Vapaus, January 7, 1926

              •"PJ: mmm m
Torstaina^ tammik» 7 pmä — ^
Kiib si» nkbodet, jotta met^-
niiesho?
Metsätyöläiset tavaUisesti "cpasel-
- väliä', tayalla käsittävät, että he
työskentelevät yhdellä Canadsiri:
keiminällä; tuotane Mntta
monikaan ei psiassa pääse sen^pi-temmäUe.
Miehet joutuvat 'mene­mään
kämpille syksyllä, j^ v i a j an
. työttömyyden uhatessa, j a ottavat
vast(>an^< palkan, jonka isännät tar­joavat,
vaikka se olisi pienikin. J a
tukldpomot niaksavat^ alhaisia palk­koja,
sanoen, että heillä ei. blc y a -
w r o j a m a k s a a suurempia palkkoja,
i M u t t a varattomuutta löytyy^ p u u -
j a 'paperiteollisuudessa vain työläis­t
e n keskuudessa.
Caaadalla on rikkaat luonnonläh-
. teet. Nytyaän on noin 450,000 ne-liömailia
Lmetsää; josta saadaan tuk-
•. keja sekä paperipuita. Idässä ovat
', nämä ral^ Ontariossa,: jQuebeci^
K sa sekä Maritime maakunnissa. Län-
• neliä on niitä British Coluinbiassa
j a Albertassa. Mutta runsaudes­taan
huolimatta eivät luottnohUiHr
teet ple ehtymättömiä. Noin s a -
dan vuoden ' ajan tuotettiin Cana-
:::da8saei}iten'valkeaa mäntyä, 'muttst
> - / nyt;' on kuusi pääasiallisin ; puulaji.
. Tämä 'senvnoksi, että^: k
, ovat olleet ^ metsänhakkuussa häi­käilemättömiä,
e i lainkaan>;a^^
Ien-tulevaisuutta. Ko&kaan e i uut-
V : t ^ kaadetun tilalle.
Heidän, silmäinsä. edessä vääckyivät
v a i n dollarit, ^ j o i t a he kokosivat
luonnoplähteistä j a työläisten, työs-
^ yhä työllisten palkkoja. \ Siis met­sien
vähentyessä vähenevät työtkin
, tällä alalla. , \
J a metsämiehen kärsimykset ovat
moninkertaiset/:: Marraskuun nume-::
vzossä : v'JL,abor GazetteaV kirjottaa
tohtori'. Godfrey,:Ontarion''^työ-^j
~ tervesrsministeri^ sen johdosta;, ;:<^ä
. xtiitt> suunnattoman paljo tapatur-
- ania sattuu ' Pohjois-Ontarii»»^^ 'imet^^
säkämpillä:. V. 1924 oU tnejläiöisl^
s& noin 30,000 miestä,', jiätfjaäjteiiä:
l o u k k a a n t u i 4,274. Hän ilmottaa,
että työ- j a terveysdepäftem^ntti.
tulee ryhtymään - tbimenjpit^iäii
- Jbiclenr^kautta^ pakolliste^:rkeinoj<^^
; I avulla^^^pannaah 1 /käytän^öft
;; t^lmät^/ tapatuhnien^l^ vä-
^ henfämiseksL V, 1924 oli tapatur­mien
luknmäarli, suurempi ^Jniin kos>
, ^ ^ k ^ . ennen,historiassa, Niiden ;m9h-
;Vi ,v dolIi8n|)S diis- ön Usäanltynyt.'., , P n i -
''w*rden kMfuessa ,aEtttuneet(tapattirmat
> y a t hirtettäviä.' , ^ , ' ^ [
:\'''yain, metsfimie»'vd t^^ npi-
' 1 \' » ' ' i»in kuiinvrteen joutuu/ Ifun Idtai-
^ '-.päUä ollessa loukkaantuu eikä--saa
' V.. lääkärin ;^apua; Sadat ovat jaäiodet
viallisiksi vain -sentähdeh, että ei
<n„:u» ole ' o l l u t ' ketään, ""Jok» olisi»anta-
|iut ^kunnollista ensi apua onnet-s
t o m u u d e n - s a t t u e s s a . Useinkaan ei
[,i ole 4QUai%en muita kuin ' keittäjä
'-Ot t a i joku'Qiuu,, jotka'-'eivät asiasta:
, .todellisuudessa *tiedä mitään^ ^ : ;
Vaiklca sanotaan, että ei void^^
maksaa parempia palkkoja, näyttä-
, . vät seivaavat numerot,' että JoUe<.
