
että kapitalistien nälkätaipa.
leelle heittämät työläisjoukot viime
vuonna nousivat korkeimmiksi kuin
koskaan aikaisemmin. Etsiessään u-lospääiytietä
työttömyysklrouksen a i .
heuttamista seurauksista lähtevät
varsinkin perheettömät siu-tolaisina
etupäässä Cänadäan. Yhdysvaltoihin
Katsaus ulkomaiden tapahtiunun
Ranskan porvanlehdistön provokatsioni j a parjaustulva. — Vallankumo­uksellinen
nousiiaalto Saksassa.—• Amerikafaincn pääoma-ja vä-l
i e h katkeaminen MeiksBion kanssa
lykännyt kaiken kuorman työläisten
tilSkoUle j a {»ättänyt selvitä jutus-t
a työläisten kustannufcseBär Saksan
työläisten reahpalkka on viime vtio-den
loppupuoliskolla / alentunut 23
prosentiUa j a työn tuottavaisuus sgi^
maan aikan kcdiönnut huomattavas­s
a määrässä. Mitä se merkitsee? S i ­tä,
että kapitalistinen parannussuUh.
nitelma on kohonnut huippuunsa ja
että työläisistä on 1o imetty kaikki
mehu. Enempää he eivät jaksa. J a
senvuoksi ovatkm he alkaneet seu­rata
Saksan konununlstisen puolu.
een taistelukutsua, joka kehoittaa
heitä nousemaan päättävään kamp­pailuun
jatkuvia riisto.vrityksiä vaS-tean
ja rastaamaan niihin poliittis­ten
lakkojen toimeenpanemlälla. J a
kamppailu on alkanut. Molemmin päo
Un kootaan joukkoja ratkaisevaa Is­kua
varten. . .
Kanasinvälisen työväenluokan on
oltava valmiina antamaan kaikkea
apuaan Saksan proletariaatille s l l -
lohi. kun se sitä tarvitsee. J a jos t a ­pahtumat
keliittyvät edelleenkin niUi
nopeasti, kuhi ne oivdt kehittyneet
viime aikoina, niin voi avun tarve
olla liyvinkin lähellä.
Siperian pikaapnnki
Krivaos raakalaisauden Ja sivistyksen
epätasaisesta talstdJosta uudesti,
synty^-ässä Siperiassa ~
ejä ei koottu, lakid sovellutet-oimaahsesti,
e^^^^^^o^kloonia | a ^ t o l a i s u U t t a rajoit-n
kavtannossa. A}.mm..^.- asetukset.^ joiden mukaan sinne
pääsee vuosittain' v a i n - määrätty
määrä suomalaisia. Siirtolaisuus
Australiaan on pysynyt suunnilleen
ennallaan, kun se sitävastoin etelä-
Araerikaan nähden o s o i t t ^ nousua.
Mainitsemista ansaitsevana pih-teenä
viime vuoden siirtolaisuuteen nähden
on m.m., että haiset ovat yhä
nemmän lisänneet, siirtolaisien jouk.
koä varsinkin Pohjanmaalla, josta
nykyisin lähtee huomattavasti työ­läisnaisia
siirtolaisina Canadaan, e-tupäässär^
otitaloustöihin.
ni käytännössä. Alemmissa
elimissä ja kyläneuvoatoissa
itautui lukuisasti tapauksia. Iä­istä
yhteydestä kulakkien kans-
•ekä batrakkien j a köyhien t a -
oikien etujen, polkemisesta,
uhdistuksessa tehtiin virheitä,
uen ne siitä, ettei kaikin p a i -
oltu siihen hyvin valmistau-
, eikä iJuhdistuskomiteoita
ioste.tu huolellisen valinnan
äan sekä paikalliset järjestöt j a
eivät antaneet niille riittä-apua,
jopa useiden laitosten
ijat suhtautuivat halveksivasti
istukseen.
likistä puutteista j a virheistä
imatta on puhdistus suuresti
ntanut laitosten työtä. Luon-jesti
ei kaikkea roskaa voitu
»ii iskulla lakaista, e i päästy
een pahaan kiinni. Sen vuok-
'aitosten kontrolloiminen ja
'^'Js .saatava jokapäiväiseksi
tektvien joukkojen 'iaholta.
ipaudc-ssa viime kuukausina
t iikui.sat paljastukset puhu-eita
esimer ksi kyläneuvos-avustuskor.
