Vapaus, March 25, 1926

              nassa, «tteiyat 'voi 'antaaJpitläai-
•ostotasayäham l i h t o . tolasta mais^
a, j a Caiiadatt ~ei;Tj»i toivoa
et aaaiat. ; Sqlri^laiset -, td&täa^
;si0j., ovat h^Tnkkaita^anJMnaanypit^
:äaikaiäa lainoja j a s i i ^ on sea-asavaKain
liiton Jcansscali- Mutta: ani-en
Jainain antaniinenJon^.-Bafcsala
iU^ raahdojliöa? Todennäköisesti
:aav3t he pääomaajTXlidysvalloistai
iUä saksalaisilla Jtsellään - Otti-sitä
jyvin ninkastu" . " '
Ja lehti jatkaa:"Mikäli NeuvoV
atasavaKaia liiton yleinen ^väkaan-^
uminen on kyseesi on-puhetta
äitä tähän saakkar^gidetl^: juttuna,
Dolshevikien-levittänjänäy propagan-lana.
-• Olkoon 'sen? aäan^ l a i t a n i in
ai näin, tosiasia / o n ' kuitenkin - se,
jttä moni terävänäköinen : liikemies
sn ottanut jutun täydestä, -myyden
nykyään 'tavaroitaan, soäalistisille
tasav^loille. ^
"Neuvostovaltio itse välittää k a i
ken ulkomaakaupan — vain muuta­milla
pienillä järjestöillä on oikeus
itsenäisen kaupan;: harjottamiseen.
Semmoiäa ovat ; vosuuskaupat - j a
muiEtamat itsenäiset: toiminimet.
Mutta niiden kokonaiskauppa on .vä-hämerJrityksellinea;
:-93 .pros; tuon­nista
tapahtuu valtfon elinten alai­sena."
Tuo äänen muuttuminen, (kauppa­suhteisiin:
pjrrkiminen Neuvostotasa-valtain
liiton kanssa olisi pitänyt t a ­pahtua
jo aikoja sitten. Kauppar
suhteisini% ryhtyniistä; neuvostovalti­on
kanssa onMn Canadan järjesty-^
nyt työväestö paintJstanut jo useana
vuotena. • Työväestön vaatimus on
pöhjustunut: etupäässä: kahteen ^seik­kaan
: haluun osottaa kansainvälistä
soHdaarisnutta neuvostovallan ^ työ­läisille
ja heidän ^ hallitukselleen;
hankkia työtä j a toimeentulon suur
reUe joukolle Canadan työläisiä, jot­ka
työttömyyden: kourissa talvi t o i ­sensa
jälkeen kamppailevat elämäs­tä
j a kuolemasta. *
Kuinka itsekkäitä lienevätkään ne
pjryteet, jotka^itällä kertaa kannusta­vat
Canadan: liikemiehiä pyrkimään
kauppasuhteisiin . Neuvostotasaval-tain
liiton kanssa,, tulee työläisten:
ka'nnustaa pyrkimystä eteenpäin
omain ja Neuvostotasavaltain liiton
työläisten tetujen- vuoksi entistä te-hoisammalla
tavalla. Canadan Ijike-miehiltä
-r-^ kokonaisuudessaan las­kettuna
ei ainakaan pitäisi puut­tua
luottoon tarvittavaa pääomaa,
sillä yksistään Canadan viimevuoti­nen
kauppabalanssiosotti 272,000,-
.pOP^ -dpUaria. edullisella^^u .
Mnisfosanoja liiokka-
~ unio^ta
Maaliskuun^ aikana, jolloin kevään
voimat alkavat murskaamaan talven
kahleita; pohjoisella pallonpuoliikolr
la, on 'hiettu syntysanat- monelle
"sourmerkitykselliseUe tapahtumalle
työväenliikkeessä. Yhtenä semmoi­sena
voidaan, pitää O. .B. U:n -—
kaikkia eri - ammattialoja käsittävän
Inokkaunion perustamista, mikä
tapahtui Calgaryssa,. Alta.,, maalis­kuun
13 päivänä 1919. . Perusta­vassa
kokouksessa "oli edustajia läs­nä
239, edustaen miltei kaikkia e r i -
nimiaä ammattiyhdistyksiä Jäntises-sä
Canadassa, aUtaen: Port Arthuris­ta
j a ylettyen' aina Victoriaan, ää-rimäisessä
lännessä. . '
Kokouksessa vallitsi todella län­nen
mdikaalinen mieliala, joka maa­ilmansodan
-.aiheuttamista kahleista
vapautnessaan. oli samalla imenyt
• itseensä Europan eri maissa kuohu­van,
kruunuja .kukistavan vallanku­mouksen
rohkaisevaa toimeliaisuutta
j a päättäväisyyttä- Kursailematta
lähdettiin liikkeelle. Kaikki näytti
lupaavalta. Hyvällä syyllä voitiin
päätellä, että monien, il^ajanaisten
ammattiyhdistysten päivät , kuuluvat
kohta menneisyyden joukkoon länsi-
Canadassa.