.1 knile / o A puutavarateolUsuudestii
, kerryt suuret rikkaudet, eikä se^
' ole < suinkaan ollut työläinen, joka
. o n hyötynyt.^' Katsotaanpa kuka se
on ollut.' L • '
notaan heille, että sitä ei ole v a ­raa
antaa! '
: Pääoman . suunnaton^ lisääntymis
nen johtuu;vain siitä^ että metsän­omistajat
jättävät maksamatta työ­läisille
n i i n suuren osj^n siitä, mitä
nämä tuottavkt. Nykyään Jtuottaa
jokairien työläinen isännille' y l i sen,
mitä maksetaan palkkoina, $2,400.00
jokaista vuotta kohti! On siis silk­kaa
valhetta, että korkeampia palk­koja
ei voida maksaa.-
Kun työläiset tekevät vaatimuk­sensa
yksitellen, häviav|t he„ M u t ­ta
kun heillä on takanaan järjes­tö,
on heidän toverinsa heillä apu­naan^
Järjestönsä Avulla voivat h«
vaatia j a saada- itselleen enemmän
mutta j o k a . nyt menee suureksi o-saksi
- heidän työstään eläville met­siltä
rikkaudesta, jonka he luovat,
säpomoille.
^ 'Terveysoloina kimpiUa
Ontariossa on lakisäädöksiä, joissa
määritellään minkälaiset olot p i ­täisi
olla metsäkämpillä. Kysyn s i ­nulta,
veli metsämies, ovatko nämä;
käytännössä? Niiden- mukaan p i ­täisi
kämpillä, olla ihmisille soveltu­vat
asunnot, mutta ^: te: hyvin tie­dätte;
että sellaisena kuin kämpät
todellisuudessa ovat, soveltuvat ne
paremmin eläimille, j a " t e r v e e l l i s et
olot" ovat vain paperilla.' Onko
kämppänne ylivalvojana,'kykenevä
lääkäri, kuin lakisäädös määrää?
Metsän 'frunnarien" -pitäisi o l l a vas­tuunalaisia-
jokaisen miehen hoidos-:
ta j a ylläpidosta, joka sairastuu
heillä työssä ollessaan/ t a i j o s - mies
sairastuu senjälkeen, kun: on jättä­nyt
työn t a i erotettu, jos maakun­nan
terveyslautakunta on sitä miel­tä,
että; sairaus' on alkanut^ työssä
ollessa, tai jos se johtuu jostain
tapaturmasta. J a j o s jollekulle mie-:
helle on menoja siitä, että on s a i ­rastunut;
kun ; kämpällä ei ole o l ­lut
kunnollista lääkäriä, on isän­nän
niaksettavakobtnuUin^
kulujen korvaamiseksi. Jokaisella
kämpällä pitäisi olla kaksi sairas­huonetta.
Näiden .pitäisi olla ter­veydenhoitoa
silmälläpitäen raken­nettu/
j a varustettuja ilmanvaihto-laitoksilla.
" P u n k a t " pitäisi olla jiitkin sei­niä,
että ei " t u l i s i liian ahtaaksL
Mutta onko kaikki "paästäladatta-v
a t " makuusijat j o poistetut O n ­ko
makuukämpällänne se 400 k u u ­tiojalkaa
ilmaa jokaista miestä koT»-
t i r - j o k a määrätään säännöissä? On?
ko ilma puhdasta, ikkunat auki?
Entäs pesuhuone? JCaikilla kämpillä
pitäisi olla pesu- j a pyykkihuone e-riks^
en. Kaiken roskan pitäisi heit­tää
kauaksi, j a k a i k k i ulkohuoneet
pidettävä erikoisen puhtaina.
Tavallinen . "kämppäjätkä" luuli­si
olevansa paratiisissa,> j o s .'kaikkia
näitä määräyksiä seurattaisin. Ja
minkätähden ei niitä panna käy­täntöön?
Edellä osotimme, että
tukkiteollisuudessa on tehty paljo
rahaa, eikä kulta ole lähimainkaan
vielä' lakannut virtaamasta rikkai­den
aittoihin, mutta n^mä pojat­pa
eivät suosiolla halua uhrata v a ­roja
'miesten , terveyden' ete^n, s i l .
loin kun nämä kulkevat laumottain
metsiin talvisin j a ajoihin kevääl­lä.