^teoissa y.m." on
^'^"-/-asti luo :kalinjan vääris-väirinkäycöksiä
y.m. niissä-
'»reiä.=ä, joissa puhdistus suo-
Erikoisesti viime päivinä
mtnkki liikkunut kyläneuvos-
^loni-^sa suomenkielisissä k y -
vostoissa, varsinkin /Leninin
Kehon puolella j ä U r i t s k in
paikoittain vallitsee ftaval-
•<alakkimahti. K u l ^ j a n i i -
'sntyrit ohjaUevat kyläneuvos-asioita
puolueen luokkalinjan
•-tsti. Kirkkoneuvoston pönk-p
n v i s i a neuvostovallan vihol-
^^oyhien riistäjiä, k e i n o t t e l i j o i -
»^nn '-staarostoja" y^m. neu-ralian
periaatteille idl^mifeli,
ne.-:.s!a pesii ^^elä valtaeJimis-
Hätätilanne Ruotsin
pohjoisosiissa
Ruotsin pohjoisosissa vallitsee
väestön keskuudessa nykyisin siio-ranainen
hätätila. Suurin osa Län-sipohjan
väestöä on e r i tahoilta t u ­levien
luotettavien tietojen mukaan
suorastaan katastrofimaisessa tilan,
teessä. Kurjuus johtuu pääasiallisesti
tämän talven' poikkeuksellisista sää-suhteista,
jotka ovat tehneet sen, e t .
tä koko tämä seutukunta, jonka elä­mä
perustuu talvieen j a lumeen, ei
voi elää tavallista elämäänsä. Vaik­ka
nyt piankin saataisiin t a l v i . e i s i t ­tenkään
ehdittäisi enää saada korva­tuksi
jo sattuneita valtaisia vähin,
koja. Norrbottenin'läänin maaherra
on ajatellut käteisavustusta niistä
käjrttövaroista. joita hänellä on t a r .
koltusta vajj^n hallussaan. Tehtävä
ei ole kuitenkaan helppo, silla maa-kuhan
maanviljelijät j a porolappa-laiset
ovat keskenään ikivanhoissa
riidoissa, ja o v a t ' suhteet nykyään
äärimmilleen' kärjis^eet. J a surul.
Usta tilanteessa on lisäksi se, että
nämä molemmat" leirit ovat. joutu­neet
erittäin kurjaan asemaan. Hel­pommassa
asemasa eivät ole näiden
seutujen ' metsätyöläisetkään. Yleen­sä
on JRuoUsn valtio,; j o k a näillä t i e -
Englannin kovakalloisten ja K i i ­nan
rosvokenraallen laakeriseppe­leet,
joilla kansalnvähnen porvaris.
to palkitsi heidän' hyökkäyksensä
Neuvostoliiton ulkomailla > toimiviin
virastoihin^.eivät arina rauhaa Rans.
kan fascisteille. He koettavat keinol.
la millä tahansa todistaa, että "mie.
hiä sitä.mekin ollaan". J a yarfiinklu
nyt, kun valta Englannissa siirtyi
hieman maltillisemman joukon kä-siin,
katsoivat. Ranskan hallitusher-rat
olevan hyvän tilaisuuden tilan­teen
korjaamiseen.
Viimeaikoina ori Ranskan porvaril.
lirien'' sah(^malehdistö käynyt mitä
juikeintä' agitatslonia Neuvostoval­taa
ja erittäinkin sen Ranskassa ole­via
virastoja vastaan. Syy löydettiin
nyt tällä kerralla siltä, että eräs u l ­komailla
toimivien venäläisten lahta-riemigranttien^
ohdossa oleva kenraa­li
Kutepov on tavalla t a i toisella hä­vinnyt
tietämättömiin. Kukaan ei
vielä tiedä, mihin ukko on joutunut.
Voi olla, että hän on kyllästynyt ko­ko
emigranttisakkiin j a päättänyt,
kaikessa hiljaisuudessa lähteä Argeu:-
tinaan lampaita hoitamaan tai että
ranskalaiset j a valkokaartilaiset fas-clstiainekset
ovat itse piUolttaneet
hänet, saadakseen oikeni "vetonume­ron"
neuvostovastaisessa agitatsionis-saan.
Olipa nyt miten tahansa, m u t .
(ia kukaan ei tähän mennessä tiedä
katoamisen syitä. "
Mutta tästä huolimatta ovat v a l -
kokaartUalslehdet sekä Parisin k a .
tulehdet alkaneet levittää mitä. h i r -
riiuisimpia tietoja siitä, että kenraali fsemmatkln.
on muka joutunut "tshekan" käsiin, '
että hänet on muka ryöstetty j a vie­ty
pois maasta. Toisten tietojen m u .
kaan istuu hän muka "vangittuna"
Neuvostoliiton lähetystössä. Parisissa
toimivat lahtarijärjestöt ovat muo.:
dostaneet oikein "iskuryhmän", jon­ka
tehtävänä on toimeenpanna hyök­käys
Neuvostoliiton P i r i s i n lähetys­töön.
J a viime päivinä o n P a r i s in
lilsi alkanut pidättää Neuvostoliiton
lähetystötalosta poistuvia henkilöl­tä
j a tarkastaa heidän taskujaan
(ettei vaan joku veisi kenraalia tas­kussaan).
Asia on saanut niin vaka­van
luonteen, että Neuvostoliiton Pa
risissa oleva lähettiläs Dovgalevski
oli pakoitettu esittämään Ranskan
ulkoasiainministeriölle mitä - j y r k i m .
män vastalauseensa tällaista menet­telyä
vastaan j a vaatimaan sitä r y K .
tymään kaikkiin välttämättömiin
toimenpiteisiin lähetystöhenkilökun-nan
suojelemiseksi* mahdollisilta vä­ki
vallant£>imenpiteiltä.
Mikä on !;yynä tähän mitä j u l -
keimpaan valhetulvaan Neuvostoliit­toa
vastaan?