Perustamisvuoden loppuun men­nessä
nousikin uuden luokkaunion
jäsenmäärä noin 42,000 rteen. U n i -
ollävoli kaikkiaan 101 paikallisjär­jestöä.
Mutta jo ensimäisenä vuo­tena
saavutti uusi tulokas knkois-tffksen
iuipun. vLuokkaunion toi­sena
«linvuotena alkaa': rappeutumis-prosessi,
mikä on.;;miltei yhtä no­pea,
ellei nopeampi, kuin keht^s-prosesai.
^
_ Uappectumista edisti, vaikka ei
sen vvai-sinaisena syynä, ollut, yleis-niaailmallinen
tuotantokriisi,; joka
vuoden 1920 alkupuolella ilmeni jo
äärimäisillä idän mailla, Japanissa,
y .m j a j o k a saman vuoden loppuun
mennessä tuntui kaikissa, maailman
teollisuusmaissa. Varsinainen: rap­peutumisen
syy osottaatui kuitenkin
olevan itsensä luokkaunion • olemuk­sessa,"
j o k a yhtäaikaisesti pyridi aja­maan
kahta, toisilleenr perin vastak­kaista
asiaa: ä) olemaan luokkatie-toisten
työläisten ^ poliittisen mieli­piteen
ilmaicnna: b) taistelemaan
< työläisten jokapäiväisten vaatimus­ten,
lyhemmän työpäirön, korkeam­man
i^alkan, parempain, teryeyssah-
> teiden^ ;y.nus. puolesta. Ainoastaan
loddcatietoiset työläiset pystyvät
tayti&näan nuo ehdot ' Mntta hei­tä
o l i venattain mitätön prosentti
nesta, mutta perin niukalla luokka-tietoiaiudella
varustetta tai akka­naan
sitä väiDa. Muuten ei voinut
bllaka4n. - Olihan suuri ;'Osa heistä
eivät
'ikään bHut^:/^^ anunatti-jäseniä;
toiset taasen
läeläneet edes ammatillisen
gärjestäytymisen:. /^^ #: • heidät
pakotetän puolittain väkisin, ylei-
^^n; jäijestäytymisaaUoni v^
liittymään 'luokkannioon. • Voiko
heiltä sitten kriitillisen tUaisuuden
tuHen odottaa vluokkaäetoista poliit­tista'
toimintaa?' E i ! Semmoinen
on mahdotonta:
Mahdottomuus tuli todettua syk-;
^llä 1920,"jolloin alkoi' teollisnus-pula
j a jolloin. luokkaunion jäsenis*>
tön ratkaistavaksi sukeutui -kysy­mys:
onko laakkaunion jäsenistö ha­lukas,
j a kykenevä toimimaan' yhtenä
miehenä työttömyydetr* kouriin jou­tuneen
jäsenistön -osan kanssa? : Sii­hen;
ei tuokkaunio :kyennyt.: - Sen jä.:
senistö, r pmaten monen erilaiset po­liittiset
mielipiteet, hajaantui ensi-mäisenvastoinkäymisen
tullen kul­kemaan
lomia; polkujaan: r vastaha­koisesti'
; unioon liittyneet huoiöasi-vat
nyt tulleen otollisen tilaisuuden
vapautua uniolle menevistä • jäsen­maksuista,
: kääntää järjestölle sel­känsä;
työpaikkansa menettämisen
pelosta: eivät' edes iunion tukevim-mat
pönkät uskaltaneet muuta teh­dä,
kuin hiljaisuudessa maksaa omat
jäsenmaksunsa, ' j a puida nyrkkiä
voitti Laamasen Jehusta 7 xmn. 65
sek.' yjnfTnntrtn Haittasi' n^täväsl^
punte.. Hän o l i muuten
.l«htelä Kisasta.Voitti, Kurosen To-
::;onton. Yrf^isestä 10. niinuutdssä.
" "on",f hyvää'': jijuiiesta
taskussaan:' vain - työttömäksi • jou-fcu-neiden
radikaalisin • osa. pyrki edel­leen
toteuttamaan, luokltaunion peri­aatetta,
yksi kaikkein ja Icaikki yh­den
puolesta. Mutta kun järjes­tön-
heikommat lenkit olivat pettä-;
neet, ei noiden vankempien lenMden
lujuus auttanut- ketään: koko Inok-kaunio
meni sirpaleiksi ensimäisessä
tulikasteessa. ' '
Nykyään ei ole luokkauniosta
muuta kuin muisto jälellä, ellei ote­ta
lukuun One Big Union Bulletin
nimistä sanomalehteä, joka ilmestyy
Winnipegissa, kerta viikossa. Bul^
letin saa ylläpitokustannuksensa, j a l -
kapallokeinottelusta johtu'mta tu­loista.