N i i n salassa yrittävät -tukkipomot
pitää tällaiset lakisäädökset, että
työläiset hyvin harvoin edes tieta-v
a t k M n , että •ellaisia on olemasaal
Tämä sittenkin, vaikka kopio .niistä
pitäisi olla" jokaisen metsämiehen
saatavissa; >; Jos (joku kehottaa mie­hiä
: - vaatimaan terveeUisiäi; oloja
kämpille,, alkavat tietämättömät hei­tä,
hyljeksiä, j a " p i s s i t " pitävät sen
varan, että he eivät enään pääse
kämpälle toista kertaa. Siksipä p i -
j a ajöttiiiiTO^ i l i n ra
sai »nionnaisista aineksista kokporif;
pannuissa joukkojärjestöissä k u m
suomalaiset osastomme ovat, on .näi­den
InbkkatietoisellaproletaariseHa
perusjoakolla, joka . j o - o n raivan­nut
tiensä monien t a i s t e l u i d e n ja
kriisieii kautta nykyiseen a s e m a^
Ainerikan Workerspuolneep suurimr
päna kielijärjestönä, vounakas ja
vilpitön pyrl&nys yhä selkeämpään
kommunistiseen tietoisuuteen ii^to^
delliseen uhrautuvaan . luokkataiste-lutoimintaan,^
jollaista aika=T j o k a i;
seita työläiseltä j a farmarilta . v a a ­t
i i . ' ^ ' v : - . . . • : - . • • _
Luja: luottamus järjestömme pro­letaarisiin
joukkoihin antaa meille
varman -vakaumuksen siitä,, että e-dessä
vielä olevat vaikeudet voite­taan
jar" suomalaiset toverit ympäri
maan löytävät paikkansa luokka-t
talsteltointamalla.
Tovent, järjestömme' elämässä on
tapahtunut historiallinen ,;; käänne,
suonialaisten raatajain etujoukko
tässä maassa on j o Iraytännössä p-täisikin
vaatimukset tehdä union-sa
kautta, silloin olisi se ^suuren
miesjoukon, eikä yhden henkilön
vaatimus.
: Miehet l jos teillä on miehen \ m i e ­li,
lakatkaa olemasta vain dollarin
kokoojia Canadan j a Yhdysvaltain
suurille rahamiehille! Vaatikaa; i h ­misille
sopivat olot metsäkämpille,
että terveytenne j a ^'henkenne ei
olisi ainaisessa 'vaarassa!
:Wmi r Moriarty. •
iliil. V. PHI Suomalaisen Järjestön
'yklenäisyysjiflistus
L««ditttt ^JSrJeiton ' Sikettain pidetyciä edustajakohoukietsa ja oiotettu
' ' ' Worker>.kommanbti|moIn8ei» suomalaisille jäseniile
Yhdyavalloissa
tahtovat täyttää yelyollisuu-yhteisellä
t ä i i E^
!EaäkÖön-'-1CoinmanJstinen' to
tinale!
Eläköön Amerikan WorkerB-Kom-ipuolue!
Eläköön työväen riistettyjen
' mpoikain-Vvapaustaistelu ;.; kokb
s to'9
tn
4 ä
I
9
H ' 00 C0i0
/oo c» e
-<1" N M M «T. «i
•"^ • M ej e»
>•; eoo> ot a «0o0
eJ »H •<* to
fc^ M o> o
M
^ ta ^
1 5
<•3 2S< e"S
•o 3 •»
:55 ** "O•
*^ e
5 S
s . &
fr*
^ flj
5 .
H3
H-
00 O»
Tl" eo »Hl
C-. to»- ff> : r i ' ( t-•••co.•
e>^ « O
OT Oi N .