Kansainvälinen porvaristo on päät­tänyt
keinoilla millä tahansa kukis-taa
työläisten ja talonpoikain vaL
tibn. Mutta se on ftamaUa erittäin
hyvin selvillä siitä, että tämä teh­tävä
käy sille itselleen liian ylivoi­maiseksi.
J a senvut&si on Jleuvosto-valta
maalattava pikkuporvarin ja
vähemmän tietoisen työläisen silmisl
sä niin pikimustaksi, että n » peläs­tyisivät
jo pelkkää muistutustakin
Neuvostovallan olemassaolosta ja o.
lisiyat valmiic tarttumaan aseilsiln
kun porvariston etu sitä v a a t i i . Ja
tästä johtuu, että porvaristo koettaa
tehdä Neuvostovallan syypääksi kaik.
keen, mitä ikinä maailmassa tapah-tuu.
Kun Englannin j a Neuvostoval­lan
väliset diplomaattiset suhteet pa-lautettin,
ei se ollut ollenkaan mie­luinen
pala näille kansalnv?''^*"'?
sötahuUullle. K u n Itä-Kiinan rauta-tieselkkaus
sovittiin liman imperia­listien
"apua", nousivat ne takaja­loilleen
j a päättivät vielä sopimuksen
allekirjoittamisen jälkeen muistut­taa
olemassaolostaan. Surullisen kuu­luisa
Stimsontn nootti on siitä ikä­vänä
muistona. ~
J a nyt k u n Ranskan sisäinen t i ­lanne
on äärimmilleen kärjistynyt,
kun Raskan kommunistinen puolue
alkaa voittaa puolelleen yhä suurem,
paa j a suurempaa myötätuntoa Rans­kan
työläisten keskuudessa, nyt on
porvaristo päättänyt uudelleen iskeä
suonta. Se on toimeenpannut uuden
provokatsiooniyrityksen toivossa, että
Neuvostoliitto katkaisisi diplomaatti­set
suhteensa Ranskan kanssa j a a n .
taisi näinollen imperiallsteUle t i l a l.
suuden leimata Neuvostovalta kan­sainvälisen
rauhan rikkojaksi. Mut­ta
siinä imperialistit erehtyvät. Neu.
vostovalta rakastaa rauhaa, se el h a .
lua vuodattaa ei omien enempää
kuin muittenkaan maitten työläisten
verta. J a tämä uusi imperialistisen
rbsvölauman provokatsloiji jää yhtä
tuloksettomaksr kuin kaikki aikai-noilla
on suuri metsänomistaja ja
työnantaja, suuressa '«lesvastuussa
tilanteesta, jolla lisäksi on näin
synkkä tausta. Toistaiseksi ei v aL
tio kuitenkaan ole kiinnittänyt tar­peeksi
huomiota hädänalaisten a-vustamiseen.
Vallankiimouksellinen tilanne Sa?t-sassa
kasvaa päivä päivältä. Berliini
on kuiri vulkaani, jonka purkautu­mista
odotetaan päivä päivältä. H a m .
purin kaduilla on rakennettu barri-kaadeja,
lakkoja puhkeaa joka päivä
ympäri Saksaa j a työttömät, joitten
lukumäärä Saksassa nnij?*» lähes 5
miljooanan, järjestävät joka päivä
mielenosoituksia, vaatien työtä j a l eL
pää. Berliini on julistettu sotatilaan
j a sosialistisen hallituksen määräyk-sestä
on BerlinUn k u t s v /m uusia so­tilasvoimia,
joitten tehtäväksi on a n ­nettu
tukahduttaa säälhnättä kaikki
"levottomuudet": Pölisi on mobili­soinut
kaikki voimansa, aina panssa­riautoja
j a piikkilankaa myöten, v o i ,
dakseen sekin tarpeen tiilen estää
mielenosotusteh puhkeamisen. Mutta
huolimatta kaikista näistä varokei.
noista, on Saksan proletariaatti va­kavasti
päättänyt näyttää porvareil­le
ja heidän sosialidemokraattisille
hallitusrengeilleen, että katu kuuluu
heUle, että he eivät pelkää minkään,
laisia paldcotoimeripiteitä -hallitaksen
puolelta. J a siinä se onkin onnistu­nut.
Monissa -paikoin ovat poliisit
katsoneet parhaaksi olla 'sekaantu­matta
asiaan j a ahtaneet mielenosoi.
tusten jatkua rauhaisas- Toisin pai­koin
taas on p o l i l ^ j a työläisten
välillä ollut verisiä yhteenottoja; jot­ka
muistuttavat B e r l i n i n tapahtumia
viime vappima.
' Syitä tähän Saksan työläisten v a l -
ankumotiJEsellisen mielialan kohoa-misecn
ei tarvitse kauan etsiä. Y o u n .
gin suunnitelma, joka, äskettäin hy­väksyttiin,
pani 'Saksan porvariston
kannettavaksi yhä utisia j a uuigla ve­roja,
jotka sen o n maksettava muit­ten
maitten k a p i ^ l l s t l e n kukkarooa.