Sillä on -vain -nimelcsi varsir
naisia tilaajia, suurin osa sen kan­nattajista
on englanninkieltätaita-:
matonta, uhkapeliä suosivaa, ulko­maalaista
ainesta; Mutta tuota keir
nottelun j a uhkapelin a-vulla elävää
sanomalehteä ei voida yhdisrtää.var-sinaiseen
työväenliikkeeseen, jota
rehe^västi alkanut j a nopeaan kukis­tunut
luokkaunioliike oli kaikista er­heistään
huolimatta.
. Tällä hetkellä, jolloin Canadan
ammatällinenv työväenliike on v uudel-'
leen. mitä - vaka'vimman kriisin pyör­teissä,
tärkeimpänä kysymyksenä o l ­len
ammattiliittojen muodostaminen
pelkästään kansallisiksi järjestöiksi,
tulee meidän ottaa Varteen luokka­uniosta
saadut opetukset. Ne ovat:
taloudelliset järjestöt, joiden jäse­nyyteen
on otettava sekä luokkatie-toisia
että -tiedottomia työläisiä, voi­vat'
taistella ainoastaan 'työläisten
jokapäiväisten vaatimusten puoles­ta;
taistelu jokapäiväisten vaatimus­ten
puolesta voi olla mahdollisim-mari
tehoisaa vain silloin, kun kaikki
saman teollisuushaaran työläiset
käyvät taisteluun yhtä aikaa; yhtä­aikainen
taistelu edellyttää keski­tettyä
/ järjestökoneistoa, teollisuus-uniota;
teoUisuusuniojen . muodosta­minen
nykyisistä monenkirja-vista
ammattiyhdistyksistä, ja samalla
pääomaa' vastaan käydyn taistelun
tehostaminen on se koulu, jossa
proletariaatin parhaat, ainekset ka-.,
raistuvat luokkatietoisiksi taisteli­joiksi;
luokkaunio, joka samanaikai­sesti
pyrkii olemaan sekä luoklca-tietoisten
työläisten -poliittisen mie­lipiteen
ilmaisuna että jokapäiväis­ten
vaatimusten ajajana, on mah­dottomuus.
Siihen kykenee ainoas­taan
kömmanistincn puolue, johon
otetaan jäseniksi vain vissin luok­katietoisuuden
omaavia henkilöitä-
Jussi Juurakkomaki.
C. s. T. U:n painimes*
taruuskilpailut
Viime Inuantaina pidettiin Sudbu-ryn
Ki^an järjestäminäC: S. T - Um
mestaruuskilpailut painissa.
Kilpailuihin oli ilmottautunut ja
saapunut 12 osanottajaa. Baskaa-siin
sarjoihin oli. tullut niin vähän
osanottajia; että kevyeeseen raskaa­seen
sairjaan — alle 170 naulaa —
ei ilpiaantunut edes mestaruuden
tavottelijaa. Se oli iyllä osaltaan
seurauksena tarmokkaasta .laihdut-tainisesta,
joka «n kännissä aina
kilpailujen edellä. Näidenkin k i l -
pailujen edellä kävivät painijat ah­keraan
saunassa, hikoilemassa ja pu­dottamassa'
liikaa painoa • pois. Sa­maan
tulokseen pyrittiin juoksulla
j a paastoamisella.
, ^Luettelemme tässä ottelut siinä
jäxjes^rkseesä Icuin: ne tapahtuivat:
Kevyessä saijaasa, alle 140'nau­laa
ftteltäin ensiksL Laine Kisasta
:miittia:^ai3<i^
kin vielä- alkuasteella. Innostusta
harjottelnon vain kaivataan., "
: v'Kolniantena;'^:k^
n i 5bli;Honk^^^
ta, kumpikin, pieniä > ja terhakkaita^
Salo .voitti 6 m. 45 sek. . ,
Sitten seurasi kaksi erää seuraa­vassa
sarjassa, alle 15S naulaa. Sai­nio
Vesasta, voitti Solkelan Jehusta
kilpailujen lyhimmässä ajassa, nii->
nuutissa: ja.kolmessa sekunnissa. 5oI<-
lelan pitäisi käydä useammin ma-tolla^
-vierailemassa.
, Bautio Creighton Yrityksestä voit­ti
Oinosen Toronton Yrityksestä 4
m. 20 sek. Miehet olivat painossa
tasasuhtaisia,: mutta Rautio lienee
paremmin;' treenattu, ja- niinollen
voitti helposti.
Basikaassa sarjassa oli vain kaksi
painijaa, mutta ne olivatkih toisil­leen,
mitä sitkeimpiä nujerrettavia;'
Painittuaan kaksi ikymmenen mi­nuutin
erää eivät he saaneet^ selvää
toisistaan. Kataja: Vesasta oli seit-:
semän naulaa Kisan Lagerbomia ras­kaampi;
, Tämän : kirjottajasta tun­tui;
kuin Lagerbom olisi tehnjrt'pai-!
nissa parempaa työtä.
Näiden ottelujen jälkeen ryhdyt-^
tiin • :^ ratkomaan , 'välejä; perusteelli­semmin.