M «
OS O» ©»
©I «O
O
••»^;.0.' 00
UO lO (O
«H o»
• . o t-^ CO
r*;. «••oT-oa:-
M* 00 : 00 00 lo 00 - j^
OI l a o
••.•Ci . t - '
OS .o> 00
»H »-•
,00 • Oi Oi
: Näemmp siis, että, 40 vuoden a -
j a l l a : on liikkeldenL. lukumäärä vä-hentynj^
puolella, mutta sijotetun
pääoman suuruus, on lisääntynyt 12
kertaa Wuremma]u^ -Työläisten l u -
kumääi& on lisääntynyt vain vähän
Srlitse puolella, j a tuotteiden arvo
o n kohonnut enemmän kuin neli-kertalsestil
' Merkillisin seikka on
s e , ' että pääoma on lisääntynyt 32
vertaa suuremmaksi 50 vuoden ar
jalla^ Metsäpomot ovat saaneet
maita halvaUa, j a ovat rikastuneet
työläisten 'työn . kautta. Ja kun
miehet pyytävät palkan lisäystä, s a -
T o v e r i t : — ' ,
Workerspuolueen suomalaisen jär­jestön
;V ,ed^ , kokoontui
marraskuun 28—joulukuun 3 p.,
Chicagossa, sefvittämään sitä tilan­netta,
joka järjestössämme oli syn­tynyt
- puolueemme' bolihevisoimis-kriisin
yhteydessä. Tällä krusillä,
jota monet toverit olivat taipuvai­set
pitämään .pelkkänä ryhmä-'ja
johtajatappeluna,' oli kuitenkin juu­rensa
periaatteellisissa, ' Amerikan
luokkataistelun perusk^ymyksiä sy-yälti
koskevissa kysymyksissä. Syys­kesällä
:pide^yn puoluekokouksen yh­teydessä
kävi täysin selväksi, että
puolueessammetosiaankin oli oiSeb-tosiyusta;;
j o n k a kommunismin: vas­taisen
osan puoluekokous; I<oren m u ­kana
leikkasi poiä. Tämän kautta
ei Jcuitenkaan oikeistovaara ollut
kokonaan voitettu, vaan on .puolu­eemme
yhä^edelleen oltava tarkka­na
opportunistisia harhasuuntia vas­taan.
Puoluekokouksen jälkeiset tapah­tumat,
.varsinkin toveri : Cannonin
ryhmän eroaminen toveri Fosterin
ryhmästä, ovat osottaneet, että K o l ­mas
Kansainvälinen . toimenpiteil
lään on oikealla tavalla auttanut
puoluetta selviytymään kriisistä ja
sen yhteydessä esiintyheistä ryhmä-kuntaisuuden
vaarasta. Puolueen
toimeenpanevan komitean yhtymis-päätös,
jonka suomalainen edusta­jakokous
on yksimielisesti hyväksy­nyt,
on taas askel eteenpäin puo­lueen
yhtymiskehityksessä; Vaiklta
vielä saattaakin ilmetä entisen r y h -
mäkuntaisuuden jälkimaininkeja,
niin voimme jo nyt olla* vakautetut
siitä, että puolueemme on: öikeaan-suunnptussa
käytännöllisessä toi­minnassa
ne ennen pitkään voitta­va.
Varsinkin on tärkeä oikean
linjan löytäminen ammatillisen toi­minnan
saattamiseksi. tolalleen jä
hyvien otteiden löytäminen Labor
Party kysymyksessä Am^rikan~työ-tätekevien
joukkojen, heräävän luok-kaliikkeen
. edistämiseksi. Samoin
on tärkeä oikean politiikan noudat­taminen
työväen luokkaliikkeen ja
riistettyjen farmarien liikkeiden
kesken. Puolueemme ^toiminta lä^
hiaikoina, se oh vakaumuksemme,
on otettava Amerikan riistetyille
miljoonille, että heille on kehitty-mässä
varma ^en-viittaajä Ja hei­dän
taisteluideisa yhdistäjä j a oh­jaaja
edessä 1 olevisäa otteluissa
suurkapitaUstisfa riistoa ja impe-rialistista'
sorto- j a sotapolitiikkaa
vastaan. 3
Puolueemme bolshevisöimisproses^.
si, j o k a Amerikassa yhtä vähän k u in
muuallakaan: - on voinut tapahtua
kriiseittä j a järkytyksettä, myös a i ­heutti
hämmennystä suomalaisessa
järjestössä j a saattoi senkin k r i i ­siin.