J a koska kapitalisti e i koskaan mak­sa
mitään omasta i s k u s t a a n , . o n se
Meksikon hallitus on katkaissut
diplomaattiset suhteensa Neuvosto­liiton
kanssa ja kutsunut länetjTstön-sä
pois Moskovasta. Samanaikaisesti
on neuvostohallituksen ' Meksikossa
olevalle lähetUläälle Makarllle an-riettu
määräys jättää Meksiko ja p a -
lata Moskovaan.
Itse asiassa ei tämä tapahtmna s i .
nänsä ole juuri sen arvoinen, että
siihen kannattaisi kiinnittää suur.
ta huomiota. M|tta tämän tapahtu­man
takana on multa seikkoja. Jot­ka
eivät olekaan enää toisarvoisia.
J a niistä on mahiittava muutamalla
sanalla.
Meksiko on pieni valtio. Kautta a i .
kojen on se ollut vieraitten valtioit-ten
kapitalistien riiston esineenä.
Viime aikoina on Yhdysvaltain kapi­talismi
iskenyt kyntensä yhä sy­vemmälle
Meksikon taloudelliseen e-tämään.
Melkein kaikki vuori- Ja
naftayhtiöt ovat aiiierikalalsten h a i -
lussa. Viimeisissä presidentin vaaleis­sa
toimitti amerikalainen pääoma o-man
miehensä presidentin" tuolille
ottaen täten haltuunsa sekä taloudel.
Usen että lainsäädännöllisen Johdon
koko maassa.
Tulokset alkavat nyt näkyä. K u n
Itä-Kiinan rautatietä koskeva nootti
jätettiin Yhdysvaltain ulkoministeri
Stlmsonin toimesta Neuvostoliitolle,
oli Meksiko melkein ensimälslä, Jot.
ka ilmoittivat liittyvänsä siihen,
k a i k k i e n muistissa ori tov. Litvino.
vi^n Melcsikolle ,si)lolri , ä n t aw -vas­taus^
Hän mainitsi, että Neuvosipliit-to,
ei kaipaa Meksikon suojaa uiko.
vaitojeri mahdollista hyökkäystä vas,
ti^an ja että Meksikolle olisr paljon
parempi, jos se saisi itse olla räuhas-
6a ulkomaisen pääoman palnajals&s.
t a : On luonnollista, että Meksikon
h8yii.uksen. slUolrien:..., tohnenplde .oli
tehfcy amerlkalalsen pääoman anta
mien käskyjen mukaisesti.
Viime aikoina on huomattu amerl.
kalaisen pääoman alkavan yhä e.
nemmän sekaantua Europan talou-delllsihi
asioUiUi. Samanaikaisesti l i ­sääntyy
Amerlka, osuus myösklri neui
vostovastaisessa ' rintamassa: Mutta
koska amerlkalalsen liikemiehen t un
nuslauseena on "raha, raha j a aina
vaan raha", ja koska Neuvostoliitto
käy sentään huomattavaa kauppaa
Amerikan kanssa, ei sen ole oikein
sopiva itse ryhtyä tällaisiin toimen­piteisiin
avoimesti neuvostovaltaa
vastaan. Ja sen vuoksi käyttää se
hyväkseen pihakoiria, jotka tarpeen
tullen voidaan usuttaa kenen kimp-puim
tahansa. Tällä kertaa salvat
Meksikon nykyiset liallltusherrat o l ­la
sellaisina pihakoirina.
Mutta diplomaattisten suhtxiitteh
katkaisemiseen oli löydettävä myös-kin
joku syy. J a koska rieuvostohalll.
tuksen ja Meksikon välillä el ollut
sattiinut mitään sellaista, joka olisi
antanut aihetta hyvien välien kat.
kaisemiseen, oli se syy tehtävä t i -
l:u.sta. J a löytyihän se. Amerikan e r i
valtioitten työläiset ovat viime aikoi­na
panneet toimeen joukkomieleno-soituksla
e r i kaupungeissa sitä v a l -
koLsta terroria vastaa, jonka avulla
Meksikon hallitus yrittää tukahdut­taa
työväenliikkeen omassa maas­saan.
J a .tämä kansainvälisen työ­väen
osoittama soUdarlsuuden merkki
oli tarpeeksi. Meksikon hallitus a l ­koi
syyttää neuvostohallitusta näit­ten
mielenosoitusten järjestäjäksi.
"Se on Moskovan sormien , tyätä",
saoi se, löi rintoihinsa ja lähetti
Moskovaan sähkösanoman, jolla kut­sui
lähettiläänsä kotimaahan.
On selvää, että tämä neuvostohal­litusta
vastaan tehty syytös on aivan
aiheeton. J a on myöskin selvää, että
Meksikon kansa ei tästä välien kat­kaisemisesta
voita yhtää mitään. O i ­keassa
oli tov. Lltvlnov, lausuessaan,
että "me voimme ainoastaan surku­tella
"Meksikon kansaa siltä vahin­gosta,
joka sitä on kohdannut". Ja
me puolestamme lausumme toivo­muksen,
että Meksikon kansa seu­raavalla
kerralla asettaa hallitustuo-leihln
sellaisia henkilöitä, jotka toi­mivat
kansan etujen eikä ulkomaa­laisten
teolllsuuskapltalistien etujen
mukaisesti. — Detektori.