Laine j a . Lehtelä otteli^
vat 20 minuutin ajan saamatta sel­vää
toisistaan; Ottelu oli' kilpailu­jen
mielenkiintoisin.
Solkelan j a Bautioh ottelu päät­tyi
jälkimäisen voittoon 2 m. 5 se?<.
Laineen.-ja: Hongan-ottelu päättyi
jälkimäisen häviöön T m/;20. sttk.
Kevyessä sarjassa keskeytti^vät
kilpailun Laamanen/ j a Kuronen. :
Lehtelän j a Salon ottelu päättyi
edellisen hyväksi 7 m / 20 s. Salo,
joka oikeastaan, on; kärpässarjan tu-;
leva mestari teki hyvää työtä -vas-'
tustaessaan Lehtelää: niinkin kauan.
Kataja ja Lagerbom ilmestyivät
uudelleen matolle ratkaisevaa otte--
lua. varten. - K . onnistui saamaan
L. onnistuneen heiton,^jolloin: L.'
hartiat: kä-rivät matossa., :Aika yh­teensä
22 min. 30 sek. ^
-Sainio j a Oinonen; Edellinen, jo­ka
on liittomme ete-rin painija, teki'
toisen jtikaisen voittonsa 1 m: 27
sek.. Oinonen on - hyvää .painija-ainesta,
kunhan pitäisi harjottelemi-sesta
huolta.
: , Laineen j a Salon välisessä pai-;
nissa voitti L . 3 m. 27 sek—mikä on
ke^vyessä sarjassa saa-vutettu pikai-:
sin voitto, j ~ • ^
Solkelan j a Oinosen välien vsel-
•vitteljirssä voitti jälkimäinen 8 m.
35 sek.
Sainion j a Baution ottelu selvitti
sarjan palkintojärjestyksen. Sainio
voitti 5 m. 3 sek.
. 'Viimeisenä oli Lehtelän ja Lai­neen
ottelu mestaruudesta. ; Pojat
painivat 20 min. saamatta toisiaan
seljalleen. : Jotkut, väittivät Xaineen
käyneen jo kerran seljallaan, mut-:
ta palkintotuoraarit. eivät olleet sitä
mieltä. Toimitetussa äänestyksessä
puolsi kolme palkintotuomaria ot­telua
ratkaisemattomaksi, mutta nel-:
jä kannatti työvoittoa Lehtelälle, jo­ten
:hän^tä nähtävästikin oikeudeur
mukaisesti tuli mestari. • Joikata-pauksessa
oli heidän paininsa illan
mielenkiintoisin.
Soossa tulevaa, kuun 8. ja 9 päivi­nä
pidettä-vissä kilpailuissa he yrit­tävät
uudelleen, sillä heidän välinsä
ci ole oikein selvästi ratkaistu; : Sa­moin
on- mielestämme laita Lager­bomin
ja Katajan lanssa,' sillä vaik­ka
Kataja onkin mestari sarjassaan
tulevan talven mestaruuskilpailuihin
saakka, niin .ei ole oikein perin ^sel­vää,
kuka näistä kahdesta on " h a ­ka",
sillä he tapasivat toisensa ma­tolla
vasta ejisimäisen kerran, :
Mestaruudet ja palkinnot jakau­tuivat
seuraavasti:
F v M . Stafford, Michaad's Pharma-cy,
Davis^ Bros., Acme.J)rog Co.
A. BeatH, Fovrler Hardvraxe, H -
Moses, H. ;W€iiisfcein, Tois^ Ser­vice
Station, J l G. Henry, H . Läng-lois,
Northern Drug Co., P. H . Corn-
Jtöis,' Quality Meat & Grocery Co.,
J . L . Xaberge,, A . C. Edwards, Afei-j
a Seppälä,-'A. Heiskanen, Gam­ble
Robinson.- Toiineenpaneva s^u-ra
lia^uaa täten kiittää.kaikkia lah-jottajia
heidän avustuksestaan.'
kuten maimttiin; tullaan senräa-
-viat v painikiipailut pitämään .Soossä;
Ttulevan- iuun:<8v j a 9 päivä. Sillein
kilpaillaan Karl: Lehdon > lahjottamas*
ta Canadan suomalaisten'työläispai-nijaih
mestaruusvyöstäj joka; on täl­lä
>erää Kusti Sainien hallussa.
< \ , ' Häiriö. -
luessa.
Toronton ootisia
Sarja alle 140
Mestari Jussi Lehtelä, Kisa, , 2 %
•voittoa.
2. Kusti Laine, Kisai 3 .voittoa
ja % häviötä.
3. A. Salo, Vesa, 1 voitto ja 2
häviötä.
Sarja alle 155
Kusti Sainio, Vesa, 3
Yri-
Mestari
voittoa.
2. Onni Rautio, Creighton
tys, 2 voittoa ja 1 häviö.
3. P. Oinonen, Yritys, 1 voitto ja
2 hä'viötä.
Sarja yli 170
Mestari Urho Kataja, Vesa 1 voit­to.