Jay niinkuin -puolueessa, on jär-jestössämmekin
tämän- yhteydessä
esiintynyt ilmiöitä, j o i h i n jokaisen
luokkatietoisen proletaarin j a kom­munistin
on kiinnitettävä vakavaa
huomiota; On esiintynyt pyrkimyk­siä,
jotka ilqiaisevat tietoista t a i
itsetiedotonta ' pyrkimystä . poispäin
kqpimiinistisesta maailmanpuoluees-tamme
j a sen amerikalaisesta osas4
tosta, Workerspuolueesta. Avonai­sia
j a peitetyltä .oikeistolajspyrki-myksiä
rbsottautui olleen enemmän
k u i n olemme itse uskoneetkaan. Op^
portunismia on ilmennyt puolueem­me
uudesti järjestämisen käytän­nöllisten
vaikeuksien liioittelemises-sa
j a niiden käyttämisessä epäluot­tamuksen
:, kylvämiseksi puoluettam­me
j a sen johtoa vastaan. Emme
saa myöskääq sulkea silmiämme sil-:
ta, että::tässä ykteydessa. on esiin­tynyt
pessimismiä j a epäilystä K o l ­mannen
Kansainvälisen kykyä koh­taan
auttaa eri maiden kommunis­tipuolueita
oikein selviytymään p u ­listaan.
.Edustajakokouksemme on, kom­munistisen
vastuunalaisuuden tun­tien,
tarkoin tutkinut ; tilannetta,
selvittänyt itselleen kaikkien esiin­tyneiden
ilmiöiden- objektiivisen s i ­sällön
j a merkityksen. Se on pe­rinpohjaisten
keskusteluiden kaut­ta,
puolueen johdon edustajain a-vuUa
analysoinut puolueen j a jär­jestön
kriisin syyt, selvittänyt vää­rinkäsitykset
j a -virheet,^ missä t a ­hansa
niitä on ilmennytkin. Tyydy­tyksellä
^olemme merkinneet tove­reitten
vilpittömän halun löytää ja
oikaista heikkoudet sekä harhaotteet
j a voimme n y t i l o l l a ilmottaa tove­reille,
- että' olemme tulleet kaikissi»
tärkeissä kysymyl^issä yksimieiHseen
tulokseen. Tämär olkoon jäsenistöl­le
takeena siitä, että dlemme onnis­tuneet
löytämään kriisillemme rat­kaisun
ja viitottamaan lähimmän
toiminnan tien.
Meillä on se varma vakaumus,
että niin luonnollinen kuin • o n k in
sosialidemokraattisten y.' m. harha'»
suuntien perujen ja. pikkuporvaril­listen
syrjäpyrintöjen olemassaolo
sottanut haluavansa lopettaa kan-^
sallisen edistyneisyyden j a . päästä
yhteyteen Amerikan: muun kielisten
työläistovereitten kanssa järjestö- j a
taistelutoiminnassa. Käymällä kä­siksi
uudestijärjestymiseen olemme
paikkakunnilla, piireissä j a nyt täs­sä
• kokouksessa tulleet yhä lähemr:
maksi puoluettamme,' sen jäsenistöä
j a johtoa. Luottamuksellisessa y h ­teistyössä
kaikilla puoluetoiminnan
aloilla 'Voimme päästä eteenpäin
bolsherisoimisen tiellä j a poistaa i l ­menevät
väärinkäsitykset sekä mah­dolliset
virheellisyydet.
Edistääkseen tätä puoluetoimin­nan
: yhtenäistyttämistä j a eheyttä­mistä
olemme: yhteisymmärryksessä
puolueen - johdon edustajain kanssa
tässä kokouksessa: suunnitelleet
myös välttämättömiä järjestöllisiä
toimenpiteitä j a sellaisia ovat jär­jestelytoimet
.entisistä suomalaisista
osastoista muodostettavien, työväen
yhdistysten j a klubien sekä urheilu
y. m. järjestöjen toimintaan saattari
-minen uudelle pohjalle, n i i n • että ne^
yhä edelleen j a entistä :lujemminkin
palvelisivat samaa tarkotusta: kuin
tähänkin asti, työväen j a farmarien
o r g a n i s o i m i s t a j a taistelua pääoma-valtaa
• vastaan: Varsinkin olemme
pitäneet' tärkeänä ' n y t . lähiajaksi
vahvistaa työvoimia keskuksessa;
Näillä toimenpiteillä, jotka epäile­mättä
osottautavat taloudellisestikin
edullisiksi, ^olemme pyrkineet ; i d i s - .
täm^än. niin aatteellista eheyttä
k u i n . : : to
j o i t a molempia bolshevisoiminene-dellyttää.