M. Pennanen
Jos olisin luennoitsijana ja joa
miilun olisi esitelmöitävä vanhasta
ja uudesta elämästä, " n i i n enpä
löytäisi parempaa palkkaa valaistak-senl
havainnollisesti ainettani kum
Novosibirskin. Tämä erämaahan
kasvanut kaupunki on parhaixx vas­takohtien
esikuva
— Ajuri — hotelliin!
— Kostea läpinäkymätön pimeys.
Pimeydesä keinuen rattaitten tah
tiin välkkjy surkea lyhty. Keltainen
ilmoituskilpi: "Balkany".
M i i t t a mitä, mitä tämä tällainen
on? Miksi rappuset narisevat niin
toivottomasti, miksi ne ovat niUi
surkean likaiset, aivan kuin likaa
olisi säästetty, jotta siitäkin voital.
siin i>eriä v^iaksu? Ja huone? Entä
sänky, joka haisee tapetuille lu­teille?
-— Mmnc te minut toitte?
Ajuri kohouttaa vanulla täytetty­jä
olkapäitään.
— Luonnollisesti — hotelliin.
— Mikä hotelli tämä tällainen on.
kyyhkyläiseni?
— Teidät olisi ehkä pitänyt viedä
sitten sinne uuteen?
— No luonnollisesti.
— Niinpä ollsittekin sitten sano-n
u t —
Ja ajuri lähtee ajamaan yhdestä
pimeydestä toiseen. Muuten täällä
tätä pimeyttä Jo nimitetään Kus-netskin
prospektiksi.
Kuvitelkaa mielessänne: tämil on
todellakin prospekti. Pimeys jakaan.
tuu kahtia, j a raosta. Joka muodos­tuu
valokaarien vähin, pistävät e-siha
puhtaat asfalttipinnat. Jotka sä.
dehtivät valon kajastuksessa.
Puhtaat asfalttipinnat f Ne ovat
saaria. Jolta on heitelty sinne tänne
Siperian pääkaupunkiin. Saaria,
jotka ympäröivät rautabetonlsla uu-tistaloja
Ja suojaavat niitä kaiken-laisilta
uuslsperlalalsllta hiekkasär­kiltä
Ja kuralta, joka on sakeata
kuin terva.
Kusnetskin prospekti yhtyy Pu-naiseen
prospektiin, Novosibirskin
pääkatuun, sen ylpeyteen.
Uusi kunnalllshotelll on kuin Jo­kin
teatteri. Silmien eteen avautuu
loistava rakennus, joka on uuden Ih­misen
arvoa - vastaava. Leveät por,
taat, valoisat käytävät, tavattoman
puhtaat huoneet, sali Järkiperäistä
lepoa varten.
Mutta, kuten t; tunnettua, esineet
yksin eivät tee ilmaa.
; "Balkanyssa" en ehtjnyt edes hen­gähtää,
kun näin jo imartelevia sil­miä
ja hiljaa ojennettuja käsiä.
K a l k k i , alkaen ovenvartijasta, huo-nepalvelljaan
asti; odottivat minulta
jo saapuessani Juomarahoja. Uudessa
hotellissa näin niitä samoja silmiä.
Ja käsiä, jotka loistavat tummina ja
valkoisina kokouksissa j a kulkueissa,
silmiä ja käsiä, Jotka eivät milloin­kaan
eivätkä keneltäkään odota
juomarahoja.
K u n menin hotellista torille, k u ­ten
tavallista, silmäilin ympärilleni,
silmäilin oikealle sekä vasemmalle.
Tiesin jo. että kadun oikealla sivulla
asutaan.' vasemmalla on rakennustyö
käynnissä. Mutta mitä! Siellä, mla-öä
hökkeleltä parveili epäjärjestyk­sessä,
SO, siellä, ml.s.sä oli asumuksia,
kohtasi katse läpinäkymättömän pi­meyden.
Mutta vasemmalla, — siel­lä,
missä el ketään vielä elänyt, mis-sä
keskentekoiset betonipylväät oh.
vat vormuissa, — slelll yltäkylläi­senä,
langettaen valoa joka rako­seen,
loisti fiähkövalalstu.s. Raken-nukfillla
el tultu toimeen pimeässä,
sillä' siellä oli käynnissä kiireellinen
työ.
Vanhalla Novosibirskilla on omat
kuljetusvälineensä.-^ Yfcsitylslä auto­mobiileja
el ole merkitty keltaisella
nauhalla. Mutta, ilman tätäkin
merkkiä voi erolttaa uudet valtion
autonrioblllit näistä natisevista rau-nlolstä,
joitten koneissa ja koreissa
on runsaasti virtahevon piirteitä-
Yksityisautot Novosibirskissa kulke­vat
vain yhtä linjaa. Ja Tämä linja
on kyllin symboollnen: romutorille.