2. , E . Lagerbom, V K!isa, 1 häviS-Kilpailut
sujuivat kaikin - puolin
hyvin, Palkintotuomarien .toimin­nassa
tuntui- hiukan heikkputta.
i l u t t a sipien vaikutti huomattavasti
myöskin alitaat tilat.
.Palkinnoiksi näihin -.^pailuihi^
olivat lahjottaneet. seuraavat snd-burylaiset
ta'varaa tai rahaa: Chas.
Boffey, R. Clencsk, A. H- To-bey,
Sxidbnry^ , 1 ^ ^
Fbarmacy, Karl Ldxto, W. H . Dor-sett,
Codirane Danlop. Hardwarer
RSätali Wibbel ottaa vastaan rää­tälin
töitä ' e n ä lauantaina Suo­malaisen
seuran haalilla, j a ; piste--
leekin: se poika.niin: rinhaan neutal-la^
että> paikat;'Soi. Vieläpä katse­lee
-akkunasta': omia hautajaisiaan
n i i n liikutettuna, että ved6t aijäh
silmiin:, herahtaa; Vieläpä - loppujen
lopuksi: ottaa .akan, toisin sanoen,
ottaa oman akkansa uudestaan.
Niin,: Wibbel on näytelmä saksan-:
kielestä : suomeilnettu. J a saa siinä
nauraa - riisi ;k<k!ronaista^-:: näytöstä
alusta - loppuun.'; Saapukaa ajoissa,
sillä .-kappalej-onpititäi että (kere­tään
dj oissa katuvaunuihin; Katso
ilmotusta tästä numerosta.
: :.Senraavä aaytelma o n " U n k a r in
satakieli",' operettij varustautukaa!
Pariisin Kommuunin maistonviet-to
Toronto»»».:: Kommunistien; t o i ­mesta
juhlittiin tätä -viidettäkym­mentä
viidettä: Pariisin Kommuunin
vuosipäivää :Alhambra-haalilhv maa­liskuun
18 päivän iltana. Samaan
aikaan "sosdemit olivat myös ilmot-'
taneet juhlivansa Pariisin Kommuu­nin
muistoa - j ä juhlapaikka sattui
olemaan saman,kadun varrella, kah­den
eli kolmen minuutin kävelymat­kan
päässä.-' :, Idiinpä tuli mieleeni
mennä katsomaan sosdemien juh­lia;
sitäkin^suuremmalla syyllä, kosr
ka muutama Viikko sitten entinen
•kommunistiosastop jäsen Unhola ke­hui
minulle; sos.-dem. suurta lukua,
niiden suuria voimia kaikkialla, nii­den
sopivaisuutta rauhallisiin, 'nor­maalisiin
oloihin, ja kun tämä juhla
nyt heidän yhteisillä voimillaan toi­meenpannaan;
on minun Vapauden
kirjeenvaihtajana se nähtä'vä. Siis
kerrottakoon.J^^y^sti mitä kirjeen­vaihtajanne
näki ja kuuli; Kun asr
tuin feisään avaraan juhlasaliin oli
siellä - noin kaksikymmentäviisi hen­keä.
~
. M|lä — olenko minä liian alka­nen!
— Katson kellooni. Se on
kymmentä -vailla' yhdeksän ja juhlan
p i t i alkaa kello kahdeksan. Orkes^
teri soittaa jotakin musiikkötappa
letta, siis juhla on luonnollisesti a l ­kanut.
— Mutta suuria joukkoja
puuttuu. Juhlassa annettiin myös
jokaiselle nelisi-vuinen lentolehtinen.
Siinä musiikkia kuunnellessani pää
tin syventyä .siihen, ajatellen, että se
on painettu kaottamaan juhlatun­nelmaa
yleisössä Pariisin Kommuu­nin
"muistolle, — Mutta suuresti
petyin ajatuksessani.' Lentolehti o l i
kokonaan omistettu Vejiäjän soviet-tihallituksen
mustaamiselle. Tuntei­hin'
vetoamalla dinä selitettiin mi­ten
so-viettihallitus rääikkää vanke­ja-
Nuoria naisia ja vanhuksia, jot­ka
ovat vastavallankumouksellisia
-kuletetäan vankiloihin, jotka ovat
niiri (kaukana rautateistä; että van-r
kien on käveltävä kuusikin' kuu­kautta..
Siinä lehtisessä sanottiin,
että Venäiällä vang?taan j a kidu­tetaan
yksinpä zionistejä ja vedot­tiin
a-vun antoon näiden vankien pe­lastamiseksi.
- Siinä tätä lehtistä katsellessani
oli yleisöä saapunut, luultavasti
mennen jonkun ; verran^ y l i 'viiden-
Ikymmenen. Connor astui puhujan
paikalle, puhuen työväen lainsää­dännöstä
j a saavutuksista Ontarion
maakunnassa.