' Me olemme varmat s i i ­tä,
että r suomalaiset toverit.'tihriiaä.
joukkona yhtyvät tällä p o h j a l l a : t o i -
mintaan: j a saattavat häpeäänv työ­väen
p e t t u r i e n j a l i a r h a a n johtajain
toiveet, että luokkatietoisen; työväen
rintamassa tapahtuisi jonkinlaistät
hajaannusta, josta he ja'heidän kar-p
i t a l i s t i s e t h e r i r a n s a j o t a i n ; hyötyii-sivät.'
Edustajakokous :ikeHottaa jokaista
suomalaista puoluetoveria,^ j o k a , on
tietoinen :?bolshevlsoiinisen; välttä­mättömistä::
edellytyksistä,' ponnista­maan
kaikki voimansa ensi kädessä
seuraavain tehtävien suorittami­seen:
1. Taistella kaikkea opportunis-niin
y.m.: syrjäpyrintöjen ilmauksia
vastaan. Tämä, edellyttäen, että ön
luotava varma: aatteellinen eheys
oikealla kommunistisella pohjalla.
2. Voittamalla ryhmäkuntaisuu-den
jätteet j a kansallinen eristäyty-neisyys
on luotava luja organisato­rinen
yhtenäisyys ? j ä käytävä tois­kielisten
tovereitten kanssa toimin-:
nalliseen yhteistyöhön puolue-eli--
missä; - työpaikka- j a katusoluissä
kaikkialla. ^ /
3. Osotettava yhä suurempaa t o i -
m'mnallisuutta «joukkojärjestöissä,
ammattiunioissa; osuuskunnissa, u r -
heUu y.m, aloilla. Erikoisesti p i ­täen
esillä työväen itsenäistä lubk-katoimintaa
Labor Party aatoksen
propage.eraamisen j a käytännöllisen
toteuttamisen . kautta, kuten myös
aina pitämällä silmällä työväen ja
riistettyjen farmarien yhteistoimin-'
nan välttämättömyyttä.
Kaikissa näissä toiminnoissa on
muistettava, että bolshevisoimisen
ensimäinen edellytys on l u j a luot­tamus'
Kolmannen Kansainvälisen j a
sen amerikalaisen osaston, oman
puolueemme johtoon ja taistelu
kaikkinaisia pyrkimyksiä vastaan,
j o t k a tähtäävät tämän luottamuk­sen
järkyttämiseen. ' ' •
Edustajakokous vetoaa kaikkiin
puoluejäseniin j a Amerikan suoma­laisten
työläisten riistettyjen farma­r
i en joukkoihin, kehottaen niitä l u ­jittamaan
veljesliittoa suuren—pää­määrän,
kaikkien työtätekevien v a ­pautuksen
saavuttamiseksi, Kokons
tervehtii Kolmannen Kansainväli­sen
toimeenpanevaa komiteaa j a o-
-mau; puolueemme johtoa sekä lä­hettää
niiden kautta veljellisen ter­vehdyksensä
puolueemme toiskieli­sille
jäsenille t j a kommunistisille
veljespuolueille, erikoisesti Suomen
kommunistipuolueelle ja Suomen;
t a i s ^ l e v i l l e -työiäisOle j a v ^ o n p o -
j n i e .
Luottaen että Amerikanr suoma-
«laiset' vallankumoukselliset' prole^
•Work;er*-KommunistipuoIueen
"suomalaisen järjestön
' •} edustajakokous.
AUekirjotukset:
Uno J . Säntti
Matti L a h ti
Vm. Janhonen
Elis Sulkanen
Ijalmar Sjöman
i n t t i .Basp
John' E h r h u
John:Latvala •
Kalle Tuominen
Täinö' V i i t a n en
Oscar «Jorgan
ibel Hyvönen
Imil N i va
JUice W i r ta
.TBIVO Paavola
kka,Siitä
fdius Hyrskymurto ^
'leoh; M a r t t i l a
v^ihle Burman
fL F.' .Tuhkanen
iHjry Huttunen
b. E . Toivonen
^ t t i 'Tenhunen
K E. Heikkinen
Wn. Marttila
^ioiy Purp
^ohn Oravainen
A. N . ' Koskela
1^. A . Suvanto
Matt Wick -
I^ari Johnson.
Lu ikkaiaistelija porva-*
risoikeudessa
^ä^ettäin tuomittiin Saksan -val-
'taku^nanoikeudessa' 8 » an : westfa-r;
lenilaästa proletaarista luokkataiste-l
i j a a {2—4 vuoteen vankeuteen, E -
rään
CANADASTA SUQMEEIN
OSLON TAI KOöPENHABlINAN K A U T TA
meidän leanada-seuraavan
mat-
' Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta-laisen
reittimme osaksi o n t u l l u t o n yhtiö lisän
kavuoron HaUfaxista.svoraaB Skandmaavivan. •
Porjdidabset HaUfaxista, !f. S.