Autobussit, jotka menevät saippua,
tehtaalle, kulkevat romutorin ohi
pysähtymättä. Uudet autobussit ei­vät"^
halua tietää tuosta romutorin
laumasta, joka kauppaa tohien toi­silleen
vlho viimeisintä roskaa. Tä-triä
lauma on punaisille sananpar­tena:
romutorilaisla on jäänyt jä-lelle
vähän, j a heidän äänensä on
sammunut. Romutorl tiirailee vä­häisenä,
loukattuna, raskaasti sai­raana.
Vanha Novosibirsk seisoo vielä Uki
täyttyneenä tiivisti uusien talojen
seinävieriin: Lenin-kodin. Työn pa.
iatsln, Siblrskraisojusan, Proletkinon
ynnä muitten. Hökkelit jo lymyile-vät,
mutta ne eivät ole vielä pe­rääntyneet.
Toisinaan ne siirtyvät
vielä hyökkäykseenkin, turvautuen
Inholttaviin hävyttömyyksiin.
Nämä hävyttömyydet ovat Novosi-bb-.
skln kiusa. Ne kasvavat yhdessä
yö.s6ä ourulssa, joissa on likaa Ja
viemärivettä. Hävyttömyyk.ylcn toi-meenpanlja
rakentaa Itselleen asu­muksen
laatikoista, öljytynnyreistä
j a levyiksi leikellyistä säilykerasiols-ta.
Mutta ennen muuta hän laittaa
uunin. Ja uuni, kuten tunnettua,
on kotiliesi.
Novoslbriskin miliisit ahdistelevat
hävyyttämyyksien toimeenpanijoita,
yllättäen heidät kaikkein ratkalse-vimmalla
hetkellä — kun he laativat
kuvitellaan keitaaksi j a sitä ympäröi­viä
katuja erämaaksi, nibi yhdessä
keitaan kera kasvaa riiyös erämaa.
Nämä vanhan ajan jätteet tulevat
lyödyiksi vain uusien talojen avulla,
jolta on alettu rakentaa vast^ viime
aikoina. Tähän asti jo pääkaupunki,
jossa el ole ollut muuta kuui hökke­leltä
j a pölyä, on jo varustautunut
virastotdloiiia, teattereilla, klubeilla
ja työläls-palatfieilla.
NovosibrisklBsä ei ole kirkkoja. U u ,
det ihmiset saivat tämän kaupungin
aivan raaka-aineasteella. Missä käy­vät
rukoilemassa vanhat uus-slperia.
laiset biisonit? Missä käynevät kes­kusteluja
Jumalan kanssa nämä erä.
maan apologeetlt, nämä keltaan lep.
pymättömät vastustajat. Jotka ovafc
lähettäneet taisteluun tämän keltaan
nuorisoa vastaan omat fascistlset pe­nikkansa?
Tiilitehtaan nuoret työläi­set
kulkivat soihtuja kantaen pitkin
katua. Silloin ryömi kopeistaan näit­ten
huligaanien puukoUla aseistettu
joukkue.
— Lyökää kommunistisia nuoriso­liittolaisia!
huusi uussiperlalaiseri p i ­meyden
johtaja, joku Mahotkin,
Ja hyökäten juhlakulkueen kimp-puun
nämä keitaan viholliset alkoi­vat
sainmuttaa soihtuja ja käytöllä
puukkojaan.
Hyökkäys lyötiin pian takaisin ja
erämaa peräätnyi. Perääntyi -Ja kät-keentyl,
*— odottaa, eikö tulisi uut­ta
tilaisuutta. Keidas kasvaa, j a on
vaikea vielä sanoa, kumpi on suurem­pi:
keidasko vai erämaa! Jos Novoslb
riski kasvaa samassa tahdissa kuin
tähänkin asti (mistä on takeena sen
viisivuotissuunnitelma), niin ennen
pitkää tulee erämaa heitetyksi Ob-
Jokeen.
Kasvaen risaisesta kyläpahasesta
Siperian huomattavaksi pääkaupun­giksi
Novoslbriskl on Imenyt suuren
Joukon uusia asukkaitaan Irkutskista
Ja Omsklsta.
Novosibrisklssa tuntuu uusien Ih-mlsten
vaikutus voimakkaana. Tääl­lä
loukataan taiteen hylkijöltä yhtä
toisensa Jälkeen. Eivät siellä menes­ty
vähä-älyIscstl kokoonpannut ope­retit
onncttomine näyttellJöUiccn,
vanhanalkalsine kunlnkaalllslnc Ja
husaripuklmineen. Vihellettyinä he
täältä pakenevat.
— Sitä varteuko, puhelevat novo-sibriskilalset,
olemme rakentaneet
tämän palatsin raudasta, betonista
jä lasista, jotta sen uusien seinien
suojassa "Iloinen leski" lurittaisi
mauttomuukslaan Ja saarnattaisiin'
rikkaan oikeutta mennä naimisiin
köyhän kanssa?
Oikean kuvan saamiseksi on vielä
paikallaan huomauttaa, että muuta­mat
novosibrlskllalset (onneksi vain
hyvin harvat) ovat antaneet suvait­semattomuutensa
kelhttyä y l i äyrält.
ten. niin että .se on mennyt heille
päähän. Väl mitä on sanottava siltä,
e\tä Joku tolrnltslja on esiintynyt
kukkia vastaan pitäen niitä turfiuu.
tenal
Tätä vastaan protesteeraslvat no-vosibriskllälsot
heti voimakkaasti. He
lähtivät muutamana päivänä joukol.