Minusta alkoi tuntua' tukahdutta­valta
jsisalläolo. ei :sen tähden^ että
stiuri ylei.«ö olisi ilman pilannut si-
«ällä, mutta toisexilaista' olin 'odot­tanut
juhlassa, missä juhlitaan Pa-.
riisin Kommuunia. Siinä sanoin
Leskiselle (hän on raivaajalaisten
toimimiehiä), ettekö lähde kanssani
katsomaan kommunistien juhlaa, ja
niin lähdimme. Kun saavuimme A l -
hambra-häalille, oli meidän mahdo­tonta
saada istuinta. Kaikilla käy­tävillä
seisoi yleisöä.: Pian siinä
seistessämme juhlapuhuja, Spector,
astui puhumaan, yleisön oeottaessa
hänelle suosiotaan,' Vahinko, ettei
Leskinen voinut seurata englannin­kielistä
puhetta. Hän tahtoi lähteä
takaisin, j a kenties salissa oli vähän
tukahduttavaa suuren, .yleisön täh­den;
eaisihan siellä toisessa "juh­lassa"
ntaiavasti istua, niin hän
pyysi minua takaisin sos>deniOkraat^
.tien -inhliin kanssaan. Muttd en tun­tenut
kaipaavani makavaa istuinta.
Eikä.ise yleisö, joka täytti Alham-bra4iaa]
in, näyttänyt kaipaavan fyy-nllistS.
mukavmitta, ae janosi
henkisesti, puhjeteti vsea$ti s);(>siott-osotuksiih
Spectorin
,,KDn Spector puhui
proletanaatin ~; isänmaa^,. puhkesi
yleisö' :&auankestfi]i^n - suosionoso-tnkseen.
Pariisin Konnnuunin j u h -
la päättyi AÄainbra-iäalissa, ylei­sön
sydämellisesti* laulaessa Kan-sainyälistä
orkesterin i^estykseUä,
j a huutaen elaköötä Pariisin lömiij
muuninjinuistollfe j a - Sorietti-Ven
jälle, jonkar jälkeen se hajaantui
maaliskuun kuulakkaan yön verho­tessa
suuren kaupungin.
Osastoa edustajikn Labpr Paftyn
^onventsioniin Londoniin, Ont,, •vii­me
kokouksessa valittiin J . W. Ahl-srist,
A. Kivi, Alf. Hautamäki ja
naisedustajako Aili Hautamäki ja
Varalle A. T. H i l l sekä E. Nyran.
Ne tyttöjen ja potkiin iltamat
ovat huhtikuun .• 3 päivä, ; Ohjelma
«ämän kirjottajalle on salaisuus,
koska minulla ei ole lupa olla saa­puvilla
heidän kokouksissaan, enkä
ole muitakaan teitä saanut tietoa
heidän puuhistaan, muuta kuin sen,
että- ne ovat 3 päivä huhtikuuta.
Mutta luonnollisesti siitä iltamasta
hyvä tulee, kun,on kilpailu kysy­myksessä
siitä,/ kuka ^pystyy parem­mat
iltamat ohjelman puolesta toi­meenpanemaan,
tytöt j a pojat, vaiko
akat j a ukot. — Kirjeenvaihtaja.
::ää^iW:'^?äS5-;^#¥;tÄ
nen maalima katseli pyöveliä ja; heir.
dän toimintaansa. Teos ei ole'mi
kään sensationijuttu; vaan* oOceu»
| | i ^ r i j J [ H ^^
- Vuonna 1685 saapui mairiiton pyö-v^
lisuyun perustaja Charlra S, P a ­riisiin
ja sai Ludvig X I V \'altakirjan.
iOmjifesientl^^
Eri paikynmiulta
BEAVER LAKE, ONT.
Jehun jäsentenväliset hiihtokilpai­lut.
Sunnuntaina l t.k. 28 päivänä
suoritetaan Jehun jäsentenväliset
hiihtokilpailut. Matkat: miehille 10
km., pojille alle 18 vuoden 6 km.
naisille 2 km. Miesten hiihto on jär­jestetty
siten, että voi* kilpailla 5
km. matkallakin jos niin haluaa, ja
josta jaetaan.vain yksi palkinto.
Kilpailut ovat viimeiset tämän
talven aikana; joten saapukaa jou-
Icolla katsomaan, viimeisiä hiihtokil­pailuja;
: Sifillähän nähdään kenes­tä
tulee seuran hiihtomestarit.
niaksi on järjestetty iloiset iltar
mat; jossa ohjelma tulee olemaan
monipuolinen. Rossin Onni esittää
pilapiirroksia menneistä seurainvä-lisistä
joukkuehiihtokilp^iluista, ja
joka on ennen nähnyt; Rossin piir­roksia
tietää, että nauraa niillä saa
nytkin. Lopuksi tanssitaan hyväl­lä
soitolla.
Ken'saapuu sfe näkee. — Jehu.
FORD CITY, ONT.
Täällä meilläkin alkaa olla jo ke­vät,
kunjunta ei näy missään ja
onhap Jo ollut lämpöisiä ilmoja.