S. S. H E L L I G OLAV, Joiaiilcaaa S,i».
ALENNETUT KOLMANNEN L U O K AN
edestakaisten , matkain .hinMt
SiSstakaa $45.50 j a ostakaa edestakainen , p i l e t t i Turkuun
Hankoon, Helsinkiin t a i Maarianhaminaan- ^183.00. . - " ^
Erinomaiset muka-raudet ^kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
n i i n aikaisin k u i n mahdollista. ' ^
eAI*ADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkusttM^
t e n Suomesta myydään f kaikkialle; Canadaan.
' Lähempiä tietoja äaadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai k i r j o i t t a k a a yhtiön Canadan Paäl^onttoriin;
SCANOmAVIAN-AjpiRICAN IINE
461 Main St. Winmpeg.Can. 31 Upper Waler St., Hallfax, Can.
EUGEN W. E L F V E N C R E N , ,
No. 338 Ai St, James Street^.Montreal, Qae.
J . V . K A N N A S T O ERICH 3. KORTE,
Box 69, Sudbary, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Can.
syytetyistä; ^ j o k a sai 4 vuot­ta,
^ j ^ tuomarin -valfllä' kehkeytyi
seuraavanlainen /•vuoropuhelu:
Tttomari: < Mitä olette tehneet
sillä aikaa, k u n olette oliot poissa
kotiseliduiltanne ?
Olen ostellut aseita j a
t sellaisia,; missä olen t a -
Bbri: Miksi niitä ostelit^?
j o l t a k i n saaneet sen teh-e?
S y j ^ y : E n tehnyt sitä toisten
\— olen sotilas,
• i : ; M i t a tahtoo 'sanoa?
Olen :'va11ankumoukseiv
>tilas|: ja tarvitsen A aseita.: . . K u t en
in : o l i n kapitalismin soti­mina
/ n y t tulevian: y ^
sotilas,: j a minä tulen saa-imusten:
perusteella edel-ankldmaaii
> aseita, .rmissä
' niitä.
l i i k u t u s t a ^yleisön ; ja: ^^^^M^^
mten: keskuudessa.) '
oli maailmansodan: y e t^
i urheudeltaan vhanl^ännt
it- arvomerkill, toimi so-
!en suojeluspoliisi-älapääl-
- .---j , m u t t a luopunut tästä t o i ­mesta;
^kun: o l i nähnyt miten: suoje-luspoliisi
. jä suojelusupseerit .olivat
hankkintet f porvarien v^hkeilyjär-jestölle,
fascisteille aseita kaikissa;
mahdollisissa tilaisuuksissa. Sen
vuoksi ei hän voinut enää sietää
suojelus"-p'oliisikuntaa, -vaan omis­tautui
työvaenasian : palvelukseen;
mistä nyt sai 4 vuotta vankeutta.
Veteraanin ö a hänen toveriensa
suoira. j a miehekäs esiintyminen teki
valtavan vaikutuksen ' oikeuden jäse­n
i i n , -joiden , o l i myönnettävä, että
näiden teoilla o l i ainakin selvä a i -
hepobjansa.
^ RUOKAA SAATAVANA
aterioituin ja viikotUin.
A u k i klo 6:sta a.p. — klo 2:teen
yöllä.
NEW WASHINGTON CAFE
Elm St.. ~ Sudbary, Ont.
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATIgLANNE
RUtniSIN A H E R K A N U N M A
: Myifaxuta - ifnomeen (Goteporin; kantU ; 8 - ^ vnorokaodess^
YL^ATTJkNNlN JJO; POHi
•^,/••p^ANU•MEREN.:'.^;^^;:•:''^^:•:
samassa Mvasäa^Unian
tba. Matkavalkäa j a loppuu
Jiyyissä Ruotsin; American ;
• L i n j a n laivoissa. " • :,:.:••.•!
tullitarkastastaV^^^^^^^ ^e^
käänlajsia i viivjrtyksiä mat-
Hnbm.!'^^S^bisia i m u l^
, sia ;Suomfeear niätkust^
3inWeii liibkai^^^^. m^
• SUOMEEN^^*jä'tidcaiäin' ;
^;H--^:^;ef|ÄME
" G R I P S H O L M " , '$190
«STOCKHOLM" «IQfi
" D R O T T N I N G H O L M "
Cabih M n t i i $^167.5^
iuokan $173i5Ö>'v^ähihtäi^
siitä 4 ylöspäin:; p l c i i m i ^ ^
suuntaan. I
Kolmas luokka itäänkäsin $110.50 j a länteenkäsin $182.00.