Ia ulos kunnostivat lehtokujan Ja Is.
tuttlvat siihen joukon poppeleita.
S. Geht.
Sn
koko Canadaa -varten i ^ i
k a i k k i a maaq.. v i r a l M « ^ ii
selJe kuuluvia teUävii^ autiif^
seja matlrjsiuBta vazUtt * "
faan tai xauualje, rabyiaAaa.
joja. käännöksi» y ^ , t^MtmnJflbk.
r i n t k - ja xauit» S«<mt«ii • luuuM^
s i i n kohdistuvia asioita. -.r.=f.
Osoite:
Ceaxnlate
ii
General of
EoQm'918'
1410 Stanley Street, Montre«L r
(Comer St. Cathärine and Sfcaiile7>.
AKSELI RAUANHSmO, ~
pälkonstiU. "Z •
Lisäksi on Suomella «dttsta^:*»
Canadassa: Konsuli Srick--JL MJt»:--
te. Port Arthur, Ont. Adi^t
Saarimäki, 319 Bay St.. Toronto;
Ont — H. P. Albert.Hcrmansoni
47Ö Main St., Vinnipee, Man* —'
Thomas Franssi. Box 'Xi,v-:Copper
Cliff, Ont. ~ Charles E . H««im)S'
5on, 64 Dock St., Saint John,-N4S^
— G. W. Törnroos, 551 HoveSt^v
Vancouver. B.C^ • •
SUOMEEN
Kiirsa$iH)iiieiillldAaui
Pyövelin kuolema
(Suom. Klaudie siynk)
Canadan Dollarista
40c luhctyksistä ^ $20.00, 60t
iähctyksi.stä $20.00—$49.90, 80c
lähetyksistä $50.00-i-$79.99 i»
?1.00 lähetyksistä J80.00—flOO.OO
sekä 60c jokaiselta: eearaavalta a l ­kavalta
sadalta dollarilta.
SähkösanomaliUivtyfciUti OVat 18.
hetyskulut $3.60 lähetykseltS.
Suomen rahaa ö«l|^taan« Kun»
$2.45 sadusta Smksta.
Tehkää lähetyksi^t osotteella:
VAPAUS,
Box 60[ S U D B U R Y , O n t
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa vileUiasioUa^ ^
uunia. Jos haukoUelet, niin että uuni
_ e • M f T ' {on jo ehditty pystyttää, n i i n silloin
318 Queen St. W . , Toronto, On»-jbäntä ei enää saa karkolttaa, koska
se on hänen kotllietensä. Mutta jos
miliisi hänet yllättää, hävyyttömyyk-slen
toimeenpanija ottaa uunin k a i .
naloons» j a pystyttää .sen toiseen
palkkaan. Nämä julkurlt ovat Iske­neen
kiinni Novosibriskiin kuin roh­tumat
ihoon. Jos Punaista prospektia
Ottaa vastaan kaikkia alaansa
kuuluvaa työtä, tilauksesta sekä
teettäjän tarpeista. Y l i 20 vuoden
kokemus, joten ty*! taataan. Ky.sy-k.-
i:i hintoja.'
»Pafaelin Ad. 0070 —
"Pyöveli vankllasia. Pyöveli FlHp-jeff
on meillä...."
Kaiiliea tieto levisi linnaK.sa.
Niinkuin peljästynyt clälnparvl,
vangit kokoontuivat nurkkaan kau-hca.
ssa miclcnliikutukscs.sa, kuunnel­len
Jokaista ääntä, jokaista liikettä.
Mc .'jäimme tietää että 10 v. ajan
Kaukaasia-ssa kauhuistaan tunnettu
pyöveli Fllipjeff on pysähtynyt mell.
le, matkallaan Vladlvostokllalsesta
vankilasta Tlfllssin vankilaan. Jossa
jjäncn piti toimittamaan mestaus.
Hän pysähtyi meillä vaihtaakseen
matkavartiaston. -
Kun cl ollut muualla paikkaa sijoi­tettiin
hänet konttoorlhuoneasccn.
Häijy, kauhean häijy on pyöveli F l ­lipjeff
vangeille, heidän ylenkatseen
ja ivallisuuden vuoksi, vielä niiltä a.
Joilta Jolloin hän kärsi rangaistus­taan
vankilarakennuksen yhteydessä
olevassa vankien kurltuslaitokscssa.
Siellä hän istui, ollen rangaistuna
"luonnonvastaisesta rikollisuudesta",
jonka hän nyt visusti salasi Ja etsi
lievitystä omantunnon vaivoille pyö-velin
tehtävissä.
Hänen nimeään kirotaan kaikissa
Kaukaasian takaisissa vankiloissa ja
odottavat tilaisuutta saada tehdä h i i .
nestä lopun.
Mutta missä voisi yllättää hänet?
Hän piileskelee aina välttäen mui­ta
paitsi niitä jotka ovat hänen val­lassaan.