Rinnakkain kevään kanssa . näyttää
meidän osastotoimintammekin el­pyvän,
kun on touhuttu oikein har­tiavoimin.
Vumeiaet suuret juhlat olivat t.k.
13 ja 14 päi^vinä v meidän osaston
hameväen toimesta täydellä tyydy­tyksellä.
Ja tuskin on näistä pääs­ty,
kun jo äijämiehet supisevat jo
tain: tyttöjen korviin ja hymyilevät,
josta mekin, vaikka ollaan poika-miehiä,
päätetään, että taas on t u ­lossa
. jotain erinomaista, kun var­rotaan.
Mutta siinä varrotessa vis­siin
mennään ensi lauantaina, t.k.
27 päivänä, taas joukolla haalille,
N'yt voidaan varmasti nuorentaa it­seämme
siellä joillain vuosilla, kun
kuulemma on kappale, joka saa
nauruhermot väräjämään, ja se on
se nuorentamislääke jä onhan siel-^
lä jotain muutakin ohjelmaa ja lo­puksi
voidaan laittaa jalalla kau­niisti
haitarin säestykscUu, Siis,
silloin tavataan. — Timo.
Sanson kotoisin pohjois-Ranskastä,
jossa hänen 'esi-isonsä kuuluivat ho­vin
korlieimpiin < piireihin. " Hin»
vaikka . olikin itse v sotilaskapteeni,
rakastui kauniiseen Margnerita Joa-^
eneen, pyövelin tyttäreen. ^ Hänet,
karkotettiin upseeripliristä sentakia,
että liän nai pyövelin tyttären ja
liitti siten itsensä tiUiän saastaiseen
perheeseen; jota kartettUn yhtä pal;\
jon kuin ruttoa. Charles Sanson
pysyi kuiteAkin uskollisena vaimol­leen
j a pukeutui; kun muita keinoja,
ei oUut: pyövelin tulipunaiseen m8nt->
teliin,
. Elämä, joka odotti uutta Parilan'
mestaria, ei ollut ruusujen' päällä
tanssimista. Pyöveli kuului yhteis­kunnan
pohjakerroksien : alimpaan
luokkaan. Mestaaja, joka ei ollut
muuta kuin valtion j a oikeuden toi­meenpaneva
välikäsi, tiHi rikollisuu­den
perikuvaksi. Pyöveli oli synti­sistä
syntisin, mataluuden ja kata­luuden
saatana. - HUn: ei saanut; asua
toisten ihmisten läheisyydessä,: vaan
täydellisesti eristettynä jossakin l a i ­takaupungilla,
j a pyövelin asuntota­lo
piti varustaa erikoisella; ulkonai­sella
merkillä.
Pyövelillä ei ollut helppoa päästä
naimisiin. Ei, yksikään vapaa nai.
nen suostunut' menemään naimisiin
mestaajan 'kanssa; vaan olivat ^pyö­velit
yleensä pakotettuja: hakemaan
elämäntovcrin^a-omasta: piiristään;
Jos; hän; sai vaimon itselleen ja tä­mä
sairastui tai joutui lapsivuoteel­le,
niin ei:rkukaan muu nainen' «aa--
nut;tuUa häntä auttamaan.,: Kuole»,
man sattuessa esiintyi .uudet:pul«
mat: Millä tavalla säätäisin pyöve­lit
haudattua. Ennemmin kansa
tarttui tulikuumaan rautaan;; kuin
kuolleen pyövelin kirstuun. Valtio­kirkkokin,'
vaikka se muuten siunasi
valtion langettamat kuolemantuomi­ot,
erotti pyövelit lampaistaan. ' K i r ­kossa
sai hän :seisoa vain oven suul.
la. "Herran ehtoollista" ei pyöve­lin
sallittu nauttia muitten ihmisten,
kanssa yhdessä, vaon erikseen ja sit«
tenkin annettiin hänelle pyhää vii­niä
kirkolliskalkin pohjassa. Ra­vintoloihin
j a muihin julkisiin paik­koihin,
ei pyöveleille myönnetty l u ­paa
saapua. Ylipäänsä ioutui pyö­veli
koko. vyhteiskuntaeliijnän ulko­puolelle.
Sattuvasti kutsui kansa hän­tä
"kärsimyksien mieheksi" (der
Angstmann)
-i Jouduttuaanf näin erietettyyn ase­maan
koettivat pyövelit kuluttaa ^ i ;
kaansa tieteellisillä tutkimultsilla.