Enempiä tietoja antaa, lipputilaukda ottaa-vastan'sekä aut­taa
asioiden järjestämisessä L i n j a n lähin asiamies t a i
SWEDISH iipERICAN LINE
470 MAIN,STREET, WINNIPEG,^MAN.^
518^ S T ; CATHERINE STREET, WEST, MONTREAL, QUE.
71 Upper Street, Halifax, N . S . Temple Bnil4ins, Detroit, Mich.
J. V. KANNASTO,
Box (69 Sudbary; Ont;,' Can;
, Knlkavuorot:
New Yorkista Halifaxistsl
Gripsholm tammik. 20 ,
Drottningholm helmik, 6 Helmik. 8
Gripsholm helmik: 27 '
Stockholm maalisk.'lO Maalisk.12
Drottningholm maalis. 27 Maalisk. 29
Stockholm Uuhtik. 13 Hahtik. IS
Gripsholm huhtik, 29
ERICK J . KORTE,
Port Arthur, Ont.
V. AHOI^
PARTURILIIKE; PALLOHAALI J A
> TUPAKKAKAUPPA
sijaitsee
78 LANG ST.. COBALT, ONT.
Samassa paiicassa ruokaa .^saatar
vana aterioittain j a v i i k o t t a i n . —^
Huoneita vuokrataan. j...
Toverillinen kohtelu. - ^ ^
Mrs. Korhonen.
mmm mm -\V-^:v/v::::-•^:-^';i:.s;:-;:vW^^ .:
TURKISKAUPPIAAT.
ROTHSCHILD BLOCK ' ELGIN STRRET
SUDBURY, ONTARIO
Halutaan kolme tuhatta vesikkoa eli mink-
. , kiä ennen uudenvuoden päivää
• M E MAKSAMME T E H J i E E N I T E N T U R K I S N A H K O I S TA
JÄNIKSEJN^ NAHKOJA
Meillä on" tilaus jäniksen nahoille ; täytettävänä, joten ostamme
kaikki jäniksen nahkat, j o t k a tuotte t a i lähetätte meille, kymme­nen
senttiä kappaleelta.
Lähettäkää vsnoraan taikka tuokaa- itse kaikki^nahkanne. ^eille.
E N D L E H A N I M E D
TURKISKAUPPIAAT.
ROTHSCHILD BLOCK
• SUDBURY, ONT.
ELGIN STRRET (
1
SIIDMY BMING ( U PM
Valmistaa kaikkia lelpnrialaan ^ Iranln'via- taotteita. . ;
I, Erikoisen hyvien korppujen sekä kovan leivän valmistus - on myös j
[ nyt alettu. — Ulkolähetykset täytetään : nopeasti_y ja' huolella; ,
1 SUDBURY BAKIN6 CO. ^ i
' ' < '• :
\ 27 Durham St. — Box 429 — Sadbnrjr,' Ont: ^ Telephone. 1854 «
Mmmmmmt
Copper Giffilaiset
Pistäytykää, puotiin Jossa on
kaikenlaista ensiluokan ; ruokata­varaa
päivän halviropibt ^ hintoi­hin.
A P E L K OU
7 PinUhd St.. PkoB* 194
Asialao & Seppälän S A U NA
Avoinna: 4 fcertaaviikossatTHstalna,fcesid^^ Ja
-'^ lanantaiaa kello 1 J.p.p..kello 12tU voUa. ; '
Spmca St. Puhelin 1107 r - Sndbury, Ont.
Lähellä .Vapauden konttoria.
A. O J A
ENSILUOKAN RXAXXLILIIKE
Tekee kaikkea ; räätälialaan < kuulu­vaa
tyStS.
187 S. Alcoiaa St. Pbri Artlinr, Oat.
LABERGE LUMBER
^CQMPA^
,.,'.i.*;j./^.S:: Täydellinen varasto ra-kenniistarpeita.
' J : ! * i . - v '