Mestattavat mestauksensa
edellä
Mutta tulipa hänenkin viimeinen
hetkensä. "Kuolema pyövelille!"
Synkästi klljasi, mörlstcn Truha-nets,
vanha Talgah "karhu",
"Kuolema, kuolema, kuolema pyö­velille!"
Kaikui yleinen huuto. Ja
kaikki tunsivat sen ettei tämä ollut
ainoastaan epätoivosta johtunut v a a ,
timu.s, vaan samalla myös tuomio,
joka on pantava toimeen viivyttele­mättä.
"Tuomion toimeenpanija, pyöveli
pyövelille!" — h u u s i Truhanet Ja k y ­syvästi
vastausta hakien hän heitti
.silmäyksiä Joka puolelle.
"Minä", virkkoi hlUltystl ja rau­hallisesti
Adshi-Baba, palkkakutman
persialainen. Joka o l i tuomittu 15
vuodek.sl murhasta.
"Minä!" sä^tl hermostuneesti le­vitellen
käsiään Ja oikoen kumaraa
heikkoa vartaloaan nuori Astrahan
Dagestaanialainen. Hänen silmänsä
olivat täynnä teräksen lujuutta, ja
järkähtämätöntä päättäväisyyttä.
I l l a n suussa kun konttoorissa työs.
kenteli enää ainoastaan yksi klrju-rivahski.
Adshl-Baba j a Astrahan lä.
hestyivät konttorin ovea veitsi kä-dessä
jä vaippa hartioilla j a kutsuen
k i r j u r i n poistumaan itse lähestyivät.
Vapaudelle ottavat rahavalitj*»
liä vaataan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR DRANCIf -
310 Bay Street,
Port Arthur, Ontario :
VAPAUS MONTREAL BRANCH
IlOG St. Antoine S t ,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake. Ont.
fVÖRl
South Porcnpine, OE .
DAVIP HELIN,
eri paikkakunnilla Keaki-OntariOMa
Adshi-Baba hiljaa aukaisi oven ja
hiljaa pisti päänsä sisälle kont^rUtt.
Pyöveli makasi puollunessa ptdsellft
iohvalla joka oli seinän vierellä yflk
scmmalla oven suussa.
— Nukkuu! kuiskasi hän Astraha^,
nlVe. Tämä äkkiä tempasi oven a u - ; ;
kl j a kahdella hyppäyksellä kevyes.
tl kun tiikeri hän oU nukkuvan c-dessä.
"Herää j j y ö v e l l " , komensi Astra­han
äänekkäästi. Pyöveli aukaisi s i l ­mänsä.
"Kuolema on tullut, myytävä hah­loa!"
huusi Astrahan j a iski veitsellä
häntä oikeaan kylkeen. Pyöveli hy­pähti,
sieppasi dagestaanialalscn o l ­kapäästä,
kohotti hänet ilmaan j ^
huojui hänen kansaan ovelle jäln<
Adshl-Baba, joka seisoi kynnykseL x
lä. Iski veitsellä pyövelin vateaan ja
koko ruumiinsa painolla laskeutui
veitsen päälle, joka syöpyi aivan
kahvaa myöten.
Pyöveli vapautti toisen kätensä
tarttui hyökkääjään ja kantoi mo.
lemmat käytävään.
Auttakaa"! huusi hän epäinblmlL :
lisellä äänellä. AdshLBabs qiUä
Iin veti veitsen vlos vatsasta |a
samaan palkkaan uudelleen j a öitten
väänsi veistä y m i ^ .
" A u t t a k a a ! " huusi pyöveli taas.
Pahaaennustava yaiUaio sulauttU
yhteen haudaniUljalsnuden kera. *
" A u t t a k a a ! " kuului kuolemankaui
hun aiheuttama huuto taas. "Pelasi:
,takaa<" huusi vielä pyöveU j a h i l ­jaa
avutonna a l k o i ' vaipua alas.
K a i k k i vankilassa '•• olijat saapuivat
katselivat lattiassa makaavaa pgrBk
velin ruumista. Hämmennyksen, I n ­hon,
kauhun j a vihan huutoja kat^
kui ympäri, raivon mielipuolisuudella
veristä rutunltsä potkittiin, sylJettilQ
sen päälle:
Vihdoinkin, suurella vaivalla läpi
joukon i^äsi tunkeutumaan vanki­lan
vartljasto, päällikkö j a kolme tar­kastajaa.
" A a ! PyöveU pmpjeff", sanoivat
he oudosti, ja poistuivat ihnoltta-maan
asiasta virkavallalle.
Saapui lääkäri, joka- todisti, että
kuolema on aiheutunut sisällisestä
veren vuodosta. Kysyi mistä syystä
murhattiin, j a aivaa kuin: itsekseen
mtu^hti vastaukseksi: "KoiraUe k o i - ;
ran kuolema"/ja allaj^ip läksi po|s.
Saapui paikkakunann poUlsi, ylen.;
katseellisesti vilkai^ ruumifeeen:.
"Korjata pois, ettei, h a l s e l " ' pokasi
hän halveksivasti ja'ajoi-^^'^»ifift.r'
tm.
"ii