Tämä oli luonnollista. Pyövelit, jot­ka
käyttivät kaikkia kidutusväli­neitä,
alkoivat myöskin tutkia ana-löytyy
Saiisonin muistikiriasta;^ Lqp.^,v>,.
pujen lopuksi lausuu Sanston oiieji*^;^, ,^;
piteensä ^kuolemanrang^isi^ikaen.-vai-;,./ '-'^^
fcutuksesta ja sanoo,'etta JJStt^vira}-/' ^ J
lisena pyövelinä oii tulhjthnottöa^ ''"''"^ifl i
maan, ettei knolelmaibangiustiikaiella':
rikosloontoisiin asioihin < nähden ole, :] ,r'y,
sellaista vaikutusta,-fttä s e . p o i s t a i s i ,'4^-
rikbUisQuden. Miten se Tiuikattaa - "-"^t^l '
poliittisissa jutulBsa,, jättää 'tam^ , v J <
ammattimies sanomatta.^ V"^^'^ '
UUDISTAKAA
mÄUKSENNE! SI
1
Knrssi SnopD HaMaa
Canadan DoHarista.
LXHETYSKULUTi
40c lähetyksistä , olle «30.00, fiöc
läAetyksiBtä $80.DO>-$50.09, ?6e
tähetykaistä 900.00—99.09-ja «LOO
kalkuta $100.00 talkki tAVk sQurem-miltä
IBhetykslltä. .
ä^kosanomalahetykcUle on killat
J8.60., ,
Sudburyäsa Ja ympäidlstöllä asovat
yolyat kftydä Vapauden {(onttorisM
tiedUBtamafisa erikoiskttrosia.
Kaikki sähkeiähettyksQt tehdäSn
suoraan Sudburvsta- ^^Hekinkiin sa- ;
mana, päivänä kuin* seapnvat V a ­pauden
konttoriin'.r . A' >^
LAIVAPILETTEJX MYYDXXN.
TIEDUSTAKAA P I L E T T I A S I O I TA
Tehkää lähetykset osotteelU
T A P A U S ,
Box «9,.SUDäURY; ONT. ,
;r:g;!:yöiv^||5|^
Vapaudelle ottavat rahavalityksiä
vastaan mydsl^nt > ^ /
VAPAUS BRANCH OFFItE ^
816 Bay Street,
forl Arthur, Ontarte.-
D A V I D H E U N ' */
eripaikkaknnnilla Pohj.-Ontariossa*
'mm
sm
Sirpaleita ranskalaisen
pyöveliperheen päi­väkirjasta
, .
Niistä lukuisista pyövelisuvuista,
jotka 16. ja 1700 luvulla elivät ja
harjoitivat veristä ammattiaan siel­lä
täällä Europassa ja joiden parissa
oikeuden miekka kulki niinkuin vaK
taistuimet perintönä isältä pojalle,
suvusta sukuttn, on Sansonin suku
Pariisissa kuuluisin; Ei vähempää
kuin 162 vuoden aikana on tämän
mestauslavan hallitsijasuvun jäsenet
kantaneet titteliä /'executuer des
hautes auvres de l a Cour* de Paris'
Se oli pyövelin virallinen nimitys.
Virallisestikin : ovat Sansonit tällä
pitkällä toimintakaudellaan passit­taneet
kaikkien taiteen- sääntöjen
mukaan tuhansia ihmisiä toiseen
maailmaan.- Ens»mäinen Sanson-ni-minen
pyöveli astui virkaansa v.
t688 j a viimeinen samaan sulcukun-taan,
joka yhtämittaisesti oli toimes­saan;
kuuluva mestaaja otti •virka-eron
v- 1847 saaden valtiolta eläk­keen.
Suvun, viimeinen •irantolmittaja
Henri Sanson on jättänyt jälkeensä
"Ssnsonin perheen muistelmat". Jot­ka
munan saksalainen;, tiedemies on
kääntänyt saksan kielelle (Henry;
Sanson: Tafirebucher der Henker in
Paria; Pariisin pyövelin päiväkirja).
Muistelmateoksesta käy vardn k u .
vaavaa^ selville mUIä silmUIä siUoi-
Vapauden Vappunumersota tehdään tänä vuotena huortottavo; Se on ^ ' • ^«r* .i* f.'i^" että jokainen Canadan suomalainen rehellinen, tySlöi-
^T- onnittc uilmotuköensa. Tällaisten Umotusten hinta oii
seka yksityisiltä että perheiltä 25c. ja saa tähön hintaan seku,nimensä
etta myds osotteensa. Erikoisesti kehotetaan metsä- ja kaivoakämplköiim ' " '
j a missa *ahansa panemaan yhteisilmotuksio, joissa hintana voidSjan.pl- , ,
taa joko 60c taikka $1.00 nimeltä Ja osotteeltn. Tällaisilla ilmotuksUla
on erikoisen toveruuden luonne. , , ^ ' /,
, A PJ^ä oHa Vapauden, konttorissa viimeistään huhtikuu» .
10 paivddn mennessä ja tietysti sitä parempi mitä aikaisemmin heovat. '
Vappunumero julkaistaan huhtik. 27 p. j a asiamiehiä kehotetaan hanfc:
Idmaan siihen myöskin liikemiesten ilmotaksia. Kirjottakaa aelvarti i a
en paikkakunnat eri listalle. '
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
Paikkakunta
,:j^.4/jÄ,/,;-:.fX,i-;; ;„.aiu.;';ti,i:;i;,;ji.;,,.